Keuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin"

Transkriptio

1 Katsaus Miten auskultoin lapsen keuhkot Matti Korppi Lapsen hengitysteiden oireyhtymien diagnostiikka perustuu pääosin lääkärin tekemiin fysikaalisiin havaintoihin. Kuitenkin termit, joilla inspektio- ja auskultaatiolöydöksiä kuvataan, ovat huonosti vakiintuneet. Tässä kirjoituksessa ehdotetaan, että keuhkojen auskultaatiossa rajoitutaan kahteen käsitteeseen, rahinoihin ja vinkunoihin. Hienojakoisia rahinoita eli ritinöitä esiintyy bronkioliitissa ja keuhkokuumeessa, karkeita taas keuhkoputkentulehduksessa. Sisäänhengityksen vinkunoita esiintyy kurkunpääntulehduksessa ja uloshengityksen vinkunoita bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja astman oireisessa vaiheessa. Pienillä lapsilla korostetaan rintakehän liikkeiden inspektion ja hengitystaajuuden mittaamisen tärkeyttä. Keuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin perustaitoihin. Termistö, jolla kuuntelulöydöstä kuvataan, on kirjavaa oppikirjoissa ja vielä kirjavampaa kliinisessä käytännössä. Sairauskertomukseen tehtävien merkintöjen tarkoitus on välittää tietoa seuraavalle potilasta tutkivalle ja hoitavalle lääkärille. Tämän takia löydösten tulkinnan ja niiden merkitsemisen pitäisi olla yksiselitteistä. Käytettäviä termejä pitäisi olla niin vähän, että niiden käytöstä voidaan päästä yhteisymmärrykseen. Hengitysäänten kuuntelun merkitys korostuu, kun potilaana on lapsi. Lasten hengitysteiden infektioihin liittyy usein hengityksen vaikeutumista, ja monissa tapauksissa hengitysäänten kliininen arviointi on ainoa diagnostinen keino erilaisten oireyhtymien erottamiseksi. Aikuisten keuhkojen kliininen fysikaalinen tutkiminen on esitetty kattavasti kahdessa kotimaisessa oppikirjassa (Tukiainen 1996, 1997). Tässä katsauksessa keskitytään lapsipotilaan tutkimiseen. Vastasyntyneen hengitysongelmat jätetään kirjoituksen ulkopuolelle. Hengityselimistön kliiniset löydökset Inspektio. Hengityselimistön kliininen tutkiminen jaetaan perinteisesti rintakehän liikkeiden tarkasteluun (inspektio) ja hengitysäänten kuunteluun (auskultaatio). Kolmas keskeinen tutkimus on hengitystaajuuden mittaaminen; tihentynyt hengitys on etenkin lapsilla tärkeä hengitysongelman vakavuuden mittari. Löydökset keuhkojen koputtelussa (perkussio) ovat lapsilla harvinaisia. Kunnollinen inspektio ja auskultaatio edellyttävät lapsen riisumista. Lapsen hengityksen tutkiminen aloitetaan rintakehän inspektiolla. Siinä voidaan todeta vetäytymiä (retraktioita), hengityksen apulihasten käyttöä ja rintakehän täyteläisyyttä. Apulihasten käytöllä tarkoitetaan kaulan ja hartian alueen lihasten kireyttä; tämä oire voidaan todeta kouluiästä alkaen. Palleahengitystä on vaikea arvioida, ja lisäksi se on normaalia ensimmäisellä ikävuodella. Rintakehän täyteläisyyden (tai liikkeiden jäykkyyden) arviointi vaatii kokemusta; esiintyessään löydös puhuu lisääntyneen ilmasalpauksen puolesta. Rintakehällä voi esiintyä vetäytymiä, etenkin pienillä lapsilla. Kaulan alueen vetäytymät ja rintalastan painuminen kuopalle ovat merkkinä sisäänhengityksen vaikeudesta (Pasterkamp 1998). Kurkunpään tai henkitorven yläkolmanneksen ahtauma aiheuttaa rintakehän ulkopuolisella alueella hengitysteiden paineen laskua, jonka kliinisenä ilmentymänä ovat edellä maini- Duodecim 1999; 115:

2 Taulukko 1. Poikkeavat hengitysäänet aikuisilla kansainvälisen sopimuksen mukaan (mukailtu Cugellin 1987 esityksestä). Hengityksen Englanninkielinen Suomenkielinen lisä-äänet termi termi Epäjatkuvat äänet Korkeita, hiljaisia, fine crackles hienojakoiset ralyhytkestoisia (crepitations) hinat (ritinät) Matalia, voimak- coarse crackles karkeajakoiset kaita, pitkä- (karkeat) kestoisia rahinat Jatkuvat äänet Korkeita wheezes vinkunat Matalia rhonchi vinkunat tut vetäytymät. Vetäytymät alimpien kylkiluiden alueella tai niiden alapuolella ylävatsalla ovat merkkinä lisääntyneestä palleahengityksestä; tätä tarvitaan uloshengityksen turvaamiseen henkitorven alaosan tai keuhkoputkien ahtautuessa (Pasterkamp 1998). Vetäytymät kylkiluiden väleissä kertovat enemmän lapsen iästä kuin hengitysvaikeuden tyypistä. Pienten lasten rintakehä on joustava, ja vetäytymiä esiintyy herkästi sekä hengityksen tihentyessä että vaikeutuessa. Hengitysliikkeiden tarkastelussa nähtävästä epäsymmetrisyydestä käytetään nimitystä laahaus. Keuhkojen hiljentynyttä koputusääntä kutsutaan painumukseksi. Kumpikin löydös on harvinainen ja viittaa esiintyessään laajaan atelektaasiin, laajaan tiiviiseen tulehdukseen tai keuhkopussin runsaaseen nestekertymään. Auskultaatiossa kuultavat hengitysäänet jaetaan perinteisesti rahinoihin (rales, crackles) ja vinkunoihin (stridors, wheezes, rhonci). Vinkunat määritellään soinnillisiksi, jatkuviksi ääniksi, ja rahinat vastaavasti soinnittomiksi ja epäjatkuviksi (Pasterkamp 1998). Vanhan käytännön mukaan rahinat jaettiin kuiviin ja kosteisiin. Luokittelusta on luovuttu, koska kuivia rahinoita ja vinkunoita on mahdotonta erottaa toisistaan. Kosteista rahinoista on käytetty myös nimitystä rakkularahinat, ja rakkulakoko on määritelty suureksi (large, coarse), keskikokoiseksi (medium-sized) tai pieneksi (small, fine). Nykyisen käytännön mukaan rahinat jaetaan karkeajakoisiin (coarse) ja hienojakoisiin (fine) (Cugell 1987, Tukiainen 1997). Vinkunat jaetaan usein suurtaajuisiin (stridors, wheezes) ja pientaajuisiin (rhonci, wheezes). Tämä jaottelu saattaa toimia aikuisilla, mutta pienillä lapsilla esiintyvät uloshengityksen vinkunat (wheezes) ovat yleensä pientaajuisia, ja sen takia jaotuksella ei ole kliinistä merkitystä. Näiden termien lisäksi osa lääkäreistä kuulee potilaansa hengitysteistä erinimisiä ääniä, kuten rohinoita, ritinöitä, pärinöitä, pörinöitä, vingahduksia, rasahduksia, narahduksia, risahduksia ja pihinöitä. Näistä ritinät (crepitations) ovat yksiselitteinen löydös, ja tätä nimitystä voidaan käyttää synonyyminä hienojakoisille rahinoille. Hengityksen rohinat esiintyvät usein vanhempien ilmoittamissa anamnestisissa tiedoissa. Kliinisessä tutkimuksessa saattaa tällöin löytyä karkeajakoisia rahinoita tai pientaajuista vinkunaa. Muille termeille ei löydy määriteltävissä olevaa merkitystä. Pihinää on käytetty kuvaamaan uloshengityksen vaikeutta (wheezing), mutta termi ei ole saavuttanut laajaa käyttöä. Keuhkojen auskultaatiossa arvioidaan uloshengityksen kesto sisäänhengitykseen verrattuna. Uloshengityksen vaikeutuessa tämä suhde kasvaa, mutta sisäänhengityksen vaikeutuessa suhde pysyy ennallaan. Sisäänhengityksen pidentyminen on merkki vakavasta tilanteesta. Hengitysäänen hiljentyminen tai häviäminen on harvinainen mutta kliinisesti tärkeä löydös. Se vaatii aina päivystysluonteisen selvittelyn. Hengitysäänen epäsymmetrisyys voidaan todeta kuuntelemalla keuhkot johdonmukaisesti ylhäältä alas vuorotellen molemmin puolin ja vertaamalla mahdollisia puolieroja. Vaikeassa astman tai obstruktiivisen bronkiitin kohtauksessa ilmavirtaus keuhkoputkissa saattaa vähentyä niin paljon, että ensin häviävät vinkunat ja sen jälkeen hiljenee hengitysääni. Aspiraatio saattaa johtaa suuren keuhkoputken tukkeutumiseen ja toispuoliseen hengityksen vinkunaan tai hengitysäänen hiljenemiseen. Keuhkolohkon atelektaasi, tiivis infiltraatio, ilmarinta tai keuhkopussin nestekertymä saattavat johtaa hengitysäänen paikalliseen hiljenemiseen tai häviämiseen. Hengitystaajuuden mittaaminen on yksiselitteinen ja hyödyllinen tapa tutkia lapsen hengi M. Korppi

3 Taulukko 2. Hengityksen lisä-äänet sekä niiden alkuperä ja kliininen merkitys lapsilla. Ehdotettu termi Patofysiologinen vastine Kliininen oireyhtymä Hienojakoiset rahinat (ritinät) Nestettä alveoleissa Keuhkokuume Atelektaasissa olevien alveolien avautuminen Bronkioliitti Karkeajakoinen (karkea) rahina Limaa hengitysteissä Keuhkoputkentulehdus Nesteen ja ilman liike Sisäänhengityksen vinkuna Ahtauma kurkunpäässä tai henkitorven yläosassa Kurkunpääntulehdus Nopeutunut ja pyörteinen virtaus Kurkunpään anomalia Kurkunpään ruston pehmeys (Kurkunkannen tulehdus) Uloshengityksen vinkuna Ahtauma keuhkoputkissa tai henkitorven keski- Bronkioliitti tai alaosassa Obstruktiivinen bronkiitti Nopeutunut, pyörteinen ja epätasaisesti jakautunut Astman akuutti vaihe virtaus Henkitorvea painavat anomaliat Henkitorven ruston pehmeys tystä. Vaikeutena on pienten lasten pelokkuus ja itku, jotka johtavat helposti epäsäännölliseen ja tihentyneeseen hengitykseen. Hengitystaajuutta pitäisi mitata minuutin ajan lapsen ollessa rauhallinen; luotettavin tulos saadaan lapsen nukkuessa. Hengitystaajuus korreloi hengitysvaikeuden asteeseen ja erityisesti hypoksiaan. Tihentynyt hengitys on keino kompensoida hapenpuutetta. Vaikeutuneen hengityksen merkkinä voidaan pitää imeväisillä taajuutta 50/min, leikki-ikäisillä 40/min ja kouluikäisillä 30/min (Jadavji 1997, Pasterkamp 1998). Lasten ja aikuisten löydökset: paljon yhteistä, paljon eroja Lasten normaali hengitysääni on lähes aina bronkiaalinen eli uloshengitys on kuultavissa. Tämä johtuu hengitysteiden kapeudesta imeväisja leikki-iässä; virtaus muuttuu helposti pyörteiseksi voimakkaan hengityksen tai limakalvoturvotuksen aikana. Flunssan yhteydessä saattaa esiintyä trakeaalista hengitysääntä, jolloin uloshengitys kuuluu voimakkaampana kuin sisäänhengitys. Aikuisten normaalia vesikulaariseksi kutsuttua hengitysääntä esiintyy vasta kouluikäisillä. Tämä johtaa helposti virhetulkintoihin: toisaalta ylidiagnostiikkaan, koska lasten hengitys on lähes aina äänekästä, ja toisaalta alidiagnostiikkaan, koska merkittävät mutta hiljaiset poikkeavat äänet saattavat jäädä havaitsematta. Lapsilla vinkuna on uloshengityksen vaikeutuessa yleensä pientaajuista, ja aikuisille tyypillisen erikorkuisista äänistä muodostuvan»astmakonsertin» puuttuessa lapsen astma tai obstruktiivinen bronkiitti voi jäädä toteamatta ja hoitamatta. Keuhkoputkia avaavan lääkityksen sijasta aloitetaan tarpeeton mikrobilääkitys, ja lisäksi tilanteen vaatima seuranta ja jatkotutkimukset jäävät suunnittelematta. Rintakehän vetäytymien ja tihentyneen hengityksen esiintyminen riippuvat lapsen iästä. Mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä herkemmin vetäytymiä esiintyy ja hengitys tihenee. Toisaalta juuri alle vuoden ikäiset lapset ovat alttiita hengityksen vaikeutumiselle, väsymiselle hengitystyön lisääntyessä ja kaasujen vaihdon häiriöille, kuten hypoksialle. Miten hengityksen lisä-äänet syntyvät? Sisäänhengityksen vinkunat syntyvät hengityksen virtauksen nopeutuessa ja muuttuessa pyörteiseksi silloin, kun hengitysteiden ahtauma on kurkunpään alueella tai rintakehän ulkopuolisella henkitorven yläkolmanneksen alueella (Pasterkamp 1998). Uloshengityksen vinkunat syntyvät samalla mekanismilla rintakehän sisäpuolisen henkitorven osan tai keuhkoputkien ahtautuessa (Pasterkamp 1998). Keuhkoputkien ahtautuessa voidaan todeta myös uloshengityksen pidentyminen. Karkeajakoiset rahinat johtuvat suurten hengitysteiden limaisuudesta ja limakalvoturvotuksesta; todennäköinen syy kuultaviin ääniin on nesteen ja ilman liike keuh- Miten auskultoin lapsen keuhkot 1389

4 koputkissa (Tukiainen 1997). Lisääntynyt limaneritys johtaa nesteen kertymiseen hengitysteihin ja limakalvoturvotus epätasaiseen ja pyörteiseen virtaukseen. Hienojakoisten rahinoiden esiintyminen edellyttää, että keuhkokudoksessa on tulehdusta, alveoleissa on nestettä ja osa alveoleista on atelektaasissa (Pasterkamp 1998). Kun atelektaasissa olevat tai nesteen täyttämät alveolit avautuvat sisäänhengityksen loppuvaiheessa, on kuuntelulöydöksenä ritinä tai hienojakoinen rahina (Piirilä ja Sovijärvi 1995a). Tutkimalla hengitysäänten korkeutta, voimakkuutta ja näiden suhteita rahinat ja vinkunat voidaan erottaa toisistaan ja poikkeavat äänet ovat yhdistettävissä hengityksen eri vaiheisiin. Suomessa on tehty tällä alueella merkittävää tutkimusta (Piirilä ja Sovijärvi 1995a, b). Menetelmä ei ole vielä sovellettavissa kliinisen käytäntöön, eikä se ole vaikuttanut sovittuun poikkeavien hengitysäänten määrittelyyn tai luokitteluun. Mitä hengityksen lisä-äänet kertovat? Lasten hengitysteiden infektioihin liittyvät hengitysvaikeudet jaetaan kahteen luokkaan, sisäänhengityksen ja uloshengityksen vaikeutumiseen, ja tämä jako tehdään yksinomaan kliinisten löydösten perusteella. Lapsen välitön hoito ja monissa tapauksissa myös jatkoseuranta riippuvat tästä päivystävän lääkärin tekemästä ratkaisusta. Sisäänhengityksen vinkunat, vetäytymät kaulalla ja rintalastan painuminen viittaavat ahtaumaan kurkunpään tai henkitorven yläkolmanneksen alueella. Potilaalla on silloin kurkunpään tulehdus, joka lapsilla aiheuttaa tyypillisesti turvotusta ja ahtautumista äänihuulten alapuolella (Saxén 1998). Toinen vaihtoehto on saman alueen rakenteellinen ongelma tai ruston toiminnallinen pehmeys; oireet näistä tiloista saattavat ilmentyä ainoastaan infektioiden yhteydessä. Äänihuulitason yläpuolista turvotusta aiheuttava kurkunkannen tulehdus on nykyisin harvinainen, koska kaikki alttiit ikäluokat on rokotettu aiheuttavaa bakteeria (Haemophilus influenzae tyyppi b) vastaan. Uloshengityksen vinkunat, pidentynyt uloshengitys ja vetäytymät alimpien kylkiluiden alueella viittaavat henkitorven keski- tai alaosan tai keuhkoputkien ahtautumiseen. Potilaalla on tällöin bronkioliitti, obstruktiivinen bronkiitti tai astman oireinen vaihe pääasiassa potilaan iän mukaan (Turpeinen ja Peltola 1992). Näiden tilojen välistä rajanvetoa samoin kuin niiden erotusdiagnostiikkaan kuuluvia rakenteellisia ja toiminnallisia häiröitä on vastikään käsitelty tässä aikakauskirjassa (Korppi ja Reijonen 1996). Lisäksi tärkeimpiä toiminnallisia ongelmia eli henkitorven ja keuhkoputkien ruston pehmeyttä sekä ruokatorven takaisinvirtausta esiintyy usein astmaa sairastavilla lapsilla, ja ne pahentavat heidän oireitaan. Infektiopotilaan keuhkojen auskultaatiossa kuultavat karkeajakoiset rahinat ovat merkkinä keuhkoputken tulehduksesta, hienojakoiset rahinat ja ritinät taas keuhkokudoksen tulehduksesta, bronkioliitista tai keuhkokuumeesta. Hienojakoisia rahinoita pidetään epäherkkänä mutta esiintyessään luotettavana keuhkokuumeen löydöksenä; sensitiivisyydeksi on esitetty vain % mutta spesifisyydeksi jopa % (Korppi 1995, Jadavji 1997, Schidlow ja Callaghan 1997). Auskultaation luotettavuutta voidaan lisätä kiinnittämällä huomio sisäänhengityksen loppuvaiheeseen. Kansainvälisten suositusten mukaan keuhkokuumeen diagnoosin pitäisi perustua aina keuhkojen röntgenkuvaan (Jadavji 1997). Suomalaisen katsauksen kirjoittajat suosittelevat, että keuhkokuumeelle tyypillisten rahinoiden havaitseminen oikeuttaa diagnoosin tekoon ja hoidon aloitukseen (Nohynek ym. 1992). Keuhkokuva tarvitaan, mikäli ei voida tehdä kliinistä diagnoosia tai taudinkuva on vaikea ja keuhkokuumeen laajuus tai komplikaatiot on siksi selvitettävä. Tihentynyt hengitys, kylkiluuvälien vetäytymät ja hengityksen apulihasten käyttö kertovat hengitysvaikeuden asteesta, eivät sen tyypistä. Mikäli edellä mainittuja löydöksiä esiintyy, lapsipotilas kuuluu lastentautien päivystykseen. Pulssioksimetrilla saadaan alustava kuva sykkeestä, hapensaannista ja lisähapen tarpeesta. Lisähappea tarvitaan, mikäli happikyllästeisyys on alle 90 %; tällöin kaasujen vaihto pitää sel M. Korppi

5 vittää tarkemmin esimerkiksi valtimoveren verikaasuanalyysillä. Happihoidon avulla happikyllästeisyys pyritään pitämään yli 95%:ssa. Hapenpuute on yllättävän varhainen ongelma lapsen hengityksen vaikeutuessa, ja siksi valvonta pulssioksimetrilla kuuluu päivystystoiminnan rutiineihin. Tihentynyt hengitys, nopeutunut syke ja lapsen levottomuus ovat hypoksian merkkejä, vaikka ne herkästi tulkitaan lapsen pelokkuudesta johtuviksi. Hiljentynyt hengitysääni tai hengitysäänen puuttuminen on lähes aina merkki vakavasta hengitysongelmasta (Pasterkamp 1998). Obstruktiivisessa bronkiitissa tai astman pahenemisvaiheessa hiljentynyt hengitysääni merkitsee, että ilmavirtaus hengitysteissä on riittämätöntä ja potilaan vointi saattaa huonontua nopeasti. Tilanne vaatii nopean hoidon, ja inhalaationa annettu astmalääke voi olla tehoton riittämättömän hengityksen takia. Obstruktion laukaiseminen lihakseen annetulla tai lääkesumuttimen kautta ylipaineella inhaloidulla adrenaliinilla johtaa hengitysäänen voimistumiseen ja vinkunoiden esiintymiseen. Vinkunoiden puuttuessa vaikeutunut hengitys on hankala todeta, etenkin jos potilaan astmaa ei ole diagnosoitu aikaisemmin. Keuhkokuumeessa hiljentynyt hengitysääni viittaa laajaan ja tiiviiseen infiltraatioon, laajaan atelektaasiin tai keuhkopussintulehdukseen. Aspiraatiossa keuhkoputki saattaa tukkeutua, ja tuloksena on perifeeristen keuhkonosien atelektaasi. Ilmarinta on lapsilla harvinainen sekä itsenäisenä tapahtumana että muiden sairauksien komplikaationa. Hiljentynyt hengitysääni tai hengitysäänen puuttuminen joltakin alueelta vaatii aina päivystysluonteisen keuhkokuvauksen ja yleensä sairaalahoidon. Status lääkäreiden välisen tiedonvälityksen tärkeä väline Potilaan tulotilanteen eli statuksen huolellinen kirjaaminen sairauskertomukseen on kliinisen työskentelyn lähtökohta. Merkintöjen keskeinen tarkoitus on välittää tietoa seuraaville potilasta tutkiville tai hoitaville lääkäreille. Lasten hengitysteiden oireyhtymissä akuutin vaiheen hoito riippuu pääosin fysikaalisista löydöksistä. Keuhkokuva tai laboratoriokokeet eivät kerro, onko lapsella hengenahdistusta tai millä alueella hengitysteiden ahtautumista esiintyy. Akuutin vaiheen kliiniset löydökset ovat usein se perusta, jolla pitkäaikaisia hoitopäätöksiä myöhemmin tehdään. Esimerkiksi lasten astmadiagnoosi on helpompi tehdä akuutissa vaiheessa terveyskeskuksen päivystävän lääkärin vastaanotolla kuin oireettomassa vaiheessa erikoispoliklinikassa (Remes ym. 1997). Hyvä tiedonvälitys lääkäreiden kesken edellyttää yhteistä kieltä; hengitysteiden löydökset on syytä kuvata muutamalla selkeällä termillä, joiden käytöstä kaikki voivat olla yhtä mieltä. Kliiniseen päätöksentekoon liittyy aina sekä havaintojen tekijöiden sisäistä (intraobserver) että havainnoitsijoiden välistä (interobserver) vaihtelua. Vaihtelun laajuus on hämmästyttävän samansuuruista, noin 25 %, arvioitavasta kliinisestä ongelmasta riippumatta (Kiekara ym. 1996). Tämä kuvastanee epätyypillisten taudinkuvien yleisyyttä. Kliininen toiminta vaatii johdonmukaista työskentelytapaa sekä tietojen ja taitojen jatkuvaa ylläpitämistä. Lopuksi Tässä kirjoituksessa ehdotetaan, että lasten keuhkojen auskultaation kuvaamisessa rajoitutaan kahteen käsitteeseen, rahinoihin ja vinkunoihin. Rahinat jaetaan hienojakoisiin eli ritinöihin ja karkeajakoisiin tai karkeisiin rahinoihin. Hienojakoiset rahinat esiintyvät ainoastaan sisäänhengityksen aikana, karkeita voi olla kummassakin hengitysvaiheessa. Vinkunat jaetaan sen mukaan, esiintyvätkö ne sisään- vai uloshengityksen aikana. Tutkiva lääkäri voi tämän luokittelun lisäksi esittää omia persoonallisia havaintojaan; ne täydentävät mutta eivät korvaa peruslöydöksiä. Pysymällä yksinkertaisissa ja sovituissa termeissä selkeytetään diagnostiikkaa, parannetaan tiedon siirtymistä ja lopulta tehdään mahdolliseksi oikean hoidon oikea-aikainen aloitus. Miten auskultoin lapsen keuhkot 1391

6 Kirjallisuutta Cugell D W. Lung sound nomenclature. Am Rev Respir Dis 1987; 136: Jadavji T, Law B, Lebel M, Kennedy W, Gold R, Wang E. A practical guide for the diagnosis and treatment of pediatric pneumonia. Can Med Assoc J 1997; 156 Suppl: Kiekara O, Korppi M, Tanska S, Soimakallio S. Radiological diagnosis of pneumonia in children. Ann Med 1996; 28: Korppi M. Physical signs in childhood pneumonia. Letter. Pediatr Infect Dis J 1995; 14: Korppi M, Reijonen T. Bronkioliitti ja obstruktiivinen bronkiitti uutta tietoa hoitopäätösten tueksi. Duodecim 1996; 112: Nohynek H, Korppi M, Eskola J. Lasten keuhkokuume. Duodecim 1992; 108: Pasterkamp H. History and physical examination. Kirjassa: Chernick W, Kendig E Jr, toim. Kendig s disorders of the respiratory tract in children. Philadelphia: W B Saunders Co 1998, s Piirilä P, Sovijärvi A. Objective assessment of cough. Eur Respir J 1995(a); 8: Piirilä P, Sovijärvi A. Crackles; recording, analysis and clinical significance. Eur Respir J 1995(b); 8: Remes K, Kaila M, Korppi M. Lasten astman tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 1997; 52: Saxén H. Laryngiitin hoito. Käypä hoito. Duodecim 1997; 113: Schidlow D, Callaghan C. Pneumonia. Pediatr Rev 1997; 17: Tukiainen P. Keuhkot ja hengitys. Kirjassa: Potilaan tutkiminen. Mustajoki P, Pelkonen R, Sane T, toim. Vammala: Kustannus Oy Duodecim 1996, s Tukiainen P. Keuhkojen fysikaalinen tutkiminen. Kirjassa: Keuhkosairaudet. Kinnula V, Tukiainen P, Laitinen L, toim. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 1997, s Turpeinen M, Peltola H. Lasten obstruktiiviset hengitystieinfektiot. Duodecim 1992; 108: MATTI KORPPI, dosentti KYS:n lastenklinikka Kuopio Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

MILLOIN LAPSELTA OTETAAN KEUHKOKUVA?

MILLOIN LAPSELTA OTETAAN KEUHKOKUVA? MILLOIN LAPSELTA OTETAAN KEUHKOKUVA? Markus Seppälä Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen laitos / Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 Ohjaaja dos. Marjo Renko Sisällysluettelo

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

Milloin otan lapselta keuhkokuvan?

Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Matti Korppi ja Raija Seuri Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Keuhkokuvaus on yleisin lapsille tehty röntgentutkimus. Sen yleisimmät aiheet ovat vaikean keuhkokuumeen diagnostiikka, keuhkokuumeen komplikaatioiden

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma

Lisätiedot

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009 TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

PIENET HENGENAHDISTELIJAT

PIENET HENGENAHDISTELIJAT PIENET HENGENAHDISTELIJAT LL Minna Mecklin 29.9.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat Bronkioliitti Obstruktiivinen bronkiitti 1 Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

HUIPPUVIRTAUSMITTAUS (PEF) SPIROMETRIA BRONKODILATAATIOTESTI HENGITYSÄÄNET

HUIPPUVIRTAUSMITTAUS (PEF) SPIROMETRIA BRONKODILATAATIOTESTI HENGITYSÄÄNET Hengitys 1 F1 HUIPPUVIRTAUSMITTAUS (PEF) SPIROMETRIA BRONKODILATAATIOTESTI HENGITYSÄÄNET Hengitys 2 Hengityskaasujen, hapen ja hiilidioksidin, vaihtuminen keuhkoissa on ihmiselle elintärkeä funktio. Ilman

Lisätiedot

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät

Lisätiedot

Itseopiskelumateriaali hengitysäänten auskultaatiotaitojen kehittämiseksi

Itseopiskelumateriaali hengitysäänten auskultaatiotaitojen kehittämiseksi Tapio Sovijärvi Itseopiskelumateriaali hengitysäänten auskultaatiotaitojen kehittämiseksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 08.04.2017 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttamien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito ensihoidossa

Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttamien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito ensihoidossa Johanna Järvinen Sanna Räsänen Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttamien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito ensihoidossa Simulaatio-opetustilanteen suunnittelu ensihoidon koulutusohjelmaan Metropolia

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Hengitystiet imetään, kun

Hengitystiet imetään, kun POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

IMEVÄISEN JA LEIKKI-IKÄISEN ÄKILLISEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITO SAIRAALAN ULKOPUOLELLA

IMEVÄISEN JA LEIKKI-IKÄISEN ÄKILLISEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITO SAIRAALAN ULKOPUOLELLA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2012 Jaana Heinonen, Laura-Maria Poikela & Hanna Vivolin IMEVÄISEN JA LEIKKI-IKÄISEN ÄKILLISEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITO SAIRAALAN ULKOPUOLELLA TURUN

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011 COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,

Lisätiedot

HENGITYSVAIKEUSPOTILAAN TYÖDIAGNOOSIN MÄÄRITTÄMINEN ENSIHOITOVAIHEESSA

HENGITYSVAIKEUSPOTILAAN TYÖDIAGNOOSIN MÄÄRITTÄMINEN ENSIHOITOVAIHEESSA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Heidi Haavisto, Akseli Peltola & Jake Valtanen HENGITYSVAIKEUSPOTILAAN TYÖDIAGNOOSIN MÄÄRITTÄMINEN ENSIHOITOVAIHEESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot

BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2006-2007 BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin

Lisätiedot

OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE

OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE Katja Loikkanen OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.1.2014 Tekijä(t) Katja Loikkanen Koulutusohjelma

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Lataa Potilaan tutkiminen. Lataa

Lataa Potilaan tutkiminen. Lataa Lataa Potilaan tutkiminen Lataa ISBN: 9789516562943 Sivumäärä: 309 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.01 Mb Potilaan tutkiminen -oppaassa perehdytään keskeiseen lääkärin perustaitoon: potilaan tutkimiseen

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

ASTMAN OMAHOITOKORTTI

ASTMAN OMAHOITOKORTTI ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo

Lisätiedot

HENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA:

HENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA: Fysioterapia 1 (6) HENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA: PALLEAHENGITYS: Pallea on tärkein sisäänhengityslihas. Se on ohut, litteä lihas rintakehän ja vatsaontelon välissä. Suorita harjoitus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lapsen vaikeutunut hengitys

Lapsen vaikeutunut hengitys Tieteessä kättä pidempää Varpu Elenius LT, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri TYKS Lasten ja nuorten klinikka varpu.elenius@tyks.fi Tuomas Jartti dosentti, lastentautien ja lastenallergologian

Lisätiedot

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN NEBULA-JÄRJESTELMÄ TAVOITTEENA TÄYDELLISYYS Marcos Mefar on erikoistunut lääkesumuttimiin ja pyrkii kehittämään laitteita, joilla sisäänhengitettävän lääkkeen

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO

PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Hanna Kerminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentaudit Huhtikuu 2009 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2015 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201401291073

Lisätiedot

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire!

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa?

Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa? Näin tutkin Ritva Järvenpää, Kirsi Laasonen, Seppo Saarelainen ja Seppo Soimakallio Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa? Rintakehä on yleisin ihmiskehon kuvantamiskohde, ja

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio THX3 kuvantulkinta 2013 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Keuhkojen ja mediastinumin tuumorit Sydämen normaali koko = pituusmitta

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus TAUSTAA Viime aikoina huippu-urheilijoilla yleisesti todettavat hengitysoireet ovat puhuttaneet runsaasti. Toisaalta on puhuttu siitä, että astma sairautena on

Lisätiedot

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi Astmalapsi liikkuu allergia.fi Sisältö Liikunnan ilo hyvä olo Liikunnan ilo hyvä olo 3 Astma ja liikunta 5 Oikea hengitystekniikka 6 Mikä estää liikkumasta? 8 Liikunnassa otettava huomioon 9 Kannusta lasta

Lisätiedot