Tutkimuksia. Asuminen, tulot ja varallisuus MARKKU LANKINEN. Edeltävä asunto. Nykyinen asunto. Asumistavoitteen saavuttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksia. Asuminen, tulot ja varallisuus MARKKU LANKINEN. Edeltävä asunto. Nykyinen asunto. Asumistavoitteen saavuttaminen"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia MARKKU LANKINEN Asuminen, tulot ja varallisuus Edeltävä asunto Nykyinen asunto Asumistavoitteen saavuttaminen Suunniteltu asunnonvaihto Tavoitteena oleva asunto ISSN ISBN LISÄTIETOJA Markku Lankinen, p. (09)

2 SISÄLLYS Esipuhe 1 1. Johdanto 2 2 Asuntokuntien varallisuus ja tulot Varallisuuden määrä ja koostumus Tulojen määrä ja koostumus 6 3. Tulot, varallisuus ja toteutuneet asumisvalinnat Nykyinen asunto Nykyistä edeltänyt asunto Toteutuneet asumisvalinnat tulojen ja varallisuuden mukaan Asumistyytyväisyys ja vaihtoaikeet Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Tyytyväisyys asuinalueeseen Asumistavoitteen saavuttaminen Suunniteltu asunnonvaihto Asunnonvaihdon syyt ja taustat Nykyisen asunnon valitsemisen tärkeimmät syyt Pyrkimykset asunnonvaihtoon Nykyhetkestä kohti suunnitelmia ja toiveita Tavoiteltu asunto ja sen ominaisuudet Toiveasumisen taustat Näkökohdat omistusasumisen puolesta Tyytyväisyystekijät ja koetut riskit vuokralla asumisessa Tulotason ja varallisuuden vaikutus toteutuneeseen asumistasoon sekä asumistoiveisiin Asumistavoitteet ja työmatka Velanotto ja asuminen Velanotto eri tarkoituksiin Asuntovelallisuuden yleisyys Asunto- ja muiden velkojen rasittavuus Koronnousun riskinsieto Asumismenojen määrä ja koostumus Asumisessa koettuja ongelmia Keskustelua 55

3 1 Esipuhe Tämä tutkimus perustuu Tilastokeskuksen keräämään vuoden 2004 varallisuustutkimuksen aineistoon, johon on ensimmäistä kertaa liitetty myös asumista koskevia kysymyksiä. Aineistosta on tähän mennessä julkaistu Anneli Junton tutkimus "Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet". Käsillä olevassa tutkimusraportissa kotitalouksien varallisuutta ja asumista tarkastellaan ensi kertaa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Helsinki on kerrostalovaltainen kaupunki. Kiinnostavaa on, että helsinkiläisten asumispreferenssit ja asumisvalinnat poikkeavat muuhun pääkaupunkiseutuun ja koko maahan nähden selvästi. Kerrostaloasuminen nähdään täällä vahvempana vaihtoehtona. Helsingin ero muuhun maahan näkyy erityisesti tulodesiilien ala- ja yläpäässä. Tutkimuksesta selviää myös, ehkä hieman yllättävästi, että pientaloon muuttamisen innokkuus on Helsingissä vähentynyt vuosien varrella. Helsingissä, joulukuussa 2008 Markus Laine vs. tutkimusprofessori

4 2 1. Johdanto Esittelen seuraavassa tuloksia ja pohdintoja tutkimuksesta, joka käsittelee kotitalouksien tulojen ja varallisuuden suhdetta nykyiseen asumistasoon ja asumispreferensseihin pääkaupunkiseudulla. Vertailualueena pääkaupunkiseudun kunnille on käytetty muuta Suomea. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen keräämään vuoden 2004 varallisuustutkimuksen aineistoon, johon on ensimmäistä kertaa liitetty myös asumista koskevia kysymyksiä. Asumis- ja varallisuustutkimus 2004 aineistosta on tähän mennessä julkaistu Anneli Junton Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet (Tilastokeskus 2007). Varallisuudesta Tilastokeskus on julkaissut oman raporttinsa (Säylä 2006, 2007). Lisäksi Kuopion yliopistossa on aineiston avulla tutkittu mm. vanhusten asumista. Tässä tutkimusraportissa kotitalouksien taloudellisia resursseja ja asumista tarkastellaan ensi kertaa kuntatasolla. Kuntien välisen vertailun edustavuuden parantamiseksi pääkaupunkiseudun kunnista kerättiin n. 400 kotitalouden lisäotos, jonka kustannuksiin osallistuivat Ympäristöministeriö, YTV sekä Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungit. Tämän tutkimuksen tavoitteena on asumisen ja asumistoiveiden välisen yhteyden selvittäminen perhevaiheen, tulojen ja varallisuuden muodostamassa kontekstissa, sekä mahdollisten Helsinkiä ja muuta pääkaupunkiseutua kuvaavia ominaispiirteiden löytäminen. Koska kotitalous tai asuntokunta on perusyksikkö asuntoa ostettaessa tai vuokrattaessa, myös kaikki tiedot ovat kotitalouskohtaisia. Luokittelu esimerkiksi iän suhteen on tehty viitehenkilön iän mukaan. Viitehenkilönä on puolestaan käytetty kotitalouden suurituloisinta henkilöä. Kotitalouksien varallisuutta on selvitetty aiemminkin, ensimmäistä kertaa vuonna 1987 ja viimeksi vuonna Erillisselvityksiin on turvauduttu, koska tietoa kotitalouksien varallisuudesta ei ole ollut juurikaan käytettävissä. Varallisuustietoja rekisteröitiin vuoteen 2005 asti, ainoastaan mikäli varallisuuden määrä ylitti varallisuusveron alarajan eli euroa. Vuoden 2006 alusta lähtien varallisuusverosta ja sen seurauksena myös rekisteröinnistä luovuttiin kokonaan. Vuoden 2004 asumis- ja varallisuustutkimuksen aineisto on laaja. Aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä koko Suomesta keväällä Aivan kaikkea ei tarvinnut kysyä, sillä tuloja ja tulonsiirtoja koskevat tiedot poimittiin vuoden 2004 tulonjakorekisteristä. Kysymyksiä oli siitä huolimatta paljon. Käytetyssä aineistossa on kaikkiaan 381 muuttujaa. Haastatteluja oli yhteensä kpl. Ne on pyritty saamaan edustamaan kaikkia Suomen asuntokuntia korotuskertoimilla, jotka kalibroitiin lukuisten demografisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien suunnassa. Kertoimet vaihtelevat asuntokunnan välillä. Tilastokeskuksen antamien toimitusehtojen mukaan aineistoa ei saa raportoida ilman korotuskertoimia. Kaikki raportissa esitetyt laskelmat ja tulostukset on laadittu näitä korotuskertoimia käyttäen. Aluejako muodostuu Helsingistä, muusta pääkaupunkiseudusta ja muusta maasta. Pääkaupunkiseudun kehämäinen jako on perusteltua, koska asumisen hintataso on, niin vapaarahoitteisissa kuin tuetuissa arava-asunnoissa ja aravavuokra-asunnoissa, korkein Helsingissä. Todettakoon vielä, että muuta Helsingin seutua aineistosta ei saada erotettua.

5 3 Tämän raportin sisältö jakautuu seuraavasti. Aluksi kuvataan asuntokuntien varallisuuden ja tulojen suhdetta nykyiseen asumiseen, asumistyytyväisyyteen, asunnon vaihtoaikeisiin ja asumistoiveisiin. Asumisen osalta huomio keskittyy asunnon koon, hallintasuhteen ja talotyypin muodostamaan kokonaisuuteen. Varallisuuden osalta muuttujana on kotitalouden sijoittuminen nettovarallisuuden mukaisiin desiileihin. Tulojen mittarina on kulutusyksikköä kohden laskettu käytettävissä olevan tulon desiiliryhmä OECD:n modifioidun skaalauksen mukaan. Asumistavoitteita tarkastellaan myös erikseen suhteessa työmatkan kestoon. Seuraavaksi käydään läpi asuntovelallisuutta, koronnousun riskinsietokykyä sekä asumismenojen määrää ja koostumusta. Lopuksi esitellään asumisessa koettuja yleisimpiä ongelmia. 2 Asuntokuntien varallisuus ja tulot Palkkatulot ovat pääsääntöisin lähde varallisuuden kertymiselle. Kotitalouksien varallisuus muodostuu vakituisen asunnon lisäksi, vapaa-ajan asunnosta ja rahoitusvarallisuudesta, lähinnä talletuksista ja arvopapereista. Varallisuus voi kulutuksen seurauksena ilmetä myös esimerkiksi kulkuneuvojen ja kestotavaroiden omistamisena. Eräs tulosaantimuoto ovat myös perinnöt, jotka toteutuvat varallisuuden siirtoina. Seuraavassa on asumistarkastelun taustaksi kuvattu tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien varallisuutta, velkoja ja käytettävissä olevia tuloja. 2.1 Varallisuuden määrä ja koostumus Tarkastelu aloitetaan varallisuuden muodostuksesta ja määrästä. Varallisuus jakautuu käsitteellisesti brutto- ja nettovarallisuuteen. Bruttovarallisuudesta on tutkimuksessa käytössä kolme määritelmää. Niistä vaihtoehto A on sama kuin vuoden 1987 varallisuustutkimuksessa käytetty. Se on selvästi rajaukseltaan suppeampi kuin seuraavat käsitteet. Vaihtoehto B sisältää muiden varallisuuserien lisäksi kestotavarat ja metsät, joten se on arvoltaan suurin. Metsäomaisuus on ilmeisin tekijä, joka nostaa muun Suomen varallisuuden määrän lähemmäksi pääkaupunkiseudulla esiintyvän varallisuuden määrää (taulukko 1). Vaihtoehdosta C kestotavarat ja metsät puuttuvat. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä bruttovarallisuudesta C yksityisvelkojen määrä. Taulukko 1: Varallisuus kotitaloutta kohden eri käsiteillä, Helsinki Espoo Vantaa Muu Suomi Bruttovarallisuus A Bruttovarallisuus B Bruttovarallisuus C Nettovarallisuus Nettovarallisuus C:stä 89,6 88,2 86,4 86,1

6 4 Tämä käsitteiden moninaisuus johtuu sitä, että varallisuustutkimusten eri vaiheissa on päädytty toisistaan poikkeaviin ratkaisuihin. Vuosien Säästämis- ja velkaantumistutkimuksessa varallisuus koostui omasta vakituisesta asunnosta, vapaa-ajan asunnosta, kulkuvälineistä. Vuoden 1994 tutkimuksessa varallisuuskäsite laajeni sijoitusasunnoilla, kakkosmökeillä ja yksilöllisillä vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla. Vuoden 1998 tutkimuksessa varallisuuteen lisättiin metsäkiinteistöt. Vuoden 2004 tutkimuksessa oli käytössä muutoin sama määrittely, mutta lisäyksenä tähän olivat vielä lomaosakkeet (Säylä 2007,12-13). Nettovarallisuuden osuus bruttovarallisuudesta vaihtelee prosentin tasolla eri alueilla, joten niiden välillä ei ole kovin suuria eroja tässä suhteessa. Kotitalouksien bruttovarallisuus oli koko maassa keskimäärin euroa. Tästä 63 koostuu yhden tai useamman asunnon omistamisesta. Asuntovarallisuus koostuu kotitalouden käytössä olevien ja vuokralle annettujen yms. sijoitusasuntojen käyvästä arvosta vuoden 2004 lopussa. Asunnon arvo on saatu pääasiassa kysymällä, mutta jos tämä ei ole tuottanut tulosta, on se arvioitu laskentamallin avulla käyttäen huoneiston pinta-alaa ja kunnittaista asuntojen hintatilastoa. Näitä tapauksia oli 8 asuntonsa omistaneiden ryhmästä. Asuntojen pienempi keskikoko Helsingissä tuottaa korkeamman hintatason myötä suunnilleen saman tuloksen kuin alempi hinta ja suuremmat asunnot muualla Suomessa. Myös vuokralla asuvien suurempi osuus Helsingissä vaikuttaa alentavasti keskiarvon muodostukseen. Oheisesta vertailusta havaitaan, että kotitalouksien alueittaiset erot muun kuin asuntovarallisuuden suhteen ovat melko vähäisiä. Taulukko 2: Brutto- ja asuntovarallisuus (1 000 ) sekä asuntonsa omistavien osuus alueittain Brutto varallisuus, Asuntovarallisuus, Asuntovarallisuus, Ei omista asuntoa, Yhteensä, N HELSINKI 158,2 103,6 65,5 46,6 518 ESPOO 182,4 120,5 66,1 35,6 184 VANTAA 145,2 102,2 70,4 39,9 154 MUU MAA 152,3 95,2 62,5 19, SUOMI 154,0 97,5 63,3 23, Varallisuus koostuu useasti eri lajista. Varsinaisen asunnon ohella merkittäviä tekijöitä ovat muut asunnot, vapaa-ajan asunnot sekä talletukset ja arvopaperit. Seuraavassa näitä koskeva erittely.

7 5 Taulukko 3: Varallisuuden koostuminen eri osatekijöistä alueittain HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA SUOMI Bruttovarallisuus 158,2 182,4 145,2 152,3 154,0 Varsinainen asunto 86,2 109,1 94,5 81,6 83,7 Muut asunnot 17,4 11,4 7,7 13,6 13,7 Vapaa-ajan asunnot 14,2 20,2 11,9 13,7 14,0 Kulkuneuvot 6,0 8,3 6,8 11,6 10,6 Talletukset 12,7 10,5 8,9 11,1 11,2 Arvopaperit 14,5 14,8 8,5 9,9 10,6 Muu rahoitusvarallisuus 1,7 1,3 1,0 1,6 1,6 Kestotavarat 0,5 0,7 0,6 0,5 0,5 Perinnöt ,7 6,8 7,0 5,0 5,3 HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA SUOMI Bruttovarallisuus 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Varsinainen asunto 56,3 61,8 67,6 56,8 57,3 Muut asunnot 11,4 6,5 5,5 9,4 9,4 Vapaa-ajan asunnot 9,3 11,5 8,5 9,5 9,6 Kulkuneuvot 3,9 4,8 4,9 8,1 7,3 Talletukset 8,3 6,0 6,3 7,7 7,7 Arvopaperit 9,4 8,4 6,0 6,9 7,3 Muu rahoitusvarallisuus 1,1 0,7 0,7 1,1 1,1 Kestotavarat 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 Varsinaisen asunnon arvo ei nouse Helsingissä yhtä korkealle kuin Espoossa ja Vantaalla. Asuntojen hintaero neliötä kohden menee kuitenkin toiseen suuntaan. Keskiluvut on laskettu kaikista asuntokunnista, joten vuokralla asuvien suurempi osuus painaa tulosta. Myös asuntojen keskikokojen erolla on vaikutusta tähän. Hintasuhteet muuttuivat keskikoon vakioinnin jälkeen siten että Espoo ja Helsinki menevät tasoihin ja Vantaa jää niistä 8 alapuolelle. Varallisuus ei tunnetusti jakaudu tasaisesti eri kotitalouksien kesken. Seuraavassa ryhmitellään kotitaloudet varallisuusdesiileihin, jotka on muodostettu rahoitusvarallisuuden mukaan. Tämän käsitteen voi katsoa edustavan likvideintä osaa kokonaisvarallisuudesta. Perinnöt on jätetty prosenttilaskusta pois, koska ne ilmenevät muiden varallisuuserien muodossa.

8 6 Taulukko 4: Varallisuuden määrä ja jakautuminen osatekijöihin varallisuusdesiileittäin, Rahoitusvarallisuusdesiili, Bruttovarallisuus 52,6 83,9 104,0 107,3 120,2 139,7 159,2 197,4 256,7 613,8 Varsinainen asunto 37,0 62,9 73,1 80,6 77,2 89,8 103,9 110,2 117,3 187,3 Muut asunnot 3,8 2,3 4,5 3,0 15,6 13,9 8,8 19,7 29,1 66,7 Vapaa-ajan asunnot 4,9 7,5 10,5 5,3 8,8 10,2 14,6 19,7 24,7 59,8 Kulkuneuvot 4,0 5,8 8,1 10,1 8,5 11,0 11,7 13,9 16,4 34,7 Talletukset 0,2 1,1 1,9 2,7 3,5 5,8 9,7 16,8 32,3 67,7 Arvopaperit 0,0 0,1 0,3 0,3 0,8 1,1 2,3 5,7 15,5 144,1 Muu rahoitusvarallisuus 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,3 1,0 1,2 3,3 16,8 Kestotavarat 0,4 0,5 0,4 0,5 0,5 0,9 0,5 0,6 0,6 1,0 Perinnöt ,1 2,6 1,2 2,3 5,0 2,2 4,8 7,8 11,9 22,3 Rahoitusvarallisuusdesiili, Bruttovarallisuus 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Varsinainen asunto 73,6 78,4 73,9 78,6 67,1 67,5 68,1 58,7 49,0 32,4 Muut asunnot 7,6 2,9 4,6 2,9 13,6 10,5 5,8 10,5 12,2 11,5 Vapaa-ajan asunnot 9,7 9,4 10,6 5,2 7,6 7,7 9,6 10,5 10,3 10,3 Kulkuneuvot 8,0 7,2 8,2 9,8 7,4 8,3 7,7 7,4 6,9 6,0 Talletukset 0,4 1,4 1,9 2,6 3,0 4,4 6,4 8,9 13,5 11,7 Arvopaperit 0,0 0,1 0,3 0,3 0,7 0,8 1,5 3,0 6,5 24,9 Muu rahoitusvarallisuus 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,7 0,6 1,4 2,9 Kestotavarat 0,8 0,6 0,4 0,5 0,4 0,7 0,3 0,3 0,3 0,2 Ylin eli kymmenes desiili erottuu selvästi muista desiiliryhmistä mitattaessa varallisuutta euromääräisesti. Huomiota herättävin ero on arvopapereiden omistuksen kohdalla. Varsinaisen asunnon arvo nousee edettäessä alemmista ylempiin desiileihin. Sen suhteellinen osuus kuitenkin laskee ylemmissä kymmenyksissä muiden varallisuuserien arvon lisääntyessä nopeammin. Alemmissa desiileissä on suhteellisesti enemmän vuokralla asuvia, mikä vaikuttaa tässäkin yhteydessä keskiarvoina esitettyihin lukuihin alentavasti. Euromääräiseen taulukkoon on merkitty myös vuosina saatujen perintöjen määrä. Varallisuuden siirtyminen suvussa näkyy kahden ylimmän desiilin poikkeamana muista. Perinnöt eivät ole vastaavalla tavalla varallisuuseriä kuin muut luettelossa mainitut, vaan pikemminkin väylä varallisuuden eri muotojen kasaantumiseen. 2.2 Tulojen määrä ja koostumus Seuraavaksi kuvataan vastaavalla tavalla kotitalouksien tulojen muodostusta. Tulot jakautuvat tuotannontekijätuloihin ja tulonsiirtoihin. Tuotannontekijätuloja ovat kotitalouksien tuotantotoimintaan osallistumisesta palkkoina, yrittäjätuloina ja omaisuustuloina saamat rahamääräiset korvaukset. Tulonsiirrot puolestaan koostuvat pääosin saaduista eläkkeistä, päivärahoista ja muista avustuksista.

9 7 Taulukko 5: Tulojen määrä ja koostuminen eri osatekijöistä alueittain HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA KOKO MAA Bruttotulot 37,2 47,3 37,2 39,9 39,8 Palkkatulot 23,4 31,5 25,1 23,8 24,1 Yrittäjätulot 1,4 1,6 2,3 2,3 2,2 Omaisuustulot 2,9 5,2 2,6 4,0 3,8 Tulonsiirrot 9,5 9,1 7,2 9,9 9,7 HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA KOKO MAA Bruttotulot 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Palkkatulot 62,9 66,6 67,3 59,5 60,5 Yrittäjätulot 3,7 3,3 6,2 5,9 5,5 Omaisuustulot 7,9 10,9 7,0 9,9 9,6 Tulonsiirrot 25,5 19,2 19,4 24,7 24,4 Asuntokunnan koko 1,87 2,28 2,19 2,17 2,14 Lähde: (Altika) Asuntokuntien koon erot alueiden välillä vaikuttavat merkittävästi tuloerojen suuruuteen alueiden välillä. Asuntokuntarakenteen merkitystä keskitulon muodostuksessa valaisee seuraava aikasarja, jossa tulotasoa mitataan tulonsaajaa eikä asuntokuntaa kohden. Tässä vertailussa Espoo asettuu 45, Helsinki 35 ja Vantaa vastaavasti 20 muun Suomen tulotasoa korkeammalle. Kuvio 1: Valtionveron alaiset tulot tulosaajaa kohden, kun PKS = 100 ja koko maa = 100 Indeksi Espoo Helsinki Vantaa PKS=100 PKS = 100 Kehyskunnat Koko maa = 100 Muu Suomi Koko maa= (Altika 1210) Tämän vuoksi tutkimusaineiston muodostukseen on lisätty erilaisia kulutusyksikkötasoituksia. Tarjolla olevista vaihtoehdoista otettiin pääasiallisesti käyttöön kulutusyksikköä kohden laskettu käytettävissä oleva tulo. Tätä voi pitää kattavimpana tulotiedon lähteenä, koska rahatulot on poimittu tulonjaon kokonaisaineistosta.

10 8 Taulukko 6:Tulojen määrä ja koostuminen tulodesiileittäin, koko maa Tulodesiili, Bruttotulot 7,8 12,4 16,4 22,1 27,4 33,9 43,1 53,0 64,8 117,3 Palkkatulot 1,7 2,0 6,0 11,2 14,5 17,9 29,1 38,8 50,9 68,8 Yrittäjätulot 0,1 0,3 0,4 0,7 0,8 1,3 2,4 3,0 2,9 10,1 Omaisuustulot 0,1 0,2 0,2 0,5 0,6 1,8 0,8 1,5 2,7 29,9 Tulonsiirrot 5,9 9,9 9,7 9,8 11,4 12,9 10,8 9,7 8,3 8,5 Tulodesiili, Bruttotulot 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Palkkatulot 21,5 16,0 36,7 50,6 53,1 52,7 67,4 73,2 78,5 58,7 Yrittäjätulot 1,5 2,4 2,6 3,0 3,0 3,7 5,6 5,6 4,5 8,6 Omaisuustulot 1,0 1,7 1,1 2,0 2,1 5,4 1,9 2,9 4,1 25,5 Tulonsiirrot 76,0 80,0 59,6 44,3 41,8 38,1 25,1 18,3 12,9 7,3 Tulojen suuruus on riippuvainen kotitalouden elinvaiheesta. Tulot ovat suurimmillaan vuoden iässä, jonka jälkeen eläkkeelle siirtyminen alentaa tulotasoa. Suuri osa alle 25- vuotiaista on vielä opiskelijoita, mikä selittää tulojen mataluuden tässä ryhmässä. Myös yksinhuoltajatalouksien tulotaso jää matalaksi. Se ei kuitenkaan merkittävästi poikkea muiden yksin asuvien keskitulosta. Vantaan tulosta tässä kohdin voi pitää satunnaisena. Monissa muissakin kohdissa tuloksia voi pitää suuntaa antavina. Taulukko 7: Kotitalouden bruttotulojen määrä elinvaiheen ja viitehenkilön iän mukaan vuonna 2004 Elinvaihe Helsinki Espoo Vantaa Muu Suomi Yksin < > Yksinhuoltaja Pariskunta < > Lapsiperheet lasten iän mukaan < <7> Nuorin Kaikki > Lapset <18> Muu tyyppi Eri desiiliryhmien välillä on suuria eroja sekä varallisuuden että tulojen mukaan. Kumman suhteen ovat erot suuremmat?

11 9 Vertailukohdan muodostavat seuraavassa viidennen desiilin tulot ja varat, joita on merkitty tässä luvulla 100. Havaitaan, että varallisuus jakautuu yhdeksänteen desiiliin asti tasaisemmin kuin tulot. Vasta ylin, 10. desiili nousee varallisuudessa korkeammalle kuin vastaava tulodesiili. Kuvio 2: Varallisuuden ja tulojakauman vertailu desiiliaineistosta, koko maa, 5. desiili = 100, Indeksi Tulot Varat Vaikuttaa ilmeiseltä, että juuri asunnon omistaminen tasoittaa varallisuuseroja enemmän kuin tuloeroja kymmenettä alemmissa desiiliryhmissä. Kiinnostava kysymys on, missä määrin samat kotitaloudet sijoittuvat samoihin asemiin varallisuus- ja tulodesiiliasteikoilla. Seuraavassa on tarkasteltu varallisuuden jakauma eri tulodesiileissä. Varallisuus esitetään ensin bruttovarallisuutena, jossa ovat mukana omistetut asunnot, kiinteistöt, kulkuvälineet ja rahoitusvarallisuus. Toisena esitetään ryhmittely pelkän rahoitusvarallisuuden mukaan. Rahoitusvarallisuus koostuu tässä talletuksista, arvopapereista, käteisvaroista ja muista rahoitusvaroista (säästö- tai eläkevakuutus). Tulotasoa koskevana muuttujana on kulutusyksikköä kohden lasketun käytettävissä olevan tulon desiili. Taulukoimalla nämä ristiin voidaan todeta, että tulot ja varallisuus eivät korreloi kovin vahvasti keskenään. Suurituloisimmasta desiilistä ylimpään bruttovarallisuusdesilliin kuuluu 55 ja ylimpään rahoitusvarallisuusdesiliin 32. Sen sijaan muissa tulodesiileissä ylimpään bruttovarallisuusdesiliin kuuluu keskimäärin vain noin 10, myös pienituloisimmassa desillissä. Tulosta voidaan pitää aika yllättävänä. Bruttovarallisuuden voisi olettaa pyrkivän palkkatulojen tapaan karttumaan edettäessä nuoruudesta vanhempiin elinvaiheisiin.

12 10 Kuvio 3: Varallisuusdesiileihin kuuluminen käytettävissä olevan tulon desiilin mukaan, koko maa Bruttovarallisuusdesiili Rahoitusvarallisuusdesiili Tulodesiili Tulodesiili Tiettyä ongelmaa aiheutuu siitä, että suurelle osalle kansaa omistusasunto on tärkein osa omaisuutta. Tämä osuus on korkeimmillaan varallisuusjakauman keskivaiheilla. Siinä kohden on myös eniten velkaa, jota asunto- ja nettovarallisuuden erotus ilmentää. Varallisuusjakauman kärjessä on suhteellisesti vähiten velkaa ja muutakin kuin asunto-omaisuutta on. Kuvio 4: Nettovarallisuuden ja asuntovarallisuuden osuus kokonaisvarallisuudesta bruttovarallisuusdesiilin mukaan Omistusasunto Nettovarallisuus Varallisuusdesiili Omistusasuminen yleistyy iän karttuessa, mikä lisää varallisuuseroja eri ikäluokkien välillä. Tämä käy ilmi seuraavasta.

13 11 Kuvio 5: Asuntonsa omistavien osuus iän mukaan Helsingissä 1990, 1995 ja Helsinki 1990 Helsinki 1995 Helsinki 2004 Koko maa Viitehenkilön ikä (Tilastokeskus, väestölaskennat 1990 ja 1995, asumis- ja varallisuustutkimus 2004) Omistusasumisen osuus laski selvästi laman aikana etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Varallisuustutkimusaineiston avulla estimoitu tilanne Helsingin osalta ei tavoittanut alle 35- vuotiaita asunnon omistajia. Muiden ikäryhmien osalta laskentatulokset tuskin ovat aivan tarkkoja. Vertailukohtana on muu maa, jossa omistusasumisen osuus nousee korkealle lukuun ottamatta nuorinta ikäryhmää. Myös kotitalouden elinvaiheella ja alueella on merkitystä varallisuuserojen muodostuksessa. Varallisuuden määrä karttuu melko systemaattisesti iän myötä sekä yksinäisten että lapsettomien ryhmissä. Sama koskee myös lapsiperheitä. Varoja on eniten perheillä, joissa nuorin lapsi on iältään 7-12 vuotta tai tätä vanhempi. Luokituksen yksityiskohtaisuus saattaa pienen havaintomäärän vuoksi tuottaa satunnaisia tuloksia.

14 12 Taulukko 8: Bruttovarallisuuden määrä elinvaiheen ja alueen mukaan Elinvaihe Helsinki Espoo Vantaa Muu Suomi Yksin < > Yksinhuoltaja Pariskunta < > Lapsiperheet lasten iän mukaan < <7> Nuorin Kaikki > Lapset <18> Muu tyyppi Monissa muissakin kohdin voidaan todeta, että alueiden välille muodostuvat erot eri perhevaiheiden kohdalla johtuvat enimmäkseen satunnaisista syistä. Rahoitusvarallisuus näyttäisi erottelevan bruttovarallisuutta enemmän mahdollisuutta toimia asuntomarkkinoilla.

15 13 3. Tulot, varallisuus ja toteutuneet asumisvalinnat Tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti toteutuneita ja ajateltuja asumisvalintoja. Seuraava kaavio pyrkii valaisemaan tätä asetelmaa. Kuvio 6: Asunto-osion päävaiheet Edeltävä asunto Nykyinen asunto Asumistavoitteen saavuttaminen Suunniteltu asunnonvaihto Tavoitteena oleva asunto Näihin eri vaiheisiin liittyy erilaisia arvioita asunnoista ja asunnonvaihdon syistä. 3.1 Nykyinen asunto Asunnoilla on kolme keskeistä pääominaisuutta talotyyppi hallintasuhde koko huonelukuna ja pinta-alana Nämä muodostavat ominaisuuksien kuution, koska jokainen asunto on samanaikaisesti näiden ominaisuuksien kantaja. Joissakin tapauksissa ominaisuudet yhtyvät. Esimerkiksi omakotitalo tarkoittaa omistusasuntoa pientalossa, jossa on vain yksi huoneisto ja sekin kooltaan pääsääntöisesti kohtalaisen suuri. Seuraava asumisen nykytilannetta ja sitä koskevia toiveita koskeva analyysi etenee näiden ulottuvuuksien suunnassa. Analyysin lähtökohtana on asumistaso haastatteluhetkellä. Sen yhtenä ulkoisena määrittelijänä on rakennuksen talotyyppi. Taulukko 9: Nykyasunnon talotyyppi otoksessa Pientalo 1 asunto 2 asuntoa Rivitalo Kerrostalo Muu Yhteensä, Helsinki 1,2 1,1 6,9 90,0 0,7 100,0 Espoo 0,5 3,8 14,4 77,1 0,2 100,0 Vantaa 6,9 1,3 16,4 73,9 1,4 100,0 Muu maa 21,0 3,3 22,2 51,7 1,9 100,0

16 14 Voidaan todeta, että tässä otoksessa kerrostalojen osuus on korkeampi kuin koko asuntokannassa. Esimerkiksi Helsingissä kerrostalojen osuus kannasta on 85, Espoossa 56 ja Vantaalla 62 (Aluesarjat: Asuntokanta talotyypin mukaan vuonna 2004). 3.2 Nykyistä edeltänyt asunto Edeltävästä asunnosta tiedusteltiin sen hallintasuhdetta ja tärkeintä syytä asunnonvaihtoon. Verrattuna nykyisen asunnon hallintasuhteeseen havaitaan paikoin tietyn polkuriippuvuuden esiintymistä. Helsingissä nykyisin vuokralla asuvista noin 69 asui myös edeltävässä asunnossa vuokralla. Muulla pääkaupunkiseudulla tämä osuus jää 65 :iin ja muualla maassa 55 :iin. Osakeasuntojen ollessa kyseessä ovat polkuriippuvuutta kuvaavat prosenttiosuudet vieläkin korkeampia. Helsingin asuntomarkkinoita voi tällä perusteella pitää aluevertailussa eniten segmentoituneina. Taulukko 10: Nykyisen ja edeltävän asunnon hallintasuhde Edellisen asunnon hallintasuhde Nykyinen asunto Oma talo Osake/ Osake/ Vuokraasunto Muu Yhteensä kerrostalo rivitalo HELSINKI Oma talo 8,8 0,9 12,1 0,6 0,0 1,3 Osakeasunto 66,9 79,9 77,6 25,6 33,4 38,8 Vuokra-asunto 24,3 11,4 10,3 69,2 40,5 54,4 ASO tai osaomistus 0,0 0,0 0,0 2,3 12,4 2,0 Palvelutalo 0,0 7,8 0,0 2,3 13,7 3,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 MUU PKS Oma talo 23,1 4,5 11,7 7,6 3,0 8,4 Osakeasunto 34,5 67,8 58,2 22,9 13,9 34,6 Vuokra-asunto 42,4 26,6 30,1 65,5 64,9 53,6 ASO tai osaomistus 0,0 1,1 0,0 3,9 18,2 3,4 Palvelutalo 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 MUU MAA Oma talo 40,1 22,3 29,0 24,7 49,1 28,5 Osakeasunto 23,5 68,2 56,9 18,5 15,7 28,3 Vuokra-asunto 30,6 6,4 10,2 54,9 29,9 40,1 ASO tai osaomistus 1,4 0,9 1,3 1,5 5,2 1,6 Palvelutalo 4,4 2,2 2,5 0,5 0,0 1,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Omasta talosta siirtyneet ovat menneet useimmiten kerrostaloon, joko asunnon omistajaksi tai vuokralle..näihin tapauksiin kuuluu myös vanhempiensa kodista maailmalle lähteneitä. Kaksi tärkeintä asunnonvaihdon syytä liittyvät itse asuntoon, asunto oli liian pieni, suuri tai muuten epäsopiva, tai perheeseen, perheitä perustetaan tai perhetilanne muuttuu muulla tavalla, lasten lukumäärän kasvaa, seuraa avioero tai muu perhesyy. Perhetilanteen muutos, johon yhdistyy usein asuntoon liittyviä syitä, on asuntomarkkinoiden kysyntää jatkuvasti ylläpitävä tekijä. Yhdessä ne selittävät keskimäärin joka toista asunnonvaihtoa. Kolmanneksi yleisimmäksi asunnonvaihdon syyksi mainitaan jokin muu tarkemmin erittelemätön syy.. Alueeseen liittyvät seikat ovat olleet muuttopäätösten taustalla melko usein muualla maassa ja Helsingissä. Niitä korostetaan erityisesti omistusasumisen piirissä. Asumiskustannukset johtivat asunnonvaihtoon joka kymmenennellä vuokra-asukkaalla, riippumatta siitä missä päin Suomea hän asui.

17 15 Kuvio 7: Muuttosyiden jakauma edeltävän asunnon hallintasuhteen mukaan Helsinki Oma talo Osake/kerrostalo Osake/rivitalo Vuokra-asunto Muu Muu PKS Oma talo Osake/kerrostalo Osake/rivitalo Vuokra-asunto Muu Muu maa Oma talo Osake/kerrostalo Osake/rivitalo Vuokra-asunto Muu Asuntoon liittyvää Muu perhemuutos Alueeseen liittyvää Muu syy Omaan asuntoon Asumiskustannukset Työ Perheen perustaminen Asunut aina asunnossa Toteutuneet asumisvalinnat tulojen ja varallisuuden mukaan Kuvio 8: Nykyisen asunnon talotyyppi rahoitusvarallisuuden desiilin mukaan 100 Helsinki Muu PKS Muu maa Nettovarallisuusdesiili Nettovarallisuusdesiili Nettovarallisuusdesiili Muu Kerrostalo Rivitalo Paritalo Tulojen sekä varallisuuden vaikutus toteutuneeseen asumismuotoon otetaan seuraavassa tarkastelun kohteeksi. Varallisuutta kuvataan siten, että kotitaloudet on ryhmitelty rahoitusvarallisuuden mukaisiin desiiliryhmiin. Tällöin asunnon osuus ei ole mukana laskennassa. Rahoitusvarallisuuden desiilijako on suoritettu jälkikäteen koko maan käsittävästä aineistosta. Omakotitalo Eri alueiden väliset erot johtuvat paljolti asutuksen yleisestä luonteesta. Helsingissä kerrostaloasuminen on yleistä kaikissa varallisuusdesiileissä, joskin ylin desiili erottautuu muista väestöryhmistä pientaloasumisen suuremman osuuden perusteella. Kerrostaloasutus jakautuu kuitenkin eri tyyppeihin, joista Helsingissä eräänlaisia ääripäitä edustavat yhtäällä Jugend-Helsinki ja toisaalla lähiöasutus ja 1970-luvulta. Ympäristöministeriön julkaisemien hintatietojen mukaan edellisessä tyypissä kaksioiden keskihinta oli /m² (Ullanlinna) ja jälkimmäisessä vastaava keskihinta Kontulassa oli /m² ( Varallisuuden tason ja pientaloasumisen yhteys nou

18 16 see selvimmin näkyville muun Suomen kohdalla. Kysymys on tällöin nimenomaan omakotiasumisen suosion kasvusta. Muulla pääkaupunkiseudulla kytkettyjen pientaloratkaisujen suosio ylemmissä varallisuusdesiileissä on selvemmin näkyvillä. Talotyyppivalintoihin verrattuna rahoitusvarallisuuden määrä korreloi jonkin verran selvemmin hallintasuhdejakauman kanssa. Omistusasuminen yleistyy varallisuuden kasvaessa, alueesta riippumatta. Omistusasukkaiden osuus nousee muualla maassa kolmannekseen myös kahdessa alimmassa varallisuusdesiilissä, kun taas Helsingissä ja muulla pääkaupunkiseudulla jäädään tässä kohdin selvästi alemmalle tasolle. Ylimpään varallisuusdesiiliin kuuluvat asuvat hyvin harvoin vuokralla. Kuvio 9: Nykyisen asunnon hallintasuhde rahoitusvarallisuuden desiilin mukaan 100 Helsinki Muu PKS Muu maa Rahoitusvarallisuusdesiili Rahoitusvarallisuusdesiili Rahoitusvarallisuusdesiili Vuokralla Osake Omakoti Vastaavasti nykyisen asunnon talotyyppijakauman ja tulotason välinen suhde osoittaa tietyn korrelaation esiintyvän pientalojen osuuden ja tulotason välillä. Talotyyppivalinnan yhteys tulotasoon on heikoin Helsingissä ja selvimmin muualla Suomessa. Alueiden välillä olevat erot heijastavat asutuksen yleisiä rakenne-eroja. Muulla pääkaupunkiseudulla vahvistuu tulotason myötä niin kytketyissä asuntoratkaisuissa kuin omakotitaloissa asumisen valinta. Tulotasoa mitataan tässäkin käsitteellä käytettävissä olevista tuloista laskettu tulodesiili.

19 17 Kuvio 10: Nykyisen asunnon talotyyppi tulodesiilin mukaan 100 Helsinki Muu PKS Muu maa Rahoitusvarallisuus Rahoitusvarallisuus Rahoitusvarallisuus Kerrostalo Rivitalo Paritalo Omakotitalo Helsingissä kerrostaloasumisen suosio kääntyy uudelleen kasvuun 4. ja 7. tulodesiilin välillä. Tämä saattaa liittyä kantakaupungin uuteen nousuun suosittuna asuinpaikkana, mitä asuntojen alueittaisten hintaerojen kasvu myös seudun kärkialueiden välillä selvästi ilmentää. Espoon ja Vantaan arvokkaimmat kerrostaloalueet ovat painuneet hinnoissa alaspäin Helsingin ykkös- ja kakkosvyöhykkeen jatkaessa nousuaan. Kuvio 11: Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinnat eräillä hintavyöhykkeillä , kun PKS= Helsinki PKS Helsinki 2 Espoo 1 Vantaa (Tilastokeskus Altika: Asuminen/Asuntojen hinnat) Omistusasumisen rooli asumisvaihtoehtona nousee vahvasti tulotason myötä. Yhteys ei kuitenkaan ole pääkaupunkiseudulla yhtä selväpiirteinen kuin muualla Suomessa.

20 18 Kuvio 12: Nykyisen asunnon hallintasuhde tulodesiilin mukaan alueittain Helsinki Muu PKS Muu maa Tulodesiili Tulodesiili Tulodesiili Vuokralla Osake Omakotitalo Minkälaiseksi ero muodostuu, kun verrataan tulojen ja toisaalta rahoitusvarallisuuden määräävyyttä asunnon talotypin valinnassa? Jakaumien erotusten vertailusta todetaan ensinnäkin, että ero näiden kahden taloudellisia resursseja kuvaavan muuttujan vaikutuksen välillä on pienin Helsingissä ja suurin muulla pääkaupunkiseudulla. Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi on tulojen mittauksessa käytetty kotitalouden käytettävissä olevan tulon desiilliryhmää. Varallisuutta on mitattu nettovarallisuuden käsitteen avulla. Kummassakaan käsitteessä ei ole nyt mukana kulutusyksikkötasoitusta, mikä lisää tässä yhteydessä vertailukelpoisuutta. Kuvio 13: Kerrostalossa sekä vuokralla asumisen osuuksien erotus tulo- ja varallisuusdesiilien välillä Kerrostaloasuminen -yksikköä 60 Vuokralla asuminen Helsinki Muu PKS Muu Suomi Negatiivinen lukuarvo tarkoittaa, että tulojen mukaan muodostetulla jakaumalla on vähemmän edustusta kyseisessä ilmiössä kuin vastaavalla kohdalla olevalla varallisuusdesiilillä. Ylin desiili näyttäisi olevan lähinnä neutraalissa tilassa talotyyppivalintojensa suhteen, tarkasteltiinpa sitä sitten tulojen tai varallisuuden suhteen.

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Keskivuokra 14,41 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,58 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2007

Tulonjakotilasto 2007 Tulot ja kulutus 2009 Tulonjakotilasto 2007 Tuloerojen kasvu jatkui vuonna 2007 Pienituloisimpien väestöryhmien tulokehitys oli vuonna 2007 keskimääräistä heikompaa ja tuloerot Suomessa kasvoivat edellisvuoteen

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Oulun seudun ja uuden Oulun

Oulun seudun ja uuden Oulun Oulun seudun ja uuden Oulun ASUKASBAROMETRI 2011 OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRI 2011 Sisältö ESIPUHE JOHDANTO 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 5 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli... 5 1.2 Asuntokunnan

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Perhetilaston perusasioita

Perhetilaston perusasioita Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot