HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA AIKA klo 13:30-15:30 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 60 KOKOUKSEN AVAAMINEN 4 61 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA TOIMIVALTAI- SUUDEN TOTEAMINEN 5 62 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 6 63 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 7 64 HYKSIN OSAAMISKESKUSORGANISAATIO 8 65 TYÖRYHMIEN NIMEÄMISET ILMOITUSASIAT MAHDOLLISET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Klo Lisätiedot LÄSNÄ Aki Lindén puheenjohtaja 13:30-15:30 Leena Koponen jäsen 13:30-15:30 Saara Suominen-Niemelä jäsen 13:30-15:30 Outi Sonkeri jäsen 13:30-15:30 Raimo Kekkonen jäsen 13:30-15:30 Kaarina Torppa jäsen 13:30-15:30 ptk.tark. Riikka Slunga-Poutsalo varajäsen 13:30-15:30 Mikael Salakka jäsen 13:30-15:30 Eva-Maria Sundström jäsen 13:30-15:30 Kalevi Kannisto jäsen 13:30-15:30 Anja Lehtosaari jäsen 13:30-15:30 Jussi Vehkajärvi jäsen 13:30-15:30 Maarit Ovaska jäsen 13:30-15:30 ptk.tark. Helena Leppänen jäsen 13:30-15:30 Erja Syrjälä jäsen 13:30-15:30 Leena Forss-Latvala pysyvä asiantuntija 13:30-15:30 Riitta Lehtonen pysyvä asiantuntija 13:30-15:30 Lasse Lehtonen asiantuntija 64 Kirsi-Marja Blomstedt sihteeri 13:30-15:30 ALLEKIRJOITUKSET Aki Lindén puheenjohtaja Kirsi-Marja Blomstedt sihteeri PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu / 2013 TARKASTUS Kaarina Torppa pöytäkirjantarkastaja Maarit Ovaska pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI HUS, Keskuskirjaamo, Stenbäckink. 9 NÄHTÄVÄNÄ

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA KOKOUKSEN AVAAMINEN HEHA 60 Päätösesitys Päätös Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja sihteeri kirjasi läsnäolijat.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA TOIMIVALTAISUUDEN TOTEAMINEN HEHA 61 Päätösesitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja toimivaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja toimivaltaiseksi.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA HEHA 62 Päätösesitys Päätös Henkilöstötoimikunta valitsee Kaarina Torpan (varalla Raimo Kekkonen) ja Maarit Ovaskan (varalla Kalevi Kannisto) tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Henkilöstötoimikunta päätti valita Kaarina Torpan ja Maarit Ovaskan tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN HEHA 63 Päätösesitys Päätös Henkilöstötoimikunta valitsee esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Henkilöstötoimikunta hyväksyi esityslistan kokouksen työjärjestykseksi.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HYKSIN OSAAMISKESKUSORGANISAATIO 713/00/01/02/2010 HEHA 64 Osaamiskeskusselvityksen taustaa Sairaalatoimintojen organisoimisen prosessiorganisaatioksi on tutkimuksissa osoitettu lisäävän toiminnan tuottavuutta, parantavan merkittävästi hoidon laatua (myös ns. kovilla hoitotulosmittareilla kuten kuolleisuus taikka sairaalahoidon tarve arvioituna) sekä potilastyytyväisyyttä. Parhaat hoitotulokset on saatu yhdistämällä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito samaan organisaatioon (mm. Mayo Clinics, Kaiser- Permanente) ns. accountable care organization mallin mukaisesti (esim. Harvard Medical Schoolin sairaaloita hoitava HealthCare partners Bostonissa). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri teetti keväällä 2012 selvityksen eräiden tunnettujen eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten sairaaloiden organisaatiomalleista (liite 1). Useat maailman parhaiden sairaaloiden joukkoon sijoitetut sairaalat ovat organisoineet toimintansa osaamiskeskusmallin mukaisesti (esim. Cleveland Clinic). Pohjoismaisista yliopistosairaaloista esim. Kööpenhaminan Rigshospitalet sekä Tukholman Nya Karolinska ovat niin ikään organisoituja osaamiskeskusperusteisesti. Suomessa TYKS, TaYS ja KYS ovat muutaman viime vuoden aikana uudelleen organisoineet toimintojaan prosessimallin mukaisesti. Hyksin ensimmäinen osaamiskeskus Sydänja keuhkokeskus HYKS aloitti toimintansa Vuoden 2014 alusta voimaan tuleva terveydenhuoltolain 48 :n mukainen laajennettu hoitopaikan valinta (potilaiden vapaa liikkuvuus) merkitsee, että julkisen erikoissairaanhoidon yksiköt tulevat aiempaa enemmän kilpailemaan potilaista. Julkisen erikoissairaanhoidon toimintaa on kehitettävä potilaslähtöiseksi ja omien palveluiden brändi-ajatteluun on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota. Sosiaali- ja terveysministeriö on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyössä katsonut, että yliopistosairaaloiden osaamiskeskusten tulisi tuottaa erityisvastuualueilleen vaativat erikoissairaanhoidon palvelut. Myös harvinaisten sairauksien hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin. Osaamiskeskusvalmistelun toteuttaminen HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja asetti elokuussa 2012 työryhmän valmistelemaan HYKS:n toimintojen organisoimista osaamiskeskusmallin mukaisesti. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen ja jäseniksi talousjohtaja Jari Finnilä, toimialajohtaja Reijo Haapiainen, vs. toimialajohtaja Raija Malmström, toimialajohtaja Jari Petäjä, toimialajohtaja Grigori Joffe, toimitusjohtaja Jyrki Putkonen, johtava

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) ylihoitaja Marja Renholm, johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola, klinikkaryhmän johtaja Petri Bono, klinikkaryhmän johtaja Jari Sjöberg, klinikkaryhmän johtaja Eero Hirvensalo, klinikkaryhmän johtaja Olli Kirvelä ja varadekaani Anne Pitkäranta. Pääsopijajärjestöt nimesivät työryhmään edustajakseen Leena Piirosen ja Risto Avelan. HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja toimi valmisteluhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Muina ohjausryhmän jäseninä olivat johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, hallintoylihoitaja Kaarina Torppa, sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta sekä sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen. Osaamiskeskusvalmistelun työryhmän tehtäväksi tuli asettamispäätöksen mukaan selvittää: mahdollisuuksia perustaa HYKS-sairaanhoitoalueelle uusia osaamiskeskuksia ne toiminnot, joille osaamiskeskuksia kannattaa perustaa sekä perustamisen aikataulutus osaamiskeskusten toimintaperiaatteet sekä organisaatiorakenteet osaamiskeskusten vaikutukset muihin HUS:n toimintoihin ja talouteen Työryhmän ehdotuksen määräaika oli alunperin , mutta koska HUS:n hallitus edellytti marraskuussa 2012 HUS:n psykiatrian organisaatiosta laadittavan erillisselvityksen, jatkettiin työryhmän ehdotuksen määräaikaa saakka, jotta osaamiskeskussuunnittelussa voitiin huomioida psykiatrian toiminnot. Mahdollisuudet perustaa HYKS-sairaanhoitoalueelle uusia osaamiskeskuksia Työryhmä aloitti työnsä asettamalla tavoitteet perustettaville osaamiskeskuksille. Perustettavien osaamiskeskusten: tulee olla volyymiltaan sellaisia, joissa saadaan prosessien optimoinnin kautta potilaalle ym. hyötyjä laatu ja potilasturvallisuus huomioiden (brändiajattelu) tavoitella osaamiskokonaisuuksia, jotka tarjoavat potilaille uusia etuja (erityisosaamista yhdistelemällä) osaamiskeskuksen tulee tukea perusterveydenhuollon ja alueellisten erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa yhteisten hoitoprosessien syntymistä (= yhteinen hoitopolku) tavoitteena on organisaatiomuutoksen ja fyysisen toimintaympäristön muutoksen aikataulujen kytkeminen toisiinsa (esim. korjatun Potilastornin avaaminen) tavoitteena on vaikuttaa väestön terveysongelmiin laaja-alaisesti, rajallisten resurssien allokointi vaikuttaviin hoitoihin tavoitteena on toiminnan kustannustehokkuus tavoitteena on huippuosaamisen turvaaminen ja kehittäminen, henkilöstön houkutteleminen (tieteellinen tutkimus) tavoitteena on kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen tavoitteena on selkeän, kokonaisohjattavan ja toimintakykyisen organisaation luominen (pirstoutumisen välttäminen) tavoitteena on lisäarvon tuominen tutkimukselle ja opetukselle Helsingin yliopiston painopistealueella

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) Osaamiskeskusvalmistelun ohjausryhmä hyväksyi asetetut tavoitteet valmistelun perustaksi Tämän jälkeen työryhmän ja ohjausryhmän jäseniä kävi Oslossa, Lontoossa, Clevelandissa, Bostonissa ja Washington D.C:ssä tutustumassa eräiden referenssisairaaloiden organisaatio- ja toimintamallien hyötyihin ja haittoihin. Osana valmistelua työryhmä on kuullut useita asiantuntijoita sekä perehtynyt Sydän- ja keuhkokeskus HYKS:n toiminnan aloituksen järjestelyihin. Osaamiskeskusvalmistelun työryhmä arvioi marras-joulukuussa 2012 yhteensä 25 työryhmän jäsenten tekemää ja samaa osaamiskeskusehdotusta ja laati oman esityksensä perustettaviksi osaamiskeskuksiksi. Työryhmä arvioi, että jotkut nykyisen HYKS:n erityisosaamisalueet tulisi profiloida perustettavien osaamiskeskusten sisällä huippuyksiköiksi, joille olisi tyypillistä mm. omaan korkeatasoiseen tutkimustoimintaan perustuva toimintojen kehittäminen. Ne toiminnot, joille osaamiskeskuksia kannattaa perustaa sekä perustamisen aikataulutus Työryhmän esityksen perusteella valmistelun ohjausryhmä päätti , että valmistelua jatketaan 12 uuden osaamiskeskuksen osalta. Näitä keskuksia olivat: Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen keskus Diagnostiikkakeskus Gastrokeskus Lastensairauksien keskus Neurokeskus ja aistisairaudet Psykiatriakeskus Päivystyksen ja ensihoidon keskus Synnytysten ja lisääntymisen keskus Syöpäkeskus Terveyden edistämisen ja kuntoutuksen keskus Traumakeskus (sis. tukielinsairaudet) Tulehdussairauksien keskus. Keskuksille esitetyt nimet (aakkosjärjestyksessä) ovat valmistelussa käytettyjä työnimiä. Jo aiemmin on perustettu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS, joten valmistelun pohjana on ollut esitys siitä, että Hyksissä olisi jatkossa yhteensä 13 sairaanhoidollista osaamiskeskusta, mikä on enemmän kuin esim. Kööpenhaminan Rigshospitaletissa, mutta vähemmän kuin Cleveland Clinicissä. Kaikki Hyksin sairaanhoidolliset toiminnat kuuluisivat johonkin osaamiskeskukseen. Jokaisen uuden osaamiskeskuksen jatkovalmistelulle nimettiin päävalmistelija, jonka johdolla laadittiin yksityiskohtainen ehdotus osaamiskeskuksen toiminnoista. Valmistelun työryhmä ja ohjausryhmä käsittelivät ehdotukset huhtikuussa 2013, minkä jälkeen työryhmä on jatkanut keskusten muodostaman toimintokokonaisuuden yhteensovittamista.

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) Keskusten sisältämät toiminnat ja arviot niiden toimintaluvuista on esitetty liitteissä Ehdotettujen keskusten perustamiseen liittyvät keskeisimmät toiminnalliset muutokset ovat keskuksittain seuraavat: Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen keskus Työryhmä suosittaa anestesiatoimintojen ja leikkaussalien toiminnanohjauksen vastuuttamista pääosin tähän osaamiskeskukseen. Myös välinehuollon toiminnot, jotka palvelevat valtaosin leikkaussalitoimintaa, ehdotetaan siirrettäväksi yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena tähän osaamiskeskukseen. Osaamiskeskus huolehtii aikuispotilaiden tehohoidosta ja sen koordinaatiosta HUS-alueella ja tuottaa anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärien palvelut kaikille teho- ja tehovalvontaosastoille. Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurginen tehovalvontaosasto ja Neurokeskuksen tehovalvontaosasto kuuluvat kyseisten osaamiskeskusten hallintaan. Lastensairauksien osaamiskeskus vastaa omasta teho-osastostaan. Osaamiskeskus muodostaa hoitajien ja anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärien osaamisen (subspesialiteetit), aiemman työkokemuksen ja kiinnostuksen pohjalta moduuleja, jolloin esim. sydänkirurgiaan nimetään omia vastuuhoitajia riittävä määrä. Nämä vastuuhoitajat pääsääntöisesti osallistuvat juuri tuon erikoisalan toimenpiteisiin. He myös osallistuvat päivystysaikaisen työn vaatimassa mahdollisimman suppeassa laajuudessa ilta- ja yö/viikonloppupäivystykseen, silloinkin painottuen juuri omaan erityisosaamiseensa. Moduulin kuuluvat hoitajat sovitaan yhdessä ao. keskusten kanssa. Diagnostiikkakeskus Laboratorio- ja kuvantamistoiminnot ehdotetaan siirrettäväksi osaksi HYKS:n organisaatiota. Diagnostisten toimintojen yhdistäminen yhteen organisaatioon parantaa erityisesti avohoidon palvelujen potilaslähtöisyyttä ( yhden luukun periaate ) ja voi auttaa kehittämään nopeampia ja kohdennetumpia diagnostisia kokonaispalveluja, vaikka tuotannolliset synergiat kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen välillä ovat muuten vähäiset. Eräät pääosin erikoissairaanhoitoa palvelevat diagnostiset toiminnat (isotooppilääketiede, kliininen fysiologia, kliininen neurofysiologia) ehdotetaan siirrettäväksi osaksi sairaanhoidollisia osaamiskeskuksia näiden alojen diagnostiikan ja hoidon paremmaksi integroimiseksi. Osaamiskeskus tuottaa edelleen palveluja perusterveydenhuollolle. Gastrokeskus Gastrokeskukseen yhdistetään nykyisen medisiiniseen tulosyksikköön kuuluvat gastroenterologian ja nefrologian toiminnat sekä operatiiviseen tulosyksikköön kuuluvat gastrokirurgian ja urologian toiminnat. Endokrinologiset toiminnat ovat pääosin osa tätä osaamiskeskusta ml. tyypin 1 diabeteksen ja erityisongelmaisten tyypin II diabeteksen hoito. HYKS:n elinsiirtokeskus olisi osaamiskeskuksessa oma huippuyksikkönsä. Lasten elinsiirtotoiminta jatkuu Lasten osaamiskeskuksessa.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) Lastensairauksien keskus Lastensairauksien osaamiskeskuksen toiminnot on kuvattu yksityiskohtaisesti uuden Lastensairaalan hankesuunnitelmassa, eikä näihin suunnitelmiin ehdoteta muutoksia. Lastenpsykiatria ehdotetaan säilytettäväksi osana lastensairauksien osaamiskeskuksen toimintoja. Huuli- ja suulakihalkiokeskus ehdotetaan siirrettäväksi osaksi lastensairauksien osaamiskeskusta. Perinnöllisyyslääketieteen toiminnot ehdotetaan siirrettäväksi osaksi lastensairauksien osaamiskeskusta. Neurokeskus ja aistisairaudet Neurokeskukseen yhdistetään neurologisten sairauksien ja aistisairauksien medisiininen ja operatiivinen hoito. Keskuksen päätoiminnat muodostuvat neurologian ja neurokirurgian toiminnoista sekä aistinelintensairauksien hoidoista. Kliinisen neurofysiologian toiminnot ehdotetaan siirrettäväksi tähän osaamiskeskukseen. Suu- ja leukakirurgian toiminnot, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmätautien toiminnot ehdotetaan niin ikään liitettäväksi tähän osaamiskeskukseen, jotta pään ja kaulan alueen sairauksia voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti. Psykiatriakeskus Psykiatriakeskus ehdotetaan muodostettavaksi nykyisen HYKS Psykiatrian ja Kellokosken sairaalan toiminnoista. Hyks-Kellokoski välistä rajapintaa ollaan paraikaa täsmentämässä erillisessä työryhmässä. HYKS Psykiatria toimii jo nyt prosessimallin mukaan, mutta erillisen osaamiskeskuksen perustaminen voi parantaa tieteellisen tutkimuksen toteuttamismahdollisuuksia ja edesauttaa mm. erikoistuvien lääkärien rekrytointia. Päivystyksen ja ensihoidon keskus Päivystys ja ensihoito muodostavat osaamiskeskuksessa yhden toiminnallisen kokonaisuuden. Päivystystoimintoihin liitetään toiminnallisesti tarkoituksenmukainen määrä sisätautien vuodeosastopaikkoja Meilahdessa, Jorvissa ja Peijaksessa. Näin parannetaan myös yliopistollisen opetuksen toimintaedellytyksiä. Terveydenhuoltolain 46 mukainen erityisvastuualueen ensihoitokeskus toimii osana osaamiskeskusta. Ambulanssikuljetukset ehdotetaan siirrettäväksi päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskuksen toiminnaksi. Valtakunnallisena palvelutuottajana toimiva Myrkytystietokeskus ehdotetaan sijoitettavaksi tähän osaamiskeskukseen. Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Osaamiskeskus on jo aloittanut toimintansa. Työryhmä ehdottaa, että kliinisen fysiologian toiminnat (isotooppilääketiedettä lukuun ottamatta) sekä verisuonikirurgian toiminnot siirretään osaksi tätä osaamiskeskusta. Keuhkosyöpien onkologinen hoito ehdotetaan siirrettäväksi Sydän- ja keuhkokeskuksesta osaksi Syöpäkeskusta mahdollisen siirtymäajan jälkeen.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) Synnytysten ja lisääntymisen keskus Tämä osaamiskeskus muodostuu pääosin naistentautien ja synnytysten toiminnoista. Gynekologisten syöpien onkologinen lääkehoito ehdotetaan kuitenkin siirrettäväksi Syöpäkeskukseen. Osaamiskeskukseen ehdotetaan liitettäväksi parhaillaan suunnitteluvaiheessa oleva sikiödiagnostiikan huippuyksikkö. Myös IVF-toiminnot (hedelmöityshoidot) muodostavat oman huippuyksikkönsä. Syöpäkeskus HYKS:iin ehdotetaan muodostettavaksi kansainvälisestikin vahva Syöpätautien osaamiskeskus, joka voisi toimia myös STM:ssä suunniteltavana olevan kansallisen syöpäkeskuksen runkona. Syöpäpotilaiden määrän ennakoidaan kasvavan lähivuosina merkittävästi nopeammin kuin muiden vaativan erikoissairaanhoidon potilasryhmien ja hoitoajat pitenevät, kun potilaiden ennuste paranee kehittyneen hoidon myötä. Rintarauhaskirurgia ehdotetaan siirrettäväksi osaksi Syöpäkeskuksen toimintoja rintasyövän hoidon prosessin optimoimiseksi. Gynekologisten syöpien ja keuhkosyövän onkologiset hoidot ehdotetaan niin ikään siirrettäväksi Syöpäkeskukseen. Hematologian toiminnot olisivat niin ikään osa Syöpäkeskusta. Isotooppilääketieteen diagnostinen toiminta ja Ervan biopankkitoiminta ja siihen kiinnitetyt asiantuntijapatologit ehdotetaan sijoitettavaksi Syöpäkeskukseen, jotta keskus täyttäisi kansainväliset Comprehensive Cancer Center kriteerit. Terveyden edistämisen ja kuntoutuksen osaamiskeskus Osaamiskeskus tuottaa sisätautien ja geriatrian yhteiset palvelut. Myös kuntoutuksen ja apuvälinekeskuksen toiminnat sijoitetaan tähän osaamiskeskukseen. Sisätautien osastotoimintojen, geriatrian ja kuntoutuksen yhdistämisellä voidaan parantaa monisairaiden potilaiden hoitoa ja luoda liukumäki tyyppisiä hoitoprosesseja vanhuspotilaille. Sosiaalityöntekijät sijoittuisivat pääosin tähän keskukseen samoin kuin vaativan sosiaalityön toiminnot. Fysiatrian ja kuntoutuksen sekä sosiaalityön henkilöstön osalta voidaan luoda osaajatiimejä muiden osaamiskeskusten potilaita varten. Terveyden edistämisen ja kuntoutuksen osaamiskeskuksessa olisivat myös moniongelmaisten potilaiden case manager toiminnat, sosiaalityön keskus (SOCCA) ja merkittävä osa HUS:n sosiaalityöntekijöistä. Perusterveydenhuollon yksikkö toimisi osana tätä osaamiskeskusta: Keskus ylläpitäisi osaltaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan yli meneviä (geneerisiä) hoitoprosesseja. Sen toimintaan kuuluisi myös edistää terveyspoliittisesti keskeisiä tavoitteita, kuten päihdeongelmaisten hoitoa ja syrjäytymisen ehkäisyä sekä lihavuuden ehkäisyä ja II tyypin diabeteksen hoitoa. Päihdelääketieteen toiminnot liitettäisiin tähän osaamiskeskukseen. Nämä terveyspoliittiset painopistealueet tulee myös resursoida riittävillä henkilöresursseilla. Resurssien uudelleen

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) --- kohdentaminen on tarpeen erikoissairaanhoidossa, koska, päihdeongelmien aiheuttamat kuolemat jatkavat nopeaa kasvuaan ja väestön lihavuusepidemia seurauksineen pahenee. Esim. maksakirroosikuolleisuus on kaksinkertaistunut 10 vuodessa ja Suomessa kuoli vuonna 2012 maksakirroosiin enemmän potilaita väestöön suhteutettuna kuin missään muussa OECD-maassa. Osana osaamiskeskusta toimisi myös henkilöstöpankki, jonka avulla edesautetaan henkilöstön tarkoituksenmukaista sijoittumista eri osaamiskeskuksiin ja tasapainotetaan henkilöstötarpeen vaihteluita eri osaamiskeskuksissa. Traumakeskus (sis. tukielinsairaudet) Osaamiskeskus tuottaa paitsi traumojen, myös tukielinsairauksien hoidon toiminnot. Tukielinkirurgian piiriin kuuluvat ainakin traumatologia, ortopedia ja käsikirurgia. Myös plastiikkakirurgian toiminnot ovat osana osaamiskeskusta. Tulehdussairauksien keskus Tämä osaamiskeskus tuottaa infektiotautien, reumatautien, allergologian sekä iho- ja sukupuolitautien palvelut. Iho- ja allergiasairaala on osana osaamiskeskusta omana huippuyksikkönään. Osaamiskeskus vastaisi myös yhteisistä päiväsairaalapalveluista, joita HYKS:n Medisiininen tulosyksikkö nykyisin tuottaa. Työryhmän ehdotus on kompromissi erilaisten toiveiden välillä. Vajaan vuoden valmistelun aikana on esitetty useita erilaisia toimintojen sijoittumisvaihtoehtoja. Sairaanhoidollisiin osaamiskeskuksiin ehdotetaan otettavaksi myös joitain nyt tukipalveluissa sijaitsevia toimintoja, jotta prosessimalli saataisiin toimivaksi. Työryhmän selvä enemmistö pitää työryhmän perustavoitteiden kannalta (prosessimainen toimintamalli, potilaslähtöisyys ja eri erikoisalojen yhdistäminen uusiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi) järkevänä koota diagnostiset toiminnat yhdeksi HYKS:n osaamiskeskukseksi ja siirtää joitain substanssiosaamiskeskusta lähellä olevia diagnostisia toimintoja osaksi muita osaamiskeskuksia (esim. kliininen neurofysiologia neurokeskukseen ja kliininen fysiologia sydän ja keuhkokeskukseen). Työryhmän liikelaitoksia edustava jäsen ja henkilöstön edustajat sekä yksi sairaanhoidollisia toimintoja edustava jäsen olisivat pitäneet kuvantamisen ja laboratorion toiminnat erillään. Niin ikään rintarauhaskirurgian sijoittaminen Syöpäkeskukseen, verisuonikirurgian sijoittaminen Sydän- ja keuhkokeskukseen sekä suu- ja leukakirurgian sijoittaminen muiden pään ja kaulan alueen terapioiden ohella Neuro- ja aistinsairauksien keskukseen eivät saaneet kaikkien työryhmän jäsenten kannatusta, vaan näiden toimintojen osalta yksittäiset työryhmän jäsenet kannattivat toista sijoittamismallia. Ns. yleissisätautien vuodeosastotoimintojen sijoittelun osalta Raija Malmström esitti näkemyksenään, että nämä toiminnot tulisi liittää Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskukseen.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) Työryhmän yhteinen näkemys kuitenkin on, että tällaiset yksittäiset rajapintaongelmat on tarkoituksenmukaisempaa ratkaista jatkovalmistelussa osaamiskeskusten johtajien välisissä neuvotteluissa, kuin laajassa työryhmässä. Valmistelun ohjausryhmän linjauksen mukaisesti työryhmä ehdottaa, että Psykiatrian osaamiskeskus ja Syöpäkeskus aloittaisivat toimintansa ja muut 10 uutta osaamiskeskusta alkaen. Osaamiskeskusten toimintaperiaatteet sekä organisaatiorakenteet Työryhmä on valmistelussa asettanut tavoitteeksi organisaation madaltamiseen ja yksinkertaistamisen. Tämä merkitsisi esimerkiksi hoitohenkilökunnan osalta osastokoon kasvattamista niin, että osaamiskeskuksen johtajan alapuolella olisi korkeintaan 4 esimiesporrasta. Koko hoitohenkilökunta ehdotetaan sijoitettavaksi osaamiskeskuksessa johtavan ylihoitajan alaiseksi, jotta henkilöstön sijoiteltavuus eri yksiköihin tapahtuu joustavasti ja henkilöstön liikkuvuus lisääntyy. Klinikkaryhmätasoiset kokonaisuudet poistuvat uudessa organisaatiomallissa. Työryhmän käsityksen mukaan osaamiskeskusten tulee olla hallinnoltaan suhteellisen itsenäisiä yksiköitä (kuten HUS:n liikelaitokset), mutta niillä ei olisi omaa tasetta. Osaamiskeskuksen johtajan kyvykkyys osaamiskeskuksen sekä sairaanhoidolliseen että taloudelliseen johtamiseen on keskeistä osaamiskeskuksen menestymiselle. Hänen apunaan tulee olla taloushallinnon sekä henkilöstöresurssin hallinnan ammattiosaamista. Henkilöstön osalta osaamiskeskusten tulee pyrkiä ns. magneettisairaalamallin toteuttamiseen. Osaamiskeskukset huolehtivat pitkälti itse ns. sisäisen laskentatoimen tehtävistä. Ulkoinen laskentatoimi (kirjanpito) olisi sen sijaan toimintona keskitetty. Osaamiskeskusten budjetointiprosessi tulee uudistaa nykyistä joustavammaksi. Osaamiskeskusten tulee pystyä kattamaan omat toimintakulunsa omilla myyntituotoillaan ja niiden palvelutuotannon hinnoittelun joustavuutta tulee lisätä. Osaamiskeskusjohtajat valmistelevat em. periaatelinjausten mukaisesti HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajan johdolla kunkin osaamiskeskuksen tarkemman organisaation sekä uudet hallintorakenteet. Myös hallintosääntöön kirjattu johtamisjärjestelmä tulee päivittää. Valmistelussa on kuvattava osaamiskeskusten hoitamien tärkeimpien potilasryhmien hoitoprosessi, yhteistoiminta perusterveydenhuollon kanssa sekä potilashallinnon toiminta (mm. lähetteiden käsittely ja jononhallinta). Valmistelussa on niin ikään huolehdittava siitä, että osaamiskeskuksien on mahdollista hakea EU-tason akkreditointia harvinaisten sairauksien hoidon osaamiskeskuksena (competence center).

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) Osaamiskeskusten vaikutukset muihin HUS:n toimintoihin ja talouteen Osaamiskeskusmallin keskeisenä riskinä on kustannustason nousu. Työryhmän selkeänä näkemyksenä on, että osaamiskeskusmallin toteuttaminen ilman muihin toimintoihin tehtäviä muutoksia ja resurssien uudelleen kohdentamista voi johtaa merkittävään kustannustason nousuun. Siksi osaamiskeskusmallia ei voida toteuttaa ilman hallinnon ja tukipalveluiden tarkastelua ja niihin tehtäviä muutoksia. Ehdotetulla muutoksella ei ole mitään suoraa vaikutusta HYKS:n toimitiloihin taikka laite- ja tarvikehankintoihin. Joidenkin uusien osaamiskeskusten osalta uusi synergia voi vähentää uushankintojen tarvetta, toisaalta joltain osin voi syntyä uusia tarpeita. Tilainvestointeja suunnitellaan erikseen mm. suurten rakennushankkeiden ryhmässä ja parhaimmillaan investoinnit sekä tiloihin että tietojärjestelmiin tukevat ehdotettua organisaatiomuutosta, jolloin suurimmalla todennäköisyydellä pystytään lisäämään sairaanhoidon tuottavuutta (eli tuottamaan enemmän terveyttä nykyisillä tuotantopanoksilla). Jos eri tuotantotekijöiden määrät eivät muutu, vaan niitä vain kohdennetaan aiempaa tarkoituksenmukaisesti, on osaamiskeskusuudistus mahdollista tehdä toimintakuluja lisäämättä ja tuottavuutta parantaen. Osaamiskeskuksen henkilöstöresurssit sekä arvioidut toimintakulut on esitetty taulukossa 1: Osaamiskeskus Henkilöstö (total) Lääkärit Hoitajat Muu henkilöstö Toimintakulut (2013 taso) M Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen keskus 1775 (ls + tehot) (vh) + 32 muu (vh) + muu ,5 (ls + tehot) + 14,4 (vh) Diagnostiikkakeskus Gastrokeskus Lastensairauksien keskus ,4 Neurokeskus ja aistisairaudet Psykiatriakeskus *) Päivystyksen ja ensihoidon keskus ,8 Synnytysten ja lisääntymisen keskus ,7 Syöpäkeskus ,2 Terveyden edistämisen ja kuntoutuksen keskus Traumakeskus Tulehdussairauksien keskus ,4 Yhteensä ,4 *) sisältää henkilöstön osalta HYKS-psykiatrian sekä arvion Kellokoskelta siirtyvästä määrästä. Toimintakulut ainoastaan nykyisen HYKS-psykiatrian Sissit (yhteensä 1000, joista hoitohenkilökuntaa 674, lääkäreitä 149 ja muuta henkilökuntaa 176) sisältyvät eri osaamiskeskusten lukuihin Organisaatiomuutoksen kustannus-hyöty vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on arvioitu erillisessä selvityksessä (liite 15). Konsulttiselvitys suosittaa vahvasti, että HYKS:n organisaatio tulee rakentaa ensisijassa sujuvien sairaanhoidollisten prosessien mukaisena ja että

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) tukipalvelutoiminnot tulee saattaa tukemaan potilaita palvelevia erikoissairaanhoidon primaariprosesseja. Organisaatiomuutoksen kustannusvaikutukset riippuvat suoraan siitä, miten hyvin organisaatiomuutoksen yhteydessä pystytään hallitsemaan käytössä olevaa henkilöstöresurssia ja estämään henkilöstömäärän kasvu. Jos henkilöstön määrä lisääntyy aiempaan nähden, lisää osaamiskeskusmalli väistämättä kustannuksia. Perusajatuksena organisaatiomuutoksessa on keventää hallintoa ja siirtää resursseja sairaanhoidolliseen tuotantotoimintaan. Hallinnon rakenteiden tulee tukea uuttaa organisaatiomallia ja tavoitteena tulee olla hallinnon tasojen madaltaminen sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Työryhmän käsityksen mukaan nyt keskushallinnossa sijaitsevat tuotantotoiminnat (esim. apuvälinekeskus) on syytä siirtää sairaanhoidollisen tuotannon osaksi. Vastaavasti jotkut strategisesti tärkeät yhteiset toiminnot (kuten tietotekniikka, hankinnat, sopimushallinta) on syytä ottaa osaksi organisaation keskushallintoa. Organisaation ohjattavuutta pyritään parantamaan ja ylläpitämään siirtämällä nykyisten liikelaitosten toimintoja osaamiskeskuksiin. HUSLAB ja HUS-kuvantaminen ehdotetaan siirrettäväksi yhdeksi HYKS:n osaamiskeskukseksi. Välinehuollon toiminnat ehdotetaan siirrettäväksi yhtenä kokonaisuutena anestesian ja leikkaussalitoimintojen osaamiskeskukseen, siivoustoiminnot HUS-Kiinteistöt Oy:een ja ambulanssikuljetukset päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskukseen. HUS:n lääkehuoltoa ja lääkelogistiikkaa hoitava HUS-Apteekki ja muita varastotoimintoja hoitava HUS-Logistiikka voidaan tällöin yhdistää. Näiden toimintojen osalta työryhmä suosittaa jatkovalmistelua erillisen selvityshenkilön toimesta. Kuntalain parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva muutos ns. yhtiöittämisvelvollisuudesta tulee tekemään liikelaitosmuotoisen toiminnan monilta osin epätarkoituksenmukaiseksi, kun oman hankintayksikön ulkopuolista myyntiä voi harjoittaa pääsääntöisesti vain yhtiömuodossa. EU:n hankintadirektiivin muutos v tuo kuntien ja kuntayhtymien toisilleen maksua vastaan tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailuttamisvelvollisuuden piiriin. Yksittäisiin osaamiskeskuksiin ei ole tarkoituksenmukaista perustaa erillisiä myynti- ja markkinointiyksiköitä, vaan tätä tehtävää ehdotetussa organisaatiomallissa hoitaisi tarkoitusta varten perustettu HUS:n tytäryhtiö HYKSin Kliiniset palvelut Oy. Organisaatiouudistuksen periaatteet on linjattu HUS:n strategian kohdassa Uudistava johtajuus ja organisaatio ja siihen sisältyvissä tavoitteissa, joiden otsikot ovat Organisaation madaltaminen, Prosessimainen hoito, Prosessien johtaminen ja prosessiorganisaatio sekä Osaamiskeskukset (liite 16). Työryhmän ehdotuksen mukainen HYKS:n uusi organisaatiorakenne on liitteenä 17. Valittavat osaamiskeskusjohtajat valmistelevat toimitusjohtajan johdolla em. periaatelinjausten mukaisesti kunkin osaamiskeskuksen tarkemman organisaation ja hallintomallin. Osaamiskeskustyöryhmä pitää jatkovalmistelun kannalta tärkeänä, että osaamiskeskusten johtajat valitaan

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) syksyllä 2013, jotta he voivat osallistua keskusten valmisteluun. Hallituksen tulee erikseen päättää osaamiskeskusten johtajien virkojen perustamisesta sekä vastaavasti nykyisten toimialajohtajien virkojen ja klinikkaryhmän johtajien virkojen lakkauttamisesta tai muuttamisesta. Psykiatrian hallintomallia ja Psykiatrian osaamiskeskusta koskeva esitys tuodaan hallituksen päätettäväksi HUS:n liikelaitostoimintojen järjestelyjä selvittämään työryhmä esittää nimitettäväksi erillisen selvitysmiehen (toimitusjohtaja Jyrki Putkonen), jotta muutokset voitaisiin toteuttaa mennessä, jolloin uudet osaamiskeskukset aloittavat toimintansa. Työryhmä esittää niin ikään, että erillinen selvitysmies (talousjohtaja Jari Finnilä) nimettäisiin selvittämään johdon tukitoimintojen muutoksia ja kohdentamista siten, että ne parhaiten tukevat uutta organisaatiomallia. Pääsopijajärjestöjen nimeämät edustajat ovat osallistuneet työryhmän esityksen valmisteluun. Henkilöstötoimikunnalta pyydetään asiasta lausunto hallitukselle. Konsernin johtoryhmän käsittelyn jälkeen hallitukselle esitetään, että se päättäisi 1) perustaa Syöpätautien osaamiskeskuksen (Syöpäkeskus) alkaen esitettyjen suunnitelmien pohjalta (Syöpätautien osaamiskeskusehdotus liitteenä 19); 2) päättää, että muiden ehdotettujen osaamiskeskusten valmistelua jatketaan HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajan johdolla esitetyn mukaisesti niin, että ko. osaamiskeskukset voisivat aloittaa toimintansa ; Päätelmäesitys Henkilöstötoimikunta antaa lausunnon osaamiskeskusten muodostamista koskevasta ehdotuksesta ja sen valmistelun etenemisestä. Asian käsittely Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen esitteli osaamiskeskustyöryhmän selvityksen oheismateriaalin mukaisesti. Kokouksessa todettiin, että organisaation madaltaminen on oikea suunta HYKS:n uudelleen organisoimisessa. HUS:n toivottiin kuitenkin pysyvän yhtenäisenä. Jo toimivia hyväksi todettuja malleja toivottiin hyödynnettävän jatkovalmistelussa. Avoimuus jatkovalmistelussa nähtiin erittäin tärkeänä. Henkilöstön edustajat esittivät huolensa henkilöstönäkökulmasta "henkilöstöpankki- malliin". Rekrytoinnissa tulisi huomioida syväosaaminen ja rekrytoida suoraan osaamiskeskuksien omille erikoisaloille. Esimerkiksi eri erikoisalojen teho- ja leikkaustoiminnat poikkeavat toisistaan niin paljon, että työntekijöiden siirtäminen vaatii perusteellista perehdytystä. Ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen tuottaminen HUS:n kokoisessa organisaatiossa on vaativaa. Tukipalveluiden pirstoutuminen ja etenkin yhtiöittäminen lisäisi rajapintoja palvelukokonaisuuksien toteuttamista haittaavalla tavalla, samalla kokonaisuuden hallintaa heikentäen ja

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) henkilöstön asemaa merkittävästi vaikeuttaen. Näistäkin syistä johtuen olisi hyvä hyödyntää suunnittelussa tukipalvelujohtajien osaamista ja eriyttää tukipalveluiden tarkastelu erilliseksi valmisteluksi. Muutoksen valmisteluun esitettiin otettavaksi mukaan myös henkilöstön edustus. Jatkotyöskentelyssä tulee panostaa muutosjohtamiseen ja osallistavaan menettelyyn. Valmistelussa tulee ottaa huomioon yhteistoimintalain mukainen menettely lain vaatimat pykälät huomioon ottaen. Tällä varmistetaan yhdenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu. Tälle tulee varata muutoksessa aikaa. Työsuojelu esitti toivomuksen, että henkilökunta, joka ei osallistu osaamiskeskusten valmisteluun saisi keskittyä työhönsä ja heille annettaisiin työrauha. Kokouksessa esitettiin, että henkilöstötoimikunnalle esiteltäisiin jatkossa omana asiana magneettisairaalamallia, joka tähtää potilaan hoidon tulosten parantamiseen ja jossa organisaatiomalli on vetovoimainen. Jatkovalmisteluna esitettiin, että muutosta vietäisiin kokonaisuutena eteenpäin. Loppupäätelmä Henkilöstötoimikunta merkitsi henkilöstöjärjestöjen laatiman vastineen osaamiskeskusten organisoimisesta (pöytäkirjan liitteenä) johtoryhmälle tiedoksi. Puheenjohtaja totesi, että osaamiskeskusten organisoinnin eteneminen tulee olla avointa ja siitä tullaan tiedottamaan säännöllisesti intrassa. Eri vaiheessa olevat organisaatiomuutokseen liittyvät ehdotukset tulisi identifioida seurannan helpottamiseksi. Jatkotyöstämisessä johtoryhmä tulee linjaamaan pääpiirteet. Osaamiskeskusorganisaatiouudistuksessa on kyse lääketieteen erikoisalojen uudelleen organisoinnista potilas- ja prosessilähtöisesti. Lääketieteen erikoisalojen asiantuntijoita tullaan kuulemaan asiassa ja heiltä tullaan pyytämään valmistelussa kannanottoja. Selvityshenkilöitä ja henkilöstön edustajia otetaan mukaan jatkotyöstämiseen. Tavoitteena on, että osaamiskeskukset aloittavat toimintansa vuoden 2015 alussa, syöpätautien ja psykiatrian osaamiskeskukset mahdollisesti jo vuoden 2014 alussa. Hallitus käsittelee HYKS:n osaamiskeskusorganisaatioasiaa ja elokuun kokouksessa. Hallitukseen päätettäväksi asia etenee lokakuussa 2013, jonka jälkeen osaamiskeskusten johtajien virat tullaan laittamaan hakuun. Hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen ja toimitusjohtaja Aki Lindénin esitykset liitetään kokousmateriaaliin pöytäkirjan liitteiksi. Lisätietoja hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen, p ja toimitusjohtaja Aki Lindén, p

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TYÖRYHMIEN NIMEÄMISET HEHA 65 Nimetään henkilöstön edustajat työryhmiin. Päätelmäesitys Loppupäätelmä Merkitään tiedoksi henkilöstönedustajat työryhmiin. Työryhmiin nimeämisiä ei kokouksessa käsitelty. Lisätietoja Heva:n pj, pääluottamusmies Mikael Salakka, p

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA ILMOITUSASIAT HEHA 66 Käsitellään mahdolliset ilmoitusasiat. Päätelmäesitys Loppupäätelmä Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Kokouksessa ei käsitelty ilmoitusasioita.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (24) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA MAHDOLLISET MUUT ASIAT HEHA 67 Käsitellään mahdolliset muut asiat: Päätelmäesitys Loppupäätelmä Merkitään mahdolliset muut asiat tiedoksi. Kokouksessa ei käsitelty muita asioita.

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (22) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN HEHA 68 Päätösesitys Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo