KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti"

Transkriptio

1 KIRKON PALVELUKESKUS HeTa-projekti

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 1. Nykytilan arviointi Nykytilan tunnistetut ongelmat Jäsenkato kasvussa Tietohallinnon hoito Nykytilan jatkuminen 7 2. Miten valtio ja kunta hoitavat näitä tehtäviä? Valtiohallinnon palvelukeskustoiminta Kuntien yhteistyö Yksi kirkon oma palvelukeskus Tavoitteet ja malli Organisointi Vaikutukset Vaikutukset tehtäviin ja menettelytapoihin Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön Vaikutukset seurakuntalaisiin Vaikutukset työtehtäviin, työelämään ja aluekehitykseen Vaikutukset talouteen 17 2

3 YLEISTÄ Seurakuntarakennetyöryhmä on pohtinut evankelisluterilaisen kirkon seurakuntarakenteiden uudistamista ja ehdottanut kehityksen pohjaksi seuraavat linjaukset; 1. hengelliseen elämään liittyvät perustoiminnat toteutetaan sekä pienissä toimivissa lähiyhteistöissä että laajempana yhteistyönä 2. seurakuntien taloudelliset ja hallinnolliset tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä (Lähde: Muuttuvien yhteisöjen kirkko. Seurakuntarakennetyöryhmän mietintö, Suomen evankelisluterilaisen kirkon keskushallinto. Sarja C 2007:9, s 15-16). Kirkkohallituksen HeTa-projektissa (kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittäminen 2010-luvulle) on päädytty esittämään oman palvelukeskuksen perustamista evankelis-luterilaiselle kirkolle. Kirkon palvelukeskuksen perustamisen tarkoituksena on luoda edellytykset seurakuntatalouksien palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvien tehtävien hoitamisesta suuremmissa yksiköissä yllä mainitun periaatteen 2 mukaisesti. Kirkollishallinnon henkilöstö- ja taloushallinnossa on tehtäviä, joita voidaan menestyksekkäästi hoitaa keskitetysti. Perustamalla Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle oma palvelukeskus, joka hoitaa sovittuja kirkon talousyksiköiden palkanlaskennan ja kirjanpidon tehtäviä, tuetaan seurakuntatalouksien perustehtävän paikallista toteutumista. Yhteiskunnassa nykyinen kehitys suuntautuu voimakkaasti talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoidon keskittämiseen. Valtio on keskittänyt virastojensa tehtäviä palvelukeskuksiin ja keskittää parhaillaan palvelukeskuksia yhteen. Kuntapuolella siirrytään kirjanpidon ja palkanlaskennan sekä muiden palvelujen hoitamisessa suurempiin yhteistyökuvioihin vähenevien resurssien johdosta. Yrityksissä on jo aikaisemmin oivallettu ydintehtävän ja sitä tukevien tehtävien hoitamisen ero. Vastaava kehitys on mahdollinen myös evankelis-luterilaisessa kirkossa. 1. Nykytilan arviointi Seurakuntien välisiä tulevaisuuden yhteistyökuvioita pohditaan nykyään usein kuntien rakennekehityksen pohjalta. Seurakuntien välistä yhteistyötä kartoittavia selvityksiä on tehty ja niitä on tekeillä. Kartoitukset eivät kuitenkaan ole vielä tuottaneet laajasti tuloksia. Voimavaroja yhteistyökuvioiden rakentamiseksi ei aina tunnu löytyvän. Seurakunnat pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä eivätkä herkästi ryhdy yhteistyöhön. Seurakuntien talouspuolella ollaan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen kilpajuoksutilanteessa. Vielä nyt on seurakunnissa osaajia, mutta tulevaisuudessa tilanne on täysin toinen. Kun seurakunnassa tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeelle siirtymisten vuoksi olisi pian löydettävä yhteistyökumppani, sitä ei välttämättä löydykään. Jotkin seurakunnat ovat tosin ryhtyneet rakentamaan keskinäistä talousyhteistyötä keskittämällä taloudenhoitoon liittyviä toimintoja. Yhteistyökuviot etenevät kuitenkin hitaasti ja ovat varsin paikallisia; tilanne seurakunnittain ja alueittain vaihtelee suuresti. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä pitäisi keskittää ja järkeistää mahdollisimman nopeasti hyvissä ajoin, ettei jouduta hätäratkaisutilanteeseen. Ulkoistamisen mahdollisuutta on selvitetty useissa seurakunnissa. Usein sitä harkitaan vakavasti vasta silloin, kun tulossa on eläkkeelle siirtymiset. Ulkoistamisen esteitä 3

4 ovat yleensä olleet palvelun kalleus sekä se, että valmisteleviin töihin tarvitaan edelleen seurakunnissa taloushallinnon henkilökuntaa. Muita esteitä ovat pelko valvontamahdollisuuden pettämisestä menojen suhteen (kirjanpito), tai että on juuri hankittu uusi ohjelma, ei ole siirrytty sähköiseen laskujen kierrätykseen, ei ole saatavilla ulkopuolisen tahon palveluja tai että kirkon palkanlaskennan sopimusmääräysten osaajia ei ole. Esille on tullut myös näkemyksiä siitä, että ulkoistamista tulisi toteuttaa vain seurakuntien kesken; ulkopuolisen osaamista epäillään. 1.1 Nykytilan tunnistetut ongelmat Seurakuntien toimistohenkilöstön ikäjakauma on varsin haasteellinen. Kirkolla on noin toimistotyöntekijää (2007). Heistä 35 % on 55 vuotta täyttäneitä ja 21 % vuotiaita. Henkilöstön ikäjakauma ei ole poikkeuksellinen tämän päivän Suomessa, jossa suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Seurakuntien on kuitenkin huolehdittava henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien osaavasta hoidosta myös muuttuvassa tilanteessa. Nykyisin seurakunnissa on käytössä pääasiallisesti kaksi eri talousohjelmistoa ja pieni osa seurakunnista käyttää muitakin ohjelmia. Talousyhteistyön laajenemisen esteenä on usein seurakuntien eri talousohjelmat. Palkanlaskennan ja kirjanpidon keskittämisen edellytyksenä on, että seurakuntatalouksissa on samat talousohjelmat. Kirjanpito hoidetaan seurakunnissa pääsääntöisesti paikallisesti. Varsinkin pienemmissä seurakunnissa ongelmana on taloushenkilöstön vähyys usein tehtävässä on vain yksi henkilö. Töitä on tehtävä sisään ennen lomaa tai järjestettävä asia jotenkin muuten niin, että välttämättömät työtehtävät, palkanlaskenta ja laskut, tulevat hoidetuiksi ajallaan. Koulutukset ovat kalliita ja usein kaukana, joten niihin ei aina ole mahdollista osallistua eikä niihin ehditäkään työtehtävien vuoksi. Sairaslomasijaisia ei ole saatavilla. Suurissakin yksiköissä on sijaisuusongelmia. Tilanne on kokonaisuudessaan varsin haavoittuvainen. Palkanlaskentaosaamista oli (2007) noin 350 seurakunnassa, joissa lasketaan palkat itse. Osa seurakunnista on ulkoistanut työn esimerkiksi ohjelmatoimittajille. Koko kirkossa on noin työntekijää (v. 2007, sis. kesätyöntekijät). Vakituisia palkansaajia on n Palkanlaskentaa osaavia henkilöitä on vielä riittävästi keskitetyn palkanlaskennan järjestämiseksi. Palkanlaskentaan viittaavilla nimikkeillä (palkkasihteeri, palkanlaskija, palkkakirjanpitäjä) on seurakunnissa töissä yli 70 henkilöä, ja lisää tämän alan osaavia on seurakunnissa esimerkiksi talouspäällikkönimikkeellä. Työn laadun yhtenä kriteerinä pidetään yleensä sitä, että työ on tehty voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Siten työn lopputulos hyödyntää asetettujen tavoitteiden seurantaa, todentamista ja analysointia. Luottamushenkilöiden näkökulmasta tämä on ehdoton edellytys talouden hoidossa. Tavoitteiden seurannan ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta nämä seikat ovat ensisijaisen tärkeitä myös koko seurakunnan henkilöstölle. Henkilöstöhallinnossa työn laatukriteereinä voidaan pitää mm. palkkojen maksamista samojen sääntöjen mukaisesti oikein ja ajallaan sekä tasapuolisuutta työntekijöiden 4

5 kohtelemisessa. Kirjanpito on muotomäärätty tehtävä, jota ohjaavat samat lakeihin perustuvat säännökset ja kirkkohallituksen antamat ohjeet riippumatta siitä, minkä kokoisessa seurakunnassa kirjanpitoa hoidetaan. Kirjanpito kuuluu työnantajan velvoitteisiin ja kirkon on yhtenä yhteisöveronsaajana kiinnitettävä erityisesti huomiota talouden läpinäkyvyyteen. Yhteiskunnallisten velvoitteidensa täyttämiseksi kirkon on kirjanpitonsa kautta pystyttävä näyttämään ajantasaista ja luotettavaa tietoa verovarojen käytöstä. Seurakunnissa on kiinnitetty huomiota ns. vaarallisten työyhdistelmien olemassaoloon; esimerkkinä tilanne, jossa palkanlaskija laskee oman palkkansa. Tilanteita ei kaikilta osin voida välttää pienemmissä yksiköissä, joissa työntekijöitä on vähän. Sisäisen valvonnan ohjeistuksella voidaan työnkulkuihin sisällyttää varmuustekijöitä, esim. erilaisia hyväksymismenettelyjä, mutta käytännön jokapäiväisessä työssä niilläkään ei aukottomasti voida taata, ettei väärinkäytösten mahdollisuuksia olisi olemassa. 1.2 Jäsenkato kasvussa Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta eroaa vuosittain enenevässä määrin jäseniä. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet Jäsenmäärä Liittyneet Eronneet Erotus Vuosi Lähde: Kirkon tilastollinen vuosikirja 2004, 2008 Syitä eroamisiin on monia. Elämän rakentaminen (opiskelu, työpaikan vaihdot) monine muuttoineen voi vaikuttaa siihen, ettei asuinpaikkakunnan seurakunta ehdi tulla tutuksi. Yksilöajattelu yhteisöllisyyden kustannuksella näkyy ihmisen irrallisuutena, myös seurakunnasta. Usein syy on puhtaasti taloudellinen, jolloin kirkosta eroaminen on talouden epävarmuustilan heijastuma. Kirkosta erotaan eniten suuremmissa kasvukeskuksissa. Mikäli kirkosta eroaminen jatkuu nykytahdilla (2008) noin jäsentä/vuosi, niin 2019 jäävät verotulot n. 100 milj. euroa nykyistä alhaisemmiksi, eli n. 10 % tuloista 5

6 jää pois. Tässä hahmotelmassa ei ole otettu yhteisöveroa huomioon. Noin suuren jäsenmäärän menettäminen vuodessa on sama kuin että yksi suuri seurakunta häviäisi vuosittain. Voimakkaasti kasvava jäsenkato tuo kirkolle suuria haasteita, joihin on toden teolla paneuduttava. Tukitoimien keskittäminen on erityisen tärkeää tässä vaiheessa, jotta varsinaiseen ydintoimintaan ja sen tukemiseen voidaan suunnata mahdollisimman paljon voimavaroja. Mitä merkitsee vuoden 2007 tilastotietojen mukaan n. 100 milj. euron tulojen vähennys? Saman verran maksoi koko hautatoimi v. 2007, päiväkerho- ja varhaisnuorisotyö yhteensä, rippikoulu- ja nuorisotyö yhteensä tai pelkästään diakoniaan käytetty summa on tämän suuruinen. Näin suuri vähennys tuloissa merkitsee suoraan yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien voimakas vähentäminen ja osan supistaminen. Kyseessä on kirkolle todellinen haaste. 1.3 Tietohallinnon hoito Suunnitellun palvelukeskuksen kattaman sovellusalueen hoitoon seurakuntiin on hankittu satoja palvelintietokoneita. Jokainen talousyksikkö on joutunut ratkaisemaan palvelinalustan toteutuksen tavalla tai toisella: Osalla sovellukset toimivat seurakuntien omilla palvelimilla, osalla usean seurakunnan muodostaman kimpan laitteisiin tukeutuen ja osalla ulkoistettuna palvelutoimittajien laitekapasiteettia hyödyntäen. Kaikkien edellä mainittujen palvelinten osalta tehdään jonkun toimesta varusohjelmiston tietoturvapäivitykset ja laitteistot varmistetaan kukin tahollaan. Sovelluksiin tulee korjauksia ja päivityksiä 2-3 kertaa vuodessa. Jonkun on ne asennettava ja huolehdittava järjestelmän palautuskelpoisista varmistuksista päivitysten yhteydessä. Tämä koskee kaikkia sovellusinstallaatioita. Valitettavasti kirkossa ei riitä tietotekniikka-ammattilaisia joka paikkaan edellä kuvattujen toimien tueksi vaan käytettävissä oleva ammattilaisten joukko on keskittynyt suhteellisesti hyvin pieneen määrään talousyksiköitä; muualla tehtäviä tekee hyvin kirjava joukko eri alojen ammattilaisia. Korjausta tähän saadaan perusteilla olevien IT-yhteistyöalueiden kautta. Myös itse sovellukset on jokainen talousyksikkö, kukin tahollaan, hankkinut käyttöönsä joko ostaen tai vuokraamalla ne. Sovelluksia varten on jouduttu hankkimaan tietokantalisenssi, josta itse sovelluksen tavoin maksetaan vuotuisia tukimaksuja joka seurakuntataloudessa erikseen. Jokaista sovellusasennusta varten tarvitaan joku, joka tuntee käytössä olevat sovellukset ja osaa hallinnoida niitä: perustaa ja ylläpitää käyttäjätietoja ja tilejä sekä tarvittaessa tehdä järjestelmään sovellusten välisten liittymien vaatimia asetuksia. Tyypillisesti teknisesti vaativammat työt on ostettu palveluna ja helpommat työt oman, asiaa varten erikseen koulutetun, henkilökunnan toimesta. Seurakuntien henkilökuntaa joudutaan kouluttamaan sovellusten käyttöön vuosittain asia unohtuu helposti kokonaiskustannuksia laskettaessa. Tyypillinen seurakunnan sovellusasennus pitää sisällään sovelluksia usealta toimittajalta. Sovellusten väliseen tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät ovat usein maksullisia tuotteita, joista joudutaan hankintahinnan lisäksi maksamaan vuotuinen 6

7 ylläpitomaksu. Samat liittymät ja niiden vaatimat samat määrittelytyöt on ostettu ja teetetty useita kertoja vain sen vuoksi, että talousyksiköiden järjestelmät sijaitsevat hajallaan eri palvelimilla. Kaikki taloudenohjaukseen ja palkanlaskentaan liittyvät, kaikkia koskevat, muutokset tehdään jokaiseen järjestelmään erikseen. Myös tilastotietojen ilmoitus Kirkkohallitukselle tehdään jokaisesta seurakuntataloudesta erikseen. Kirkon palvelukeskukselle suunniteltujen sovellusten tietovolyymit eivät ole suuria. Kirkon kaikki talousyksiköt yhteenlaskienkin vastaa kooltaan keskisuurta organisaatiota ja edelleen toimintaa kehittämällä volyymeja voidaan pienentää hyvinkin merkittävästi. Teknisesti koko kirkon taloudenohjaukseen ja palkanlaskentaan liittyvä sovellustuotanto voidaan helposti keskittää yhteen toimipisteeseen ja yhteen yhteiseen tietokantaan. Vaikutukset tarvittavaan työn ja osaamisen määrään ovat merkittävät. 1.4 Nykytilan jatkuminen Myös nykytila kehittyy ajan myötä. Ainakin kuntien rakennemuutosten kautta tulee vielä seurakuntatalouksien yhdistymisiä. Kuitenkaan ei ole selvää, että ne vaikuttavat pienten seurakuntatalouksien määrään merkittävästi. Vuonna 2007 nk. pieniä seurakuntatalouksia, joiden jäsenmäärä oli alle 6000 jäsentä, oli 55 % kaikista seurakunnista. Vuoden 2009 alusta lukien pienten seurakuntatalouksien määrä oli 53 % kaikista seurakuntatalouksista. Kuntien rakennemuutokset eivät siis suoraan vähennä pienten yksiköiden suhteellista määrää. Sähköinen tiedonsiirto on leviämässä julkishallinnossa. Seurakunnista suuremmat yksiköt ovat siirtyneet sähköiseen tiedonsiirtoon taloushallinnossa. Keskisuurten tai pienten seurakuntatalouksien siirtyminen on luonnollisesti hitaampaa. Kuitenkin työn tehokkuuden näkökulmasta tämä on tärkeää ja voidaan olettaa että seurakuntataloudet ajan myötä siihen siirtyvät. Esteenä on usein järjestelmän kalleus, tiedon puute sekä työlääksi ja vaikeaksikin koettu siirtyminen. Laajempina yhteishankintoina (sis. koulutukset) tämäkin asia sujuisi helpommin, mutta siirtyminen on koko maan mittakaavassa hidasta. Kirkon vakituinen työntekijämäärä on , mikä vastaa Turun tai Tampereen kaupunkeja. Sekä Turussa että Tampereella on siirrytty keskitettyyn palkanlaskentaan ja kirjanpitoon. Kirkossa näitä tehtäviä hoitaa 328 yksikköä. Yhteistyön kehittäminen taloushallinnon puolella on työlästä ja hidastakin puhumattakaan siitä, että muodostetut yksiköt eivät välttämättä ole tarpeeksi suuria. Yksi mahdollisuus on, että nykyiset nk. yhteistyökimpat laajenevassa määrin kehittävät myös taloushallinnon yhteistyökuvioita. Nykyään yhteistyökimpat pohjautuvat lähes poikkeuksetta ITyhteistyöhön. Maassamme on jo esim. Mikkelin seudulla ja Kalajokilaaksossa kehitetty talouden operatiivisten töiden jakamista. Näiden kehittäminen kaikkiin seurakuntiin on mahdollista, mutta tällä hetkellä sattumanvaraista huomioiden eläkkeellesiirtymiset. Kuitenkin talousyhteistyön kehittäminen on tarpeellista myös nykyisten nk. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi. 7

8 Nykytilan kehittymistä helpottaa kirkolliskokouksessa käsittelyssä ollut virkapaketti, mikä mahdollistaa yhden talouspäällikön/-johtajan hoitamaan useamman seurakunnan taloudesta vastaavan tehtäviä. Se tulee helpottamaan varsinkin pieniä seurakuntia tilanteessa, jossa taloudesta vastaava jää eläkkeelle ja useamman seurakunnan talousyhteistyöhän on tarvetta. Talouden negatiivinen kehittyminen ja jäsenkato johtavat väistämättä tällaiseen kehittymiseen. Tämänhetkinen taloustilanne heikentää tukitoimien kehittämisintoa ja -mahdollisuutta. Yhteisöverojen määrän pikainen väheneminen, paikkakunnan työttömyyden kasvu yhdistettynä seurakunnista eroamisiin aiheuttavat monin paikoin huolta. Keskustelu ja ennen kaikkea eläkeiän nostamisen pelko ovat omiaan lisäämään taloushenkilöstön jaksamiseen liittyviä negatiivisia oireita. 2. Miten valtio ja kunta hoitavat näitä tehtäviä? Julkisoikeudellisina yhteisöinä niin valtio, kunnat kun seurakunnatkin ovat samassa ongelmatilanteessa. Se, että valtio on yksi työnantaja vaikuttaa keskittämisen mahdollisuuksiin verratessa kuntiin. Toisaalta kunnilla ei ole samantyyppistä yhteiselintä kun seurakunnilla on kirkkohallitus. Perustuslain 76 :n mukaan kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkolla on siis itsellä oikeus ja velvollisuus huolehtia tehtävien hoidosta järkevällä tavalla. Korkein päättävä elin on kirkolliskokous. 2.1 Valtionhallinnon palvelukeskustoiminta Valtionhallinnossa on neljä talous- ja/tai henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavaa palvelukeskusta; sisäasiainhallinnon, oikeushallinnon, puolustushallinnon, ja valtionkonttorin palvelukeskukset (Lähde: ). Sisäasiainhallinnon palvelukeskus (Palke) on perustettu voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa henkilöstö-, talous- ja puhelunvälitystukipalveluja sekä muita hallinnon tukipalveluja valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Palvelutuotanto alkoi Päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa ja pysyvä sivutoimipiste Kajaanissa. Palvelukeskusten tavoitteena on parantaa valtionhallinnon tuottavuutta tukipalveluissa sekä mahdollistaa asiakasvirastojen voimavarojen suuntaaminen hallinnonalansa ydintehtäviin (Lähde: ). Oikeushallinnon palvelukeskuksen (OPK) pysyvät toimipaikat sijaitsevat Hämeenlinnassa, Kuopiossa ja Turussa. Siirtymävaiheessa, vuosina , palvelukeskuksella on lisäksi toimipisteet Kouvolassa, Oulussa ja Vaasassa (Lähde: Oikeushallinnon palvelukeskuksen tulossopimus vuodelle 2008). Puolustushallinnon palvelukeskus (PHPK) on käynnistänyt toimintansa puolustusministeriön alaisena virastona Se perustettiin vuonna 2005 toimintansa käynnistäneen puolustusvoimien sisäisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen pohjalle Hämeenlinnaan. PHPK tuottaa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja valtionhallinnon virastoille (Lähde: Puolustusministeriön tiedote ). 8

9 Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) palvelukeskuksella on toimipaikat Porissa, Turussa, Vaasassa, Rovaniemellä ja Hämeenlinnassa, jossa sijaitsee myös päätoimipaikka. Helsingissä palvelukeskuksella on tilapäinen toimipiste. Palvelukeskuksen tuottamia palveluja ovat mm. ostolaskujen käsittely ja ostoreskontra, maksatus, laskutus, myyntilaskujen käsittely, myyntireskontra, perintä ja tulojen käsittely, kirjanpito ja tilinpäätökset, käyttöomaisuuskirjanpito, henkilöstöhallinto-palvelut, rekrytointipalvelut ja palkkahallintopalvelut. Asiakkaita ovat muun muassa Ilmailuhallinto, maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuvirasto, merenkulkulaitos, rautatievirasto, tiehallinto, tilastokeskus, valtiokonttori, valtiovarainministeriö (Lähde; ). Valtiontalouden vuosille annetun kehyspäätöksen mukaisesti valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa alueellisissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Valtionhallinnolle hankitaan yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön asteittain. Tietojärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisissä virastoissa vuonna Tämän nk. Kiekutietojärjestelmähankkeen yhteydessä yhtenäistetään toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita. Kaikki yllä mainitut palvelukeskukset vastaavat omasta palvelutuotannostaan, sen toimintatapojen yhtenäistämisestä sekä toiminnan kehittämisestä ennen yhteisen palvelukeskuksen perustamista. Palvelutuotannon yhtenäistämisen ja kehittämisen vastuu siirtyy jälkeen toimintansa aloittavan yhdistetyn palvelukeskuksen johdolle (Lähteet: , ). Myös yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja hoitamaan on perustettu palvelukeskus, joka aloitti toimintansa syksyllä Palvelukeskuksen toiminta perustuu yliopistojen ja palvelukeskuksen välisiin sopimuksiin. Keskus toimii markkinaehtoisesti ja myy palvelujaan yliopistoille ja muille mahdollisille asiakkailleen. Palvelukeskus toimii virastona, jonka toiminta rahoitetaan valtion budjetista siirtymäkauden ajan, jonka jälkeen se tarjoaa yliopistoille palveluja maksullisina. Yliopistojen palvelukeskus muuttuu alkaen osakeyhtiöksi. Yliopistojen palvelukeskus Certia tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen lisäksi asiakasyliopistoille moderneihin tietojärjestelmiin liittyviä asiantuntijapalveluja. Päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa ja sivutoimipisteet Joensuussa ja pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä 11 suomalaista yliopistoa on valinnut Certian kumppanikseen. Nämä yliopistot siirtyvät asiakkaiksi vuoteen 2010 mennessä, jolloin palvelukeskuksessa työskentelee noin 300 henkilöä (Lähde: ). 2.2 Kuntien yhteistyö Kunta voi järjestää palvelujensa tuottamisen monin eri tavoin. Usein palvelut on mielekkäintä ja taloudellisinta tuottaa yhteistoiminnassa muiden kuntien, yhteisöjen tai yritysten kanssa. Kuntayhtymiä on 228. Kyse on useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymät perustetaan kuntien keskinäisellä perussopimuksella. Merkittävimpiä kuntayhtymiä ovat; 19 maakuntien liittoa, 19 sairaanhoitopiiriä, 65 9

10 kansanterveystyön kuntayhtymää, 13 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 60 koulutuskuntayhtymää. Osakeyhtiöt, osuuskunnat ja säätiöt soveltuvat liikelaitostyyppisen toiminnan harjoittamiseen. Kunnat ovat perustaneet esimerkiksi yhteisiä jätehuoltoyhtiöitä, yrityspalveluyhtiöitä ja matkailuyhtiöitä. Sopimusyhteistyötä tehdään paljon mm. jätehuollossa, vesihuollossa, pelastustoimessa, rakennustarkastuksessa, kuluttaja- ja velkaneuvonnassa sekä koulutoimessa. Jotkin sopimukset ovat lakisääteisiä, mm. pelastustoimien yhteistoimintasopimukset, sopimus aluehälytyskeskusten rakentamisesta ja ylläpidosta sekä terveyskeskuspalvelujen ostosopimukset. Ostopalvelusta on kyse silloin kun kunta ostaa palveluja toiselta kunnalta tai yritykseltä. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja laadunhallinta vaativat erityisosaamista, jota tukee mm. Kuntaliiton kilpailuttamisprojekti. Seutuyhteistyö on perinteisesti liittynyt elinkeinopolitiikkaan ja edunvalvontaan. Tulevaisuudessa kunnat saattavat järjestää asukkaidensa peruspalveluita seudullisesti sekä sopia yhteisesti maankäytön suunnittelusta, maapolitiikasta ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä tietoliikennejärjestelmistä ja ympäristönhoidosta. Seudullinen yhteistyö soveltuu myös terveydenhuollon lähipalvelujen, sosiaalitoimen ja sivistyspalvelujen järjestämiseen (Lähde; ja kuntayhtymät/kuntien yhteistoiminta, ). Esimerkki useampaa kuntaa palvelevasta palvelukeskuksesta on Tuusulan, Mäntsälän, Järvenpään ja Nurmijärven yksikkö. Liiketoimintasuunnitelmassa vuoden 2008 alusta lukien on Tuusulan kunta vastannut palvelukeskuksen toiminnasta. Palvelukeskusta johtaa palvelukeskuspäällikön alaisuudessa neljä tiimiä (ostoreskontra-, myyntireskontra-, kirjanpito- ja maksuliikennetiimi). Henkilöstö on siirtynyt ns. vanhoina työntekijöinä palvelukeskukseen Tuusulan kunnan palvelukseen. Palvelusopimusluonnoksen mukaan lähettävä kunta vastaa kunnasta palvelukeskukseen siirtyneiden henkilöiden työllistymisestä siinä tapauksessa, että kunta irtisanoo sopimuksen palvelukeskuksen kanssa. Palvelukeskuksen toiminta rahoitetaan talouspalveluiden tuottamisesta syntyvien todellisten kustannusten mukaan prosesseittain ja tapahtumamäärittäin (myyntilaskut, ostolaskut, muistiotositteet, maksuliikennetapahtumat). Tietojärjestelmäkustannukset maksaa kukin kunta suoraan toimittajalle samoin kuin ohjelmakehityksen myötä tulevat lisäkustannukset (Lähde: ). 3. Yksi kirkon oma palvelukeskus Kirjanpitolakia noudatetaan kirkossa soveltuvin osin. Lisäksi seurakuntien kirjanpitoon liittyvää ohjeistusta annetaan kirkkohallituksesta. Kaikissa seurakunnissa on, koosta riippumatta, esimerkiksi samanlainen tasekaava. Palkkausjärjestelmä on keskitetty ja siihen liittyvät kysymykset neuvotellaan keskustasolla kirkkohallituksen työmarkkinaosaston toimesta, joka myös ohjeistaa seurakuntia. Niin seurakuntien kirjanpito kuin palkanlaskenta on näin ollen samojen sääntöjen ja ohjeiden alaista toimintaa, riippumatta siitä minkä kokoinen yksikkö on kyseessä tai missä se sijaitsee. 10

11 Näiden tehtävien hoitamiseen panostetaan nyt jokaisessa seurakuntataloudessa erikseen niin osaamisen kuin työvälineidenkin ylläpitämisen kautta. Suuri osa työntekijöistä hoitaa näitä tehtäviä muiden tehtävien lisäksi. Työtä voitaisiin tehostaa ja osaamista keskittää. Kirjanpito ja palkanlaskenta ovat työnantajan lakisääteisiä tehtäviä. Näiden hoidon laatuun on kiinnitettävä huomiota erityisesti siinä tilanteessa kun henkilökunta eläköityy ja uusia työntekijöitä rekrytoidaan. Useilla seurakunnilla on jo nyt vaikeuksia saada ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan kaikkia talouteen, hallintoon ja muihin tukitoimiin liittyviä tehtäviä. Kirkon oman palvelukeskuksen kautta on mahdollista taata seurakuntatalouksien palkanlaskennan ja kirjanpidon tehtävien osaava hoito kirkon oman sisäisen palvelukeskuksen kautta. Palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaisi seurakunnan taloushenkilöstön resurssien suuntaamisen varsinaiseen talouden suunnitteluun ja paikallista työpanosta vaativien muiden tukitoimien ohjaamiseen ja kehittämiseen. 3.1 Tavoitteet ja malli Kirkon oman palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena on a) edesauttaa ns. kaksoisperiaatteen toteutumista siten, että taloushallinnon tukitoimet hoidetaan suuremmissa yksiköissä b) tukea talous- ja henkilöstövastaavien resurssien suuntaamista talouden ohjaustehtäviin c) turvata seurakuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan hoito kaikissa tilanteissa d) tehostaa toimintaa yhtenäisten työprosessien kehittämisen ja yhden yhteisen tietojärjestelmän käytön kautta e) parantaa työhyvinvointia ennen kaikkea jaksamisen näkökulmasta f) ylläpitää ja kehittää tasapuolisesti toiminnan laatua Tässä mallissa kyse on uuden organisaation muodostamisesta sekä talous- ja palkkahallinnon palveluiden ja toimintojen kokoamisesta yhteen. Talous- ja palkkahallinnon prosessit yhtenäistetään. Palvelukeskuksella on yksi johtaja ja keskus sijoitetaan Kirkkohallituksen organisaatioon, eräänlaiseksi kirkon inhousetilitoimistoksi. Tässä inhouse -määritelmällä tarkoitetaan sitä, ettei palvelukeskus tarjoa palveluitaan kirkon ulkopuolelle. Yhden palvelukeskuksen henkilöstömäärän arvioidaan olevan noin 200 henkilöä, mikä jakaantuu siten, että taloushallinnon palveluihin sijoittuu hieman enemmän henkilökuntaa kuin palkanlaskentaan. Palvelukeskuksen henkilöstötarve on ajateltu katettavan rekrytoimalla seurakuntien nykyistä henkilöstöä. Koska kyse on koko kirkon näkökulmasta työvoimaresurssien uudelleen jakamisesta, ei palvelukeskusmalli lähtökohtaisesti johda irtisanomisiin. Kuitenkin on muistettava, että jokainen seurakunta itse määrittelee henkilöstötarpeensa ja jokainen työntekijä itse päättää mahdollisesta hakeutumisestaan palvelukeskuksen palvelukseen. Työntekijät on mahdollista palkata palvelukeskukseen nk. vanhoina työntekijöinä. Tilanteessa, jossa työt siirtyvät palvelukeskukseen, eikä henkilökunta hakeudu palvelukeskuksen palvelukseen, voi seurakunta joutua pohtimaan irtisanomisia. Yksi palvelukeskusmalli selkeyttää seurakuntien taloushenkilöstön tehtävänkuvauksia ja vaativuusmäärityksiä. 11

12 Siitä huolimatta että kyseessä on yksi organisaatio, palvelukeskus toimii useiden toimipisteiden kautta. Valmistelussa tähdätään n. 6 toimipisteeseen eri puolella maata. Lisäksi annetaan mahdollisuus alkuvaiheessa nk. virtuaaliseen työskentelyyn. Tärkeintä alkuvuosina ei ole se, että työntekijät saadaan fyysisesti saman katon alle, vaan osaamisen saaminen yhteen organisaatioon. Osaamisen kehittämisen sekä palvelutason ja -varmuuden turvaamiseksi tämä asettaa vaatimuksia työn johtamiselle. Työntekijöiden lopullinen keskittäminen perustettaviin toimipisteisiin on toteutettavissa joustavasti eläköitymisen kautta. Oletettavaa on, että suuremmista talousyksiköistä hakeutuu useita henkilöitä palvelukeskukseen. Vastaavasti pienissä seurakunnissa ei välttämättä ole yhtään henkilöä, joka voisi työtehtävien hoidon vuoksi siirtyä. Näissä pienissä seurakunnissa taloudesta vastaavalle jää kuitenkin paremmin aikaa keskittyä taloudenohjauksen tehtäviin sekä tukitoimien kehittämiseen. Jokaisessa seurakuntataloudessa on oltava taloudesta vastaava työntekijä. Keskeistä tässä kehittämisvaihtoehdossa on luoda sujuva toiminta- ja asiakkuudenhallintamalli seurakuntatalouksien ja palvelukeskuksen välille sekä siihen liittyvät selkeät ja yksinkertaiset prosessit. Keskeistä on myös toimipisteiden erikoistuminen olemassa olevaan ja kehitettävissä olevaan osaamiseen pohjautuen. Erikoistumisen tulee luonnollisesti tapahtua myös henkilötasolla, jotta todellista prosessien kehittymistä on mahdollista tapahtua. Työn tehostuminen edellyttää valitun toimintamallin ja parhaisiin käytänteisiin perustuvien prosessien noudattamista. Yhden palvelukeskuksen kehittämisvaihtoehdon tehokas työskentely edellyttää yhteistä tietojärjestelmäratkaisua, joka on käytössä kaikissa seurakuntatalouksissa ja palvelukeskuksen toimipisteissä. Tehokas palveluntuotanto edellyttää myös tiedonsiirron sähköistämistä seurakuntien, palvelukeskuksen ja muiden sidosryhmien välillä. Tämä kehittämisvaihtoehto on mahdollista toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuen, jolloin seurakunnat liittyvät siihen tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Tämä etenemistapa on kuitenkin hyvin hidas ja epäsystemaattinen, eikä sisällä kaikkia hyötyjä. Mikäli yhden palvelukeskuksen malli halutaan saada todella toimivaksi alusta lähtien, niin sen asiakkaaksi tulisi kaikkien seurakuntatalouksien siirtyä. Palvelukeskus on taas puolestaan velvoitettu tietyntasoiseen, asiakaslähtöisesti toteutettuun palveluun heti käynnistymisestään lähtien. Tavoitteiden toteuttamiseksi ja kokonaiskirkon hyödyn näkökulmasta on välttämätöntä, että kaikki kirkon talousyksiköt ovat mukana siirtymäkauden jälkeen. Yksi palvelukeskus kehittämisvaihtoehto (Lähde; Suomen evankelis-luterilaisen kirkon taloushallinnon ja palkanlaskentapalveluiden kehittämisvaihtoehtojen arviointi Loppuraportti FCG MentorIT Oy, s. 8). 12

13 Yksi palvelukeskus malli vastaa kaikkiin tämän esityksen tavoitteisiin. Keskittämisen kautta turvataan kaikkien kirkollishallinnon yksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan osaava hoito. Mallin mukaan työprosessit yhtenäistyvät pitkälti jo yhteisen tietojärjestelmän hankinnan kautta. Yksi yhteinen rajapinta varmistaa tasapuolisen kirjanpidon ja palkanlaskennan kehittämisen sekä laadun valvonnan. Nykyisen taloushenkilöstön jaksamista tuetaan vähentämällä näiden töiden osaalueiden paikallisen osaamisen tarpeita. Tärkeää on huomata, että palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvät tehtävät eivät kaikilta osin siirry palvelukeskukseen. Seurakuntatalous on edelleen työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen muutoksista päättäminen. Vain sellaiset osat kirjanpidosta ja palkanlaskennasta, jotka voidaan nytkin ulkoistaa seurakunnasta, voidaan siirtää kirkon palvelukeskuksen hoidettaviksi. 3.2 Organisointi Kirkon palvelukeskus on tarkoitus perustaa kirkkohallituksen yhteydessä toimivaksi erillisyksiköksi. Palvelukeskuksen johto sijaitsee jonkin toimipisteen yhteydessä. Merkittävässä roolissa tulee olemaan palvelukeskuksen työtä ohjaava johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 6 ja enintään 10 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenten tulee olla taloudenhoitoon perehtyneitä kirkon jäseniä. Jäsenistä vähintään kolmannes tulee nimittää seurakuntatalouksien talousjohdosta. Johtokunnan tärkein tehtävä on kehittää ja valvoa palvelukeskuksen toimintaa. Varsinaisen kirkkolakimuutosehdotuksen hyväksyminen johtaisi siihen, että kirkkohallituksen tehtäväksi siirrettäisiin seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpito ja palkanlaskenta sekä niihin liittyvä maksuliikenne. Kirkkohallitus siirtäisi toimivaltansa näissä tehtävissä sitä tarkoitusta varten asetettavalle johtokunnalle. Edelleen säädettäisiin, että kirkolliskokous vahvistaisi vuosittain palvelukeskuksen palveluiden hinnan. Kirkkojärjestyksessä tarkennettaisiin kirkkohallituksen hoitoon siirtyvät palvelut, jotka olisivat kirjanpito, ostolaskut, ostoreskontra, myyntilaskut, myyntireskontra, käyttöomaisuuskirjanpito, palkanlaskenta, matka- ja kululaskut sekä niihin liittyvä maksuliikenne. Tarkemmin näistä tehtävistä sovittaisiin palvelukeskuksen ja seurakuntatalouden välisessä palvelusopimuksessa. 4. Vaikutukset Palvelukeskuksen perustaminen ei vaikuta seurakuntien nykyiseen itsenäisyyteen. Jokainen seurakuntatalous on edelleen itsenäinen toimija, joka vastaa omasta taloudestaan, henkilöstöstään ja päätöksistään. Myös kirkon keskusrahasto on palvelukeskuksen asiakkaana muutoin itsenäinen toimija. Kirkkohallituksen tehtävänä on muun muassa edistää kirkon ja seurakuntien työtä ja ohjata seurakuntien taloudenhoitoa ja tilinpitoa (Kirkkohallituksen ohjesääntö 1 ). 13

14 Kirkkolain mukaan Seurakunta hoitaa itse asioitaan ja omaisuuttaan tämän lain ja kirkkojärjestyksen sekä kirkon taloudesta erikseen annettujen säädösten mukaan (KL 7:1 momentti 1). Periaatteellinen muutos nykytilanteeseen tulisi sitä kautta, että osa seurakuntien kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvistä tehtävistä ehdotetaan hoidettaviksi keskitetysti edellisessä kappaleessa selostetulla tavalla. 4.1 Vaikutukset tehtäviin ja menettelytapoihin Niin kirjanpito kuin palkanlaskenta ovat alan erityislainsäädännön ja kirkkohallituksen keskitetyn ohjeistuksen alaista toimintaa. Näihin liittyvät tehtävät ovat lakisääteisiä, aikamäärättyjä ja osittain määrämuotoisia. Itse tehtävien hoitaminen siirtyisi seurakunnasta palvelukeskukselle niiltä osin kun ne voidaan talousyksiköstä ulkoistaa. Työtavat seurakuntatalouksissa eroavat toisistaan johtuen esimerkiksi ohjelmistoista ja niiden laajuudesta, henkilöstön määrästä, työvälineiden hyödyntämisasteesta ja organisaation koosta. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa tehokkaiden, tarkoituksenmukaisten ja nykyaikaisten menettelytapojen käytön kaikissa seurakunnissa. Jo pelkästään kaikkien seurakuntien siirtyminen sähköiseen tiedonsiirtoon selkeyttää ja helpottaa työtehtävien hoitoa seurakunnissa sisäisestikin. Kirkon palvelukeskuksen perustamisella tulee olemaan vaikutuksia jokaiseen seurakuntatalouteen. Osa ennen seurakuntatalouksissa tehdystä työstä siirtyy seurakuntataloudesta pois. Työkuvat muuttuvat kaikkien niiden työntekijöiden osalta, jotka hoitavat nykyisin näitä siirtyviä tehtäviä. Jokaisessa seurakunnassa on käytävä taloustoimistojen ja näitä tehtäviä hoitavien muiden yksiköiden (esimerkiksi hautaustoimen) työntekijöiden työkuvat lävitse. Työprosessit tulevat palvelukeskusmallissa yhtenäistymään nykyisestä. Kaikki ne työprosesseihin liittyvät osat, jotka hoidetaan palvelukeskuksessa, hoidetaan samojen prosessikuvausten mukaisesti. Seurakunnilta tämä edellyttää oikean tiedon antamista. Tämän aikaansaamiseksi on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota päätöksentekoon ja sen huolelliseen valmisteluun. Maksimaalisen kokonaishyödyn aikaansaamiseksi on seurakunnissa käytävä lävitse palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvien tehtävien järkevät ja tarkoituksenmukaiset toimintatavat. 4.2 Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön Pienissä yksiköissä, joissa usein yksi työntekijä (talouspäällikkö/taloudesta vastaava) hoitaa muun muassa kirjanpidon ja palkanlaskennan, työtehtävät tulisivat muuttumaan. Edelleen seurakunnassa olisi tehtävä kaikki kirjanpidon ja palkanlaskennan valmistelut ja huolehtia seurannasta. Tehtäviksi niiden töiden osalta, jotka siirtyisivät palvelukeskukseen jäisi tarkistus-, korjaus- ja hyväksymistehtävät. Työtehtävien uudelleenorganisointi selkeyttäisi talouspäällikön tehtäväkuvaa, mutta ei poistaisi työnantajan perusvastuuta, joista taloudesta vastaava näissä tehtävissä vastaa. Samalla pienen yksikön taloudesta vastaavalle jäisi paremmin aikaa hoitaa varsinaista tehtäväänsä, suunnittelua, analysointia ja työn ohjaamista. On erityisen tärkeää huomata, että pienissä yksiköissä tarvittaisiin edelleen taloudesta vastaavaa hoitamaan kaikkia muita tehtäviä. Niitä ei tule siirtää kirkkoherran vastuulle. Esimerkkejä niistä muista tehtävistä, jotka ovat taloudesta vastaavan 14

15 vastuulla, ovat hankinnat ja niihin liittyvät kilpailuttamiset, palkka-asiamiestehtävät, henkilöstö-hallinto muiden kuin hengellistä työtä tekevien osalta, kiinteistö- ja hautatoimi, metsänhoito, sijoitustoiminta, kustannuslaskenta, rahoitussuunnittelu, veroasiat, kirkkoneuvoston asioiden valmistelu niiltä osin kun kyseessä ei ole hengellinen toiminta ja niin edelleen. Usein pienen yksikön taloudesta vastaava hoitaa myös tietojärjestelmien pääkäyttäjätehtäviä ja kirkkoherranvirastoa. Kokonaisuutta tarkasteltaessa ei sovi unohtaa erityisesti pienten yksiköiden talousvastaavien ylitöiden määrää. Viime vuosina on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että ylitöitä ei kirjata ylös, jolloin niitä ei pidetä vapaana tai niistä ei makseta korvausta. Talousvastaava on usein ristiriitaisessa tilanteessa kun tulot eivät riitä menoihin ja kun työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, niin ylitöitä ei veloiteta työnantajalta. Taloustoimistossa hoidetaan hyvin paljon lakisääteisiä tehtäviä, jotka on hoidettava ajallaan. Palvelukeskukseen siirrettävät tehtävät ovat vain osa kaikista tehtävistä ja kirkkoneuvoston on työnantajanäkökulmasta tarkasteltava työaika, jäljelle jäävät tehtävät ja selvitettävä ne tarpeelliset tehtävät, joita tähän saakka on ajan puutteen vuoksi jopa jäänyt hoitamatta. Keskisuuressa ja suuressa talousyksikössä, jossa työtehtävät ovat eriytetymmät, joidenkin työntekijöiden työ ulkoistetaan mahdollisesti kokonaan tai ainakin osittain. Näissä tapauksissa työnantajan on käytävä lävitse koko tehtäväkuva ja ratkaistava tilanne tarkoituksenmukaisesti. Palvelukeskus rekrytoi ensisijaisesti seurakunnista työntekijöitä hoitamaan seurakuntien palkanlaskennan ja kirjanpidon. Seurakunnista palvelukeskukseen hakeutuvat työntekijät on tarkoitus palkata nk. vanhoina työntekijöinä. Tämä voidaan toteuttaa erillisen TES:n avulla. Hakeutuminen palvelukeskuksen palvelukseen pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Seurakunnissa muutos tulee aiheuttamaan palkanlaskennan ja kirjanpidon työprosessien läpikäymisen ja selkeyttämiseen ja tehtävänkuvien tarkistamisen. Koska muutos koskee enimmillään yli 300 talousyksikköä, on mahdottomuus arvioida voidaanko seurakunnista irrottaa palvelukeskukseen riittävästi henkilöstöä. Taloustoimistojen työn osittaisen keskittämisen ja työprosessien selkeyttämisen kautta vaikutus tulee näkymään myös työssä jaksamisena. Jatkuvien talouteen liittyvien uudistusten ja seurakuntarakenteeseen liittyvien muutosten aikana on ajankohtaista kiinnittää huomiota myös tähän seikkaan. Seurakuntien peruspalvelujen ja tukitoimien menestyksellinen hoitaminen vaatii organisaatiossa selkeitä, hyvin toimivia ja oikein mitoitettuja työkokonaisuuksia. Siirtyminen palvelukeskuksen palvelujen piiriin edellyttää sähköistä laskujen kierrätystä ja yleensäkin asioiden hoitamisen sähköisesti seurakunnan ja palvelukeskuksen välillä. Hyvin toimiva organisaatio tuottaa luotettavaa ja ajanmukaista tietoa palvelukeskukselle ajallaan, joka pystyy varmistamaan luotettavan kokonaistaloustiedon syntymisen asiakkailleen. 4.3 Vaikutukset seurakuntalaisiin Seurakuntatalouden kirjanpito ja palkanlaskenta ovat seurakunnan sisäisiä tehtäviä, jotka eivät liity seurakuntalaisten palvelujen saantiin. Kuitenkin järkevällä tavalla 15

16 hoidettu talous näkyy aina seurakuntalaisten palvelujen saannin laajuudessa. Keskittymällä paikallisesti kirkon ydintehtävään kaikilta osin parannetaan palvelun laatua. Keskittämällä koko kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtäviä tehostetaan seurakuntien voimavarojen käyttämistä varsinaiseen paikalliseen palveluun. Samalla varmistetaan talouden läpinäkyvyys tuottamalla tiedot luotettavasti ja tehokkaasti. Ajantasainen tieto luo aina toiminnalle varmuutta. Luottamushenkilöille, jotka edustavat myös palvelujen saajia, on ajantasainen ja oikea tieto välttämättömyys oikeiden päätösten tekemisen pohjaksi. Palvelukeskus tuottaa ajantasaista tietoa tukien siten seurakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa. 4.4 Vaikutukset työllisyyteen, työelämään ja aluekehitykseen Kirkon toimistohenkilöstön ikäjakauma on huolestuttava. Vuosien vaihteessa noin 56 % toimistohenkilöstöstä oli yli 50-vuotiaita. Lähivuosina toimistohenkilöstö alkaa eläköityä ja vauhti kiihtyy. Yhtenä syynä töiden keskittämiselle on huoli siitä, miten tulevaisuudessa pystytään hoitamaan seurakuntatalouksien lakisääteiset tehtävät. Palvelukeskukselle on tärkeää saada seurakunnista osaavaa henkilöstöä palvelukseensa. Ennen kaikkea kyseessä on osaavan henkilöstön palkkaaminen, joka tuntee seurakuntien toiminnan ja omaa näin olleen nk. hiljaista tietoa. Jotta henkilöstön hakeutuminen palvelukeskuksen palvelukseen helpottuisi, annetaan mahdollisuus työn tekemiselle nk. virtuaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin seurakunnassa työskentelevän henkilöstön ei välttämättä tarvitse muuttaa paikkakuntaa työskennelläkseen palvelukeskuksessa. Palvelukeskusorganisaatio tulee olemaan hajautettu useaan toimipisteeseen eri puolilla maata. Tällä hetkellä tavoitteena on 6 toimipistettä eri puolilla maata. Tämän lisäksi on tarvittaessa mahdollisuus työskennellä edellä mainitulla tavalla, virtuaalisesti. Tällä tavalla varmistetaan myös alueellinen työssäkäyntimahdollisuus. Seurakuntiin jää taloudesta vastaava henkilöstö ja palkka- ja kirjanpitoa valmistelevia työntekijöitä seurakunnan tarpeen mukaan. 4.5 Vaikutukset talouteen Palvelukeskusmallin vaikutukset talouteen on havainnollistettu kolmella erikokoisella seurakuntataloudella, pieni seurakunta (alle 6000 jäsentä), keskikokoinen seurakunta ( jäsentä) ja suuri seurakunta (yli jäsentä). Pienten seurakuntien osalta palvelukeskusmalliin siirtyminen tuo mukanaan paremman, tasaisemman työn laadun, kouluttamistarpeen vähenemisen, IT-kehityksen ja ylläpidon poistumisen, sijaistamisen helpottumisen ja talouspäälliköllä jää aikaa olennaisiin työtehtäviin. Suhteessa pienet seurakunnat saavat suurimmat yksikkökustannussäästöt. Siirtymisen heikkoudet ovat ylimenokauden ongelmat ja se, ettei henkilömäärää haluta välttämättä vähentää, joten kokonaiskustannukset voivat kasvaa 16

17 hieman tai yksi talouspäällikkö voisi hoitaa useamman seurakunnan talouspäällikön tehtäviä. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa sivukuluineen, ITkustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä n euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseista ovat keskimäärin noin euroa vuodessa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä n euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 46 %) vuodessa (huom. valtaosa jäävän taloushenkilöstön ajasta kohdentuu muille kuin kohdeprosesseille). Keskikokoisen seurakunnan siirtyessä palvelukeskuksen asiakkaaksi siirto tuo mukanaan paremman, tasaisemman laadun, kouluttamistarve vähenee, IT-kehitys- ja ylläpitokustannukset poistuvat, sijaistaminen helpottuu, talouspäällikön aikaa vapautuu olennaiseen ja yksikkökustannussäästöt ovat merkittävät. Kokonaissäästöpotentiaali on %. Siirtymisen heikkoudet ovat ylimenokauden ongelmat, uusien tehtävien ja roolien määrittäminen ja oppiminen sekä henkilöstön eläköitymisen ja tehtävien siirtämisen yhteensovittamisen haasteet. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa, IT-kustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä n euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseille ovat n euroa vuodessa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 30 %) vuodessa. Suuren yksikön siirtyminen tuo mukanaan paremman, tasaisemman laadun, kouluttamistarpeen vähenemisen, IT-kehitys- ja ylläpitokustannusten poistumisen ja talousyksikön tehtävien keskittämisen olennaiseen. Yksikkökustannussäästöt ovat kohtuulliset. Kokonaissäästöpotentiaali on %. Siirtyminen tuo mukanaan ylimenokauden ongelmat, uusien tehtävien ja roolien määrittämisen ja oppimisen sekä haasteet eläköitymisen ja tehtävien siirtämisen yhteensovittamisessa. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa, IT-kustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseissa ovat n euroa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 35%) vuodessa. (Lähde; HeTa:n palvelukeskus synergiaa vai sotkua? PriceWaterhouseCoopers, kirkolliskokous ). 17

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen 19.12.2008 Valtiovarainministeriö Tomi Hytönen Projektipäällikkö Hankkeesta yleisesti Yhdistetty palvelukeskus aloittaa 1.1.2010 Valtion

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 DIAARI:237/2010 41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Taustaa PPSHP:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 7/2010 89 Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KPK THH

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Projektipäällikkö Kirsti Torvinen, Opetusministeriö 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö 11-3-2015/tl Kurikka-Jalasjärvi palvelujen järjestämissuunnitelman ja myöhemmin tehdyn päätöksen mukaan yhdistyneen kaupungin konsernitalous, palkkahallinto,

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Monetra tehostaa henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistyössä asiakkaan kanssa. 9.9.2015 Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen Monetra Oy

Monetra tehostaa henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistyössä asiakkaan kanssa. 9.9.2015 Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen Monetra Oy Monetra tehostaa henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistyössä asiakkaan kanssa 9.9.2015 Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen Monetra Oy Mikä Monetra Oy? Monetra on voittoa tavoittelematon talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 4/2009 Kirkkoneuvosto. Kokousaika Torstai 4.6.2009 klo 19.00 Infotilaisuus klo 18.00.

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 4/2009 Kirkkoneuvosto. Kokousaika Torstai 4.6.2009 klo 19.00 Infotilaisuus klo 18.00. JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 4/2009 Kirkkoneuvosto Kokousaika Torstai 4.6.2009 klo 19.00 Infotilaisuus klo 18.00 Kokouspaikka Seurakuntakoti Joutsa Käsiteltävät asiat 37 Virkavapaus- Tuija Emaus-Etindelle

Lisätiedot

KHALL 112 Valmistelija: kunnankamreeri Marjukka Manninen, p. 050 390 0066, marjukka.manninen@haukipudas.fi

KHALL 112 Valmistelija: kunnankamreeri Marjukka Manninen, p. 050 390 0066, marjukka.manninen@haukipudas.fi Kunnanhallitus 112 23.05.2011 Kunnanvaltuusto 31 30.05.2011 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 5502/10/101/2011 KHALL 112 Valmistelija: kunnankamreeri Marjukka Manninen, p. 050 390

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51 Kn. 28.11.2011 142 Kv. 12.12.2011 51 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Pudasjärven seurakunta elää monen muutoksen keskellä. Näiden muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen on tärkeää. Tätä prosessia tukee myös

Lisätiedot

Saimaan talous ja tieto Oy

Saimaan talous ja tieto Oy Saimaan talous ja tieto Oy Saitan organisaatio Omistus: Lappeenrannan kaupunkikonserni 50% Eksote 50% Toimitusjohtaja ja hallintotiimi 1+2 hlöä Liikevaihto 7,5 8,0 M Liikevoittotavoite 5% Liikevaihdosta,

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon Oikeusministeriö LIITE 4 Mitoituslaskelmien lähtötiedot Versio 1.0 5.1.2005 Sivu 2 (8) Johdanto palvelukeskuksen mitoituslaskelmiin Palvelukeskuksen mitoituslaskennassa

Lisätiedot

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 CASE Valtiokonttori: Kokemukset verkkolaskuista Voiko toimittajan pakottaa lähettämään verkkolaskuja? Miten verkkolasku tehostaa ostolaskujen käsittelyä? Kristiina

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN MALLIOHJE

SISÄISEN VALVONNAN MALLIOHJE SISÄISEN VALVONNAN MALLIOHJE 1. Yleistä Sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa kohtuullisella varmuudella, että seurakunnan taloudellinen toiminta ja hallinto on hoidettu asiallisesti, laadukkaasti

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto AIKA: Tiistai 29.3.2016 klo 18.30 PAIKKA: Kirkonkulman sali 2. krs, Kirkkotie 6 Liite Asia 56 KOKOUKSEN AVAUS... 71 57 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Kirkon toimistohenkilöstö KiTo 27.9.2012, Kouvola

Kirkon toimistohenkilöstö KiTo 27.9.2012, Kouvola Kirkon toimistohenkilöstö KiTo 27.9.2012, Kouvola Seija Mäenpää, johtaja 1 27.9.2012 Kirkkohallituksen organisaatio Kirkon palvelukeskus, Kipa 1.1.2012 2 27.9.2012 Kirkon palvelukeskus Johtokunta aloitti

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Hyvä tilitoimistotapa

Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Sisältö: Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa on Kirjanpitotoimistojen Liitto r.y:n jäsenkokouksessa 13.6.2005 hyväksytty jäseniä

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Modernit sähköiset työvälineet mahdollistavat uuden tavan tehdä asioita ja seurata

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 Aika Keskiviikko 13.3.2013 klo 18.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Raimo Honkanen

Lisätiedot

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen

Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Tietotekniikkaosaston lähituen kampuspalvelukeskusten käynnistäminen Matti Lattu tietotekniikkapäällikkö Tietotekniikkaosasto Tietotekniikkapalveluiden työnjako Helsingin yliopistossa ennen vuotta 2007

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien.

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien. Yhdistymismallit 1. Seurakunta lakkautetaan ja liitetään toiseen seurakuntaan 2. Yhdistettävät seurakunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi seurakunta 3. Muodostetaan seurakuntayhtymä 4. (Kappeliseurakunnan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö,

Lisätiedot

HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI

HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI KIRKKOHALLITUS HETA-ESISELVITYKSEN VÄLIRAPORTTI Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittäminen 2010-luvulle Kohtaamme alinomaa monia mahdollisuuksia, jotka ovat taitavasti

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy käynnistysvaihe

Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy käynnistysvaihe Kuntien palvelukeskus KPK THH Oy käynnistysvaihe KPK THH Oy käynnistysvaiheen hallitus ja yhtiön perustajakuntatoimijat Varapuheenjohtaja Jaana Kuuva Kotkan kaupunki Jäsen Markku Silen Jäsen Jukka Linnavuori

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari Läsnäolon yhteisö Hallintovirkamiehet Voitto Huotari Seurakuntarakennetyöryhmä Tehtävänä on» seurata kuntarakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin» tehdä ehdotuksia seurakuntien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Missä mennään ja mitä on tulossa

Missä mennään ja mitä on tulossa Verkkolaskutus: Missä mennään ja mitä on tulossa Tampereen kaupunki 1 Tampereen kaupunki: verkkolaskutus käyttöön Tampereen kaupungin ostolaskut Verkkolaskujen vastaanotto, nykytila Miten Tampereen kaupungille

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa

Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa Joensuu 14.5.2007 Henkilöstöjärjestöjen edustaja Asiamies Satu Henttonen, Palkansaajajärjestö Pardia Lähteinä käytetty Valtioneuvoston periaatepäätös (VM

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot