Tutkimuksia. Asuminen, tulot ja varallisuus MARKKU LANKINEN. Edeltävä asunto. Nykyinen asunto. Asumistavoitteen saavuttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksia. Asuminen, tulot ja varallisuus MARKKU LANKINEN. Edeltävä asunto. Nykyinen asunto. Asumistavoitteen saavuttaminen"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia MARKKU LANKINEN Asuminen, tulot ja varallisuus Edeltävä asunto Nykyinen asunto Asumistavoitteen saavuttaminen Suunniteltu asunnonvaihto Tavoitteena oleva asunto ISSN ISBN LISÄTIETOJA Markku Lankinen, p. (09)

2 SISÄLLYS Esipuhe 1 1. Johdanto 2 2 Asuntokuntien varallisuus ja tulot Varallisuuden määrä ja koostumus Tulojen määrä ja koostumus 6 3. Tulot, varallisuus ja toteutuneet asumisvalinnat Nykyinen asunto Nykyistä edeltänyt asunto Toteutuneet asumisvalinnat tulojen ja varallisuuden mukaan Asumistyytyväisyys ja vaihtoaikeet Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Tyytyväisyys asuinalueeseen Asumistavoitteen saavuttaminen Suunniteltu asunnonvaihto Asunnonvaihdon syyt ja taustat Nykyisen asunnon valitsemisen tärkeimmät syyt Pyrkimykset asunnonvaihtoon Nykyhetkestä kohti suunnitelmia ja toiveita Tavoiteltu asunto ja sen ominaisuudet Toiveasumisen taustat Näkökohdat omistusasumisen puolesta Tyytyväisyystekijät ja koetut riskit vuokralla asumisessa Tulotason ja varallisuuden vaikutus toteutuneeseen asumistasoon sekä asumistoiveisiin Asumistavoitteet ja työmatka Velanotto ja asuminen Velanotto eri tarkoituksiin Asuntovelallisuuden yleisyys Asunto- ja muiden velkojen rasittavuus Koronnousun riskinsieto Asumismenojen määrä ja koostumus Asumisessa koettuja ongelmia Keskustelua 55

3 1 Esipuhe Tämä tutkimus perustuu Tilastokeskuksen keräämään vuoden 2004 varallisuustutkimuksen aineistoon, johon on ensimmäistä kertaa liitetty myös asumista koskevia kysymyksiä. Aineistosta on tähän mennessä julkaistu Anneli Junton tutkimus "Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet". Käsillä olevassa tutkimusraportissa kotitalouksien varallisuutta ja asumista tarkastellaan ensi kertaa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Helsinki on kerrostalovaltainen kaupunki. Kiinnostavaa on, että helsinkiläisten asumispreferenssit ja asumisvalinnat poikkeavat muuhun pääkaupunkiseutuun ja koko maahan nähden selvästi. Kerrostaloasuminen nähdään täällä vahvempana vaihtoehtona. Helsingin ero muuhun maahan näkyy erityisesti tulodesiilien ala- ja yläpäässä. Tutkimuksesta selviää myös, ehkä hieman yllättävästi, että pientaloon muuttamisen innokkuus on Helsingissä vähentynyt vuosien varrella. Helsingissä, joulukuussa 2008 Markus Laine vs. tutkimusprofessori

4 2 1. Johdanto Esittelen seuraavassa tuloksia ja pohdintoja tutkimuksesta, joka käsittelee kotitalouksien tulojen ja varallisuuden suhdetta nykyiseen asumistasoon ja asumispreferensseihin pääkaupunkiseudulla. Vertailualueena pääkaupunkiseudun kunnille on käytetty muuta Suomea. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen keräämään vuoden 2004 varallisuustutkimuksen aineistoon, johon on ensimmäistä kertaa liitetty myös asumista koskevia kysymyksiä. Asumis- ja varallisuustutkimus 2004 aineistosta on tähän mennessä julkaistu Anneli Junton Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet (Tilastokeskus 2007). Varallisuudesta Tilastokeskus on julkaissut oman raporttinsa (Säylä 2006, 2007). Lisäksi Kuopion yliopistossa on aineiston avulla tutkittu mm. vanhusten asumista. Tässä tutkimusraportissa kotitalouksien taloudellisia resursseja ja asumista tarkastellaan ensi kertaa kuntatasolla. Kuntien välisen vertailun edustavuuden parantamiseksi pääkaupunkiseudun kunnista kerättiin n. 400 kotitalouden lisäotos, jonka kustannuksiin osallistuivat Ympäristöministeriö, YTV sekä Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungit. Tämän tutkimuksen tavoitteena on asumisen ja asumistoiveiden välisen yhteyden selvittäminen perhevaiheen, tulojen ja varallisuuden muodostamassa kontekstissa, sekä mahdollisten Helsinkiä ja muuta pääkaupunkiseutua kuvaavia ominaispiirteiden löytäminen. Koska kotitalous tai asuntokunta on perusyksikkö asuntoa ostettaessa tai vuokrattaessa, myös kaikki tiedot ovat kotitalouskohtaisia. Luokittelu esimerkiksi iän suhteen on tehty viitehenkilön iän mukaan. Viitehenkilönä on puolestaan käytetty kotitalouden suurituloisinta henkilöä. Kotitalouksien varallisuutta on selvitetty aiemminkin, ensimmäistä kertaa vuonna 1987 ja viimeksi vuonna Erillisselvityksiin on turvauduttu, koska tietoa kotitalouksien varallisuudesta ei ole ollut juurikaan käytettävissä. Varallisuustietoja rekisteröitiin vuoteen 2005 asti, ainoastaan mikäli varallisuuden määrä ylitti varallisuusveron alarajan eli euroa. Vuoden 2006 alusta lähtien varallisuusverosta ja sen seurauksena myös rekisteröinnistä luovuttiin kokonaan. Vuoden 2004 asumis- ja varallisuustutkimuksen aineisto on laaja. Aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä koko Suomesta keväällä Aivan kaikkea ei tarvinnut kysyä, sillä tuloja ja tulonsiirtoja koskevat tiedot poimittiin vuoden 2004 tulonjakorekisteristä. Kysymyksiä oli siitä huolimatta paljon. Käytetyssä aineistossa on kaikkiaan 381 muuttujaa. Haastatteluja oli yhteensä kpl. Ne on pyritty saamaan edustamaan kaikkia Suomen asuntokuntia korotuskertoimilla, jotka kalibroitiin lukuisten demografisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien suunnassa. Kertoimet vaihtelevat asuntokunnan välillä. Tilastokeskuksen antamien toimitusehtojen mukaan aineistoa ei saa raportoida ilman korotuskertoimia. Kaikki raportissa esitetyt laskelmat ja tulostukset on laadittu näitä korotuskertoimia käyttäen. Aluejako muodostuu Helsingistä, muusta pääkaupunkiseudusta ja muusta maasta. Pääkaupunkiseudun kehämäinen jako on perusteltua, koska asumisen hintataso on, niin vapaarahoitteisissa kuin tuetuissa arava-asunnoissa ja aravavuokra-asunnoissa, korkein Helsingissä. Todettakoon vielä, että muuta Helsingin seutua aineistosta ei saada erotettua.

5 3 Tämän raportin sisältö jakautuu seuraavasti. Aluksi kuvataan asuntokuntien varallisuuden ja tulojen suhdetta nykyiseen asumiseen, asumistyytyväisyyteen, asunnon vaihtoaikeisiin ja asumistoiveisiin. Asumisen osalta huomio keskittyy asunnon koon, hallintasuhteen ja talotyypin muodostamaan kokonaisuuteen. Varallisuuden osalta muuttujana on kotitalouden sijoittuminen nettovarallisuuden mukaisiin desiileihin. Tulojen mittarina on kulutusyksikköä kohden laskettu käytettävissä olevan tulon desiiliryhmä OECD:n modifioidun skaalauksen mukaan. Asumistavoitteita tarkastellaan myös erikseen suhteessa työmatkan kestoon. Seuraavaksi käydään läpi asuntovelallisuutta, koronnousun riskinsietokykyä sekä asumismenojen määrää ja koostumusta. Lopuksi esitellään asumisessa koettuja yleisimpiä ongelmia. 2 Asuntokuntien varallisuus ja tulot Palkkatulot ovat pääsääntöisin lähde varallisuuden kertymiselle. Kotitalouksien varallisuus muodostuu vakituisen asunnon lisäksi, vapaa-ajan asunnosta ja rahoitusvarallisuudesta, lähinnä talletuksista ja arvopapereista. Varallisuus voi kulutuksen seurauksena ilmetä myös esimerkiksi kulkuneuvojen ja kestotavaroiden omistamisena. Eräs tulosaantimuoto ovat myös perinnöt, jotka toteutuvat varallisuuden siirtoina. Seuraavassa on asumistarkastelun taustaksi kuvattu tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien varallisuutta, velkoja ja käytettävissä olevia tuloja. 2.1 Varallisuuden määrä ja koostumus Tarkastelu aloitetaan varallisuuden muodostuksesta ja määrästä. Varallisuus jakautuu käsitteellisesti brutto- ja nettovarallisuuteen. Bruttovarallisuudesta on tutkimuksessa käytössä kolme määritelmää. Niistä vaihtoehto A on sama kuin vuoden 1987 varallisuustutkimuksessa käytetty. Se on selvästi rajaukseltaan suppeampi kuin seuraavat käsitteet. Vaihtoehto B sisältää muiden varallisuuserien lisäksi kestotavarat ja metsät, joten se on arvoltaan suurin. Metsäomaisuus on ilmeisin tekijä, joka nostaa muun Suomen varallisuuden määrän lähemmäksi pääkaupunkiseudulla esiintyvän varallisuuden määrää (taulukko 1). Vaihtoehdosta C kestotavarat ja metsät puuttuvat. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä bruttovarallisuudesta C yksityisvelkojen määrä. Taulukko 1: Varallisuus kotitaloutta kohden eri käsiteillä, Helsinki Espoo Vantaa Muu Suomi Bruttovarallisuus A Bruttovarallisuus B Bruttovarallisuus C Nettovarallisuus Nettovarallisuus C:stä 89,6 88,2 86,4 86,1

6 4 Tämä käsitteiden moninaisuus johtuu sitä, että varallisuustutkimusten eri vaiheissa on päädytty toisistaan poikkeaviin ratkaisuihin. Vuosien Säästämis- ja velkaantumistutkimuksessa varallisuus koostui omasta vakituisesta asunnosta, vapaa-ajan asunnosta, kulkuvälineistä. Vuoden 1994 tutkimuksessa varallisuuskäsite laajeni sijoitusasunnoilla, kakkosmökeillä ja yksilöllisillä vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla. Vuoden 1998 tutkimuksessa varallisuuteen lisättiin metsäkiinteistöt. Vuoden 2004 tutkimuksessa oli käytössä muutoin sama määrittely, mutta lisäyksenä tähän olivat vielä lomaosakkeet (Säylä 2007,12-13). Nettovarallisuuden osuus bruttovarallisuudesta vaihtelee prosentin tasolla eri alueilla, joten niiden välillä ei ole kovin suuria eroja tässä suhteessa. Kotitalouksien bruttovarallisuus oli koko maassa keskimäärin euroa. Tästä 63 koostuu yhden tai useamman asunnon omistamisesta. Asuntovarallisuus koostuu kotitalouden käytössä olevien ja vuokralle annettujen yms. sijoitusasuntojen käyvästä arvosta vuoden 2004 lopussa. Asunnon arvo on saatu pääasiassa kysymällä, mutta jos tämä ei ole tuottanut tulosta, on se arvioitu laskentamallin avulla käyttäen huoneiston pinta-alaa ja kunnittaista asuntojen hintatilastoa. Näitä tapauksia oli 8 asuntonsa omistaneiden ryhmästä. Asuntojen pienempi keskikoko Helsingissä tuottaa korkeamman hintatason myötä suunnilleen saman tuloksen kuin alempi hinta ja suuremmat asunnot muualla Suomessa. Myös vuokralla asuvien suurempi osuus Helsingissä vaikuttaa alentavasti keskiarvon muodostukseen. Oheisesta vertailusta havaitaan, että kotitalouksien alueittaiset erot muun kuin asuntovarallisuuden suhteen ovat melko vähäisiä. Taulukko 2: Brutto- ja asuntovarallisuus (1 000 ) sekä asuntonsa omistavien osuus alueittain Brutto varallisuus, Asuntovarallisuus, Asuntovarallisuus, Ei omista asuntoa, Yhteensä, N HELSINKI 158,2 103,6 65,5 46,6 518 ESPOO 182,4 120,5 66,1 35,6 184 VANTAA 145,2 102,2 70,4 39,9 154 MUU MAA 152,3 95,2 62,5 19, SUOMI 154,0 97,5 63,3 23, Varallisuus koostuu useasti eri lajista. Varsinaisen asunnon ohella merkittäviä tekijöitä ovat muut asunnot, vapaa-ajan asunnot sekä talletukset ja arvopaperit. Seuraavassa näitä koskeva erittely.

7 5 Taulukko 3: Varallisuuden koostuminen eri osatekijöistä alueittain HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA SUOMI Bruttovarallisuus 158,2 182,4 145,2 152,3 154,0 Varsinainen asunto 86,2 109,1 94,5 81,6 83,7 Muut asunnot 17,4 11,4 7,7 13,6 13,7 Vapaa-ajan asunnot 14,2 20,2 11,9 13,7 14,0 Kulkuneuvot 6,0 8,3 6,8 11,6 10,6 Talletukset 12,7 10,5 8,9 11,1 11,2 Arvopaperit 14,5 14,8 8,5 9,9 10,6 Muu rahoitusvarallisuus 1,7 1,3 1,0 1,6 1,6 Kestotavarat 0,5 0,7 0,6 0,5 0,5 Perinnöt ,7 6,8 7,0 5,0 5,3 HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA SUOMI Bruttovarallisuus 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Varsinainen asunto 56,3 61,8 67,6 56,8 57,3 Muut asunnot 11,4 6,5 5,5 9,4 9,4 Vapaa-ajan asunnot 9,3 11,5 8,5 9,5 9,6 Kulkuneuvot 3,9 4,8 4,9 8,1 7,3 Talletukset 8,3 6,0 6,3 7,7 7,7 Arvopaperit 9,4 8,4 6,0 6,9 7,3 Muu rahoitusvarallisuus 1,1 0,7 0,7 1,1 1,1 Kestotavarat 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 Varsinaisen asunnon arvo ei nouse Helsingissä yhtä korkealle kuin Espoossa ja Vantaalla. Asuntojen hintaero neliötä kohden menee kuitenkin toiseen suuntaan. Keskiluvut on laskettu kaikista asuntokunnista, joten vuokralla asuvien suurempi osuus painaa tulosta. Myös asuntojen keskikokojen erolla on vaikutusta tähän. Hintasuhteet muuttuivat keskikoon vakioinnin jälkeen siten että Espoo ja Helsinki menevät tasoihin ja Vantaa jää niistä 8 alapuolelle. Varallisuus ei tunnetusti jakaudu tasaisesti eri kotitalouksien kesken. Seuraavassa ryhmitellään kotitaloudet varallisuusdesiileihin, jotka on muodostettu rahoitusvarallisuuden mukaan. Tämän käsitteen voi katsoa edustavan likvideintä osaa kokonaisvarallisuudesta. Perinnöt on jätetty prosenttilaskusta pois, koska ne ilmenevät muiden varallisuuserien muodossa.

8 6 Taulukko 4: Varallisuuden määrä ja jakautuminen osatekijöihin varallisuusdesiileittäin, Rahoitusvarallisuusdesiili, Bruttovarallisuus 52,6 83,9 104,0 107,3 120,2 139,7 159,2 197,4 256,7 613,8 Varsinainen asunto 37,0 62,9 73,1 80,6 77,2 89,8 103,9 110,2 117,3 187,3 Muut asunnot 3,8 2,3 4,5 3,0 15,6 13,9 8,8 19,7 29,1 66,7 Vapaa-ajan asunnot 4,9 7,5 10,5 5,3 8,8 10,2 14,6 19,7 24,7 59,8 Kulkuneuvot 4,0 5,8 8,1 10,1 8,5 11,0 11,7 13,9 16,4 34,7 Talletukset 0,2 1,1 1,9 2,7 3,5 5,8 9,7 16,8 32,3 67,7 Arvopaperit 0,0 0,1 0,3 0,3 0,8 1,1 2,3 5,7 15,5 144,1 Muu rahoitusvarallisuus 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,3 1,0 1,2 3,3 16,8 Kestotavarat 0,4 0,5 0,4 0,5 0,5 0,9 0,5 0,6 0,6 1,0 Perinnöt ,1 2,6 1,2 2,3 5,0 2,2 4,8 7,8 11,9 22,3 Rahoitusvarallisuusdesiili, Bruttovarallisuus 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Varsinainen asunto 73,6 78,4 73,9 78,6 67,1 67,5 68,1 58,7 49,0 32,4 Muut asunnot 7,6 2,9 4,6 2,9 13,6 10,5 5,8 10,5 12,2 11,5 Vapaa-ajan asunnot 9,7 9,4 10,6 5,2 7,6 7,7 9,6 10,5 10,3 10,3 Kulkuneuvot 8,0 7,2 8,2 9,8 7,4 8,3 7,7 7,4 6,9 6,0 Talletukset 0,4 1,4 1,9 2,6 3,0 4,4 6,4 8,9 13,5 11,7 Arvopaperit 0,0 0,1 0,3 0,3 0,7 0,8 1,5 3,0 6,5 24,9 Muu rahoitusvarallisuus 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,7 0,6 1,4 2,9 Kestotavarat 0,8 0,6 0,4 0,5 0,4 0,7 0,3 0,3 0,3 0,2 Ylin eli kymmenes desiili erottuu selvästi muista desiiliryhmistä mitattaessa varallisuutta euromääräisesti. Huomiota herättävin ero on arvopapereiden omistuksen kohdalla. Varsinaisen asunnon arvo nousee edettäessä alemmista ylempiin desiileihin. Sen suhteellinen osuus kuitenkin laskee ylemmissä kymmenyksissä muiden varallisuuserien arvon lisääntyessä nopeammin. Alemmissa desiileissä on suhteellisesti enemmän vuokralla asuvia, mikä vaikuttaa tässäkin yhteydessä keskiarvoina esitettyihin lukuihin alentavasti. Euromääräiseen taulukkoon on merkitty myös vuosina saatujen perintöjen määrä. Varallisuuden siirtyminen suvussa näkyy kahden ylimmän desiilin poikkeamana muista. Perinnöt eivät ole vastaavalla tavalla varallisuuseriä kuin muut luettelossa mainitut, vaan pikemminkin väylä varallisuuden eri muotojen kasaantumiseen. 2.2 Tulojen määrä ja koostumus Seuraavaksi kuvataan vastaavalla tavalla kotitalouksien tulojen muodostusta. Tulot jakautuvat tuotannontekijätuloihin ja tulonsiirtoihin. Tuotannontekijätuloja ovat kotitalouksien tuotantotoimintaan osallistumisesta palkkoina, yrittäjätuloina ja omaisuustuloina saamat rahamääräiset korvaukset. Tulonsiirrot puolestaan koostuvat pääosin saaduista eläkkeistä, päivärahoista ja muista avustuksista.

9 7 Taulukko 5: Tulojen määrä ja koostuminen eri osatekijöistä alueittain HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA KOKO MAA Bruttotulot 37,2 47,3 37,2 39,9 39,8 Palkkatulot 23,4 31,5 25,1 23,8 24,1 Yrittäjätulot 1,4 1,6 2,3 2,3 2,2 Omaisuustulot 2,9 5,2 2,6 4,0 3,8 Tulonsiirrot 9,5 9,1 7,2 9,9 9,7 HELSINKI ESPOO VANTAA MUU MAA KOKO MAA Bruttotulot 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Palkkatulot 62,9 66,6 67,3 59,5 60,5 Yrittäjätulot 3,7 3,3 6,2 5,9 5,5 Omaisuustulot 7,9 10,9 7,0 9,9 9,6 Tulonsiirrot 25,5 19,2 19,4 24,7 24,4 Asuntokunnan koko 1,87 2,28 2,19 2,17 2,14 Lähde: (Altika) Asuntokuntien koon erot alueiden välillä vaikuttavat merkittävästi tuloerojen suuruuteen alueiden välillä. Asuntokuntarakenteen merkitystä keskitulon muodostuksessa valaisee seuraava aikasarja, jossa tulotasoa mitataan tulonsaajaa eikä asuntokuntaa kohden. Tässä vertailussa Espoo asettuu 45, Helsinki 35 ja Vantaa vastaavasti 20 muun Suomen tulotasoa korkeammalle. Kuvio 1: Valtionveron alaiset tulot tulosaajaa kohden, kun PKS = 100 ja koko maa = 100 Indeksi Espoo Helsinki Vantaa PKS=100 PKS = 100 Kehyskunnat Koko maa = 100 Muu Suomi Koko maa= (Altika 1210) Tämän vuoksi tutkimusaineiston muodostukseen on lisätty erilaisia kulutusyksikkötasoituksia. Tarjolla olevista vaihtoehdoista otettiin pääasiallisesti käyttöön kulutusyksikköä kohden laskettu käytettävissä oleva tulo. Tätä voi pitää kattavimpana tulotiedon lähteenä, koska rahatulot on poimittu tulonjaon kokonaisaineistosta.

10 8 Taulukko 6:Tulojen määrä ja koostuminen tulodesiileittäin, koko maa Tulodesiili, Bruttotulot 7,8 12,4 16,4 22,1 27,4 33,9 43,1 53,0 64,8 117,3 Palkkatulot 1,7 2,0 6,0 11,2 14,5 17,9 29,1 38,8 50,9 68,8 Yrittäjätulot 0,1 0,3 0,4 0,7 0,8 1,3 2,4 3,0 2,9 10,1 Omaisuustulot 0,1 0,2 0,2 0,5 0,6 1,8 0,8 1,5 2,7 29,9 Tulonsiirrot 5,9 9,9 9,7 9,8 11,4 12,9 10,8 9,7 8,3 8,5 Tulodesiili, Bruttotulot 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Palkkatulot 21,5 16,0 36,7 50,6 53,1 52,7 67,4 73,2 78,5 58,7 Yrittäjätulot 1,5 2,4 2,6 3,0 3,0 3,7 5,6 5,6 4,5 8,6 Omaisuustulot 1,0 1,7 1,1 2,0 2,1 5,4 1,9 2,9 4,1 25,5 Tulonsiirrot 76,0 80,0 59,6 44,3 41,8 38,1 25,1 18,3 12,9 7,3 Tulojen suuruus on riippuvainen kotitalouden elinvaiheesta. Tulot ovat suurimmillaan vuoden iässä, jonka jälkeen eläkkeelle siirtyminen alentaa tulotasoa. Suuri osa alle 25- vuotiaista on vielä opiskelijoita, mikä selittää tulojen mataluuden tässä ryhmässä. Myös yksinhuoltajatalouksien tulotaso jää matalaksi. Se ei kuitenkaan merkittävästi poikkea muiden yksin asuvien keskitulosta. Vantaan tulosta tässä kohdin voi pitää satunnaisena. Monissa muissakin kohdissa tuloksia voi pitää suuntaa antavina. Taulukko 7: Kotitalouden bruttotulojen määrä elinvaiheen ja viitehenkilön iän mukaan vuonna 2004 Elinvaihe Helsinki Espoo Vantaa Muu Suomi Yksin < > Yksinhuoltaja Pariskunta < > Lapsiperheet lasten iän mukaan < <7> Nuorin Kaikki > Lapset <18> Muu tyyppi Eri desiiliryhmien välillä on suuria eroja sekä varallisuuden että tulojen mukaan. Kumman suhteen ovat erot suuremmat?

11 9 Vertailukohdan muodostavat seuraavassa viidennen desiilin tulot ja varat, joita on merkitty tässä luvulla 100. Havaitaan, että varallisuus jakautuu yhdeksänteen desiiliin asti tasaisemmin kuin tulot. Vasta ylin, 10. desiili nousee varallisuudessa korkeammalle kuin vastaava tulodesiili. Kuvio 2: Varallisuuden ja tulojakauman vertailu desiiliaineistosta, koko maa, 5. desiili = 100, Indeksi Tulot Varat Vaikuttaa ilmeiseltä, että juuri asunnon omistaminen tasoittaa varallisuuseroja enemmän kuin tuloeroja kymmenettä alemmissa desiiliryhmissä. Kiinnostava kysymys on, missä määrin samat kotitaloudet sijoittuvat samoihin asemiin varallisuus- ja tulodesiiliasteikoilla. Seuraavassa on tarkasteltu varallisuuden jakauma eri tulodesiileissä. Varallisuus esitetään ensin bruttovarallisuutena, jossa ovat mukana omistetut asunnot, kiinteistöt, kulkuvälineet ja rahoitusvarallisuus. Toisena esitetään ryhmittely pelkän rahoitusvarallisuuden mukaan. Rahoitusvarallisuus koostuu tässä talletuksista, arvopapereista, käteisvaroista ja muista rahoitusvaroista (säästö- tai eläkevakuutus). Tulotasoa koskevana muuttujana on kulutusyksikköä kohden lasketun käytettävissä olevan tulon desiili. Taulukoimalla nämä ristiin voidaan todeta, että tulot ja varallisuus eivät korreloi kovin vahvasti keskenään. Suurituloisimmasta desiilistä ylimpään bruttovarallisuusdesilliin kuuluu 55 ja ylimpään rahoitusvarallisuusdesiliin 32. Sen sijaan muissa tulodesiileissä ylimpään bruttovarallisuusdesiliin kuuluu keskimäärin vain noin 10, myös pienituloisimmassa desillissä. Tulosta voidaan pitää aika yllättävänä. Bruttovarallisuuden voisi olettaa pyrkivän palkkatulojen tapaan karttumaan edettäessä nuoruudesta vanhempiin elinvaiheisiin.

12 10 Kuvio 3: Varallisuusdesiileihin kuuluminen käytettävissä olevan tulon desiilin mukaan, koko maa Bruttovarallisuusdesiili Rahoitusvarallisuusdesiili Tulodesiili Tulodesiili Tiettyä ongelmaa aiheutuu siitä, että suurelle osalle kansaa omistusasunto on tärkein osa omaisuutta. Tämä osuus on korkeimmillaan varallisuusjakauman keskivaiheilla. Siinä kohden on myös eniten velkaa, jota asunto- ja nettovarallisuuden erotus ilmentää. Varallisuusjakauman kärjessä on suhteellisesti vähiten velkaa ja muutakin kuin asunto-omaisuutta on. Kuvio 4: Nettovarallisuuden ja asuntovarallisuuden osuus kokonaisvarallisuudesta bruttovarallisuusdesiilin mukaan Omistusasunto Nettovarallisuus Varallisuusdesiili Omistusasuminen yleistyy iän karttuessa, mikä lisää varallisuuseroja eri ikäluokkien välillä. Tämä käy ilmi seuraavasta.

13 11 Kuvio 5: Asuntonsa omistavien osuus iän mukaan Helsingissä 1990, 1995 ja Helsinki 1990 Helsinki 1995 Helsinki 2004 Koko maa Viitehenkilön ikä (Tilastokeskus, väestölaskennat 1990 ja 1995, asumis- ja varallisuustutkimus 2004) Omistusasumisen osuus laski selvästi laman aikana etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Varallisuustutkimusaineiston avulla estimoitu tilanne Helsingin osalta ei tavoittanut alle 35- vuotiaita asunnon omistajia. Muiden ikäryhmien osalta laskentatulokset tuskin ovat aivan tarkkoja. Vertailukohtana on muu maa, jossa omistusasumisen osuus nousee korkealle lukuun ottamatta nuorinta ikäryhmää. Myös kotitalouden elinvaiheella ja alueella on merkitystä varallisuuserojen muodostuksessa. Varallisuuden määrä karttuu melko systemaattisesti iän myötä sekä yksinäisten että lapsettomien ryhmissä. Sama koskee myös lapsiperheitä. Varoja on eniten perheillä, joissa nuorin lapsi on iältään 7-12 vuotta tai tätä vanhempi. Luokituksen yksityiskohtaisuus saattaa pienen havaintomäärän vuoksi tuottaa satunnaisia tuloksia.

14 12 Taulukko 8: Bruttovarallisuuden määrä elinvaiheen ja alueen mukaan Elinvaihe Helsinki Espoo Vantaa Muu Suomi Yksin < > Yksinhuoltaja Pariskunta < > Lapsiperheet lasten iän mukaan < <7> Nuorin Kaikki > Lapset <18> Muu tyyppi Monissa muissakin kohdin voidaan todeta, että alueiden välille muodostuvat erot eri perhevaiheiden kohdalla johtuvat enimmäkseen satunnaisista syistä. Rahoitusvarallisuus näyttäisi erottelevan bruttovarallisuutta enemmän mahdollisuutta toimia asuntomarkkinoilla.

15 13 3. Tulot, varallisuus ja toteutuneet asumisvalinnat Tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti toteutuneita ja ajateltuja asumisvalintoja. Seuraava kaavio pyrkii valaisemaan tätä asetelmaa. Kuvio 6: Asunto-osion päävaiheet Edeltävä asunto Nykyinen asunto Asumistavoitteen saavuttaminen Suunniteltu asunnonvaihto Tavoitteena oleva asunto Näihin eri vaiheisiin liittyy erilaisia arvioita asunnoista ja asunnonvaihdon syistä. 3.1 Nykyinen asunto Asunnoilla on kolme keskeistä pääominaisuutta talotyyppi hallintasuhde koko huonelukuna ja pinta-alana Nämä muodostavat ominaisuuksien kuution, koska jokainen asunto on samanaikaisesti näiden ominaisuuksien kantaja. Joissakin tapauksissa ominaisuudet yhtyvät. Esimerkiksi omakotitalo tarkoittaa omistusasuntoa pientalossa, jossa on vain yksi huoneisto ja sekin kooltaan pääsääntöisesti kohtalaisen suuri. Seuraava asumisen nykytilannetta ja sitä koskevia toiveita koskeva analyysi etenee näiden ulottuvuuksien suunnassa. Analyysin lähtökohtana on asumistaso haastatteluhetkellä. Sen yhtenä ulkoisena määrittelijänä on rakennuksen talotyyppi. Taulukko 9: Nykyasunnon talotyyppi otoksessa Pientalo 1 asunto 2 asuntoa Rivitalo Kerrostalo Muu Yhteensä, Helsinki 1,2 1,1 6,9 90,0 0,7 100,0 Espoo 0,5 3,8 14,4 77,1 0,2 100,0 Vantaa 6,9 1,3 16,4 73,9 1,4 100,0 Muu maa 21,0 3,3 22,2 51,7 1,9 100,0

16 14 Voidaan todeta, että tässä otoksessa kerrostalojen osuus on korkeampi kuin koko asuntokannassa. Esimerkiksi Helsingissä kerrostalojen osuus kannasta on 85, Espoossa 56 ja Vantaalla 62 (Aluesarjat: Asuntokanta talotyypin mukaan vuonna 2004). 3.2 Nykyistä edeltänyt asunto Edeltävästä asunnosta tiedusteltiin sen hallintasuhdetta ja tärkeintä syytä asunnonvaihtoon. Verrattuna nykyisen asunnon hallintasuhteeseen havaitaan paikoin tietyn polkuriippuvuuden esiintymistä. Helsingissä nykyisin vuokralla asuvista noin 69 asui myös edeltävässä asunnossa vuokralla. Muulla pääkaupunkiseudulla tämä osuus jää 65 :iin ja muualla maassa 55 :iin. Osakeasuntojen ollessa kyseessä ovat polkuriippuvuutta kuvaavat prosenttiosuudet vieläkin korkeampia. Helsingin asuntomarkkinoita voi tällä perusteella pitää aluevertailussa eniten segmentoituneina. Taulukko 10: Nykyisen ja edeltävän asunnon hallintasuhde Edellisen asunnon hallintasuhde Nykyinen asunto Oma talo Osake/ Osake/ Vuokraasunto Muu Yhteensä kerrostalo rivitalo HELSINKI Oma talo 8,8 0,9 12,1 0,6 0,0 1,3 Osakeasunto 66,9 79,9 77,6 25,6 33,4 38,8 Vuokra-asunto 24,3 11,4 10,3 69,2 40,5 54,4 ASO tai osaomistus 0,0 0,0 0,0 2,3 12,4 2,0 Palvelutalo 0,0 7,8 0,0 2,3 13,7 3,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 MUU PKS Oma talo 23,1 4,5 11,7 7,6 3,0 8,4 Osakeasunto 34,5 67,8 58,2 22,9 13,9 34,6 Vuokra-asunto 42,4 26,6 30,1 65,5 64,9 53,6 ASO tai osaomistus 0,0 1,1 0,0 3,9 18,2 3,4 Palvelutalo 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 MUU MAA Oma talo 40,1 22,3 29,0 24,7 49,1 28,5 Osakeasunto 23,5 68,2 56,9 18,5 15,7 28,3 Vuokra-asunto 30,6 6,4 10,2 54,9 29,9 40,1 ASO tai osaomistus 1,4 0,9 1,3 1,5 5,2 1,6 Palvelutalo 4,4 2,2 2,5 0,5 0,0 1,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Omasta talosta siirtyneet ovat menneet useimmiten kerrostaloon, joko asunnon omistajaksi tai vuokralle..näihin tapauksiin kuuluu myös vanhempiensa kodista maailmalle lähteneitä. Kaksi tärkeintä asunnonvaihdon syytä liittyvät itse asuntoon, asunto oli liian pieni, suuri tai muuten epäsopiva, tai perheeseen, perheitä perustetaan tai perhetilanne muuttuu muulla tavalla, lasten lukumäärän kasvaa, seuraa avioero tai muu perhesyy. Perhetilanteen muutos, johon yhdistyy usein asuntoon liittyviä syitä, on asuntomarkkinoiden kysyntää jatkuvasti ylläpitävä tekijä. Yhdessä ne selittävät keskimäärin joka toista asunnonvaihtoa. Kolmanneksi yleisimmäksi asunnonvaihdon syyksi mainitaan jokin muu tarkemmin erittelemätön syy.. Alueeseen liittyvät seikat ovat olleet muuttopäätösten taustalla melko usein muualla maassa ja Helsingissä. Niitä korostetaan erityisesti omistusasumisen piirissä. Asumiskustannukset johtivat asunnonvaihtoon joka kymmenennellä vuokra-asukkaalla, riippumatta siitä missä päin Suomea hän asui.

17 15 Kuvio 7: Muuttosyiden jakauma edeltävän asunnon hallintasuhteen mukaan Helsinki Oma talo Osake/kerrostalo Osake/rivitalo Vuokra-asunto Muu Muu PKS Oma talo Osake/kerrostalo Osake/rivitalo Vuokra-asunto Muu Muu maa Oma talo Osake/kerrostalo Osake/rivitalo Vuokra-asunto Muu Asuntoon liittyvää Muu perhemuutos Alueeseen liittyvää Muu syy Omaan asuntoon Asumiskustannukset Työ Perheen perustaminen Asunut aina asunnossa Toteutuneet asumisvalinnat tulojen ja varallisuuden mukaan Kuvio 8: Nykyisen asunnon talotyyppi rahoitusvarallisuuden desiilin mukaan 100 Helsinki Muu PKS Muu maa Nettovarallisuusdesiili Nettovarallisuusdesiili Nettovarallisuusdesiili Muu Kerrostalo Rivitalo Paritalo Tulojen sekä varallisuuden vaikutus toteutuneeseen asumismuotoon otetaan seuraavassa tarkastelun kohteeksi. Varallisuutta kuvataan siten, että kotitaloudet on ryhmitelty rahoitusvarallisuuden mukaisiin desiiliryhmiin. Tällöin asunnon osuus ei ole mukana laskennassa. Rahoitusvarallisuuden desiilijako on suoritettu jälkikäteen koko maan käsittävästä aineistosta. Omakotitalo Eri alueiden väliset erot johtuvat paljolti asutuksen yleisestä luonteesta. Helsingissä kerrostaloasuminen on yleistä kaikissa varallisuusdesiileissä, joskin ylin desiili erottautuu muista väestöryhmistä pientaloasumisen suuremman osuuden perusteella. Kerrostaloasutus jakautuu kuitenkin eri tyyppeihin, joista Helsingissä eräänlaisia ääripäitä edustavat yhtäällä Jugend-Helsinki ja toisaalla lähiöasutus ja 1970-luvulta. Ympäristöministeriön julkaisemien hintatietojen mukaan edellisessä tyypissä kaksioiden keskihinta oli /m² (Ullanlinna) ja jälkimmäisessä vastaava keskihinta Kontulassa oli /m² ( Varallisuuden tason ja pientaloasumisen yhteys nou

18 16 see selvimmin näkyville muun Suomen kohdalla. Kysymys on tällöin nimenomaan omakotiasumisen suosion kasvusta. Muulla pääkaupunkiseudulla kytkettyjen pientaloratkaisujen suosio ylemmissä varallisuusdesiileissä on selvemmin näkyvillä. Talotyyppivalintoihin verrattuna rahoitusvarallisuuden määrä korreloi jonkin verran selvemmin hallintasuhdejakauman kanssa. Omistusasuminen yleistyy varallisuuden kasvaessa, alueesta riippumatta. Omistusasukkaiden osuus nousee muualla maassa kolmannekseen myös kahdessa alimmassa varallisuusdesiilissä, kun taas Helsingissä ja muulla pääkaupunkiseudulla jäädään tässä kohdin selvästi alemmalle tasolle. Ylimpään varallisuusdesiiliin kuuluvat asuvat hyvin harvoin vuokralla. Kuvio 9: Nykyisen asunnon hallintasuhde rahoitusvarallisuuden desiilin mukaan 100 Helsinki Muu PKS Muu maa Rahoitusvarallisuusdesiili Rahoitusvarallisuusdesiili Rahoitusvarallisuusdesiili Vuokralla Osake Omakoti Vastaavasti nykyisen asunnon talotyyppijakauman ja tulotason välinen suhde osoittaa tietyn korrelaation esiintyvän pientalojen osuuden ja tulotason välillä. Talotyyppivalinnan yhteys tulotasoon on heikoin Helsingissä ja selvimmin muualla Suomessa. Alueiden välillä olevat erot heijastavat asutuksen yleisiä rakenne-eroja. Muulla pääkaupunkiseudulla vahvistuu tulotason myötä niin kytketyissä asuntoratkaisuissa kuin omakotitaloissa asumisen valinta. Tulotasoa mitataan tässäkin käsitteellä käytettävissä olevista tuloista laskettu tulodesiili.

19 17 Kuvio 10: Nykyisen asunnon talotyyppi tulodesiilin mukaan 100 Helsinki Muu PKS Muu maa Rahoitusvarallisuus Rahoitusvarallisuus Rahoitusvarallisuus Kerrostalo Rivitalo Paritalo Omakotitalo Helsingissä kerrostaloasumisen suosio kääntyy uudelleen kasvuun 4. ja 7. tulodesiilin välillä. Tämä saattaa liittyä kantakaupungin uuteen nousuun suosittuna asuinpaikkana, mitä asuntojen alueittaisten hintaerojen kasvu myös seudun kärkialueiden välillä selvästi ilmentää. Espoon ja Vantaan arvokkaimmat kerrostaloalueet ovat painuneet hinnoissa alaspäin Helsingin ykkös- ja kakkosvyöhykkeen jatkaessa nousuaan. Kuvio 11: Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinnat eräillä hintavyöhykkeillä , kun PKS= Helsinki PKS Helsinki 2 Espoo 1 Vantaa (Tilastokeskus Altika: Asuminen/Asuntojen hinnat) Omistusasumisen rooli asumisvaihtoehtona nousee vahvasti tulotason myötä. Yhteys ei kuitenkaan ole pääkaupunkiseudulla yhtä selväpiirteinen kuin muualla Suomessa.

20 18 Kuvio 12: Nykyisen asunnon hallintasuhde tulodesiilin mukaan alueittain Helsinki Muu PKS Muu maa Tulodesiili Tulodesiili Tulodesiili Vuokralla Osake Omakotitalo Minkälaiseksi ero muodostuu, kun verrataan tulojen ja toisaalta rahoitusvarallisuuden määräävyyttä asunnon talotypin valinnassa? Jakaumien erotusten vertailusta todetaan ensinnäkin, että ero näiden kahden taloudellisia resursseja kuvaavan muuttujan vaikutuksen välillä on pienin Helsingissä ja suurin muulla pääkaupunkiseudulla. Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi on tulojen mittauksessa käytetty kotitalouden käytettävissä olevan tulon desiilliryhmää. Varallisuutta on mitattu nettovarallisuuden käsitteen avulla. Kummassakaan käsitteessä ei ole nyt mukana kulutusyksikkötasoitusta, mikä lisää tässä yhteydessä vertailukelpoisuutta. Kuvio 13: Kerrostalossa sekä vuokralla asumisen osuuksien erotus tulo- ja varallisuusdesiilien välillä Kerrostaloasuminen -yksikköä 60 Vuokralla asuminen Helsinki Muu PKS Muu Suomi Negatiivinen lukuarvo tarkoittaa, että tulojen mukaan muodostetulla jakaumalla on vähemmän edustusta kyseisessä ilmiössä kuin vastaavalla kohdalla olevalla varallisuusdesiilillä. Ylin desiili näyttäisi olevan lähinnä neutraalissa tilassa talotyyppivalintojensa suhteen, tarkasteltiinpa sitä sitten tulojen tai varallisuuden suhteen.

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5. Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Suomessa on oma. Nuoret luopumassa. asunnon omistusprojektista? Moniin Keski-Euroopan maihin. Timo Matala

Suomessa on oma. Nuoret luopumassa. asunnon omistusprojektista? Moniin Keski-Euroopan maihin. Timo Matala Nuoret luopumassa asunnon omistusprojektista? Timo Matala Asunnon omistuksen suurimmat muutokset viime vuosikymmenellä näyttävät liittyvän eri ikäisten sukupolvien asemaan. Artikkelin tiedot perustuvat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Ilmo Mäenpää Tutkimusprofessori Thule instituutti, Oulun yliopisto Oulu 2010 ESIPUHE Selvityksen on tehnyt tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule instituutista.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 877 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 063 ja rivitaloasunnoissa 3 226 Asuntojen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2009

Tulonjakotilasto 2009 Tulot ja kulutus 2011 Tulonjakotilasto 2009 Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Oulun seudun ja uuden Oulun

Oulun seudun ja uuden Oulun Oulun seudun ja uuden Oulun ASUKASBAROMETRI 2011 OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRI 2011 Sisältö ESIPUHE JOHDANTO 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 5 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli... 5 1.2 Asuntokunnan

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista?

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Essi Eerola, Suomen Pankki* Tuukka Saarimaa, VATT * Tutkimuksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Helsingin kaupunki on merkittävä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

Työvoiman saatavuus. Päivitetty Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot