1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2

3 SISÄLLYS 1. Johdon katsaus toimintaan Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Alueellinen vaikuttavuus Innovaatiotoiminta Aikuiskoulutus Kansainvälinen kehitysyhteistyö Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja johtopäätökset Tutkimus ja tutkijankoulutus Peruskoulutus Kansainvälistyminen Yhteiskunnalliset tehtävät Toiminnallinen tehokkuus Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoitus Täydentävä rahoitus Rahoituksen käyttö Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Allekirjoitukset

4 4

5 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Kertomusvuosi oli erittäin tuloksekas. Keskustelua sävytti erityisesti valtioneuvoston tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskeva periaatepäätös. Sen mukaisesti rakenteellista kehittämistä jatkettiin ja voimavaroja kohdennettiin kansainvälisesti kilpailukykyisille aloille. Yliopiston profilointi eteni merkittävästi painoalojen, tutkimuksen vahvuusalueiden, teknologisen profiilin ja monitieteisten osaamiskeskittymien määrittelyn myötä. Laadunvarmistustyö eteni tavoitteiden mukaisesti. Palkkausjärjestelmäkoulutukseen osallistui yli 2000 henkilöä, ja prosessin käynnistyminen onnistui hyvin. Yliopisto haki rohkeasti merkittävää lisäarvoa uudesta tutkintorakenteesta siirtämällä painopistettä kandidaattikoulutuksesta maisterikoulutukseen; maisteriohjelmien määrä on nyt maan suurin. Yliopisto sijoittui valtakunnallisissa vertailuissa edelleen tuloksellisimpien ja tehokkaimpien kärkijoukkoon. Opiskelijavalinnoissa säilyi asema yhtenä suosituimmista. Yliopisto otti aloite- ja koordinaatiovastuun sekä esteettömyys- että kansainvälisen kehitystyön verkostohankkeessa. Yliopisto oli neljättä vuotta peräkkäin maan toiseksi suurin maisterikouluttaja ja eniten (5 %) tutkintotavoitetta ylittänyt tiedeyliopisto. Viidessä vuodessa valmistuneiden tutkintojen osuus väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Syynä on uuden tutkintojärjestelmän käyttöönoton vauhdittama vanhojen opiskelijoiden valmistuminen. Tutkinnon suorittamisen mediaaniaika oli 5,3 vuotta, ja erityisesti humanistisella alalla valmistumisaika hieman laski. Myös tutkintojen laajuudessa oli lievää laskua. Tulokset ovat tavoitteen suuntaisia, mutta valmistumisen nopeuttaminen ei onnistu pelkästään yliopiston omin tehostamistoimin. Vuosi oli tuloksellinen erityisesti tutkimuksessa ja tutkijakoulutuksessa. Yliopisto menestyi erinomaisesti Suomen Akatemian huippututkimusyksikköhaussa; yksikköjen määrä nousi maan kolmanneksi suurimmaksi. Pitkään kehittämiskohteena ollut julkaisutoiminnan tehostaminen tuotti tuloksia, ja tutkimusrahoitus pysyi korkealla. Tuloksellisuus siis nousi tärkeimmillä laatuindikaattoreilla mitaten. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin mukaan yliopistossa on useita kansainvälisesti ja kansallisesti johtavia tutkimusaloja. Yliopiston päästrategiana on ollut pitkään kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi tiedeyliopistoksi, ja tämä tavoite näyttää onnistuneen. Yliopisto on strategiansa mukaisesti vahvistanut tutkimus- ja tohtorikoulutustoimintaa kohdentamalla voimavaroja enenevästi tutkimustoiminnan ja tiedekuntien tohtorikoulutuksen tukemiseen sekä uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen luomiseen. Uusiin ohjelmiin ja aloihin (mm. nanotieteet) tehdyt investoinnit nostavat lähivuosina myös tohtoreiden määrän tavoitteen mukaiseksi; useilla aloilla tavoite ylitettiin. Ilman lääketieteen ja tekniikan tohtoreita tutkintototeumaa (109) voidaan pitää korkeana. Kansainvälistymisessä saavutettiin merkittäviä tuloksia. Opiskelijaliikkuvuus kasvoi voimakkaasti ja opettajavaihto lisääntyi. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja henkilöstön määrä nousi. Bilateraalinen yhteistyö laajeni Etelä-Amerikkaan ja Intiaan. Yliopisto jatkoi aktiivisuuttaan kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Kansainvälisen kampuksen indikaattoreiden kehittämistä jatkettiin. Innovatiiviset tutkimusympäristöt kuten Nanoscience Center, Agora Center ja kiihdytinlaboratorio vetivät puoleensa ulkomaisia huippuosaajia. Yliopisto jatkoi toimintaansa aikuiskoulutuksen laatuyksikkönä. Vaikka yliopistollisen aikuiskoulutuksen volyymi maassamme laski, sekä avoin yliopisto että täydennyskoulutuskeskus säilyttivät hyvin asemansa. Tuloksellisuuden lisäksi yliopiston aikuiskoulutusta kuvaa kustannustehokkuus. 5

6 Ammattikorkeakoulujen kanssa laaditut alueelliset kehittämisstrategiat sekä Jyväskylässä että Kokkolassa vauhdittivat yhteistyötä ja selkiyttivät toimintaa välittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhteistyö Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa eteni merkittävästi Kokkolan yliopistokeskuksessa. Vuokatissa käynnistynyt liikuntabiologian maisterikoulutus laajeni tohtorikoulutukseksi, josta tulee tärkeä osa nopeasti kehittyvää Snowpoliksen tutkimus- ja tuotekehitysympäristöä. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia parantavia toimia lisättiin edelleen. Selvitysten mukaan yliopiston vahvuutena on hyvin työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta, joka on tyytyväinen työhönsä ja kokee vaikutus- ja kehittymismahdollisuutensa hyviksi. Henkilökunnassa on enemmän nuoria kuin valtiolla keskimäärin, koulutusaste on valtakunnallisesti vertaillen korkea ja uupumisen uhka keskimääräistä pienempi. Henkisiä voimavaroja koskevat indeksit ovat rohkaisevia ja luovat luottamusta myös tulevaan menestymiseen. Kilpailu kuitenkin kiristyy, ja nykyiset ja tulevat isot reformit asettavat henkilökunnalle entistä suurempia vaatimuksia, joten inhimillisten resurssien hallinta ja johtaminen korostuvat entisestään. Aihe on kuulunut jo vuosia myös sisäisiin tulosneuvotteluihin. Tuloksellisuus ja tehokkuus ovat pysyneet erinomaisina. Yliopisto on saavuttanut tavoitteensa lähes poikkeuksetta kiitettävästi. Myös talous on kehittynyt suotuisasti. Sisäinen kokonaisrahoitusmalli on merkittävä kilpailuetu sekä kustannustietoisuuden ja - tehokkuuden edistäjä. Toimintaympäristö muuttuu kuitenkin niin voimakkaasti, että taloudellisen autonomian lisääminen on välttämätöntä. Esimerkiksi siirtomäärärahojen kasvua ei voida tulkita pelkästään kielteiseksi, koska yliopiston on ollut varauduttava uuteen palkkausjärjestelmään, tutkimuksen arvioinnin jatkotoimiin, uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen kehittämiseen ja rahoituksen riskeihin. Ulkoisesta rahoituksesta merkittävä osa kanavoituu EU-rakennerahastojen kautta, joiden maksatusten aikataulu kasvattaa myös siirtosaamisia. Yliopistossa tehdään kauttaaltaan erinomaista tulosta. Lähivuosina jatketaan tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen vahvistamista, laatutyötä, rekrytointia ulkomailta, voimavarojen kohdentamista vahvuusalueille ja rakenteellista kehittämistä; jostakin myös luovutaan. Tuottavuutta parannetaan määrätietoisesti, ja tuloksellisuus nousee entuudestaan. Tehokkuuden jatkuva kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että rahoituspohja laajenee sekä rekrytointi, opiskelijavalinnat ja henkilöstöjohtaminen onnistuvat. Aino Sallinen Rehtori 6

7 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Alueellinen vaikuttavuus Yliopistoa kehitetään kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana sekä kansallisen kilpailukyvyn edistäjänä. Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä aluestrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopistojen välistä yhteistyötä edistetään erityisesti Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskuksissa. Yliopiston erityisinä alueellisina kehittämiskohteina ovat Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Sotkamon alue. Vuoden 2005 lopulla yliopisto hyväksyi Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategiat. Yliopistolla on Kokkolan yliopistokeskuksen (Chydenius -instituutti) koordinaatiovastuu. Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategian suurimpia toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Näiden lisäksi myös Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhtenä laitoksena toimivan Ilmasotakoulun toimintoja on valikoidusti strategiassa mukana. Aluekehitysstrategian kehittämishankkeita ovat Wellness Dream Lab -ohjelma (WDL), Uusiutuvan energian hankekokonaisuus sekä Gerontologisen kuntoutustutkimuksen ja -käytäntöjen kehittämishanke GeroCenter. Yhteisen aluestrategian toteuttamista koordinoi johtoryhmä. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategiassa ovat mukana Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Aluestrategia on kytketty Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan koordinaatiostrategioihin. Yliopistokeskuksen toiminta pohjautuu yhteistyösopimuksiin Keski-Pohjanmaan eri tahojen sekä Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa. Aluekehitysstrategian kehittämishankkeena on esitetty Keski-Pohjanmaan innovaatioympäristön osaamisperusteisen verkostomallin kehittäminen. Kajaanin yliopistokeskuksessa yliopiston vastuualueena ovat liikunta- ja terveystieteet erityisesti liikuntateknologian tutkimus- ja koulutustoiminta. Vuonna 2005 käynnistettiin liikuntateknologian tohtoriohjelma, joka rakentuu vuonna 2003 aloitetun liikuntateknologian maisteriohjelman yhteyteen Yliopistokeskusyhteistyö toteutetaan hyvinvointiteknologiaan suuntautuvassa Snowpolis yhteistyöverkostossa Sotkamon kunnassa. Aluestrategioiden valmistelussa on hyödynnetty OECD:n aluevaikuttavuushankkeen yhteydessä kerättyä tutkimusmateriaalia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulutusta tarjoavien oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja luoda uusia toimintamalleja. Yliopiston aluevaikuttavuutta arvioitaessa on keskeistä, että vuorovaikutus tukeutuu yliopiston perustehtäviin, välittäjäorganisaatiot sitoutuvat vahvemmin yliopiston toimintaan ja yliopiston ja alueen työnjako selkiintyy erityisesti kaupallistamiseen liittyvässä rajankäynnissä. Arvioitavat alueet olivat pääasiassa Euroopasta, ja Jyväskylän alue edustaa OECD-arvioinnissa ainoana Suomea. Yliopisto valmistautuu vuonna 2007 alkavaan uuteen rakennerahastokauteen kehittämällä kansainvälisen projektiosaamisen tasoa ja verkottumista muihin jäsenmaihin. 7

8 Uudella kaudella tarjolla olevat alueellisen kehittämisen ohjelmat edellyttävät hankkeilta huomattavasti nykyistä enemmän kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tätä tarkoitusta varten alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa on toteutettu EU-rahoitteinen kansainvälisten valmiuksien kehittämishanke vuosina Osana kokonaisuutta jatketaan osallistumista Keski-Suomen liiton rahoittamaan ja koordinoimaan oppimispaikkaverkostohankkeeseen. Yliopiston EU-rakennerahastohankkeiden kokonaisvolyymi oli vuonna 2005 noin 8,1 Me, josta Chydenius-instituutin - Kokkolan yliopistokeskuksen osuus oli noin 1,2 Me. Kokonaisvolyymi pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes samana: nousua oli noin euroa. EU-hankkeiden hallinnointi ei ole kuitenkaan osoittautunut ongelmattomaksi Innovaatiotoiminta Yliopiston innovaatiopolitiikan tavoitteena on saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Erityisesti kehitetään sosiaalisten ja teknisten innovaatioiden yhdistävää rajapintaa. Yliopiston innovaatiotoiminnan sekä osaamiskeskusten, alueellisten kehitysyhtiöiden ja teknologiakeskusten välillä luodaan aiempaa kiinteämmät yhteydet. Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka. Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi. Henkilöstön aktiivisuus tutkimustulosten kaupallisen potentiaalin tunnistamisessa on pysynyt hyvänä. Keksintöehdotusten määrä on hieman laskenut edellisiin vuosiin nähden. Suurimpana syynä tähän ovat tutkimushenkilöstöä vuonna 2005 kuormittaneet suuret hankkeet kuten tutkimuksen kokonaisarviointi ja uuteen palkkausjärjestelmään valmistautuminen. Vuonna 2005 vastaanotettiin 31 keksintöehdotusta, ja mikäli yliopiston ulkopuolta tulleet ehdotukset lasketaan mukaan, nousee vastaanotettujen ehdotusten määrä 38:aan. Vuodesta 2001 lähtien vastaanotettujen keksintöehdotusten kokonaismäärä ylitti 200 rajan vuonna Ehdotuksista yli 50 % tuli matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, 28 % informaatioteknologian tiedekunnasta, 8 % liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta ja loput noin 10 % muista tiedekunnista ja erillislaitoksista. Uusia yliopistolähtöisiä yrityksiä on perustettu kaikkiaan 21, joista 11 yliopiston innovaatiotukipalvelujen kautta. Lisäksi keksintöjä hyödyntävät tutkimussopimusten nojalla yhteistyöyritykset. Taulukko 1 Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta yht Keksintöehdotukset Keksintösäätiön rahoitus TULI-rahoitus Perustetut yritykset 4 (1) 4 (4) 2 (1) 10 (6) (suluissa yliopiston innovaatiopalveluiden kautta perustetut yritykset) Yliopisto on päättänyt vakinaistaa innovaatioasiamiestoiminnan perustamalla sitä varten oman viran. Tämä tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan positiivisesti innovaatiotoiminnan tuloksiin. Vastaavia omia virkoja on vain Helsingin yliopistolla. Muissa yliopistoissa innovaatioasiamies on pääsääntöisesti Keksintösäätiön palkkalistoilla. Toimintavuonna 2005 yliopisto on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä alueellista innovaatiojärjestelmää, jonka tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti alueella olevia osaamisresursseja. Suomessa tärkeimmät yhteistyökumppanit kaupallistamis- ja jatkokehitystoimissa ovat Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, jossa erityisesti 8

9 yrityshautomotoiminta sekä Keksintösäätiö ja Licentia Oy. Lisäksi Jyväskylän yliopistolla on yhteistyösopimus yhdysvaltalaisen teknologian kaupallistamisyrityksen kanssa. Yrityshautomon kautta on syntynyt maakuntaan huomattava joukko menestyviä tietointensiivisiä yrityksiä. Näistä kaksi syntyi vuonna Kertomusvuonna yliopisto myi ensimmäistä kertaa patentin suoraan yritykselle Aikuiskoulutus Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutusta toteuttavat Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, täydennyskoulutuskeskus ja Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Ne toteuttavat aktiivisesti yhteiskunnallista palvelutehtävää ja vastaavat työelämän muutoksiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yliopiston aikuiskoulutuksen neuvottelukunta koordinoi aikuiskoulutuksen kokonaisuutta vahvistetun aikuiskoulutusstrategian tavoitteiden mukaisesti ja kehittää yliopiston neuvonta- ja ohjausjärjestelmiä vastaamaan aikuiskoulutuksen tarpeita. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina tiedekunnat, erillislaitokset ja muut tärkeät yhteistyökumppanit. Vuonna 2005 Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto jatkoi tuloksellista toimintaansa. Kokovuotisten laskennallisten opiskelijapaikkojen määrällä mitattuna Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on yhdessä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa maamme suurin avoimen yliopisto-opetuksen toteuttaja. Jyväskylän yliopiston avointa yliopistotoimintaa on 160 paikkakunnalla. Vuonna 2005 avoimessa yliopistossa suoritettiin yhteensä opintoviikkoa ( opintopistettä). Kyseisenä vuonna avoimen yliopiston tarjontaan kuului 54 oppiainetta, joista 25:ssa oli tarjolla myös aineopinnot. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston käyttämä julkisen rahan (OPM/JY) määrä suoritettua opintoviikkoa kohti oli 33,16e. Opintoviikon hinta suhteutettuna avoimen yliopiston kokonaistuloihin (OPM:n rahoitus + opiskelijamaksut) oli vuonna 56,35 e/ov. Avoimen yliopiston toiminta jatkui siis erittäin kustannustehokkaana. Taulukko 2 Avoin yliopisto-opetus vuosina (ml. koko avoin yliopistotoiminta) Opiskelijoiden lkm (netto) Laskennallinen opiskelijapaikka Suoritetut opintoviikot Avoimen väylän kautta yliopistoon päässeiden määrä on kasvanut. Tiedekuntakohtaisissa hakijamäärissä ja hyväksyttyjen määrissä on suurta vaihtelua johtuen avoimen yliopiston koulutustarjonnasta ja väylän merkityksestä tiedekunnan opiskelijavalinnoissa. 9

10 Taulukko 3 Avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon päässeet opiskelijat vuosina 2004 ja 2005 tiedekunnittain TIEDEKUNTA Vuosi 2004 pääsi (haki) Vuosi 2005 pääsi (haki) Humanistinen tiedekunta 36 (71) 68 (116) Informaatioteknologian tiedekunta 4 1 Kasvatustieteiden tiedekunta 17 (37) 17 (55) Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 8 8 (12) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 5 1 (2) Taloustieteiden tiedekunta 3 (3) 11 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (21) Yhteensä 84* 123 *Vuoden 2004 tilastossa on käytetty Harekin antamia lukuja. Tämä luku on siis suurempi kuin tiedekuntien ilmoittama (81 valittua). Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus on valtakunnallisesti merkittävä koulutuksen järjestäjä. Vuonna 2005 koulutusmarkkinoiden kiristyminen näkyi myös täydennyskoulutuskeskuksen tuloksessa. Useiden pitkäkestoisten koulutusohjelmien päättyminen aiheutti opiskelijamäärän laskun, mikä näkyy myös keskuksen liikevaihdon laskuna. Tilauskoulutuksen sisällöissä painottuivat edellisvuosien tapaan organisaatioiden strategioiden, johtamisen, laadun, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä osaamisen kehittämisen teemat. Opetushallituksen rahoittamina toteutettiin opetustoimen henkilöstökoulutusta. Työvoimapoliittisia koulutuksia oli vuonna 2005 neljä. Yhteistyö työvoimapoliittisen koulutuksen osalta jatkui yliopiston laitosten kanssa. Täydennyskoulutuskeskus jatkoi edelleen erityisopettajaksi pätevöittäviä koulutuksia yhdessä erityispedagogiikan laitoksen kanssa. Pitkäkestoisina asiantuntijoiden koulutusohjelmina jatkuivat MBA-ohjelman lisäksi journalistien PD-ohjelmat, psykoterapeuttien koulutukset ja johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset. Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen täydennyskoulutustarjonta jakaantui opetus- ja kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin sekä yrityksille ja muille organisaatioille tarjottuun koulutukseen ja kehittämistoimintaan. Toiminta painottui pitkiin koulutusohjelmiin ja lyhyisiin ammatillisiin lisäkoulutuksiin. Taulukko 4 Täydennyskoulutus vuosina (Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus) Opiskelijoiden lkm Kurssien lkm Opetustunnit Korkealaatuisen aikuiskoulutuksen laatuyliopisto Opetusministeriö on nimennyt Jyväskylän yliopiston korkealaatuisen aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosiksi ja

11 2.1.4 Kansainvälinen kehitysyhteistyö Osallistuminen kansainväliseen kehitystyöhön on osa Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Yliopisto osallistui kertomusvuonna opetus-, ympäristöja e-oppimisen yhteistyöhankkeisiin mm. Etelä-Afrikassa, Keniassa, Jamaikalla, Costa Ricassa, Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Serbia-Montenegrossa. Laajimmat kehittämisprojektit toteutettiin Balkanilla. Bosniassa ja Hertsegovinassa yliopisto koordinoi ulkoministeriön rahoittamaa projektia, jossa vahvistetaan koulutuspolitiikan ja käytännön kouluhallinnon keskinäistä koherenssia sekä opetushallinnon tuloksellisuutta. Kosovossa yliopisto on yhteistyökumppanina projektissa, jossa toteutetaan koulutusuudistusta inklusiivisen opetuksen sektorilla. Balkanin jälleenrakentamiseen tähtäävien uusien kehittämisprojektien käynnistämisen lisäksi yliopiston tavoitteena on luoda pitkän aikavälin instituutioiden välistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä alueella. Yliopiston kansainvälisen kehitystyön painopistealueena on kansainvälisen osaamisen ja kansainvälisen kehitystyön välisen yhteyden kehittäminen ja tuotteistaminen. Tähän liittyvä kansallisen tason toiminta kohdistui UniPid -verkoston kehittämiseen yhteistyössä suomalaisten yliopistojen, ulkoministeriön ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa sijaitsevien avainorganisaatioiden - kuten NEPAD, SADC ja CSIR - kanssa. Myös Venäjällä käynnistettiin vuoden 2005 aikana kaksi projektia. Murmanskin hankkeessa pyritään vahvistamaan erityistarpeita omaavien lasten integraatiota koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan, kun taas Leningradin alueen projektilla tähdätään koulutuksen laatutyön tukemiseen kehittämällä tarkoituksenmukaisia laadun varmistuksen ja laadun valvonnan mekanismeja alueellisella, kunnallisella ja koulujen tasolla. Kertomusvuonna toteutettiin Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelman toinen opiskelijavalinta. Ohjelma on alallaan maan ensimmäinen, ja se on osoittautunut erittäin suosituksi. Ohjelmaan on tullut yhteensä 320 hakemusta ympäri maailmaa ja siinä opiskelee runsaat 40 opiskelijaa 15 eri maasta. Ohjelman painotuksia ovat monitieteisyys, kansalaisjärjestönäkökulma sekä työharjoittelun yhdistäminen koulutukseen. Yhteiskunta-, ympäristö- ja kasvatustieteiden resurssien yhdistäminen kansainvälisten kehityskysymysten ratkaisemiseen, kansainvälisen kehitystyön professuuri sekä koko maailman kattava opiskelija- ja asiantuntijaverkosto vahvistavat yliopiston asemaa kansallisena ja kansainvälisenä kehitystyön asiantuntijaorganisaationa. Kansainvälistä kehitysyhteistyötä ja yliopiston kansainvälistymistä tukevat yliopiston omistama kehitysyhteistyöprojektien hallintaa varten perustama Unicervices Oy sekä yliopistoon sijoitettu UNESCO-professuuri. Yliopisto koordinoi yliopistojen yhteistä kehitysyhteistyön UniPID -asiantuntijaverkostoa. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tulokset suhteessa käytettyihin voimavaroihin Yliopistoa kehitetään tiedeyliopistona, jossa tutkimus ja opetus toimivat toisiaan palvelevana kokonaisuutena. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen. Yliopiston tavoitteeksi on asetettu toiminnallisen tehokkuuden ja rakenteiden kehittäminen siten, että perusvoimavaroja voidaan uudelleen kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseen ja painoalojen vahvistamiseen. Yliopisto on strategiansa mukaisesti vahvistanut tutkimus- ja jatkokoulutustoimintaa kohdentamalla voimavaroja enenevästi tutkimustoiminnan ja tiedekuntien tohtorikoulutuksen tukemiseen sekä uusien innovatiivisten 11

12 tutkimusympäristöjen luomiseen. Voimavarat on osoitettu muun muassa strategisina kohdentamisina, rehtorin rahoittamina tutkijankoulupaikkoina sekä apurahoina, joita vuonna 2005 maksettiin tieteellistä tutkimusta ja opintoja varten 1060 eri henkilölle yhteensä euroa. Taulukko 5 Tulosalueittaiset kustannukset vuonna 2005 Tulosalueen kustannukset Tulosalueen osuus kokonaiskustannuksista %(2004)(2003) Budjettirahoitus Budjettirahoituksen osuus % (2004)(2003) Koulutus ,4 (43,5)(49,2) ,8(67,3)(68,1) Perustutkintokoulutus ,3 (33,5)(38,9) ,9(77,3)(73,5) Aikuiskoulutus ,1 (10,1)(10,3) ,1(38,2)(36,9) Tutkimus ,5 (48,7)(44,2) ,6(63,3)(60,0) Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus Koulutukseen liittymätön tutkimus Yhteiskunnalliset palvelut ,6 (22,2)(20,9) ,6(67,9)(68,3) ,9 (26,5)(22,7) ,2(59,5)(57,4) ,1 (7,9)(7,2) ,4(61,2)(70,7) Yhteensä ,0(64,9)(64,8) Tohtorikoulutuksen rahoitus on lisääntynyt voimakkaasti. Kasvu edellisestä vuodesta oli 3,9 % ja vuodesta ,9 %. Budjettirahoituksen osuus koulutuksesta on hieman kasvanut. Tutkintokohtaiset kustannukset ovat nousseet 3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 10 % vuoteen 2003 verrattuna. Kustannuksia ovat nostaneet yliopiston siirtyminen strukturoituun, laatuvarmistettuun tohtorikoulutusjärjestelmään. Yliopistossa luodaan tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tohtorikoulutusohjelmia, joissa tohtorikoulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Koulutuksen laatujärjestelmään kuuluu tohtorikoulutettavien valintakriteerien uudistaminen, koulutettavien valinta laitosten tutkimusstrategiassa määritellyille painopistealueille sekä riittävän ja asiantuntevan ohjauksen takaaminen. Myös etäohjauksen menetelmiä on kehitetty yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Luonnontieteellisen alan tohtorintutkinto on alan laboratiivisesta luonteesta johtuen kustannuksiltaan korkein. Kustannuksiltaan alhaisimmat kustannukset ovat kauppa- ja kasvatustieteellisillä aloilla. 12

13 Taulukko 6 Tohtorikoulutuksen rahoitus ja -tutkinnon kustannukset koulutusaloittain (tohtorikoulutuksen rahoitus / tutkinnot) Tohtorikoulutuksen rahoitus (sis. koulutus ja siihen liittyvä tutkimus) Budjettirahoituksen osuus (%) Ala Humanistinen ,45 81,41 82,54 Kasvatustieteiden ,68 90,29 89,55 Kauppatieteellinen ,41 72,49 75,76 Liikuntatieteellinen ,24 65,77 65,89 Luonnontieteellinen ,56 62,16 64,43 Psykologian ala ,91 68,01 70,64 Terveystieteiden ala ,33 72,90 73,87 Yhteiskuntatiet ,92 68,59 68,60 Koulutusaloille kuulumattomat ,72 29,79 29,62 KOKO YLIOPISTO ,32 67,86 69,59 Taulukko 7 Tohtoritutkintokohtaiset kustannukset (sis. koulutus ja siihen liittyvä tutkimus) Humanistinen ala Kasvatustieteiden ala Kauppatieteellinen ala Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Koulutusaloille kuulumattomat KOKO YLIOPISTO Perustutkintokoulutuksen rahoitus lisääntyi edellisestä vuodesta 6,3 %. Lisäys johtuu koulutusvolyymin kasvusta. Tutkintokohtaiset kustannukset ovat vakiintuneet viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Luonnontieteellisen alan tutkinto on kustannuksiltaan kallein, ja halvin tutkinto on psykologian alalla. 13

14 Taulukko 8 Perustutkintokoulutuksen rahoitus ja perustutkinnon kustannus koulutusaloittain Perustutkinto-koulutuksen rahoitus Budjettirahoituksen osuus % Ala Humanistinen ,93 85,11 85,20 Kasvatustieteiden ,52 89,86 90,50 Kauppatieteellinen ,07 72,21 75,68 Liikuntatieteellinen ,45 82,83 74,56 Luonnontieteellinen ,92 63,61 65,36 Psykologian ,62 68,01 70,64 Terveystieteiden ,33 72,9 73,87 Yhteiskuntatiet ,92 68,59 68,60 Koulutusaloille kuulumattomat ,8 24,86 23,90 KOKO YLIOPISTO ,51 77,32 76,86 Taulukko 9 Perustutkinnon kustannus Humanistinen ala Kasvatustieteiden ala Kauppatieteellinen ala Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Koulutusaloille kuulumattomat KOKO YLIOPISTO Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen toiminta Liiketaloudellisen toiminnan tuottotavoite 11,5 Me saavutettiin. Liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan volyymi laski, mutta koska kustannuskehitys on seurannut tuottojen muutosta, pysyi kustannusvastaavuuslaskelman lopputulos niukasti ylijäämäisenä. Liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelman ylijäämä vuonna 2005 oli e. Yliopistolla oli tulossopimuksessa liiketaloudellisessa maksullisessa toiminnassa 2 %:n kannattavuustavoite, johon ei ylletty. Hintatukea ei ole ollut käytössä. Vuonna 2004 käyttöön otettu kokonaisrahoitusmalli mahdollistaa aikaisempaa täsmällisemmän tukitoimintojen kustannusten kohdentamisen erilaiselle toiminnalle ja toisaalta tuo toimintayksiköille vastuun koko yksikön toiminnan kustannustehokkuudesta ja 14

15 kannattavuudesta. Koska tukitoimintojen kustannukset kohdentuvat yksiköille koko toiminnan laajuuden mukaan, ne ohjaavat toimintaa pidemmällä aikavälillä pois heikosti kannattavasta toiminnasta. Huomattava osa maksullisesta palvelutoiminnasta tapahtuu yksiköissä, joilla ei ole käytettävissään merkittävää määrää toimintamenomäärärahaa. Näissä yksiköissä rahoitusmalli ei ole muuttanut toiminnan kustannustehokkuuden kuvaa, mutta tukitoimintojen kustannusten kohdentuminen on täsmentynyt. Katetun virkatyön osuus budjettirahoituksesta on vielä kohdennettu kustannukseksi yksiköiden ilmoittamien tietojen perusteella. Työajankäytön kohdentamisjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2006 alusta. Seurantatiedon luotettavuutta vuonna 2005 kuitenkin lisää edelliseen vuoteen nähden se, että virkatyön käyttö maksullisen palvelutoiminnan hankkeissa on kohdennettu erikseen kevät- ja kesäkaudelta sekä syyskaudelta. Kustannusvastaavuuslaskelman laatimisessa on käytetty jo vuonna 2003 yliopiston uuden rahoitusmallin osatekijöitä laskettaessa maksullisen toiminnan yhteiskustannusten ja kiinteistökulujen osuutta. Laskelman kiinteistökulut, poistot ja tukipalveluiden osuus on otettu laskelmaan liiketaloudellisen toiminnan suhteellisen osuuden mukaisena osuutena yliopiston yksiköiden kiinteistöjen ja tukipalveluiden kokonaiskuluista sekä poistoista. Poistot ja kiinteistökustannukset on laskettu siten, että yksiköiden kokonaispoistoista ja kiinteistökustannuksista on kohdennettu liiketaloudellisen toiminnan osuudeksi se prosenttiosuus, mikä yksikössä on maksullista toimintaa. Tämä kuvaa paremmin kalusteiden ja laitteiden käyttöä, koska liiketaloudellisen toiminnan tuotoilla ei yleensä tehdä paljon kaluste- ja laiteinvestointeja. Samoin, jos laskelmaan otettaisiin mukaan vain liiketaloudellisen toiminnan tuotoilla maksetut tilavuokrat, olisi kustannuserä oleellisesti pienempi. Samaa laskentatapaa on käytetty myös sidotun pääoman korkolaskennassa. Korkoprosentti laskelmissa on 2,4 ja omaisuuden arvon perusteena on käytetty tasearvoja. Taulukko 10 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesta toiminnasta Liiketaloudellinen toiminta (1 000e) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Kiinteistökulut Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ % % % Toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukipalvelujen kustannukset Laskennalliset poistot Sidotun pääoman korot

16 Virkatyön osuus Muut yhteiskustannukset Yhteiskustannukset yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä / alijäämä % 511 4% 42 0% Täydennyskoulutuksen tukiraha /hintatuki 0 0 Ylijäämä / alijäämä Julkisoikeudellisen toiminnan osalta päädyttiin huomattavaan ylijäämään tuottojen putoamisesta huolimatta. Kustannukset laskivat edelleen erityisesti henkilöstökustannusten osalta. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ovat pääsääntöisesti avoimen yliopiston tuloja. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta osuus kiinteistö- ja yhteiskustannuksista kohdennettiin ja laskettiin samoilla periaatteilla kuin liiketaloudellisessa toiminnassa. Taulukko 11 Kustannusvastaavuuslaskelma julkisoikeudellisesta toiminnasta Julkisoikeudelliset suoritteet (1 000e) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Kiinteistökulut Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ % % % Toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukipalvelujen kustannukset Laskennalliset poistot Sidotun pääoman korot Arvio virkatyön kohdentumisesta Muut yhteistoiminnan kustannukset Yhteiskustannukset yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä / alijäämä % % % 16

17 Yhteisrahoitteinen toiminta Tulossopimuksen mukainen yhteistoimintatutkimuksen tulotavoite oli 34,5 Me ja tämä saavutettiin. Valtaosa yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta on edelleen yhteisrahoitteista. Seuraavaan laskelmaan on otettu mukaan kaikki yliopiston muu ulkoinen rahoitus lukuun ottamatta edellä erillisillä laskelmilla esitettyä liiketaloudellista toimintaa ja julkisoikeudellisia suoritteita. Laskelma sisältää näin ollen eri valtion virastojen välisen toiminnan 13,1 Me, EU:lta saadun rahoituksen 2,7 Me ja Suomen Akatemian rahoituksen 9,9 Me, muut ulkoisen rahoituksen määrärahat 2,3 Me ja yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 7,3 Me. Laskelmassa yliopiston omarahoitusosuus päätyy noin 15 %:n osuuteen, mikä perustuu osittain arvioituun henkilötyöosuuteen ilman erillistä kyselyä tai työajanseurantaa. Muut yhteiskustannukset -rivillä on ilmoitettu vuosina 2003 ja 2004 sidotun pääoman korot laskettuna samoin perustein kuin maksullisen palvelutoiminnan laskelmissa. Taulukko 12 Kustannusvastaavuuslaskelma yhteisrahoitteisesta toiminnasta Yhteisrahoitteinen toiminta (1 000e) Tulot / määrärahan käyttö Toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Kiinteistökulut Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukipalvelujen kustannukset Laskennalliset poistot Korot Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus ennen virkatyötä % % % Arvio virkatyön kohdentumisesta KUSTANNUSVASTAAVUUS % % % 17

18 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus Merkittävin toimenpide tutkimuksessa vuonna 2005 oli tutkimuksen kansainvälisen kokonaisarvioinnin toteuttaminen. Kaikki laitokset ja tukimusta tekevät erillislaitokset arvioitiin seitsemässä eri paneelissa. Arviointi kohdistui julkaisutoiminnan kansainväliseen tasoon, yksikköjen tieteellisen toiminnan yleiseen laatuun, tutkimuksen merkittävyyteen ja vaikuttavuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön ja tohtorikoulutukseen. Arviointi osoitti, että yliopisto on tutkimuksessaan erinomaisella tasolla ja saavuttanut hyvin kokonaisstrategiassa määrittämiään tavoitteita. Arvioinnin pohjalta yliopisto on jo määrittänyt tutkimukselliset ja teknologiset vahvuutensa, tunnistanut kansainvälisesti johtavat, kansainvälisesti merkittävät sekä nousevat alat ja profiloinut muutenkin toimintaansa. Tiedekunta- ja laitoskohtaisten tutkimusstrategioiden laadinta on aloitettu, ja niiden pohjalta tehdään koko yliopistoa koskeva tutkimusstrategia. Yliopisto tukee arvioinnin perusteella valitsemiensa tutkimuksen vahvuusalueiden kehittymistä kansainvälisellä tasolla oleviksi tutkimuksen huippuyksiköiksi. Yliopiston tutkimusryhmät ja tutkijat saivat tunnustusta korkeatasoisesta työstään. Kaikkiaan kuusi uutta huippuyksikköä, joita Jyväskylän yliopisto koordinoi tai on niissä mukana, tuli valituksi Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan. Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Mielen historian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö ( ) Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö ( ) Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö ( ) Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö ( ) Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Virologian huippuyksikkö yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti. Lapsen kielenkehityksen tutkimusalalla toimii eurooppalainen Marie Curie -huippututkimusryhmä. Lasten oppimisvaikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta myönnettiin alan pitkäaikaiselle kehittäjälle Philips Nordic Prize -palkinto. Euroopan tiedesäätiö myönsi Eurooppalaisen nuorten tutkijoiden kannusteraha nanoelektroniikan alalle. Kaikkiaan kannusterahoja myönnetään vain 25 ansioituneelle eurooppalaiselle tutkijalle. Rahoituksen näkökulmasta kansainvälinen yhteistyö on painottunut Eurooppaan. Pohjoismaista rahoitusta ja hankkeita on vähän, sillä yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus on vain murto-osa EU-puiteohjelmarahoituksesta. Myös muu ulkomainen rahoitus on vähäistä, vaikka kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa tehtävässä yhteistyössä osapuolet perinteisten käytäntöjen mukaan rahoittavat tutkimustyönsä kansallisista lähteistä. Yhteistyön rakentamista Aasian maihin ja etenkin Intiaan on jatkettu. Intiassa tutkimusyhteistyötä tehdään Bangaloressa sijaitsevan Indian Institute of Science n kanssa. Japanissa yliopisto on ansiokkaasti esitellyt tutkimustaan sekä Expo 2005 maailmannäyttelyssä että Suomen Japanin Instituutin kautta. Kiinassa yliopistolla on yhteistyön edistämiseksi kahdenvälisten sopimusten lisäksi sopimus Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesin kanssa. Jykesillä on toimipiste Shanghaissa. 18

19 Julkaisujen laatua arvioitiin tutkimuksen arvioinnin yhteydessä ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti seitsemänportaisella asteikolla. Kolmella laitoksella suurin osa julkaisuista oli korkeaa kansainvälistä tasoa (arvosana 6,5-7) (fysiikka, liikuntabiologia ja psykologia). Viidellä laitoksella 1/3 julkaisuista oli korkeaa kansainvälistä tasoa ja loput hyvää tasoa (arvosana 6) (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kemian laitos, matematiikan ja tilastotieteen laitos, terveysteiden laitos ja tietotekniikan laitos). Viiden pisteen laitoksia, joissa suurin osa julkaisutoiminnasta on hyvää kansainvälistä tasoa ja vain pieni osa välttävää tasoa, oli viisi (erityispedagogiikan laitos, koulutuksen tutkimuslaitos, musiikin laitos, tietojenkäsittelytieteiden laitos ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos). Vuonna 2005 tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä ja ulkomailla julkaistujen artikkeleiden määrä, samoin kuin professorikohtainen tuloksellisuuskin kasvoivat edellisen vuoden tasosta. (Taulukko 13 ja Taulukko 14) Taulukko 13 Referoidut artikkelit vuosina Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Kaikki yhteensä Vuosi Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %- osuus , , , , , , Vuoden 2005 tiedot on otettu TUTKAsta Taulukko 14 Referoidut artikkeli koulutusaloittain vuosina Tieteelliset julkaisut (ref.) joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut / professori Humanistinen ala ,9 2,0 2,9 Kasvatustieteiden ala ,2 2,6 3,7 Kauppatieteellinen ala ,3 3,7 5,8 Liikuntatiet. ala ,2 3,2 3,9 Luonnontiet. ala ,7 7,8 7,8 Psykologian ala ,2 6,6 11,3 Terveystieteiden ala ,0 7,7 9,7 Yhteiskuntatiet. ala ,3 6,8 5,4 KOKO YLIOPISTO ,8 5,5 5, Tohtorikoulutus Yliopisto on kehittänyt määrätietoisesti tutkijakoulutusta kohti keskitetympää mallia. Tiedeneuvosto on valmistellut tohtoriopiskelijoiden yleiset valintakriteerit. Tiedekuntarajat ylittävää koulutusta tarjotaan jo tutkimusetiikassa, tekijänoikeuskysymyksissä ja projektien hallinnoinnissa. Humanistisessa tiedekunnassa Schildt- instituutti koordinoi tiedekunnan tohtorikoulutusta tarjoamalla yhteistä koulutusta mm. tutkimusmetodologiassa ja akateemisessa yrittäjyydessä. European University Association (EUA) on tunnistanut tiedekunnan tiedonvaihtoa ja -välitystä sekä jatko-opiskelijoiden ja ohjaajien yhteydenpitoa varten kehittämän virtuaaliportaalin hyväksi käytänteeksi, jota voidaan levittää myös muihin Euroopan yliopistoihin. Myös muissa tiedekunnissa tohtorikoulutuksen kehittämistä ja koordinointia varten on perustettu työryhmiä. 19

20 Yliopisto koordinoi seitsemää opetusministeriön osarahoittamaa tutkijakoulua, joissa oli yhteensä 53 tutkijakoulupaikkaa, ja oli mukana 41:ssä muiden yliopistojen koordinoimassa tutkijakoulussa. Opetusministeriön paikkoja oli 94 (15,9 % kaikista OPM:n rahoittamista paikoista tutkijakouluissa, joissa yliopisto on mukana). Yliopiston oma kokonaispanostus tutkijakoulutukseen oli 2,0 Me (42,4 % koko tutkijakoulutusrahoituksesta). Rehtorin osoittaman rahoituksen piirissä oli yhteensä 88 jatko-opiskelijaa. Taulukko 15 Suoritetut tohtorin tutkinnot vuosina sekä keskimääräiset tohtorin tutkinnon tutkintotavoitteet vuosina tavoite erotus 1) Humanistinen ala Kasvatustieteellinen ala Kauppatieteellinen ala ) - Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala ) -13 Psykologian ala Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala Yhteensä ) Vuonna 2005 suoritetut tohtorintutkinnot suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 4 ja 3) 7 tutkintoa Taulukko 16 Jyväskylän yliopistossa suoritettujen tohtorintutkintojen osuus kaikissa Suomen yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista ja tohtorin tutkinnot/professori Tutkinnot Tutkinnot/professori Kaikki JY %-osuus Kaikki JY ,43 0,56 0, ,08 0,62 0, ,67 0,63 0,64 Keskimäärin ,04 0,61 0,65 Vuonna 2005 tohtori-opiskelijoita oli (Taulukko 18), mikä on lähes 12 % edellisvuotta suurempi luku. Voimakas kasvu selittyy edellä kuvatulla tohtorikoulutuksen uudelleenorganisoinnilla Peruskoulutus Yliopisto on toteuttanut kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen opetusministeriön esittämien linjausten mukaisesti. Tutkintorakenteen tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnetty tavoitteena opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen periaatteet ja koulutuksellinen tasa-arvo on otettu huomioon opetuksen kehittämisessä. Opetuksessa on hyödynnetty määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Kansainvälinen opettaja- ja opiskelijavaihto on edistynyt entistä suunnitelmallisemmin valittujen kumppaniyliopistojen kanssa. Yliopisto on syventänyt koulutusyhteistyötä kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä 20

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2004 SISÄLLYS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2004 SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.-31.12.2004 SISÄLLYS 1 Toimintakatsaus... 5 1.1 Jyväskylän yliopiston tehtävä ja arvoperusta... 5 1.2 Yliopiston kokonaistavoitteet... 5 1.3 Strategiatyö...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 OPETUSMINISTERIÖ 22.12.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 TAVOITTEET Yliopistojen toiminnan tavoitteita ohjaa

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 OULUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 OPETUSMINISTERIÖ 10.1.2005 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

TAMPEREEN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 TAMPEREEN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 OPETUSMINISTERIÖ 22.12.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2004 TAVOITTEET Yliopistojen toiminnan tavoitteita ohjaa yliopistolaki

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 OPETUSMINISTERIÖ 10.1.2005 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2004-2006 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2005 TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON Anne Talvio Koulutuspalvelut OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja MONITETEINEN

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Psykonetin erikoispsykologikoulutus

Psykonetin erikoispsykologikoulutus Psykonetin erikoispsykologikoulutus Sosiaalityön kevätseminaarissa 11.5.2015 Erikoispsykologikoulutus Suomessa tällä hetkellä Psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot