1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2

3 SISÄLLYS 1. Johdon katsaus toimintaan Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Alueellinen vaikuttavuus Innovaatiotoiminta Aikuiskoulutus Kansainvälinen kehitysyhteistyö Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja johtopäätökset Tutkimus ja tutkijankoulutus Peruskoulutus Kansainvälistyminen Yhteiskunnalliset tehtävät Toiminnallinen tehokkuus Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoitus Täydentävä rahoitus Rahoituksen käyttö Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Allekirjoitukset

4 4

5 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Kertomusvuosi oli erittäin tuloksekas. Keskustelua sävytti erityisesti valtioneuvoston tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskeva periaatepäätös. Sen mukaisesti rakenteellista kehittämistä jatkettiin ja voimavaroja kohdennettiin kansainvälisesti kilpailukykyisille aloille. Yliopiston profilointi eteni merkittävästi painoalojen, tutkimuksen vahvuusalueiden, teknologisen profiilin ja monitieteisten osaamiskeskittymien määrittelyn myötä. Laadunvarmistustyö eteni tavoitteiden mukaisesti. Palkkausjärjestelmäkoulutukseen osallistui yli 2000 henkilöä, ja prosessin käynnistyminen onnistui hyvin. Yliopisto haki rohkeasti merkittävää lisäarvoa uudesta tutkintorakenteesta siirtämällä painopistettä kandidaattikoulutuksesta maisterikoulutukseen; maisteriohjelmien määrä on nyt maan suurin. Yliopisto sijoittui valtakunnallisissa vertailuissa edelleen tuloksellisimpien ja tehokkaimpien kärkijoukkoon. Opiskelijavalinnoissa säilyi asema yhtenä suosituimmista. Yliopisto otti aloite- ja koordinaatiovastuun sekä esteettömyys- että kansainvälisen kehitystyön verkostohankkeessa. Yliopisto oli neljättä vuotta peräkkäin maan toiseksi suurin maisterikouluttaja ja eniten (5 %) tutkintotavoitetta ylittänyt tiedeyliopisto. Viidessä vuodessa valmistuneiden tutkintojen osuus väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Syynä on uuden tutkintojärjestelmän käyttöönoton vauhdittama vanhojen opiskelijoiden valmistuminen. Tutkinnon suorittamisen mediaaniaika oli 5,3 vuotta, ja erityisesti humanistisella alalla valmistumisaika hieman laski. Myös tutkintojen laajuudessa oli lievää laskua. Tulokset ovat tavoitteen suuntaisia, mutta valmistumisen nopeuttaminen ei onnistu pelkästään yliopiston omin tehostamistoimin. Vuosi oli tuloksellinen erityisesti tutkimuksessa ja tutkijakoulutuksessa. Yliopisto menestyi erinomaisesti Suomen Akatemian huippututkimusyksikköhaussa; yksikköjen määrä nousi maan kolmanneksi suurimmaksi. Pitkään kehittämiskohteena ollut julkaisutoiminnan tehostaminen tuotti tuloksia, ja tutkimusrahoitus pysyi korkealla. Tuloksellisuus siis nousi tärkeimmillä laatuindikaattoreilla mitaten. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin mukaan yliopistossa on useita kansainvälisesti ja kansallisesti johtavia tutkimusaloja. Yliopiston päästrategiana on ollut pitkään kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi, ja tämä tavoite näyttää onnistuneen. Yliopisto on strategiansa mukaisesti vahvistanut tutkimus- ja tohtorikoulutustoimintaa kohdentamalla voimavaroja enenevästi tutkimustoiminnan ja tiedekuntien tohtorikoulutuksen tukemiseen sekä uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen luomiseen. Uusiin ohjelmiin ja aloihin (mm. nanotieteet) tehdyt investoinnit nostavat lähivuosina myös tohtoreiden määrän tavoitteen mukaiseksi; useilla aloilla tavoite ylitettiin. Ilman lääketieteen ja tekniikan tohtoreita tutkintototeumaa (109) voidaan pitää korkeana. Kansainvälistymisessä saavutettiin merkittäviä tuloksia. Opiskelijaliikkuvuus kasvoi voimakkaasti ja opettajavaihto lisääntyi. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja henkilöstön määrä nousi. Bilateraalinen yhteistyö laajeni Etelä-Amerikkaan ja Intiaan. Yliopisto jatkoi aktiivisuuttaan kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Kansainvälisen kampuksen indikaattoreiden kehittämistä jatkettiin. Innovatiiviset tutkimusympäristöt kuten Nanoscience Center, Agora Center ja kiihdytinlaboratorio vetivät puoleensa ulkomaisia huippuosaajia. Yliopisto jatkoi toimintaansa aikuiskoulutuksen laatuyksikkönä. Vaikka yliopistollisen aikuiskoulutuksen volyymi maassamme laski, sekä avoin yliopisto että täydennyskoulutuskeskus säilyttivät hyvin asemansa. Tuloksellisuuden lisäksi yliopiston aikuiskoulutusta kuvaa kustannustehokkuus. 5

6 Ammattikorkeakoulujen kanssa laaditut alueelliset kehittämisstrategiat sekä Jyväskylässä että Kokkolassa vauhdittivat yhteistyötä ja selkiyttivät toimintaa välittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhteistyö Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa eteni merkittävästi Kokkolan yliopistokeskuksessa. Vuokatissa käynnistynyt liikuntabiologian maisterikoulutus laajeni tohtorikoulutukseksi, josta tulee tärkeä osa nopeasti kehittyvää Snowpoliksen tutkimus- ja tuotekehitysympäristöä. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia parantavia toimia lisättiin edelleen. Selvitysten mukaan yliopiston vahvuutena on hyvin työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta, joka on tyytyväinen työhönsä ja kokee vaikutus- ja kehittymismahdollisuutensa hyviksi. Henkilökunnassa on enemmän nuoria kuin valtiolla keskimäärin, koulutusaste on valtakunnallisesti vertaillen korkea ja uupumisen uhka keskimääräistä pienempi. Henkisiä voimavaroja koskevat indeksit ovat rohkaisevia ja luovat luottamusta myös tulevaan menestymiseen. Kilpailu kuitenkin kiristyy, ja nykyiset ja tulevat isot reformit asettavat henkilökunnalle entistä suurempia vaatimuksia, joten inhimillisten resurssien hallinta ja johtaminen korostuvat entisestään. Aihe on kuulunut jo vuosia myös sisäisiin tulosneuvotteluihin. Tuloksellisuus ja tehokkuus ovat pysyneet erinomaisina. Yliopisto on saavuttanut tavoitteensa lähes poikkeuksetta kiitettävästi. Myös talous on kehittynyt suotuisasti. Sisäinen kokonaisrahoitusmalli on merkittävä kilpailuetu sekä kustannustietoisuuden ja - tehokkuuden edistäjä. Toimintaympäristö muuttuu kuitenkin niin voimakkaasti, että taloudellisen autonomian lisääminen on välttämätöntä. Esimerkiksi siirtomäärärahojen kasvua ei voida tulkita pelkästään kielteiseksi, koska yliopiston on ollut varauduttava uuteen palkkausjärjestelmään, tutkimuksen arvioinnin jatkotoimiin, uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen kehittämiseen ja rahoituksen riskeihin. Ulkoisesta rahoituksesta merkittävä osa kanavoituu EU-rakennerahastojen kautta, joiden maksatusten aikataulu kasvattaa myös siirtosaamisia. Yliopistossa tehdään kauttaaltaan erinomaista tulosta. Lähivuosina jatketaan tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen vahvistamista, laatutyötä, rekrytointia ulkomailta, voimavarojen kohdentamista vahvuusalueille ja rakenteellista kehittämistä; jostakin myös luovutaan. Tuottavuutta parannetaan määrätietoisesti, ja tuloksellisuus nousee entuudestaan. Tehokkuuden jatkuva kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että rahoituspohja laajenee sekä rekrytointi, opiskelijavalinnat ja henkilöstöjohtaminen onnistuvat. Aino Sallinen Rehtori 6

7 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Alueellinen vaikuttavuus Yliopistoa kehitetään kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana sekä kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä aluestrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopistojen välistä yhteistyötä edistetään erityisesti Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskuksissa. Yliopiston erityisinä alueellisina kehittämiskohteina ovat Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Sotkamon alue. Vuoden 2005 lopulla yliopisto hyväksyi Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategiat. Yliopistolla on Kokkolan yliopistokeskuksen (Chydenius -instituutti) koordinaatiovastuu. Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategian suurimpia toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi myös Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhtenä laitoksena toimivan Ilmasotakoulun toimintoja on valikoidusti strategiassa mukana. Aluekehitysstrategian kehittämishankkeita ovat Wellness Dream Lab -ohjelma (WDL), Uusiutuvan energian hankekokonaisuus sekä Gerontologisen kuntoutustutkimuksen ja -käytäntöjen kehittämishanke GeroCenter. Yhteisen aluestrategian toteuttamista koordinoi johtoryhmä. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategiassa ovat mukana Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Aluestrategia on kytketty Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan koordinaatiostrategioihin. Yliopistokeskuksen toiminta pohjautuu yhteistyösopimuksiin Keski-Pohjanmaan eri tahojen sekä Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa. Aluekehitysstrategian kehittämishankkeena on esitetty Keski-Pohjanmaan innovaatioympäristön osaamisperusteisen verkostomallin kehittäminen. Kajaanin yliopistokeskuksessa yliopiston vastuualueena ovat liikunta- ja terveystieteet erityisesti liikuntateknologian tutkimus- ja koulutustoiminta. Vuonna 2005 käynnistettiin liikuntateknologian tohtoriohjelma, joka rakentuu vuonna 2003 aloitetun liikuntateknologian maisteriohjelman yhteyteen Yliopistokeskusyhteistyö toteutetaan hyvinvointiteknologiaan suuntautuvassa Snowpolis yhteistyöverkostossa Sotkamon kunnassa. Aluestrategioiden valmistelussa on hyödynnetty OECD:n aluevaikuttavuushankkeen yhteydessä kerättyä tutkimusmateriaalia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulutusta tarjoavien oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja luoda uusia toimintamalleja. Yliopiston aluevaikuttavuutta arvioitaessa on keskeistä, että vuorovaikutus tukeutuu yliopiston perustehtäviin, välittäjäorganisaatiot sitoutuvat vahvemmin yliopiston toimintaan ja yliopiston ja alueen työnjako selkiintyy erityisesti kaupallistamiseen liittyvässä rajankäynnissä. Arvioitavat alueet olivat pääasiassa Euroopasta, ja Jyväskylän alue edustaa OECD-arvioinnissa ainoana Suomea. Yliopisto valmistautuu vuonna 2007 alkavaan uuteen rakennerahastokauteen kehittämällä kansainvälisen projektiosaamisen tasoa ja verkottumista muihin jäsenmaihin. 7

