merkonomi Kokki- ja viinikoulu 24 Liiton syyskokous Tampereella 4 Tampereen Merkonomit 60 vuotta 6 Omaehtoinen koulutus 8

Transkriptio

1 merkonomi s New SMYL ry:n jäsenlehti Yhteydenotot työsuojelupiiriin ja erityisesti syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet, toteaa Uudenmaan työsuojelupiirin piiripäällikkö Kaarina Myyri-Partanen Liiton syyskokous Tampereella 4 Tampereen Merkonomit 60 vuotta 6 Omaehtoinen koulutus 8 Työpaikkakiusaaminen ja syrjintä 22 Kokki- ja viinikoulu 24

2 Pääkirjoitus Tampereen Merkonomit juhlii 60 vuotta Marraskuu on toiminnan aikaa Tampereella. SMYL ry pitää sääntömääräisen syysliittokokouksensa lauantaina klo 15. Tampereen Merkonomit ry juhlii 60-vuotista taivaltaan lauantai-iltana. Juhlaamme ovat tervetulleita yhdistyksemme nykyiset ja entiset jäsenet sekä liittokokous- ja muut vieraat. Merkonomitoiminnalla ja kaikkien liiketalouden ammattilaisten järjestötoiminnalla on pitkät perinteet. Aina on lähdetty innolla yhdistyksen tapahtumiin ja tilaisuuksiin vaikuttamaan sekä samalla tapaamaan ystäviä ja luomaan kontakteja. Tulevan syyskokouksen anti on yhteinen ja tavoittaa meidät kaikki. Tampereen Seudun Kauppaopiston Käyneet perustettiin ja rekisteröitiin Merkonomi-oppiarvon saatua yleisen hyväksymisen, yhdistys päätti muuttaa nimensä Tampereen Merkonomit ry:ksi. Uusi nimi ja säännöt rekisteröitiin Kuluneet 60 vuotta ovat olleet aktiivista toiminnan aikaa, yhdistyksellä on tuona aikana ollut 22 puheenjohtajaa. Jäsenistön etuja valvovasta työstä kuuluu kiitos kaikille niille, jotka ovat olleet mukana vaikuttamassa yhdistyksen toiminnan kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Tämä päämäärä velvoittaa meitä kaikkia edelleen toimimaan liiketalouden ammattilaisten hyväksi. Vapaa-ajan toiminnasta on muodostunut yhdistyksen jäsenistöä yhdistävä tekijä. Kokoontuessaan yhteisiin tilaisuuksiin jäsenillä on mahdollisuus verkostoitua ja samalla päättää kiinnostavien tilaisuuksien järjestämisestä. Kaupallinen koulutus on menneitten vuosikymmenien aikana muuttunut useaan kertaan. Tietotekniikka on kehittynyt valtavasti. Kun ensimmäinen etäpääte saatiin Tampereen Kauppaoppilaitokseen, sitä pidettiin vitriinissä luokan nurkassa. Oppilaat pääsivät katsomaan konetta kymmenen metrin päästä, ja ainoastaan opettaja käytti sitä joskus. Tampereen Merkonomit ry:n puolesta esitän parhaimmat kiitokseni jäsenille, yhteisöille, yrityksille ja liikelaitoksille sekä kaikille toimintaamme eri tavoin tukeneille. Tervetuloa Tampereelle! Harri Vilkki puheenjohtaja 2 Merkonomi News 3/09

3 New s merkonomi SMYL ry:n jäsenlehti Yhteydenotot työsuojelupiiriin ja erityisesti syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet, toteaa Uudenmaan työsuojelupiirin piiripäällikkö Kaarina Myyri-Partanen Tampereen Merkonomit 60 vuotta 6 Omaehtoinen koulutus 7 Työpaikkakiusaaminen ja syrjintä 22 Kokki- ja viinikoulu 24 Hehkulamput poistuvat käytöstä vuoteen 2012 mennessä. Ne korvataan energiansäästölampuilla. JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) info@smyl.fi PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) Faksi (09) anna-maija.kunnas@smyl.fi TOIMITUSSIHTEERI Leila Kantonen Lehtolantie Pori Puhelin leila.kantonen@smyl.fi TOIMITUSSIHTEERI Merja Äimänen Runeberginkatu 36 A Helsinki Puhelin merja.aimanen@smyl.fi TÄSSÄ NUMEROSSA 3 / Pääkirjoitus 4... Kutsu SMYL-syysliittokokous 5... Lukijalle 6... Tampereen Merkonomit 60 v 7... Merkonomina Tampereella 8... Omaehtoinen opiskelu Kankaan päät Kankaanpäässä Työpaikkakiusaaminen Syrjintä lisääntynyt 11 Kunniamerkonomi 2009 Jyrki Kangas istui kahdentoista ammattikuvanveistäjän mallina TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Kämmekäntie Kouvola Puhelin markku.mikkola@smyl.fi Uusi ammatillinen oppilaitos Merkonomit Kultareitillä Next Hotel Paasi Vieraskynä: Ministeri Hyssälä 19 Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Katse työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen MATERIAALI Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia If: Sikainfluenssa S & A -päivät TAITTO Anna-Maija Kunnas Työsuhdejuristin palsta PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo TILAUSHINTA 49 eur / vuosi 2009 TEKNISET TIEDOT Mediakortti Kokkikoulu Espa Tapahtumat Kassan kuulumiset 24 Opitaan yhdessä kokkaamaan kokkikoulussa Merkonomi News 3/09 3

4 LIITTOKOKOUSKUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika: lauantai 21. marraskuuta, 2009 klo Paikka: Hotelli Cumulus Pinja, Ravintola Huviretki, Satakunnankatu 10, Tampere Valtakirjojen tarkastus alkaa kello ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. Todetaan läsnä olevat kokousedustajat ja muut osanottajat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Valitaan tarvittavat liittohallituksen jäsenet 7. Hyväksytään liiton toimintasuunnitelma vuodelle Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus 9. Hyväksytään talousarvio vuodelle Päätetään liittohallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista, matkakustannusten ja päivärahojen suorittamisesta. 11. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet 12. Valitaan liiton tarvitsemat edustajat 13. Käsitellään liittokokoukselle tehdyt esitykset 14. Hyväksytään jäsenyyttä hakeneiden yhdistysten säännöt ja toimialueet 15. Ilmoitusasiat 16. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! SUOMEN MERKONOMIYHDISTYSTEN LIITTO SMYL RY Hallitus Ilmoittautumiset: mennessä omaan paikallisyhdistykseen, joka välittää osallistujatiedot keskitetysti SMYL:iin 4 Merkonomi News 3/09

5 Lukijalle Turvaa työuralle Liiton rooli jäsenten elämässä on kuluneen vuoden aikana korostunut. Yhä useampi joutuu kokemaan työpaikalla epämieluisia asioita. Yt-neuvottelut kuuluvat tavalliseen arkeen ja harva niiltä enää välttyy. Epäasiallinen kohtelu on lisääntynyt ympäröivän ahdingon myötä. Työpaikkakiusaaminen ja syrjintä ovat pesiytyneet koulukiusaamisen tavoin myös aikuisten maailmaan. Liiton jäsen ei ole yksin ongelmien kanssa, juristimme auttaa ja neuvoo mieltä askarruttavissa ja ahdistavissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus korvaa kulut, jos ongelmat työnantajan kanssa eivät ratkea neuvotteluteitse, vaan siirtyvät käräjäoikeuden käsittelyyn. Koti- ja autovakuutukset ovat kaikilla kunnossa, mutta liian moni unohtaa turvata oman tulevaisuutensa työelämän koukeroissa. Kuulumalla liittoon ja vapaavalintaiseen työttömyyskassaan et jää ilman juridista ja taloudellista tukea, jos työpaikan menetys uhkaa. Kanna myös huolta kanssaihmisistä, kehoita heitäkin liittymään jo silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Kannattaa liittyä heti! Annamme kaikille uusille jäsenille liittymislahjana kahden hengen risteilyn Tallinnaan. Tarkemmat liittymisohjeet lehden takakannessa. Mukavaa yhdessäoloa tiedossa jäsenillemme ja lehden lukijoille! Järjestämme yhdessä Kokkikoulu Espan kanssa meille räätälöidyn kokki- ja viinikoulun. Tarkempaa tietoa kokkikoulusta lehden sivulla 24. Laita alustavasti viestiä sähköpostitse mikäli olet kiinnostunut lähtemään mukaan kokkaamaan. Energistä syksyä! Anna-Maija Kunnas päätoimittaja toiminnanjohtaja Merkonomi News 3/09 5

6 Tampereen Merkonomit ry 60 vuotta Frenckellin aukion ilta Kuvaaja: Valoa Design Juhlaan ovat tervetulleita yhdistyksemme jäsenet, liittokokous- ja muut vieraat sekä muiden merkonomiyhdistysten edustajat! Juhlapäivän ohjelma Lauantaina 21. marraskuuta, 2009 klo klo Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL ry:n Sääntömääräinen syysliittokokous Hotelli Cumulus Pinja, Satakunnankatu 10, Tampere Tampereen Merkonomit ry:n 60-vuotisjuhla Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13, Tampere Ohjelmaa ja juhlabuffet 60-vuotisjuhlan osallistumismaksu, sisältäen ruokailun ja ohjelman: 50 euroa/hlö Majoittumista varten on varattu kiintiö Sokos Hotel Tammerista. Majoitushinnat (sis. aamiaisen): 2 hh 110 euroa/huone/vrk (S-etukortilla 101 eur) Majoitusvaraukset Tampereen Merkonomit ry:n kautta Sitovat ilmoittautumiset ja majoitusvaraukset mennessä: Tampereen Merkonomit ry sähköpostitse tammerko@elisanet.fi tai puhelimitse / Heli Viitala. Maksut mennessä Tampereen Merkonomit ry:n tilille Nordea Huom! Kirjoita maksun viestikenttään erittely keitä ja mitä maksu koskee. Mahdolliset huomionosoitukset pyydämme kohdistamaan Tampereen Merkonomit ry:n stipendirahastoon tilille Nordea , kirjoita viestikenttään lahjoittajan nimi. 6 Merkonomi News 3/09 Tervetuloa!

7 Merkonomina Tampereella Olen valmistunut Tampereen Kauppaoppilaitoksen yleiseltä linjalta vuonna Tähän opinahjoon ei ollut helppo päästä, sillä vuonna 1963 voitiin ottaa sisään vain 7 % hakijoista. Eli opetuksen tasoa pidettiin hyvänä ja valmistuneiden tasoa kovana. Vielä 1964 kaikille riitti töitä. Tilanne muuttui muutaman vuoden sisällä, kaikki muistavat työttömät merkonomit. Ikäluokkani oli viimeinen, joka valmistui Satakunnankadun rakennuksesta. Uusi toimitalo valmistui 1965 ja edellisenä syksynä oli jo perustettu rinnakkaisluokkia. Vähän ahdastakin oli. Tarpeellisimman opin sain Jouko Laihon kauppamatematiikasta. Hän osasi todella opettaa yksinkertaistamaan laskutavat. Eikä kauppamatematiikassa tarvitakaan kuin peruslaskutoimitukset ja prosenttilasku. Valmistuttuani oli aika sellainen, että kaikki halusivat kuulua johonkin. Keskiolut vapautui vasta 1969 ja kuppiloita ei siis ollut. Nuoret eivät enimmältään käyneet kapakoissa. Itse ajattelin, että merkonomiyhteisöstä samanhenkisenä olisi apua seuranpuutteeseen. Liityin siis Tampereen Merkonomeihin. Luokkatovereistani en tiedä, ei ainakaan tilaisuuksissa ole näkynyt. Yhdistys oli parikymmentä vuotta ollut pienen porukan ylläpitämä. Yhtäkkiä tuli nuorisoa, jotka laittoivat tuulemaan. Vanhat väistyivät ja hallitus uudistui. Siihen aikaan oli jopa pientä kilpailua siitä, kuka hallitukseen pääsee. Eihän siitä mitään etuja ollut, mutta tapaamisia oli useammin kuin tavallisten jäsenten kesken. Tuota pikaa olin minäkin hallituksessa. Sen jäsenillä oli silloin jo määritelty tehtäväalue niin kuin on edelleenkin. Siihen aikaan oli tapana tehdä yritysvierailuja kuukausittain. Niiden järjestäminen osui kontolleni. Koska olin mennyt Tampellan kotelotehdas Tamboxiin töihin, silloinen puheenjohtaja virnuili minun olevan kuukautiskokousten järjestelijä Tampaxilla. ATK teki tuloaan. Merkonomien koulutukseen se ei vielä kuulunut. Tampereen Merkonomit aloitti ATK-peruskoulutuksen järjestämisen jäsenilleen. Opetus lähti ihan perusteista. Nykyään kenellekään ei enää kerrota bittien rakenteista tai Cobol-ohjelmointikielestä. IT-taidot opetetaan jo peruskoulussa, eikä laitteiden käyttämisessä ole nykynuorisolle mitään kummallista. Jopa 2-vuotiaat surffailevat verkossa (AL 22.9.) Merkonomien jatkokoulutuskurssit olivat hyvin suosittuja. Yhdistys keräsi näiden kurssien avulla hyvät rahat, jotka myöhemmin käytettiin oman huoneiston ja lomaosakkeiden hankintaan. Tästä johtuen yhdistyksen talous on edelleen kunnossa. Aktiiviajoilta jäi mieleeni eriyisesti UPR-toiminta. Otettiin yhteyttä ulkomaisiin harjoittelijoihin, jotka olivat täällä kesätöissä. Heidän kanssaan tehtiin retkiä, pidettiin saunailtoja jne. Kerran käytiin jopa Leningradissa. Olin mukana vielä ainakin yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa. Sen jälkeen tuli pitkähkö tauko. Se johtui osittain siitäkin, että pankkilakon aikana jäsenmaksuni ei tullut perille, ja minun katsottiin eronneen yhdistyksen jäsenyydestä. Maksuni kuitenkin löytyi ja jäsenyyteni jatkui. Osallistuin sittemmin ainoastaan vuosikokouksiin. Yhdistys teki jäsenmatkoja pitkin maailmaa. Naisvaltaisessa yhdistyksessä on harrastettu runsaasti kulttuuripitoisia tapahtumia. Urheilu- ja ukkokerhoja ei ole ollut, ellei tanssikursseja sellaisiksi lasketa. Vuonna 1993 joku keksi perustaa kirjoittaja- ja kirjallisuuspiirin. Aihe kiinnosti minuakin ja liityin siihen mukaan. Nääskynän kuukausittaiset kokoontumiset ovat antaneet mahdollisuuden kokeilla omaa luovuutta kirjoittamisen saralla. Olemme saaneet aikaiseksi kaksi antologiaa. Aineistoa on kolmanteenkin, mutta päätöstä sen julkaisemisesta ei ole tehty. Kokoontumisissa on ollut myös kirjailijavieraita ja ulkopuolisia luennoitsijoita. Kun olen nyt näinkin tiiviisti ollut yhdistyksen toiminnassa mukana, tulin valituksi hallituksen varajäseneksi. Kunniajäsenyyskin vähän velvoittaa. Me yritämme vanheta kauniisti, mutta kun ikää tulee remontin tarve kasvaa. Meillä on kuitenkin ollut ihan kivaa viimeiset 40 vuotta. Malja 60-vuotiaalle yhdistykselle! Kuvaaja: Ida-Sofia Fleming Esko Kannusmäki Merkonomi VTS Merkonomi News 3/09 7

8 Omaehtoinen opiskelu Koulutuspäiväraha on tuki omaehtoiseen opiskeluun. Työttömällä on mahdollisuus opiskella myös itse valitsemaansa alaa työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen suuruisella koulutuspäivärahalla. MITÄ HAKIJALTA EDELLYTETÄÄN? Hakija on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa koulutuksen alkaessa. Koulutus sisältyy työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan. Hakija on kerryttänyt eläkkeeseen oikeuttavaa työssäoloaikaa tai ollut yrittäjänä vähintään 10 vuotta. Työhistoriaan voidaan rinnastaa enintään 2,5 vuotta aikaa, jolta olet saanut perheetuuksia tai ollut varusmies- tai siviilipalveluksessa tai työkyvyttömänä. Myös työskentely EU/ETA-maissa tai lähetettynä työntekijänä ulkomailla otetaan huomioon. Vuoden 2006 alussa työttömyysturvalakiin tehdyn lisäyksen myötä työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana huomioidaan myös aika, jona hakijalle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai hakija on hoitovapaalla, varusmiespalveluksessa, siviilipalveluksessa taikka työkyvytön sairauden, vian tai vamman vuoksi ja sen vuoksi saanut eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmaeläkettä. Työssäoloajasta enintään neljännes (2,5 vuotta) voi olla työhön rinnastettavaa aikaa. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävä kotitalousopetus tai vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa täydennyskoulutuksena järjestetyt erikoistumisopinnot tai opettajan kelpoisuuteen johtavat pedagogiset opinnot ennen työttömyyttä keskeytyneen korkeakoulututkinnon loppuunsaattamiseen tähtäävä koulutus ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen johtava koulutus edellyttäen, että hakija on aikaisemman tutkintonsa tai muiden opintosuoritustensa perusteella hyväksytty yliopiston erikseen suunniteltuna ohjelmana järjestämiin, ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin (mm. muuntokoulutus ja maisteriohjelmat) peruskoulun oppimäärän suorittaminen; tarve on todettuna työnhakusuunnitelmassa lukion oppimäärän suorittaminen silloin, kun opiskelija on jo aikaisemmin suorittanut lukio-opintoja ja tarve on todettuna työnhakusuunnitelmassa KOULUTUSPÄIVÄRAHAN SUURUUS MITÄ KOULUTUKSELTA EDELLYTETÄÄN? Koulutukseen haetaan normaalin hakumenettelyn kautta esimerkiksi yhteishaussa. Koulutusta järjestetään noin tuhannessa oppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Koulutuspäivärahalla opiskeleville ei ole erillisiä kiintiöitä oppilaitoksissa. Aikuisopetusta järjestävissä oppilaitoksissa hakuajat vaihtelevat niin että koulutuksen alkamisajankohta voi olla syksyllä, keväällä tai vuoden alussa. Koulutuksen on oltava ammatillisia valmiuksia edistävää ja päätoimista. Ammatillisia valmiuksia edistävää on koulutus, joka järjestetään julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa on yhdenjaksoista on laajuudeltaan vähintään 20 opintoviikkoa tai 36 opintopistettä Koulutuspäivärahaan oikeuttavat seuraavat koulutukset: ammatilliseen perustutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtava koulutus näyttötutkintona suoritettavaan ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus muu kuin näyttötutkintoon valmistava ammatillinen lisäkoulutus Koulutuspäiväraha on samansuuruinen kuin ennen koulutusta hakijalle maksettu ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki, lapsikorotukset mukaan lukien. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa, myös loma-aikoina. Jos olet oikeutettu korotettuun koulutuspäivärahaan, maksetaan etuus korotettuna koko koulutuksen ajalta (kuitenkin enintään 500 päivältä). Koulutuspäiväraha maksetaan korotettuna koko koulutuksen ajalta myös silloin, kun hakijalle on jo ehditty maksaa 150 päivää korotettua ansiopäivärahaa. Korotetun etuuden saamisen edellytyksenä on, että olet ollut työttömyyskassan jäsen viisi vuotta, työssä vähintään 20 vuotta ja työsuhteesi on päättynyt työnantajan irtisanomiseen tuotannollisista tai taloudellisista syistä tai olet itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää. Mikäli koulutuspäivärahan maksu työttömyyskassasta päättyy enimmäisajan tultua täyteen ja koulutus jatkuu, voit saada työmarkkinatukea, johon ei lasketa korotusosaa. Kaikki hakijan koulutusaikana ansaitsemat tulot vähentävät koulutuspäivärahaa. Koulutuspäivärahasta vähennetään koulutuksen aikana hankitusta työtulosta puolet. Vähennys tehdään samalla tavoin kuin sovitellussa ansiopäivärahassa. Koulutuspäivärahaa voivat vähentää tai sen maksamisen estää kokonaan tietyt sosiaalietuudet samalla tavoin kuin työttömyyspäivärahassa. 8 Merkonomi News 3/09

9 MITEN KOULUTUSPÄIVÄRAHAA HAETAAN Lähde: Suuntaa antavia esimerkkejä koulutuspäivärahan suuruudesta vuonna 2009: Työttömyyttä edeltänyt Normaali koulutus- Korotettu koulutuspalkka eur/kk päiväraha eur/kk päiväraha eur/kk Koulutuspäiväraha-aika ei kerrytä työssäoloehtoa. Koulutuksen aikana tehty työ sen sijaan kerryttää 34 kalenteriviikon työssäoloehtoa. Mikäli hakija täyttää uuden työssäoloehdon kesken koulutuksen, ei päivärahaa määritellä uudelleen kesken koulutuksen, vaan vasta koulutuksen päätyttyä hakijan siirtyessä mahdollisesti ansiopäivärahan saajaksi. Koulutuksen keskeyttämisestä ja paluusta työttömyysturvan hakijaksi ei seuraa karenssia. KESTO Koulutuspäiväraha kuluttaa työttömyyspäivärahapäiviä. Koulutuspäivärahaa voi saada enintään 500 päivältä ja yhdessä työttömyyspäivärahan kanssa enintään 565 päivältä. Mikäli koulutus jatkuu, tuki maksetaan työmarkkinatuen suuruisena. Jos opiskelu kestää yli 500 päivää, on opiskelijalla mahdollisuus hakea opintotukea. Esimerkki 1: Esimerkissä työttömyyskassa on maksanut ansioturvan työttömyyspäivärahaa 300 päivältä. Kassapäivät kuluvat koulutuspäivärahalla eli työttömyyspäivärahaa ja koulutuspäivärahaa voidaan maksaa enintään 565 päivältä. Koulutuspäivärahaa koulutuksen ajalta maksetaan enintään 500 päivältä, joten 265 päivän ylittävältä ajalta (235 pv) maksetaan koulutuspäivärahaa työmarkkinatuen tasoisena. Esimerkki 2: Jos hakija on aloittanut työllistymisohjelmaansa sisältyvän koulutuksen ennen kuin hän on saanut työttömyyspäivärahaa 65 päivältä, maksetaan koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa yhteensä enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutuksen alkua maksettujen työttömyyspäivine määrä. Esim. työttömyyspäivärahaa saatu 20 päivältä à enimmäisaika = = 520 päivää. Ennen koulutukseen hakemista on selvitettävä, täyttyvätkö koulutuspäivärahan saamisen edellytykset. Työttömyyden tarkistaa työja elinkeinotoimisto. Maksetut työttömyyspäivärahapäivät ja työhistorian tutkii työttömyyskassa. Koulutukseen hyväksymisestä antaa todistuksen oppilaitos. Hakemuslomakkeita saa esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoista, oppilaitoksista tai työttömyyskassoista. Hakemuslomakkeeseen on liitettävä oppilaitoksen todistus opiskeluun hyväksymisestä ja siitä, että koulutus täyttää tuen edellytykset. Lomake: Oppilaitoksen todistus koulutuspäivärahalla opiskelua varten. Työhistoriaa selvittävän maksuttoman rekisteriotteen saa kirjallisesti pyytämällä Eläketurvakeskuksesta, Valtiokonttorista ja/tai Kuntien eläkevakuutuksesta. On hyvä mainita otteen käyttötarkoitus. EU/ETA-maissa työskentelystä voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä muu luotettava selvitys, esimerkiksi työtodistus. Lisäksi mukaan on liitettävä selvitykset koulutusajan tuloista ja sosiaalietuuksista. Koulutuspäivärahan maksaminen aloitetaan vasta, kun hakija on toimittanut tuen maksajalle myös oppilaitoksen antaman todistuksen koulutuksen aloittamisesta. Maksamisen aloittaminen edellyttää myös työ- ja elinkeinotoimiston ilmoitusta päivärahan maksajalle. Siksi oppilaitoksen antama todistus koulutuksen aloittamisesta tai kopio siitä on esitettävä myös työ- ja elinkeinotoimistossa. Koulutuspäivärahaa voi hakea jo ennen koulutuksen alkamista, mutta sitä on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa opiskelun aloittamisesta. Päätös maksamisesta annetaan koko koulutusajalle. Tukea maksetaan jälkikäteen kerran kuukaudessa ja jokaisen maksuilmoituksen yhteydessä saat jatkohakemuslomakkeen seuraavaa maksujaksoa varten. Kaikista koulutuksen aikana tapahtuvista muutoksista (työtulot, sosiaalietuudet, koulutuksen keskeyttäminen tms.) on ilmoitettava työttömyyskassalle. Työttömyyskassaa varten tarvitset: hakemuslomakkeen rekisteriotteen työhistoriasta oppilaitoksen täyttämä todistuslomake Oppilaitoksen todistus koulutuspäivärahalla opiskelua varten selvitykset koulutusaikaisista tuloista ja sosiaalietuuksista Opintojen alkaessa: oppilaitoksen todistuksen opintojen aloittamisesta Lisätietoa koulutuspäivärahasta antavat työttömyyskassat, oppilaitokset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot. Merkonomi News 3/09 9

10 Nyt -50 % S & A -lehti Hyödynnä nyt syksyn Huipputarjous: S & A lehden kahdeksan mielenkiintoista ja monipuolista numeroa kotiin tai työpaikalle kannettuna nyt puoleen hintaan, 35 /12 kk (normaalihinta 70 /12 kk). Tilaa lehti osoitteesta Muistathan myös ammattilehtien verovähennyskelpoisuuden! Tarjous koskee vain uusia asiakkaita. Syysenergiaa toimiston työpäivään! Tilaa S & A lehti ja hyödynnä syksyn huipputarjous! Ensimmäisen vuosikerran saat puoleen hintaan, säästösi on heti 35 euroa. Tilaajaetuna saat muun muassa jatkuvan koulutusedun sekä voit osallistua maksutta S & A klubin ajankohtaisiin tapahtumiin. Lisäksi saat maksutta Yritystilaisuudet hakemiston sekä Liikelahjat lehden. Tilauksen saat tehtyä kätevästi sivuiltamme tai tilaukset@bbm.fi. Mainitse tilausta tehdessäsi kampanjatunnus: syysenergiaa. Tarjous on voimassa saakka. Business to Business Mediat Oy Y-tunnus PL 3, FI Espoo p f info@bbm.fi

11 Kankaan päät Kankaanpäässä Teksti: Anna-Maija Kunnas Kuvat: Anu Mäkivierikko Porin Jazzien taiteellinen johtaja Jyrki Kangas on palkittu persoona. Tunnustuksia satelee eri taholta; Jyrki Kankaan päät -näyttely, Vuoden Silakka 2009, Elias Lönnrot -mitali, Kunniamerkonomi Jyrki Kangas kertoo, että hänen kohdallaan erilaisia huomionosoituksia on aikojen kuluessa tullut sykäyksittäin. - Nyt minut on taas keksitty. Kuka kerran keksitään, sitä aina syytetään, Kangas naurahtaa Kekkosta siteeraten. Taiteellinen johtaja Kangas istui neljän viikon aikana kahdeksan tuntia kerrallaan taiteilijoiden mallina. Tusinan verran ammattikuvanveistäjiä tutki kallon muotoa, silmiä ja etsi oikeaa ilmettä teokseen. Projekti toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuvataidekoulussa Kankaanpäässä Kulttuurirahaston kustantamana. - Kokemus oli hieno, liki sata tuntia jälki-istuntoa, yhteen pisteesen tuijotusta, fyysisesti yhtä kuluttavaa kuin kohtalainen ruumiillinen työ. Lopputuloksena sain nähdä viisitoista versiota itsestäni. Yhden niistä valitsin pronssiin valettavaksi. Taiteilija Sampo Parkkosen työ on mielestäni hieno ekspressionistinen ja tunteellinen tulkinta, Kangas toteaa. Taiteilija Parkkosen teoksessa Kangas on silmät kiinni ja työn nimi I hear music kuvaa osuvasti mallina ollutta jazz-miestä. - En aio kuitenkaan laittaa veistosta kotiin television päälle ja katsella itseäni uutisten lomassa. Yritän löytää jonkin järkevän ja yleishyödyllisen sijoituspaikan. Kaikki muut teokset ovat taiteilijoiden omaisuutta ja niitä voivat kiinnostuneet tiedustella SAMK:n Kuvataidekoulun kautta, Kangas selvittää. Vuoden Silakka 2009 Porin Silakkamarkkinoilla Jyrki Kangas valittiin Vuoden Silakaksi. Kangas on kotimaisen ruoan ja kalan ystävä, vaikka ei itse olekaan kalastuksen harrastaja. - Jos on valinnan varaa, niin ateriaksi valitsen mieluummin kalaa kuin lihaa. Mielelläni olen silakkana, onneksi velvollisuuksiin ei liity vuosi veden pinnan alla oleilemista, veistelee Kangas. Palkittu elämä jazzille Suomen Kulttuurirahasto palkitsi Jyrki Kankaan luovuttamalla hänelle Elias Lönnrot -mitalin työstään jazzmusiikin parissa ja merkittävän kulttuurifestivaalin luomisessa. - Ei tällaisia asioita saa kukaan yksin aikaan. Tämä mitali kuuluu yhteisölle ja verkostolle, jota itsekin olen ollut luomassa. Kunniamerkonomi 2009 SMYL ry myöntää vuosittain kunniamerkonomin arvon merkonomille, joka julkisessa tehtävässä tai muutoin julkisuudessa tuo avoimesti esille merkonomikoulutuksensa ja on siten esikuvana merkonomeille. Järjestyksessään seitsemänneksi kunniamerkonomiksi liitto valitsi porilaisen Jyrki Kankaan. Kankaan mietteitä merkonomiudesta voi lukea edellisestä Merkonomi News 2/2009 -lehdestä liiton nettisivuilta

12 Työpaikkakiusaaminen Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Se voi kohdistua yhteen tai useampaan henkilöön. Henkinen väkivalta tuntuu sen kohteeksi joutuneesta ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä, uhkaavalta ja järjettömältä. Jokaisella työpaikalla syntyy ajoittain ihmisten välisiä konflikteja ja ristiriitoja. Kiusaajaksi koetaan yleensä työtoveri, esimies tai alainen. Henkinen väkivalta on yksilön oma kokemus, mutta tilanteessa voi olla myös muita tulkintoja ja näkemyksiä. Kaikki ristiriidat ja yhteentörmäykset eivät kuitenkaan ole kiusaamista. Henkinen väkivalta voi ilmetä hyvin monin tavoin, kuten: sanaton viestintä: kielteiset eleet,ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset sosiaalinen eristäminen: ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta, tervehdyksiin ei vastata, siirretään työskentelemään muista erillään, ei anneta ilmaista mielipiteitä, keskeytetään jatkuvasti maineen tai aseman loukkaaminen: levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, juorutaan, mustamaalataan, kritisoidaan, haukutaan, nöyryytetään, pilkataan, kiusatun uskonnollinen tai poliittinen vakaumus tehdään naurunalaiseksi, mitätöidään työnteon vaikeuttaminen tai loukkaaminen: jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vähän tai ei lainkaan työtehtäviä, annetaan osaamiseen nähden ala-arvoisia tehtäviä suulliset tai kirjalliset uhkaukset sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Henkinen väkivalta voidaan jakaa karkeasti kahteen niiden taustan perusteella: ristiriitaan tai kiistaan pohjautuva kiusaaminen tai tilanteet, joissa henkisen väkivallan kohteeksi joutunut ei ole itse tehnyt mitään provosoidakseen tilannetta. Uhri joutuu kiusatuksi esim. siksi, että on ensimmäinen nainen työpaikalla tai kiusaaja on hakenut samaa työpaikkaa. Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy:n painopistealueita ovat: työ- ja virkamiesoikeus pk-yritysten yrityssaneeraus perhe- ja perintöoikeus muut velkaantumiseen liittyvät sopimusoikeus oikeudelliset asiat kiinteistöjen ja asumisen kysymykset Lisäksi hoidamme edellisiin liittyviä yksityishenkilöiden velkajärjestely rikosasioita ja yleisjuridiikkaa Toimiston osakkaina ovat pitkän kokemuksen omaavat asianajajat ja varatuomarit Arto Vainio ja Juhani Viilo. Lisäksi toimistossa työskentelevät OTK Johanna Laine ja asianajosihteeri Tuula Viilo. Meille on helppo tulla viihtyisään ympäristöön neuvottelemaan vaikeistakin juridisista ongelmista. Helsingin Töölössä sijaitsevaan toimistoomme on hyvät kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä ja ympäristössä on runsaasti pysäköintipaikkoja. Topeliuksenkatu 7 A, HELSINKI Puh Fax etunimi.sukunimi@asianajotoimistoviilo-vainio.fi Toimintaohjeita Työpaikkakiusaamisen uhrille Reagoi tilanteeseen heti, älä jää odottamaan, että tilanne menisi ohi. Mitä pikemmin tilanne otetaan puheeksi, sitä vähemmän loukkauksia ja loukkaantumisia ehtii tapahtua. Ilmaise kiusaajalle, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos sinun on vaikea puhua kiusaajalle yksin, ota joku, esim. työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tueksesi. Ota yhteyttä lähimpään esimieheesi. Mikäli koet kiusaajaksi esimiehesi, kerro asiasta hänen esimiehelleen. Heidän velvollisuutensa on puuttua henkiseen väkivaltaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin saatuaan tiedon terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä. Pidä kirjaa tapahtumista. Kerää mahdollista näyttöä. Kun tilannetta käsitellään jossain kokouksessa, pyydä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Voit pyytää apua ja tukea työterveyshuollosta tai työsuojeluhenkilöstöltä. Työterveyshuolto voi antaa sekä yksilöllistä tukea että olla avuksi tilanteen käsittelyssä työyhteisössä. Etsi itsellesi aktiivisesti sosiaalista tukea. Puhu tilanteesta läheisillesi, työtovereillesi, ystävillesi. Ylläpidä harrastuksia, joista saat myönteistä palautetta. Kiusatun esimiehelle Esimiehen tärkeä tehtävä konfliktitilanteissa on viheltää peli poikki. Reagoi tilanteeseen, jos huomaat työyhteisössä henkistä väkivaltaa tai joku tulee siitä kertomaan. Suhtaudu tilanteeseen aina vakavasti. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin. Kutsu konfliktin osapuolet luoksesi keskustelemaan asiasta. Ensin asiasta voi keskustella erikseen kummankin kanssa, sitten yhdessä. Keskustelussa kuunnellaan eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia, selvitetään tapahtumien kulku ja tarpeen mukaan sovitaan, miten tulevaisuudessa toimitaan. Keskustelu voidaan käydä myös esim. työterveyshuollon vetämänä. Seuraa tilannetta ja huolehdi seurantapalaverin pitämisestä. Pohdi millaisia riskejä työyhteisössä on kiusaamisen synnylle. Pyydä tarvitessasi asiantuntija-apua. Lähde: Työterveyslaitos 12 Merkonomi News 3/09

13 Yhteydenotot työsuojelupiiriin ja erityisesti syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet Uudenmaan työsuojelupiirin asiakaspäivystykseen tulevien työsuhdeasioihin liittyvien yhteydenottojen määrä on vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvanut noin 20 % verrattuna vuoteen Syrjintäkokemukset ovat jopa kaksinkertaistuneet. Näistä syrjinnäksi koetuista tapauksista kaikki eivät kuitenkaan ole työlainsäädännön tarkoittamaa syrjintää. Yleisimmiksi syrjintäperusteiksi on koettu työntekijän terveydentila, sukupuoli ja siihen liittyen lähinnä raskaus, kansallisuus sekä ikä. Suurin osa yhteydenotoista on tullut yksityiseltä sektorilta. Ne ovat liittyneet työtodistusten ja palkkalaskelmien saamiseen työnantajalta. Myös palkkasaataviin, työsuhteen päättämiseen sekä näistä johtuneista erimielisyyksistä ja yleensä ristiriidoista koettuun epäasialliseen kohteluun liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet. Työsuojelupiiriin tulleiden yhteydenottojen määrän kasvuun voidaan katsoa vaikuttavan taantuma. Yhteydenottoja tulee niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Suurin osa näistä yhteydenotoista ei johda työsuojelupiirissä toimenpiteisiin, vaan asiakkaalle annetaan ohjeita ja neuvoja hänen kysymyksiinsä. Työsuojelupiiri ei toimi yksittäisen työntekijän avustajana työsuhteen päättämiseen liittyvissä kanneasioissa eikä vahingonkorvausasioissa. Tältä osin asiakkaalle annetaan neuvot siitä, miten hän niin halutessaan voi saattaa asiansa eteenpäin tuomioistuimen ratkaistavaksi. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanotut työntekijät saattavat kokea tulleensa valituiksi irtisanottaviksi syrjivän syyn perusteella. Aina ei kuitenkaan ole kyse syrjinnästä. Taustalla voi olla erimielisyyttä tai epäasiallista kohtelua. Työsuojelupiiri valvoo työlainsäädännössä säädetyn syrjintäkiellon noudattamista. Työsuojeluvalvonnan ohessa tapauksia arvioidaan myös rikoslaissa säädetyn työrikoksen näkökulmasta. Työntekijän hyvitysvaatimukset sen sijaan eivät kuulu työsuojelupiirille Työsuojelupiirissä tehdään valvontatoimenpiteitä työsuhdeasioissa eniten työtodistuksiin ja palkkalaskelmiin liittyvissä asioissa. Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava palkkalaskelma joka palkanmaksun yhteydessä, ja työtodistus on annettava työntekijän pyynnöstä. Näistä lain selkeistä velvoitteista huolimatta vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on Uudenmaan työsuojelupiiriin tullut vireille jo noin 320 toimenpidepyyntöä liittyen työtodistuksen ja palkkalaskelman saamiseen. Vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimenpidepyyntöjä oli vastaavasti noin 240. Määrän kasvuun voi päätellä vaikuttaneen lisääntyneet työsuhteen irtisanomiset ja purkamiset. Kaarina Myyri-Partanen piiripäällikkö Uudenmaan työsuojelupiiri Epäasialliseen kohteluun liittyviä yhteydenottoja tuli koko vuonna noin 330, kun vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhteydenottoja on tullut jo noin 220. Yhteydenotoissa ilmenee, että lomautuksien, irtisanomisien ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyvien neuvottelujen yhteydessä työpaikalla syntyy ristiriitoja, jotka koetaan loukkaavana ja siten epäasiallisena kohteluna. Tällöin ei kuitenkaan yleensä ole kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta vaan puhtaasta riita-asiasta, josta ei ole päästy neuvotteluratkaisuun. Merkonomi News 3/09 13

14 Uusi ammatillinen oppilaitos aloitti toimintansa Alansa suurin ammattiosaajien kouluttaja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja Helsinki Business College yhdistyivät uudeksi yksityiseksi toisen asteen ammatilliseksi oppilaitokseksi Suomen Liikemiesten Kauppaopisto toimii kahdessa koulutusyksikössä: Pasilassa ja Vallilassa. SLK Instituutti toimii pääasiassa Pasilassa. Oppilaitosta ylläpitää Helsinki Business College Oy. Sen omistavat tasaosuuksin Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö sekä Helsingin seudun kauppakamari. Yrityksen toimitusjohtajana ja oppilaitoksen rehtorina toimii Antti Loukola. Vararehtorina toimii Heli Huotari. Uuden oppilaitoksen nimi on suomeksi Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja englanniksi Helsinki Business College. Oppilaitoksen aikuiskoulutuksesta vastaa SLK Instituutti. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston visiona on olla Suomen paras ammatillisen osaamisen kehittäjä, aktiivinen työelämän uudistaja ja arvostettu yhteistyökumppani. Opiskelijoita uudessa oppilaitoksessa on noin 3100, joista nuorten koulutuksessa on Oppilaitos on tällä opiskelijamäärällä alansa suurin. Henkilöstöä on 170. Oppilaitos kouluttaa liiketalouden ja tietojenkäsittelyn ammattiosaajia. Nuorten koulutuksessa voi suorittaa peruskoulu- ja ylioppilaspohjalta liiketalouden perustutkinnon, merkonomi (ylioppilaspohjaisena myös englanniksi) sekä tietojenkäsittelyn perustutkinnon, datanomi. SLK:ssa voi suorittaa myös kaksi tutkintoa (merkonomi/ datanomi ja ylioppilas). Kahdessa tutkinnossa yhteistyöoppilaitoksina ovat Eiran aikuislukio, Mäkelänrinteen lukio sekä Töölön yhteiskoulun aikuislukio. Perustutkintojen lisäksi järjestetään päiväkoulutuksena myös maahanmuuttajien liiketalouden ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. SLK Instituutti tarjoaa liiketalouden ja tietojenkäsittelyn perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä tutkintoihin tähtäävää valmennusta työssäkäyville aikuisille. 14 Merkonomi News 3/09

15 Aina on varaa kehittyä. Kehitä liiketalousosaamistasi MJK:ssa. MJK-kirjaimet juontavat juurensa vuoteen 1972, jolloin perustettiin Merkonomien Jatkokoulutuskeskus ry. Siitä lähtien, siis jo 37 vuotta, on MJK tarjonnut laadukasta liiketalouden ja hallinnon alan aikuiskoulutusta. Tänään palveluksessasi on kaksi vahvaa toimijaa: näyttötutkintoihin keskittynyt MJK-instituutti sekä vapaarahoitteisia valmennusohjelmia tarjoava MJK-koulutus Oy. MJK-koulutus Oy:n tarjontaa Edisty esimiehenä -valmennusohjelma Taloushallinnon valmennukset Palkanlaskennan valmennukset Edisty b-to-b-myyjänä -valmennusohjelma MBA (oma valmennus myös johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneille) Ajankohtaisseminaareja mm. sihteerityöstä ja asiakaspalvelusta MJK-instituutin tarjontaa Liiketalouden perustutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammatti- ja erikoisammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Taloushallinnon ammatti- ja erikoisammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Lue lisää, innostu ja osallistu! Iso Roobertinkatu A, Helsinki Merkonomi News 3/09 15

16 Repoveden kansallispuisto Repoveden kansallispuisto ja siihen liittyvä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue on metsien ja kymmenien järvien muodostama karu, salomainen alue. Repoveden kansallispuisto perustettiin suojelemaan Kaakkois-Suomen suurinta yhtenäisenä ja rakentamattomana säilynyttä kallioista metsä-, suo- ja järvialuetta. Repoveden luonnon rauhassa voit rentoutua mieliharrastuksesi parissa, marjastuksesta lumikenkäkävelyyn tai vaikka geologiasta uittohistoriaan. Alueen nähtävyyksiä ovat mm. useat korkeat mäet kuten Olhavanvuori ja Mustalamminvuori sekä Lapinsalmen riippusilta ja Kuutinlahti puunuittorakenteineen. Lisää Repovedestä Metsähallituksen luontoon.fi-sivustolta. Kouvolan Seudun Merkonomit ry juhli 50-vuotispäivää kesäkuun alussa luonnon keskellä Orilammen Majalla Kouvolaan äskettäin liittyneessä Valkealassa. SMYL:n jäsenyhdistykset saapuivat runsaslukuisina viettämään juhlapäivää yhdessä kouvolalaisten merkonomien kanssa. Juhlavieraat onnittelevat 50-vuotiasta, pirteässä kunnossa olevaa merkonomiyhdistystä. Kukat ja materia on jätetty kauppaan, vieraat kunnioittavat yhdistyksen toivomusta ja kartuttavat stipendirahastoa, josta useat vastavalmistuneet merkonomit saavat tunnustusta opintosuorituksestaan. 16 Merkonomi News 3/09

17 Merkonomit Kultareitillä Teksti ja kuvat: Anna-Maija Kunnas Hallituksen puheenjohtaja Markku Mikkola (vasemmalla) toivotti juhlavieraat tervetulleiksi ja kertoi yhdistyksen toiminnasta. Eila Tiitta (keskellä) ja Arto Tikka (oikealla), yhdistyksen pitkäaikaiset jäsenet kertoivat vuosien varrella järjestetyistä kursseista ja tapahtumista. He pysähtyivät muistelemaan mukavia sattumia jäsenille suunnatuilta yhteisiltä matkoilta ja retkiltä. Juhlavieraat kuuntelevat kiinnostuneita. Yhdistys on saanut paljon aikaan vuosien varrella, on syntynyt elinikäisiä ystävyyssuhteita ja kaiken työn keskellä hauskaakin on pidetty. Kouvolan merkonomien lämmin yhteishenki välittyi koko juhlakansaan. Laulaja Satu Kostiainen säestäjänään Maarit Salo esitti kappaleet: Tein lasikuultavan laulun Vain rakkaus Musicreaming (Raimont Valgre vuodelta 1939) Hymni rakkaudelle. Upea esitys loi tunnelmaa ja herkisti juhlaväen. Esityksen päätteeksi pääsivät kaikki avaamaan äänihuulensa yhteislauluun. Juhla-ateria oli tarjolla Orilammen Majan viihtyisässä ravintolassa. Kylmiä ja lämpimiä herkkuja notkuvasta maalaispitopöydästä löytyi antimia jokaisen makuun. Juhla huipentui Kultareitti-risteilyyn Tuuletar II -aluksella. Reitti alkaa Vuohijärveltä ja jatkuu Repoveden puolelle, jossa matkan varrella mm. Lapinsalmen riippusilta, Löppösen luola, Mustalammen näkötorni ja Kuutinlahden uittorännin. Matkan varrella pysähtyminen Mäntysaaressa, joka on kaunis kappeli ja yli 700 vuotta vanha saarihautausmaa. Matka taittui hauskassa ilmapiirissä upeita maisemia ihaillen, yhteislaulun kaikaessa haitarin soiton säestyksellä. Anna-Liisa Janhunen (vas.), Pirjo Nousiainen, Arto Tikka, Eila Tiitta, Markku Mikkola. Puheenjohtaja Mikkola palkitsi ansioituneet jäsenet liiton standaarilla ja liiton ansiomerkeillä sekä kiitti yhdistyksen eteen työtä tehneitä. - Meillä on tässä juhlassamme tilaisuus kiittää joitakin yhdistyksemme ja merkonomikentän hyväksi puurtaneita henkilöitä. Yhdistyksemme toimii vaatimattomilla taloudellisilla resursseilla eikä toimijoille ole kyetty maksamaan rahallisia korvauksia, joka nostaa palkittavien henkilöiden työn arvoa. Vapaaehtoisesti, ilman oman edun tavoittelua ja itsestään numeroa tekemättä he ovat vuosia tehneet työtä koko jäsenkentän hyväksi. Valitettavaa on, että emme tänään voi nostaa esiin kuin muutaman tekijän - muiden vuoro tulee tulevissa tilaisuuksissamme. Kiitän kaikkia, jotka työllänne viette yhdistystämme eteenpäin. Merkonomi News 3/09 17

18 Next Hotel Paasi Paasitornin kokouskeskuksen yhteyteen rakennetaan 170-huoneinen yksilöllinen neljän tähden hotelli. Sisäpihalle sijoittuvaan hotellin uudisrakennusosaan tulee uusia kokoustiloja, monitoimiaula ja ravintolasali. Eläintarhanlahdelle Paasitornin edustalle valmistuu kelluva 200-paikkainen ravintolapaviljonki. Hotellin, uusien tilojen ja ravintolapaviljongin myötä Paasitornin korttelista muodostuu merkittävä toiminnallinen palvelukokonaisuus keskellä Helsinkiä. Hotellin ja ravintolapaviljongin suunnittelu on intensiivisessä vaiheessa ja edennyt aikataulun mukaan. Suunnitelmien mukaan Next Hotel Paasi avautuu alkusyksystä Tavoitteena on, että ravintolapaviljonki avaa ovensa keväällä Hotellin suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto K2S Oy, joka haluaa kunnioittaa historiallisen rakennuksen ajallista kerrostuneisuutta. 170 huonetta sijoittuvat Paasitornin 20-luvun klassismia edustavaan laajennusosaan, vieressä sijaitsevan 50-luvun rakennuksen funkkismaailmaan ja sisäpihan moderniin uudisrakennukseen. Uudisrakennuksesta tehdään arkkitehtonisesti voimakas, jugendlinnan rinnalle soveltuva osa kokonaisuutta. Hotellin sisäänkäynti on Paasivuorenkadulta. Uudisrakennukseen valmistuu kolme uutta kokoustilaa, joista suurin 300 hengelle, ja näyttelyihin ja tarjoiluihin käytettävissä oleva monitoimiaula. Uusi ravintolasali toimii mm. hotellin aamiaishuoneena ja kokoustarjoiluissa. Hotellin rakennuslupahakemus on jätetty toukokuussa ja päätöstä odotetaan lähiviikkoina. Rakennustyöt alkavat keväällä Hotellitoimintaa tulee harjoittamaan Next Hotels Finland Oy, joka haluaa Next Hotel Paasin erottuvan Helsingin hotellitarjonnassa selvästi ketjuhotelleista. Kokousasiakkaitten, liikematkustajien, alueen toimijoiden ja vapaa-ajan matkailijoitten tarpeisiin vastataan yksilöllisesti, mikä merkitsee asiakaslähtöistä palvelukulttuuria ja vaihtoehtoja. Hotelliin tulee mm. parvekkeellisia ja saunallisia huoneita, perhehuoneita ja huoneita minikeittiöllä, 90 neliön sviitti ja tornin juureen sijoittuva näköalasauna. Ravintolapaviljongin suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy. Ilmeeltään tätä päivää edustava kevyt rakennelma, joka on tehty lasista ja kuparista, istuu Paasitornin jyhkeän graniittilinnan edustalle ja täydentää Hakaniemen Siltasaaren urbaania maisemaa. Kelluvan ravintolapaviljongin asiakkaat pääsevät nauttimaan ympäröivästä merellisestä miljööstä. Paviljongin yhteyteen tulee laituri, johon vieraat voivat saapua veneellä tai venetaksilla. Ravintolapaviljongin liiketoiminnasta tulee vastaamaan Graniittiravintolat Oy. Kala tulee olemaan keskeinen osa merellisen ruokaravintolan laadukasta tarjontaa. 18 Merkonomi News 3/09

19 Vieraskynä Katse työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen Olen usein korostanut Suomessa käynnissä olevan ikärakenteen muutoksen vaikutuksia ja muutokseen varautumisen tarvetta. Väestömme vanhenee talouden taantumastakin riippumatta ja siihen Suomessa on myös varauduttava. Sodanjälkeisen poikkeuksellisen suuren ikäluokan vuoksi Suomi kohtaa ikääntymisen haasteet ennen muita länsimaita. Olemme ensimmäisen kerran hyvinvointivaltiomme historiassa tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun. Väestön ikärakenteen muuttuminen ei ole kuitenkaan väliaikainen ilmiö, joka poistuisi suurten ikäluokkien jälkeen. Väestön ikääntyminen on pysyvä ilmiö, sillä sen taustalla on nopea ja jatkuva eliniän piteneminen. Väestömme keskimääräinen elinikä on noussut 10 vuodella 30 vuodessa kehitys on ollut muita OECD-maita nopeampaa - ja nousee arvioiden mukaan samaa tahtia tulevaisuudessakin. Tästähän voimme olla ylpeitä. Sosiaali- ja terveyspolitiikan yksi tärkeimmistä tavoitteista on toteutunut. Asenteiden muokkaaminen työurien pidentämiseksi sekä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi on välttämätöntä. Kaksi asiaa on keskeistä. Työnantajalla pitää olla asenne, että hän haluaa kehittää työoloja ja henkilöstöä ja turvata terveelliset, turvalliset ja kannustavat työolot. Vastaavasti henkilöstöllä pitää olla halu kehittää osaamistaan, työtään ja työyhteisöään. Me tarvitsemme määrätietoista toimintaa asenteiden ja toimintatapojen muuttamiseksi. Sata-komiteassa on pohdittu sitä, kuinka työyhteisöissä saataisiin käyttöön paremmin ennaltaehkäisevät mallit. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakiesitystä, jolla työnantajille korvataan nykyiset 60 prosenttia työterveyshuollon menoista, mikäli työpaikalla ja työterveyshuollossa on otettu käyttöön toimintamalli, jolla edistetään työkykyä ja hallitaan sairauspoissaoloja. Tällöin toimenpiteet kohdennetaan täsmällisesti ja tehokkaasti työkykyä heikentäviin tekijöihin ja reagoidaan nykyistä aikaisemmin. Asialla on myös toinen puoli sosiaalipolitiikankin näkökulmasta. Eliniän kasvaessa elatussuhde heikkenee ja näin kasvavien sosiaalimenojen rahoitus vaikeutuu. Työllisyysasteen nostaminen on keskeinen keino turvata hyvinvointimme myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnassamme on laaja yksimielisyys siitä, että keskimääräistä työuraa on pidennettävä uran alussa, sen aikana sekä loppuvaiheessa. Hallitus on sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa, että keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää nostetaan kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tätä koskeva valmistelu on täydessä vauhdissa eläkeneuvotteluryhmässä ja työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmässä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua. Kysymys on toimintatavoista sairauden pitkittyessä, kuntoutukseen ohjaamisessa ja hoitavien tahojen keskeisessä tiedonkulussa. Tällä uudistuksella pyritään työnantajia kannustamaan työkykyä edistävään ja työkyvyttömyyttä ehkäisevään toimintaan. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa työpaikoilla. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on myös kilpailutekijä. Tuottavan ja menestyvän työelämän imagona on korkeatasoinen työhyvinvointi. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen ansiosta eläkkeelle siirtymisiän arvioidaan myöhentyvän noin puolellatoista vuodella vuoteen 2025 mennessä. Uusilla esityksillä tulisi löytää keinot, joilla eläkkeellesiirtymisikä nousee toiset puolitoista vuotta. Tavoite on haastava ja tarvitaankin monia toimia aina työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamisesta työntekijän terveyden, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen sekä eläkejärjestelmän kehittämiseen. Tavoite keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentymisestä on realistinen, kun otetaan huomioon eliniän odotteen merkittävä kasvu tulevaisuudessakin. On selvää, että kun elinikä pitenee 2-3 vuodella kymmenen vuoden aikana, työssä tullaan olemaan nykyistä pidempään, mikäli voimia ja työkykyä riittää. Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Merkonomi News 3/09 19

20 Matkustajavakuutusasiat Sikainfluenssa SMYL:n jäsenilleen ottama matkustajavakuutus korvaa myös sikainfluenssan aiheuttamia matkan peruuntumisia, matkan keskeytymisiä tai matkalla alkaneen sairauden hoitokuluja. Muistathan, että vakuutuksesi on voimassa ainoastaan vapaa-ajanmatkalla. Korvaako matkavakuutus, jos lentoyhtiö ei ota koneeseen sikainfluenssan tai sen epäilyn takia? Jos lääkäri epäilee perustellusti, että koneeseen pyrkivällä on sikainfluenssa, korvataan matkustajavakuutuksesta vakuutetulle syntyvät ylimääräiset matka- ja majoituskulut. Korvauksen edellytyksenä on lääkärintodistus, josta sairaus ilmenee. Korvaako matkustajavakuutus, jos matka peruuntuu sikainfluenssan takia? Matkustajavakuutus korvaa myös sikainfluenssan aiheuttaman matkan peruuntumisen lääketieteellisen syyn johdosta ja lääkärintodistuksen perusteella. Korvaako matkustajavakuutus, jos peruuttaa matkansa koska pelkää sairastuvansa matkalla sikainfluenssaan? Pelkästään pelko sairastumisesta matkalla ei ole matkustajavakuutuksesta korvattava matkan peruutuksen syy. Vakuutusehdoissa luetellaan, milloin matkan peruuntuminen korvataan matkustajavakuutuksesta. Peruuntumisen syynä voi olla esimerkiksi äkillinen, vakava sairastuminen joka pakottavasti estää matkalle lähdön. Mitä pitää tehdä, jos matkalla sairastuu sikainfluenssaan? Luonnollisesti kannattaa hakeutua tarvittaessa lääkärin hoitoon. Sairauden hoitamisesta aiheutuneita kuluja korvataan matkustajavakuutuksesta. Jos sairauden takia ei pakottavasti pääse palaamaan alkuperäisen matkasuunnitelman mukaisesti, korvataan vakuutuksesta myös ylimääräiset matka- ja majoituskulut. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Entä jos vauva sairastuu matkalla sikainfluenssaan, ja kotiinpaluu viivästyy. Mitä kuluja matkustajavakuutuksesta korvataan? Matkustajavakuutuksesta korvataan sairaan lapsen hoitokuluja (esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimukset, lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet ja mahdollisesti tarvittava sairaalahoito) sekä ylimääräiset matka- ja majoituskustannukset lapselle ja mukana matkustavalle huoltajalle. Matkustajavakuutus ei korvaa työstä poissaolosta aiheutuvia ansionmenetyksiä. Kuinka pitkään matkustajavakuutuksesta korvataan matkalla alkaneen sikainfluenssan hoitoa? Matkustajavakuutuksesta korvataan matkasairauden hoitokuluja 90 päivän ajan ensimmäisestä lääkärissä käynnistä lukien. Hoitokuluja korvataan siis sekä ulkomailla että kotimaassa. Korvaako matkustajavakuutus sikainfluenssarokotteen tai muun ennalta ehkäisevän hoidon kustannukset? Ennalta ehkäisevää hoitoa tai rokotteita ei korvata matkustajavakuutuksesta. Jos sinulla on muita vakuutuksia Ifissä Sairauskuluvakuutuksesta korvataan myös sikainfluenssan hoitokuluja vakuutusehtojen mukaisesti. Korvattavia kuluja ovat mm. lääkärinpalkkiot, tutkimus- ja hoitokulut, lääkekulut tai sairaalamaksut. Jos sinulla tai perheelläsi on Ifin sairauskuluvakuutus, voit helposti tehdä vahinkoilmoituksen Ifin internetsivuilta osoitteessa Ennalta ehkäisevää hoitoa tai rokotteita ei korvata sairauskuluvakuutuksesta. Tapaturmavakuutuksesta ei korvata sikainfluenssan hoitokuluja. SMYL:n jäsenille l Lainopilliset palvelut 15 %:n alennuksella l Testamentit alkaen 125 l Avioehdot 190 (sis. rekisteröinnin) Hinnat sis. alv 22 % Varatuomari Hannu Äimänen LAKI- JA KOULUTUSPALVELU Liisankatu 27 B, Helsinki l (09) l hannu.aimanen@kolumbus.fi l 20 Merkonomi News 3/09