Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Transkriptio

1 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen

2 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot Työnhakijarekisteri Muut rekisterit Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri Väestötiedot Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri

3 Rekisteripohjaiset aineistot aluetietoina Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot X-koordinaatti Y-koordinaatti Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot

4 Rekisteritietojen yhdistely yksikkötasolla, tulokset tilastoina henkilöt kotipaikkatunnus rakennukset y-tunnus julkisyhteisötunnus osoite yritykset (toimipaikat)

5 Tilastokeskuksen käyttämien tieto-aineistojen edut Kattavuus, kokonaisaineistot Ajantasaisuus Yhdistettävyys Paikallistettavuus Trendit

6

7

8 Uudenmaan ja Kainuun väestönkehitys , 2003= Uusimaa Kainuu Koko maa Lähde: Väestö- ja tasa-arvotilastot, Tilastokeskus Kuvio 1

9 Alueellisten muutosten painopisteet

10

11

12

13

14 Väestörakenteen muutos ja muuttoliike vaikuttavat alueiden kehitykseen Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 16:stä 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyy lähes samana vuoteen Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä Samassa ajassa työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin Vanhinta väestö on Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä muuttotappiokunnissa. Väestöennusteen mukaan monissa kunnissa on yli 60-vuotiaita runsaan parinkymmenen vuoden päästä enemmän kuin puolet väestöstä. Yhteensä tämä melkein kahden miljoonan hengen joukko kuluttaa paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluja.

15

16 Väestöennustepalvelu

17 Väestöennustepalvelu

18 Väestöennustepalvelu

19 Väestöennustepalvelu

20 Väestöennustepalvelu

21 .. Pikainen analyysi paljastaa.. Kuinka hyvin tarjonta vastaa paikallisten markkinoiden rakennetta Mitkä ovat markkinoiden ja toimintaympäristön kehitysnäkymät Panostetaanko kasvaville vai taantuville alueille tai toimialoille

22 55+: Kuluttajien jakautuminen sosioekonomisiin ryhmiin Eläkeläinen 61% 6% 6% Työtön tai muu 28% Yrittäjä Palkansaaja % kuluttajista Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

23 55+: Kuluttajien jakautuminen koulutusasteen mukaan Muut % 20% 40% 60% 80% 100% % kuluttajista Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

24 55+: Kotitalouksien jakautuminen talouden koon mukaan Muut % 20% 40% 60% 80% 100% % kotitalouksista 1 henkilö 2 henkilöä 3+ henkilöä Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

25 55+ Taloudet tiivistettynä! Taloudet pieniä ja koulutustaso matalampi kuin nuoremmilla! Luottamus talouskehitykseen heikompi kuin muilla, oma talouskin nähdään pessimistisesti; muutokset mielialoissa kuitenkin samanaikaisia ja - suuntaisia kuin nuoremmilla! Kulutus- ja lainanottoaikeet vaisuja ; sijoitusvaroja on - kuitenkin suuria eroja mm. iän ja tulotason mukaan! Lähes kaikilla käytössä televisio ja matkapuhelin; uutta (viihde)elektroniikkaa suhteellisen harvoilla

26 Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ja kulutusyksikköä kohden lasketut tulot, viitehenkilön iän mukaan, vuonna Alle Kaikki Lähde: Tulonjakotilasto Käytettävissä olevat tulot Kulutusyksikköä kohti

27

28 Kulutuksen kärkitaloudet Kuluttajatutkimuksen mukaan eniten omistavat ja kuluttavat kahden keski-ikäisen työssä käyvän huoltajan lapsiperheet. Kuluttajabarometrissä selkeästi esiin nousevia ryhmiä ovat kotitalouksien ylin tuloluokka ja ylimmät toimihenkilöt oli kyse sitten kulutuksesta, säästämisestä tai luottamuksesta tulevaisuuden näkymiin. Ylempien toimihenkilöiden talouksia on noin eli 9% kaikista talouksista Näistä talouksista on puolestaan noin 40 prosenttia kerääntynyt Uudellemaalle. Kunnittain kolmen kärki ylempien toimihenkilöiden talouksien osuuksista painottuu pääkaupunkiseudulle, Kauniaisissa näitä talouksia on 22, Espoossa 20 ja Helsingissä 16 prosenttia kaikista talouksista.

29 Suomessa oli vuoden 2006 lopussa asuntokuntaa Yhden henkilön asuntokuntia oli eli 40 prosenttia. Asuntokunnista 73 prosenttia on pieniä yhden tai kahden henkilön asuntokuntia Asuntokunnan keskikoko oli 2,1 henkilöä kaupunkimaisissa kunnissa 2,0, maaseutumaisissa 2,3 henkilöä Vielä vuonna 1970 keskikoko oli kolme henkilöä. Kaupungeissa oli enemmän (43 %) yksinasuvia kuin maaseutumaisissa kunnissa (35 %).

30 Asiakasprofiloinnin toteutus Asiakasrekisteri Tunnistus henkilötunnuksen tai nimen ja osoitteen avulla Tilastokeskuksessa Yhdistely Tilastokeskuksen tietoaineistoihin Profilointitiedosto Tilastotaulukot ja kuviot

31 Profiloinnilla lisäarvoa tietojärjestelmän tiedoille Nykyiset asiakkaat Potentiaaliset asiakkaat Liiketoiminnan ja koko arvoketjun kilpailukyvyn seuraaminen ja kohentaminen Mahdollisuuksien paikallistaminen ja hyödyntäminen

32 Markkinoinnin tietojärjestelmä SISÄISET TIEDOT -nimi ja osoite -asiakasluokka -ostot, tilaukset -jne. -profiilitiedot eli ammatti, tulot, koulutustaso, jne. ULKOISET TIEDOT

33 Tilastokeskuksen asiakasprofilointi... " selvittää koko asiakaskunnan ja eri asiakasryhmien profiilin " tuottaa taustatietoa nykyisistä asiakkaista ja käyttämättä jääneestä asiakaspotentiaalista " selvittää asiakkuuden suuntauksia, esim. uusien ja vanhojen asiakkaiden kohdalla

34 MUOTIVAATE OY:N KANTA-ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KANTA-ASIAKKAAT NAISET YHTEENSÄ % Lähde: Tilastokeskus ja Muotivaate Oy, 1997

35 Lisätietoja: Jarmo Partanen, p. (09) tilastokeskus.fi/tulotjakulutus