8 Uudella kaudella tarjolla olevat alueellisen kehittämisen ohjelmat edellyttävät hankkeilta huomattavasti nykyistä enemmän kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tätä tarkoitusta varten alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa on toteutettu EU-rahoitteinen kansainvälisten valmiuksien kehittämishanke vuosina Osana kokonaisuutta jatketaan osallistumista Keski-Suomen liiton rahoittamaan ja koordinoimaan oppimispaikkaverkostohankkeeseen. Yliopiston EU-rakennerahastohankkeiden kokonaisvolyymi oli vuonna 2005 noin 8,1 Me, josta Chydenius-instituutin - Kokkolan yliopistokeskuksen osuus oli noin 1,2 Me. Kokonaisvolyymi pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes samana: nousua oli noin euroa. EU-hankkeiden hallinnointi ei ole kuitenkaan osoittautunut ongelmattomaksi Innovaatiotoiminta Yliopiston innovaatiopolitiikan tavoitteena on saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Erityisesti kehitetään sosiaalisten ja teknisten innovaatioiden yhdistävää rajapintaa. Yliopiston innovaatiotoiminnan sekä osaamiskeskusten, alueellisten kehitysyhtiöiden ja teknologiakeskusten välillä luodaan aiempaa kiinteämmät yhteydet. Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka. Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi. Henkilöstön aktiivisuus tutkimustulosten kaupallisen potentiaalin tunnistamisessa on pysynyt hyvänä. Keksintöehdotusten määrä on hieman laskenut edellisiin vuosiin nähden. Suurimpana syynä tähän ovat tutkimushenkilöstöä vuonna 2005 kuormittaneet suuret hankkeet kuten tutkimuksen kokonaisarviointi ja uuteen palkkausjärjestelmään valmistautuminen. Vuonna 2005 vastaanotettiin 31 keksintöehdotusta, ja mikäli yliopiston ulkopuolta tulleet ehdotukset lasketaan mukaan, nousee vastaanotettujen ehdotusten määrä 38:aan. Vuodesta 2001 lähtien vastaanotettujen keksintöehdotusten kokonaismäärä ylitti 200 rajan vuonna Ehdotuksista yli 50 % tuli matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, 28 % informaatioteknologian tiedekunnasta, 8 % liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta ja loput noin 10 % muista tiedekunnista ja erillislaitoksista. Uusia yliopistolähtöisiä yrityksiä on perustettu kaikkiaan 21, joista 11 yliopiston innovaatiotukipalvelujen kautta. Lisäksi keksintöjä hyödyntävät tutkimussopimusten nojalla yhteistyöyritykset. Taulukko 1 Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta yht Keksintöehdotukset Keksintösäätiön rahoitus TULI-rahoitus Perustetut yritykset 4 (1) 4 (4) 2 (1) 10 (6) (suluissa yliopiston innovaatiopalveluiden kautta perustetut yritykset) Yliopisto on päättänyt vakinaistaa innovaatioasiamiestoiminnan perustamalla sitä varten oman viran. Tämä tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan positiivisesti innovaatiotoiminnan tuloksiin. Vastaavia omia virkoja on vain Helsingin yliopistolla. Muissa yliopistoissa innovaatioasiamies on pääsääntöisesti Keksintösäätiön palkkalistoilla. Toimintavuonna 2005 yliopisto on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä alueellista innovaatiojärjestelmää, jonka tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti alueella olevia osaamisresursseja. Suomessa tärkeimmät yhteistyökumppanit kaupallistamis- ja jatkokehitystoimissa ovat Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, jossa erityisesti 8

9 yrityshautomotoiminta sekä Keksintösäätiö ja Licentia Oy. Lisäksi Jyväskylän yliopistolla on yhteistyösopimus yhdysvaltalaisen teknologian kaupallistamisyrityksen kanssa. Yrityshautomon kautta on syntynyt maakuntaan huomattava joukko menestyviä tietointensiivisiä yrityksiä. Näistä kaksi syntyi vuonna Kertomusvuonna yliopisto myi ensimmäistä kertaa patentin suoraan yritykselle Aikuiskoulutus Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutusta toteuttavat Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, täydennyskoulutuskeskus ja Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Ne toteuttavat aktiivisesti yhteiskunnallista palvelutehtävää ja vastaavat työelämän muutoksiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yliopiston aikuiskoulutuksen neuvottelukunta koordinoi aikuiskoulutuksen kokonaisuutta vahvistetun aikuiskoulutusstrategian tavoitteiden mukaisesti ja kehittää yliopiston neuvonta- ja ohjausjärjestelmiä vastaamaan aikuiskoulutuksen tarpeita. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina tiedekunnat, erillislaitokset ja muut tärkeät yhteistyökumppanit. Vuonna 2005 Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto jatkoi tuloksellista toimintaansa. Kokovuotisten laskennallisten opiskelijapaikkojen määrällä mitattuna Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on yhdessä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa maamme suurin avoimen yliopisto-opetuksen toteuttaja. Jyväskylän yliopiston avointa yliopistotoimintaa on 160 paikkakunnalla. Vuonna 2005 avoimessa yliopistossa suoritettiin yhteensä opintoviikkoa ( opintopistettä). Kyseisenä vuonna avoimen yliopiston tarjontaan kuului 54 oppiainetta, joista 25:ssa oli tarjolla myös aineopinnot. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston käyttämä julkisen rahan (OPM/JY) määrä suoritettua opintoviikkoa kohti oli 33,16e. Opintoviikon hinta suhteutettuna avoimen yliopiston kokonaistuloihin (OPM:n rahoitus + opiskelijamaksut) oli vuonna 56,35 e/ov. Avoimen yliopiston toiminta jatkui siis erittäin kustannustehokkaana. Taulukko 2 Avoin yliopisto-opetus vuosina (ml. koko avoin yliopistotoiminta) Opiskelijoiden lkm (netto) Laskennallinen opiskelijapaikka Suoritetut opintoviikot Avoimen väylän kautta yliopistoon päässeiden määrä on kasvanut. Tiedekuntakohtaisissa hakijamäärissä ja hyväksyttyjen määrissä on suurta vaihtelua johtuen avoimen yliopiston koulutustarjonnasta ja väylän merkityksestä tiedekunnan opiskelijavalinnoissa. 9

10 Taulukko 3 Avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon päässeet opiskelijat vuosina 2004 ja 2005 tiedekunnittain TIEDEKUNTA Vuosi 2004 pääsi (haki) Vuosi 2005 pääsi (haki) Humanistinen tiedekunta 36 (71) 68 (116) Informaatioteknologian tiedekunta 4 1 Kasvatustieteiden tiedekunta 17 (37) 17 (55) Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 8 8 (12) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 5 1 (2) Taloustieteiden tiedekunta 3 (3) 11 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (21) Yhteensä 84* 123 *Vuoden 2004 tilastossa on käytetty Harekin antamia lukuja. Tämä luku on siis suurempi kuin tiedekuntien ilmoittama (81 valittua). Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus on valtakunnallisesti merkittävä koulutuksen järjestäjä. Vuonna 2005 koulutusmarkkinoiden kiristyminen näkyi myös täydennyskoulutuskeskuksen tuloksessa. Useiden pitkäkestoisten koulutusohjelmien päättyminen aiheutti opiskelijamäärän laskun, mikä näkyy myös keskuksen liikevaihdon laskuna. Tilauskoulutuksen sisällöissä painottuivat edellisvuosien tapaan organisaatioiden strategioiden, johtamisen, laadun, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä osaamisen kehittämisen teemat. Opetushallituksen rahoittamina toteutettiin opetustoimen henkilöstökoulutusta. Työvoimapoliittisia koulutuksia oli vuonna 2005 neljä. Yhteistyö työvoimapoliittisen koulutuksen osalta jatkui yliopiston laitosten kanssa. Täydennyskoulutuskeskus jatkoi edelleen erityisopettajaksi pätevöittäviä koulutuksia yhdessä erityispedagogiikan laitoksen kanssa. Pitkäkestoisina asiantuntijoiden koulutusohjelmina jatkuivat MBA-ohjelman lisäksi journalistien PD-ohjelmat, psykoterapeuttien koulutukset ja johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset. Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen täydennyskoulutustarjonta jakaantui opetus- ja kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin sekä yrityksille ja muille organisaatioille tarjottuun koulutukseen ja kehittämistoimintaan. Toiminta painottui pitkiin koulutusohjelmiin ja lyhyisiin ammatillisiin lisäkoulutuksiin. Taulukko 4 Täydennyskoulutus vuosina (Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus) Opiskelijoiden lkm Kurssien lkm Opetustunnit Korkealaatuisen aikuiskoulutuksen laatuyliopisto Opetusministeriö on nimennyt Jyväskylän yliopiston korkealaatuisen aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosiksi ja

11 2.1.4 Kansainvälinen kehitysyhteistyö Osallistuminen kansainväliseen kehitystyöhön on osa Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Yliopisto osallistui kertomusvuonna opetus-, ympäristöja e-oppimisen yhteistyöhankkeisiin mm. Etelä-Afrikassa, Keniassa, Jamaikalla, Costa Ricassa, Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Serbia-Montenegrossa. Laajimmat kehittämisprojektit toteutettiin Balkanilla. Bosniassa ja Hertsegovinassa yliopisto koordinoi ulkoministeriön rahoittamaa projektia, jossa vahvistetaan koulutuspolitiikan ja käytännön kouluhallinnon keskinäistä koherenssia sekä opetushallinnon tuloksellisuutta. Kosovossa yliopisto on yhteistyökumppanina projektissa, jossa toteutetaan koulutusuudistusta inklusiivisen opetuksen sektorilla. Balkanin jälleenrakentamiseen tähtäävien uusien kehittämisprojektien käynnistämisen lisäksi yliopiston tavoitteena on luoda pitkän aikavälin instituutioiden välistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä alueella. Yliopiston kansainvälisen kehitystyön painopistealueena on kansainvälisen osaamisen ja kansainvälisen kehitystyön välisen yhteyden kehittäminen ja tuotteistaminen. Tähän liittyvä kansallisen tason toiminta kohdistui UniPid -verkoston kehittämiseen yhteistyössä suomalaisten yliopistojen, ulkoministeriön ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa sijaitsevien avainorganisaatioiden - kuten NEPAD, SADC ja CSIR - kanssa. Myös Venäjällä käynnistettiin vuoden 2005 aikana kaksi projektia. Murmanskin hankkeessa pyritään vahvistamaan erityistarpeita omaavien lasten integraatiota koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan, kun taas Leningradin alueen projektilla tähdätään koulutuksen laatutyön tukemiseen kehittämällä tarkoituksenmukaisia laadun varmistuksen ja laadun valvonnan mekanismeja alueellisella, kunnallisella ja koulujen tasolla. Kertomusvuonna toteutettiin Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelman toinen opiskelijavalinta. Ohjelma on alallaan maan ensimmäinen, ja se on osoittautunut erittäin suosituksi. Ohjelmaan on tullut yhteensä 320 hakemusta ympäri maailmaa ja siinä opiskelee runsaat 40 opiskelijaa 15 eri maasta. Ohjelman painotuksia ovat monitieteisyys, kansalaisjärjestönäkökulma sekä työharjoittelun yhdistäminen koulutukseen. Yhteiskunta-, ympäristö- ja kasvatustieteiden resurssien yhdistäminen kansainvälisten kehityskysymysten ratkaisemiseen, kansainvälisen kehitystyön professuuri sekä koko maailman kattava opiskelija- ja asiantuntijaverkosto vahvistavat yliopiston asemaa kansallisena ja kansainvälisenä kehitystyön asiantuntijaorganisaationa. Kansainvälistä kehitysyhteistyötä ja yliopiston kansainvälistymistä tukevat yliopiston omistama kehitysyhteistyöprojektien hallintaa varten perustama Unicervices Oy sekä yliopistoon sijoitettu UNESCO-professuuri. Yliopisto koordinoi yliopistojen yhteistä kehitysyhteistyön UniPID -asiantuntijaverkostoa. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tulokset suhteessa käytettyihin voimavaroihin Yliopistoa kehitetään tiedeyliopistona, jossa tutkimus ja opetus toimivat toisiaan palvelevana kokonaisuutena. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen. Yliopiston tavoitteeksi on asetettu toiminnallisen tehokkuuden ja rakenteiden kehittäminen siten, että perusvoimavaroja voidaan uudelleen kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseen ja painoalojen vahvistamiseen. Yliopisto on strategiansa mukaisesti vahvistanut tutkimus- ja jatkokoulutustoimintaa kohdentamalla voimavaroja enenevästi tutkimustoiminnan ja tiedekuntien tohtorikoulutuksen tukemiseen sekä uusien innovatiivisten 11

12 tutkimusympäristöjen luomiseen. Voimavarat on osoitettu muun muassa strategisina kohdentamisina, rehtorin rahoittamina tutkijankoulupaikkoina sekä apurahoina, joita vuonna 2005 maksettiin tieteellistä tutkimusta ja opintoja varten 1060 eri henkilölle yhteensä euroa. Taulukko 5 Tulosalueittaiset kustannukset vuonna 2005 Tulosalueen kustannukset Tulosalueen osuus kokonaiskustannuksista %(2004)(2003) Budjettirahoitus Budjettirahoituksen osuus % (2004)(2003) Koulutus ,4 (43,5)(49,2) ,8(67,3)(68,1) Perustutkintokoulutus ,3 (33,5)(38,9) ,9(77,3)(73,5) Aikuiskoulutus ,1 (10,1)(10,3) ,1(38,2)(36,9) Tutkimus ,5 (48,7)(44,2) ,6(63,3)(60,0) Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus Koulutukseen liittymätön tutkimus Yhteiskunnalliset palvelut ,6 (22,2)(20,9) ,6(67,9)(68,3) ,9 (26,5)(22,7) ,2(59,5)(57,4) ,1 (7,9)(7,2) ,4(61,2)(70,7) Yhteensä ,0(64,9)(64,8) Tohtorikoulutuksen rahoitus on lisääntynyt voimakkaasti. Kasvu edellisestä vuodesta oli 3,9 % ja vuodesta ,9 %. Budjettirahoituksen osuus koulutuksesta on hieman kasvanut. Tutkintokohtaiset kustannukset ovat nousseet 3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 10 % vuoteen 2003 verrattuna. Kustannuksia ovat nostaneet yliopiston siirtyminen strukturoituun, laatuvarmistettuun tohtorikoulutusjärjestelmään. Yliopistossa luodaan tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tohtorikoulutusohjelmia, joissa tohtorikoulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Koulutuksen laatujärjestelmään kuuluu tohtorikoulutettavien valintakriteerien uudistaminen, koulutettavien valinta laitosten tutkimusstrategiassa määritellyille painopistealueille sekä riittävän ja asiantuntevan ohjauksen takaaminen. Myös etäohjauksen menetelmiä on kehitetty yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Luonnontieteellisen alan tohtorintutkinto on alan laboratiivisesta luonteesta johtuen kustannuksiltaan korkein. Kustannuksiltaan alhaisimmat kustannukset ovat kauppa- ja kasvatustieteellisillä aloilla. 12

13 Taulukko 6 Tohtorikoulutuksen rahoitus ja -tutkinnon kustannukset koulutusaloittain (tohtorikoulutuksen rahoitus / tutkinnot) Tohtorikoulutuksen rahoitus (sis. koulutus ja siihen liittyvä tutkimus) Budjettirahoituksen osuus (%) Ala Humanistinen ,45 81,41 82,54 Kasvatustieteiden ,68 90,29 89,55 Kauppatieteellinen ,41 72,49 75,76 Liikuntatieteellinen ,24 65,77 65,89 Luonnontieteellinen ,56 62,16 64,43 Psykologian ala ,91 68,01 70,64 Terveystieteiden ala ,33 72,90 73,87 Yhteiskuntatiet ,92 68,59 68,60 Koulutusaloille kuulumattomat ,72 29,79 29,62 KOKO YLIOPISTO ,32 67,86 69,59 Taulukko 7 Tohtoritutkintokohtaiset kustannukset (sis. koulutus ja siihen liittyvä tutkimus) Humanistinen ala Kasvatustieteiden ala Kauppatieteellinen ala Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Koulutusaloille kuulumattomat KOKO YLIOPISTO Perustutkintokoulutuksen rahoitus lisääntyi edellisestä vuodesta 6,3 %. Lisäys johtuu koulutusvolyymin kasvusta. Tutkintokohtaiset kustannukset ovat vakiintuneet viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Luonnontieteellisen alan tutkinto on kustannuksiltaan kallein, ja halvin tutkinto on psykologian alalla. 13

14 Taulukko 8 Perustutkintokoulutuksen rahoitus ja perustutkinnon kustannus koulutusaloittain Perustutkinto-koulutuksen rahoitus Budjettirahoituksen osuus % Ala Humanistinen ,93 85,11 85,20 Kasvatustieteiden ,52 89,86 90,50 Kauppatieteellinen ,07 72,21 75,68 Liikuntatieteellinen ,45 82,83 74,56 Luonnontieteellinen ,92 63,61 65,36 Psykologian ,62 68,01 70,64 Terveystieteiden ,33 72,9 73,87 Yhteiskuntatiet ,92 68,59 68,60 Koulutusaloille kuulumattomat ,8 24,86 23,90 KOKO YLIOPISTO ,51 77,32 76,86 Taulukko 9 Perustutkinnon kustannus Humanistinen ala Kasvatustieteiden ala Kauppatieteellinen ala Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Koulutusaloille kuulumattomat KOKO YLIOPISTO Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen toiminta Liiketaloudellisen toiminnan tuottotavoite 11,5 Me saavutettiin. Liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan volyymi laski, mutta koska kustannuskehitys on seurannut tuottojen muutosta, pysyi kustannusvastaavuuslaskelman lopputulos niukasti ylijäämäisenä. Liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelman ylijäämä vuonna 2005 oli e. Yliopistolla oli tulossopimuksessa liiketaloudellisessa maksullisessa toiminnassa 2 %:n kannattavuustavoite, johon ei ylletty. Hintatukea ei ole ollut käytössä. Vuonna 2004 käyttöön otettu kokonaisrahoitusmalli mahdollistaa aikaisempaa täsmällisemmän tukitoimintojen kustannusten kohdentamisen erilaiselle toiminnalle ja toisaalta tuo toimintayksiköille vastuun koko yksikön toiminnan kustannustehokkuudesta ja 14

15 kannattavuudesta. Koska tukitoimintojen kustannukset kohdentuvat yksiköille koko toiminnan laajuuden mukaan, ne ohjaavat toimintaa pidemmällä aikavälillä pois heikosti kannattavasta toiminnasta. Huomattava osa maksullisesta palvelutoiminnasta tapahtuu yksiköissä, joilla ei ole käytettävissään merkittävää määrää toimintamenomäärärahaa. Näissä yksiköissä rahoitusmalli ei ole muuttanut toiminnan kustannustehokkuuden kuvaa, mutta tukitoimintojen kustannusten kohdentuminen on täsmentynyt. Katetun virkatyön osuus budjettirahoituksesta on vielä kohdennettu kustannukseksi yksiköiden ilmoittamien tietojen perusteella. Työajankäytön kohdentamisjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2006 alusta. Seurantatiedon luotettavuutta vuonna 2005 kuitenkin lisää edelliseen vuoteen nähden se, että virkatyön käyttö maksullisen palvelutoiminnan hankkeissa on kohdennettu erikseen kevät- ja kesäkaudelta sekä syyskaudelta. Kustannusvastaavuuslaskelman laatimisessa on käytetty jo vuonna 2003 yliopiston uuden rahoitusmallin osatekijöitä laskettaessa maksullisen toiminnan yhteiskustannusten ja kiinteistökulujen osuutta. Laskelman kiinteistökulut, poistot ja tukipalveluiden osuus on otettu laskelmaan liiketaloudellisen toiminnan suhteellisen osuuden mukaisena osuutena yliopiston yksiköiden kiinteistöjen ja tukipalveluiden kokonaiskuluista sekä poistoista. Poistot ja kiinteistökustannukset on laskettu siten, että yksiköiden kokonaispoistoista ja kiinteistökustannuksista on kohdennettu liiketaloudellisen toiminnan osuudeksi se prosenttiosuus, mikä yksikössä on maksullista toimintaa. Tämä kuvaa paremmin kalusteiden ja laitteiden käyttöä, koska liiketaloudellisen toiminnan tuotoilla ei yleensä tehdä paljon kaluste- ja laiteinvestointeja. Samoin, jos laskelmaan otettaisiin mukaan vain liiketaloudellisen toiminnan tuotoilla maksetut tilavuokrat, olisi kustannuserä oleellisesti pienempi. Samaa laskentatapaa on käytetty myös sidotun pääoman korkolaskennassa. Korkoprosentti laskelmissa on 2,4 ja omaisuuden arvon perusteena on käytetty tasearvoja. Taulukko 10 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesta toiminnasta Liiketaloudellinen toiminta (1 000e) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Kiinteistökulut Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ % % % Toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukipalvelujen kustannukset Laskennalliset poistot Sidotun pääoman korot

16 Virkatyön osuus Muut yhteiskustannukset Yhteiskustannukset yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä / alijäämä % 511 4% 42 0% Täydennyskoulutuksen tukiraha /hintatuki 0 0 Ylijäämä / alijäämä Julkisoikeudellisen toiminnan osalta päädyttiin huomattavaan ylijäämään tuottojen putoamisesta huolimatta. Kustannukset laskivat edelleen erityisesti henkilöstökustannusten osalta. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ovat pääsääntöisesti avoimen yliopiston tuloja. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta osuus kiinteistö- ja yhteiskustannuksista kohdennettiin ja laskettiin samoilla periaatteilla kuin liiketaloudellisessa toiminnassa. Taulukko 11 Kustannusvastaavuuslaskelma julkisoikeudellisesta toiminnasta Julkisoikeudelliset suoritteet (1 000e) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Kiinteistökulut Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ % % % Toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukipalvelujen kustannukset Laskennalliset poistot Sidotun pääoman korot Arvio virkatyön kohdentumisesta Muut yhteistoiminnan kustannukset Yhteiskustannukset yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä / alijäämä % % % 16

17 Yhteisrahoitteinen toiminta Tulossopimuksen mukainen yhteistoimintatutkimuksen tulotavoite oli 34,5 Me ja tämä saavutettiin. Valtaosa yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta on edelleen yhteisrahoitteista. Seuraavaan laskelmaan on otettu mukaan kaikki yliopiston muu ulkoinen rahoitus lukuun ottamatta edellä erillisillä laskelmilla esitettyä liiketaloudellista toimintaa ja julkisoikeudellisia suoritteita. Laskelma sisältää näin ollen eri valtion virastojen välisen toiminnan 13,1 Me, EU:lta saadun rahoituksen 2,7 Me ja Suomen Akatemian rahoituksen 9,9 Me, muut ulkoisen rahoituksen määrärahat 2,3 Me ja yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 7,3 Me. Laskelmassa yliopiston omarahoitusosuus päätyy noin 15 %:n osuuteen, mikä perustuu osittain arvioituun henkilötyöosuuteen ilman erillistä kyselyä tai työajanseurantaa. Muut yhteiskustannukset -rivillä on ilmoitettu vuosina 2003 ja 2004 sidotun pääoman korot laskettuna samoin perustein kuin maksullisen palvelutoiminnan laskelmissa. Taulukko 12 Kustannusvastaavuuslaskelma yhteisrahoitteisesta toiminnasta Yhteisrahoitteinen toiminta (1 000e) Tulot / määrärahan käyttö Toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Kiinteistökulut Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukipalvelujen kustannukset Laskennalliset poistot Korot Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus ennen virkatyötä % % % Arvio virkatyön kohdentumisesta KUSTANNUSVASTAAVUUS % % % 17

18 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus Merkittävin toimenpide tutkimuksessa vuonna 2005 oli tutkimuksen kansainvälisen kokonaisarvioinnin toteuttaminen. Kaikki laitokset ja tukimusta tekevät erillislaitokset arvioitiin seitsemässä eri paneelissa. Arviointi kohdistui julkaisutoiminnan kansainväliseen tasoon, yksikköjen tieteellisen toiminnan yleiseen laatuun, tutkimuksen merkittävyyteen ja vaikuttavuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön ja tohtorikoulutukseen. Arviointi osoitti, että yliopisto on tutkimuksessaan erinomaisella tasolla ja saavuttanut hyvin kokonaisstrategiassa määrittämiään tavoitteita. Arvioinnin pohjalta yliopisto on jo määrittänyt tutkimukselliset ja teknologiset vahvuutensa, tunnistanut kansainvälisesti johtavat, kansainvälisesti merkittävät sekä nousevat alat ja profiloinut muutenkin toimintaansa. Tiedekunta- ja laitoskohtaisten tutkimusstrategioiden laadinta on aloitettu, ja niiden pohjalta tehdään koko yliopistoa koskeva tutkimusstrategia. Yliopisto tukee arvioinnin perusteella valitsemiensa tutkimuksen vahvuusalueiden kehittymistä kansainvälisellä tasolla oleviksi tutkimuksen huippuyksiköiksi. Yliopiston tutkimusryhmät ja tutkijat saivat tunnustusta korkeatasoisesta työstään. Kaikkiaan kuusi uutta huippuyksikköä, joita Jyväskylän yliopisto koordinoi tai on niissä mukana, tuli valituksi Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan. Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö ( ) Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö ( ) Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö ( ) Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö ( ) Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Virologian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti. Lapsen kielenkehityksen tutkimusalalla toimii eurooppalainen Marie Curie -huippututkimusryhmä. Lasten oppimisvaikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta myönnettiin alan pitkäaikaiselle kehittäjälle Philips Nordic Prize -palkinto. Euroopan tiedesäätiö myönsi Eurooppalaisen nuorten tutkijoiden kannusteraha nanoelektroniikan alalle. Kaikkiaan kannusterahoja myönnetään vain 25 ansioituneelle eurooppalaiselle tutkijalle. Rahoituksen näkökulmasta kansainvälinen yhteistyö on painottunut Eurooppaan. Pohjoismaista rahoitusta ja hankkeita on vähän, sillä yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus on vain murto-osa EU-puiteohjelmarahoituksesta. Myös muu ulkomainen rahoitus on vähäistä, vaikka kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa tehtävässä yhteistyössä osapuolet perinteisten käytäntöjen mukaan rahoittavat tutkimustyönsä kansallisista lähteistä. Yhteistyön rakentamista Aasian maihin ja etenkin Intiaan on jatkettu. Intiassa tutkimusyhteistyötä tehdään Bangaloressa sijaitsevan Indian Institute of Science n kanssa. Japanissa yliopisto on ansiokkaasti esitellyt tutkimustaan sekä Expo 2005 maailmannäyttelyssä että Suomen Japanin Instituutin kautta. Kiinassa yliopistolla on yhteistyön edistämiseksi kahdenvälisten sopimusten lisäksi sopimus Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesin kanssa. Jykesillä on toimipiste Shanghaissa. 18

19 Julkaisujen laatua arvioitiin tutkimuksen arvioinnin yhteydessä ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti seitsemänportaisella asteikolla. Kolmella laitoksella suurin osa julkaisuista oli korkeaa kansainvälistä tasoa (arvosana 6,5-7) (fysiikka, liikuntabiologia ja psykologia). Viidellä laitoksella 1/3 julkaisuista oli korkeaa kansainvälistä tasoa ja loput hyvää tasoa (arvosana 6) (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kemian laitos, matematiikan ja tilastotieteen laitos, terveysteiden laitos ja tietotekniikan laitos). Viiden pisteen laitoksia, joissa suurin osa julkaisutoiminnasta on hyvää kansainvälistä tasoa ja vain pieni osa välttävää tasoa, oli viisi (erityispedagogiikan laitos, koulutuksen tutkimuslaitos, musiikin laitos, tietojenkäsittelytieteiden laitos ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos). Vuonna 2005 tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä ja ulkomailla julkaistujen artikkeleiden määrä, samoin kuin professorikohtainen tuloksellisuuskin kasvoivat edellisen vuoden tasosta. (Taulukko 13 ja Taulukko 14) Taulukko 13 Referoidut artikkelit vuosina Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Kaikki yhteensä Vuosi Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %- osuus , , , , , , Vuoden 2005 tiedot on otettu TUTKAsta Taulukko 14 Referoidut artikkeli koulutusaloittain vuosina Tieteelliset julkaisut (ref.) joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut / professori Humanistinen ala ,9 2,0 2,9 Kasvatustieteiden ala ,2 2,6 3,7 Kauppatieteellinen ala ,3 3,7 5,8 Liikuntatiet. ala ,2 3,2 3,9 Luonnontiet. ala ,7 7,8 7,8 Psykologian ala ,2 6,6 11,3 Terveystieteiden ala ,0 7,7 9,7 Yhteiskuntatiet. ala ,3 6,8 5,4 KOKO YLIOPISTO ,8 5,5 5, Tohtorikoulutus Yliopisto on kehittänyt määrätietoisesti tutkijakoulutusta kohti keskitetympää mallia. Tiedeneuvosto on valmistellut tohtoriopiskelijoiden yleiset valintakriteerit. Tiedekuntarajat ylittävää koulutusta tarjotaan jo tutkimusetiikassa, tekijänoikeuskysymyksissä ja projektien hallinnoinnissa. Humanistisessa tiedekunnassa Schildt- instituutti koordinoi tiedekunnan tohtorikoulutusta tarjoamalla yhteistä koulutusta mm. tutkimusmetodologiassa ja akateemisessa yrittäjyydessä. European University Association (EUA) on tunnistanut tiedekunnan tiedonvaihtoa ja -välitystä sekä jatko-opiskelijoiden ja ohjaajien yhteydenpitoa varten kehittämän virtuaaliportaalin hyväksi käytänteeksi, jota voidaan levittää myös muihin Euroopan yliopistoihin. Myös muissa tiedekunnissa tohtorikoulutuksen kehittämistä ja koordinointia varten on perustettu työryhmiä. 19

20 Yliopisto koordinoi seitsemää opetusministeriön osarahoittamaa tutkijakoulua, joissa oli yhteensä 53 tutkijakoulupaikkaa, ja oli mukana 41:ssä muiden yliopistojen koordinoimassa tutkijakoulussa. Opetusministeriön paikkoja oli 94 (15,9 % kaikista OPM:n rahoittamista paikoista tutkijakouluissa, joissa yliopisto on mukana). Yliopiston oma kokonaispanostus tutkijakoulutukseen oli 2,0 Me (42,4 % koko tutkijakoulutusrahoituksesta). Rehtorin osoittaman rahoituksen piirissä oli yhteensä 88 jatko-opiskelijaa. Taulukko 15 Suoritetut tohtorin tutkinnot vuosina sekä keskimääräiset tohtorin tutkinnon tutkintotavoitteet vuosina tavoite erotus 1) Humanistinen ala Kasvatustieteellinen ala Kauppatieteellinen ala ) - Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala ) -13 Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Yhteensä ) Vuonna 2005 suoritetut tohtorintutkinnot suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 4 ja 3) 7 tutkintoa Taulukko 16 Jyväskylän yliopistossa suoritettujen tohtorintutkintojen osuus kaikissa Suomen yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista ja tohtorin tutkinnot/professori Tutkinnot Tutkinnot/professori Kaikki JY %-osuus Kaikki JY ,43 0,56 0, ,08 0,62 0, ,67 0,63 0,64 Keskimäärin ,04 0,61 0,65 Vuonna 2005 tohtori-opiskelijoita oli (Taulukko 18), mikä on lähes 12 % edellisvuotta suurempi luku. Voimakas kasvu selittyy edellä kuvatulla tohtorikoulutuksen uudelleenorganisoinnilla Peruskoulutus Yliopisto on toteuttanut kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen opetusministeriön esittämien linjausten mukaisesti. Tutkintorakenteen tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnetty tavoitteena opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteet ja koulutuksellinen tasa-arvo on otettu huomioon opetuksen kehittämisessä. Opetuksessa on hyödynnetty määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Kansainvälinen opettaja- ja opiskelijavaihto on edistynyt entistä suunnitelmallisemmin valittujen kumppaniyliopistojen kanssa. Yliopisto on syventänyt koulutusyhteistyötä kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä 20

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Vuosikertomus Tutkimuksen vahva vuosi

Vuosikertomus Tutkimuksen vahva vuosi Tutkimuksen vahva vuosi Rehtorin katsaus Tutkimuksen vahva vuosi Viime vuosi oli erittäin tuloksekas. Keskustelua sävytti erityisesti valtioneuvoston tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskeva periaatepäätös.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 OPETUSMINISTERIÖ 10.1.2005 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005

OPETUSMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 OPETUSMINISTERIÖ 10.1.2005 OPETUSMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JA REHTORIN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSIKSI JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007 TOIMINTA-AJATUS

KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JA REHTORIN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSIKSI JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007 TOIMINTA-AJATUS 20.11.2006 KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JA REHTORIN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSIKSI 2007 2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2007 TOIMINTA-AJATUS Koulutuksen tutkimuslaitos toimii Jyväskylän yliopiston monitieteisenä

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on strategian toimenpideohjelma

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JA REHTORIN VÄLILLÄ SOLMITTU TULOSSOPIMUS VUOSIKSI

KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JA REHTORIN VÄLILLÄ SOLMITTU TULOSSOPIMUS VUOSIKSI 9.11.2004 KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JA REHTORIN VÄLILLÄ SOLMITTU TULOSSOPIMUS VUOSIKSI 2005 2006 TOIMINTA-AJATUS Koulutuksen tutkimuslaitoksen toiminta-ajatuksena on harjoittaa tieteellisesti korkeatasoista,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Yhteishaku Vuokko Iinatti koulutuspäällikkö. Oulun yliopisto

Yhteishaku Vuokko Iinatti koulutuspäällikkö. Oulun yliopisto Yhteishaku 2017 Vuokko Iinatti koulutuspäällikkö Hakukohteet 2017 Kandidaatti + maisterikoulutukset 3+2 v oulu.fi/yliopisto/hakijalle 3 Aloituspaikat ja ensikertalaiset - Vuoden 2017 yhteishaussa on n.

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot