KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKON PALVELUKESKUS. HeTa-projekti"

Transkriptio

1 KIRKON PALVELUKESKUS HeTa-projekti

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 1. Nykytilan arviointi Nykytilan tunnistetut ongelmat Jäsenkato kasvussa Tietohallinnon hoito Nykytilan jatkuminen 7 2. Miten valtio ja kunta hoitavat näitä tehtäviä? Valtiohallinnon palvelukeskustoiminta Kuntien yhteistyö Yksi kirkon oma palvelukeskus Tavoitteet ja malli Organisointi Vaikutukset Vaikutukset tehtäviin ja menettelytapoihin Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön Vaikutukset seurakuntalaisiin Vaikutukset työtehtäviin, työelämään ja aluekehitykseen Vaikutukset talouteen 17 2

3 YLEISTÄ Seurakuntarakennetyöryhmä on pohtinut evankelisluterilaisen kirkon seurakuntarakenteiden uudistamista ja ehdottanut kehityksen pohjaksi seuraavat linjaukset; 1. hengelliseen elämään liittyvät perustoiminnat toteutetaan sekä pienissä toimivissa lähiyhteistöissä että laajempana yhteistyönä 2. seurakuntien taloudelliset ja hallinnolliset tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä (Lähde: Muuttuvien yhteisöjen kirkko. Seurakuntarakennetyöryhmän mietintö, Suomen evankelisluterilaisen kirkon keskushallinto. Sarja C 2007:9, s 15-16). Kirkkohallituksen HeTa-projektissa (kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon sekä niiden tietojärjestelmien kehittäminen 2010-luvulle) on päädytty esittämään oman palvelukeskuksen perustamista evankelis-luterilaiselle kirkolle. Kirkon palvelukeskuksen perustamisen tarkoituksena on luoda edellytykset seurakuntatalouksien palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvien tehtävien hoitamisesta suuremmissa yksiköissä yllä mainitun periaatteen 2 mukaisesti. Kirkollishallinnon henkilöstö- ja taloushallinnossa on tehtäviä, joita voidaan menestyksekkäästi hoitaa keskitetysti. Perustamalla Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle oma palvelukeskus, joka hoitaa sovittuja kirkon talousyksiköiden palkanlaskennan ja kirjanpidon tehtäviä, tuetaan seurakuntatalouksien perustehtävän paikallista toteutumista. Yhteiskunnassa nykyinen kehitys suuntautuu voimakkaasti talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoidon keskittämiseen. Valtio on keskittänyt virastojensa tehtäviä palvelukeskuksiin ja keskittää parhaillaan palvelukeskuksia yhteen. Kuntapuolella siirrytään kirjanpidon ja palkanlaskennan sekä muiden palvelujen hoitamisessa suurempiin yhteistyökuvioihin vähenevien resurssien johdosta. Yrityksissä on jo aikaisemmin oivallettu ydintehtävän ja sitä tukevien tehtävien hoitamisen ero. Vastaava kehitys on mahdollinen myös evankelis-luterilaisessa kirkossa. 1. Nykytilan arviointi Seurakuntien välisiä tulevaisuuden yhteistyökuvioita pohditaan nykyään usein kuntien rakennekehityksen pohjalta. Seurakuntien välistä yhteistyötä kartoittavia selvityksiä on tehty ja niitä on tekeillä. Kartoitukset eivät kuitenkaan ole vielä tuottaneet laajasti tuloksia. Voimavaroja yhteistyökuvioiden rakentamiseksi ei aina tunnu löytyvän. Seurakunnat pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä eivätkä herkästi ryhdy yhteistyöhön. Seurakuntien talouspuolella ollaan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen kilpajuoksutilanteessa. Vielä nyt on seurakunnissa osaajia, mutta tulevaisuudessa tilanne on täysin toinen. Kun seurakunnassa tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeelle siirtymisten vuoksi olisi pian löydettävä yhteistyökumppani, sitä ei välttämättä löydykään. Jotkin seurakunnat ovat tosin ryhtyneet rakentamaan keskinäistä talousyhteistyötä keskittämällä taloudenhoitoon liittyviä toimintoja. Yhteistyökuviot etenevät kuitenkin hitaasti ja ovat varsin paikallisia; tilanne seurakunnittain ja alueittain vaihtelee suuresti. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä pitäisi keskittää ja järkeistää mahdollisimman nopeasti hyvissä ajoin, ettei jouduta hätäratkaisutilanteeseen. Ulkoistamisen mahdollisuutta on selvitetty useissa seurakunnissa. Usein sitä harkitaan vakavasti vasta silloin, kun tulossa on eläkkeelle siirtymiset. Ulkoistamisen esteitä 3

4 ovat yleensä olleet palvelun kalleus sekä se, että valmisteleviin töihin tarvitaan edelleen seurakunnissa taloushallinnon henkilökuntaa. Muita esteitä ovat pelko valvontamahdollisuuden pettämisestä menojen suhteen (kirjanpito), tai että on juuri hankittu uusi ohjelma, ei ole siirrytty sähköiseen laskujen kierrätykseen, ei ole saatavilla ulkopuolisen tahon palveluja tai että kirkon palkanlaskennan sopimusmääräysten osaajia ei ole. Esille on tullut myös näkemyksiä siitä, että ulkoistamista tulisi toteuttaa vain seurakuntien kesken; ulkopuolisen osaamista epäillään. 1.1 Nykytilan tunnistetut ongelmat Seurakuntien toimistohenkilöstön ikäjakauma on varsin haasteellinen. Kirkolla on noin toimistotyöntekijää (2007). Heistä 35 % on 55 vuotta täyttäneitä ja 21 % vuotiaita. Henkilöstön ikäjakauma ei ole poikkeuksellinen tämän päivän Suomessa, jossa suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Seurakuntien on kuitenkin huolehdittava henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien osaavasta hoidosta myös muuttuvassa tilanteessa. Nykyisin seurakunnissa on käytössä pääasiallisesti kaksi eri talousohjelmistoa ja pieni osa seurakunnista käyttää muitakin ohjelmia. Talousyhteistyön laajenemisen esteenä on usein seurakuntien eri talousohjelmat. Palkanlaskennan ja kirjanpidon keskittämisen edellytyksenä on, että seurakuntatalouksissa on samat talousohjelmat. Kirjanpito hoidetaan seurakunnissa pääsääntöisesti paikallisesti. Varsinkin pienemmissä seurakunnissa ongelmana on taloushenkilöstön vähyys usein tehtävässä on vain yksi henkilö. Töitä on tehtävä sisään ennen lomaa tai järjestettävä asia jotenkin muuten niin, että välttämättömät työtehtävät, palkanlaskenta ja laskut, tulevat hoidetuiksi ajallaan. Koulutukset ovat kalliita ja usein kaukana, joten niihin ei aina ole mahdollista osallistua eikä niihin ehditäkään työtehtävien vuoksi. Sairaslomasijaisia ei ole saatavilla. Suurissakin yksiköissä on sijaisuusongelmia. Tilanne on kokonaisuudessaan varsin haavoittuvainen. Palkanlaskentaosaamista oli (2007) noin 350 seurakunnassa, joissa lasketaan palkat itse. Osa seurakunnista on ulkoistanut työn esimerkiksi ohjelmatoimittajille. Koko kirkossa on noin työntekijää (v. 2007, sis. kesätyöntekijät). Vakituisia palkansaajia on n Palkanlaskentaa osaavia henkilöitä on vielä riittävästi keskitetyn palkanlaskennan järjestämiseksi. Palkanlaskentaan viittaavilla nimikkeillä (palkkasihteeri, palkanlaskija, palkkakirjanpitäjä) on seurakunnissa töissä yli 70 henkilöä, ja lisää tämän alan osaavia on seurakunnissa esimerkiksi talouspäällikkönimikkeellä. Työn laadun yhtenä kriteerinä pidetään yleensä sitä, että työ on tehty voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Siten työn lopputulos hyödyntää asetettujen tavoitteiden seurantaa, todentamista ja analysointia. Luottamushenkilöiden näkökulmasta tämä on ehdoton edellytys talouden hoidossa. Tavoitteiden seurannan ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta nämä seikat ovat ensisijaisen tärkeitä myös koko seurakunnan henkilöstölle. Henkilöstöhallinnossa työn laatukriteereinä voidaan pitää mm. palkkojen maksamista samojen sääntöjen mukaisesti oikein ja ajallaan sekä tasapuolisuutta työntekijöiden 4

5 kohtelemisessa. Kirjanpito on muotomäärätty tehtävä, jota ohjaavat samat lakeihin perustuvat säännökset ja kirkkohallituksen antamat ohjeet riippumatta siitä, minkä kokoisessa seurakunnassa kirjanpitoa hoidetaan. Kirjanpito kuuluu työnantajan velvoitteisiin ja kirkon on yhtenä yhteisöveronsaajana kiinnitettävä erityisesti huomiota talouden läpinäkyvyyteen. Yhteiskunnallisten velvoitteidensa täyttämiseksi kirkon on kirjanpitonsa kautta pystyttävä näyttämään ajantasaista ja luotettavaa tietoa verovarojen käytöstä. Seurakunnissa on kiinnitetty huomiota ns. vaarallisten työyhdistelmien olemassaoloon; esimerkkinä tilanne, jossa palkanlaskija laskee oman palkkansa. Tilanteita ei kaikilta osin voida välttää pienemmissä yksiköissä, joissa työntekijöitä on vähän. Sisäisen valvonnan ohjeistuksella voidaan työnkulkuihin sisällyttää varmuustekijöitä, esim. erilaisia hyväksymismenettelyjä, mutta käytännön jokapäiväisessä työssä niilläkään ei aukottomasti voida taata, ettei väärinkäytösten mahdollisuuksia olisi olemassa. 1.2 Jäsenkato kasvussa Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta eroaa vuosittain enenevässä määrin jäseniä. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet Jäsenmäärä Liittyneet Eronneet Erotus Vuosi Lähde: Kirkon tilastollinen vuosikirja 2004, 2008 Syitä eroamisiin on monia. Elämän rakentaminen (opiskelu, työpaikan vaihdot) monine muuttoineen voi vaikuttaa siihen, ettei asuinpaikkakunnan seurakunta ehdi tulla tutuksi. Yksilöajattelu yhteisöllisyyden kustannuksella näkyy ihmisen irrallisuutena, myös seurakunnasta. Usein syy on puhtaasti taloudellinen, jolloin kirkosta eroaminen on talouden epävarmuustilan heijastuma. Kirkosta erotaan eniten suuremmissa kasvukeskuksissa. Mikäli kirkosta eroaminen jatkuu nykytahdilla (2008) noin jäsentä/vuosi, niin 2019 jäävät verotulot n. 100 milj. euroa nykyistä alhaisemmiksi, eli n. 10 % tuloista 5

6 jää pois. Tässä hahmotelmassa ei ole otettu yhteisöveroa huomioon. Noin suuren jäsenmäärän menettäminen vuodessa on sama kuin että yksi suuri seurakunta häviäisi vuosittain. Voimakkaasti kasvava jäsenkato tuo kirkolle suuria haasteita, joihin on toden teolla paneuduttava. Tukitoimien keskittäminen on erityisen tärkeää tässä vaiheessa, jotta varsinaiseen ydintoimintaan ja sen tukemiseen voidaan suunnata mahdollisimman paljon voimavaroja. Mitä merkitsee vuoden 2007 tilastotietojen mukaan n. 100 milj. euron tulojen vähennys? Saman verran maksoi koko hautatoimi v. 2007, päiväkerho- ja varhaisnuorisotyö yhteensä, rippikoulu- ja nuorisotyö yhteensä tai pelkästään diakoniaan käytetty summa on tämän suuruinen. Näin suuri vähennys tuloissa merkitsee suoraan yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien voimakas vähentäminen ja osan supistaminen. Kyseessä on kirkolle todellinen haaste. 1.3 Tietohallinnon hoito Suunnitellun palvelukeskuksen kattaman sovellusalueen hoitoon seurakuntiin on hankittu satoja palvelintietokoneita. Jokainen talousyksikkö on joutunut ratkaisemaan palvelinalustan toteutuksen tavalla tai toisella: Osalla sovellukset toimivat seurakuntien omilla palvelimilla, osalla usean seurakunnan muodostaman kimpan laitteisiin tukeutuen ja osalla ulkoistettuna palvelutoimittajien laitekapasiteettia hyödyntäen. Kaikkien edellä mainittujen palvelinten osalta tehdään jonkun toimesta varusohjelmiston tietoturvapäivitykset ja laitteistot varmistetaan kukin tahollaan. Sovelluksiin tulee korjauksia ja päivityksiä 2-3 kertaa vuodessa. Jonkun on ne asennettava ja huolehdittava järjestelmän palautuskelpoisista varmistuksista päivitysten yhteydessä. Tämä koskee kaikkia sovellusinstallaatioita. Valitettavasti kirkossa ei riitä tietotekniikka-ammattilaisia joka paikkaan edellä kuvattujen toimien tueksi vaan käytettävissä oleva ammattilaisten joukko on keskittynyt suhteellisesti hyvin pieneen määrään talousyksiköitä; muualla tehtäviä tekee hyvin kirjava joukko eri alojen ammattilaisia. Korjausta tähän saadaan perusteilla olevien IT-yhteistyöalueiden kautta. Myös itse sovellukset on jokainen talousyksikkö, kukin tahollaan, hankkinut käyttöönsä joko ostaen tai vuokraamalla ne. Sovelluksia varten on jouduttu hankkimaan tietokantalisenssi, josta itse sovelluksen tavoin maksetaan vuotuisia tukimaksuja joka seurakuntataloudessa erikseen. Jokaista sovellusasennusta varten tarvitaan joku, joka tuntee käytössä olevat sovellukset ja osaa hallinnoida niitä: perustaa ja ylläpitää käyttäjätietoja ja tilejä sekä tarvittaessa tehdä järjestelmään sovellusten välisten liittymien vaatimia asetuksia. Tyypillisesti teknisesti vaativammat työt on ostettu palveluna ja helpommat työt oman, asiaa varten erikseen koulutetun, henkilökunnan toimesta. Seurakuntien henkilökuntaa joudutaan kouluttamaan sovellusten käyttöön vuosittain asia unohtuu helposti kokonaiskustannuksia laskettaessa. Tyypillinen seurakunnan sovellusasennus pitää sisällään sovelluksia usealta toimittajalta. Sovellusten väliseen tiedonsiirtoon tarvittavat liittymät ovat usein maksullisia tuotteita, joista joudutaan hankintahinnan lisäksi maksamaan vuotuinen 6

7 ylläpitomaksu. Samat liittymät ja niiden vaatimat samat määrittelytyöt on ostettu ja teetetty useita kertoja vain sen vuoksi, että talousyksiköiden järjestelmät sijaitsevat hajallaan eri palvelimilla. Kaikki taloudenohjaukseen ja palkanlaskentaan liittyvät, kaikkia koskevat, muutokset tehdään jokaiseen järjestelmään erikseen. Myös tilastotietojen ilmoitus Kirkkohallitukselle tehdään jokaisesta seurakuntataloudesta erikseen. Kirkon palvelukeskukselle suunniteltujen sovellusten tietovolyymit eivät ole suuria. Kirkon kaikki talousyksiköt yhteenlaskienkin vastaa kooltaan keskisuurta organisaatiota ja edelleen toimintaa kehittämällä volyymeja voidaan pienentää hyvinkin merkittävästi. Teknisesti koko kirkon taloudenohjaukseen ja palkanlaskentaan liittyvä sovellustuotanto voidaan helposti keskittää yhteen toimipisteeseen ja yhteen yhteiseen tietokantaan. Vaikutukset tarvittavaan työn ja osaamisen määrään ovat merkittävät. 1.4 Nykytilan jatkuminen Myös nykytila kehittyy ajan myötä. Ainakin kuntien rakennemuutosten kautta tulee vielä seurakuntatalouksien yhdistymisiä. Kuitenkaan ei ole selvää, että ne vaikuttavat pienten seurakuntatalouksien määrään merkittävästi. Vuonna 2007 nk. pieniä seurakuntatalouksia, joiden jäsenmäärä oli alle 6000 jäsentä, oli 55 % kaikista seurakunnista. Vuoden 2009 alusta lukien pienten seurakuntatalouksien määrä oli 53 % kaikista seurakuntatalouksista. Kuntien rakennemuutokset eivät siis suoraan vähennä pienten yksiköiden suhteellista määrää. Sähköinen tiedonsiirto on leviämässä julkishallinnossa. Seurakunnista suuremmat yksiköt ovat siirtyneet sähköiseen tiedonsiirtoon taloushallinnossa. Keskisuurten tai pienten seurakuntatalouksien siirtyminen on luonnollisesti hitaampaa. Kuitenkin työn tehokkuuden näkökulmasta tämä on tärkeää ja voidaan olettaa että seurakuntataloudet ajan myötä siihen siirtyvät. Esteenä on usein järjestelmän kalleus, tiedon puute sekä työlääksi ja vaikeaksikin koettu siirtyminen. Laajempina yhteishankintoina (sis. koulutukset) tämäkin asia sujuisi helpommin, mutta siirtyminen on koko maan mittakaavassa hidasta. Kirkon vakituinen työntekijämäärä on , mikä vastaa Turun tai Tampereen kaupunkeja. Sekä Turussa että Tampereella on siirrytty keskitettyyn palkanlaskentaan ja kirjanpitoon. Kirkossa näitä tehtäviä hoitaa 328 yksikköä. Yhteistyön kehittäminen taloushallinnon puolella on työlästä ja hidastakin puhumattakaan siitä, että muodostetut yksiköt eivät välttämättä ole tarpeeksi suuria. Yksi mahdollisuus on, että nykyiset nk. yhteistyökimpat laajenevassa määrin kehittävät myös taloushallinnon yhteistyökuvioita. Nykyään yhteistyökimpat pohjautuvat lähes poikkeuksetta ITyhteistyöhön. Maassamme on jo esim. Mikkelin seudulla ja Kalajokilaaksossa kehitetty talouden operatiivisten töiden jakamista. Näiden kehittäminen kaikkiin seurakuntiin on mahdollista, mutta tällä hetkellä sattumanvaraista huomioiden eläkkeellesiirtymiset. Kuitenkin talousyhteistyön kehittäminen on tarpeellista myös nykyisten nk. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi. 7

8 Nykytilan kehittymistä helpottaa kirkolliskokouksessa käsittelyssä ollut virkapaketti, mikä mahdollistaa yhden talouspäällikön/-johtajan hoitamaan useamman seurakunnan taloudesta vastaavan tehtäviä. Se tulee helpottamaan varsinkin pieniä seurakuntia tilanteessa, jossa taloudesta vastaava jää eläkkeelle ja useamman seurakunnan talousyhteistyöhän on tarvetta. Talouden negatiivinen kehittyminen ja jäsenkato johtavat väistämättä tällaiseen kehittymiseen. Tämänhetkinen taloustilanne heikentää tukitoimien kehittämisintoa ja -mahdollisuutta. Yhteisöverojen määrän pikainen väheneminen, paikkakunnan työttömyyden kasvu yhdistettynä seurakunnista eroamisiin aiheuttavat monin paikoin huolta. Keskustelu ja ennen kaikkea eläkeiän nostamisen pelko ovat omiaan lisäämään taloushenkilöstön jaksamiseen liittyviä negatiivisia oireita. 2. Miten valtio ja kunta hoitavat näitä tehtäviä? Julkisoikeudellisina yhteisöinä niin valtio, kunnat kun seurakunnatkin ovat samassa ongelmatilanteessa. Se, että valtio on yksi työnantaja vaikuttaa keskittämisen mahdollisuuksiin verratessa kuntiin. Toisaalta kunnilla ei ole samantyyppistä yhteiselintä kun seurakunnilla on kirkkohallitus. Perustuslain 76 :n mukaan kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkolla on siis itsellä oikeus ja velvollisuus huolehtia tehtävien hoidosta järkevällä tavalla. Korkein päättävä elin on kirkolliskokous. 2.1 Valtionhallinnon palvelukeskustoiminta Valtionhallinnossa on neljä talous- ja/tai henkilöstöhallinnon palveluita tarjoavaa palvelukeskusta; sisäasiainhallinnon, oikeushallinnon, puolustushallinnon, ja valtionkonttorin palvelukeskukset (Lähde: ). Sisäasiainhallinnon palvelukeskus (Palke) on perustettu voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa henkilöstö-, talous- ja puhelunvälitystukipalveluja sekä muita hallinnon tukipalveluja valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Palvelutuotanto alkoi Päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa ja pysyvä sivutoimipiste Kajaanissa. Palvelukeskusten tavoitteena on parantaa valtionhallinnon tuottavuutta tukipalveluissa sekä mahdollistaa asiakasvirastojen voimavarojen suuntaaminen hallinnonalansa ydintehtäviin (Lähde: ). Oikeushallinnon palvelukeskuksen (OPK) pysyvät toimipaikat sijaitsevat Hämeenlinnassa, Kuopiossa ja Turussa. Siirtymävaiheessa, vuosina , palvelukeskuksella on lisäksi toimipisteet Kouvolassa, Oulussa ja Vaasassa (Lähde: Oikeushallinnon palvelukeskuksen tulossopimus vuodelle 2008). Puolustushallinnon palvelukeskus (PHPK) on käynnistänyt toimintansa puolustusministeriön alaisena virastona Se perustettiin vuonna 2005 toimintansa käynnistäneen puolustusvoimien sisäisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen pohjalle Hämeenlinnaan. PHPK tuottaa henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja valtionhallinnon virastoille (Lähde: Puolustusministeriön tiedote ). 8

9 Valtiokonttorin palvelukeskuksen (VKPK) palvelukeskuksella on toimipaikat Porissa, Turussa, Vaasassa, Rovaniemellä ja Hämeenlinnassa, jossa sijaitsee myös päätoimipaikka. Helsingissä palvelukeskuksella on tilapäinen toimipiste. Palvelukeskuksen tuottamia palveluja ovat mm. ostolaskujen käsittely ja ostoreskontra, maksatus, laskutus, myyntilaskujen käsittely, myyntireskontra, perintä ja tulojen käsittely, kirjanpito ja tilinpäätökset, käyttöomaisuuskirjanpito, henkilöstöhallinto-palvelut, rekrytointipalvelut ja palkkahallintopalvelut. Asiakkaita ovat muun muassa Ilmailuhallinto, maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuvirasto, merenkulkulaitos, rautatievirasto, tiehallinto, tilastokeskus, valtiokonttori, valtiovarainministeriö (Lähde; ). Valtiontalouden vuosille annetun kehyspäätöksen mukaisesti valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa alueellisissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Valtionhallinnolle hankitaan yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön asteittain. Tietojärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisissä virastoissa vuonna Tämän nk. Kiekutietojärjestelmähankkeen yhteydessä yhtenäistetään toimintatapoja, prosesseja ja tietorakenteita. Kaikki yllä mainitut palvelukeskukset vastaavat omasta palvelutuotannostaan, sen toimintatapojen yhtenäistämisestä sekä toiminnan kehittämisestä ennen yhteisen palvelukeskuksen perustamista. Palvelutuotannon yhtenäistämisen ja kehittämisen vastuu siirtyy jälkeen toimintansa aloittavan yhdistetyn palvelukeskuksen johdolle (Lähteet: , ). Myös yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja hoitamaan on perustettu palvelukeskus, joka aloitti toimintansa syksyllä Palvelukeskuksen toiminta perustuu yliopistojen ja palvelukeskuksen välisiin sopimuksiin. Keskus toimii markkinaehtoisesti ja myy palvelujaan yliopistoille ja muille mahdollisille asiakkailleen. Palvelukeskus toimii virastona, jonka toiminta rahoitetaan valtion budjetista siirtymäkauden ajan, jonka jälkeen se tarjoaa yliopistoille palveluja maksullisina. Yliopistojen palvelukeskus muuttuu alkaen osakeyhtiöksi. Yliopistojen palvelukeskus Certia tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen lisäksi asiakasyliopistoille moderneihin tietojärjestelmiin liittyviä asiantuntijapalveluja. Päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa ja sivutoimipisteet Joensuussa ja pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä 11 suomalaista yliopistoa on valinnut Certian kumppanikseen. Nämä yliopistot siirtyvät asiakkaiksi vuoteen 2010 mennessä, jolloin palvelukeskuksessa työskentelee noin 300 henkilöä (Lähde: ). 2.2 Kuntien yhteistyö Kunta voi järjestää palvelujensa tuottamisen monin eri tavoin. Usein palvelut on mielekkäintä ja taloudellisinta tuottaa yhteistoiminnassa muiden kuntien, yhteisöjen tai yritysten kanssa. Kuntayhtymiä on 228. Kyse on useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymät perustetaan kuntien keskinäisellä perussopimuksella. Merkittävimpiä kuntayhtymiä ovat; 19 maakuntien liittoa, 19 sairaanhoitopiiriä, 65 9

10 kansanterveystyön kuntayhtymää, 13 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 60 koulutuskuntayhtymää. Osakeyhtiöt, osuuskunnat ja säätiöt soveltuvat liikelaitostyyppisen toiminnan harjoittamiseen. Kunnat ovat perustaneet esimerkiksi yhteisiä jätehuoltoyhtiöitä, yrityspalveluyhtiöitä ja matkailuyhtiöitä. Sopimusyhteistyötä tehdään paljon mm. jätehuollossa, vesihuollossa, pelastustoimessa, rakennustarkastuksessa, kuluttaja- ja velkaneuvonnassa sekä koulutoimessa. Jotkin sopimukset ovat lakisääteisiä, mm. pelastustoimien yhteistoimintasopimukset, sopimus aluehälytyskeskusten rakentamisesta ja ylläpidosta sekä terveyskeskuspalvelujen ostosopimukset. Ostopalvelusta on kyse silloin kun kunta ostaa palveluja toiselta kunnalta tai yritykseltä. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja laadunhallinta vaativat erityisosaamista, jota tukee mm. Kuntaliiton kilpailuttamisprojekti. Seutuyhteistyö on perinteisesti liittynyt elinkeinopolitiikkaan ja edunvalvontaan. Tulevaisuudessa kunnat saattavat järjestää asukkaidensa peruspalveluita seudullisesti sekä sopia yhteisesti maankäytön suunnittelusta, maapolitiikasta ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä tietoliikennejärjestelmistä ja ympäristönhoidosta. Seudullinen yhteistyö soveltuu myös terveydenhuollon lähipalvelujen, sosiaalitoimen ja sivistyspalvelujen järjestämiseen (Lähde; ja kuntayhtymät/kuntien yhteistoiminta, ). Esimerkki useampaa kuntaa palvelevasta palvelukeskuksesta on Tuusulan, Mäntsälän, Järvenpään ja Nurmijärven yksikkö. Liiketoimintasuunnitelmassa vuoden 2008 alusta lukien on Tuusulan kunta vastannut palvelukeskuksen toiminnasta. Palvelukeskusta johtaa palvelukeskuspäällikön alaisuudessa neljä tiimiä (ostoreskontra-, myyntireskontra-, kirjanpito- ja maksuliikennetiimi). Henkilöstö on siirtynyt ns. vanhoina työntekijöinä palvelukeskukseen Tuusulan kunnan palvelukseen. Palvelusopimusluonnoksen mukaan lähettävä kunta vastaa kunnasta palvelukeskukseen siirtyneiden henkilöiden työllistymisestä siinä tapauksessa, että kunta irtisanoo sopimuksen palvelukeskuksen kanssa. Palvelukeskuksen toiminta rahoitetaan talouspalveluiden tuottamisesta syntyvien todellisten kustannusten mukaan prosesseittain ja tapahtumamäärittäin (myyntilaskut, ostolaskut, muistiotositteet, maksuliikennetapahtumat). Tietojärjestelmäkustannukset maksaa kukin kunta suoraan toimittajalle samoin kuin ohjelmakehityksen myötä tulevat lisäkustannukset (Lähde: ). 3. Yksi kirkon oma palvelukeskus Kirjanpitolakia noudatetaan kirkossa soveltuvin osin. Lisäksi seurakuntien kirjanpitoon liittyvää ohjeistusta annetaan kirkkohallituksesta. Kaikissa seurakunnissa on, koosta riippumatta, esimerkiksi samanlainen tasekaava. Palkkausjärjestelmä on keskitetty ja siihen liittyvät kysymykset neuvotellaan keskustasolla kirkkohallituksen työmarkkinaosaston toimesta, joka myös ohjeistaa seurakuntia. Niin seurakuntien kirjanpito kuin palkanlaskenta on näin ollen samojen sääntöjen ja ohjeiden alaista toimintaa, riippumatta siitä minkä kokoinen yksikkö on kyseessä tai missä se sijaitsee. 10

11 Näiden tehtävien hoitamiseen panostetaan nyt jokaisessa seurakuntataloudessa erikseen niin osaamisen kuin työvälineidenkin ylläpitämisen kautta. Suuri osa työntekijöistä hoitaa näitä tehtäviä muiden tehtävien lisäksi. Työtä voitaisiin tehostaa ja osaamista keskittää. Kirjanpito ja palkanlaskenta ovat työnantajan lakisääteisiä tehtäviä. Näiden hoidon laatuun on kiinnitettävä huomiota erityisesti siinä tilanteessa kun henkilökunta eläköityy ja uusia työntekijöitä rekrytoidaan. Useilla seurakunnilla on jo nyt vaikeuksia saada ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan kaikkia talouteen, hallintoon ja muihin tukitoimiin liittyviä tehtäviä. Kirkon oman palvelukeskuksen kautta on mahdollista taata seurakuntatalouksien palkanlaskennan ja kirjanpidon tehtävien osaava hoito kirkon oman sisäisen palvelukeskuksen kautta. Palkanlaskennan ja kirjanpidon siirtäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaisi seurakunnan taloushenkilöstön resurssien suuntaamisen varsinaiseen talouden suunnitteluun ja paikallista työpanosta vaativien muiden tukitoimien ohjaamiseen ja kehittämiseen. 3.1 Tavoitteet ja malli Kirkon oman palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena on a) edesauttaa ns. kaksoisperiaatteen toteutumista siten, että taloushallinnon tukitoimet hoidetaan suuremmissa yksiköissä b) tukea talous- ja henkilöstövastaavien resurssien suuntaamista talouden ohjaustehtäviin c) turvata seurakuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan hoito kaikissa tilanteissa d) tehostaa toimintaa yhtenäisten työprosessien kehittämisen ja yhden yhteisen tietojärjestelmän käytön kautta e) parantaa työhyvinvointia ennen kaikkea jaksamisen näkökulmasta f) ylläpitää ja kehittää tasapuolisesti toiminnan laatua Tässä mallissa kyse on uuden organisaation muodostamisesta sekä talous- ja palkkahallinnon palveluiden ja toimintojen kokoamisesta yhteen. Talous- ja palkkahallinnon prosessit yhtenäistetään. Palvelukeskuksella on yksi johtaja ja keskus sijoitetaan Kirkkohallituksen organisaatioon, eräänlaiseksi kirkon inhousetilitoimistoksi. Tässä inhouse -määritelmällä tarkoitetaan sitä, ettei palvelukeskus tarjoa palveluitaan kirkon ulkopuolelle. Yhden palvelukeskuksen henkilöstömäärän arvioidaan olevan noin 200 henkilöä, mikä jakaantuu siten, että taloushallinnon palveluihin sijoittuu hieman enemmän henkilökuntaa kuin palkanlaskentaan. Palvelukeskuksen henkilöstötarve on ajateltu katettavan rekrytoimalla seurakuntien nykyistä henkilöstöä. Koska kyse on koko kirkon näkökulmasta työvoimaresurssien uudelleen jakamisesta, ei palvelukeskusmalli lähtökohtaisesti johda irtisanomisiin. Kuitenkin on muistettava, että jokainen seurakunta itse määrittelee henkilöstötarpeensa ja jokainen työntekijä itse päättää mahdollisesta hakeutumisestaan palvelukeskuksen palvelukseen. Työntekijät on mahdollista palkata palvelukeskukseen nk. vanhoina työntekijöinä. Tilanteessa, jossa työt siirtyvät palvelukeskukseen, eikä henkilökunta hakeudu palvelukeskuksen palvelukseen, voi seurakunta joutua pohtimaan irtisanomisia. Yksi palvelukeskusmalli selkeyttää seurakuntien taloushenkilöstön tehtävänkuvauksia ja vaativuusmäärityksiä. 11

12 Siitä huolimatta että kyseessä on yksi organisaatio, palvelukeskus toimii useiden toimipisteiden kautta. Valmistelussa tähdätään n. 6 toimipisteeseen eri puolella maata. Lisäksi annetaan mahdollisuus alkuvaiheessa nk. virtuaaliseen työskentelyyn. Tärkeintä alkuvuosina ei ole se, että työntekijät saadaan fyysisesti saman katon alle, vaan osaamisen saaminen yhteen organisaatioon. Osaamisen kehittämisen sekä palvelutason ja -varmuuden turvaamiseksi tämä asettaa vaatimuksia työn johtamiselle. Työntekijöiden lopullinen keskittäminen perustettaviin toimipisteisiin on toteutettavissa joustavasti eläköitymisen kautta. Oletettavaa on, että suuremmista talousyksiköistä hakeutuu useita henkilöitä palvelukeskukseen. Vastaavasti pienissä seurakunnissa ei välttämättä ole yhtään henkilöä, joka voisi työtehtävien hoidon vuoksi siirtyä. Näissä pienissä seurakunnissa taloudesta vastaavalle jää kuitenkin paremmin aikaa keskittyä taloudenohjauksen tehtäviin sekä tukitoimien kehittämiseen. Jokaisessa seurakuntataloudessa on oltava taloudesta vastaava työntekijä. Keskeistä tässä kehittämisvaihtoehdossa on luoda sujuva toiminta- ja asiakkuudenhallintamalli seurakuntatalouksien ja palvelukeskuksen välille sekä siihen liittyvät selkeät ja yksinkertaiset prosessit. Keskeistä on myös toimipisteiden erikoistuminen olemassa olevaan ja kehitettävissä olevaan osaamiseen pohjautuen. Erikoistumisen tulee luonnollisesti tapahtua myös henkilötasolla, jotta todellista prosessien kehittymistä on mahdollista tapahtua. Työn tehostuminen edellyttää valitun toimintamallin ja parhaisiin käytänteisiin perustuvien prosessien noudattamista. Yhden palvelukeskuksen kehittämisvaihtoehdon tehokas työskentely edellyttää yhteistä tietojärjestelmäratkaisua, joka on käytössä kaikissa seurakuntatalouksissa ja palvelukeskuksen toimipisteissä. Tehokas palveluntuotanto edellyttää myös tiedonsiirron sähköistämistä seurakuntien, palvelukeskuksen ja muiden sidosryhmien välillä. Tämä kehittämisvaihtoehto on mahdollista toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuen, jolloin seurakunnat liittyvät siihen tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Tämä etenemistapa on kuitenkin hyvin hidas ja epäsystemaattinen, eikä sisällä kaikkia hyötyjä. Mikäli yhden palvelukeskuksen malli halutaan saada todella toimivaksi alusta lähtien, niin sen asiakkaaksi tulisi kaikkien seurakuntatalouksien siirtyä. Palvelukeskus on taas puolestaan velvoitettu tietyntasoiseen, asiakaslähtöisesti toteutettuun palveluun heti käynnistymisestään lähtien. Tavoitteiden toteuttamiseksi ja kokonaiskirkon hyödyn näkökulmasta on välttämätöntä, että kaikki kirkon talousyksiköt ovat mukana siirtymäkauden jälkeen. Yksi palvelukeskus kehittämisvaihtoehto (Lähde; Suomen evankelis-luterilaisen kirkon taloushallinnon ja palkanlaskentapalveluiden kehittämisvaihtoehtojen arviointi Loppuraportti FCG MentorIT Oy, s. 8). 12

13 Yksi palvelukeskus malli vastaa kaikkiin tämän esityksen tavoitteisiin. Keskittämisen kautta turvataan kaikkien kirkollishallinnon yksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan osaava hoito. Mallin mukaan työprosessit yhtenäistyvät pitkälti jo yhteisen tietojärjestelmän hankinnan kautta. Yksi yhteinen rajapinta varmistaa tasapuolisen kirjanpidon ja palkanlaskennan kehittämisen sekä laadun valvonnan. Nykyisen taloushenkilöstön jaksamista tuetaan vähentämällä näiden töiden osaalueiden paikallisen osaamisen tarpeita. Tärkeää on huomata, että palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvät tehtävät eivät kaikilta osin siirry palvelukeskukseen. Seurakuntatalous on edelleen työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen muutoksista päättäminen. Vain sellaiset osat kirjanpidosta ja palkanlaskennasta, jotka voidaan nytkin ulkoistaa seurakunnasta, voidaan siirtää kirkon palvelukeskuksen hoidettaviksi. 3.2 Organisointi Kirkon palvelukeskus on tarkoitus perustaa kirkkohallituksen yhteydessä toimivaksi erillisyksiköksi. Palvelukeskuksen johto sijaitsee jonkin toimipisteen yhteydessä. Merkittävässä roolissa tulee olemaan palvelukeskuksen työtä ohjaava johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 6 ja enintään 10 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenten tulee olla taloudenhoitoon perehtyneitä kirkon jäseniä. Jäsenistä vähintään kolmannes tulee nimittää seurakuntatalouksien talousjohdosta. Johtokunnan tärkein tehtävä on kehittää ja valvoa palvelukeskuksen toimintaa. Varsinaisen kirkkolakimuutosehdotuksen hyväksyminen johtaisi siihen, että kirkkohallituksen tehtäväksi siirrettäisiin seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpito ja palkanlaskenta sekä niihin liittyvä maksuliikenne. Kirkkohallitus siirtäisi toimivaltansa näissä tehtävissä sitä tarkoitusta varten asetettavalle johtokunnalle. Edelleen säädettäisiin, että kirkolliskokous vahvistaisi vuosittain palvelukeskuksen palveluiden hinnan. Kirkkojärjestyksessä tarkennettaisiin kirkkohallituksen hoitoon siirtyvät palvelut, jotka olisivat kirjanpito, ostolaskut, ostoreskontra, myyntilaskut, myyntireskontra, käyttöomaisuuskirjanpito, palkanlaskenta, matka- ja kululaskut sekä niihin liittyvä maksuliikenne. Tarkemmin näistä tehtävistä sovittaisiin palvelukeskuksen ja seurakuntatalouden välisessä palvelusopimuksessa. 4. Vaikutukset Palvelukeskuksen perustaminen ei vaikuta seurakuntien nykyiseen itsenäisyyteen. Jokainen seurakuntatalous on edelleen itsenäinen toimija, joka vastaa omasta taloudestaan, henkilöstöstään ja päätöksistään. Myös kirkon keskusrahasto on palvelukeskuksen asiakkaana muutoin itsenäinen toimija. Kirkkohallituksen tehtävänä on muun muassa edistää kirkon ja seurakuntien työtä ja ohjata seurakuntien taloudenhoitoa ja tilinpitoa (Kirkkohallituksen ohjesääntö 1 ). 13

14 Kirkkolain mukaan Seurakunta hoitaa itse asioitaan ja omaisuuttaan tämän lain ja kirkkojärjestyksen sekä kirkon taloudesta erikseen annettujen säädösten mukaan (KL 7:1 momentti 1). Periaatteellinen muutos nykytilanteeseen tulisi sitä kautta, että osa seurakuntien kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvistä tehtävistä ehdotetaan hoidettaviksi keskitetysti edellisessä kappaleessa selostetulla tavalla. 4.1 Vaikutukset tehtäviin ja menettelytapoihin Niin kirjanpito kuin palkanlaskenta ovat alan erityislainsäädännön ja kirkkohallituksen keskitetyn ohjeistuksen alaista toimintaa. Näihin liittyvät tehtävät ovat lakisääteisiä, aikamäärättyjä ja osittain määrämuotoisia. Itse tehtävien hoitaminen siirtyisi seurakunnasta palvelukeskukselle niiltä osin kun ne voidaan talousyksiköstä ulkoistaa. Työtavat seurakuntatalouksissa eroavat toisistaan johtuen esimerkiksi ohjelmistoista ja niiden laajuudesta, henkilöstön määrästä, työvälineiden hyödyntämisasteesta ja organisaation koosta. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa tehokkaiden, tarkoituksenmukaisten ja nykyaikaisten menettelytapojen käytön kaikissa seurakunnissa. Jo pelkästään kaikkien seurakuntien siirtyminen sähköiseen tiedonsiirtoon selkeyttää ja helpottaa työtehtävien hoitoa seurakunnissa sisäisestikin. Kirkon palvelukeskuksen perustamisella tulee olemaan vaikutuksia jokaiseen seurakuntatalouteen. Osa ennen seurakuntatalouksissa tehdystä työstä siirtyy seurakuntataloudesta pois. Työkuvat muuttuvat kaikkien niiden työntekijöiden osalta, jotka hoitavat nykyisin näitä siirtyviä tehtäviä. Jokaisessa seurakunnassa on käytävä taloustoimistojen ja näitä tehtäviä hoitavien muiden yksiköiden (esimerkiksi hautaustoimen) työntekijöiden työkuvat lävitse. Työprosessit tulevat palvelukeskusmallissa yhtenäistymään nykyisestä. Kaikki ne työprosesseihin liittyvät osat, jotka hoidetaan palvelukeskuksessa, hoidetaan samojen prosessikuvausten mukaisesti. Seurakunnilta tämä edellyttää oikean tiedon antamista. Tämän aikaansaamiseksi on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota päätöksentekoon ja sen huolelliseen valmisteluun. Maksimaalisen kokonaishyödyn aikaansaamiseksi on seurakunnissa käytävä lävitse palkanlaskentaan ja kirjanpitoon liittyvien tehtävien järkevät ja tarkoituksenmukaiset toimintatavat. 4.2 Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön Pienissä yksiköissä, joissa usein yksi työntekijä (talouspäällikkö/taloudesta vastaava) hoitaa muun muassa kirjanpidon ja palkanlaskennan, työtehtävät tulisivat muuttumaan. Edelleen seurakunnassa olisi tehtävä kaikki kirjanpidon ja palkanlaskennan valmistelut ja huolehtia seurannasta. Tehtäviksi niiden töiden osalta, jotka siirtyisivät palvelukeskukseen jäisi tarkistus-, korjaus- ja hyväksymistehtävät. Työtehtävien uudelleenorganisointi selkeyttäisi talouspäällikön tehtäväkuvaa, mutta ei poistaisi työnantajan perusvastuuta, joista taloudesta vastaava näissä tehtävissä vastaa. Samalla pienen yksikön taloudesta vastaavalle jäisi paremmin aikaa hoitaa varsinaista tehtäväänsä, suunnittelua, analysointia ja työn ohjaamista. On erityisen tärkeää huomata, että pienissä yksiköissä tarvittaisiin edelleen taloudesta vastaavaa hoitamaan kaikkia muita tehtäviä. Niitä ei tule siirtää kirkkoherran vastuulle. Esimerkkejä niistä muista tehtävistä, jotka ovat taloudesta vastaavan 14

15 vastuulla, ovat hankinnat ja niihin liittyvät kilpailuttamiset, palkka-asiamiestehtävät, henkilöstö-hallinto muiden kuin hengellistä työtä tekevien osalta, kiinteistö- ja hautatoimi, metsänhoito, sijoitustoiminta, kustannuslaskenta, rahoitussuunnittelu, veroasiat, kirkkoneuvoston asioiden valmistelu niiltä osin kun kyseessä ei ole hengellinen toiminta ja niin edelleen. Usein pienen yksikön taloudesta vastaava hoitaa myös tietojärjestelmien pääkäyttäjätehtäviä ja kirkkoherranvirastoa. Kokonaisuutta tarkasteltaessa ei sovi unohtaa erityisesti pienten yksiköiden talousvastaavien ylitöiden määrää. Viime vuosina on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että ylitöitä ei kirjata ylös, jolloin niitä ei pidetä vapaana tai niistä ei makseta korvausta. Talousvastaava on usein ristiriitaisessa tilanteessa kun tulot eivät riitä menoihin ja kun työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, niin ylitöitä ei veloiteta työnantajalta. Taloustoimistossa hoidetaan hyvin paljon lakisääteisiä tehtäviä, jotka on hoidettava ajallaan. Palvelukeskukseen siirrettävät tehtävät ovat vain osa kaikista tehtävistä ja kirkkoneuvoston on työnantajanäkökulmasta tarkasteltava työaika, jäljelle jäävät tehtävät ja selvitettävä ne tarpeelliset tehtävät, joita tähän saakka on ajan puutteen vuoksi jopa jäänyt hoitamatta. Keskisuuressa ja suuressa talousyksikössä, jossa työtehtävät ovat eriytetymmät, joidenkin työntekijöiden työ ulkoistetaan mahdollisesti kokonaan tai ainakin osittain. Näissä tapauksissa työnantajan on käytävä lävitse koko tehtäväkuva ja ratkaistava tilanne tarkoituksenmukaisesti. Palvelukeskus rekrytoi ensisijaisesti seurakunnista työntekijöitä hoitamaan seurakuntien palkanlaskennan ja kirjanpidon. Seurakunnista palvelukeskukseen hakeutuvat työntekijät on tarkoitus palkata nk. vanhoina työntekijöinä. Tämä voidaan toteuttaa erillisen TES:n avulla. Hakeutuminen palvelukeskuksen palvelukseen pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Seurakunnissa muutos tulee aiheuttamaan palkanlaskennan ja kirjanpidon työprosessien läpikäymisen ja selkeyttämiseen ja tehtävänkuvien tarkistamisen. Koska muutos koskee enimmillään yli 300 talousyksikköä, on mahdottomuus arvioida voidaanko seurakunnista irrottaa palvelukeskukseen riittävästi henkilöstöä. Taloustoimistojen työn osittaisen keskittämisen ja työprosessien selkeyttämisen kautta vaikutus tulee näkymään myös työssä jaksamisena. Jatkuvien talouteen liittyvien uudistusten ja seurakuntarakenteeseen liittyvien muutosten aikana on ajankohtaista kiinnittää huomiota myös tähän seikkaan. Seurakuntien peruspalvelujen ja tukitoimien menestyksellinen hoitaminen vaatii organisaatiossa selkeitä, hyvin toimivia ja oikein mitoitettuja työkokonaisuuksia. Siirtyminen palvelukeskuksen palvelujen piiriin edellyttää sähköistä laskujen kierrätystä ja yleensäkin asioiden hoitamisen sähköisesti seurakunnan ja palvelukeskuksen välillä. Hyvin toimiva organisaatio tuottaa luotettavaa ja ajanmukaista tietoa palvelukeskukselle ajallaan, joka pystyy varmistamaan luotettavan kokonaistaloustiedon syntymisen asiakkailleen. 4.3 Vaikutukset seurakuntalaisiin Seurakuntatalouden kirjanpito ja palkanlaskenta ovat seurakunnan sisäisiä tehtäviä, jotka eivät liity seurakuntalaisten palvelujen saantiin. Kuitenkin järkevällä tavalla 15

16 hoidettu talous näkyy aina seurakuntalaisten palvelujen saannin laajuudessa. Keskittymällä paikallisesti kirkon ydintehtävään kaikilta osin parannetaan palvelun laatua. Keskittämällä koko kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtäviä tehostetaan seurakuntien voimavarojen käyttämistä varsinaiseen paikalliseen palveluun. Samalla varmistetaan talouden läpinäkyvyys tuottamalla tiedot luotettavasti ja tehokkaasti. Ajantasainen tieto luo aina toiminnalle varmuutta. Luottamushenkilöille, jotka edustavat myös palvelujen saajia, on ajantasainen ja oikea tieto välttämättömyys oikeiden päätösten tekemisen pohjaksi. Palvelukeskus tuottaa ajantasaista tietoa tukien siten seurakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa. 4.4 Vaikutukset työllisyyteen, työelämään ja aluekehitykseen Kirkon toimistohenkilöstön ikäjakauma on huolestuttava. Vuosien vaihteessa noin 56 % toimistohenkilöstöstä oli yli 50-vuotiaita. Lähivuosina toimistohenkilöstö alkaa eläköityä ja vauhti kiihtyy. Yhtenä syynä töiden keskittämiselle on huoli siitä, miten tulevaisuudessa pystytään hoitamaan seurakuntatalouksien lakisääteiset tehtävät. Palvelukeskukselle on tärkeää saada seurakunnista osaavaa henkilöstöä palvelukseensa. Ennen kaikkea kyseessä on osaavan henkilöstön palkkaaminen, joka tuntee seurakuntien toiminnan ja omaa näin olleen nk. hiljaista tietoa. Jotta henkilöstön hakeutuminen palvelukeskuksen palvelukseen helpottuisi, annetaan mahdollisuus työn tekemiselle nk. virtuaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin seurakunnassa työskentelevän henkilöstön ei välttämättä tarvitse muuttaa paikkakuntaa työskennelläkseen palvelukeskuksessa. Palvelukeskusorganisaatio tulee olemaan hajautettu useaan toimipisteeseen eri puolilla maata. Tällä hetkellä tavoitteena on 6 toimipistettä eri puolilla maata. Tämän lisäksi on tarvittaessa mahdollisuus työskennellä edellä mainitulla tavalla, virtuaalisesti. Tällä tavalla varmistetaan myös alueellinen työssäkäyntimahdollisuus. Seurakuntiin jää taloudesta vastaava henkilöstö ja palkka- ja kirjanpitoa valmistelevia työntekijöitä seurakunnan tarpeen mukaan. 4.5 Vaikutukset talouteen Palvelukeskusmallin vaikutukset talouteen on havainnollistettu kolmella erikokoisella seurakuntataloudella, pieni seurakunta (alle 6000 jäsentä), keskikokoinen seurakunta ( jäsentä) ja suuri seurakunta (yli jäsentä). Pienten seurakuntien osalta palvelukeskusmalliin siirtyminen tuo mukanaan paremman, tasaisemman työn laadun, kouluttamistarpeen vähenemisen, IT-kehityksen ja ylläpidon poistumisen, sijaistamisen helpottumisen ja talouspäälliköllä jää aikaa olennaisiin työtehtäviin. Suhteessa pienet seurakunnat saavat suurimmat yksikkökustannussäästöt. Siirtymisen heikkoudet ovat ylimenokauden ongelmat ja se, ettei henkilömäärää haluta välttämättä vähentää, joten kokonaiskustannukset voivat kasvaa 16

17 hieman tai yksi talouspäällikkö voisi hoitaa useamman seurakunnan talouspäällikön tehtäviä. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa sivukuluineen, ITkustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä n euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseista ovat keskimäärin noin euroa vuodessa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä n euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 46 %) vuodessa (huom. valtaosa jäävän taloushenkilöstön ajasta kohdentuu muille kuin kohdeprosesseille). Keskikokoisen seurakunnan siirtyessä palvelukeskuksen asiakkaaksi siirto tuo mukanaan paremman, tasaisemman laadun, kouluttamistarve vähenee, IT-kehitys- ja ylläpitokustannukset poistuvat, sijaistaminen helpottuu, talouspäällikön aikaa vapautuu olennaiseen ja yksikkökustannussäästöt ovat merkittävät. Kokonaissäästöpotentiaali on %. Siirtymisen heikkoudet ovat ylimenokauden ongelmat, uusien tehtävien ja roolien määrittäminen ja oppiminen sekä henkilöstön eläköitymisen ja tehtävien siirtämisen yhteensovittamisen haasteet. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa, IT-kustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä n euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseille ovat n euroa vuodessa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 30 %) vuodessa. Suuren yksikön siirtyminen tuo mukanaan paremman, tasaisemman laadun, kouluttamistarpeen vähenemisen, IT-kehitys- ja ylläpitokustannusten poistumisen ja talousyksikön tehtävien keskittämisen olennaiseen. Yksikkökustannussäästöt ovat kohtuulliset. Kokonaissäästöpotentiaali on %. Siirtyminen tuo mukanaan ylimenokauden ongelmat, uusien tehtävien ja roolien määrittämisen ja oppimisen sekä haasteet eläköitymisen ja tehtävien siirtämisen yhteensovittamisessa. Henkilöstökustannukset ovat nykytilassa n euroa, IT-kustannukset n euroa ja yleiskustannukset n euroa, eli yhteensä euroa. Palvelukeskuksen kustannukset kohdeprosesseissa ovat n euroa ja seurakuntaan jäävät kustannukset ovat n euroa, eli kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Käyttökustannuksissa syntyy säästöjä n euroa (n. 35%) vuodessa. (Lähde; HeTa:n palvelukeskus synergiaa vai sotkua? PriceWaterhouseCoopers, kirkolliskokous ). 17

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että kirkkoon perustettaisiin kirjanpidon ja palkanlaskennan

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi 25.1.2017 Valmistelun rakenne Esivalmistelun ohjausorganisaatio Henkilöstöfoorumi Yhteiset valmisteluryhmät Sote-tiimi sote-muutosjohtaja & valmisteluryhmien pj:t

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Siilinjärven kunta, Kasurilantie 1, Siilinjärvi

Siilinjärven kunta, Kasurilantie 1, Siilinjärvi SOPIMUS OSAKASKUNTIEN MAHDOLLISESTI JÄRJESTÄMIEN TUKIPALVELUIDEN KUSTANNUSTEN JAKO- JA LASKUTUSPERUSTEISTA MAANINGAN KUNNAN, NILSIÄN KAUPUNGIN JA SIILINJÄRVEN KUNNAN YHTEISTOIMINNASSA JÄRJESTÄMISSÄ SOSIAALI-

Lisätiedot

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset Johtotiimi 101 15.10.2009 Seutuhallitus 173 06.11.2009 Yhtymähallitus 76 12.05.2010 Yhtymähallitus 98 02.06.2010 Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 10.12.2013 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Gunnar 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/ 31 28 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 30.05.2016 28 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1226/2013 Laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Keskeiset kehittämistarpeet nykytilanteessa Tunnistetut kehittämiskohteet Mahdolliset toimenpiteet Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 825/12.03.02/2016 63 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo 29.9.2016: Vaski-kirjastot harkitsevat

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Esitys Etelä-Pohjanmaan maakunnan SOTEMAKU-seminaarissa 18.11.2016 Esitys perustuu hallituksen 29.6.2016 antamiin Sote- ja maakuntalakiehdotuksiin

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA. Tietohallinto / Suorsa & Keinänen

DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA. Tietohallinto / Suorsa & Keinänen 1 DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA 2 ESITYKSEN SISÄLTÖ IT-palvelujen organisointi Oulun yliopistossa Palvelutuotannon taustatietoja Datan tallennuksen nykytila

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Pappisasessori Juha Rauhala ja valtuutettu Jouko Kantola pitivät alkuhartauden.

Pappisasessori Juha Rauhala ja valtuutettu Jouko Kantola pitivät alkuhartauden. PÖYTÄKIRJA 14.06.2014 1 Alkuhartaus Pappisasessori Juha Rauhala ja valtuutettu Jouko Kantola pitivät alkuhartauden. 2 Kokouksen avaus n puheenjohtaja avasi kokouksen. Herra piispa piti puheenvuoron ja

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kirkkoneuvosto AIKA: Tiistai 29.3.2016 klo 18.30 PAIKKA: Kirkonkulman sali 2. krs, Kirkkotie 6 Liite Asia 56 KOKOUKSEN AVAUS... 71 57 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa KIEKU käyttäjäfoorumi 4.11.2014 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Tehdyt linjaukset Päätös toimintamallin muutoksesta

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema Pks-seurantaryhmän kokous 26.9.2008, Espoo Elina Vartiainen-Hynönen Laki kunta-

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien yhteispeli kuntalaislähtöisten sote- ja hyvinvointipalveluiden turvaamisessa

Maakuntien ja kuntien yhteispeli kuntalaislähtöisten sote- ja hyvinvointipalveluiden turvaamisessa Maakuntien ja kuntien yhteispeli kuntalaislähtöisten sote- ja hyvinvointipalveluiden turvaamisessa Hanna Tainio varatoimitusjohtaja 24.5.2016 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet Tulevaisuuden

Lisätiedot

SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolet ovat Joensuun kaupunki,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot