Tullin vuosikertomus 2010

Transkriptio

1 Tullin vuosikertomus 2010

2 Tullin organisaatio Tulosohjaus ja strategiat Valtiovarainministeriö Pääjohtaja Tullilaitoksen neuvottelukunta Suomen tulli on osa Euroopan unionin tullijärjestelmää. Se valvoo laillisia ja paljastaa laittomia tavaravirtoja ja kohdistaa niihin kansallisesti ja kansainvälisesti säädettyjä vero- ja kauppapoliittisia sekä muita toimenpiteitä. Strategioiden valmistelu, toiminnan ohjaus ja kehittäminen Täytäntöönpano Ulkomaankauppa ja verotus Tullilaboratorio Esikunta Valvonta Eteläinen tullipiiri Hallinto Itäinen tullipiiri Tulli edistää kansainvälisen tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa säännösten noudattamisen. kantaa oikein ulkomaankauppaan ja tavaroiden valmistukseen liittyvät tullit, verot ja maksut. turvaa osaltaan EU:n sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan. torjuu terveyteen ja turvallisuuteen sekä Suomen ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia ja tullirikollisuutta. Laitoksen yhteiset palveluyksiköt Läntinen tullipiiri Pohjoinen tullipiiri Ahvenanmaan tullipiiri Veroreskontra ja rekisterit Koulutus Materiaalihallinto Tietohallinto Viestintä ja tietopalvelu Toiminnan päämäärät Suomen tulli on merkittävä kansainvälinen toimija EU:ssa ja keskeinen toimija EU:n ja Venäjän taloudellisen yhteistyön edellytysten luomisessa. Tulli on ulkomaankaupan edistäjä, joka turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden kumppanuuteen perustuvalla asiakasyhteistyöllä ja tukeutumalla sähköiseen tiedonsiirtoon logististen toimintaketjujen hallinnassa. Tulli on tavaroiden verottaja, joka huolehtii tehokkaasti ja oikein EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta. Tulli suojaa yhteiskuntaa takaamalla tuloksellisen rikostorjunnan tehokkailla valvontamenetelmillä, nykyaikaisilla teknisillä apuvälineillä sekä toimintojen kohdistamista tukevilla tietojärjestelmillä. Tulli suojaa kuluttajaa vastaamalla maahantuotavien elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden valvonnasta. Tulli on kilpailukykyinen työnantaja, jonka motivoitunut, ammattitaitoinen henkilöstö hoitaa tehtävänsä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Arvot Tullin arvot ovat ammattitaitoisuus, luotettavuus, palveluhalukkuus ja yksilön arvostus.

3 Tullin vuosikertomus 2010 Pääjohtajan sanat 2 Generaldirektören har ordet 4 Asiakasstrategia Ilmoitusmenettelyt sähköistämisen kohteena 5 9 Ulkomaankaupan tilastointi 6 Yritysneuvonnalla tuettiin asiakkaita muutostilanteessa 6 Kumppanuusasiakkaiden lukumäärä kasvoi 7 Tullilaitoksen veronkanto 9 Valvontastrategia Tarkastuksen rakenneuudistuksen valmistelu alkoi, rikostorjunta valtakunnalliseksi Tullivalvontaoperaatiot EU-jäsenvaltioiden yhteistyön kulmakiviä 11 Läpivalaisulla tärkeä rooli Tullin valvonnassa 12 Suomen ja Venäjän välille nopea junayhteys 13 Rikostorjunta 14 Rikosten määrä kasvoi 14 Rikostorjuntakoulutus vastaa ajan haasteisiin 15 Kansainväliset virka-avut ovat tärkeä yhteistyömuoto 15 Tullilaboratorio 16 Resurssistrategia Tullilaitos muutoksessa Henkilöstön määrä väheni ja alueellistaminen jatkui 19 Tullilalalle oma tutkinto 20 Tullipiirit Tilastotietoa Tullista Yhteystietoja Suomessa ja ulkomailla 1

4 Pääjohtajan sanat Rakenteellisen kehittämisen vuosi Jo useana vuonna peräkkäin Tullissa on tehty mittavia tuottavuuden parantamiseen ja rakenteen uudistamiseen tähtääviä toimia. Henkilötyövuodet ovat laskeneet jyrkästi, ja sama meno jatkuu myös vuonna Samaan aikaan Tullissa on käynnistetty perusteellinen, koko laitosta koskeva rakenneuudistus, jonka seurauksena niin organisaatio kuin toimintatavatkin muuttuvat. Rakenneuudistus tukee pyrkimystä lisätä tuottavuutta, mutta sen tarve on syntynyt muutoksista Tullin toimintaympäristössä. Erityisesti sähköisen palvelun kehittyminen on mahdollistanut uudenlaiset toimintatavat. Rakenneuudistuksen seurauksena piiriorganisaatio puretaan ja operatiivinen toiminta siirtyy alueellisiin ja valtakunnallisiin yksiköihin. Ne kohtaavat toisensa siellä, missä palvelu- ja valvontatarpeet ovat suurimmat eli Tullin nykyisissä tärkeimmissä toimipaikoissa, jotka organisoidaan niiden erityisluonteen mukaisesti matriisiperiaatteita soveltaen. Näiden muutosten läpiviennin jälkeen vuoden 2011 lopussa Tullin toiminta on virtaviivaistettu ja mitoitettu tasolle, joka juuri ja juuri mahdollistaa nykyisten tehtävien hoidon. Ilman viime vuosien mittavaa supistuvien resurssien uu- 2

5 delleen suuntaamista alueellisesti, toimintokohtaisesti ja ammatillisesti tähän ei olisi päästy. Vuodesta 2012 eteenpäin Tullin tavoitteena on päästä takaisin normaaliin tuottavuuskehitykseen, joka henkilöstön pienentymisestä huolimatta antaa mahdollisuuden henkilöstön ikärakenteen nuorentamiseen sekä alueelliseen ja ammatilliseen uudelleen suuntaamiseen. Resurssien riittävyys nousee kriittiseksi myös sen vuoksi, että Tullin valvonta- ja palvelutarpeet kasvavat. Erityisesti itärajan henkilöliikenne on voimakkaassa kasvussa, mutta myös raskas liikenne on elpymässä. Kansainvälisen kaupan prosessien hallinnointi edellyttää lisäresursseja palvelusten sähköistämisen etenemisestä huolimatta. Tullin korkean tuottavuuden ja hyvän vaikuttavuuden perustana on laitoksen sisäisen synergian hyväksikäyttö. Kaikki asiakkaiden palveluun liittyvät tehtävät on organisoitu yhdeksi kokonaisuudeksi ja vastaavasti tarkastus- ja rikostorjuntatehtävät on järjestetty valvontastrategian puitteisiin. Päälinjoja puolestaan yhdistää tavaravirtoihin kohdistuva laaja-alainen riskien hallintajärjestelmä. Resurssistrategia määrittelee puolestaan sen miten henkilöstöä, tietoa ja rahaa käytetään ydintoimintojen tukemiseen. Vaikka usein puhutaan tukitoiminnoista ikään kuin vähemmän tärkeinä, ne ovat samalla tavoin välttämättömiä osia kokonaisuudesta kuin muutkin tehtävät. Tulevina vuosina keskeinen tehtävä on henkilöstön uudelleen suuntaaminen itärajan, mutta myös Helsingin seudun tarpeisiin. Tullitoiminta vaatii tuekseen tehokkaan koko EU:n puitteissa toimivan tietojärjestelmän, jonka jatkuvan kehittämisen rahoittamiseen jäsenmaiden on sitouduttava. Monialaisena viranomaisena Tulli rakentaa vaikuttavuutensa yhteistyön varaan asiakkaiden ja muiden viranomaisten kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tämä on koko toiminnan tärkeä lähtökohta ja siinä on päästy pitkälle erityisesti yritysasiakkaiden kohdalla ja viranomaispuolella yhteistyössä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Seuraava askel viranomaisyhteistyön alalla otettaneen kun Tullin ja Verohallinnon tehtäviä mahdollisesti sovitetaan yhteen tiettyjen erityisverojen osalta. Uudelleenjärjestelyyn tulisi mennä vain siinä tapauksessa, että hyödyt kompensoivat lisäkustannukset sekä asiakkaiden että hallintojen näkökulmasta. Tullilaitos elää parhaillaan voimakasta murrosvaihetta, ja siihen kohdistuu korostettuja tuottavuusvaatimuksia. Näihin haasteisiin niin Tullin johto kuin koko henkilöstökin on vastannut ennakoivasti ja rakentavasti. Tällä tavoin on kyetty turvaamaan laitoksen toimintakyky ja kansainvälinen asema vaikeissa olosuhteissa. Tämä tulos on vaatinut tullityön merkityksen ymmärtämistä, taloudellisten tosiasioiden tunnustamista ja vahvaa sitoutumista kaikilta tullilaisilta. Tullin vahvuus on sen toimintakulttuurissa, joka on syntynyt vuosikymmenten kuluessa. Se on henkistä pääomaa, jonka varaan tulevaisuus voidaan ja pitää rakentaa. Kiitän koko henkilöstöä erinomaisesta yhteistyöstä ja hyvistä tuloksista kuluneena vuonna Tapani Erling 3

6 Generaldirektören har ordet Ett år av strukturell utveckling Vid Tullen har man redan flera år i följd vidtagit omfattande åtgärder för att förbättra produktiviteten och omstrukturera verksamheten. Antalet årsverken har minskat kraftigt och samma trend fortsätter under år Samtidigt har en grundlig omstrukturering inletts vid Tullen. Denna omstrukturering, som berör hela tullverket, leder till ändringar såväl i organisationen som i handlingsmodellerna. Omstruktureringen stöder visserligen strävan att nå ökad produktivitet, men det är ändringar i Tullens verksamhetsmiljö som betingat den. Det är särskilt utvecklingen av de elektroniska tjänsterna som möjliggjort de nya handlingsmodellerna. Som en följd av omstruktureringen avvecklas distriktsorganisationen och den operativa verksamheten överförs till regionala och riksomfattande enheter. Efter att dessa ändringar har genomförts i slutet av år 2011 har Tullens verksamhet strömlinjeformats och dimensionerats till en nivå där det med nöd och näppe är möjligt att sköta de nuvarande uppgifterna. Detta hade inte varit möjligt utan de senaste årens genomgripande omfördelning av de minskande resurserna, såväl regionalt, funktionsspecifikt som yrkesmässigt. Tullens mål är att från år 2012 framåt kunna återgå till normal produktivitetsutveckling. Detta skulle innebära att Tullen trots personalminskningar kunde föryngra personalens åldersstruktur samt se över de regionala och yrkesmässiga behoven. Det är också av kritisk betydelse att Tullen har tillräckligt med resurser till sitt förfogande eftersom bevaknings- och servicebehoven ökar. Särskilt persontrafiken vid östgränsen har ökat kraftigt, men också den tunga trafiken har återhämtat sig. Trots att allt fler tjänster kan skötas på elektronisk väg kräver administreringen av processerna för internationell handel tillläggsresurser. Utnyttjandet av interna synergier utgör grunden för Tullens höga produktivitet och goda effektivitet. Alla kundbetjäningsuppgifter har organiserats till en helhet och bevaknings- och brottsbekämpningsuppgifterna har på motsvarande sätt samlats under bevakningsstrategin. Med stöd av resursstrategin fastställs hur personal, sakkunskap och pengar används för att stöda kärnfunktionerna. Trots att det ofta talas om stödfunktioner som om de var mindre viktiga, är de lika väsentliga delar av helheten som övriga uppgifter. Under de kommande åren kommer en central uppgift att vara att åtgärda det personalbehov som finns vid östgränsen och i Helsingforsregionen. För en fungerande tullverksamhet krävs ett gemensamt EU-datasystem och varje medlemsland bör förbinda sig till att finansiera den kontinuerliga utvecklingen av systemet. Som en branschövergripande myndighet grundar Tullen sin samhällspåverkan på samarbete med kunder och andra myndigheter, såväl nationellt som internationellt. Detta är en viktig utgångspunkt för hela verksamheten och särskilt goda resultat har uppnåtts med företagskunderna samt på myndighetssidan i samarbetet med Polisen och Gränsbevakningsväsendet. Följande steg i myndighetssamarbetet lär tas när Tullens och Skatteförvaltningens uppgifter gällande uppbärandet av vissa särs-kilda skatter eventuellt samordnas. En omorganisering bör endast komma i fråga om nyttan uppväger tilläggskostnaderna ur både kundernas och förvaltningarnas perspektiv. Tullverket befinner sig som bäst i ett kraftigt brytningsskede och utökade produktivitetskrav riktas mot det. Tullens ledning och hela personalen har bemött dessa utmaningar på ett förebyggande och konstruktivt sätt. Som en följd av detta har såväl Tullens handlingsförmåga som dess internationella position kunnat upprätthållas under dessa svåra omständigheter. Detta resultat hade inte kunnat nås utan insikt i tullarbetets betydelse, erkännande av ekonomiska realiteter samt alla tullanställdas starka engagemang i saken. Tullens styrka ligger i dess verksamhetskultur som uppstått under årtiondenas lopp. Det är ett andligt kapital på vilket framtiden kan och ska byggas. Jag vill tacka hela personalen för utmärkt samarbete och goda resultat under det gångna året. Tapani Erling 4

7 Asiakasstrategia Ilmoitusmenettelyt sähköistämisen kohteena Tulli on jatkanut tulliselvitysmenettelyjen automatisointia EU-linjausten mukaisesti tähtäimessä täyssähköiset asiointimallit vuoden 2013 puoleen väliin mennessä. Jo aikaisemmin käytössä ole vien tuonnin, viennin ja passitusjärjestelmien lisäksi käyttöön otettiin uusi tietojärjestelmä AREX, jolla vuoden 2011 alusta alkaen käsitellään turvauudistuksen mukanaan tuomia uusia, tuonnin ja poistumisen yleisilmoituksia. Niitä tullaan antamaan Suomessa vuosittain noin miljoona. Muutoksia valmisteverotuslainsäädäntöön Energiaverotuksen rakennetta uudistettiin siten, että polttoaineiden verotus perustuu polttoaineen energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöön. Lisäksi luotiin laatuporrastus terveydelle haitallisia lähipäästöjä vähentäville polttoaineille. Biopolttoaineita varten määriteltiin omat tuoteryhmät, joihin kuuluvat polttoaineet ovat oikeutettuja hiilidioksidiveroalennukseen tietyillä kriteereillä. Kestävyyskriteereillä valvotaan muun muassa biopolttoaineiden raaka-aineiden hankinnan ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia. Polttoturve palautettiin veronalaiseksi. Maakaasun verotusta yhdenmukaistettiin muun valmisteverotuksen kanssa siten, että verotus ei enää tapahdu tullauksen yhteydessä, vaan luovutettaessa maakaasua siirtoverkosta kulutukseen. Sähköverotukien hallinnointi siirrettiin Tullilta Energiamarkkinavirastolle ja kasvihuonepalautus liitettiin Verohallinnon käsittelemään maataloudenharjoittajien veronpalautukseen. Makeiset palautettiin valmisteveron alaisiksi, ja jäätelö lisättiin veronalaisiin tuotteisiin. Samalla virvoitusjuomaveroa korotettiin ja sen soveltamisalaa selkeytettiin. Jäteverolaki uusittiin niin, että myös teollisuuden yksityiset kaatopaikat tulivat veron piiriin. Samalla veronalaisten jätteiden määrittelemisessä siirryttiin käyttämään ympäristölainsäädännön mukaista jäteluokitusta. Lainmuutokset tulivat voimaan vuoden 2011 alussa. Uusi valmisteverotuslaki voimaan huhtikuussa EU:n uusi valmisteverotusdirektiivi edellytti kansallisten valmisteverotussäännösten uudistamista. Uusi valmisteverotuslaki tuli voimaan Uudessa laissa valmisteverotusta koskevat perusperiaatteet säilyivät pääosin ennallaan, mutta muun muassa verovelvollisuutta sekä lupa- ja verotusmenettelysäännöksiä muutettiin laajalti. Uudistuksen keskeisimpänä sisältönä on tuotteiden verottomia siirtoja jäsenvaltioiden välillä koskevan menettelyn muuttaminen sähköiseksi. Uudet säännökset mahdollistivat EU:n laajuisen tuotteiden siirto- ja valvontajärjestelmän EMCS:n käyttöönoton. Sillä valvotaan yhdenmukaistettujen valmisteverojen alaisten tuotteiden eli alkoholin, tupakkatuotteiden ja nestemäisten polttoaineiden verottomia siirtoja jäsenvaltioiden välillä sekä vientiä EU:n ulkopuolelle ja tuontia EU:n ulkopuolelta. EMCS-järjestelmän käyttöönotto tapahtui vaiheittain. Järjestelmän käyttäminen tuotteita vastaanotettaessa tuli pakolliseksi koko EU:n alueella huhtikuun alussa. Pakolliseksi järjestelmän käyttö tuotteita lähetettäessä muuttui kaikissa jäsenvaltioissa vuoden 2011 alusta. Järjestelmässä laadittava sähköinen hallinnollinen asiakirja korvaa aiemmat kuljetusten mukana seuranneet paperiset saateasiakirjat. Sähköinen tiedonsiirto kaupallisten toimijoiden ja viranomaisten välillä mahdollistaa ajantasaisen tiedon kuljetuksista ja parantaa siten siirtojen verovarmuutta sekä helpottaa viranomaisvalvontaa. 5

8 Autoveron tuotto kasvoi Autoveron kanto nousi lähes miljardiin eli noin 37 prosenttia edellisvuodesta. Taloudellinen taantuma näyttää jossain määrin vaikuttavan edelleen ajoneuvojen tuontiin, mutta nousua aikaisempiin vuosiin verrattuna on paitsi kannetussa veromäärässä myös verotettujen ajoneuvojen lukumäärissä. Vuonna 2010 uusia ajoneuvoja verotettiin vähän alle kpl, joka on 28,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös käytettyjä ajoneuvoja verotettiin vuonna 2010 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, vähän alle kpl. Siinä on 18,3 prosenttia nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vientipalautus voimaan Autoverolaki muuttui vientipalautuksen osalta Vientipalautuksena palautetaan se osa autoveroa, joka Suomesta pysyvästi vietävän ajoneuvon arvossa on veroa jäljellä. Vientipalautusten käsittely on keskitetty Hangon tulliin. Vuonna 2010 vientipalautushakemuksia tuli vireille 22, joista kuudelle myönnettiin vientipalautusta. Autoveropäätösten oikaisuihin panostettiin ruuhkien purkamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Vuoden aikana käsiteltiin noin autoverotusta koskevaa oikaisuasiaa ja valitusta. Muutoksenhakujen keskimääräinen käsittelyaika aleni noin yhdeksään kuukauteen. Vuoden lopussa käsittelyä odotti noin oikaisua ja noin 500 oikaisupäätöksestä tehtyä valitusta. Tullille tehtyjen oikaisuvaatimusten määrät ovat pudonneet selvästi parin viime vuoden aikana. Vuonna 2008 oikaisuvaatimuksia tehtiin Tullille noin 7 200, kun niitä vuonna 2010 tuli vain Tilastoviranomaisena Tulli vastaa tavaroiden ulkomaakaupan tilastoinnista. Tullin tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tilastot nopeasti ja laadukkaasti tiedonantajia mahdollisimman vähän rasittaen. Vuonna 2010 tilastojen nopeus ja laatu pysyivät edellisvuoden tasolla. Tilastojen nopeutta mitataan tuotantoajoilla ja laatua ennakkotietojen osuvuudella suhteessa lopullisiin tilastoihin. Ennakkotiedot tuotettiin 40 päivässä tilastointikuukauden päättymisestä. Tiedot revisioituivat suhteessa lopullisiin tietoihin noin 2,3 prosenttia. Tilastointia varten tehtävästä Intrastat-tiedonkeruusta on säädetty EU:n asetuksilla. Tilastoasetuksia uusittiin vuodelle 2010 niin, että jäsenmaiden sallittiin halutessaan keventää tiedonkeruuta. Tulli toimeenpani asetusten tarjoamat uudet kevennysmahdollisuudet pienentämällä otoskokoa ja karsimalla tiedonkeruun sisältöä. Intrastat-tiedonkeruun arvioitiin vuonna 2010 aiheuttaneen siihen vastanneille yritykselle noin 190 henkilötyövuoden vastausrasitteen, mikä on noin 10 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asiakasyhteistyöryhmät toimivat viestintäkanavana Tulli kehittää toimintaansa asiakaslähtöiseksi Tullin asiakasstrategian mukaisesti. Tullin asiakasyhteistyöryhmissä käsitellään tullitoiminnan ja verolainsäädännön ajankohtaisia aiheita. Asiakasyhteistyöryhmät on tärkeä, vuorovaikutteinen viestintäkanava Tullin ja asiakkaiden välillä. Tullilla on valtakunnallisia ja alueellisia asiakasyhteistyöryhmiä, joiden jäsenet edustavat huolintaliikkeitä, meriliikenteen toimijoita, lentorahtiliikennettä, tuoja- ja viejäyrityksiä sekä eri toimialaliittoja. Merkittävimpiä yhteistyöryhmissä käsiteltyjä aiheita olivat turvatietojen sähköinen ennakkoilmoitusvelvollisuus EU:n ulkopuolelta saapuvista ja EU:n ulkopuolelle lähtevistä tavaroista, maahantuonnin tuotevalvonta-asetukset sekä muut ajankohtaiset tullilainsäädännön muutokset, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverotuksen uudistukset sekä vuoden 2011 alussa voimaantulleet energiaverolainsäädännön muutokset. Ulkomaankaupan tilastointi Yritysneuvonnalla tuettiin asiakkaita muutostilanteessa Valtakunnallista yritysneuvontasuunnitelmaa alettiin toteuttaa heinäkuun alusta. Yritysneuvonnan tavoitteena on oikeellinen, tehokas ja asiakastarpeiden mukainen tullitoiminta. Yritysneuvonnalla huolehditaan suunnitelmallisesti ja etupainotteisesti Tullin avainasiakkaiden tulliosaamisesta ja sen parantamisesta. Tullin yritysneuvonta keskittyi sähköiseen ilmoittamiseen ja EU:n turvallisuusuudistukseen se- 6

9 kä tuonnin jaksotullauksen ja energiaverotuksen muutoksiin. Näistä asioista kerrottiin asiakkaille eri puolilla maata 20 yhteistilaisuudessa, joiden kautta tavoitettiin noin 683 henkilöä 400 yrityksestä. Yhteistilaisuuksien lisäksi 77 yritykselle järjestettiin yrityskohtainen neuvontakäynti, jossa käytiin läpi tulliselvitykseen ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä aiheita. Uusi turvatietojen sähköinen ennakkoilmoitusvelvollisuus koskee EU:n ulkopuolelta saapuvaa ja EU:n ulkopuolelle lähtevää kaupallista tavaraliikennettä. Turvatietoilmoitus tuli pakolliseksi koko EU:ssa vuoden 2011 alusta. Sähköisen ilmoittamisen muutoksia ja EU:n turvallisuusuudistuksen vaiheistettua käyttöönottoa käsiteltiin yritys- ja kohderyhmäkohtaisissa neuvontatilaisuuksissa ympäri maata. Kumppanuusasiakkaiden lukumäärä kasvoi Tulli sai vuoden aikana kolme uutta kumppanuusasiakasta. Vuoden lopussa kumppanuusasiakkaita oli yhteensä 28. Kumppanuusasiakkaina on huolintaliikkeitä, satamaoperaattoreita sekä suuria tuonti- ja vientiyrityksiä. Kumppanuusasiakkuus soveltuu säännöllisesti ja monipuolisesti tullipalveluja käyttäville yrityksille. Kumppanuusohjelmassa asiakas voi itse varmistaa oman tullitoimintansa oikeellisuuden sitoutumalla tulliosaamisensa jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen yhteistyössä Tullin kanssa. AEO-ohjelma kehittyy Tullihallintojen AEO-ohjelmilla tähdätään maailmanlaajuisesti toimitusketjujen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Kaikissa EU-maissa voimassa oleva valtuutetun taloudellisen toimijan AEO-asema oli joulukuun lopussa jo noin yrityksellä ja hakemuksia on vastaanotettu noin EU on myös edennyt neuvotteluissa vastavuoroisesta hyväksymisestä, ja Japanin kanssa sopimus allekirjoitettiin kesällä Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 36 AEO-aseman saanutta yritystä. Turvallisuuden ohella myös tulliasioinnin varmistamiseen tähtäävän AEOC-todistuksen tärkeys korostuu tulevaisuudessa, kun vastaavien kriteerien täyttämistä vaaditaan yhä useampien tullilupien saamiseen EU-lainsäädännön muuttuessa. 7

10 Kaikissa EU-maissa on alkaen otettu käyttöön yhdenmukainen hakijoiden AEO-itsearviointikysely, joka valmentaa yrityksiä AEO-vaatimusten täyttämiseen entistä paremmin ennen hakemuksen jättämistä. AEO-toimijoiden oman seurannan lisäksi Tulli valvoo toimijoiden turvallisuustasoa ja tullivaatimusten noudattamista ja tekee seuranta-arviointikäyntejä. Sähköiset asiointipalvelut laajenevat Sähköiset asiointipalvelut mahdollistavat tulli- ja veroilmoitusten antamisen myös nettipalvelun avulla. Vuoden 2010 aikana otettiin käyttöön alkoholi-, tupakka- ja energiatuotteiden verotto mien siirtojen valvontaan tarkoitettu Internet-pohjainen EMCS-palvelu. Vuonna 2011 otetaan käyttöön tuonnin nettitullausjärjestelmä, jonka käyttäjiä varten on perustettu oma puhelinneuvontapalvelu. Säännöllisesti tullipalveluja käyttävät ja suuria määriä tulli-ilmoituksia antavat yritykset voivat antaa tulli-ilmoitukset myös sanomamuotoisina ilmoituksina. Neuvontapalveluilla vastattiin myös sidosryhmien tarpeisiin Tullihallituksen koulutusyksikkö avasi kesällä verkko-oppimisympäristön jossa tarjotaan maksutonta itseoppimismateriaalia Tullin asiakkaille ja sidosryhmille. Tullin peruspalveluiden ja yritysneuvonnan lisäksi on tarjottu myös maksullista yritysneuvontaa. Sen keskeisenä palveluna on jo vuosien ajan ollut Osaava tulliselvitys ammattitaidolla -kurssi, jolla tuetaan Tullin asiakkaiden ja sidosryhmien oppimista monimuoto-opiskelun keinoin. Vuonna 2010 yrityksille ja sidosryhmille järjestettiin maksullisia neuvontatilaisuuksia muun muassa seuraavista aiheista: vientimenettelyt ja ELEXvientijärjestelmä, tuontiverotus, alkuperä asiat, tuonti- ja vientirajoitukset sekä tavaroiden luokittelu. Oppimateriaalien tuotantoon ovat osallistuneet Tullin koulutus sekä Tullihallituksen ja tullipiirien asiantuntijat, millä on pyritty takaamaan koulutusja neuvontamateriaalien tasainen laatu. Asiakkailta saatu palaute neuvontatilaisuuksista on ollut myönteistä. Erityisesti on kiitetty ajankohtaisten asioiden huomioimista. Maksullisen yritysneuvonnan kysyntä on kasvanut joka vuosi. Verojäämät Tullin asiakkaat voivat toimia joko käteis- tai luottoasiakkaina. Luottoasiakkaat saavat veroilleen pidemmän maksuajan, mutta heidän on annettava Tullille vakuus tätä maksuaikaa vastaan. Vakuuden suuruus määritetään asiakaskohtaisen riskin perusteella. Verojäämät * Käteisasiakkaat Vuosi Kannettu1** Verojäämä Verojäämä-% , ,48 3, , ,94 7, , ,03 2, , ,31 5, , ,01 5,43 Yhteensä , ,77 4,77 Luottoasiakkaat Vuosi Kannettu2** Verojäämä Verojäämä-% , ,78 0, , ,95 0, , ,16 0, , ,99 0, , ,49 0,04 Yhteensä , ,37 0,01 * Tässä on huomioitava, että osa vuoden 2010 veroista ja tulleista on erääntynyt vuoden lopulla. Niinpä alkuvuodesta otetulla raportilla edellisen vuoden verojäämät saattavat olla suurempia kuin loppuvuodesta otetulla raportilla. ** Nämä luvut poikkeavat tullilaitoksen kantotaulukosta siinä, että ko. taulukossa olivat ns. nettokantoluvut eli valtiolle maksetut summat. Tässä on kyseessä bruttoluvut eli summiin sisältyy myös vielä maksamattomat verot ja tullit. 8

11 Tullilaitoksen veronkanto Nettokanto Nettokanto Muutos % euroa euroa TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT JA MAKSUT Arvonlisävero ,7 Autovero ,2 Muut verotulot ,8 Yhteensä ,6 VALMISTEVEROT Tupakkavero ,3 Alkoholijuomavero ,4 Virvoitusjuomavero ,4 Juomapakkausvero ,1 ENERGIAVEROT Nestemäiset polttoaineet ,2 Sähkö ja eräät energialähteet ,3 Yhteensä ,8 MUUT VEROT JA MAKSUT Veronlisäykset, viivekorot ,6 Ajoneuvovero ,3 Jätevero ,6 Öljyjätemaksu ,4 Väylämaksut ,8 EU-varojen kantopalkkio ,8 Belgian tullin tilittämät kantopalkkiot Yhteensä ,3 TULLILAITOKSEN SEKALAISET TULOT Tulot maksullisista suoritteista ,3 Julkisoikeudelliset tulot ,9 Liiketaloudelliset tulot ,2 Kantopalkkiot ,7 Muut tulot ,4 Yhteensä ,9 SUORAAN VALTIOLLE TULOUTETTAVA ,7 MUILLE VIRANOMAISILLE TILITETTÄVÄ KANTO Lästimaksut ,8 Öljysuojamaksu ,3 Kasvintarkastusmaksu ,9 Havupuun tarkastusmaksu ,2 Huoltovarmuusmaksu ,5 Siirtoluvat ja - vakuutukset ,3 Rajatarkastusmaksut/MMM ,8 Yhteensä ,1 MUIHIN SOPIMUKSIIN PERUSTUVA KANTO ,6 EU:LLE TILITETTÄVÄT BRUTTOVARAT **) Tullit ,0 Maatalousmaksut ,4 Yhteensä ,8 EU-varojen kantopalkkio./ ,4 Yhteensä EU:lle ,6 TULLILAITOKSEN KOKONAISKANTO ,7 **) Kuukausitilitys perustuu 2 kk:n takaiseen tullien ja maatalousmaksujen kantoon 9

12 10

13 Valvontastrategia Tarkastuksen rakenneuudistuksen valmistelu alkoi, rikostorjunta valtakunnalliseksi Tullin organisaatiouudistukseen liittyvät tarkastussektorin selvitystehtävät käynnistyivät lokakuussa. Työ jaettiin kolmelle alatyöryhmälle, joissa selvitetään yritystarkastuksen, riskianalyysin sekä tilannekeskuksen ja valvontateknologian, hankeinvestointien, valvonnan tilahankkeiden sekä läpivalaisutoiminnan tulevaa valtakunnallista, operatiivista organisointia. Uudet organisointi- ja toimintamallit otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa. EU:n yhteinen riskianalyysi Kertomusvuosi oli edelleen voimakasta riskienhallinnan kehittämisen ja toteuttamisen aikaa sekä valmistautumista turvatietoihin perustuvan sähköisen riskianalyysin ja EU:n yhteisten riskisääntöjen käyttöönottoon. Valtakunnallinen riskianalyysikeskus (RIKE) ja koko Suomen kattava Tullin alueellinen riskianalyysiverkosto olivat täydessä toiminnassa. Tullin riskienhallinta- ja tarkastusjärjestelmää (RITA), johon integroidaan vaiheittain turvallisuuteen ja vaarattomuuteen, tulliselvitykseen, verotukseen, läpivalaisuun sekä tullivalvontaan liittyviä ilmoitustietoja, kehitettiin koko vuosi. Jatkossa kehityksen aikana ja mahdollisissa järjestelmähäiriötilanteissa uuden järjestelmän rinnalla käytetään nykyistä riskianalyysijärjestelmää ja manuaalista riskianalyysia. Näillä toimenpiteillä varmistetaan sekä riskianalyysin että ulkomaankaupan sujuvuus kaikissa olosuhteissa. Kansallinen riskianalyysitoiminta Riskienhallinta tehostaa Tullin pääprosessien toimintoja. Käyttämällä yhteisiä kansallisia riskisääntöjä tarkastuskohteiden valinta tehostuu ja tuloksellisuus paranee. Tullin järjestelmiin asetettujen riskiperusteisten poimintaehtojen määrä on kasvanut merkittävästi ja niiden perusteella tehtyjen toimenpiteiden määrä on kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Kansallinen riskianalyysitoiminta kattaa kaikki tullitoiminnan osa-alueet. Kertomusvuonna merkittävä AEOF-todistuksen haltija haki yksinkertaistettujen menettelyjen käyttöä koskevaa yhteisölupaa. Valvonnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tulli tekee riskianalyysin yrityksen toisen jäsenmaan varastosta lähtevien tavaroiden vienteihin ja toisen jäsenmaan Tulli tekee tarvittaessa tarkastukset. AEOF tarkoittaa AEO-todistusta, joka sisältää sekä turvallisuuden (AEOS) että tullimenettelyihin liittyvän AEOC:n. Tulli otti osaa matkustajamyynnin arvonlisäverotuksen sähköisen palautusjärjestelmän pilottiin. Sähköistäminen parantaa toiminnon turvallisuutta muun muassa hankaloittamalla väärentämistä. Lisäksi sähköinen järjestelmä vähentää manuaalista työskentelyä ja asiakirjojen leimausta Tullin palvelutiskeillä. Tullivalvontaoperaatiot EU-jäsenvaltioiden yhteistyön kulmakiviä Kertomusvuonna toteutettiin 13 erilaista riskianalyysiin perustuvaa kansainvälistä ja kansallista valvontaoperaatiota. Uutena ja tuloksekkaana operaation kohteena olivat ilmakehän otsonia tuhoavat tuotteet, joita maailmanlaajuisessa operaatiossa havaittiin olevan runsaasti markkinoilla. Loppuvuonna Tulli reagoi nopeasti, kun kansainvälisen turvallisuustilanteen havaittiin oleellisesti heikentyneen eri valtioiden posti- ja kuriiriliikenteessä tehtyjen räjähdelöytöjen takia. Suomen tulli järjesti poliisin ja MOU-sopimuskumppanin kanssa erityisen kansallisen valvontaoperaation kuljetusten turvallisuuden varmistamiseksi. 11

14 Rajoituksiin ja tuoteturvallisuuteen liittyvä valvonta Yhteisölainsäädännön alaan kuuluva uusi markkinavalvonta-asetus velvoittaa EU:n jäsenvaltioiden tullihallintoja ja markkinavalvontaviranomaisia tiivistämään riskianalyysiin perustuvaa valvontayhteistyötä tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Monialaisella viranomaisyhteistyöllä varmistetaan, ettei markkinoille pääse säännösten vastaisia tai terveydelle vaarallisia tavaroita. Muita kuin eläinperäisiä rehuja ja elintarvikkeita koskevien rajoitusten valvontaa on toteutettu yhteistyössä Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran kanssa. Tulli on tehostanut yhteistyötä ja valvontaa myös Suomen ympäristökeskuksen kanssa ympäristönsuojeluun liittyvissä jätesiirroissa ja otsonikerrosta heikentävien aineiden rajoituksissa. Tullin valvontastrategia toteuttaa osaltaan kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka mukaan on erityisesti estettävä huumausaineiden, aseiden, ydinaseiden, räjähteiden ja säteilynvaaraa aiheuttavien aineiden sekä muiden ympäristölle ja ihmisille vaarallisten tuotteiden laiton maahantuonti. Tuoteväärennökset Tuoteväärennösten valvonnassa Suomessa on toteutettu EU:n jäsenvaltioiden tullihallintojen yhteistä toimintasuunnitelmaa, jonka pohjalta luotiin myös oma kansallinen IPR-toimintasuunnitelma vuosille Kertomusvuonna Suomessa paljastettiin 168 tuoteväärennöstapausta, joista 101 koski tuontia ja loput kauttakuljetusta. Väärennettyjä tavaroita oli noin ja niiden arvo noin 26 miljoonaa euroa. Valtaosa eli noin 90 prosenttia tavaroiden lukumäärästä ja arvosta tuli kauttakulkuliikenteestä. Kappalemääräisesti suurimmat yksittäiset tapaukset olivat kappaleen kosmetiikkaerä Loviisan tullissa, partakoneen terää Helsingin lentotullissa ja käsilaukkua Kotkan tullissa. Terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisten tuoteväärennösten torjunta on priorisoitu EU:ssa ja Suomessa korkealle, ja tästä osoituksena oli Kotkan tullin keväällä paljastama tapaus, jonka yhtey dessä haltuun otettiin runsaat kulkuneuvon pyörän laakeria. Marraskuussa järjestettiin Helsingissä Suomen ja Venäjän tullien sekä merkinhaltijoiden seminaari. Mukana olivat myös Tanskan ja Ruotsin tullien edustajat sekä merkittävä joukko eurooppalaisia oikeudenhaltijoita edustajineen. Seuraava seminaari järjestetään Pietarissa keväällä Liikkuvia valvontaryhmiä jo 18 Liikkuvissa valvontaryhmissä on noin 300 tullivalvontahenkilöä. Liikkuvia ryhmiä on kaikkiaan 18 eri tullipiireissä. Liikkuvalla toimistolla voidaan varmistaa töiden parempi sujuvuus, hyödyntää henkilöstön moniosaamista ja kohdentaa asiakaspalvelua. Kaikkiin 13 valvonta-autoon asennettiin langaton tietoliikenne. Työ jatkuu varustamalla liikkuvien ryhmien muu ajoneuvokalusto langattomalla tietoliikenteellä yhdessä poliisin tekniikkakeskuksen ja Tullihallituksen asiantuntijoiden kanssa. Läpivalaisulla tärkeä rooli Tullin valvonnassa Läpivalaisutekniikan hyödyntäminen on tärkeä osa Tullin valvontaa. Tullilla on käytössään viisi suuryksiköiden läpivalaisulaitetta ja useita kymmeniä pienempiä laitteita. Tärkeä tekninen kehityshanke on ollut Vuosaaren junien läpivalaisulaitteen uusi tietojärjestelmä, jolla junien visuaalisen kuvaus- ja tunnistusjärjestelmän tiedot, rautatieoperaattorilta saadut vaunu- ja rahtikirjatiedot sekä läpivalaisukuvat voidaan automaattisesti yhdistää samaan järjestelmään. Kehitysprojekti perustuu Tullin omaan ideointiin, ja sen toteuttamisesta on vastannut suomalainen yritys yhdessä Tullin kanssa. Vuoden aikana perustettiin myös Tullin valtakunnallinen läpivalaisunyhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on erityisesti kehittää ja tehostaa laitteiden käyttöä ja toiminnan yhdenmukaisuutta. Venetoiminta Purjehduskaudella Helsingin veneryhmällä oli toista kesää käytössään kovapohjainen kumivene, joka palvelee hyvin tullivalvontatehtävissä ja muissa merellisissä tehtävissä. Tulli oli hyvin esillä erilaisissa kesän tapahtumissa, esim. Kotkan meripäivillä oli Helsingistä alus mukana viranomaistyössä. 12

15 Tullivalvonta rajoilla 2010 Rekisterinumerotunnistukset 13,3 milj. Säteilyvalvonta 4 milj. Kaistatarkastukset Sinetöintitarkastukset Passintarkastukset Kuntoisuustarkastukset Läpivalaisut suuryksiköt Matkustajatarkastukset Huumekoiratarkastukset Ajoneuvotarkastukset Tavara- ja yritystarkastukset 2010 Tavarantarkastukset Varastotarkastukset 306 Yritystarkastukset 271 Asiakirjatarkastusraportit 385 Tuoteväärennökset mm. lääkkeitä, elektroniikkaa, kosmetiikkaa, partateriä, vaatteita, laukkuja, laakereita. Suomen ja Venäjän välille nopea junayhteys Nopea matkustajajunaliikenne Helsinki-Pietari- Helsinki alkoi Ajoaika Helsingistä Pietariin on 3,5 tuntia. Tulli- ja rajatarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti liikkuvassa junassa Lahti-Vainikkala välillä. Aiemmin valvonta tehtiin Kouvola- Vainikkala välillä. Matkustajatarkastusten kohteet valitaan etukäteistietojen perusteella hyödyntämällä moderneja valvonnallisia tietoyhteyksiä. Venäjän tulli- ja rajaviranomaiset tekevät tarkastuksensa liikkuvassa junassa Viipuri-Pietari välillä. Matkustusajan nopeutumiseen vaikuttivat viranomaistoimintojen muutosten lisäksi molemmissa valtakunnissa tehdyt ratojen oikaisu- ja parannustyöt sekä uusi junakalusto. Helsinki-Moskova- Helsinki yöjunien matkustajavalvonta hoidetaan junien pysähdysaikoina Vainikkalassa. Yhteistyö säteilyvalvonnassa Vuonna 2009 käynnistynyt Tullin ja Säteilyturvakeskuksen välinen RADAR-kehityshanke jatkui nykyisten valvontajärjestelmien päivityksillä, uusilla hankinnoilla sekä uuden koulutusohjelman toteuttamisella. Uusi koulutusohjelma suunniteltiin Tullikoulun ja STUKin yhteistyönä. Osana koulutusta oli EU:n JRC/ISPC (Institute for the Protection and the Security of the Citizen) järjestämä pilottikurssi, joka pidettiin uudessa koulutuskeskuksessa Italian Isprassa. Säteilyvalvontayhteistyö Venäjän Federaa tion Tullilaitoksen kanssa jatkui ja yhteistä koulutusohjelmaa ja yhteisiä säteilyvalvontaharjoituksia suunniteltiin vuodelle Suomen ja Venäjän tullitilastojen eroavaisuudet pienenivät Itäiseen kaupalliseen liikenteeseen kohdistettiin tavara- ja varastotarkastuksia. Ne osoittivat, että tulli-ilmoitusten laadussa on edelleen parannettavaa ja kuljetusvälineiden sinetöintisäännösten noudattaminen on horjuvaa. Valvonta paljasti epäselvyyksiä myös lääkeaineiden varastoinnissa, jonka takia Tullihallitus antoi lääkealaa valvovan FIMEAn tukemana tarkentavan tiedotteen lääkeaineiden varastoinnista. Kauttakuljetuksessa taas luvattomat varastoinnit ja verottamattoman tavaran jääminen yhteisön alueelle ovat edelleen riskitekijöitä. Tulli puuttui tähän ilmiöön muun muassa eri tarkastusmuotoja yhdistävällä Idänkaupan logistiikka -projektilla. Myös Suomen ja Venäjän välinen rikostorjuntayhteistyö jatkui tiiviinä. Suomen ja Venäjän tullitilastojen eroavaisuudet pienenivät aikaisempiin vuosiin verrattuna, mikä viittaa valvontatoimenpiteiden tehoamiseen. 13

16 Rikostorjunta Tullin rikostorjunta keskittyy sellaisen kansainvälisen tullirikollisuuden torjuntaan, joka järjestäytyneenä toimintana muodostaa uhkan yleiselle turvallisuudelle, kansalaisten terveydelle ja valtion verotuloille. Tullilla onkin tärkeä rooli vakavan rikollisuuden torjunnassa osana tiivistä lainvalvontayhteistyötä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Vakavan rikollisuuden torjunnan ohella Tullin rikostorjunnalla on tehtävänä paljastaa ja selvittää talousrikollisuutta Tullin keskeisellä toimialueella ulkomaankaupassa sekä huolehtia siitä, että pienemmät tullirikokset hoidetaan yhdenmukaisesti koko valtakunnan alueella. Rikostorjunnan organisaatio rakennettiin vuoden aikana perusteellisesti uudelleen. Jatkossa rikostorjuntaa on yhtenäinen valtakunnallinen Tullin toiminto, jolla on mahdollisuus erikoistua entistä paremmin erityyppisen rikollisuuden torjuntaan ja huolehtia siitä, että riittävät resurssit ovat käytettävissä piirijaosta riippumatta. Uusi organisaatio toimii neljässä linjassa, joista operatiivinen työ on jaettu vakavan rikollisuuden ja talousrikollisuuden linjoihin. Lisäksi organisaatioon kuuluu tiedustelulinja ja asiantuntijapalvelut-linja. Uusi organisaatio tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Rikosten määrä kasvoi Paljastettujen ja selvitettyjen rikosten määrä kasvoi vuodesta 2009 lähes kymmenellä prosentilla, noin rikokseen. Rikosten määrään on vaikuttanut edelleen korkea lääkeaineiden laiton maahantuonti ja uudet terveyspoliittiset rajoitukset tupakkatuotteiden maahantuonnissa. Eri oikeusasteet ottivat useampaan otteeseen kantaa nk. ne bis in idem -sääntöön eli siihen, että samaa tekoa ei saisi sanktioida sekä rikosoikeudellisessa että hallinnollisessa menettelyssä. Näillä päätöksillä tulee olemaan merkittävä vaikutus myös Tullin talousrikostorjuntaan ja ne edellyttävät jatkossa asioiden uudelleen ohjeistamista. Tämä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä Tullin verotuksen, tarkastuksen ja rikostorjunnan välillä ja myöskin esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten kesken. Huumausaineiden maahantuonnissa on viime vuosien aikana syntynyt uusi, entistä vaikeammin kpl milj. milj Tullin tietoon tulleet rikokset Tullirikostorjunnan vaikuttavuus Takavarikoidun tavaran arvo Haltuun otetut tuoteväärennökset Takavarikoimatta jääneen tavaran arvo Takaisin saatu rikoshyöty Kantamatta jääneet verot hallittava ilmiö eli nk. designhuumeet. Kertomusvuonna paljastui joukko uusia designhuumeita, jotka ovat johdannaisia tunnetuista huumeista, mutta niitä ei ole otettu huomioon huumausainelakiin liittyvissä listoissa. Tällaisten aineiden maahantuontitapauksia on tutkittu usein lääkeaineiden laittomana tuontina, ja siksi tapaukset eivät näy huumausainerikostilastoissa, minne ne ominaisuuksiensa puolesta kuuluisivat. Ongelma on johtanut hallituksen esitykseen huumausainelain muuttamiseksi, jotta designhuumeet saataisiin huumausainelistoille nopeammin. 14

17 Tullin haltuun otettujen valmisteverollisten tavaroiden, kuten savukkeiden ja alkoholin, määrät vähenivät ja se vaikutti myös rikostorjunnan vaikuttavuuden laskuun siitäkin huolimatta, että tutkittavana on ollut eniten rikoksia kymmeneen vuoteen. Rikostorjunnassa jo 20 kansainvälistä yhteistyösopimusta Suomen tekemien kahdenvälisten tulliyhteistyösopimusten päätarkoituksena on antaa toiselle sopimuspuolelle tietoja tullivalvonnan turvaamiseksi sekä tullirikosten torjumiseksi ja tutkimiseksi. Tähän mennessä Suomi on tehnyt yhteensä 20 tulliyhteistyösopimusta eri maiden kanssa. Suomen ja Azerbaidzhanin välinen tulliyhteistyösopimus allekirjoitettiin toukokuussa. Myös Kosovon kanssa neuvoteltu sopimus saatiin valmiiksi, ja se allekirjoitettiin kesäkuussa Helsingissä. Valko- Venäjän kanssa on valmisteltu vuonna 2009 allekirjoitetun sopimuksen soveltamista koskevaa yhteisymmärrysmuistiota. Kazakstanin tullin edustajien kanssa käytiin keväällä alustavat keskustelut sopimushankkeesta, mutta varsinaiset neuvottelut siirtyivät vuodelle Rikostorjuntakoulutus vastaa ajan haasteisiin Rikostorjuntakokonaisuutta käsittävän uuden ajattelumallin, rikostorjuntaprosessin, tuominen käytäntöön oli hetki, jolloin Tullin rikostorjuntakoulutus otti myös askeleen eteenpäin. Enää ei riittänyt, että olit oman työtehtäväsi varma osaaja. Uudistuksen myötä myös kaikki muut rikostorjuntatehtävien eri prosessit niihin liittyvine vaatimuksineen tuli osata ja hallita. Rikostorjunnan jatko- ja erityiskoulutusta on lisätty muun muassa laajentamalla tutkinnanjohtajakoulutusta ja lisäämällä uutta jatkokoulutusta. Yhdentoista viikon mittainen monimuotokoulutuksena toteutettava Tullin rikostutkijakurssi on tästä hyvä esimerkki. Rikostorjuntaprosessin eräänä osa-alueena on vaativissa kenttäolosuhteissa tapahtuva tarkkailuja tiedustelutoiminta. Näitä erityistilanteita ja niiden johtamisen hallintaa varten järjestettiin muun muassa kaksi erityiskurssia kenttätoiminnan johtamisesta. Tällä rikostorjuntakoulutuksen edelleen kehittämisellä Tullin rikostorjunta vastaa yleisesti ajan tuomiin haasteisiin sekä varmistaa samalla oman osuutensa lainsäätäjän vaatimuksiin julkisen vallan käytöstä viranomaistoiminnassa. Rikostorjunta ja yksityinen sektori ja MOU-sopimukset Vuoden lopussa Tullilla oli 59 MOU-kumppania (Memorandum of Understanding). Sopimuksista 11 oli solmittu erilaisten liittojen tai etujärjestöjen kanssa ja 48 yksittäisten yritysten kanssa. Sopimuskumppanit edustavat kattavasti meri-, maa- ja ilmaliikenteen toimijoita. Kansainvälisessä vertailussa Suomen tulli on MOU-yhteistyön edelläkävijä. Tullin ja liike-elämän välisen MOU-yhteistyön painopiste oli kertomusvuonna yhteistyön syventämisessä ja laadun parantamisessa. MOU-toimintaa myös laajennettiin niin paikallisella kuin myös valtakunnallisella tasolla uusiin sopimuskumppaneihin. Olemassa olevat yhteistyösopimukset päivitettiin vastaamaan kumppaneiden muuttuneita rakenteita. Joissakin tapauksissa vanhat sopimukset ulotettiin kattamaan myös muutkin tullirikokset kuin huumausainerikokset. Vastuu sopimuksista jakautui Tullin sisällä siten, että koko maan alueella operoivien, niin sanottujen valtakunnallisen tason toimijoiden sopimusten valmistelusta ja sopimusneuvotteluista vastasi Tullihallitus. Alueellisten ja paikallisten toimijoiden sopimuksista sekä näiden ja valtakunnallisen tason MOU-kumppaneiden kanssa tehtävästä käytännön yhteistyöstä vastasivat tullipiirit. Tullihallitus tuki tullipiirejä sopimusten muotoilussa ja käytännön yhteistyön toteuttamisessa. Kansainväliset virka-avut ovat tärkeä yhteistyömuoto Suomen tullihallituksen ja Venäjän Federaation tullilaitoksen välillä järjestettiin oikeus- ja virka-apujärjestelyitä koskeva kokous toukokuussa. Venäjällä virka-apujen käsittelyä oltiin organisoimassa uudelleen. Tapaamisessa sovittiin muun muassa virkaapupyyntöjen käsittelyn priorisoinnista, käsittelyaikojen seurannasta ja pyyntöjen yksilöinnistä. Suomeen saapuneista 90 ulkomaisesta hallinnollisesta virka-apupyynnöstä 49 oli Venäjän tullilaitokselta. 15

18 Tullilaboratorio Tulli valvoo EU:n ulkopuolelta ja toisista jäsenmaista Suomeen tuotavien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden määräystenmukaisuutta. Valvonta on ensisijassa tuotevalvontaa, joka perustuu näytteenottoon ja Tullilaboratoriossa suoritettaviin tutkimuksiin. Näytteitä otettiin elintarvike-erästä, joista 60 prosenttia oli EU:n ulkopuolella tuotettuja elintarvikkeita. Tavaraeristä 14 prosenttia osoittautui määräystenvastaisiksi, ja lisäksi huomautukseen johtaneita lieviä virheitä oli 12 prosenttia. Määräystenvastaisia eriä oli EU:n ulkopuolella tuotetuissa elintarvikkeissa (18 %) selvästi enemmän kuin EU-tuotteissa (8 %). Tämä johtuu esim. kehitysmaiden väljemmistä elintarviketurvallisuutta koskevista vaatimuksista. Tutkimukset kattavat mm. elintarvikelisäaineiden, kemiallisten vierasaineiden, kasvinsuojeluainejäämien ja mikrobiologisen laadun määrityksiä sekä elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen valvontaa. Eniten tutkittiin hedelmiä ja marjoja, kasviksia, vilja- ja leipomatuotteita sekä pähkinöitä. Tuoreissa hedelmissä, marjoissa ja kasviksissa määräystenvastaisuus johtuu tavallisesti liian suurista kasvinsuojeluainejäämistä. Viljoissa ja pähkinöissä ongelmia aiheuttavat homeiden erittämät toksiinit. Suhteellisesti eniten määräystenvastaisia eriä oli kuitenkin ravintolisissä, makeisissa sekä kastike- ja keittoaineksissa, joissa virheet liittyivät lisäaineisiin, ruokasuolan määrän ilmoittamiseen sekä pakkausmerkintöihin. Mausteissa ja maustamisvalmisteissa esiintyi mikrobiologisen laadun ongelmia. Tuotteita oli myös steriloitu säteilyttämällä, mutta asianmukaiset merkinnät säteilytyksestä puuttuivat tai säteilytys oli suoritettu laitoksessa, joka ei ole EU:n hyväksymä. Vuoden alkupuolella tuli voimaan EU:n asetus tiettyjen yhteisön ulkopuolelta tuotavien korkean riskin elintarvikkeiden tehostetusta valvonnasta. Asetus edellyttää toimijoilta mm. ennakkoilmoitusta maahantuonnista elintarvikevalvontaviranomaiselle. Suomessa asetuksen soveltaminen on sujunut joustavasti, koska ennakkoilmoitusmenettely on asettunut kitkatta osaksi Tullin normaalia tullausprosessia. Tutkimuksissa ongelmallisimmiksi osoittautuivat thaimaalaiset vihannekset. Tutkitut elintarvikeryhmät Tuoteryhmä Tutkittuja Määräysten- Huomautetut eriä vastaiset erät erät kpl kpl % kpl % Vihannekset ja sienet , ,3 Vihannesvalmisteet ,4 9 6,4 Hedelmät ja marjat , ,4 Hedelmävalmisteet ,1 7 5,9 Pähkinät, mantelit ja valmisteet ,5 16 8,4 Mehut ja juomat , ,5 Vilja ja leipomotuotteet ,8 14 5,5 Makeiset, sokeri ja hunaja , ,2 Mausteet ja maustamisvalmisteet , ,4 Kaakovalmisteet, kahvi ja tee , ,0 Kastikkeet, keitot ja liemet , ,4 Ravintolisät , ,5 Erityisruokavaliovalmisteet , ,2 Muut elintarvikkeet , ,3 Yhteensä , ,0 16

19 Kulutustavaravalvonta Tullin kulutustavaravalvonta perustuu sekä elintarvike- että tuoteturvallisuuslainsäädäntöön. Tulli tutki tavaraerää, joista määräysten vastaisiksi osoittautui 14,1 prosenttia eli 321 erää. Leluille Tullilaboratorio tekee mekaanisia ja fysikaalisia testejä, määrittää syttyvyyttä sekä analysoi tiettyjen aineiden, mm. raskasmetallien, ftalaattipehmittimien, fenolin ja formaldehydin pitoisuudet. Lelujen magneettiset ominaisuudet olivat myös tutkimuksen kohteena, koska voimakkaiden, pienten magneettiosien on todettu aiheuttavan vaaraa myös vanhemmille lapsille. Kiinalaisten lelujen osuus kaikista tutkituista leluista oli noin 90 prosenttia. Hylkäyksiin johtivat haitalliset aineet, muun muassa kielletyt ftalaattipehmittimet, irtoavat pienet osat sekä puuttuvat, pakolliset varoitusmerkinnät. Huomautettavaa löytyi pääasiassa puuttuvista merkinnöistä. Kertomusvuonna tutkittiin 497 tekstiilinäytettä. Niille tehtiin formaldehydin ja atsovärien määrityksiä sekä nikkelin irtoamisen määrityksiä ihon kanssa kosketukseen joutuvista metalliosista. Lastenvaatteista tutkittiin narujen ja nyörien standardinmukaisuutta. Näyte-eristä 67 eli 13,5 prosenttia todettiin määräysten vastaisiksi. Vuosien takainen formaldehydiongelma nousi taas voimakkaammin esille. Esimerkiksi lasten ulkoiluvaatteiden vuorikankaissa havaittiin huomattaviakin formaldehydipitoisuuksia. Atsovärejä löydettiin ennen muuta huiveista, jotka tuotiin pääosin Intiasta. Atsovärit on kielletty syöpävaarallisuutensa ja toksisuutensa takia. Joistain vaatteista mm. vauvojen potkupukujen metallineppareista irtosi liikaa nikkeliä. Kulutustavaratutkimukset 2010 Tutkitut näytteet lkm hyl.lkm hylkäys-% Astiat, keittovälineet ym ,4 Lelut ,4 Tekstiilit ,5 Ihon kanssa kosketukseen tulevat esineet (nikkeli-tutkimukset) ,1 Kosmetiikka ,6 Muut ,0 Yhteensä ,1 17

20 Elintarvikkeiden ongelmalliset kontaktimateriaalit Elintarvikkeiden kontaktimateriaaleista Tullilaboratorio tutki 687 näytettä, joista 140 oli otettu sisämarkkinoilta. Näytteistä 57 eli 8,4 prosenttia oli määräystenvastaisia. Irtoavat raskasmetallit olivat yleisin hylkäyksen syy. Muita syitä olivat mm. primääristen aromaattisten amiinien irtoaminen polyamidista (nylon) valmistetuista ruuanvalmistusvälineistä, formaldehydin irtoaminen melamiiniastioista ja kielletyt ftalaattipehmittimet. Kosmetiikkatutkimukset Tullilaboratorio tutkii EU:n ulkopuolisista maista Suomeen tuotavien kosmeettisten valmisteiden määräystenmukaisuutta analysoimalla tiettyjä kiellettyjä aineita sekä aineita, joiden käyttötarkoituksen tai pitoisuuden suhteen on rajoituksia sekä tarkastamalla pakkausten perus- ja varoitusmerkintöjä. Annettuja koostumustietoja verrataan myös lainsäädännön vaatimuksiin Kertomusvuonna laboratorio tutki 103 kosmetiikaksi luokiteltua valvontanäytettä, joista 13 ei täyttänyt määräyksiä. Määräystenvastaisuudet ja huomautukset johtuivat pääosin puuttuvista tai puutteellisista pakkausmerkinnöistä. Noin 200 tullilaboratorioiden ja tulliorganisaatioiden edustajaa 37:stä eri maasta kokoontui EU:n tullikemistien seminaariin Helsinkiin. Tiedonvaihdon ohella pohdittiin Tullien keinoja turvallisen ja ekologisen kaupankäynnin edistämiseksi. Tapahtuman avasivat yhdessä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, Tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erling ja EU:n komission johtaja Miroslaw Zielinski. Avaustilaisuuden puheenjohtajina toimivat laboratorionjohtaja Janne Nieminen Tullilaboratoriosta ja Hervé Schepers EU:n komissiosta. Ensimmäisen päivän puhujina olivat mm. Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) pääjohtaja Jaana Husu-Kallio ja Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) pääjohtaja Geert Dancet. Seminaariesityksiä oli kaikkiaan 44. Seminaarin luentokokonaisuuksien aiheet olivat: vaarallisten aineiden valvonta, tutkimustiedon keräys ja tiedonvaihto, näytteenoton turvallisuus, laiton tuonti ja laittomat käytännöt, biopolttoaineet, elintarvike- ja tuoteturvallisuus sekä uudet tekniikat laboratorioissa ja kentällä. 18