Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Transkriptio

1 Kesäkuu 2010 Toimialakatsaus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Suunnittelun volyymi laski 15 prosenttia Vuosi 2009 oli suunnittelu- ja konsulttialalla jyrkän laskusuhdanteen vuosi 15 vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen kasvun jälkeen. SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus supistui miltei 15 prosenttia miljoonaan euroon, kun se vuonna 2008 oli miljoonaa. Kotimaisia töitä tehtiin yli 900 miljoonalla eurolla, ja ne vähenivät edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Ulkomaisten töiden arvo oli vajaat 300 miljoonaa euroa ja vähennystä edellisvuodesta 30 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten kokonaishenkilömäärä väheni vuoden 2009 aikana noin kahdeksan prosenttia eli yli tuhat henkeä. Lisäksi vuoden aikana lomautusten piirissä olleiden määrä oli myös yli tuhat henkeä. Kokonaishenkilömäärä oli vuoden 2010 alussa Vuonna 2009 jäsenyritykset työllistivät enimmillään yli henkeä. Taantuma vaikutti eniten teollisuuden investointeja ja vientiteollisuuden hankkeita suunnitteleviin yrityksiin. Talosektorilla taantuma vähensi uudisrakennusten suunnittelua. Tilannetta helpotti osin kuitenkin lisääntynyt korjaustoiminnan suunnittelu. Hallituksen elvytystoimet kohdistuivat pääosin infrasektorille, minkä seurauksena taantuman vaikutukset infra-alan yrityksiin jäivät vähäisiksi. Teollisuuden suunnittelutyöt vähenivät miltei neljänneksen 480 miljoonaan euroon edellisvuoden 630 miljoonasta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 290 (360) miljoonalla eurolla, ja vähennystä edellisvuodesta oli 18 prosenttia. Vientitöitä laskutettiin 190 (270) miljoonaa. Vientilaskutus väheni 30 prosenttia. Talosuunnittelutyöt vähenivät yli 10 prosenttia 370 miljoonaan euroon edellisvuoden 420 miljoonasta. Talonrakennussektorilla kotimaisen suunnittelun määrä oli 346 (370) miljoonaa euroa, missä vähennystä edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Talonrakennussektorin vienti väheni miltei puoleen edellisvuodesta ja oli 26 (48) miljoonaa euroa. Vienti kohdistui erityisesti Venäjälle. Taantuma ei juurikaan vaikuttanut yhdyskuntasektorilla, jonka kokonaislaskutus oli 274 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 278 miljoonaa. Yhdyskuntasektorin kotimainen laskutus oli 245 (240) miljoonaa euroa, kasvua kertyi kaksi prosenttia. Alan vienti väheni lähes neljänneksellä 29 (38) miljoonaan euroon. Toimihenkilöunioni ja SKOL uusivat työehtosopimuksensa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Toimihenkilöunioni TU ry allekirjoittivat torstaina uuden työehtosopimuksen, joka koskee yleissitovuuden kautta yli alalla työskentelevää toimihenkilöä. Työehtosopimus on voimassa 18 kuukautta eli saakka. Toimihenkilöiden palkkoja tarkistetaan toukokuussa 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Toinen sovittu palkkojen tarkistus toteutetaan marraskuussa 2010 Teknologiateollisuuden ja Toimihenkilöunionin sopimustuloksen mukaisilla prosenteilla. Uudet tekstikirjaukset sisältävät muun muassa viikon pituisen palkallisen isyysvapaan, suosituksen työaikapankista sekä mahdollisuuden neuvotella lyhyempi lomautusilmoitusaika ja suurempi liukumasaldo. Lisäksi työehtosopimuksen soveltamisalaa selvitetään ja sukupuolivaikutuksia arvioidaan liittojen kesken. Sisältö Pääkirjoitus... 3 Elinkaaren asialla... 4 Vahanen-yhtiöt tähtää toimintaan rakennetun ympäristön koko elinkaarella. Energia-asiat seurantaan myös asuntoyhtiöissä... 6 Energiansäästö on ollut tapetilla jo pitkään, mutta käytäntöön se etenee vaihtelevasti. Kumppanuuksilla kohti tulevaisuutta... 8 Kumppanuudet ja tulevaisuus olivat teemana SKOLin Konsulttipäivässä. Yhteistyö on infrasuunnittelun mahdollisuus ja edellytys. 10 Infrasuunnittelun näkymiä varjostaa jälkijunassa tuleva talousnotkahdus. Yhteistyötä tarvitaan kaikkien toimijoiden välille. Energiankäytön tehostamisessa vielä paljon työtä Energiansäästöpalvelut ovat vielä mittakaavaltaan pientä. Uudet palvelukonseptit odottavat kehittäjiään. Kolmas maailma tarvitsee apua ja tarjoaa mahdollisuuksia.14 Kehitysyhteistyön määrärahoja pyritään kasvattamaan meillä ja muualla vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta. Laadulle lisää painoa Laatutekijät jäävät julkisissa hankinnoissa liian vähälle huomiolle muissakin Euroopan maissa kuin Suomessa. Suhdanteet Laman pohja on sivuutettu. SKOLin hallitus 2010 Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheen- Tage Eriksson Finnmap Consulting johtajat Matti Mannonen WSP Finland Jäsenet Ari Asikainen Pöyry Kimmo Fischer Sito Kari Harsunen SWECO Industry Tuomas Kaarlehto RAPAL Urpo Koivula AX-Suunnittelu Mika Laurilehto Deltamarin Matti Vuorio Ramboll Finland SKOLin toimisto puhelinvaihde faksi Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 5101, gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 5105, gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh 5103, gsm Julkaisut Kirsti Leskinen puh 5108 Talous Ritva Marttila puh 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh 5104 Kannen kuvat: iso kuva Helsingin musiikkitalo, pienet kuvat Hakamäentien tunneli sekä kyläkokous Nepalissa

3 SKOL Visio Kesäkuu SKOL Teknologiateollisuuden kumppaniksi Suunnittelu- ja konsulttialan visio SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua esiteltiin tavoitteeksi uudelle vuosituhannelle. Korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua antoi vahvan signaalin eri tasoisista kumppanuuksista alan asiakkaiden ja jäsenyritysten välille. Jäsenyritysten lisäksi kumppanuuksia on pohdittu myös järjestömaailmassa, SKOLin piirissä kahdella eri tasolla. SKO- Lin hallitus tutkaili viime vuonna mahdollisuuksia työmarkkinakumppanuuteen. SKOLin kontaktitoimikunta puolestaan asetti kumppanuudet viestinnän ja SKOLin konsulttipäivän pääteemaksi. Kumppanuus oli joulukuun SKOL Visio -lehden teemana. Aihetta tarkasteltiin hankintojen, projektiyhteistyön ja tulevaisuuden kehityksen näkökulmista. Lehden voi lukea edelleen SKOLin nettisivuilta Kumppanuus on tulevaisuutta valittiin huhtikuun konsulttipäivän teemaksi. Kumppanuuden lähestymisnäkökulmina olivat eurooppalaisuus, koulutus ja tutkimus, kehitystoiminta sekä kumppanuudet projektiyhteistyössä. Aiheesta tarkemmin toisaalla lehdessä. Vaikka vuoden 2007 lopulla saatiinkin torjuntavoitto ylempien toimihenkilöiden lakosta, SKOL arvioi työmarkkinaneuvotteluihin tarvittavan lisää vahvuutta. SKOLin hallitus päätti selvittää mahdollisuuksia työmarkkinakumppanuuteen. Teknologiateollisuuden kanssa käydyissä keskusteluissa havaittiin työmarkkinatoiminnan lisäksi merkittäviä synergiaetuja ja yhteistyömahdollisuuksia myös yleiseen elinkeino politiikkaan liittyvissä asioissa, kuten koulutus ja osaaminen, innovaatioympäristö sekä energia ja ilmasto. SKOL näki, että yhteistyö Teknologiateollisuuden kanssa lisää alan ja SKOLin uskottavuutta ja vaikutusvaltaa, vahvistaa ja laajentaa yhteistyötä ja edunvalvontaa sekä lisää toimintamahdollisuuksia elinkeino politiikassa. Työmarkkina-asioissa puolestaan tarjoutui mahdollisuus saada moninkertainen lisä neuvottelu voimaan ja lähes puolet elinkeinoelämän ylemmistä toimihenkilöistä saman työnantajajärjestön piiriin. SKOLin vuosikokous hyväksyi liittymisen Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistykseksi vuoden 2011 alusta. SKOL ry säilyy itsenäisenä yhdistyksenä, sääntöjä ei muuteta ja jäsenistö säilyy ennallaan. SKOLin jäsenten saamat palvelut, informaatio ja neuvonta lisääntyvät. SKOLin jäsenet pääsevät jatkossa Elinkeino elämän keskusliiton lisäksi myös Teknologia teollisuuden jäseniksi ja saavat siten kolmen järjestön palvelut nykyisen kahden asemesta. SKOLin oma suunnittelu- ja konsulttialan yritys- ja elinkeinopoliittinen toiminta jatkuu käytännössä nykyisellään. Työmarkkinatoiminnassa vastuu siirtyy Teknologiateollisuudelle. SKOL muodostaa yhdessä Tietoalojen kanssa Teknologiateollisuuden rakenteeseen vahvan asiantuntijapalvelujen toimialan, jonka sisällä yhteistyö- ja vaikutusmahdollisuudet kummankin alan edunvalvonnassa paranevat merkittävästi. Liittojen yhteistyö lisää teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden rooli asiantuntijayritysten edustajana vahvistuu. Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan Suomessa työllistämät noin ylempää toimihenkilöä ja 4000 toimihenkilöä tulevat Teknologia teollisuuden piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden piirissä on yli toimihenkilöä ja yli puolet yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä. Teknologiateollisuuden ja SKOLin kumppanuus antaa vahvan pohjan molempien toimialojen järjestöjen tulevaisuudelle niin yhteisessä työmarkkinatoiminnassa kuin elinkeinopoliittisessa yhteistyössäkin. Timo Myllys SKOLin toimitusjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 224 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2009 oli 1,2 miljardia euroa. Neljännes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat osaavat resurssit, arvostettu ala, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi skolry@skolry.fi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Saara Klemola Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 4 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Elinkaaren asialla LPR Arkkitehdit Oy Vahanen-yhtiöiden juuret ovat rakennesuunnittelussa, mutta nykyään konserni tähtää toimintaan rakennetun ympäristön koko elinkaarella. Teknisen osaamisen rinnalla tarvitaan loppukäyttäjän ymmärtämistä. Ve i j o K o - m u l a i n e n on toiminut Vahanen-konsernin toimitusjohtajana sata päivää, kun tapaamme haastattelun merkeissä. Paljon olen jo ehtinyt. Täällä on ollut hyvä perusstrategia, jota olemme nyt terävöittäneet ja konkretisoineet, hän summaa. Vuonna 1955 perustettu Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy keskittyi alkujaan rakennesuunnitteluun, mutta reilun 50 vuoden aikana yrityksen toiminta ja palveluvalikoima ovat laajentuneet. Nykyisin olemme kansainvälistyvä konserni ja monialainen asiantuntijapalvelutalo, joka toimii rakennetun ympäristön koko elinkaarella. Koneen asiakkuusjohtajan tehtävistä Vahaselle siirtyneen Komulaisen tehtävänä on muun muassa tuoda vahvistusta kansainvälistymisstrategiaan ja asiakkuuksien kehittämiseen. Meillä on niin sanotusti maksavia asiakkaita ja sitten heidän asiakkaitaan, jotka ovat yleensä loppukäyttäjiä. Jos toimimme fiksusti, otamme myös loppukäyttäjän näkökulman mukaan, koska silloin asiakkaamme saa mitä haluaa. Tekninen osaaminen on totta kai hyvin tärkeää. Se yksin ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös loppukäyttäjän ymmärtämistä. Hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Risto Vahanen tunnetaan muun muassa asukaslähtöisen perusparantamisen puolestapuhujana ja kehittäjänä. Komulainen kertoo tutustuneensa Vahaseen jo ennen rekrytointivaihetta ja huomanneensa, että heidän ajatusmaailmansa kohtaavat hyvin. Sitä kautta olemme myös löytäneet loistavalla tavalla meille molemmille sopivan työnjaon. Uutta ajattelua energiakorjauksiin Vahasen viime vuosi sujui taantumasta huolimatta varsin hyvin, ja myös tälle vuodelle odotetaan merkittävää kasvua. Korjausrakentaminen on ollut viime aikoina vahvoilla. Osasyynä on valtion taloyhtiöille myöntämä korjausavustus, mutta perimmäisenä syynä on Komulaisen mielestä yksinkertaisesti se, että korjattavaa riittää. Tässä maassa on korjausvelkaa ihan hirveästi. Komulainen huomauttaa, että vaaditaan vielä paljon työtä, jotta ilmastotavoitteiden mukainen energiankulutus voidaan saavuttaa. Energiaremontit pitää tehdä aivan toisenlaisista lähtökohdista kuin tähän saakka. Tarvitaan systeemisiä muutoksia siihen, miten näistä asioista ajatellaan ja miten niitä aletaan viedä käytäntöön ja toteutukseen. Käytännössä Komulainen kaipaa uudenlaisia rahoitusja toteutusmalleja energiaremontteihin. Esimerkiksi omakotiasujien energiakorjausten rahoitukseen kaivattaisiin uutta ajattelutapaa. Remonttien tekemistä voisi myös systematisoida ja nopeuttaa, jotta jokainen omakotiasuja ja miksei myös kerrostaloyhteisö ei jou-

5 SKOL Visio Kesäkuu du erikseen käymään läpi aloitukseen liittyvää lähtökitkaa. Muuten ilmasto-ohjelman aikataulu ei riitä. Peräänkuuluttaisin moneen asiaan muunlaista ajattelua kuin että katsotaan vain peräpeiliin. Kun katson rakentamisen ketjua, merkkejä uudesta ajattelusta ei oikein löydy konsulttimaailmasta, vaan enemmänkin urakoitsijoiden puolelta. Se on minusta huolestuttavaa. Komulaisen mielestä suomalaisyrityksillä olisi hyvät edellytykset rakentaa menestystä energiatehokkuuden ympärille. Rakentamisessa on oltu vähän laiskoja viime vuotta, hän huomauttaa. Absoluuttisissa numeroissa olemme vielä ihan hyvällä tasolla, mutta siihen ei saisi tuudittautua. Komulainen kaipaa myös tiiviimpää yhteistyötä rakentamisen eri toimijoiden ja muun muassa eri suunnittelijoiden välille. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä ihan alusta alkaen. Kysynpä vaan, kuinka monessa hankkeessa lähtökohtana ovat hankkeen käyttövaatimukset. Toisin sanoen puhutaan hankkeen vaatimustenhallinnasta. Suhdanne on myös mahdollisuus Vahanen Komulainen näkee Vahasen tulevaisuuden varsin valoisana, vaikka talousnäkymien epävarmuus aiheuttaa kaikille päänvaivaa. Toki tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti, mutta tässäkin suhdannetilanteessa on toimijoita, jotka lähtevät panostamaan joko kotimaassa tai maailmalla. Jos asiakkaat panostavat, koetamme pysyä mukana. Tällainen suhdannetilanne on myös mahdollisuus kasvuun, hän toteaa. Olemme saaneet uusia markkinaosuuksia ja tällaisessa tilanteessa on oikea aika panna toimintoja kuntoon nousua varten. Haemme yhtenäisempää toimintatapaa konsernin yrityksille, mutta on tärkeää, että samalla olemassa oleva innovatiivisuus säilyy. Sitä kautta on syntynyt tähänkin saakka paljon uusia ratkaisuja. Näitä jatkamme tulevaisuudessakin ja pyrimme viemään niitä palvelu konsepteiksi. Hyvässä työpaikassa jaksaa pitkään Asiantuntijayrityksen menestys perustuu paljolti osaavaan henkilöstöön, ja henkilöstön hyvinvointi on ollut Risto Vahaselle tärkeä asia. Siinä olen vahvasti samoilla linjoilla. Minusta se on asiantuntijayrityksessä äärettömän tärkeä asia, ja panostamme siihen paljon jatkossakin, Komulainen sanoo. Vahanen ylsi tänä vuonna Suomen parhaat työpaikat -listan yleisessä sarjassa sijalle 21. Saavutusta voi pitää varsin hyvänä, varsinkin kun Vahasella alun perin haluttiin vain mittauttaa lähtötilanne henkilöstökyselyn avulla. Hyvän työpaikan piirteisiin kuuluu se, että työssä viihdytään pitkään ja työssä myös jaksetaan paremmin. Samalla kun puhutaan hyvästä työpaikasta, puhutaan myös työssä jaksamisesta. Meillä on täällä henkilöitä, jotka ovat tuossa seitsemänkymppisinä eläköitymässä pikkuhiljaa. Komulaisen mielestä yhteiskunta tarvitsee uudenlaista ajattelutapaa tässäkin asiassa. Jotta mahdollistetaan pitkät työurat, on mietittävä työn tekemisen malleja ja niitä tehtäviä, joita työuran kaarella tehdään ja kuinka niitä tehdään, hän sanoo. En väitä, että olisimme siinä vielä kovin hyviä, mutta tämä on meille sydämen asia. Vahenen-konsernin toimitusjohtaja Veijo Komulainen kaipaa tiiviimpää yhteistyötä rakentamisen eri toimijoiden ja muun muassa eri suunnittelijoiden välille. Kuva viereisellä sivulla: Vahasella on tehty Musiikkitaloon rakennesuunnittelu ja rakennefysikaalinen suunnittelu. RAKENNE SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, noin 150 yritystä, toimii talonrakennussektorilla, joka työllistää yli 4500 henkeä. Talosektorin suunnittelijoista miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2009 yhteensä 135 miljoonaa euroa. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli 63 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin kasvussa, vuonna 2009 vientilaskutuksen osuus oli 10 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet erityisesti kotimarkkinoilta edellisvuotta enemmän uusia töitä ja tilauskanta on kasvussa. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen paranevan merkittävästi sekä kotimaassa että viennissä. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 63 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on vajaa viisi prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 2009 Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Ramboll Finland Oy 10,4 1,0 79,4 Pöyry Infra Oy 8,6 0,4 16,6 Pöyry Environment Oy 8,3 0,4 31,7 Sito Oy 4,1 26,4 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 4,0 0,6 4,0 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,1 72,9 Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd 2,8 0,1 2,8 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,5 0,1 2,7 WSP Finland Oy 2,3 0,1 23,5 Geotek Oy 2,3 2,3 Geobotnia Oy 1,5 1,7 Geopalvelu Oy 1,2 2,0 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 1,0 14,4 GeoUnion Oy 0,6 2,1 Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Finnmap Consulting Oy 30,1 4,0 35,3 Pöyry Civil Oy 16,9 3,1 16,9 A-Insinöörit Suunnittelu Oy 8,9 1,1 14,4 Ramboll Finland Oy 7,0 0,3 79,4 Vahanen -yhtiöt 6,9 1,0 20,6 WSP Finland Oy 6,2 1,1 23,5 Aaro Kohonen Oy 4,9 0,4 4,9 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 4,3 4,3 Narmaplan Oy 3,8 3,8 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 3,4 3,4 Optiplan Oy 2,6 7,9 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 2,2 2,2 Citec Civil Engineering Oy Ab 1,6 0,8 1,6 Ins.tsto SRT Oy 1,5 1,7 Ins.tsto Pontek Oy 1,4 3,1 Contria Oy 1,4 1,8 Ins.tsto Konstru Oy 1,2 1,4 Suomen Talokeskus Oy 1,2 12,9 SUURIMMAT GEO- ja KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 2009

6 6 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Suomen Talokeskus Energia-asiat seurantaan myös asuntoyhtiöissä Meidän pitäisi päästä siihen, että tarjoamme palvelua laajemmin elinkaaren muotoisena, Suomen Talokeskuksen toimitusjohtaja Jani Saarinen sanoo. Opittavaa on sekä tilaajilla että palveluntuottajilla. Energiansäästö on ollut tapetilla jo pitkään, mutta käytäntöön se etenee vaihtelevasti. Etenkin asunto-osakeyhtiöissä on vielä paljon tehostettavaa. sai aikaan sen, että energianhallinnan kysyntä ei kasvanut viime vuonna Lama yhtään, päinvastoin se taisi vähän notkahtaa. Juhlapuheet ja käytäntö olivat hyvin kaukana toisistaan. Asuntoyhtiöpuolella hyvin harva yhtiö on ottanut energiaseurannan vakavasti, sanoo Suomen Talokeskuksen toimitusjohtaja Jani Saarinen. Suomen Talokeskus on Suomen vanhin insinööritoimisto, jolla on pitkä historia energian seurannasta. Alkujaan se on ollut kattilalaitosten tarkkailua ja säätöasioihin puuttumista. Sitten 1990-luvun lopussa täällä ryhdyttiin kehittämään ja tekemään internetpohjaisia työkaluja energiaseurantaan ja kiinteistöjen ylläpidon hallintaan. Saarisen mielestä pelkkä energiatodistus ei vielä riitä. Minusta seuranta on paljon kriittisempi asia. Ei tavoitteita voi asettaa, jos niitä ei pysty mittaamaan. Seuraaminen on helppoa ja halpaa, joten se kannattaisi ottaa käyttöön kaikissa kiinteistöissä. Jos kiinteistö onkin energiaseurannassa, ei lukuja ja raportteja välttämättä lueta ja hyödynnetä. Olemme miettineet, että avaisimme mittaustulokset ja lukemat loppukäyttäjille ja asukkaille. Uskon, että jo naapurikateus saisi liikettä, jos lukemia oikeasti pystyttäisiin vertaamaan. Suomen Talokeskuksen vahvuus energiaseurannassa on Saarisen mukaan se, että seurantaan saa sekä lämmön, sähkön että veden ja kaikki osaalueet voidaan raportoida yhdessä ja erikseen. Lisäksi Talokeskuksen seurannassa on varsin iso kiinteistömassa, kaikkiaan kiinteistöä. Niistä saa jo kattavaa vertailutietoa. Lisää panoksia korjausrakentamiseen Saarisen mielestä suunnitteluun panostetaan korjausrakentamisessa nykyään liian vähän. Esimerkiksi vuonna 2008 suunnittelukustannusten osuus oli korjausrakentamisessa 3 4 prosenttia investoinnin arvosta. Uudisrakentamisessa se oli 7 8 prosenttia ja infrapuolella prosenttia. Suhde on väärä: korjausrakentamisessa osuus on puolet pienempi kuin uudisrakentamisessa, vaikka sen pitäisi olla toisin päin. Toinen ongelma Saarisen mielestä on se, että suunnittelu loppuu, kun toteutus alkaa. Kilpailutusvaiheessa pitäisi painottaa enemmän konseptisuunnittelua ja sitten toteuttamisen aikana hakea paras ratkaisu. Se edellyttää toimintamallien muuttamista. Koko peruskorjaamisemme ongelma on, että sitä pilkotaan liikaa. Ei ole viisasta, jos putkiremontin yhteydessä ei oteta huomioon ja mahdollisesti korjata keittiöitä ja kylpyhuoneita. Myös sähkötöiden ja ilmanvaihdon huomioiminen peruskorjauksen yhteydessä on järkevää korjaamista. Ne jäävät kuitenkin usein jalkoihin, kun ne tuntuvat kalliilta, Saarinen huomauttaa. Saarisen mukaan rakentamisen prosesseissa on vielä hiottavaa. Prosesseja tehostamalla työt voitaisiin tehdä tehokkaammin ja nopeammin ja samalla siis edullisemmin. Tässä suunnittelulla on oma osansa. Ensinnäkin kaikista kohteista pitäisi alkuun tehdä pohjakuvat, jos niitä ei ole. Tästä ei ole kovin pitkä matka siihen, että mallinnetaan asuntoyhtiön peruskorjaus. Se teettää meille alussa paljon enemmän työtä, josta tilaaja ei välttämättä ole valmis maksamaan, mutta jos kohde on riittävän iso ja vaativa, se maksaa itsensä takaisin. Sillä tavalla tilaaja saisi ristiriidattomat suunnitelmat. Tuotteet selkeämmiksi Suomen Talokeskuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa liikevaihtonsa viidessä vuodessa ja laajentua neljälle tai viidelle uudelle paikkakunnalle. Yhtiö tarjoaa palveluita kaikenlaisille kiinteistöille, ja toimitilat ovat tärkeä liiketoiminta-alue. Viime vuosi meni Suomen Talokeskuksella varsin hyvin, paljolti korjausrakentamisen ansiosta. Meidän arviomme on, että valtion korjausavustus toi meille kasvun. Ilman sitä olisimme notkahtaneet varmaan pari prosenttia. Nyt kasvua kertyi 7 8 prosenttia, Saarinen sanoo. Talokeskus pyrkii tarjoamaan palvelut rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Käytännössä palvelut kuitenkin tilataan useimmiten erikseen. Opittavaa on sekä tilaajilla että palveluntuottajilla. Saarinen uskoo, että suunnittelutoimistojen pitäisi panostaa palvelun helppouteen. Palvelu on tehtävä tilaajalle ja asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Palvelut pitää pystyä tuotteistamaan paremmin. Ei riitä, että myymme kuntoarviota tai kuntoraporttia, kun tilaaja ei tiedä, mitä ne tarkoittavat. Kaikille Suomen insinööritoimistoille on haaste oppia pois siitä, että tarjotaan erikseen lvi-suunnittelua, sähkösuunnittelua, rakennesuunnittelua. Joku sanoo ilkeästi, että on parempi tilata ne eri toimistoista, kun toimistot juttelevat paremmin keskenään. Meidän pitäisi päästä siihen, että tarjoamme palvelua laajemmin elinkaaren muotoisena. Talokeskuksen tavoitteissa siintää hyvä kumppani, jonka kanssa voisi tarjota kokonaisratkaisuja avaimet käteen -periaatteella. Tavoitteena on tarjota hyvin suunniteltua ja toteutettua peruskorjausta. Tämä edellyttää, että olemme tasa-arvoinen toimija urakoitsijan kanssa.

7 SKOL Visio Kesäkuu TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2009 yhteensä 122 miljoonaa euroa. Toimialat ovat LVI-tekniikka, laskutus vuonna 2009 yhteensä 68 M, sähkö- ja teletekniikka 47 M ja rakennusautomaatio 6 M. Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Puolet talotekniikkatoimistoista odottaa kotimarkkinoiden kasvavan, viennin kasvuun ei vielä uskota. Talokeskus markkinoi uutta lämmöntarkkailupalvelua näyttävästi Asuinkiinteistölehdessä vuonna SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT 2009 SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimiala yht. M vienti M SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT 2009 Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio Toimiala kokonaislaskutus yht. M vienti M Ins.tsto Olof Granlund Oy 25,8 1,1 26,6 Pöyry Building Services Oy 10,0 0,6 17,6 Projectus Team Oy 6,3 0,6 6,5 FMC Airix Talo 6,2 0,2 6,2 FMC Niemi 3,1 0,5 3,1 Optiplan Oy 2,9 7,9 Kontermo Oy 2,8 2,9 Hepacon Oy 2,8 2,8 Tuomi Yhtiöt Oy 2,7 2,7 Ins.tsto Lausamo Oy 2,4 0,6 2,3 Yhtyneet Insinöörit Oy 2,2 2,3 Suomen Talokeskus Oy 2,2 12,9 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 2,0 2,0 Avecon Oy Ab 1,9 1,9 AX-Konsultit Oy 1,8 4,7 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,8 1,8 Rejlers 1,7 17,0 kokonaislaskutus ISS Proko Oy 9,2 0,2 16,3 Pöyry Architects Oy 6,7 2,1 6,7 Vahanen -yhtiöt 5,9 0,1 20,6 FCG Finnish Consulting Group Oy 2,3 0,0 72,9 SWECO PM Oy 2,2 0,0 7,4 Ramboll Finland Oy 2,0 0,4 79,4 KVA Arkkitehdit Oy 1,8 0,6 1,8 Sito Oy 1,7 0,0 26,4 Optiplan Oy 1,7 0,0 7,9 KSOY Arkkitehtuuria 1,5 0,1 2,0 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,5 0,0 1,5 SWECO PAATELA Architects Oy 1,4 0,0 1,4 Arkkit.tsto CJN Oy 1,4 0,0 1,4 ISS Suunnittelupalvelut Oy 1,2 0,0 1,6 Ins.tsto Controlteam Oy 1,0 0,0 1,5 Arkkit.tsto Tähti-Set Oy 1,0 0,0 1,0 Rakennusten ympäristö Sertifikaatit tulevat Kun ympäristö- ja energia-asiat ovat yhä säilman enemmän laatu pinnalla, sekä innovaatiot alkavat myös suunnitteluprosessissa. on Suomessa käytössä ainakin jat LEED ja rakentajat. BREEAM. PromisEn LEED kehittäminen (Leadership erilaiset rakennusten tön omistajat, ympäristöluokitukset rakennuttajat, suunnitteli- vallata alaa. yhä Kansainvälisistä enemmän pinnalla, rakennusten alkavat ympäristöluokituksia in myös Energy erilaiset and Environmental rakennusten ympäristöluokitukset Design) on BREEAM pohjoisamerikkalaista (Building Research alkuperää Estab- oleva rakennusten on kuitenkin suunnittelun, tällä hetkellä rakentamisen, jäissä. ja ylläpidon vallata ympäristöluokitus. alaa. Kansainvä-Siinlishment on kuusi pääkohtaa: Environmental kestävä Assessment maankäyttö, vedenkäytön Erilaisten tehokkuus, luokitusten energian viidakkoon käyttö, käytön materiaalien lisistä rakennusten valinta ympäristöluokituksia ja kierrätys, sisäilman laatu Method) sekä innovaatiot kehitettiin suunnitteluprosessissa luvulla työkaluksi tuo selkeyttä kuluvan vuoden huhti- Environmental mittaamaan muiden Assessment kuin Method) asuinta- kehitettiin kuussa perustettu 1990-luvulla Finnish työkaluksi Green mittaa- Buil- on Suomessa BREEAM (Building käytössä ainakin Research LEED Establishment ja maan BREEAM. muiden LEED kuin (Leadership asuintalojen in ekologisuutta. Energy lojen Sertifiointi ekologisuutta. koostuu Sertifiointi suunnittelun koostuu arvioinnista ding ja Council toteutuneen FIGBC, rakennuksen jonka keskeisimpiin arvioinnista. and Environmental Lisäksi voidaan Design) arvioida on kiinteistön pohjoisamerikkalaista johtamista. suunnittelun arvioinnista ja toteutukalunusten tehtäviin kuuluu rakennettuun ym- Suomessakin alkuperää on kehitetty oleva oma raken- ympäristöluokitusjärjestelmänsä, neen rakennuksen arvioinnista. PromisE. Lisäksi Vuonna 2006 päristöön valmistunutta liittyvien PromisE-luokitustyö- kestävän kehityksen voivat suunnittelun, hyödyntää rakentamisen, kiinteistön omistajat, käytön voidaan rakennuttajat, arvioida kiinteistön suunnittelijat johtamista. ja rakentajat. käytäntöjen PromisEn kehittäminen ja kiinteistöjen on ympäristö- kuitenkin ja hetkellä ylläpidon jäissä. ympäristöluokitus. Siinä tällä Suomessakin on kehitetty oma ymluokitusten edistäminen. Yhdistyksellä Erilaisten on kuusi pääkohtaa: luokitusten kestävä viidakkoon maankäyttö, tuo selkeyttä päristöluokitusjärjestelmänsä, kuluvan vuoden huhtikuussa PromisE. perustettu Finnish on 29 perustajajäsentä Green Building ja Council lisäksi 30 FIGBC, muuta vedenkäytön tehokkuus, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, si- Vuonna 2006 valmistunutta PromisE-luokitustyökalua voivat hyödyntää kiinteis- organisaatiota on ilmoittanut liittyvänsä jäseneksi.

8 8 SKOL Visio Kesäkuu 2010 Kumppanu saara klemola Kokonaisuus on usein suurempi kuin osiensa summa ja esimerkiksi rakennushankkeessa hyvä ja avoin yhteistyö eri osapuolten välillä voi paitsi edesauttaa aikataulussa ja budjetissa pysymistä myös tuottaa uutta osaamista. SKOLin hallituksen puheenjohtaja, Etteplan Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg muistutti SKO- Lin Konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan, että yksityisellä sektorilla kumppanuuden edut on todettu kiistatta 20 viime vuoden aikana. Julkisella sektorilla on tässä vielä opittavaa. Julkisella sektorilla saavutettaisiin merkittäviä säästöjä solmimalla pitkäaikaisia puitesopimuksia ja käyttämällä hankkeissa samoja asiantuntijayrityksiä, jolloin molempien osapuolten kokemus karttuu, Hornborg huomautti. Kumppanuus asiantuntijaorganisaation ja julkisen tilaajan välillä on hyvä keino nostaa julkisen sektorin tuottavuutta. Suunnittelualan järjestöjen Euroopan keskusjärjestön EFCAn (European Federation of Engineering Consultancy Associations) puheenjohtaja Panos Panagopoulos huomautti, että elämme verkostoituneessa maailmassa. Kumppanuudet ovat ammattilaisten muodostamia verkostoja, ja tulevaisuudessa niitä tarvitaan entistä enemmän. Euroopassa kumppanuuksia tarvitaan muun muassa silloin, kun toimintaa laajennetaan uusiin maihin. Panagopoulos totesi, että myös tytär SKOLin hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg nosti avauspuheenvuorossaan esiin kumppanuudet asiantuntijaorganisaatioiden ja julkisen tilaajaorganisaation välillä. Ne tarjoavat helpon ja tehokkaan elementin nostettaessa julkisen sektorin tuottavuutta. 2. EFCAn puheenjohtaja Panos Panagopoulos huomautti, että esimerkiksi energiantuotannon muuttuminen luo tarvetta kumppanuuksille tutkimuslaitosten ja energiantuottajien kanssa. 3. Aalto-yliopiston vararehtori Hannu Seristö kertoi, että Aalto-yliopistossa kannustetaan rajojen ylittämiseen ja arvostetaan erikoisosaamista. Tavoitteena on tuoda teorian ja käytännön yhteys vahvemmin opiskeluun. 4