Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2010 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Suunnittelun volyymi laski 15 prosenttia Vuosi 2009 oli suunnittelu- ja konsulttialalla jyrkän laskusuhdanteen vuosi 15 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen kasvun jälkeen. SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus supistui miltei 15 prosenttia miljoonaan euroon, kun se vuonna 2008 oli miljoonaa. Kotimaisia töitä tehtiin yli 900 miljoonalla eurolla, ja ne vähenivät edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Ulkomaisten töiden arvo oli vajaat 300 miljoonaa euroa ja vähennystä edellisvuodesta 30 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten kokonaishenkilömäärä väheni vuoden 2009 aikana noin kahdeksan prosenttia eli yli tuhat henkeä. Lisäksi vuoden aikana lomautusten piirissä olleiden määrä oli myös yli tuhat henkeä. Kokonaishenkilömäärä oli vuoden 2010 alussa Vuonna 2009 jäsenyritykset työllistivät enimmillään yli henkeä. Taantuma vaikutti eniten teollisuuden investointeja ja vientiteollisuuden hankkeita suunnitteleviin yrityksiin. Talosektorilla taantuma vähensi uudisrakennusten suunnittelua. Tilannetta helpotti osin kuitenkin lisääntynyt korjaustoiminnan suunnittelu. Hallituksen elvytystoimet kohdistuivat pääosin infrasektorille, minkä seurauksena taantuman vaikutukset infra-alan yrityksiin jäivät vähäisiksi. Teollisuuden suunnittelutyöt vähenivät miltei neljänneksen 480 miljoonaan euroon edellisvuoden 630 miljoonasta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 290 (360) miljoonalla eurolla, ja vähennystä edellisvuodesta oli 18 prosenttia. Vientitöitä laskutettiin 190 (270) miljoonaa. Vientilaskutus väheni 30 prosenttia. Talosuunnittelutyöt vähenivät yli 10 prosenttia 370 miljoonaan euroon edellisvuoden 420 miljoonasta. Talonrakennussektorilla kotimaisen suunnittelun määrä oli 346 (370) miljoonaa euroa, missä vähennystä edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Talonrakennussektorin vienti väheni miltei puoleen edellisvuodesta ja oli 26 (48) miljoonaa euroa. Vienti kohdistui erityisesti Venäjälle. Taantuma ei juurikaan vaikuttanut yhdyskuntasektorilla, jonka kokonaislaskutus oli 274 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 278 miljoonaa. Yhdyskuntasektorin kotimainen laskutus oli 245 (240) miljoonaa euroa, kasvua kertyi kaksi prosenttia. Alan vienti väheni lähes neljänneksellä 29 (38) miljoonaan euroon. Toimihenkilöunioni ja SKOL uusivat työehtosopimuksensa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Toimihenkilöunioni TU ry allekirjoittivat torstaina uuden työehtosopimuksen, joka koskee yleissitovuuden kautta yli alalla työskentelevää toimihenkilöä. Työehtosopimus on voimassa 18 kuukautta eli saakka. Toimihenkilöiden palkkoja tarkistetaan toukokuussa 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Toinen sovittu palkkojen tarkistus toteutetaan marraskuussa 2010 Teknologiateollisuuden ja Toimihenkilöunionin sopimustuloksen mukaisilla prosenteilla. Uudet tekstikirjaukset sisältävät muun muassa viikon pituisen palkallisen isyysvapaan, suosituksen työaikapankista sekä mahdollisuuden neuvotella lyhyempi lomautusilmoitusaika ja suurempi liukumasaldo. Lisäksi työehtosopimuksen soveltamisalaa selvitetään ja sukupuolivaikutuksia arvioidaan liittojen kesken. Sisältö Pääkirjoitus... 3 Elinkaaren asialla... 4 Vahanen-yhtiöt tähtää toimintaan rakennetun ympäristön koko elinkaarella. Energia-asiat seurantaan myös asuntoyhtiöissä... 6 Energiansäästö on ollut tapetilla jo pitkään, mutta käytäntöön se etenee vaihtelevasti. Kumppanuuksilla kohti tulevaisuutta... 8 Kumppanuudet ja tulevaisuus olivat teemana SKOLin Konsulttipäivässä. Yhteistyö on infrasuunnittelun mahdollisuus ja edellytys. 10 Infrasuunnittelun näkymiä varjostaa jälkijunassa tuleva talousnotkahdus. Yhteistyötä tarvitaan kaikkien toimijoiden välille. Energiankäytön tehostamisessa vielä paljon työtä Energiansäästöpalvelut ovat vielä mittakaavaltaan pientä. Uudet palvelukonseptit odottavat kehittäjiään. Kolmas maailma tarvitsee apua ja tarjoaa mahdollisuuksia.14 Kehitysyhteistyön määrärahoja pyritään kasvattamaan meillä ja muualla vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta. Laadulle lisää painoa Laatutekijät jäävät julkisissa hankinnoissa liian vähälle huomiolle muissakin Euroopan maissa kuin Suomessa. Suhdanteet Laman pohja on sivuutettu. SKOLin hallitus 2010 Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheen- Tage Eriksson Finnmap Consulting johtajat Matti Mannonen WSP Finland Jäsenet Ari Asikainen Pöyry Kimmo Fischer Sito Kari Harsunen SWECO Industry Tuomas Kaarlehto RAPAL Urpo Koivula AX-Suunnittelu Mika Laurilehto Deltamarin Matti Vuorio Ramboll Finland SKOLin toimisto puhelinvaihde faksi Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 5101, gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 5105, gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh 5103, gsm Julkaisut Kirsti Leskinen puh 5108 Talous Ritva Marttila puh 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh 5104 Kannen kuvat: iso kuva Helsingin musiikkitalo, pienet kuvat Hakamäentien tunneli sekä kyläkokous Nepalissa

3 SKOL Visio Kesäkuu SKOL Teknologiateollisuuden kumppaniksi Suunnittelu- ja konsulttialan visio SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua esiteltiin tavoitteeksi uudelle vuosituhannelle. Korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua antoi vahvan signaalin eri tasoisista kumppanuuksista alan asiakkaiden ja jäsenyritysten välille. Jäsenyritysten lisäksi kumppanuuksia on pohdittu myös järjestömaailmassa, SKOLin piirissä kahdella eri tasolla. SKO- Lin hallitus tutkaili viime vuonna mahdollisuuksia työmarkkinakumppanuuteen. SKOLin kontaktitoimikunta puolestaan asetti kumppanuudet viestinnän ja SKOLin konsulttipäivän pääteemaksi. Kumppanuus oli joulukuun SKOL Visio -lehden teemana. Aihetta tarkasteltiin hankintojen, projektiyhteistyön ja tulevaisuuden kehityksen näkökulmista. Lehden voi lukea edelleen SKOLin nettisivuilta Kumppanuus on tulevaisuutta valittiin huhtikuun konsulttipäivän teemaksi. Kumppanuuden lähestymisnäkökulmina olivat eurooppalaisuus, koulutus ja tutkimus, kehitystoiminta sekä kumppanuudet projektiyhteistyössä. Aiheesta tarkemmin toisaalla lehdessä. Vaikka vuoden 2007 lopulla saatiinkin torjuntavoitto ylempien toimihenkilöiden lakosta, SKOL arvioi työmarkkinaneuvotteluihin tarvittavan lisää vahvuutta. SKOLin hallitus päätti selvittää mahdollisuuksia työmarkkinakumppanuuteen. Teknologiateollisuuden kanssa käydyissä keskusteluissa havaittiin työmarkkinatoiminnan lisäksi merkittäviä synergiaetuja ja yhteistyömahdollisuuksia myös yleiseen elinkeino politiikkaan liittyvissä asioissa, kuten koulutus ja osaaminen, innovaatioympäristö sekä energia ja ilmasto. SKOL näki, että yhteistyö Teknologiateollisuuden kanssa lisää alan ja SKOLin uskottavuutta ja vaikutusvaltaa, vahvistaa ja laajentaa yhteistyötä ja edunvalvontaa sekä lisää toimintamahdollisuuksia elinkeino politiikassa. Työmarkkina-asioissa puolestaan tarjoutui mahdollisuus saada moninkertainen lisä neuvottelu voimaan ja lähes puolet elinkeinoelämän ylemmistä toimihenkilöistä saman työnantajajärjestön piiriin. SKOLin vuosikokous hyväksyi liittymisen Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistykseksi vuoden 2011 alusta. SKOL ry säilyy itsenäisenä yhdistyksenä, sääntöjä ei muuteta ja jäsenistö säilyy ennallaan. SKOLin jäsenten saamat palvelut, informaatio ja neuvonta lisääntyvät. SKOLin jäsenet pääsevät jatkossa Elinkeino elämän keskusliiton lisäksi myös Teknologia teollisuuden jäseniksi ja saavat siten kolmen järjestön palvelut nykyisen kahden asemesta. SKOLin oma suunnittelu- ja konsulttialan yritys- ja elinkeinopoliittinen toiminta jatkuu käytännössä nykyisellään. Työmarkkinatoiminnassa vastuu siirtyy Teknologiateollisuudelle. SKOL muodostaa yhdessä Tietoalojen kanssa Teknologiateollisuuden rakenteeseen vahvan asiantuntijapalvelujen toimialan, jonka sisällä yhteistyö- ja vaikutusmahdollisuudet kummankin alan edunvalvonnassa paranevat merkittävästi. Liittojen yhteistyö lisää teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden rooli asiantuntijayritysten edustajana vahvistuu. Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan Suomessa työllistämät noin ylempää toimihenkilöä ja 4000 toimihenkilöä tulevat Teknologia teollisuuden piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden piirissä on yli toimihenkilöä ja yli puolet yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä. Teknologiateollisuuden ja SKOLin kumppanuus antaa vahvan pohjan molempien toimialojen järjestöjen tulevaisuudelle niin yhteisessä työmarkkinatoiminnassa kuin elinkeinopoliittisessa yhteistyössäkin. Timo Myllys SKOLin toimitusjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 224 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2009 oli 1,2 miljardia euroa. Neljännes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat osaavat resurssit, arvostettu ala, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Saara Klemola Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 4 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Elinkaaren asialla LPR Arkkitehdit Oy Vahanen-yhtiöiden juuret ovat rakennesuunnittelussa, mutta nykyään konserni tähtää toimintaan rakennetun ympäristön koko elinkaarella. Teknisen osaamisen rinnalla tarvitaan loppukäyttäjän ymmärtämistä. Ve i j o K o - m u l a i n e n on toiminut Vahanen-konsernin toimitusjohtajana sata päivää, kun tapaamme haastattelun merkeissä. Paljon olen jo ehtinyt. Täällä on ollut hyvä perusstrategia, jota olemme nyt terävöittäneet ja konkretisoineet, hän summaa. Vuonna 1955 perustettu Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy keskittyi alkujaan rakennesuunnitteluun, mutta reilun 50 vuoden aikana yrityksen toiminta ja palveluvalikoima ovat laajentuneet. Nykyisin olemme kansainvälistyvä konserni ja monialainen asiantuntijapalvelutalo, joka toimii rakennetun ympäristön koko elinkaarella. Koneen asiakkuusjohtajan tehtävistä Vahaselle siirtyneen Komulaisen tehtävänä on muun muassa tuoda vahvistusta kansainvälistymisstrategiaan ja asiakkuuksien kehittämiseen. Meillä on niin sanotusti maksavia asiakkaita ja sitten heidän asiakkaitaan, jotka ovat yleensä loppukäyttäjiä. Jos toimimme fiksusti, otamme myös loppukäyttäjän näkökulman mukaan, koska silloin asiakkaamme saa mitä haluaa. Tekninen osaaminen on totta kai hyvin tärkeää. Se yksin ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös loppukäyttäjän ymmärtämistä. Hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Risto Vahanen tunnetaan muun muassa asukaslähtöisen perusparantamisen puolestapuhujana ja kehittäjänä. Komulainen kertoo tutustuneensa Vahaseen jo ennen rekrytointivaihetta ja huomanneensa, että heidän ajatusmaailmansa kohtaavat hyvin. Sitä kautta olemme myös löytäneet loistavalla tavalla meille molemmille sopivan työnjaon. Uutta ajattelua energiakorjauksiin Vahasen viime vuosi sujui taantumasta huolimatta varsin hyvin, ja myös tälle vuodelle odotetaan merkittävää kasvua. Korjausrakentaminen on ollut viime aikoina vahvoilla. Osasyynä on valtion taloyhtiöille myöntämä korjausavustus, mutta perimmäisenä syynä on Komulaisen mielestä yksinkertaisesti se, että korjattavaa riittää. Tässä maassa on korjausvelkaa ihan hirveästi. Komulainen huomauttaa, että vaaditaan vielä paljon työtä, jotta ilmastotavoitteiden mukainen energiankulutus voidaan saavuttaa. Energiaremontit pitää tehdä aivan toisenlaisista lähtökohdista kuin tähän saakka. Tarvitaan systeemisiä muutoksia siihen, miten näistä asioista ajatellaan ja miten niitä aletaan viedä käytäntöön ja toteutukseen. Käytännössä Komulainen kaipaa uudenlaisia rahoitusja toteutusmalleja energiaremontteihin. Esimerkiksi omakotiasujien energiakorjausten rahoitukseen kaivattaisiin uutta ajattelutapaa. Remonttien tekemistä voisi myös systematisoida ja nopeuttaa, jotta jokainen omakotiasuja ja miksei myös kerrostaloyhteisö ei jou-

5 SKOL Visio Kesäkuu du erikseen käymään läpi aloitukseen liittyvää lähtökitkaa. Muuten ilmasto-ohjelman aikataulu ei riitä. Peräänkuuluttaisin moneen asiaan muunlaista ajattelua kuin että katsotaan vain peräpeiliin. Kun katson rakentamisen ketjua, merkkejä uudesta ajattelusta ei oikein löydy konsulttimaailmasta, vaan enemmänkin urakoitsijoiden puolelta. Se on minusta huolestuttavaa. Komulaisen mielestä suomalaisyrityksillä olisi hyvät edellytykset rakentaa menestystä energiatehokkuuden ympärille. Rakentamisessa on oltu vähän laiskoja viime vuotta, hän huomauttaa. Absoluuttisissa numeroissa olemme vielä ihan hyvällä tasolla, mutta siihen ei saisi tuudittautua. Komulainen kaipaa myös tiiviimpää yhteistyötä rakentamisen eri toimijoiden ja muun muassa eri suunnittelijoiden välille. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä ihan alusta alkaen. Kysynpä vaan, kuinka monessa hankkeessa lähtökohtana ovat hankkeen käyttövaatimukset. Toisin sanoen puhutaan hankkeen vaatimustenhallinnasta. Suhdanne on myös mahdollisuus Vahanen Komulainen näkee Vahasen tulevaisuuden varsin valoisana, vaikka talousnäkymien epävarmuus aiheuttaa kaikille päänvaivaa. Toki tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti, mutta tässäkin suhdannetilanteessa on toimijoita, jotka lähtevät panostamaan joko kotimaassa tai maailmalla. Jos asiakkaat panostavat, koetamme pysyä mukana. Tällainen suhdannetilanne on myös mahdollisuus kasvuun, hän toteaa. Olemme saaneet uusia markkinaosuuksia ja tällaisessa tilanteessa on oikea aika panna toimintoja kuntoon nousua varten. Haemme yhtenäisempää toimintatapaa konsernin yrityksille, mutta on tärkeää, että samalla olemassa oleva innovatiivisuus säilyy. Sitä kautta on syntynyt tähänkin saakka paljon uusia ratkaisuja. Näitä jatkamme tulevaisuudessakin ja pyrimme viemään niitä palvelu konsepteiksi. Hyvässä työpaikassa jaksaa pitkään Asiantuntijayrityksen menestys perustuu paljolti osaavaan henkilöstöön, ja henkilöstön hyvinvointi on ollut Risto Vahaselle tärkeä asia. Siinä olen vahvasti samoilla linjoilla. Minusta se on asiantuntijayrityksessä äärettömän tärkeä asia, ja panostamme siihen paljon jatkossakin, Komulainen sanoo. Vahanen ylsi tänä vuonna Suomen parhaat työpaikat -listan yleisessä sarjassa sijalle 21. Saavutusta voi pitää varsin hyvänä, varsinkin kun Vahasella alun perin haluttiin vain mittauttaa lähtötilanne henkilöstökyselyn avulla. Hyvän työpaikan piirteisiin kuuluu se, että työssä viihdytään pitkään ja työssä myös jaksetaan paremmin. Samalla kun puhutaan hyvästä työpaikasta, puhutaan myös työssä jaksamisesta. Meillä on täällä henkilöitä, jotka ovat tuossa seitsemänkymppisinä eläköitymässä pikkuhiljaa. Komulaisen mielestä yhteiskunta tarvitsee uudenlaista ajattelutapaa tässäkin asiassa. Jotta mahdollistetaan pitkät työurat, on mietittävä työn tekemisen malleja ja niitä tehtäviä, joita työuran kaarella tehdään ja kuinka niitä tehdään, hän sanoo. En väitä, että olisimme siinä vielä kovin hyviä, mutta tämä on meille sydämen asia. Vahenen-konsernin toimitusjohtaja Veijo Komulainen kaipaa tiiviimpää yhteistyötä rakentamisen eri toimijoiden ja muun muassa eri suunnittelijoiden välille. Kuva viereisellä sivulla: Vahasella on tehty Musiikkitaloon rakennesuunnittelu ja rakennefysikaalinen suunnittelu. RAKENNE SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, noin 150 yritystä, toimii talonrakennussektorilla, joka työllistää yli 4500 henkeä. Talosektorin suunnittelijoista miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2009 yhteensä 135 miljoonaa euroa. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli 63 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin kasvussa, vuonna 2009 vientilaskutuksen osuus oli 10 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet erityisesti kotimarkkinoilta edellisvuotta enemmän uusia töitä ja tilauskanta on kasvussa. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen paranevan merkittävästi sekä kotimaassa että viennissä. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 63 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on vajaa viisi prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 2009 Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Ramboll Finland Oy 10,4 1,0 79,4 Pöyry Infra Oy 8,6 0,4 16,6 Pöyry Environment Oy 8,3 0,4 31,7 Sito Oy 4,1 26,4 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 4,0 0,6 4,0 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,1 72,9 Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd 2,8 0,1 2,8 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,5 0,1 2,7 WSP Finland Oy 2,3 0,1 23,5 Geotek Oy 2,3 2,3 Geobotnia Oy 1,5 1,7 Geopalvelu Oy 1,2 2,0 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 1,0 14,4 GeoUnion Oy 0,6 2,1 Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Finnmap Consulting Oy 30,1 4,0 35,3 Pöyry Civil Oy 16,9 3,1 16,9 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 8,9 1,1 14,4 Ramboll Finland Oy 7,0 0,3 79,4 Vahanen -yhtiöt 6,9 1,0 20,6 WSP Finland Oy 6,2 1,1 23,5 Aaro Kohonen Oy 4,9 0,4 4,9 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 4,3 4,3 Narmaplan Oy 3,8 3,8 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 3,4 3,4 Optiplan Oy 2,6 7,9 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 2,2 2,2 Citec Civil Engineering Oy Ab 1,6 0,8 1,6 Ins.tsto SRT Oy 1,5 1,7 Ins.tsto Pontek Oy 1,4 3,1 Contria Oy 1,4 1,8 Ins.tsto Konstru Oy 1,2 1,4 Suomen Talokeskus Oy 1,2 12,9 SUURIMMAT GEO- ja KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 2009

6 6 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Suomen Talokeskus Energia-asiat seurantaan myös asuntoyhtiöissä Meidän pitäisi päästä siihen, että tarjoamme palvelua laajemmin elinkaaren muotoisena, Suomen Talokeskuksen toimitusjohtaja Jani Saarinen sanoo. Opittavaa on sekä tilaajilla että palveluntuottajilla. Energiansäästö on ollut tapetilla jo pitkään, mutta käytäntöön se etenee vaihtelevasti. Etenkin asunto-osakeyhtiöissä on vielä paljon tehostettavaa. sai aikaan sen, että energianhallinnan kysyntä ei kasvanut viime vuonna Lama yhtään, päinvastoin se taisi vähän notkahtaa. Juhlapuheet ja käytäntö olivat hyvin kaukana toisistaan. Asuntoyhtiöpuolella hyvin harva yhtiö on ottanut energiaseurannan vakavasti, sanoo Suomen Talokeskuksen toimitusjohtaja Jani Saarinen. Suomen Talokeskus on Suomen vanhin insinööritoimisto, jolla on pitkä historia energian seurannasta. Alkujaan se on ollut kattilalaitosten tarkkailua ja säätöasioihin puuttumista. Sitten 1990-luvun lopussa täällä ryhdyttiin kehittämään ja tekemään internetpohjaisia työkaluja energiaseurantaan ja kiinteistöjen ylläpidon hallintaan. Saarisen mielestä pelkkä energiatodistus ei vielä riitä. Minusta seuranta on paljon kriittisempi asia. Ei tavoitteita voi asettaa, jos niitä ei pysty mittaamaan. Seuraaminen on helppoa ja halpaa, joten se kannattaisi ottaa käyttöön kaikissa kiinteistöissä. Jos kiinteistö onkin energiaseurannassa, ei lukuja ja raportteja välttämättä lueta ja hyödynnetä. Olemme miettineet, että avaisimme mittaustulokset ja lukemat loppukäyttäjille ja asukkaille. Uskon, että jo naapurikateus saisi liikettä, jos lukemia oikeasti pystyttäisiin vertaamaan. Suomen Talokeskuksen vahvuus energiaseurannassa on Saarisen mukaan se, että seurantaan saa sekä lämmön, sähkön että veden ja kaikki osaalueet voidaan raportoida yhdessä ja erikseen. Lisäksi Talokeskuksen seurannassa on varsin iso kiinteistömassa, kaikkiaan kiinteistöä. Niistä saa jo kattavaa vertailutietoa. Lisää panoksia korjausrakentamiseen Saarisen mielestä suunnitteluun panostetaan korjausrakentamisessa nykyään liian vähän. Esimerkiksi vuonna 2008 suunnittelukustannusten osuus oli korjausrakentamisessa 3 4 prosenttia investoinnin arvosta. Uudisrakentamisessa se oli 7 8 prosenttia ja infrapuolella prosenttia. Suhde on väärä: korjausrakentamisessa osuus on puolet pienempi kuin uudisrakentamisessa, vaikka sen pitäisi olla toisin päin. Toinen ongelma Saarisen mielestä on se, että suunnittelu loppuu, kun toteutus alkaa. Kilpailutusvaiheessa pitäisi painottaa enemmän konseptisuunnittelua ja sitten toteuttamisen aikana hakea paras ratkaisu. Se edellyttää toimintamallien muuttamista. Koko peruskorjaamisemme ongelma on, että sitä pilkotaan liikaa. Ei ole viisasta, jos putkiremontin yhteydessä ei oteta huomioon ja mahdollisesti korjata keittiöitä ja kylpyhuoneita. Myös sähkötöiden ja ilmanvaihdon huomioiminen peruskorjauksen yhteydessä on järkevää korjaamista. Ne jäävät kuitenkin usein jalkoihin, kun ne tuntuvat kalliilta, Saarinen huomauttaa. Saarisen mukaan rakentamisen prosesseissa on vielä hiottavaa. Prosesseja tehostamalla työt voitaisiin tehdä tehokkaammin ja nopeammin ja samalla siis edullisemmin. Tässä suunnittelulla on oma osansa. Ensinnäkin kaikista kohteista pitäisi alkuun tehdä pohjakuvat, jos niitä ei ole. Tästä ei ole kovin pitkä matka siihen, että mallinnetaan asuntoyhtiön peruskorjaus. Se teettää meille alussa paljon enemmän työtä, josta tilaaja ei välttämättä ole valmis maksamaan, mutta jos kohde on riittävän iso ja vaativa, se maksaa itsensä takaisin. Sillä tavalla tilaaja saisi ristiriidattomat suunnitelmat. Tuotteet selkeämmiksi Suomen Talokeskuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa liikevaihtonsa viidessä vuodessa ja laajentua neljälle tai viidelle uudelle paikkakunnalle. Yhtiö tarjoaa palveluita kaikenlaisille kiinteistöille, ja toimitilat ovat tärkeä liiketoiminta-alue. Viime vuosi meni Suomen Talokeskuksella varsin hyvin, paljolti korjausrakentamisen ansiosta. Meidän arviomme on, että valtion korjausavustus toi meille kasvun. Ilman sitä olisimme notkahtaneet varmaan pari prosenttia. Nyt kasvua kertyi 7 8 prosenttia, Saarinen sanoo. Talokeskus pyrkii tarjoamaan palvelut rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Käytännössä palvelut kuitenkin tilataan useimmiten erikseen. Opittavaa on sekä tilaajilla että palveluntuottajilla. Saarinen uskoo, että suunnittelutoimistojen pitäisi panostaa palvelun helppouteen. Palvelu on tehtävä tilaajalle ja asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Palvelut pitää pystyä tuotteistamaan paremmin. Ei riitä, että myymme kuntoarviota tai kuntoraporttia, kun tilaaja ei tiedä, mitä ne tarkoittavat. Kaikille Suomen insinööritoimistoille on haaste oppia pois siitä, että tarjotaan erikseen lvi-suunnittelua, sähkösuunnittelua, rakennesuunnittelua. Joku sanoo ilkeästi, että on parempi tilata ne eri toimistoista, kun toimistot juttelevat paremmin keskenään. Meidän pitäisi päästä siihen, että tarjoamme palvelua laajemmin elinkaaren muotoisena. Talokeskuksen tavoitteissa siintää hyvä kumppani, jonka kanssa voisi tarjota kokonaisratkaisuja avaimet käteen -periaatteella. Tavoitteena on tarjota hyvin suunniteltua ja toteutettua peruskorjausta. Tämä edellyttää, että olemme tasa-arvoinen toimija urakoitsijan kanssa.

7 SKOL Visio Kesäkuu TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2009 yhteensä 122 miljoonaa euroa. Toimialat ovat LVI-tekniikka, laskutus vuonna 2009 yhteensä 68 M, sähkö- ja teletekniikka 47 M ja rakennusautomaatio 6 M. Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Puolet talotekniikkatoimistoista odottaa kotimarkkinoiden kasvavan, viennin kasvuun ei vielä uskota. Talokeskus markkinoi uutta lämmöntarkkailupalvelua näyttävästi Asuinkiinteistölehdessä vuonna SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT 2009 SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimiala yht. M vienti M SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 2009 Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Ins.tsto Olof Granlund Oy 25,8 1,1 26,6 Pöyry Building Services Oy 10,0 0,6 17,6 Projectus Team Oy 6,3 0,6 6,5 FMC Airix Talo 6,2 0,2 6,2 FMC Niemi 3,1 0,5 3,1 Optiplan Oy 2,9 7,9 Kontermo Oy 2,8 2,9 Hepacon Oy 2,8 2,8 Tuomi Yhtiöt Oy 2,7 2,7 Ins.tsto Lausamo Oy 2,4 0,6 2,3 Yhtyneet Insinöörit Oy 2,2 2,3 Suomen Talokeskus Oy 2,2 12,9 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 2,0 2,0 Avecon Oy Ab 1,9 1,9 AX-Konsultit Oy 1,8 4,7 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,8 1,8 Rejlers 1,7 17,0 kokonaislaskutus ISS Proko Oy 9,2 0,2 16,3 Pöyry Architects Oy 6,7 2,1 6,7 Vahanen -yhtiöt 5,9 0,1 20,6 FCG Finnish Consulting Group Oy 2,3 0,0 72,9 SWECO PM Oy 2,2 0,0 7,4 Ramboll Finland Oy 2,0 0,4 79,4 KVA Arkkitehdit Oy 1,8 0,6 1,8 Sito Oy 1,7 0,0 26,4 Optiplan Oy 1,7 0,0 7,9 KSOY Arkkitehtuuria 1,5 0,1 2,0 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,5 0,0 1,5 SWECO PAATELA Architects Oy 1,4 0,0 1,4 Arkkit.tsto CJN Oy 1,4 0,0 1,4 ISS Suunnittelupalvelut Oy 1,2 0,0 1,6 Ins.tsto Controlteam Oy 1,0 0,0 1,5 Arkkit.tsto Tähti-Set Oy 1,0 0,0 1,0 Rakennusten ympäristö Sertifikaatit tulevat Kun ympäristö- ja energia-asiat ovat yhä säilman enemmän laatu pinnalla, sekä innovaatiot alkavat myös suunnitteluprosessissa. on Suomessa käytössä ainakin jat LEED ja rakentajat. BREEAM. PromisEn LEED kehittäminen (Leadership erilaiset rakennusten tön omistajat, ympäristöluokitukset rakennuttajat, suunnitteli- vallata alaa. yhä Kansainvälisistä enemmän pinnalla, rakennusten alkavat ympäristöluokituksia in myös Energy erilaiset and Environmental rakennusten ympäristöluokitukset Design) on BREEAM pohjoisamerikkalaista (Building Research alkuperää Estab- oleva rakennusten on kuitenkin suunnittelun, tällä hetkellä rakentamisen, jäissä. ja ylläpidon vallata ympäristöluokitus. alaa. Kansainvä-Siinlishment on kuusi pääkohtaa: Environmental kestävä Assessment maankäyttö, vedenkäytön Erilaisten tehokkuus, luokitusten energian viidakkoon käyttö, käytön materiaalien lisistä rakennusten valinta ympäristöluokituksia ja kierrätys, sisäilman laatu Method) sekä innovaatiot kehitettiin suunnitteluprosessissa luvulla työkaluksi tuo selkeyttä kuluvan vuoden huhti- Environmental mittaamaan muiden Assessment kuin Method) asuinta- kehitettiin kuussa perustettu 1990-luvulla Finnish työkaluksi Green mittaa- Buil- on Suomessa BREEAM (Building käytössä ainakin Research LEED Establishment ja maan BREEAM. muiden LEED kuin (Leadership asuintalojen in ekologisuutta. Energy lojen Sertifiointi ekologisuutta. koostuu Sertifiointi suunnittelun koostuu arvioinnista ding ja Council toteutuneen FIGBC, rakennuksen jonka keskeisimpiin arvioinnista. and Environmental Lisäksi voidaan Design) arvioida on kiinteistön pohjoisamerikkalaista johtamista. suunnittelun arvioinnista ja toteutukalunusten tehtäviin kuuluu rakennettuun ym- Suomessakin alkuperää on kehitetty oleva oma raken- ympäristöluokitusjärjestelmänsä, neen rakennuksen arvioinnista. PromisE. Lisäksi Vuonna 2006 päristöön valmistunutta liittyvien PromisE-luokitustyö- kestävän kehityksen voivat suunnittelun, hyödyntää rakentamisen, kiinteistön omistajat, käytön voidaan rakennuttajat, arvioida kiinteistön suunnittelijat johtamista. ja rakentajat. käytäntöjen PromisEn kehittäminen ja kiinteistöjen on ympäristö- kuitenkin ja hetkellä ylläpidon jäissä. ympäristöluokitus. Siinä tällä Suomessakin on kehitetty oma ymluokitusten edistäminen. Yhdistyksellä Erilaisten on kuusi pääkohtaa: luokitusten kestävä viidakkoon maankäyttö, tuo selkeyttä päristöluokitusjärjestelmänsä, kuluvan vuoden huhtikuussa PromisE. perustettu Finnish on 29 perustajajäsentä Green Building ja Council lisäksi 30 FIGBC, muuta vedenkäytön tehokkuus, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, si- Vuonna 2006 valmistunutta PromisE-luokitustyökalua voivat hyödyntää kiinteis- organisaatiota on ilmoittanut liittyvänsä jäseneksi.

8 8 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Kumppanu saara klemola Kokonaisuus on usein suurempi kuin osiensa summa ja esimerkiksi rakennushankkeessa hyvä ja avoin yhteistyö eri osapuolten välillä voi paitsi edesauttaa aikataulussa ja budjetissa pysymistä myös tuottaa uutta osaamista. SKOLin hallituksen puheenjohtaja, Etteplan Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg muistutti SKO- Lin Konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan, että yksityisellä sektorilla kumppanuuden edut on todettu kiistatta 20 viime vuoden aikana. Julkisella sektorilla on tässä vielä opittavaa. Julkisella sektorilla saavutettaisiin merkittäviä säästöjä solmimalla pitkäaikaisia puitesopimuksia ja käyttämällä hankkeissa samoja asiantuntijayrityksiä, jolloin molempien osapuolten kokemus karttuu, Hornborg huomautti. Kumppanuus asiantuntijaorganisaation ja julkisen tilaajan välillä on hyvä keino nostaa julkisen sektorin tuottavuutta. Suunnittelualan järjestöjen Euroopan keskusjärjestön EFCAn (European Federation of Engineering Consultancy Associations) puheenjohtaja Panos Panagopoulos huomautti, että elämme verkostoituneessa maailmassa. Kumppanuudet ovat ammattilaisten muodostamia verkostoja, ja tulevaisuudessa niitä tarvitaan entistä enemmän. Euroopassa kumppanuuksia tarvitaan muun muassa silloin, kun toimintaa laajennetaan uusiin maihin. Panagopoulos totesi, että myös tytär SKOLin hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg nosti avauspuheenvuorossaan esiin kumppanuudet asiantuntijaorganisaatioiden ja julkisen tilaajaorganisaation välillä. Ne tarjoavat helpon ja tehokkaan elementin nostettaessa julkisen sektorin tuottavuutta. 2. EFCAn puheenjohtaja Panos Panagopoulos huomautti, että esimerkiksi energiantuotannon muuttuminen luo tarvetta kumppanuuksille tutkimuslaitosten ja energiantuottajien kanssa. 3. Aalto-yliopiston vararehtori Hannu Seristö kertoi, että Aalto-yliopistossa kannustetaan rajojen ylittämiseen ja arvostetaan erikoisosaamista. Tavoitteena on tuoda teorian ja käytännön yhteys vahvemmin opiskeluun. 4

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO 2014. Miljoonaa euroa. 1 800 Ennuste. 1 000 Indeksikorjattu. Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2014 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO Miljoonaa euroa. Ennuste Indeksikorjattu. 800 Kotimainen. 200 Vienti

LASKUTUSTILASTO Miljoonaa euroa. Ennuste Indeksikorjattu. 800 Kotimainen. 200 Vienti LASKUTUSTILASTO 2015 Miljoonaa euroa 1 800 Ennuste 1 600 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 Kotimainen 600 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Infrahankkeiden projektinjohtopalvelut, puitesopimus

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET. LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 2010 Suunnittelupäällikkö Jari Laitakari, Pöyry Finland Oy

MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET. LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 2010 Suunnittelupäällikkö Jari Laitakari, Pöyry Finland Oy MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 2010 Suunnittelupäällikkö Jari Laitakari, Pöyry Finland Oy Vuoteen 2020 mennessä Pöyry on: Globaali suunnannäyttäjä, joka suunnittelee tasapainoisia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/5 27.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/5 27.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) 295 Vuosille 2014-2016 tehdyn sähkösuunnittelupalvelujen puitesopimustoimittajien valintaa koskevan hankintapäätöksen oikaiseminen HEL 2014-000986 T 02 08 03

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot