KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti"

Transkriptio

1 KIRKON PALVELUKESKUS HeTa-projekti

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 1. Nykytilan arviointi Nykytilan tunnistetut ongelmat Jäsenkato kasvussa Tietohallinnon hoito Nykytilan jatkuminen 7 2. Miten valtio ja kunta hoitavat näitä tehtäviä? Valtiohallinnon palvelukeskustoiminta Kuntien yhteistyö Yksi kirkon oma palvelukeskus Tavoitteet ja malli Organisointi Vaikutukset Vaikutukset tehtäviin ja menettelytapoihin Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön Vaikutukset seurakuntalaisiin Vaikutukset työtehtäviin, työelämään ja aluekehitykseen Vaikutukset talouteen 17 2

3 YLEISTÄ Seurakuntarakennetyöryhmä on pohtinut evankelisluterilaisen kirkon seurakuntarakenteiden uudistamista ja ehdottanut kehityksen pohjaksi seuraavat linjaukset; 1. hengelliseen elämään liittyvät perustoiminnat toteutetaan sekä pienissä toimivissa lähiyhteistöissä että laajempana yhteistyönä 2. seurakuntien taloudelliset ja hallinnolliset tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä (Lähde: Muuttuvien yhteisöjen kirkko. Seurakuntarakennetyöryhmän mietintö, Suomen evankelisluterilaisen kirkon keskushallinto. Sarja C 2007:9, s 15-16). Kirkkohallituksen HeTa-projektissa (kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittäminen 2010-luvulle) on päädytty esittämään oman palvelukeskuksen perustamista evankelis-luterilaiselle kirkolle. Kirkon palvelukeskuksen perustamisen tarkoituksena on luoda edellytykset seurakuntatalouksien palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvien tehtävien hoitamisesta suuremmissa yksiköissä yllä mainitun periaatteen 2 mukaisesti. Kirkollishallinnon henkilöstö- ja taloushallinnossa on tehtäviä, joita voidaan menestyksekkäästi hoitaa keskitetysti. Perustamalla Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle oma palvelukeskus, joka hoitaa sovittuja kirkon talousyksiköiden palkanlaskennan ja kirjanpidon tehtäviä, tuetaan seurakuntatalouksien perustehtävän paikallista toteutumista. Yhteiskunnassa nykyinen kehitys suuntautuu voimakkaasti talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoidon keskittämiseen. Valtio on keskittänyt virastojensa tehtäviä palvelukeskuksiin ja keskittää parhaillaan palvelukeskuksia yhteen. Kuntapuolella siirrytään kirjanpidon ja palkanlaskennan sekä muiden palvelujen hoitamisessa suurempiin yhteistyökuvioihin vähenevien resurssien johdosta. Yrityksissä on jo aikaisemmin oivallettu ydintehtävän ja sitä tukevien tehtävien hoitamisen ero. Vastaava kehitys on mahdollinen myös evankelis-luterilaisessa kirkossa. 1. Nykytilan arviointi Seurakuntien välisiä tulevaisuuden yhteistyökuvioita pohditaan nykyään usein kuntien rakennekehityksen pohjalta. Seurakuntien välistä yhteistyötä kartoittavia selvityksiä on tehty ja niitä on tekeillä. Kartoitukset eivät kuitenkaan ole vielä tuottaneet laajasti tuloksia. Voimavaroja yhteistyökuvioiden rakentamiseksi ei aina tunnu löytyvän. Seurakunnat pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä eivätkä herkästi ryhdy yhteistyöhön. Seurakuntien talouspuolella ollaan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen kilpajuoksutilanteessa. Vielä nyt on seurakunnissa osaajia, mutta tulevaisuudessa tilanne on täysin toinen. Kun seurakunnassa tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeelle siirtymisten vuoksi olisi pian löydettävä yhteistyökumppani, sitä ei välttämättä löydykään. Jotkin seurakunnat ovat tosin ryhtyneet rakentamaan keskinäistä talousyhteistyötä keskittämällä taloudenhoitoon liittyviä toimintoja. Yhteistyökuviot etenevät kuitenkin hitaasti ja ovat varsin paikallisia; tilanne seurakunnittain ja alueittain vaihtelee suuresti. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä pitäisi keskittää ja järkeistää mahdollisimman nopeasti hyvissä ajoin, ettei jouduta hätäratkaisutilanteeseen. Ulkoistamisen mahdollisuutta on selvitetty useissa seurakunnissa. Usein sitä harkitaan vakavasti vasta silloin, kun tulossa on eläkkeelle siirtymiset. Ulkoistamisen esteitä 3

4 ovat yleensä olleet palvelun kalleus sekä se, että valmisteleviin töihin tarvitaan edelleen seurakunnissa taloushallinnon henkilökuntaa. Muita esteitä ovat pelko valvontamahdollisuuden pettämisestä menojen suhteen (kirjanpito), tai että on juuri hankittu uusi ohjelma, ei ole siirrytty sähköiseen laskujen kierrätykseen, ei ole saatavilla ulkopuolisen tahon palveluja tai että kirkon palkanlaskennan sopimusmääräysten osaajia ei ole. Esille on tullut myös näkemyksiä siitä, että ulkoistamista tulisi toteuttaa vain seurakuntien kesken; ulkopuolisen osaamista epäillään. 1.1 Nykytilan tunnistetut ongelmat Seurakuntien toimistohenkilöstön ikäjakauma on varsin haasteellinen. Kirkolla on noin toimistotyöntekijää (2007). Heistä 35 % on 55 vuotta täyttäneitä ja 21 % vuotiaita. Henkilöstön ikäjakauma ei ole poikkeuksellinen tämän päivän Suomessa, jossa suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Seurakuntien on kuitenkin huolehdittava henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien osaavasta hoidosta myös muuttuvassa tilanteessa. Nykyisin seurakunnissa on käytössä pääasiallisesti kaksi eri talousohjelmistoa ja pieni osa seurakunnista käyttää muitakin ohjelmia. Talousyhteistyön laajenemisen esteenä on usein seurakuntien eri talousohjelmat. Palkanlaskennan ja kirjanpidon keskittämisen edellytyksenä on, että seurakuntatalouksissa on samat talousohjelmat. Kirjanpito hoidetaan seurakunnissa pääsääntöisesti paikallisesti. Varsinkin pienemmissä seurakunnissa ongelmana on taloushenkilöstön vähyys usein tehtävässä on vain yksi henkilö. Töitä on tehtävä sisään ennen lomaa tai järjestettävä asia jotenkin muuten niin, että välttämättömät työtehtävät, palkanlaskenta ja laskut, tulevat hoidetuiksi ajallaan. Koulutukset ovat kalliita ja usein kaukana, joten niihin ei aina ole mahdollista osallistua eikä niihin ehditäkään työtehtävien vuoksi. Sairaslomasijaisia ei ole saatavilla. Suurissakin yksiköissä on sijaisuusongelmia. Tilanne on kokonaisuudessaan varsin haavoittuvainen. Palkanlaskentaosaamista oli (2007) noin 350 seurakunnassa, joissa lasketaan palkat itse. Osa seurakunnista on ulkoistanut työn esimerkiksi ohjelmatoimittajille. Koko kirkossa on noin työntekijää (v. 2007, sis. kesätyöntekijät). Vakituisia palkansaajia on n Palkanlaskentaa osaavia henkilöitä on vielä riittävästi keskitetyn palkanlaskennan järjestämiseksi. Palkanlaskentaan viittaavilla nimikkeillä (palkkasihteeri, palkanlaskija, palkkakirjanpitäjä) on seurakunnissa töissä yli 70 henkilöä, ja lisää tämän alan osaavia on seurakunnissa esimerkiksi talouspäällikkönimikkeellä. Työn laadun yhtenä kriteerinä pidetään yleensä sitä, että työ on tehty voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Siten työn lopputulos hyödyntää asetettujen tavoitteiden seurantaa, todentamista ja analysointia. Luottamushenkilöiden näkökulmasta tämä on ehdoton edellytys talouden hoidossa. Tavoitteiden seurannan ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta nämä seikat ovat ensisijaisen tärkeitä myös koko seurakunnan henkilöstölle. Henkilöstöhallinnossa työn laatukriteereinä voidaan pitää mm. palkkojen maksamista samojen sääntöjen mukaisesti oikein ja ajallaan sekä tasapuolisuutta työntekijöiden 4

5 kohtelemisessa. Kirjanpito on muotomäärätty tehtävä, jota ohjaavat samat lakeihin perustuvat säännökset ja kirkkohallituksen antamat ohjeet riippumatta siitä, minkä kokoisessa seurakunnassa kirjanpitoa hoidetaan. Kirjanpito kuuluu työnantajan velvoitteisiin ja kirkon on yhtenä yhteisöveronsaajana kiinnitettävä erityisesti huomiota talouden läpinäkyvyyteen. Yhteiskunnallisten velvoitteidensa täyttämiseksi kirkon on kirjanpitonsa kautta pystyttävä näyttämään ajantasaista ja luotettavaa tietoa verovarojen käytöstä. Seurakunnissa on kiinnitetty huomiota ns. vaarallisten työyhdistelmien olemassaoloon; esimerkkinä tilanne, jossa palkanlaskija laskee oman palkkansa. Tilanteita ei kaikilta osin voida välttää pienemmissä yksiköissä, joissa työntekijöitä on vähän. Sisäisen valvonnan ohjeistuksella voidaan työnkulkuihin sisällyttää varmuustekijöitä, esim. erilaisia hyväksymismenettelyjä, mutta käytännön jokapäiväisessä työssä niilläkään ei aukottomasti voida taata, ettei väärinkäytösten mahdollisuuksia olisi olemassa. 1.2 Jäsenkato kasvussa Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta eroaa vuosittain enenevässä määrin jäseniä. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet Jäsenmäärä Liittyneet Eronneet Erotus Vuosi Lähde: Kirkon tilastollinen vuosikirja 2004, 2008 Syitä eroamisiin on monia. Elämän rakentaminen (opiskelu, työpaikan vaihdot) monine muuttoineen voi vaikuttaa siihen, ettei asuinpaikkakunnan seurakunta ehdi tulla tutuksi. Yksilöajattelu yhteisöllisyyden kustannuksella näkyy ihmisen irrallisuutena, myös seurakunnasta. Usein syy on puhtaasti taloudellinen, jolloin kirkosta eroaminen on talouden epävarmuustilan heijastuma. Kirkosta erotaan eniten suuremmissa kasvukeskuksissa. Mikäli kirkosta eroaminen jatkuu nykytahdilla (2008) noin jäsentä/vuosi, niin 2019 jäävät verotulot n. 100 milj. euroa nykyistä alhaisemmiksi, eli n. 10 % tuloista 5

6 jää pois. Tässä hahmotelmassa ei ole otettu yhteisöveroa huomioon. Noin suuren jäsenmäärän menettäminen vuodessa on sama kuin että yksi suuri seurakunta häviäisi vuosittain. Voimakkaasti kasvava jäsenkato tuo kirkolle suuria haasteita, joihin on toden teolla paneuduttava. Tukitoimien keskittäminen on erityisen tärkeää tässä vaiheessa, jotta varsinaiseen ydintoimintaan ja sen tukemiseen voidaan suunnata mahdollisimman paljon voimavaroja. Mitä merkitsee vuoden 2007 tilastotietojen mukaan n. 100 milj. euron tulojen vähennys? Saman verran maksoi koko hautatoimi v. 2007, päiväkerho- ja varhaisnuorisotyö yhteensä, rippikoulu- ja nuorisotyö yhteensä tai pelkästään diakoniaan käytetty summa on tämän suuruinen. Näin suuri vähennys tuloissa merkitsee suoraan yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien voimakas vähentäminen ja osan supistaminen. Kyseessä on kirkolle todellinen haaste. 1.3 Tietohallinnon hoito Suunnitellun palvelukeskuksen kattaman sovellusalueen hoitoon seurakuntiin on hankittu satoja palvelintietokoneita. Jokainen talousyksikkö on joutunut ratkaisemaan palvelinalustan toteutuksen tavalla tai toisella: Osalla sovellukset toimivat seurakuntien omilla palvelimilla, osalla usean seurakunnan muodostaman kimpan laitteisiin tukeutuen ja osalla ulkoistettuna palvelutoimittajien laitekapasiteettia hyödyntäen. Kaikkien edellä mainittujen palvelinten osalta tehdään jonkun toimesta varusohjelmiston tietoturvapäivitykset ja laitteistot varmistetaan kukin tahollaan. Sovelluksiin tulee korjauksia ja päivityksiä 2-3 kertaa vuodessa. Jonkun on ne asennettava ja huolehdittava järjestelmän palautuskelpoisista varmistuksista päivitysten yhteydessä. Tämä koskee kaikkia sovellusinstallaatioita. Valitettavasti kirkossa ei riitä tietotekniikka-ammattilaisia joka paikkaan edellä kuvattujen toimien tueksi vaan käytettävissä oleva ammattilaisten joukko on keskittynyt suhteellisesti hyvin pieneen määrään talousyksiköitä; muualla tehtäviä tekee hyvin kirjava joukko eri alojen ammattilaisia. Korjausta tähän saadaan perusteilla olevien IT-yhteistyöalueiden kautta. Myös itse sovellukset on jokainen talousyksikkö, kukin tahollaan, hankkinut käyttöönsä joko ostaen tai vuokraamalla ne. Sovelluksia varten on jouduttu hankkimaan tietokantalisenssi, josta itse sovelluksen tavoin maksetaan vuotuisia tukimaksuja joka seurakuntataloudessa erikseen. Jokaista sovellusasennusta varten tarvitaan joku, joka tuntee käytössä olevat sovellukset ja osaa hallinnoida niitä: perustaa ja ylläpitää käyttäjätietoja ja tilejä sekä tarvittaessa tehdä järjestelmään sovellusten välisten liittymien vaatimia asetuksia. Tyypillisesti teknisesti vaativammat työt on ostettu palveluna ja helpommat työt oman, asiaa varten erikseen koulutetun, henkilökunnan toimesta. Seurakuntien henkilökuntaa joudutaan kouluttamaan sovellusten käyttöön vuosittain asia unohtuu helposti kokonaiskustannuksia laskettaessa. Tyypillinen seurakunnan sovellusasennus pitää sisällään sovelluksia usealta toimittajalta. Sovellusten väliseen tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät ovat usein maksullisia tuotteita, joista joudutaan hankintahinnan lisäksi maksamaan vuotuinen 6

7 ylläpitomaksu. Samat liittymät ja niiden vaatimat samat määrittelytyöt on ostettu ja teetetty useita kertoja vain sen vuoksi, että talousyksiköiden järjestelmät sijaitsevat hajallaan eri palvelimilla. Kaikki taloudenohjaukseen ja palkanlaskentaan liittyvät, kaikkia koskevat, muutokset tehdään jokaiseen järjestelmään erikseen. Myös tilastotietojen ilmoitus Kirkkohallitukselle tehdään jokaisesta seurakuntataloudesta erikseen. Kirkon palvelukeskukselle suunniteltujen sovellusten tietovolyymit eivät ole suuria. Kirkon kaikki talousyksiköt yhteenlaskienkin vastaa kooltaan keskisuurta organisaatiota ja edelleen toimintaa kehittämällä volyymeja voidaan pienentää hyvinkin merkittävästi. Teknisesti koko kirkon taloudenohjaukseen ja palkanlaskentaan liittyvä sovellustuotanto voidaan helposti keskittää yhteen toimipisteeseen ja yhteen yhteiseen tietokantaan. Vaikutukset tarvittavaan työn ja osaamisen määrään ovat merkittävät. 1.4 Nykytilan jatkuminen Myös nykytila kehittyy ajan myötä. Ainakin kuntien rakennemuutosten kautta tulee vielä seurakuntatalouksien yhdistymisiä. Kuitenkaan ei ole selvää, että ne vaikuttavat pienten seurakuntatalouksien määrään merkittävästi. Vuonna 2007 nk. pieniä seurakuntatalouksia, joiden jäsenmäärä oli alle 6000 jäsentä, oli 55 % kaikista seurakunnista. Vuoden 2009 alusta lukien pienten seurakuntatalouksien määrä oli 53 % kaikista seurakuntatalouksista. Kuntien rakennemuutokset eivät siis suoraan vähennä pienten yksiköiden suhteellista määrää. Sähköinen tiedonsiirto on leviämässä julkishallinnossa. Seurakunnista suuremmat yksiköt ovat siirtyneet sähköiseen tiedonsiirtoon taloushallinnossa. Keskisuurten tai pienten seurakuntatalouksien siirtyminen on luonnollisesti hitaampaa. Kuitenkin työn tehokkuuden näkökulmasta tämä on tärkeää ja voidaan olettaa että seurakuntataloudet ajan myötä siihen siirtyvät. Esteenä on usein järjestelmän kalleus, tiedon puute sekä työlääksi ja vaikeaksikin koettu siirtyminen. Laajempina yhteishankintoina (sis. koulutukset) tämäkin asia sujuisi helpommin, mutta siirtyminen on koko maan mittakaavassa hidasta. Kirkon vakituinen työntekijämäärä on , mikä vastaa Turun tai Tampereen kaupunkeja. Sekä Turussa että Tampereella on siirrytty keskitettyyn palkanlaskentaan ja kirjanpitoon. Kirkossa näitä tehtäviä hoitaa 328 yksikköä. Yhteistyön kehittäminen taloushallinnon puolella on työlästä ja hidastakin puhumattakaan siitä, että muodostetut yksiköt eivät välttämättä ole tarpeeksi suuria. Yksi mahdollisuus on, että nykyiset nk. yhteistyökimpat laajenevassa määrin kehittävät myös taloushallinnon yhteistyökuvioita. Nykyään yhteistyökimpat pohjautuvat lähes poikkeuksetta ITyhteistyöhön. Maassamme on jo esim. Mikkelin seudulla ja Kalajokilaaksossa kehitetty talouden operatiivisten töiden jakamista. Näiden kehittäminen kaikkiin seurakuntiin on mahdollista, mutta tällä hetkellä sattumanvaraista huomioiden eläkkeellesiirtymiset. Kuitenkin talousyhteistyön kehittäminen on tarpeellista myös nykyisten nk. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi. 7

8 Nykytilan kehittymistä helpottaa kirkolliskokouksessa käsittelyssä ollut virkapaketti, mikä mahdollistaa yhden talouspäällikön/-johtajan hoitamaan useamman seurakunnan taloudesta vastaavan tehtäviä. Se tulee helpottamaan varsinkin pieniä seurakuntia tilanteessa, jossa taloudesta vastaava jää eläkkeelle ja useamman seurakunnan talousyhteistyöhän on tarvetta. Talouden negatiivinen kehittyminen ja jäsenkato johtavat väistämättä tällaiseen kehittymiseen. Tämänhetkinen taloustilanne heikentää tukitoimien kehittämisintoa ja -mahdollisuutta. Yhteisöverojen määrän pikainen väheneminen, paikkakunnan työttömyyden kasvu yhdistettynä seurakunnista eroamisiin aiheuttavat monin paikoin huolta. Keskustelu ja ennen kaikkea eläkeiän nostamisen pelko ovat omiaan lisäämään taloushenkilöstön jaksamiseen liittyviä negatiivisia oireita. 2. Miten valtio ja kunta hoitavat näitä tehtäviä? Julkisoikeudellisina yhteisöinä niin valtio, kunnat kun seurakunnatkin ovat samassa ongelmatilanteessa. Se, että valtio on yksi työnantaja vaikuttaa keskittämisen mahdollisuuksiin verratessa kuntiin. Toisaalta kunnilla ei ole samantyyppistä yhteiselintä kun seurakunnilla on kirkkohallitus. Perustuslain 76 :n mukaan kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkolla on siis itsellä oikeus ja velvollisuus huolehtia tehtävien hoidosta järkevällä tavalla. Korkein päättävä elin on kirkolliskokous. 2.1 Valtionhallinnon palvelukeskustoiminta Valtionhallinnossa on neljä talous- ja/tai henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavaa palvelukeskusta; sisäasiainhallinnon, oikeushallinnon, puolustushallinnon, ja valtionkonttorin palvelukeskukset (Lähde: ). Sisäasiainhallinnon palvelukeskus (Palke) on perustettu voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa henkilöstö-, talous- ja puhelunvälitystukipalveluja sekä muita hallinnon tukipalveluja valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Palvelutuotanto alkoi Päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa ja pysyvä sivutoimipiste Kajaanissa. Palvelukeskusten tavoitteena on parantaa valtionhallinnon tuottavuutta tukipalveluissa sekä mahdollistaa asiakasvirastojen voimavarojen suuntaaminen hallinnonalansa ydintehtäviin (Lähde: ). Oikeushallinnon palvelukeskuksen (OPK) pysyvät toimipaikat sijaitsevat Hämeenlinnassa, Kuopiossa ja Turussa. Siirtymävaiheessa, vuosina , palvelukeskuksella on lisäksi toimipisteet Kouvolassa, Oulussa ja Vaasassa (Lähde: Oikeushallinnon palvelukeskuksen tulossopimus vuodelle 2008). Puolustushallinnon palvelukeskus (PHPK) on käynnistänyt toimintansa puolustusministeriön alaisena virastona Se perustettiin vuonna 2005 toimintansa käynnistäneen puolustusvoimien sisäisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen pohjalle Hämeenlinnaan. PHPK tuottaa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja valtionhallinnon virastoille (Lähde: Puolustusministeriön tiedote ). 8

9 Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) palvelukeskuksella on toimipaikat Porissa, Turussa, Vaasassa, Rovaniemellä ja Hämeenlinnassa, jossa sijaitsee myös päätoimipaikka. Helsingissä palvelukeskuksella on tilapäinen toimipiste. Palvelukeskuksen tuottamia palveluja ovat mm. ostolaskujen käsittely ja ostoreskontra, maksatus, laskutus, myyntilaskujen käsittely, myyntireskontra, perintä ja tulojen käsittely, kirjanpito ja tilinpäätökset, käyttöomaisuuskirjanpito, henkilöstöhallinto-palvelut, rekrytointipalvelut ja palkkahallintopalvelut. Asiakkaita ovat muun muassa Ilmailuhallinto, maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuvirasto, merenkulkulaitos, rautatievirasto, tiehallinto, tilastokeskus, valtiokonttori, valtiovarainministeriö (Lähde; ). Valtiontalouden vuosille annetun kehyspäätöksen mukaisesti valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa alueellisissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Valtionhallinnolle hankitaan yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön asteittain. Tietojärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisissä virastoissa vuonna Tämän nk. Kiekutietojärjestelmähankkeen yhteydessä yhtenäistetään toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita. Kaikki yllä mainitut palvelukeskukset vastaavat omasta palvelutuotannostaan, sen toimintatapojen yhtenäistämisestä sekä toiminnan kehittämisestä ennen yhteisen palvelukeskuksen perustamista. Palvelutuotannon yhtenäistämisen ja kehittämisen vastuu siirtyy jälkeen toimintansa aloittavan yhdistetyn palvelukeskuksen johdolle (Lähteet: , ). Myös yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja hoitamaan on perustettu palvelukeskus, joka aloitti toimintansa syksyllä Palvelukeskuksen toiminta perustuu yliopistojen ja palvelukeskuksen välisiin sopimuksiin. Keskus toimii markkinaehtoisesti ja myy palvelujaan yliopistoille ja muille mahdollisille asiakkailleen. Palvelukeskus toimii virastona, jonka toiminta rahoitetaan valtion budjetista siirtymäkauden ajan, jonka jälkeen se tarjoaa yliopistoille palveluja maksullisina. Yliopistojen palvelukeskus muuttuu alkaen osakeyhtiöksi. Yliopistojen palvelukeskus Certia tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen lisäksi asiakasyliopistoille moderneihin tietojärjestelmiin liittyviä asiantuntijapalveluja. Päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa ja sivutoimipisteet Joensuussa ja pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä 11 suomalaista yliopistoa on valinnut Certian kumppanikseen. Nämä yliopistot siirtyvät asiakkaiksi vuoteen 2010 mennessä, jolloin palvelukeskuksessa työskentelee noin 300 henkilöä (Lähde: ). 2.2 Kuntien yhteistyö Kunta voi järjestää palvelujensa tuottamisen monin eri tavoin. Usein palvelut on mielekkäintä ja taloudellisinta tuottaa yhteistoiminnassa muiden kuntien, yhteisöjen tai yritysten kanssa. Kuntayhtymiä on 228. Kyse on useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymät perustetaan kuntien keskinäisellä perussopimuksella. Merkittävimpiä kuntayhtymiä ovat; 19 maakuntien liittoa, 19 sairaanhoitopiiriä, 65 9

10 kansanterveystyön kuntayhtymää, 13 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 60 koulutuskuntayhtymää. Osakeyhtiöt, osuuskunnat ja säätiöt soveltuvat liikelaitostyyppisen toiminnan harjoittamiseen. Kunnat ovat perustaneet esimerkiksi yhteisiä jätehuoltoyhtiöitä, yrityspalveluyhtiöitä ja matkailuyhtiöitä. Sopimusyhteistyötä tehdään paljon mm. jätehuollossa, vesihuollossa, pelastustoimessa, rakennustarkastuksessa, kuluttaja- ja velkaneuvonnassa sekä koulutoimessa. Jotkin sopimukset ovat lakisääteisiä, mm. pelastustoimien yhteistoimintasopimukset, sopimus aluehälytyskeskusten rakentamisesta ja ylläpidosta sekä terveyskeskuspalvelujen ostosopimukset. Ostopalvelusta on kyse silloin kun kunta ostaa palveluja toiselta kunnalta tai yritykseltä. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja laadunhallinta vaativat erityisosaamista, jota tukee mm. Kuntaliiton kilpailuttamisprojekti. Seutuyhteistyö on perinteisesti liittynyt elinkeinopolitiikkaan ja edunvalvontaan. Tulevaisuudessa kunnat saattavat järjestää asukkaidensa peruspalveluita seudullisesti sekä sopia yhteisesti maankäytön suunnittelusta, maapolitiikasta ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä tietoliikennejärjestelmistä ja ympäristönhoidosta. Seudullinen yhteistyö soveltuu myös terveydenhuollon lähipalvelujen, sosiaalitoimen ja sivistyspalvelujen järjestämiseen (Lähde; ja kuntayhtymät/kuntien yhteistoiminta, ). Esimerkki useampaa kuntaa palvelevasta palvelukeskuksesta on Tuusulan, Mäntsälän, Järvenpään ja Nurmijärven yksikkö. Liiketoimintasuunnitelmassa vuoden 2008 alusta lukien on Tuusulan kunta vastannut palvelukeskuksen toiminnasta. Palvelukeskusta johtaa palvelukeskuspäällikön alaisuudessa neljä tiimiä (ostoreskontra-, myyntireskontra-, kirjanpito- ja maksuliikennetiimi). Henkilöstö on siirtynyt ns. vanhoina työntekijöinä palvelukeskukseen Tuusulan kunnan palvelukseen. Palvelusopimusluonnoksen mukaan lähettävä kunta vastaa kunnasta palvelukeskukseen siirtyneiden henkilöiden työllistymisestä siinä tapauksessa, että kunta irtisanoo sopimuksen palvelukeskuksen kanssa. Palvelukeskuksen toiminta rahoitetaan talouspalveluiden tuottamisesta syntyvien todellisten kustannusten mukaan prosesseittain ja tapahtumamäärittäin (myyntilaskut, ostolaskut, muistiotositteet, maksuliikennetapahtumat). Tietojärjestelmäkustannukset maksaa kukin kunta suoraan toimittajalle samoin kuin ohjelmakehityksen myötä tulevat lisäkustannukset (Lähde: ). 3. Yksi kirkon oma palvelukeskus Kirjanpitolakia noudatetaan kirkossa soveltuvin osin. Lisäksi seurakuntien kirjanpitoon liittyvää ohjeistusta annetaan kirkkohallituksesta. Kaikissa seurakunnissa on, koosta riippumatta, esimerkiksi samanlainen tasekaava. Palkkausjärjestelmä on keskitetty ja siihen liittyvät kysymykset neuvotellaan keskustasolla kirkkohallituksen työmarkkinaosaston toimesta, joka myös ohjeistaa seurakuntia. Niin seurakuntien kirjanpito kuin palkanlaskenta on näin ollen samojen sääntöjen ja ohjeiden alaista toimintaa, riippumatta siitä minkä kokoinen yksikkö on kyseessä tai missä se sijaitsee. 10

11 Näiden tehtävien hoitamiseen panostetaan nyt jokaisessa seurakuntataloudessa erikseen niin osaamisen kuin työvälineidenkin ylläpitämisen kautta. Suuri osa työntekijöistä hoitaa näitä tehtäviä muiden tehtävien lisäksi. Työtä voitaisiin tehostaa ja osaamista keskittää. Kirjanpito ja palkanlaskenta ovat työnantajan lakisääteisiä tehtäviä. Näiden hoidon laatuun on kiinnitettävä huomiota erityisesti siinä tilanteessa kun henkilökunta eläköityy ja uusia työntekijöitä rekrytoidaan. Useilla seurakunnilla on jo nyt vaikeuksia saada ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan kaikkia talouteen, hallintoon ja muihin tukitoimiin liittyviä tehtäviä. Kirkon oman palvelukeskuksen kautta on mahdollista taata seurakuntatalouksien palkanlaskennan ja kirjanpidon tehtävien osaava hoito kirkon oman sisäisen palvelukeskuksen kautta. Palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaisi seurakunnan taloushenkilöstön resurssien suuntaamisen varsinaiseen talouden suunnitteluun ja paikallista työpanosta vaativien muiden tukitoimien ohjaamiseen ja kehittämiseen. 3.1 Tavoitteet ja malli Kirkon oman palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena on a) edesauttaa ns. kaksoisperiaatteen toteutumista siten, että taloushallinnon tukitoimet hoidetaan suuremmissa yksiköissä b) tukea talous- ja henkilöstövastaavien resurssien suuntaamista talouden ohjaustehtäviin c) turvata seurakuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan hoito kaikissa tilanteissa d) tehostaa toimintaa yhtenäisten työprosessien kehittämisen ja yhden yhteisen tietojärjestelmän käytön kautta e) parantaa työhyvinvointia ennen kaikkea jaksamisen näkökulmasta f) ylläpitää ja kehittää tasapuolisesti toiminnan laatua Tässä mallissa kyse on uuden organisaation muodostamisesta sekä talous- ja palkkahallinnon palveluiden ja toimintojen kokoamisesta yhteen. Talous- ja palkkahallinnon prosessit yhtenäistetään. Palvelukeskuksella on yksi johtaja ja keskus sijoitetaan Kirkkohallituksen organisaatioon, eräänlaiseksi kirkon inhousetilitoimistoksi. Tässä inhouse -määritelmällä tarkoitetaan sitä, ettei palvelukeskus tarjoa palveluitaan kirkon ulkopuolelle. Yhden palvelukeskuksen henkilöstömäärän arvioidaan olevan noin 200 henkilöä, mikä jakaantuu siten, että taloushallinnon palveluihin sijoittuu hieman enemmän henkilökuntaa kuin palkanlaskentaan. Palvelukeskuksen henkilöstötarve on ajateltu katettavan rekrytoimalla seurakuntien nykyistä henkilöstöä. Koska kyse on koko kirkon näkökulmasta työvoimaresurssien uudelleen jakamisesta, ei palvelukeskusmalli lähtökohtaisesti johda irtisanomisiin. Kuitenkin on muistettava, että jokainen seurakunta itse määrittelee henkilöstötarpeensa ja jokainen työntekijä itse päättää mahdollisesta hakeutumisestaan palvelukeskuksen palvelukseen. Työntekijät on mahdollista palkata palvelukeskukseen nk. vanhoina työntekijöinä. Tilanteessa, jossa työt siirtyvät palvelukeskukseen, eikä henkilökunta hakeudu palvelukeskuksen palvelukseen, voi seurakunta joutua pohtimaan irtisanomisia. Yksi palvelukeskusmalli selkeyttää seurakuntien taloushenkilöstön tehtävänkuvauksia ja vaativuusmäärityksiä. 11

12 Siitä huolimatta että kyseessä on yksi organisaatio, palvelukeskus toimii useiden toimipisteiden kautta. Valmistelussa tähdätään n. 6 toimipisteeseen eri puolella maata. Lisäksi annetaan mahdollisuus alkuvaiheessa nk. virtuaaliseen työskentelyyn. Tärkeintä alkuvuosina ei ole se, että työntekijät saadaan fyysisesti saman katon alle, vaan osaamisen saaminen yhteen organisaatioon. Osaamisen kehittämisen sekä palvelutason ja -varmuuden turvaamiseksi tämä asettaa vaatimuksia työn johtamiselle. Työntekijöiden lopullinen keskittäminen perustettaviin toimipisteisiin on toteutettavissa joustavasti eläköitymisen kautta. Oletettavaa on, että suuremmista talousyksiköistä hakeutuu useita henkilöitä palvelukeskukseen. Vastaavasti pienissä seurakunnissa ei välttämättä ole yhtään henkilöä, joka voisi työtehtävien hoidon vuoksi siirtyä. Näissä pienissä seurakunnissa taloudesta vastaavalle jää kuitenkin paremmin aikaa keskittyä taloudenohjauksen tehtäviin sekä tukitoimien kehittämiseen. Jokaisessa seurakuntataloudessa on oltava taloudesta vastaava työntekijä. Keskeistä tässä kehittämisvaihtoehdossa on luoda sujuva toiminta- ja asiakkuudenhallintamalli seurakuntatalouksien ja palvelukeskuksen välille sekä siihen liittyvät selkeät ja yksinkertaiset prosessit. Keskeistä on myös toimipisteiden erikoistuminen olemassa olevaan ja kehitettävissä olevaan osaamiseen pohjautuen. Erikoistumisen tulee luonnollisesti tapahtua myös henkilötasolla, jotta todellista prosessien kehittymistä on mahdollista tapahtua. Työn tehostuminen edellyttää valitun toimintamallin ja parhaisiin käytänteisiin perustuvien prosessien noudattamista. Yhden palvelukeskuksen kehittämisvaihtoehdon tehokas työskentely edellyttää yhteistä tietojärjestelmäratkaisua, joka on käytössä kaikissa seurakuntatalouksissa ja palvelukeskuksen toimipisteissä. Tehokas palveluntuotanto edellyttää myös tiedonsiirron sähköistämistä seurakuntien, palvelukeskuksen ja muiden sidosryhmien välillä. Tämä kehittämisvaihtoehto on mahdollista toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuen, jolloin seurakunnat liittyvät siihen tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Tämä etenemistapa on kuitenkin hyvin hidas ja epäsystemaattinen, eikä sisällä kaikkia hyötyjä. Mikäli yhden palvelukeskuksen malli halutaan saada todella toimivaksi alusta lähtien, niin sen asiakkaaksi tulisi kaikkien seurakuntatalouksien siirtyä. Palvelukeskus on taas puolestaan velvoitettu tietyntasoiseen, asiakaslähtöisesti toteutettuun palveluun heti käynnistymisestään lähtien. Tavoitteiden toteuttamiseksi ja kokonaiskirkon hyödyn näkökulmasta on välttämätöntä, että kaikki kirkon talousyksiköt ovat mukana siirtymäkauden jälkeen. Yksi palvelukeskus kehittämisvaihtoehto (Lähde; Suomen evankelis-luterilaisen kirkon taloushallinnon ja palkanlaskentapalveluiden kehittämisvaihtoehtojen arviointi Loppuraportti FCG MentorIT Oy, s. 8). 12

13 Yksi palvelukeskus malli vastaa kaikkiin tämän esityksen tavoitteisiin. Keskittämisen kautta turvataan kaikkien kirkollishallinnon yksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan osaava hoito. Mallin mukaan työprosessit yhtenäistyvät pitkälti jo yhteisen tietojärjestelmän hankinnan kautta. Yksi yhteinen rajapinta varmistaa tasapuolisen kirjanpidon ja palkanlaskennan kehittämisen sekä laadun valvonnan. Nykyisen taloushenkilöstön jaksamista tuetaan vähentämällä näiden töiden osaalueiden paikallisen osaamisen tarpeita. Tärkeää on huomata, että palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvät tehtävät eivät kaikilta osin siirry palvelukeskukseen. Seurakuntatalous on edelleen työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen muutoksista päättäminen. Vain sellaiset osat kirjanpidosta ja palkanlaskennasta, jotka voidaan nytkin ulkoistaa seurakunnasta, voidaan siirtää kirkon palvelukeskuksen hoidettaviksi. 3.2 Organisointi Kirkon palvelukeskus on tarkoitus perustaa kirkkohallituksen yhteydessä toimivaksi erillisyksiköksi. Palvelukeskuksen johto sijaitsee jonkin toimipisteen yhteydessä. Merkittävässä roolissa tulee olemaan palvelukeskuksen työtä ohjaava johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 6 ja enintään 10 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenten tulee olla taloudenhoitoon perehtyneitä kirkon jäseniä. Jäsenistä vähintään kolmannes tulee nimittää seurakuntatalouksien talousjohdosta. Johtokunnan tärkein tehtävä on kehittää ja valvoa palvelukeskuksen toimintaa. Varsinaisen kirkkolakimuutosehdotuksen hyväksyminen johtaisi siihen, että kirkkohallituksen tehtäväksi siirrettäisiin seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpito ja palkanlaskenta sekä niihin liittyvä maksuliikenne. Kirkkohallitus siirtäisi toimivaltansa näissä tehtävissä sitä tarkoitusta varten asetettavalle johtokunnalle. Edelleen säädettäisiin, että kirkolliskokous vahvistaisi vuosittain palvelukeskuksen palveluiden hinnan. Kirkkojärjestyksessä tarkennettaisiin kirkkohallituksen hoitoon siirtyvät palvelut, jotka olisivat kirjanpito, ostolaskut, ostoreskontra, myyntilaskut, myyntireskontra, käyttöomaisuuskirjanpito, palkanlaskenta, matka- ja kululaskut sekä niihin liittyvä maksuliikenne. Tarkemmin näistä tehtävistä sovittaisiin palvelukeskuksen ja seurakuntatalouden välisessä palvelusopimuksessa. 4. Vaikutukset Palvelukeskuksen perustaminen ei vaikuta seurakuntien nykyiseen itsenäisyyteen. Jokainen seurakuntatalous on edelleen itsenäinen toimija, joka vastaa omasta taloudestaan, henkilöstöstään ja päätöksistään. Myös kirkon keskusrahasto on palvelukeskuksen asiakkaana muutoin itsenäinen toimija. Kirkkohallituksen tehtävänä on muun muassa edistää kirkon ja seurakuntien työtä ja ohjata seurakuntien taloudenhoitoa ja tilinpitoa (Kirkkohallituksen ohjesääntö 1 ). 13

14 Kirkkolain mukaan Seurakunta hoitaa itse asioitaan ja omaisuuttaan tämän lain ja kirkkojärjestyksen sekä kirkon taloudesta erikseen annettujen säädösten mukaan (KL 7:1 momentti 1). Periaatteellinen muutos nykytilanteeseen tulisi sitä kautta, että osa seurakuntien kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvistä tehtävistä ehdotetaan hoidettaviksi keskitetysti edellisessä kappaleessa selostetulla tavalla. 4.1 Vaikutukset tehtäviin ja menettelytapoihin Niin kirjanpito kuin palkanlaskenta ovat alan erityislainsäädännön ja kirkkohallituksen keskitetyn ohjeistuksen alaista toimintaa. Näihin liittyvät tehtävät ovat lakisääteisiä, aikamäärättyjä ja osittain määrämuotoisia. Itse tehtävien hoitaminen siirtyisi seurakunnasta palvelukeskukselle niiltä osin kun ne voidaan talousyksiköstä ulkoistaa. Työtavat seurakuntatalouksissa eroavat toisistaan johtuen esimerkiksi ohjelmistoista ja niiden laajuudesta, henkilöstön määrästä, työvälineiden hyödyntämisasteesta ja organisaation koosta. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa tehokkaiden, tarkoituksenmukaisten ja nykyaikaisten menettelytapojen käytön kaikissa seurakunnissa. Jo pelkästään kaikkien seurakuntien siirtyminen sähköiseen tiedonsiirtoon selkeyttää ja helpottaa työtehtävien hoitoa seurakunnissa sisäisestikin. Kirkon palvelukeskuksen perustamisella tulee olemaan vaikutuksia jokaiseen seurakuntatalouteen. Osa ennen seurakuntatalouksissa tehdystä työstä siirtyy seurakuntataloudesta pois. Työkuvat muuttuvat kaikkien niiden työntekijöiden osalta, jotka hoitavat nykyisin näitä siirtyviä tehtäviä. Jokaisessa seurakunnassa on käytävä taloustoimistojen ja näitä tehtäviä hoitavien muiden yksiköiden (esimerkiksi hautaustoimen) työntekijöiden työkuvat lävitse. Työprosessit tulevat palvelukeskusmallissa yhtenäistymään nykyisestä. Kaikki ne työprosesseihin liittyvät osat, jotka hoidetaan palvelukeskuksessa, hoidetaan samojen prosessikuvausten mukaisesti. Seurakunnilta tämä edellyttää oikean tiedon antamista. Tämän aikaansaamiseksi on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota päätöksentekoon ja sen huolelliseen valmisteluun. Maksimaalisen kokonaishyödyn aikaansaamiseksi on seurakunnissa käytävä lävitse palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvien tehtävien järkevät ja tarkoituksenmukaiset toimintatavat. 4.2 Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön Pienissä yksiköissä, joissa usein yksi työntekijä (talouspäällikkö/taloudesta vastaava) hoitaa muun muassa kirjanpidon ja palkanlaskennan, työtehtävät tulisivat muuttumaan. Edelleen seurakunnassa olisi tehtävä kaikki kirjanpidon ja palkanlaskennan valmistelut ja huolehtia seurannasta. Tehtäviksi niiden töiden osalta, jotka siirtyisivät palvelukeskukseen jäisi tarkistus-, korjaus- ja hyväksymistehtävät. Työtehtävien uudelleenorganisointi selkeyttäisi talouspäällikön tehtäväkuvaa, mutta ei poistaisi työnantajan perusvastuuta, joista taloudesta vastaava näissä tehtävissä vastaa. Samalla pienen yksikön taloudesta vastaavalle jäisi paremmin aikaa hoitaa varsinaista tehtäväänsä, suunnittelua, analysointia ja työn ohjaamista. On erityisen tärkeää huomata, että pienissä yksiköissä tarvittaisiin edelleen taloudesta vastaavaa hoitamaan kaikkia muita tehtäviä. Niitä ei tule siirtää kirkkoherran vastuulle. Esimerkkejä niistä muista tehtävistä, jotka ovat taloudesta vastaavan 14

15 vastuulla, ovat hankinnat ja niihin liittyvät kilpailuttamiset, palkka-asiamiestehtävät, henkilöstö-hallinto muiden kuin hengellistä työtä tekevien osalta, kiinteistö- ja hautatoimi, metsänhoito, sijoitustoiminta, kustannuslaskenta, rahoitussuunnittelu, veroasiat, kirkkoneuvoston asioiden valmistelu niiltä osin kun kyseessä ei ole hengellinen toiminta ja niin edelleen. Usein pienen yksikön taloudesta vastaava hoitaa myös tietojärjestelmien pääkäyttäjätehtäviä ja kirkkoherranvirastoa. Kokonaisuutta tarkasteltaessa ei sovi unohtaa erityisesti pienten yksiköiden talousvastaavien ylitöiden määrää. Viime vuosina on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että ylitöitä ei kirjata ylös, jolloin niitä ei pidetä vapaana tai niistä ei makseta korvausta. Talousvastaava on usein ristiriitaisessa tilanteessa kun tulot eivät riitä menoihin ja kun työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, niin ylitöitä ei veloiteta työnantajalta. Taloustoimistossa hoidetaan hyvin paljon lakisääteisiä tehtäviä, jotka on hoidettava ajallaan. Palvelukeskukseen siirrettävät tehtävät ovat vain osa kaikista tehtävistä ja kirkkoneuvoston on työnantajanäkökulmasta tarkasteltava työaika, jäljelle jäävät tehtävät ja selvitettävä ne tarpeelliset tehtävät, joita tähän saakka on ajan puutteen vuoksi jopa jäänyt hoitamatta. Keskisuuressa ja suuressa talousyksikössä, jossa työtehtävät ovat eriytetymmät, joidenkin työntekijöiden työ ulkoistetaan mahdollisesti kokonaan tai ainakin osittain. Näissä tapauksissa työnantajan on käytävä lävitse koko tehtäväkuva ja ratkaistava tilanne tarkoituksenmukaisesti. Palvelukeskus rekrytoi ensisijaisesti seurakunnista työntekijöitä hoitamaan seurakuntien palkanlaskennan ja kirjanpidon. Seurakunnista palvelukeskukseen hakeutuvat työntekijät on tarkoitus palkata nk. vanhoina työntekijöinä. Tämä voidaan toteuttaa erillisen TES:n avulla. Hakeutuminen palvelukeskuksen palvelukseen pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Seurakunnissa muutos tulee aiheuttamaan palkanlaskennan ja kirjanpidon työprosessien läpikäymisen ja selkeyttämiseen ja tehtävänkuvien tarkistamisen. Koska muutos koskee enimmillään yli 300 talousyksikköä, on mahdottomuus arvioida voidaanko seurakunnista irrottaa palvelukeskukseen riittävästi henkilöstöä. Taloustoimistojen työn osittaisen keskittämisen ja työprosessien selkeyttämisen kautta vaikutus tulee näkymään myös työssä jaksamisena. Jatkuvien talouteen liittyvien uudistusten ja seurakuntarakenteeseen liittyvien muutosten aikana on ajankohtaista kiinnittää huomiota myös tähän seikkaan. Seurakuntien peruspalvelujen ja tukitoimien menestyksellinen hoitaminen vaatii organisaatiossa selkeitä, hyvin toimivia ja oikein mitoitettuja työkokonaisuuksia. Siirtyminen palvelukeskuksen palvelujen piiriin edellyttää sähköistä laskujen kierrätystä ja yleensäkin asioiden hoitamisen sähköisesti seurakunnan ja palvelukeskuksen välillä. Hyvin toimiva organisaatio tuottaa luotettavaa ja ajanmukaista tietoa palvelukeskukselle ajallaan, joka pystyy varmistamaan luotettavan kokonaistaloustiedon syntymisen asiakkailleen. 4.3 Vaikutukset seurakuntalaisiin Seurakuntatalouden kirjanpito ja palkanlaskenta ovat seurakunnan sisäisiä tehtäviä, jotka eivät liity seurakuntalaisten palvelujen saantiin. Kuitenkin järkevällä tavalla 15

16 hoidettu talous näkyy aina seurakuntalaisten palvelujen saannin laajuudessa. Keskittymällä paikallisesti kirkon ydintehtävään kaikilta osin parannetaan palvelun laatua. Keskittämällä koko kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtäviä tehostetaan seurakuntien voimavarojen käyttämistä varsinaiseen paikalliseen palveluun. Samalla varmistetaan talouden läpinäkyvyys tuottamalla tiedot luotettavasti ja tehokkaasti. Ajantasainen tieto luo aina toiminnalle varmuutta. Luottamushenkilöille, jotka edustavat myös palvelujen saajia, on ajantasainen ja oikea tieto välttämättömyys oikeiden päätösten tekemisen pohjaksi. Palvelukeskus tuottaa ajantasaista tietoa tukien siten seurakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa. 4.4 Vaikutukset työllisyyteen, työelämään ja aluekehitykseen Kirkon toimistohenkilöstön ikäjakauma on huolestuttava. Vuosien vaihteessa noin 56 % toimistohenkilöstöstä oli yli 50-vuotiaita. Lähivuosina toimistohenkilöstö alkaa eläköityä ja vauhti kiihtyy. Yhtenä syynä töiden keskittämiselle on huoli siitä, miten tulevaisuudessa pystytään hoitamaan seurakuntatalouksien lakisääteiset tehtävät. Palvelukeskukselle on tärkeää saada seurakunnista osaavaa henkilöstöä palvelukseensa. Ennen kaikkea kyseessä on osaavan henkilöstön palkkaaminen, joka tuntee seurakuntien toiminnan ja omaa näin olleen nk. hiljaista tietoa. Jotta henkilöstön hakeutuminen palvelukeskuksen palvelukseen helpottuisi, annetaan mahdollisuus työn tekemiselle nk. virtuaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin seurakunnassa työskentelevän henkilöstön ei välttämättä tarvitse muuttaa paikkakuntaa työskennelläkseen palvelukeskuksessa. Palvelukeskusorganisaatio tulee olemaan hajautettu useaan toimipisteeseen eri puolilla maata. Tällä hetkellä tavoitteena on 6 toimipistettä eri puolilla maata. Tämän lisäksi on tarvittaessa mahdollisuus työskennellä edellä mainitulla tavalla, virtuaalisesti. Tällä tavalla varmistetaan myös alueellinen työssäkäyntimahdollisuus. Seurakuntiin jää taloudesta vastaava henkilöstö ja palkka- ja kirjanpitoa valmistelevia työntekijöitä seurakunnan tarpeen mukaan. 4.5 Vaikutukset talouteen Palvelukeskusmallin vaikutukset talouteen on havainnollistettu kolmella erikokoisella seurakuntataloudella, pieni seurakunta (alle 6000 jäsentä), keskikokoinen seurakunta ( jäsentä) ja suuri seurakunta (yli jäsentä). Pienten seurakuntien osalta palvelukeskusmalliin siirtyminen tuo mukanaan paremman, tasaisemman työn laadun, kouluttamistarpeen vähenemisen, IT-kehityksen ja ylläpidon poistumisen, sijaistamisen helpottumisen ja talouspäälliköllä jää aikaa olennaisiin työtehtäviin. Suhteessa pienet seurakunnat saavat suurimmat yksikkökustannussäästöt. Siirtymisen heikkoudet ovat ylimenokauden ongelmat ja se, ettei henkilömäärää haluta välttämättä vähentää, joten kokonaiskustannukset voivat kasvaa 16

17 hieman tai yksi talouspäällikkö voisi hoitaa useamman seurakunnan talouspäällikön tehtäviä. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa sivukuluineen, ITkustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä n euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseista ovat keskimäärin noin euroa vuodessa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä n euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 46 %) vuodessa (huom. valtaosa jäävän taloushenkilöstön ajasta kohdentuu muille kuin kohdeprosesseille). Keskikokoisen seurakunnan siirtyessä palvelukeskuksen asiakkaaksi siirto tuo mukanaan paremman, tasaisemman laadun, kouluttamistarve vähenee, IT-kehitys- ja ylläpitokustannukset poistuvat, sijaistaminen helpottuu, talouspäällikön aikaa vapautuu olennaiseen ja yksikkökustannussäästöt ovat merkittävät. Kokonaissäästöpotentiaali on %. Siirtymisen heikkoudet ovat ylimenokauden ongelmat, uusien tehtävien ja roolien määrittäminen ja oppiminen sekä henkilöstön eläköitymisen ja tehtävien siirtämisen yhteensovittamisen haasteet. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa, IT-kustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä n euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseille ovat n euroa vuodessa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 30 %) vuodessa. Suuren yksikön siirtyminen tuo mukanaan paremman, tasaisemman laadun, kouluttamistarpeen vähenemisen, IT-kehitys- ja ylläpitokustannusten poistumisen ja talousyksikön tehtävien keskittämisen olennaiseen. Yksikkökustannussäästöt ovat kohtuulliset. Kokonaissäästöpotentiaali on %. Siirtyminen tuo mukanaan ylimenokauden ongelmat, uusien tehtävien ja roolien määrittämisen ja oppimisen sekä haasteet eläköitymisen ja tehtävien siirtämisen yhteensovittamisessa. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa, IT-kustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseissa ovat n euroa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 35%) vuodessa. (Lähde; HeTa:n palvelukeskus synergiaa vai sotkua? PriceWaterhouseCoopers, kirkolliskokous ). 17

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen 19.12.2008 Valtiovarainministeriö Tomi Hytönen Projektipäällikkö Hankkeesta yleisesti Yhdistetty palvelukeskus aloittaa 1.1.2010 Valtion

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että kirkkoon perustettaisiin kirjanpidon ja palkanlaskennan

Lisätiedot

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille 7.4.2017. Lähtökohdat ja taustat Valtakunnallinen

Lisätiedot

TAHE-palvelukeskus lyhyesti. Maaliskuu 2017

TAHE-palvelukeskus lyhyesti. Maaliskuu 2017 TAHEpalvelukeskus lyhyesti Maaliskuu 2017 TAHEvalmistelun eteneminen sisältö Valmistelun eteneminen Palvelu ja ohjausmalli Konsortioohjaus Palvelutarjoama TAHEtarina ja valmistelut 2 TAHEvalmistelu 2016

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa - Maakuntauudistuksen henkilöstösiirrot Arvio maakuntiin ja Valtion lupa- ja valvontavirastoon siirtyvästä henkilöstöstä Arviot henkilöstömääristä ovat suuntaa-antavia.

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 DIAARI:237/2010 41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Taustaa PPSHP:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 7/2010 89 Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KPK THH

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

ICT- sopimussiirto- jen periaatteet Projektipäällikkö Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

ICT- sopimussiirto- jen periaatteet Projektipäällikkö Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö ICT sopimussiirto jen periaatteet 2.5.2017 Projektipäällikkö Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö 1 5.5.2017 Tausta Maakuntauudistukseen tulee liittymään paljon kysymyksiä ICT:n ja tietojärjestelmien hankintoihin,

Lisätiedot

Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm

Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm Nimi Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm 14.9.2017 MAAKUNTAUUDISTUKSESSA KOLME PALVELUKESKUSTA Maakunnat Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen Poliittinen ohjausryhmä 20.4.2017 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille Talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirkkolain muuttamisesta, kirkon keskusrahastosta annetun lain kumoamisesta sekä evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten velvollisuudesta

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Merkittävä merkillinen kysymys. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV

Merkittävä merkillinen kysymys. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV Merkittävä merkillinen kysymys Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV 6.5.2015 Valtion taloudenhoidossa aina kyse myös valtion taloudenhoidon laillisuudesta ja talousarvion noudattamisesta oikeiden ja riittävien

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

TALOUSKESKUS-LIIKELAITOS

TALOUSKESKUS-LIIKELAITOS TALOUSKESKUS-LIIKELAITOS Talouskeskus Talouskeskus on toiminut palvelukeskuksena vuodesta 2005 ja liikelaitoksena vuodesta 2007. Talouskeskus-liikelaitos tarjoaa materiaali-, talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Juankosken, Kuopion ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat.

Juankosken, Kuopion ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat. SOPIMUS TUKIPALVELUIDEN KUSTANNUSTEN JAKO- JA LASKUTUSPERUSTEISTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SOPIMUKSEN MUKAISESTI KUOPIOSSA 1. SOPIMUSOSAPUOLET Juankosken,

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Maakuntien talous ja henkilöstöpalvelut

Maakuntien talous ja henkilöstöpalvelut Maakuntien talous ja henkilöstöpalvelut 1 Maakuntien simuloinnin aloituskokous TAHE palvelukeskus 7.9.2017 Mia Hokkanen Hetli Oy hallituksen puheenjohtaja 8.9.2017 2 Hetli - talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.1.2015 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään IT-yhteistyöalueen

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Kieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys

Kieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys Kieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys Valtio Expo Lasse Skog, Valtiokonttori Pirjo Pöyhiä, Palkeet Taustaa Tavoitteet Kieku-hankkeelle Toiminnan tehostamisen keinovalikoima

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Projektipäällikkö Kirsti Torvinen, Opetusministeriö 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa 1 Maakuntauudistuksen henkilöstösiirrot 2 Arvio maakuntiin siirtyvästä henkilöstöstä valtion sisällä siirtyvästä henkilöstöstä: Valtion lupa- ja valvontavirastoon

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus Maakuntauudistus Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus 24.4.2017 Työryhmän kokoonpano Työryhmän puheenjohtaja: Talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 28.1.2014 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Asiantunti, lainsäädäntöasiat Antti Ristimäki Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto-

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

Kunnat nimeävät yhteiseen jaostoon jäseniä seuraavasti:

Kunnat nimeävät yhteiseen jaostoon jäseniä seuraavasti: YHTEISTOIMINTASOPIMUS JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit sekä Eurajoen, Merikarvian,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö 11-3-2015/tl Kurikka-Jalasjärvi palvelujen järjestämissuunnitelman ja myöhemmin tehdyn päätöksen mukaan yhdistyneen kaupungin konsernitalous, palkkahallinto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Monetra tehostaa henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistyössä asiakkaan kanssa. 9.9.2015 Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen Monetra Oy

Monetra tehostaa henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistyössä asiakkaan kanssa. 9.9.2015 Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen Monetra Oy Monetra tehostaa henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistyössä asiakkaan kanssa 9.9.2015 Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen Monetra Oy Mikä Monetra Oy? Monetra on voittoa tavoittelematon talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/ 31 28 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 30.05.2016 28 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi 25.1.2017 Valmistelun rakenne Esivalmistelun ohjausorganisaatio Henkilöstöfoorumi Yhteiset valmisteluryhmät Sote-tiimi sote-muutosjohtaja & valmisteluryhmien pj:t

Lisätiedot

Saimaan talous ja tieto Oy

Saimaan talous ja tieto Oy Saimaan talous ja tieto Oy Saitan organisaatio Omistus: Lappeenrannan kaupunkikonserni 50% Eksote 50% Toimitusjohtaja ja hallintotiimi 1+2 hlöä Liikevaihto 7,5 8,0 M Liikevoittotavoite 5% Liikevaihdosta,

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset. Vimana Oy. Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen

Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset. Vimana Oy. Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset Vimana Oy Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen 7.9.2017 1 31.1.2017 Ministerivaliokunnan linjaukset ICTpalvelukeskuksista Toimijoiden vastuut

Lisätiedot

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon Oikeusministeriö LIITE 4 Mitoituslaskelmien lähtötiedot Versio 1.0 5.1.2005 Sivu 2 (8) Johdanto palvelukeskuksen mitoituslaskelmiin Palvelukeskuksen mitoituslaskennassa

Lisätiedot

Siilinjärven kunta, Kasurilantie 1, Siilinjärvi

Siilinjärven kunta, Kasurilantie 1, Siilinjärvi SOPIMUS OSAKASKUNTIEN MAHDOLLISESTI JÄRJESTÄMIEN TUKIPALVELUIDEN KUSTANNUSTEN JAKO- JA LASKUTUSPERUSTEISTA MAANINGAN KUNNAN, NILSIÄN KAUPUNGIN JA SIILINJÄRVEN KUNNAN YHTEISTOIMINNASSA JÄRJESTÄMISSÄ SOSIAALI-

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 Aika Keskiviikko 13.3.2013 klo 18.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Raimo Honkanen

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51 Kn. 28.11.2011 142 Kv. 12.12.2011 51 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Pudasjärven seurakunta elää monen muutoksen keskellä. Näiden muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen on tärkeää. Tätä prosessia tukee myös

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus

Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus 21.6.2012 Hankesuunnitelma Tavoitteet Tuotokset Rajaukset Riippuvuudet Organisointi Vaiheistus ja aikataulu Kartoitus- ja suunnitteluvaiheen tehtävät Viestinnän periaatteet

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto AIKA: Tiistai 29.3.2016 klo 18.30 PAIKKA: Kirkonkulman sali 2. krs, Kirkkotie 6 Liite Asia 56 KOKOUKSEN AVAUS... 71 57 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 4/2009 Kirkkoneuvosto. Kokousaika Torstai 4.6.2009 klo 19.00 Infotilaisuus klo 18.00.

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 4/2009 Kirkkoneuvosto. Kokousaika Torstai 4.6.2009 klo 19.00 Infotilaisuus klo 18.00. JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 4/2009 Kirkkoneuvosto Kokousaika Torstai 4.6.2009 klo 19.00 Infotilaisuus klo 18.00 Kokouspaikka Seurakuntakoti Joutsa Käsiteltävät asiat 37 Virkavapaus- Tuija Emaus-Etindelle

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan

Lisätiedot