PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUDEN PERUSTEET. ONOM Tentti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUDEN PERUSTEET. ONOM 1005. Tentti"

Transkriptio

1 Perhe- ja jäämistöoikeus Oikeudenalojen perusteet PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUDEN PERUSTEET. ONOM Tentti Huom! Kysymykset 1 2 (professori Markku Helin) ja toisaalta 3 4 (tohtorikoulutettava Jari Murto) on kirjoitettava eri arkeille! Muista marginaali sivun reunassa ja selvä käsiala! 1. Selosta lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet merkitsevät: a) yksipuolinen avioehtosopimus; b) omaisuuden erottelu; c) lesken tasinkoetuoikeus eli tasinkoprivilegi; d) positiivinen perintösopimus ja e) erityisjälkisäädös. 2. A synnytti maaliskuussa 2015 lapsen B:n. Lapsen syntyessä A asui samassa taloudessa avomiehensä C:n kanssa. A ei ihastuttuaan C:hen ollut kuitenkaan tullut hakeneeksi eroa aviomiehestään P:stä, joten hän oli yhä naimisissa tämän kanssa. A ja C haluavat nyt selvittää, mikä lapsen asema oikein on. He tiedustelevat sinulta, kuka lain mukaan on lapsen isä ja kuka tai ketkä vastaavat lain mukaan lapsen huollosta ja elatuksesta. He kysyvät myös, voidaanko tilannetta tarvittaessa jollakin tavoin muuttaa. A ja C haluaisivat olla yhdessä lapsen vanhempia ja vastuussa lapsesta. Perusteltu vastaus! 3. Edunvalvonta perinnönjaossa? 4. Jäämistön ilmoitusvelvollisuus perunkirjoituksessa ja uskottujen miesten rooli? Vastaukset 1 2 (professori Helin) ja toisaalta vastaukset 3 4 (tohtorikoulutettava Murto) on kirjoitettava eri arkeille! 1. Puolisot A ja B tekivät avioehtosopimukseksi otsikoimansa sopimuksen, jossa oli seuraavat määräykset: a. Puolisoilla A ja B ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omistamaan omaisuuteen; b. Kumpikin puolisoista saa avio-oikeuden 20 %:iin toisen omaisuudesta avioliiton kestettyä viisi vuotta, minkä jälkeen prosenttiosuus kasvaa viiden vuoden välein niin, että kummallakin puolisolla on avio-oikeus kaikkeen toisen puolison omaisuuteen avioliiton kestettyä 25 vuotta; c. Avioehtosopimus on voimassa ainoastaan, jos avioliitto purkautuu avioeron vuoksi; ja d. Puolisot sitoutuvat siihen, että kumpikaan ei riitauta avioehtoa eikä tule vaatimaan avioehdon kohtuullistamista.

2 Kun avioliitto neljä vuotta vihkimisen jälkeen päättyi avioeroon, A väitti osituksessa avioehtoa vaikutuksettomaksi, koska se sisälsi kiellettyjä ehtoja ja oli muutoinkin kohtuuton. Esitä perusteltu näkemyksesi määräysten laillisuudesta kohta kohdalta! 1. A ja D elivät avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa). Kun C tuli raskaaksi, osapuolet alkoivat miettiä, mikä syntyvän lapsen asema olisi ja mitä ehkä olisi tarpeen tehdä, jotta D:stä heti lapsen syntyessä tai mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen tulisi oikeudellisesti lapsen isä ja huoltaja äidin ohella. Selosta osapuolille tilanne ja menettelyvaihtoehdot. 2. Suosiolahjasäännös ja sen merkitys lakiosaperillisen aseman turvaajana 3. Pesänjakajan määrääminen ja tehtävästä vapauttaminen Vastaukset 1-2 (professori Helin) ja toisaalta vastaukset 3-4 (tohtorikoulutettava Ojala) on kirjoitettava eri arkeille. Muista selkeä käsiala ja marginaali sivun reunassa! 1. Puolisoiden A ja B välillä toimitettiin avioeron vuoksi ositusta. Osituslaskelman mukaan A on velvollinen suorittamaan B:lle tasinkoa A:n omaisuus koostui käytännössä lähes kokonaan kahdesta osakeasunnosta, joista asunto X:n arvo oli ja asunto Y:n Tasinkovelvollinen A vaati, että tasinko suoritetaan ensisijaisesti siten, että A sitoutuu maksamaan B:lle seuraavan neljän vuoden aikana kunkin kalenterivuoden lopussa asianmukaisine korkoineen tai toissijaisesti siten, että B saa asunto X:n euron lunastushintaa vastaan. B ei hyväksynyt A:n ehdottamia tapoja, vaan vaati itselleen asunto Y:tä ja sanoi olevansa valmis maksamaan siitä A ei puolestaan hyväksynyt B:n ehdotusta. Olet pesänjakaja. Perusteltu arviosi A:n ja B:n ehdotuksista ja siitä, miten tasinko tulisi maksaa! 2. Millaisia laskennallisia lisäyksiä jäämistöön rintaperillinen voi lain mukaan vaatia tehtäväksi, kun lasketaan hänen lakiosaansa? 3. Selvitä lapsen tapaamisoikeuteen liittyvät keskeiset seikat!

3 4. A ei kyennyt ennen kuolemaansa enää huolehtimaan kotitaloudestaan, vaan hänen tyttärensä B ja sisarensa C olivat avustaneet A:ta tässä. Vaikka B ja C kokivat, että oli heidän asiansa huolehtia A:sta ilman nimenomaista sopimustakin, he toivovat saavansa jonkinlaista hyvitystä työstään A:n kotitalouden hyväksi. He eivät ole saaneet A:lta minkäänlaista luontoissuoritusta tai vastiketta työstään. A ei ole tehnyt testamenttia. Selosta, millä edellytyksillä ja kuinka pitkältä ajalta B ja/tai C voivat saada määrältään harkinnanvaraista työhyvitystä A:n jäämistön säästöstä päältäpäin Vastaukset 1 2 (professori Helin) ja toisaalta vastaukset 3 4 (tohtorikoulutettava Ojala) on kirjoitettava eri arkeille! 1. Puolisoilla A ja B oli yhteinen asunto-osake, jossa he asuivat. Avioliiton aikana A oli käyttänyt huomattavasti enemmän varojaan perheen elatukseen kuin B. Tasatakseen tästä aiheutunutta epäsuhtaa puolisot sopivat siitä, että B, jolla oli runsaasti velkoja, lahjoittaisi osuutensa asunnosta A:lle. He kääntyvät sinun puoleesi ja tiedustelevat, onko tälle laillista estettä ja millä tavoin lahjoitus olisi toteutettava, jotta se olisi pätevä sekä puolisoiden välillä että suhteessa B:n velkojiin. Perusteltu vastaus! 2. C ja D elivät avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa). Kun C tuli raskaaksi, osapuolet ryhtyivät miettimään, mikä syntyvän lapsen asema olisi ja mitä olisi tarpeen tehdä, jotta D:stä heti lapsen syntyessä tai nopeasti sen jälkeen tulisi oikeudellisesti lapsen isä ja lapsen huoltaja äidin ohella. Selvitä osapuolille tilanne ja menettelyvaihtoehdot! 3. Missä tilanteissa yhteiskunta voi maksaa lapsen elatusta varten elatustukea ja mistä tukea on haettava? Millä tavoin elatustuen maksaminen vaikuttaa elatusvelvollisen asemaan, jos tuki on myönnetty sen vuoksi, että elatusvelvollisuus on laiminlyöty? 4. Mitä tarkoitetaan perimysjärjestyksessä kolmannella parenteelilla, keitä siihen kuuluu ja missä järjestyksessä he perivät? Mitä perinnölle lain mukaan tapahtuu, jos kolmanteen parenteeliin kuuluvia ei ole? Vastaukset 1 2 (professori Helin) ja toisaalta 3 4 (tohtorikoulutettava Halonen) on kirjoitettava eri arkeille. Muista selkeä käsiala!

4 1. Aviopuoliso A oli puolisoiden A:n ja B:n 30 vuotta kestäneen avioliiton ajan ollut enimmäkseen työelämän ulkopuolella. Kauan sitten hän oli kouluttautunut reikäkorttilävistäjäksi, ammattiin, joka oli kokonaan kadonnut tietokoneiden kehittymisen myötä. Tällä hetkellä 59-vuotias A oli kokonaan vailla ansiotuloja. B sitä vastoin oli hyväpalkkainen ja ansaitsi verojen vähentämisen jälkeen noin kuukaudessa. B:n pantua vireille avioerokanteen A vaati harkinta-ajalta elatusapua kuukaudessa ja avioeron jälkeiseltä ajalta kuukaudessa kuolemaansa asti. Miten A:n vaatimuksiin olisi suhtauduttava puolison elatusvelvollisuutta koskevien säännösten mukaan? 2. C, joka on 5-vuotiaan pojan K:n isä, kääntyy puoleesi ja kertoo, että hänelle oli tuomioistuimen päätöksellä annettu oikeus tavata K:ta joka toisena viikonloppuna päätöksessä tarkemmin määrätyin tavoin. Tammikuusta 2014 alkaen K:n äiti, joka oli K:n huoltaja, oli kuitenkin estänyt kaikki tapaamiset saatuaan kuulla, että C:llä on uusi naisystävä. C tiedustelee, miten hänen tulisi toimia saadakseen tapaamiset toteutumaan ja mitä keinoja yhteiskunnalla on tässä tilanteessa käytettävissään. Perusteltu vastauksesi! 3. Vastaa seuraaviin testamenttia koskeviin kysymyksiin: a) Testamentin muotovaatimukset? b) Mitä määräyksiä testamentissa voidaan antaa? c) Testamentin muuttaminen? 4. B on 85-vuotias varakas maanomistaja, joka sukutilansa lisäksi omistaa lukuisia kiinteistöjä ympäri maailmaa. Hän on juuri mennyt naimisiin 20-vuotiaan A:n kanssa. B:n neuvonantajat olivat kehottaneet B:tä elämään A:n kanssa avoliitossa tai edes tekemään avioehdon, mutta avioehto oli jäänyt tekemättä. B on viime aikoina sairastellut paljon ja tuntenut itsensä väsyneeksi. B:llä ei ole lapsia, ainoastaan iäkäs sisko. B:n sisko on huolissaan B:stä ja hänen omaisuudestaan ja kysyy neuvoasi. Erityisesti sisko haluaa varmistaa, että heidän perheensä maat ja sukukartano siirtyisivät hänelle. a) Onko avioehtosopimuksen tekeminen vielä mahdollista, ja jos on niin miten se tulisi tehdä? b) Kuka B:n perii? Saako sisko sukutilan itselleen?

5 c) Voiko B halutessaan testamentata koko omaisuutensa siskolle? Mitä ongelmia B:n uuteen testamenttiin voi liittyä? Mitä vaatimuksia avopuoliso voi esittää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain nojalla, kun puolisot päättävät erota? Muuttuuko tilanne, jos avoliitto päättyy toisen osapuolen kuolemaan? 2. A synnytti vuonna 2009 lapsen. Kolme kuukautta ennen lapsen syntymää A oli solminut avioliiton B:n kanssa. B sai jo A:n ollessa raskaana tiedon siitä, että toinenkin mies C saattoi olla lapsen isä. Kysymys isyydestä vaivasi puolisoita, mutta he eivät tehneet asialle mitään ennen kuin syksyllä 2013, jolloin he kääntyivät oikeudellisen asiantuntijan puoleen selvittääkseen asiaa. He tiedustelivat: a) Kuka oikeudellisesti katsoen on lapsen isä, vai onko lapsi isää vailla? b) Jos A tai B haluavat muuttaa vallitsevaa oikeudellista asiantilaa, mitä he voivat tehdä? c) Voiko C tehdä jotakin, jos hän on kiinnostunut isyydestä? ja d) Jos lapsi myöhemmin haluaa itse ryhtyä hoitamaan asiaa, mitkä ovat hänen mahdollisuutensa muuttaa tilannetta? Perusteltu vastauksesi kohta kohdalta. 3. Lapsen elatus a) Kuka tai ketkä ovat elatusvelvollisia ja miten määräytyy elatuksen suuruus? b) Millä tavoin velvollisuus maksaa elatusapua voidaan vahvistaa? c) Miten määräytyy elatusvelvollisuuden kesto ja lakkaaminen? 4. A ja B ovat avioliitossa. A:n vanhemmat X ja Z, jotka ovat jo iäkkäitä, omistavat suuren sukukiinteistön ja haluavat varmistaa, että se säilyy kokonaisena ja siirtyy A:lle heidän kuoltuaan. Sukutilan arvo on 1,2 miljoonaa euroa. Sen lisäksi X:llä ja Z:lla on omaisuutta erilaisissa rahastoissa euroa. A tulee yhdessä vanhempiensa kanssa kysymään neuvoasi. A on viime aikoina riidellyt miehensä kanssa ja on huolestunut avioliiton tulevaisuudesta. X:llä ja Z:lla on toinenkin lapsi Y (A:n veli), joka on ajautunut päihdeongelmiin. X ja Z haluavat siirtää koko omaisuutensa A:lle ja haluaisivat varmistaa, ettei A joudu jakamaan omaisuutta aviomiehensä B:n tai veljensä Y:n kanssa a) Millä tavoin A ja hänen vanhempansa X ja Z voivat varmistaa, ettei sukutila ajaudu aviomiehen omaisuudeksi, jos A:n ja B:n avioliitto päättyy eroon?

6 b) X ja Z pohtivat, onko C:llä oikeus saada osa sukutilasta omistukseensa. Vanhemmat haluaisivat jättää C:n ilman perintöä ja kysyvät, miten tämän osalta tulisi toimia. c) A kertoo lisäksi, ettei hänellä ole rintaperillisiä, ja kysyy, kenelle hänen omaisuutensa siirtyisi, jos hän kuolisi. Hän haluaisi varmistaa, että omaisuus luovutetaan eläinsuojeluyhdistykselle, ja kysyy, miten se voitaisiin toteuttaa Millaisia ratkaisuvaihtoehtoja tuomioistuimella on käytettävissä sen päättäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta? Missä suhteissa tuomioistuimen käytettävissä olevat vaihtoehdot ovat monipuolisemmat kuin sosiaalilautakunnan vaihtoehdot sen vahvistaessa huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtyjä sopimuksia? 2. Selitä seuraavat käsitteet: a) vahva ja heikko adoptio, b) perheen sisäinen adoptio, c) kansainvälinen adoptio. 3. Aviopuolisoilla oli seuraavia velkoja, jotka kaikki olivat aviomiehen nimissä: (a) erääntynyt kodin sähkölasku 400 ; (b) velka auton myyjälle puolisoiden yhteisiin nimiin rekisteröidystä henkilöautosta ; (c) lainaa pankista yhteiseen asuntoon tehtyä remonttia varten ; ja d) velkaa kaupalle siemenperunoista, jotka oli istutettu puolisoiden yhdessä hoitaman maatilan pelloille Voiko velkoja vaatia myös vaimoa maksamaan velan? Perusteltu vastaus jokaisen kohdan osalta! 4. Perittävältä P jäi yksi lapsi A. Perunkirjoituksen jälkeen A kertoo sinulle, että perittävä oli tehnyt testamentin, jonka mukaan arvoltaan noin 70 % perittävän omaisuudesta menisi P:n avopuolisolle Y:lle. Toissijaiseksi testamentinsaajaksi oli määrätty A siten, että hän saisi omaisuuden Y:n kuoltua. Muusta omaisuudesta ei ollut tehty testamenttia. A tiedustelee, loukkaako testamentti jotenkin hänen lakiin perustuvia oikeuksiaan ja mitä hänen olisi siinä tapauksessa tehtävä. Perusteltu vastaus Vastaa avioliittolain aviovarallisuusjärjestelmän pohjalta seuraaviin kysymyksiin: a) Voidaanko aviopuolisolta ulosmitata omaisuutta toisen aviopuolison veloista?

7 b) Voiko aviopuoliso käyttää omia säästöjään (pankkitalletuksia) siten kuin itse parhaaksi näkee? c) Voiko puoliso sopia toisen puolison kanssa, että hän ei tule joskus myöhemmin toimitettavassa osituksessa vaatimaan tasinkoa toisen omaisuudesta? Perustellut, tiiviit vastaukset! 2. Mitä tarkoitetaan perimysjärjestyksessä toisella parenteelilla, keitä siihen kuuluu ja missä järjestyksessä he perivät? 3. Aviopuolisoilla A ja B on yhteinen 14-vuotias lapsi C. Isä A ja äiti B ovat avioliittonsa perusteella C:n huoltajia. A:n ja B:n yhteiselo ei kuitenkaan ole sujunut. Välirikon vuoksi isä A ja lapsi C ovat asuneet A:n vanhempien, X:n ja Y:n luona, viimeiset 3 vuotta. Äiti B on asunut eri paikkakunnalla, mutta pitänyt tiiviisti yhteyttä lapseensa ja tavannut tätä viikoittain. A ja B ovat nyt päättäneet erota ja kumpikin haluavat lapsensa huoltajuuden. a) Mitkä mahdollisuudet vanhemmilla on sopia huoltajuuskysymyksistä ja millä menettelyllä tällainen sopimus vahvistetaan? Entä jos sopimukseen ei päästä? (5p) b) Isä A:n aikoo pian muuttaa myös pois vanhempiensa luota ja töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Lapsi C haluaisi kuitenkin jatkaa asumistaan isovanhemmillaan, joihin hän on kiintynyt. Hän on nykyisessä paikassaan tyytyväinen elämäänsä. Hänen kaikki kaverinsa asuvat lähellä ja koulussakin menee hyvin. Voidaanko ja miten C:n tuntemukset ottaa huoltajuus- ja asumiskysymyksissä huomioon? (5p) 4. Testamentin todistajan kelpoisuusedellytykset? A, joka eli rekisteröidyssä parisuhteessa B:n kanssa, oli merkkipäivinä lahjoittanut B:lle seuraavan omaisuuden: sykemittarin (250,00 ), erikoiskevyen kilpapyörän (8.000 ) ja Johanna Kurkelan CD-levyn (23 ). Myöhemmin A epäonnistui eräässä liiketoimessaan eikä sen vuoksi kyennyt maksamaan velkaansa X:lle. X tuli neuvottelemaan asiasta A:n ja B:n kanssa. Hän vaati, että B sovulla luovuttaa lahjoiksi saamansa omaisuuden velan osamaksuksi, koska jos A:n omaisuus pannaan ulosmittaukseen, lahjat kuuluvat sen piiriin tai ainakin ne voidaan takaisinsaantiteitse sinne peräyttää. B kysyy oikeudellista neuvoasi. Perusteltu vastauksesi? 2. Selosta seuraavat käsitteet: a) yleisjälkisäädös ja erityisjälkisäädös; b) rajoitettu omistusoikeustestamentti eli vallintatestamentti; c) hätätilatestamentti d) fideikommissaarinen testamentti

8 3. Isyysolettama? 4. Perunkirjoituksen aika ja paikka sekä perunkirjoituksen laiminlyömisen seuraukset? Aviopuolisot A ja B, joilla oli kaksi lasta, sopivat avioeron yhteydessä, että A maksaa B:lle lasten elatusta varten 300 kuukaudessa, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta. Myöhemmin omaisuuden osituksen yhteydessä A ja B sopivat, että puolisoiden yhteinen asunto siirretään kokonaan B:n nimiin ja että sovitut elatusavut kuitataan näin kokonaisuudessaan maksetuiksi. Perusteltu vastauksesi seuraaviin kysymyksiin: a) onko sopimus elatusmaksujen kuittaamisesta asunnon puolikkaan luovutuksella pätevä? b) voidaanko A myöhemmin velvoittaa maksamaan lisää elatusapua, jos B ei kykenekään huolehtimaan lasten elatuksesta? c) jos lapsen asuttuaan vuoden B:n luona siirtyvät vastoin ennakoitua asumaan A:n luokse, voiko A (c1) vaatia B:n velvoittamista maksamaan lapsille elatusapua ja( c2) korvausta siitä, että B sai asunnon puolikkaan joutumatta vastikkeeksi huolehtimaan lasten elatuksesta? 2. Mikä on kansainvälinen lapsikaappaus? Miten päätetään, palautetaanko Suomeen kaapattu lapsi Suomesta? Millä perusteilla lapsen palauttamisesta voidaan kieltäytyä? 3. A kuoli ja häneltä jäi leski sekä kaksi rintaperillistä. A:n omaisuus koostui omakotitalosta tontteineen, jolla leski asui, sekä metsätilasta, sijoitusasunnosta asunto-osakeyhtiössä ja pienestä määrästä pankkitalletuksia. A oli testamentilla määrännyt sijoitusasunnon ystävälleen B:lle; muutoin omaisuus jaettaisiin lain mukaan. A:n pankkitalletukset eivät riittäneet hänellä olevien huomattavien velkojen maksuun, minkä tähden pesään oli B:n hakemuksesta määrätty pesänselvittäjä. Tämä pohtii velan maksamiseksi seuraavia vaihtoehtoja: a) kuolinpesä ottaa lainaa ja maksaa sillä velat; b) leski, rintaperilliset ja sijoitusasunnon saaja maksavat kukin neljänneksen niistä veloista, joiden maksuun pankkitalletukset eivät riitä; c) sijoitusasunto myydään; d) omakotitalo myydään ehdoin, että lesken PK 3:1 a:n mukainen asumisoikeus säilyy. Pesänselvittäjä on sinun kollegasi. Hän kääntyy puoleesi ja kysyy arviotasi em. toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, voidaanko ne lain mukaan toteuttaa ja millä edellytyksillä. Perusteltu vastauksesi kohta kohdalta? 4. Testamentin muotovaatimukset a) normaalitilanteessa ja b) hätätilanteessa?

9 Erittele jokaisen kohdan osalta, onko lapseksiottaminen (eli adoptio) lain mukaan mahdollinen, ja jos on, millaiseksi lapsen sukuasema muodostuu, kun lapseksiottaminen vahvistetaan: a) Aviopuoliso adoptoi toisen aviopuolison lapsen; b) Aviopuoliso adoptoi yksin lapsen; c) Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli adoptoi parisuhdekumppaninsa lapsen; d) Rekisteröity pari adoptoi yhdessä lapsen, joka on toisen osapuolen serkun tytär; e) Avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa) elävät adoptoivat yhdessä lapsen. 2. Puolisot A ja B olivat solmineet avioliiton vuonna Se päättyi B:n kuolemaan vuonna Omaisuuden ositusta suoritetaan huhtikuussa Silloin todetaan, että puolisoilla ei ole avioehtoa ja että kummallakin on siten avio-oikeus toisen omaisuuteen. Osituksen aluksi laaditun luettelon mukaan puolisoiden omaisuusasema on seuraava: A:n omaisuus: 1. kesämökki (saatu lahjaksi vanhemmilta vuonna 1958) puolet omakotitalosta (ostettu yhdessä B:n kanssa vuonna 1972) arvopapereita (peritty tädiltä v. 2010) auto (hankittu 2011 antamalla vaihdossa vuonna 2005 hankittu auto ja ottamalla velkaa ) B:n omaisuus: 5. puolet omakotitalosta (ostettu yhdessä A:n kanssa vuonna 1972) asunto-osake (saatu häälahjaksi vanhemmilta ehdoin, että saajan puolisolla

10 ei ole siihen avio-oikeutta) talletuksia käyttötilillä Selosta perustellen, kuuluvatko luettelossa mainitut omaisuusobjektit osituksen piiriin vai ei ja tee tämän jälkeen osituslaskelma. Muuttuisiko osituksen lopputulos, jos A olisi kuollut tammikuussa 2012? Anna seuraaville käsitteille määritelmä tai kerro ainakin mahdollisimman hyvällä tarkkuudella, mikä on käsitteen ydinsisältö ja mihin tilanteeseen käsite liittyy. Halutessasi voit havainnollistaa määritelmää lisäksi keksimälläsi konkreettisella ja osuvalla esimerkillä. (Sen sijaan tässä tehtävässä ei ole tarpeen selostaa käsitteen sisällön kannalta tarpeettomia erilaisia jäämistöoikeudellisia ulottuvuuksia.) a) Surrogaattiperiaate b) Laskennallinen jäämistö c) Tarkoitemääräys d) Tasinkoprivilegi e) Legaatti f) Suosiolahja 4. Lapsen elatusavun muuttaminen ja palauttaminen? A oli tammikuussa 2005 solminut avioliiton B:n kanssa, ja B oli synnyttänyt lapsen, jolle annettiin nimeksi Emma. Syksyllä 2010 A sai tietoja, jotka antoivat hänelle aiheen epäillä, että hän ei ole Emman isä. Tammikuussa 2012 A kääntyy puoleesi kysyen, voitaisiinko isyys kumota, ja mitä näyttöä A:n tulisi esittää tuomioistuimessa, jotta kanne hyväksyttäisiin. Hän kysyy myös, mitä lain mukaan tapahtuu elatusavulle, jota A oli maksanut Emmalle joulukuusta 2009 alkaen, kun puolisot oli tuomittu avioeroon. Mikä on perusteltu vastauksesi? 2. Maanviljelijä V huomasi, kun juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään, että ikä alkaa jo painaa eikä lanttu leikkaa kuten nuorempana. Hän meni terveyskeskukseen, ja lääkäri tutkittuaan V:n huomasi hänellä alkavan muistisairauden oireita. Toistaiseksi oikeustoimikyky oli vielä tallella, mutta ei välttämättä kovin pitkään. Hän oli kuullut naapuriltaan edunvalvontavaltuutuksesta ja kääntyy nyt puoleesi pyytäen perusteltuja vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

11 a. Mikä on edunvalvontavaltuutus? b. Miten hän löytäisi itselleen edunvalvontavaltuutetun? c. Jos edunvalvontavaltuutus tehdään, milloin ja miten se tulee voimaan? d. Miten edunvalvontavaltuutuksessa tulisi ottaa huomioon se, että maatilan sukupolvenvaihdos on tarkoitus tehdä lähivuosien aikana? Perusteltu vastauksesi näihin kysymyksiin! Osituksen moite? 4. A on kuollut 78 vuoden ikäisenä 10. lokakuuta Hänen jälkeensä jäi 77-vuotias aviopuoliso B, jonka kanssa A asui yhteisesti ja yhtä suurin osuuksin omistamassaan, omalla kiinteistöllä sijaitsevassa omakotitalossa Ruskon kunnassa. A:lla ja B:llä oli A:n kuollessa täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen. A:n jälkeen jäivät myös hänen ja B:n yhteiset, jo viisikymppiset aikuiset lapset C ja D. A:lla ja B:llä oli vielä ollut kolmaskin lapsi E, joka kuoli tapaturmaisesti vuonna E:ltä jäi kaksi lasta, 23-vuotias F ja vuotta nuorempi G. A ei ole kuitenkaan nähnyt lapsenlapsiaan 15 vuoteen, sillä nämä muuttivat vanhempiensa erottua huoltajuuden yksin saaneen äitinsä mukana Norjaan. A jätti jälkeensä testamentin. Sen mukaan hänen hyvä ystävänsä Z on saava euroa erityisenä kiitoksena pitkäaikaisesta ja pyyteettömästä toveruudesta. Z onkin ollut jo 50 vuoden ajan A:n kumppanina kalastusretkillä ja vastikkeetta autellut A:ta mm. remontoimaan taloaan. Muu omaisuus on testamentin mukaan pantava tasan C:n ja D:n kesken. Toimeenpanijaa testamentille ei ole määrätty. 15. joulukuuta 2011 päivätyn perukirjan mukaan koko kiinteistön ja sillä olevan rakennuksen arvo on yhteensä euroa. Kodin irtaimisto on vanhaa ja käytännössä vailla jälleenmyyntiarvoa. Puolikkaan kiinteistöosuuden lisäksi A:lta jäi euroa pankkitilillä olevaa rahaa, euron arvoinen perämoottori ja euron arvoinen henkilöauto. Vanhaa remonttivelkaa A:lla oli vielä jäljellä euroa. Leski B:llä on lisäksi pankkitalletuksensa, joiden arvo on euroa. Pesän jakamisesta ei ole vielä päätetty mitään. Rahan tarpeessa oleva C haluaa ehdottomasti jaon toimitetuksi. D:llä on paljon töitä eikä hänen mielestään tällä asialla ole kiire. Z haluaisi euroaan, mutta C ja D eivät vastaa hänen puhelinsoittoihinsa eivätkä kiinnitä huomiota leskenkään kehotuksiin toimia asian suhteen. C:tä puolestaan kiinnostaisi myydä A:lta jäänyt auto nopeasti. Sopiva ostaja olisi olemassa. Tarjouskin ylittää perukirja-arvon, mutta tilaisuus pitäisi hyödyntää nopeasti. C:tä sapettaa D:n hidasliikkeisyys. Lisäksi C:n mieltä kaivelee A:n vanha lahjoitus D:lle. Vuonna 2004 A lahjoitti D:lle euron arvosta erään suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Nuo osakkeet olivat A:n ja B:n välisin sopimuksin poikkeuksellisesti aviooikeudesta vapaata omaisuutta. D myi saamansa osakkeet vuonna 2007 ja saavutti C:n laskelmien mukaan euron voiton. C:n mielestä on selvää, että

12 oikeudenmukaisuussyistä nuo euroa tulisi vähentää suoraan D:n perintöosuudesta ja kohdistaa sanottu osuus hänelle. Anna perusteltu oikeudellinen vastauksesi seuraaviin kysymyskohtiin: a) Selvitä lesken oikeusaseman pääkohdat tapauksessa. b) Mikä on F:n ja G:n perintöoikeudellinen asema? c) Kenen suostumuksen C tarvitsee tapauksessa voidakseen myydä A:n jälkeen jääneen auton, kun perinnönjakoa ei vielä ole suoritettu? d) Miten Z voisi parhaiten turvata oikeutensa? e) Arvioi A:n osakelahjaa D:lle ennakkoperintösääntelyn näkökulmasta Mitä eroja on avoliiton oikeusvaikutuksissa siitä riippuen, kuuluuko avoliitto avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain piiriin vai ei? 2. A ja B, joilla on kaksi yhteistä lasta, ovat eroamassa. A, jota askarruttaa lasten aseman järjestäminen, haluaisi vanhempien joko sopivan tai tuomioistuimen päättävän seuraavanlaisesta järjestelystä: a) vanhemmilla on yhteishuolto, mutta lapset asuvat A:n luona; b) yhteishuollosta huolimatta A:lle annetaan yksin oikeus päättää lasten koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä; c) vahvistetaan, että B:llä ei ole oikeutta saada viranomaisilta tietoja lasten asioista, jotka koskevat edellä b) kohdassa tarkoitettuja asioita; d) B saa oikeuden tavata lapsia joka kuukauden 3. viikonloppuna lauantaina klo 9 ja klo 15 välisenä aikana; e) B sitoutuu siihen, ettei hän tule vaatimaan lasten huoltoa koskevan ratkaisun muuttamista eikä tapaamisoikeuden laajentamista ja että B ei lasten ollessa hänen luonaan vie lapsia vierailulle B:n vanhempien luokse; f) B maksaa lasten elatusta varten kertasummana kummallekin ja A sitoutuu lasten edustajana siihen, että muita elatusvaatimuksia ei myöhemmin esitetä. A kääntyy puoleesi ja kysyy, onko tällainen järjestely puolisoita sitovasti toteutettavissa ja jos on, niin millä tavoin. Perusteltu vastauksesi eri sopimuskohtien osalta! Testamentin moitekanteen nostamisen edellytykset? 4. Syyskuusta 2009 yhteistaloudessa A:n omistamassa rivitaloasunnossa asuneet 72- vuotias mieshenkilö A ja 56-vuotias naishenkilö B vihittiin avioliittoon Avioonnea ei ehtinyt kauan kestää, sillä A kuoli yllättäen Yhteisiä lapsia parille ei koskaan syntynyt. Aikaisemmin naimattomalla A:lla oli edellisistä suhteistaan kolme

13 rintaperillistä C,D ja E, jotka olivat syntyneet vuosina 1964, 1966 ja Näistä E kuoli vuonna 2006 jättäen jälkeensä vuonna 2000 syntyneen pojan. B:llä puolestaan oli pitkäaikaisesta ensimmäisestä avioliitostaan 32-vuotias tytär F. A:n kuolema nosti esiin pinnan alla kyteneitä riitoja. A:n lapset eivät ole koskaan hyväksyneet B:tä. C:n mielestä tilanne on epäreilu: Vaikka hän itse tuleekin kohtuullisen hyvin toimeen, ei asuntovelan takia säästöjä juuri jää. D on pitkäaikaistyötön ja edesmenneen E:n poika on vasta 11-vuotias lapsi. Kaiken kukkuraksi B:llä on varakas, naimaton ja lapseton setä, joka on aina auttanut kummitytärtään tarpeen vaatiessa. B:n setä onkin parhaillaan vakavasti sairaana. Myös omaisuuden jaosta alkaa mielipiteidenvaihto välittömästi. D tahtoo rivitalohuoneiston omaan käyttöönsä, koska hän asuu tällä hetkellä itselleen liian suuressa ja kalliissa vuokrahuoneistossa lastensa muutettua opiskelujen takia toiselle paikkakunnalle. C puolestaan haluaa ehdottomasti huoneistossa olevan astianpesukoneen, koska ei nivelreuman takia haluaisi rasittaa käsiään tiskaamalla. B puolestaan haluaa taloudellisen asemansa turvaamiseksi paitsi kaiken, mikä hänelle lain mukaan kuuluu, mahdollisuuksien mukaan myös A:lta jääneen uudemman auton. Eläkkeellä olleelta kirvesmies A:lta jäi rivitalohuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, joiden arvo on euroa, pankkitilillä olevaa rahaa euroa ja uudehko, euron arvoinen auto. Lähihoitajana työskentelevällä B:llä oli A:n kuollessa säästöjä euroa. Lisäksi B omistaa euron arvoisen henkilöauton. Avioehtosopimusta ei puolisoiden välillä ollut. Muullakaan perusteella avio-oikeutta ei ollut rajoitettu. Kumpikin puoliso oli velaton, huolehti yhteiselonsa aikana omista menoistaan eikä kummankaan omaisuus ole sanottuna aikana karttunut. Kodin irtaimisto on vailla erityisempää taloudellista arvoa. Anna perusteltu vastauksesi seuraaviin kysymyskohtiin: a) Miten rivitalohuoneistoon liittyvät omistus- ja hallintaoikeus määräytyvät, kun kaikki pitävät oikeuksistaan kiinni täysimääräisesti? b) Esitä osituslaskelma. c) Voiko B A:n perillisiä sitovasti vaatia itselleen A:lta jäänyttä uudehkoa autoa? d) Onko A:n perillisillä tapauksen olosuhteiden perusteella mitään lain suomaa mahdollisuutta saada muutos osituksen osoittamaan asiaintilaan, kun B ei suostu sopimaan heidän kanssaan mitään? Jos on, kerro tarkemmin edellytyksistä ja mahdollisesta toteuttamistavasta. e) Mikä vaikutus ositukseen on seuraavilla tapahtumilla: - B ennen osituksen toimittamista lahjoittaa oman henkilöautonsa F:lle joululahjana joulukuussa 2011 ja saa niin ikään ennen osituksen toimittamista alkuvuodesta 2012 sedältään euron arvoisen perinnön? - edesmenneen A:n ystävä X suorittaa euron määräisen, ennestään muille tuntemattoman velkansa A:lle kertasuorituksena sen jälkeen, kun ositus on jo ehditty toimittaa?

14 1. M:n ja V:n avioliitto oli solmittu vuonna 1980 ja heillä oli toistensa omaisuuteen täysi avio-oikeus. Liitosta syntyi kolme lasta A, B ja C. M kuoli vuonna 1995 pitkälliseen sairauteen. Tuolloin M:llä oli omaisuutta (euroiksi muunnettuna) euron arvosta ja V:llä euron arvosta. Omaisuuteen sisältyi puolisoiden yhteisesti omistama rivitaloasunto, tuolloiselta arvoltaan euroa; muu omaisuus koostui lähinnä B:n omistamasta kesämökistä, yhdessä omistetusta käyttötavarasta ja koti-irtaimesta sekä A:n sijoitusomaisuudesta. Pesään määrättiin uskottu mies (= v:sta 1999 edunvalvojan sijainen) edustamaan tuolloin alaikäisiä A:ta B:tä ja C:tä kuolinpesässä. Perunkirjoituksen lisäksi pesässä ei tuolloin tehty muita toimia. Vuonna 2001 tuolloin 14-vuotias koululainen C kuoli äkillisesti liikenneonnettomuudessa jättämättä muuta henkilökohtaista omaisuutta kuin huoneensa tavanomaisen sisustuksen ja mainosten jaosta säästämänsä parisataa euroa. Hänenkin kuolemansa jälkeen viralliset toimet rajoittuivat perunkirjoitukseen. Vuonna 2010 kuoli leski V. A ja B olivat tuolloin kumpikin jo täysi-ikäisiä ja perheellisiä. V:n perunkirjoituksessa ilmeni, että lastensa kanssa huonoissa väleissä ollut V oli kaksi vuotta ennen kuolemaansa tehnyt sinänsä pätevän ja oikeamuotoisen testamentin, jossa määräsi koko omaisuutensa säätiölle S. Koko pesän arvo tuolloin oli euroa; jäljellä oli muun muassa perheen alkuperäinen rivitaloasunto, käyvältä arvoltaan euroa, sekä muuta lähinnä M:n aikanaan omistamaa omaisuutta; kesämökin V oli lasten vartuttua myynyt. Ennakkoperintöjä tai muita lahjoja M tai V eivät olleet antaneet. A ja B ilmoittivat heti perunkirjoituksessa, että vaatisivat sekä äitinsä että isänsä jälkeen kaiken, mikä heille laillisesti kuului. Miten tilannetta on oikeudellisesti arvioitava? 2. Ennakkoperintö 3. H. pyysi käräjäoikeudessa vireille tulleessa hakemuksessa, että hänen marraskuussa 2009 syntyneen tyttärensä T:n huolto uskotaan H:n ohella hänen kanssaan rekisteröimättömässä parisuhteessa elävälle S:lle, joka oli antanut kirjallisen suostumuksensa. Lapsi oli saanut alkunsa koti-inseminaatiolla anonyymien sukusolujen avulla, joten isyyden selvittäminen ei ollut mahdollista. H ja S olivat yhdessä pariskuntana hoitaneet ja kasvattaneet T:tä hänen syntymästään saakka. H:n mukaan huoltajuus vahvistaisi S:n ja T:n äiti - lapsi-suhdetta ja takaisi lapselle jatkuvuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Myös käytännön asioiden hoitamisen takia huoltajuuden vahvistaminen oli lapsen edun mukaista. Käräjäoikeus lausui, että H ei ollut esittänyt mitään sellaista syytä, minkä vuoksi hän itse yksinään ei asianmukaisesti selviäisi huoltajan tehtävistä. Hakemuksessa ei ollut osoitettu syytä, jonka johdosta olisi aihetta olettaa, että T:n huolto olisi lapsen kannalta katsottuna järjestetty tavalla, joka olisi lapselle epäedullinen tai jonka toimivuutta käytännössä olisi aihetta epäillä tai että T:n huoltoa ei voitaisi pitää hyväksyttävänä. Lapsen vanhempien ja muiden aikuisosapuolten edut ja oikeudet väistyvät lapsen edun tieltä. Kysymys oli lapsen oikeuksista omasta näkökulmastaan parhaisiin olosuhteisiin. Hakemuksesta ei ilmennyt olosuhdetta, joka T:n edun takia edellyttäisi S:n määräämistä T:n huoltajaksi tämän äidin ohella. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain tarkoituksena ei ollut uusien perheiden perustaminen määräämällä muu aikuisosapuoli kuin lapsen vanhempi lapsen huoltajaksi, vaan lain tarkoituksena oli ensisijassa lähinnä suojata lapsen kiinteää ihmissuhdetta omiin vanhempiinsa ja kiinteiden jo syntyneiden ihmissuhteiden

15 suojaaminen. Se, että hakija ja S asuivat yhdessä, ei edellyttänyt huoltajan määräämistä, kun lapsen edun vuoksi uusi huoltaja ei ollut tarpeen. Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. H valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. H:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan hän vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että T:n huolto uskotaan H:n ohella S:lle. S vastasi valitukseen ja vaati sen hyväksymistä. RATKAISE TAPAUS. PERUSTELE RATKAISUSI. 4. Lapselle maksettavan elatusavun suuruuden määräytyminen lapsen elatuksesta annetun 1 ja 2 :n mukaan? A ja B olivat solmineet avioliittonsa vuonna 1975 ja heillä oli siitä täysi-ikäiset lapset X, Y ja Z. A kuoli heinäkuussa Hänen jälkeensä toimitetussa perunkirjoituksessa todettiin, että A:n omaisuus tuolloin oli euroa ja lesken B:n omaisuus euroa. Puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta eikä muullakaan perusteella avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. A:n jälkeen löytyi yllättäen oikeassa muodossa tehty ja muutoinkin lain vaatimukset täyttävä testamentti, jossa hän määräsi "koko omaisuutensa täydellä omistusoikeudella X:lle koska Y ja Z eivät olleet kotoa muuttamisensa jälkeen yli kymmeneen vuoteen pitäneet vanhempiinsa mitään yhteyttä". Lisäksi ilmeni, että A oli vuonna 2007 antanut X:lle euroa asunnon ostoon määräämättä lahjan yhteydessä mitään erityistä. Kun pesän asioissa ei päästy perunkirjoituksen jälkeen eteenpäin, Z haki pesänjakajan määräämistä ja tehtävään määrättiin asianajaja P. Ensimmäisessä ositus- ja jakokokouksessa ilmeni, ettei neuvotteluhalukkuutta ollut kenelläkään osapuolella. B ilmoitti, ettei halunnut tietää lastensa riidoista mitään eikä liioin antaa näille mitään. Y ja Z katsoivat testamenttimääräyksen tehottomaksi ja vaativat pesästä kaiken mitä heille kuuluisi ja X:n saaman lahjan asianmukaista huomioon ottamista jaossa. X:n mielestä testamenttia oli noudatettava sellaisenaan. P:n yrityksistä huolimatta minkäänlaista sovintohenkeä ei syntynyt, vaan osapuolet vaativat kaikki äänekkäästi kaikkia mahdollisia oikeuksiaan ja jättivät lopulta asian P:n päätettäväksi sen mukaan kuin laissa säädetään. P:n ratkaisu asiassa? 2. Asuntoon kohdistuva avioliittolain mukainen vallinnanrajoitussäännöstö

16 3. A ja B olivat lastenvalvojan vahvistamilla sopimuksilla sopineet, että heidän syntynyt lapsensa C oli vanhempiensa yhteishuollossa, asui äitinsä B:n luona ja tapasi isäänsä A:ta joka toinen viikko torstaista sunnuntaihin sekä joka toinen viikko torstaista perjantaihin. Lisäksi oli sovittu, että C tapasi isäänsä joka toisen joulun ja pääsiäisen sekä yhteensä neljä viikkoa kesällä. Samana päivänä vahvistetulla elatusapusopimuksella oli lisäksi sovittu, että A maksoi elatusapua C:lle 230 euroa kuukaudessa. Vuoden 2010 alusta lukien C oli käytännössä asunut vuoroviikoin molempien vanhempien luona. Tämän vuoksi A vaati käräjäoikeudessa vireille tulleella hakemuksella vahvistetun tapaamisoikeussopimuksen muuttamista siten, että C oikeutetaan tapaamaan isäänsä vuoroviikoin ja vahvistetun elatusapusopimuksen muuttamista siten, että A:n velvollisuus suorittaa elatusapua poistetaan. Vaatimuksensa perusteluina A lausui, että vaatimus tapaamisoikeussopimuksen muuttamisesta perustui asianosaisten sopimaan ja muuttamaan käytäntöön. Elatusavun maksamiselle ei A:n mukaan ollut enää perusteita, koska C asui vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona. A vastasi C:n elatuksesta niinä viikkoina, kun lapsi asui hänen luonaan. Mahdollisista suuremmista hankinnoista vanhemmat voivat sopia erikseen. Vanhempien elatuskyky oli yhtäläinen ja lapsilisät suoritettiin äidille. B hyväksyi tapaamisoikeutta koskevat muutosvaatimukset, mutta kiisti elatusavun poistamista koskevan vaatimuksen vaatien, että elatusavun suuruudeksi vahvistetaan 200 euroa kuukaudessa. Ratkaise tapaus. Perustele. 4. Isyyden kumoaminen kanneteitse? A oli jäänyt leskeksi vaimostaan B:stä vuonna B oli ollut lapseton eikä ollut jättänyt testamenttia. Puolisoilla ei myöskään ollut avioehtosopimusta. B:n kuollessa hänen omaisuutensa arvo oli ollut euroa ja A:n omaisuuden arvo samaan aikaan euroa. A:lla oli ensimmäisestä avioliitostaan täysi-ikäinen tytär T. Kun A tammikuussa 2010 kuoli, perunkirjoituksen yhteydessä ilmeni, että A:n pesässä oli varoja yhteensä euroa, että A oli vuonna 2006 lahjoittanut T:lle nimissään olleet euron asunto-osakkeet että A oli elänyt hyvin tuhlailevaista elämää, muun muassa matkustellut tiiviisti ja saanut hyvän eläkkeensä lisäksi näin kulumaan muun muassa puolisoiden yhteisissä nimissä olleen korkeakorkoisen tilin koko talletuskannan, euroa. Muiden varojen kohtalosta ei ollut tietoa, ne olivat ilmeisesti vain kuluneet elämiseen. B:n ainoa elossa oleva sukulainen oli hänen sisarensa S, joka oli täysin tyrmistynyt pesän tilasta. Hän katsoi, että hänen tulisi saada sisarensa perintönä euroa. T puolestaan katsoi, että kaikki oli mennyt niin kuin pitikin, olihan hänen isänsä omistanut kaiken pesässä olleen omaisuuden B:n kuoltua. - Miten tilannetta on PK 3 luvun säännösten valossa arvioitava? 2. Avioehtosopimuksen sovittelu 3. Isyyden vahvistaminen kanteella?

17 4. Hanna H pyysi vireille tulleessa hakemuksessa, että hänen marraskuussa 2008 syntyneen tyttärensä T:n huolto uskotaan Hanna H:n ohella hänen kanssaan rekisteröimättömässä parisuhteessa elävälle Katri S:lle, joka oli antanut kirjallisen suostumuksensa. Hanna H ja Katri S olivat yhdessä pariskuntana päättäneet lapsen hankkimisesta. Lapsi oli saanut alkunsa koti-inseminaatiolla anonyymien sukusolujen avulla, joten isyyden selvittäminen ei ollut mahdollista. Katri S oli ollut mukana ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynneillä ja perhevalmennuksessa. Hanna H:n ja Katri S:n välinen parisuhde oli ollut olemassa jo ennen kuin he alkoivat edes suunnitella perheenlisäystä. Hanna H ja Katri S olivat toimineet arjessa yhtäläisesti lapsen vanhempina. Katri S:n ja lapsen välillä oli alusta alkaen ollut kiinteä ja läheinen ihmissuhde. Hanna H:n mukaan Katri S:n huoltajuus vahvistaisi Katri S:n ja T:n äiti - lapsi-suhdetta ja takaisi lapselle jatkuvuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Myös käytännön asioiden hoitamisen takia huoltajuuden vahvistaminen oli lapsen edun mukaista. Ratkaise tapaus. Perustele ratkaisusi A:n ja B:n avioliitto oli solmittu vuonna 1980 ja jäi lapsettomaksi. Heillä oli täysi aviooikeus toistensa omaisuuteen ja testamentti, jonka mukaan "jälkeen elänyt saa täyden omistusoikeuden kaikkeen omaisuuteemme, ja meidän kummankin kuoltua omaisuus jaetaan tasan X:n ja Y:n välillä". A kuoli vuonna 2001, jolloin puolisoista A:lla oli omaisuutta (euroiksi muunnettuna) ja B:llä euroa. B kuoli loppuvuodesta Perunkirjoituksessa ilmeni, että hän oli jättänyt jälkeensä vuonna 2007 oikeassa muodossa tehdyn ja muutoinkin asianmukaisen testamentin, jossa määräsi "koko omaisuutensa jaettavaksi puoliksi Y:n ja Z:n kesken, koska X oli osoittautunut elämäntavoiltaan sellaiseksi, ettei hänelle voinut perintöä jättää". Varoja oli B:n kuollessa yhteensä euroa ja tiedossa oli, että B oli viettänyt mukavaa elämää matkustellen paljon ja käyttäen eläkkeensä lisäksi surutta säästöjä elämiseen. - Kuolinpesässä syntyi heti riitaa. X:n mielestä B ei ollut millään tavoin oikeutettu enää muuttamaan puolisoiden aikanaan yhteisymmärryksessä tehtyä testamenttia, ja muutoinkin X:n mielestä B:n väite hänen elämäntavoistaan oli perätön. Y:n mielestä kaikki kuului hänelle ja Z:n mielestä hänelle kuului puolet. Lisäksi Y väitti, että jos Z:lle jotakin tulisikin, niin joka tapauksessa Z:n osuudessa pitäisi ottaa huomioon, B:n tuhlaavainen elämä, joten hänelle oli jäänyt omiin testamenttimääräyksiin enää hyvin vähän liikkumavaraa, kun oli omat varansa käytännössä jo leskeysaikanaan tuhlannutkin. - Miten tilannetta on oikeudellisesti arvioitava? 2. Suosiolahja 3. Millä tavoin avoliitossa eläminen vaikuttaa henkilön toimeentulotuen myöntämiseen ja tuen määrän arviointiin? 4. Maija ja Juhani K olivat tehneet Karjalohjan perusturvalautakunnan vahvistamat lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat sopimukset, joiden mukaan heidän lastensa Pyry K:n, syntynyt , ja Onni K:n, syntynyt , huolto

18 uskottiin molemmille vanhemmille yhteisesti ja lapset asuivat äidin luona. Lisäksi tapaamisoikeudesta oli sovittu siten, että lapsilla oli oikeus tavata isäänsä yhtäjaksoisesti kahden viikon ajan kuukaudessa. Tapaaminen alkoi perjantaina koulun jälkeen ja päättyi kahden viikon kuluttua perjantaina koulun jälkeen. Lapset asuivat siten puolet ajasta äidin ja puolet ajasta isän luona. Sopimus oli sovittu määräaikaiseksi siten, että sitä tarkastettiin viimeistään Sopimusta ei ollut uusittu eikä muutettu. Maija ja Juhani K olivat asuneet suhteellisen lähellä toisiaan Karjalohjalla siihen saakka, kunnes Maija K oli muuttanut Lohjalle elokuun alussa Elokuusta 2007 lukien lapset olivat asuneet käytännössä pelkästään isän luona. Koska lasten isä oli vuoden 2008 lopulla löytänyt uuden elämänkumppanin, joka muutti vuoden 2009 kesällä isän ja poikien yhteiseen kotiin, halusi Maija K. varmistaa, että hänen ja lastensa tapaamiset sujuisivat vastaisuudessakin yhtä hyvin kuin aikaisemminkin. Maija K. ehdotti Juhani K:lle, että he tekisivät sopimuksen lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskien. Juhani K. ei nähnyt tarvetta nimenomaisen sopimuksen tekemiseen, sillä hänen mukaansa asiat olivat toimineet ja tulisivat jatkossakin toimimaan ihan omalla painollaan ja sopuisasti. Koska Juhani K. ei ollut halukas sopimuksen tekemiseen, vei Maija K. asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Saatuaan tiedon asian vireille tulosta käräjäoikeudessa, Juhani K. oli valmis sopimaan asioista lasten äidin kanssa. Käsiteltäessä Maija K:n lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa hakemusta Maija ja Juhani K ilmoittivat sopineensa, että lasten huolto oli yhteinen molemmilla vanhemmilla ja lapset asuivat isänsä luona. Tapaamisoikeuden osalta Maija ja Juhani K olivat sopineet seuraavaa: 1. Pyry ja Onni K saavat tavata äitiään ja olla tämän luona niin paljon kuin haluavat siten, että tapaamisiin ja luonapitoihin sisältyy sekä arkipäiviä että viikonloppuja. 2. Säännönmukainen tapaamisten minimimäärä on parittomina viikkoina keskiviikosta kello 18.00:sta sunnuntaihin kello 18.00:aan. 3. Tapaamiset säännönmukaisten lomien ja juhlapyhien aikana: - yhden kuukauden ajan Maija K:n kesäloman aikana Maija K:n ilmoittaessa kesälomansa ajankohdan kunakin vuonna mennessä; - parillisina vuosina koulujen hiihtoloman ajan; - parittomien vuosien pääsiäisinä alkaen kiirastorstaista kello ja päättyen toisena pääsiäispäivänä kello 18.00; - parittomina vuosina koulujen syysloman ajan; - parittomien vuosien jouluina alkaen kello ja päättyen kello 18.00; - parillisina vuosina koulujen joululomilla alkaen kello ja päättyen seuraavana vuonna joululoman päättymistä edeltävänä päivänä kello 18.00; ja - äitienpäivät alkaen äitienpäivää edeltävästä illasta kello ja päättyen äitienpäivää seuraavana päivänä kello

19 Käräjäoikeus, joka oli kuullut Pyry ja Onni K:ta henkilökohtaisesti pääkäsittelyn ulkopuolella, ilmoitti Maija ja Juhani K:lle, että siltä osin kuin tapaamis- ja luonapitooikeudet oli sopimuksen 2 ja 3 kohdassa määritelty tiukasti kellonaikoihin sidottuina, heidän sopimustaan ei voitu hyväksyä, koska se oli selvästi lasten toivomusten vastainen. Myös ottaen huomioon lasten ikä ja heidän kehitystasonsa, sopimusta ei tältä osin lasten toivomusten vastaisena voitu pitää heidän etunsa mukaisenakaan. Maija K ilmoitti pitävänsä kiinni tarkasti määritellystä tapaamis- ja luonapito-oikeuden yksilöinnistä sekä pyysi asian ratkaisemista tuomioistuimen päätöksellä kohdan 2 ja 3 osalta. Juhani K ilmoitti, että hänelle sopi myös vapaa tapaamis- ja luonapito-oikeuden määrittäminen. Käräjäoikeus totesi poikien kertoneen erityisesti arvostavansa vapaata oikeuttaan tavata äitiään ja asua tämän luona vapaasti vanhempien ja lasten sopimalla tavalla ilman, että tapaamisia ja äidin luona asumista rajoittivat kellonajat. Käräjäoikeus katsoi, että pojilla ja heidän vanhemmillaan oli tapaamis- ja luonapitoa koskevan sopimuksen lakattua olemasta voimassa ollut useita vuosia aikaa sopeutua vapaaseen äitinsä tapaamiseen ja asumiseen äitinsä luona. Pojat olivat pitäneet nykyisiä olosuhteitaan hyvin toimivina ja halunneet niiden jatkuvan sellaisenaan. Pyry K oli 16-vuotias ja Onni K 13-vuotias. Käräjäoikeus totesi, että pojat olivat heitä kuultaessa osoittautuneet hyvin kehittyneiksi sekä rationaalisesti, itsenäisesti ja tasapuolisesti ajatteleviksi nuoriksi. Näiden seikkojen vuoksi heidän omille mielipiteilleen tuli panna erityinen paino. Heidän kertomanaan oli tullut ilmi, että he olivat viime vuosina viettäneet juhlapyhät ja lomat vuorotellen vanhempiensa kanssa ja heidän luonaan. Viimeksi he olivat viettäneet hiihto- ja joululomansa isän kanssa, mutta joulun pyhät, pääsiäisen ja syyslomansa äitinsä luona. Tämän järjestelmän jatkumista he olivat pitäneet erittäin toivottavana ja tasapuolisena kaikille asianosaisille. Käräjäoikeus totesi tulleensa vakuuttuneeksi siitä, että tapaamiset ja luonapidot Maija K:n luona tapahtuivat luontevimmin ja lasten etu parhaiten huomioon ottaen siten, etteivät ne olleet sidotut tiettyihin määräaikoihin. Myös mahdolliset poikkeamiset tiukasti säännellyistä tapaamisten kestoista ja muut ehtojen muuttamiset saattaisivat aiheuttaa tarpeetonta ahdistusta ja mielipahaa kaikille asianosaisille. Käräjäoikeus vahvisti vanhempien sovinnon sopimuksen kohdan 1 osalta. Sen sijaan kohdan 2 ja 3 osalta käräjäoikeus ei vahvistanut vanhempien sopimusta sovinnoksi, vaan määräsi, että Pyry ja Onni K tapasivat ja olivat vanhempiensa luona vuorotellen keskenään tarkemmin sopimiensa yksityiskohtien mukaisesti pääsiäisen pyhät, joulun

20 pyhät ja uuden vuoden ajat sekä koulujen hiihto-, syys- ja kesälomat. Muilta osin käräjäoikeus hylkäsi tapaamis- ja luonapito-oikeuden määräämistä koskevat vaatimukset. Maija K valitti hovioikeuteen ja vaati, että hänen ja Juhani K:n tekemän sovintosopimuksen kohdissa 2 ja 3 esitetyt tapaamis- ja luonapito-oikeutta koskevat määräykset vahvistetaan asianosaisia sitoviksi. Vaatimuksensa perusteina Maija K lausui, että vanhempien asiana oli päättää ja sopia lasten tapaamisista eikä päätösvaltaa tästä voitu siirtää lapsille. Käräjäoikeuden tapaamisoikeutta koskeva päätös ei myöskään ollut täytäntöönpanokelpoinen. Juhani K vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Lasten ikään nähden tapaamis- ja luonapito-oikeuden määrittelyn tuli olla sisällöltään väljä, koska lapset itse ratkaisivat tapaamis- ja luonapito-oikeuden laajuuden eikä sitä voitu vastoin heidän tahtoaan toteuttaa toisensisältöisenä. Tapaamis- ja luonapito-oikeuden osalta päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudella ei ollut käytännön merkitystä. Miten tapausta on oikeudellisesti arvioitava? Perusteltu vastaus A:n ja B:n lapseton avioliitto oli solmittu vuonna A:n kuollessa vuonna 1995 hänellä oli varoja (euroiksi muunnettuna) euroa ja B:llä euroa. Avioehtosopimusta ei ollut eikä A jättänyt jälkeensä testamenttia. Kun B:kin kuoli keväällä 2009 ilmeni, että varoja oli pesässä kaikkiaan euroa. A:n lähimpiä perillisä olivat hänen sisarensa S ja veljensä V, kun taas B oli perillisetön ja tehnyt vuonna 2005 oikeassa muodossa ja muutoinkin pätevästi testamentin, jossa määräsi "kaiken omaisuutensa serkulleen Y:lle". Asiaa selvittämään ryhtyneet S ja V saivat selville, että B:n elämäntapa varsinkin leskeyden alkuvuosina oli ollut varsin tuhlaileva, hän oli mm. tehnyt kaukomatkoja ja "hoitanut terveyttään" ainakin eurolla ja antanut euron arvoisen auton kummipojalleen Z:lle vuonna Y katsoi nämä väitteet merkityksettömiksi ja totesi puolestaan, että hänen hyväkseen tulisi lukea se, että B oli leskeytensä aikana saanut ainoalta vuonna 2006 kuolleelta sisareltaan perintönä euroa. - S ja V kääntyvät nyt tuntemansa oik.yo X:n puoleen tiedustellen, miten tilannetta tulee kokonaisuutena arvioida. X:n valistunut vastaus? 2. Testamentin 13 luvun mukaiset moiteperusteet?

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

HUOM! Jokainen vastaus tulee kirjoittaa erilliselle paperiarkille!

HUOM! Jokainen vastaus tulee kirjoittaa erilliselle paperiarkille! Perhe- ja jäämistöoikeus 7 op Tentti 17.11.2016 Huomioitavaa: vastauksista, joissa ilmenee periaate- tai käsitevirheitä, ei yleensä voi saada hyväksyttyä pistemäärää, vaikka vastaus muutoin olisikin lopputulokseltaan

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja Varmista elämän sujuminen kriisissäkin Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄKOE 24.11.2007

KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄKOE 24.11.2007 KESKUSKAUPPAKAMARI Välittäjälautakunta KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄKOE 24.11.2007 Lue nämä ohjeet ennen kokeen alkua. Jokaiseen vastauspaperiin selvästi oma nimi ja henkilötunnus. Lautakunta suosittelee jokaisen

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / LAKIMIES, ADOPTIOLAUTAKUNNAN SIHTEERI, JONNA SALMELA ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 SÄÄTYTALO 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT 2. ASUINPAIKKA 3. KOTONAOLON

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

/4/01. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kirsti Kurki-Suonio

/4/01. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kirsti Kurki-Suonio 19.6.2003 1255/4/01 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kirsti Kurki-Suonio LAPSEN LUOVUTTAMINEN PÄIVÄKODISTA 1 KANTELU A pyysi 17.4.2001 eduskunnan oikeusasiamiehelle

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

HITAS-ASUNTOJEN ARVONTAOHJE

HITAS-ASUNTOJEN ARVONTAOHJE 1 (5) HITAS-ASUNTOJEN ARVONTAOHJE Ohjeen tarkoitus Tämä ohje on tarkoitettu uusien -asunto-osakkeiden (jäljempänä -asuntojen) myyjille ja hakijoille/ostajille. Ohjeen tarkoitus on myös kohdentaa perheasunnot

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

Testamentin teko-ohjeet

Testamentin teko-ohjeet Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus

Yleinen velvoiteoikeus Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 131 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2016-008895 T 02 07 02 Oike PK20161781 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa kaupungin

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI/ KIINTEISTÖN 1 / 6 Myyjä LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 Ostaja Kellomäentie

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot