Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttamien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito ensihoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttamien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito ensihoidossa"

Transkriptio

1 Johanna Järvinen Sanna Räsänen Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttamien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito ensihoidossa Simulaatio-opetustilanteen suunnittelu ensihoidon koulutusohjelmaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusohjelma Opinnäytetyö

2 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä Aika Järvinen Johanna, Sanna Räsänen Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttamien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito ensihoidossa - Simulaatioopetustilanteen suunnittelu ensihoidon koulutusohjelmaan. 55 sivua + 6 liitettä Tutkinto Ensihoitaja/Sairaanhoitaja AMK Koulutusohjelma Ensihoidon koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Ohjaajat Ensihoito Ensihoidon koulutusvastaava Nea Schohin Ensihoidon lehtori Iira Lankinen Opinnäytetyömme on tuotettu Suomessa osana Metropolia ammattikorkeakoulun Teho Pro -hanketta. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on kehittää simulaatio-opetusta ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelmassa. Tässä opinnäytetyössä esitellään yleisimpien lapselle hengitysvaikeutta aiheuttavien alahengitystieinfektiosairauksien oireet, sekä kuvataan tietoa, jota ensihoitaja tarvitsee kohdatessaan infektioperäisestä hengitysvajaudesta kärsivän lapsen sairaalan ulkopuolisessa hoitotasoisessa ensihoidossa. Teoriatiedon pohjalta olemme rakentaneet simulaatioopetustilanteen. Esittelemme myös simulaatio-opetuksen opetus ja oppimismenetelmänä. Opinnäytetyömme on tehty kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Tietoa opinnäytetyöhömme olemme hankkineet alan kirjallisuudesta, sekä internetin sähköisistä tietokannoista, joista löytyi tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Opinnäytetyömme tuloksena huomasimme, että lapsipotilaat ovat harvemmin sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa kohdattava potilasryhmä. Ensihoitajan työssä ei siis ehdi muodostua rutiinia lapsipotilaiden kohtaamiseen. Ensihoitajat tarvitsevat paljon tietoa lapsesta potilaana. Lapsen hoitamisessa tulee ottaa huomioon jatkuvasti kehittyvän lapsen erityispiirteet. Hengitystieinfektiot ovat tyypillisiä lapsen hengitysvaikeuksien aiheuttajia ja ne on tunnettava, jotta lapsen hengitysvajautta osataan hoitaa oikein. Simulaation on katsottu olevan monipuolinen ja tehokas oppimismuoto. Simulaatioopetuksessa opiskelija voi harjoitella käytännön tilanteita turvallisessa todellisuutta jäljittelevässä ympäristössä. Osana opinnäytetyötämme tuotimme simulaatio-opetustilanteen, jota voi jatkossa hyödyntää ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoiden koulutuksessa. Tavoitteenamme on edistää ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoiden osaamista hengitysvajaudesta kärsivän lapsen kohtaamisessa ja hoidossa. Avainsanat hoitotasoinen ensihoito, lapsen hengitystieinfektio, lapsipotilaan hengitysvajauksen hoito, simulaatio, ensihoitajaopiskelija

3 Abstract Authors Title Number of Pages Date Degree Degree Programme Specialisation Johanna Järvinen, Sanna Räsänen The Lower Respiratory Tract Infections in a Child and the Treatment of a Child with Respiratory Distress in Prehospital Emergency Care - Designing a Simulation Situation for the degree programme in Emergency Care 55 pages + 6 appendices 01 March 2013 Bachelor of Health Care Emergency Care Emergency Care Instructors Nea Schohin, Head of the Degree Programme in Emergency Care Iira Lankinen, Senior Lector of Degree Programme in Emergency Care We did our final project in Finland for Metropolia University of Applied Sciences as part of the Teho Pro -project. One purpose of the project is to improve the use of simulation as a teaching method in emergency care studies. The purpose of our final project was to describe the symptoms of the most common infectious diseases that cause respiratory distress among children. We also outlined the knowledge and skills that an emergency care nurse needs when treating a child with respiratory failure in prehospital emergency care. Based on the theoretical knowledge we planned a simulation patient case. In addition, we presented simulation as a teaching and learning method. We conducted this study by the means of a literature review. Information was collected from professional literature as well as from scientific research material and articles found on internet databases. As a result of our study, we found that children are a rarely met patient group in prehospital emergency care. Therefore, emergency care nurses sometimes lack a routine in treating them. Emergency care nurses need a lot of knowledge of children as patients, because the special characteristics of growing children affect their treatment. Respiratory infections are a common cause for a child s respiratory distress. Therefore it is important to recognize and understand respiratory infections and to be able to treat a child s respiratory failure in the right way. Simulation is considered an effective and versatile learning method. It offers the student an opportunity to practice situations that resemble real life in a safe environment. As part of our final project, we planned a simulation patient case that may be used in teaching emergency care students. Our aim was to promote the skills and knowledge of emergency care students in confronting and treating a child with respiratory failure. Keywords emergency care student, emergency care, simulation, a child`s lower respiratory tract infection, treatment of respiratory failure in a child

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset 2 3 Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ja tiedonhaku Käsitteet Tiedonhaku 5 4 Lasten alahengitystieinfektioista johtuvien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito hoitotasoisessa ensihoidossa Lasten hengityselimistön anatomiset ja fysiologiset erityispiirteet Lasten alahengitystieinfektiot RS-virus Bronkioliitin oireet Obstruktiivisen bronkiitin oireet Pneumonian oireet Lasten alahengitystieinfektiosta johtuvat hengitysvaikeudet ensihoidossa Hengitysvaikeuden oireet Tutkiminen ja hengitysvaikeuden asteen arvioiminen Lääkehoidon erityispiirteet Hengitysvaikeuksien hoito sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa 27 5 Simulaatio opetusmenetelmänä Opetuksen tarkoitus ja tavoitteet Simulaatio-opetustilanne Opetustilanteen arviointi Opetuksen hyödyt ja haitat Simulaatio-opetustilanne lapsipotilaan hengitysvaikeudesta ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille 40 6 Opinnäytetyön pohdinta Luotettavuus ja eettisyys Johtopäätökset Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusehdotukset 46 Lähteet 48

5 Liitteet Liite 1. Opinnäytetyön keskeiset lähdeartikkelit Liite 2. Simulaatio-opetustilanne Liite 3. Simulaatio-opetustilanteen arviointilomake Liite 4. Lapsen peruselintoimintojen normaaliarvot Liite 5. Lapsen hengitysvaikeuden hoidossa yleisimmin käytettävät lääkkeet sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Liite 6. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen hoitotason toimintaohje hengitysvaikeudessa

6 1 1 Johdanto Tämä opinnäytetyö on tehty Metropolia ammattikorkeakoulun Teho Pro -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää oppimista kuudessa eri oppimisympäristössä. Tämä opinnäytetyö tuottaa materiaalia ammattikorkeakoulun simulaatiooppimisympäristöä varten. Yleisimmät ensihoitotehtävät lapsipotilaiden kohdalla ovat tapaturmat, kouristelu ja hengitysvaikeus (Hiltunen 2005: 266). Tässä opinnäytetyössä keskitytään lasten hengitysvaikeuksiin. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata yleisimpien lapsille hengitysvaikeutta aiheuttavien infektiosairauksien oireita, sekä kuvata lapsen hengitysvaikeuden hoitotasoista ensihoitoa. Teoriatiedon pohjalta suunnittelimme simulaatioopetustilanteen. Tässä opinnäytetyössä yleisimmillä hengitysvaikeutta aiheuttavilla infektiosairauksilla tarkoitetaan pneumoniaa, bronkioliittia ja obstruktiivista bronkiittia. Nämä alahengitysteiden infektiosairaudet voivat aiheuttaa lapselle hengitysvaikeuksia, ja tästä syystä aktivoivat usein ensihoito-ketjun. Opinnäytetyössämme lapsella tarkoitetaan 0 6- vuotiasta, eli alle kouluikäistä lasta. Tässä opinnäytetyössä imeväisellä tarkoitetaan alle vuoden vanhaa lasta. Pienellä imeväisellä tarkoitetaan vastasyntynyttä ja alle 3- kuukauden ikäistä lasta. Useimmiten alle kouluikäisillä lapsilla tässä opinnäytetyössä käsiteltävät alahengitystieinfektiosairaudet aiheuttavat sairaalan ulkopuolista ensihoitoa vaativaa hengitysvaikeutta. Tässä opinnäytetyössä käsitellään lapsen alahengitystieinfektioita, jotta päällekkäisyyksiltä vastaavanlaisten opinnäytetöiden kanssa vältyttäisiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on vuonna 2010 tehty opinnäytetyö lapsen akuutin astma -ja laryngiittikohtauksen ensihoidosta. Opinnäytetyömme aihetta pidämme erittäin tärkeänä, koska lapsipotilaan sairaalan ulkopuolisesta ensihoidosta on vähän tutkimustietoa. Hengitysvaikeudet ovat yksi yleisimmistä lasten ensihoidollisista tilanteista (Hiltunen 2005: 266). Etenkin hengitystieinfektioista johtuvat hengitysvaikeudet aiheuttavat paljon sairaankuljetuksia ja sairaalakäyntejä (Alaspää 2008: 249). Kokeneemmatkin ensihoitajat voivat kokea lapset ensihoidossa haasteellisiksi, koska vain alle 10 % ensihoidon tehtävistä koskee lapsia (Jalkanen 2008: 464). Lasten ensihoidon haasteelliseksi tekee myös se, että lapset ovat erikokoisia ja kehittyvät omaan tahtiinsa alle kouluikäisinä (Jalkanen 2008: ).

7 2 Osaamista lasten osalta ensihoidossa on tärkeä kehittää, jotta potilas saisi parasta mahdollista hoitoa ja lapsipotilaan sairaalajakso jäisi lyhyeksi onnistuneen ensihoidon ansiosta. Lapselle jää helposti huonoja kokemuksia epämiellyttävästä ensihoitotilanteesta. Tämän vuoksi ammattitaitoinen lapsipotilaan kohtaaminen on tärkeää. Tärkeänä osana lapsipotilaan kohdalla on varhainen luottamuksen syntyminen ensihoitajan ja potilaan sekä tämän omaisen välille. Hengitystieinfektiot aiheuttavat nopeasti hengenvaarallisia tilanteita lapsille (Alaspää 2008: 249), joten on erittäin tärkeää, että hoitohenkilökunta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa osaisi toimia nopeasti ja sujuvasti. Opinnäytetyömme hyödynsaajia ovat ammattikorkeakoulun opettajat, ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat ja lapset, jotka tarvitsevat ensihoitoa hengitysvaikeuden takia. Opettajat saavat suunnittelemastamme simulaatio-opetustilanteesta työvälineen opetukseensa. Ensihoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan lapsipotilaan alahengitystieinfektiosta johtuvan hengitysvaikeuden hoitoa simulaatio-oppimisympäristössä. Ensihoitoa tulevaisuudessa tarvitsevat lapsipotilaat tulevat hyötymään osaavista ammattilaisista. 2 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tämän opinnäytetyön ensimmäisenä tarkoituksena on kuvata yleisimpien lapsille hengitysvaikeutta aiheuttavien alahengitystieinfektiosairauksien oireita, sekä kuvata lapsen hengitysvaikeuden hoitotasoista ensihoitoa. Toisena tarkoituksena on suunnitella simulaatio-opetustilanne hengitysvaikeudesta kärsivän lapsen hoidosta Metropolia ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille. Suunnittelemaamme simulaatio-opetustilannetta voidaan jatkossa hyödyntää ensihoitajaopiskelijoiden opetuksessa. Simulaatioopetustilanteen suunnittelemisen lisäksi tarkoituksenamme on kuvata simulaatioopetusta oppimismenetelmänä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ensihoitajaopiskelijoiden tietoja ja toimintaa hoitotasoista ensihoitoa vaativissa tilanteissa, joissa lapsi kärsii alahengitystieinfektion aiheuttamasta hengitysvaikeudesta. Hyvän teoriatiedon ja harjoittelun ansiosta ensihoitajaopiskelijoiden antaman hoidon laatu voi parantua. Opinnäytetyömme henkilökohtaisena tavoitteena on saavuttaa hyvä tietopohja lasten infektioperäisistä hengitysvaikeuksista, jotta osaisimme ensihoidossa toimia ammattitaitoisesti.

8 3 Opinnäytetyön tutkimuskysymykset: 1. Miten lasten yleisimmät alahengitystieinfektiot oirehtivat? 2. Millaisia tietoja ja taitoja ensihoitaja tarvitsee hoitaessaan lapsipotilasta, joka kärsii alahengitystieinfektion aiheuttamasta hengitysvaikeudesta? 3. Millainen simulaatio-opetustilanteen tulisi olla, jotta se tukisi ensihoitajaopiskelijan oppimista? 3 Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ja tiedonhaku Kuvatessamme opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä tuomme esille käsitteiden merkityksen juuri tässä opinnäytetyössä. Selkeytämme lukijalle opinnäytetyömme sisältöä avaamalla keskeiset käsitteet. 3.1 Käsitteet Hoitotasoinen ensihoito. Tässä opinnäytetyössä hoitotasoinen ensihoito on määritelty kuten sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta ( /340) 8: Ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Asetus ensihoitopalvelusta on säädetty terveydenhuoltolain (1326/2010) 41 ja 46 :n nojalla. Suomessa sairaanhoitopiirit voivat määritellä tarkemmat kriteerit toiminnasta ja henkilöstöstä hoitotasoisessa ensihoidossa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri on määritellyt vuonna 2007, että hoitotasolla työskentelevällä henkilöllä täytyy olla vähintään kahden vuoden työkokemus perustasoisesta ensihoidosta ja hyväksytysti suoritettu sairaanhoitopiirin järjestämä hoitotason ammattitaidon testaus. Hoitotasoisella ensihoidolla on valmius aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja turvata potilaan elintoiminnot. (Arola 2007: ) Hoitotasoinen ensihoitoyksikkö voi toteuttaa lääkehoitoa paikallisen ensihoidosta vastaavan lääkärin tai sairaanhoitopiirin laatimia hoito-ohjeita noudattaen (Kurola 2001: ).

9 4 Lapsen hengitystieinfektio. Hengitystieinfektiot ovat yleisiä lasten hengitysvaikeuden aiheuttajia (Reitala 2005a: 377). Hengitystieinfektiot aiheuttavat lapselle nopeasti akuuttitilanteen, sillä lapsen hengitystiet tukkeutuvat herkästi (Alaspää 2008: 249). Tässä opinnäytetyössä tarkoitamme lapsen hengitystieinfektiolla viruksen tai bakteerin aiheuttamaa alahengitystieinfektiota. Alahengitystieinfektioilla tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan pneumoniaa, bronkioliittia ja obstruktiivista bronkiittia. Käsittelemme myös RS-virusta, joka on tyypillinen edellä mainittujen sairauksien aiheuttajavirus. Lapsipotilaan hengitysvajauksen hoito. Äkillinen hengitysvajaus on elintoimintahäiriö, joka vaatii hoitotoimenpiteitä. Hengitysvajauksessa on kyse happeutumisen häiriöstä, jossa keuhkotuuletus on vajanaista, mikä aiheuttaa hiilidioksidin kertymisen ja hengitystyön lisääntymisen. (Käypä hoito 2006.) Lapsipotilaan hengitysvajausta on hoidettava erityisen aggressiivisesti, sillä lapsen hengitysreservit ovat pienet, joten muutokset hapetuksessa näkyvät nopeasti ja peruselintoiminnot romahtavat nopeasti. Lapsi voi mennä nopeasti hengitysekshaustioon (Hiltunen 2005: 266; Alaspää 2008: 249). Hengitysekshaustiolla, eli hengitysuupumuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa hengitystyö ylittää hengityslihasten kapasiteetin ja lapsi väsyy hengittämiseen (Karjalainen 2003: 143). Lapsen hoitamisessa korostuu vanhempien läsnäolon huomioon ottaminen ja rauhallinen työtapa (Hiltunen 2005: 266). Lasta hoidettaessa tulee muistaa lapsen erityispiirteet ja kehityksen taso (Jalkanen 2008: ). Simulaatio. Tässä opinnäytetyössä simulaatiolla tarkoitetaan opetusmuotoa, jossa käytännön tilanteita harjoitellaan todellisuutta jäljittelevässä toiminnallisessa ympäristössä. Simulaatio-opetuksessa teoriatietoa sovelletaan käytännön tilanteissa. (Niemi- Murola 2004: ) Simulaatio-opetuksessa opiskelija oppii seuraamalla, suorittamalla ja saamalla palautetta simulaatiotilanteen purkuvaiheessa. Ensihoitajaopiskelija. Tässä opinnäytetyössä ensihoitajaopiskelijalla tarkoitetaan ammattikorkeakoulussa Ensihoitaja (AMK) -tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Koulutusohjelmassa suoritetaan ensihoitajan ja sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkinto koostuu 240 opintopisteestä. Ensihoitajat laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiksi sairaanhoitajina. (Metropolia 2013.)

10 5 3.2 Tiedonhaku Aloitimme tiedonhaun opinnäytetyötämme varten keväällä Haimme tietoa internetin avoimista hoitotieteellisiä julkaisuja sisältävistä sähköisistä tietokannoista. Aineistohakuja suoritimme esimerkiksi internetin Medic-, EBSCOhost -ja Pubmed - tietokannoista. Medic on kotimainen terveystieteellisiä julkaisuja julkaiseva tietokanta. Huomasimme, että kyseisestä tietokannasta löytyy vähän suomenkielisiä julkaisuja liittyen opinnäytetyön aiheeseen. Tiedonhakuja suoritettiin tämän vuoksi lopulta lähinnä englanninkielisistä tietokannoista, joista löytyi tutkimusartikkeleita ja muita tieteellisiä julkaisuja liittyen opinnäytetyömme aiheeseen. Teimme vapaasanahakuja myös internetin Google-palvelimesta tietokantahakujen lisäksi. Käytimme lähteinä myös alan kirjallisuutta, sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen hoitoprotokollia. Alan kirjallisuutta löysimme käsihaun avulla Metropolia ammattikorkeakoulun kirjastosta. Hoitoprotokollia tiedustelimme eri sairaanhoitopiirien hoitoprotokollista vastaavilta henkilöiltä. Saimme vain Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta luvan liittää sairaanhoitopiirin hengitysvaikeuksia käsittelevät hoitoprotokollat opinnäytetyöhömme. Käypä hoito -suositukset ovat Suomessa tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Hyödynsimme aikuisen potilaan Käypä hoito-suosituksia niiltä osin, kun se oli järkevää, koska lasten hengitysvaikeuksien hoidosta ei ole tehty Käypä hoito-suosituksia. Käyttämämme alan kirjallisuus koostuu lähinnä oppikirjoista, joita käytetään Suomen ammattikorkeakoulujen ensihoidon koulutusohjelmien opetusmateriaalina. Tiedonhaussa käytimme sekä suomenkielisiä, että englanninkielisiä hakusanoja. Suomenkielisinä hakusanoina käytimme mm. seuraavia sanoja: hengitysvaikeus and lapset, hengitysvaikeus, hengitysvajaus, pneumonia, pneumonia and lapset, infektiot and lapset, RSV, obstruktiivinen bronkiitti, simulaatio, lapsi and ensihoito. Englanninkielisinä hakusanoina käytimme seuraavia sanoja: respiratory infections and children, prehospital care and children, emergency care and children, lower respiratory tract infections, pneumonia and children, bronchiolitis, respiratory syncytial virus, simulation, simulation in medical education. Näillä hakusanoilla löytyi paljon materiaalia, joista osaa hyödynsimme opinnäytetyössämme. Tutkimuksia lapsen hengitysvaikeuden sairaalan ulkopuolisesta ensihoidosta oli vaikeaa löytää, mutta opinnäytetyössä hyödynsimme muita löytämiämme opinnäytetyön aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita. Dosentti erikoislääkäri Pertti Suominen on ainoa Suomessa lasten erityistilanteita sai-

11 6 raalan ulkopuolisessa ensihoidossa tutkinut lääkäri. Hän on tehnyt väitöskirjan Prehospital emergency care and resuscitation vuonna Tiedonhaussa haimme mahdollisimman tuoretta tietoa, joten rajauksina hauissamme käytimme vuosia Hakukriteereinä oli, että opinnäytetyöhön otettavan materiaalin tuli olla suomenkielisenä tai englanninkielisenä julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia tai artikkeleita. Tutkimusten tuli olla luettavissa kokonaisuudessaan tai tutkimusartikkeleiden muodossa. Etsimme tietoa opinnäytetyöhömme tekemällä aineistohakuja, joista luimme ensin otsikot. Opinnäytetyön aiheeseen liittyvien kiinnostavien otsikoiden perusteella luimme hakutuloksen tiivistelmän. Tiivistelmän perusteella valitsimme tietyt tutkimukset, tutkimusartikkelit sekä tieteelliset artikkelit, joihin perehdyimme tarkemmin, ja jotka sisällytimme opinnäytetyöhömme. Tärkeimmät lähdeartikkelit on esitelty liitteessä 1. Aineiston pohjalta aloimme rakentaa opinnäytetyötä kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Tiedonhausta on esimerkki alla olevassa kuviossa. Kuvio 1. Tiedonhaun kuvaus.

12 7 4 Lasten alahengitystieinfektioista johtuvien hengitysvaikeuksien oireet ja hoito hoitotasoisessa ensihoidossa 4.1 Lapsen hengityselimistön anatomiset ja fysiologiset erityispiirteet Hengityselimistön tarkoituksena on huolehtia elimistön hapensaannista. Hengityselimistö huolehtii hengityskaasujen, eli hapen ja hiilidioksidin vaihdosta hengitettävän ilman ja veren välillä. Happi siirtyy hengityselimistön kautta hengitettävästä ilmasta elimistön kudoksien käyttöön ja elimistön solujen reaktioissa muodostuva hiilidioksidi siirtyy verenkierron kautta keuhkorakkuloihin ja keuhkoista ulostuuletettavaksi. (Kelsey McEwing 2007: 145; Bjålie Haug Sand Sjaastad Toverud 2008: 300.) Lapsen aineenvaihdunta on noin kaksi kertaa nopeampaa, kuin aikuisen. Tämän vuoksi lapsi tarvitsee paljon energiaa, happea ja hyvin toimivan hengityselimistön perusaineenvaihduntansa tarpeisiin. Lapsen hengityselimistön anatomiset ja fysiologiset erityispiirteet on pidettävä mielessä tutkittaessa ja hoidettaessa lapsen hengitysvaikeuksia ensihoidossa. (Kelsey McEwing 2007: ) Lapsen hengityselimistö eroaa aikuisen hengityselimistöstä merkittävästi noin 8 9 vuoden ikään asti. Lapsen anatomiset erityispiirteet vaikuttavat erityisesti ilmatien hallintaan. (Stewart 2006: 3.) Lapsen pää ja takaraivo ovat suuremmat suhteutettuna aikuisen päähän ja takaraivoon (Stewart 2006: 3; Jalkanen 2008: 465). Alle kolmen kuukauden ikäinen lapsi ei vielä jaksa omin voimin kannatella päätään, joten hyvästä pään asennosta on huolehdittava lasta hoidettaessa (Kelsey McEwing 2007: 146; Alaspää Holmström 2008: 90). Pään suhteellisen suuren koon vuoksi pään stabilointi neuraaliasentoon voi vaatia vartalon alle korokkeen (Stewart 2006: 3). Lapsilla päätä ei taivuteta taaksepäin niin kuin aikuisilla ilmatietä avattaessa, vaan pää pidetään neutraaliasennossa, jolloin hengitystiet pysyvät parhaiten auki (Castrén ym. 2012: 343; Macfarlane 2006). Liiallinen pääntaivutus taaksepäin voi tukkia ilmanvirtauksen hengitysteissä, koska tämä liike siirtää kurkunpään eteen ja litistää henkitorvea. Myös pään liiallinen taivutus eteenpäin voi tukkia hengitystiet. (Jalkanen 2008: 465.) Ylähengitysteihin kuuluvat nenäontelo, suuontelo ja nielu (Stewart 2006: 3; Bjålie ym. 2008: 301). Lapsi on nenähengittäjä noin 3 6-kuukauden ikään asti (Stewart 2006: 4). Nenän kautta hengittävät imeväiset eivät osaa vaihtaa suun kautta hengittämiseen, kun nenän kautta hengittäminen ei onnistu (Jalkanen 2008: 465). Lasten hengitys voi myös vaikeutua tilanteissa, joissa sieraimet ja kapeat nenäontelot ovat tukossa esimerkiksi

13 8 limaisuuden takia (Stewart 2006: 4; Macfarlane 2006; Kelsey McEwing 2007: 146). Myös lapsen kieli on suhteellisen suuri. Kieli vie suusta paljon tilaa ja lapsen lihasjäntevyyden heikentyessä kieli tukkii helposti ylähengitystiet. Suuri kieli myös vaikeuttaa hengitysteiden hallintaa huonontamalla äänihuulien näkyvyyttä. (Stewart 2006: 3; Jalkanen 2008: 465.) Lapsen anatomiassa on erityisesti ylähengitysteiden alueella erityispiirteitä, jotka vaikeuttavat intubaatiota vaikuttamalla näkyvyyteen sitä huonontavasti (Jalkanen 2008: 465). Lapsella etäisyys ylähengitysteistä keuhkorakkulatasolle on lyhyt (Korppi Ruuskanen 2007b: 207). Kurkunpää yhdistää nielun henkitorveen (Bjålie ym. 2008: 303). Lapsella kurkunpää on korkealla ja edessä. Kurkunkansi on lyhyt ja veltto, ja se on myös asettunut ääniraon ylle niin, että se on vaikea nähdä. Lapsella kapein kohta kurkunpäässä sijaitsee sormusruston kohdalla, kun taas aikuisella kapein kohta on äänihuulirako. (Stewart 2006: 3; Jalkanen 2008: 465.) Henkitorvi jakautuu kahdeksi pääkeuhkoputkeksi, joista toinen menee oikeaan ja toinen vasempaan keuhkoon (Bjålie ym. 2008: 304). Lapsen henkitorvi on lyhyt, vastasyntyneellä vain 4-5 cm, mikä lisää riskiä asettaa intubaatioputki toiseen pääkeuhkoputkeen (Stewart 2006: 3). Lapsen lyhyen henkitorven takia intubaatioputki voi myös vaihtaa paikkaa liian syvälle keuhkoihin, tai se voi luiskahtaa pois kokonaan (Castrén ym. 2012: 343). Lapsen keuhkot ovat pienet ja hengitysreservit rajalliset suhteessa lapsen aineenvaihdunnan tarpeisiin (Stewart 2006: 4). Hengitystyöhön voi kulua 15 % hapen kulutuksesta (Macfarlane 2006). Lapsen toiminnallinen jäännöskapasiteetti, eli lepouloshengityksen lopussa keuhkoihin jäävän ilman tilavuus (Makkonen- Juntunen-Backman 1997: 1527) on pieni myötäävän rintakehän, pienen keuhkojen tilavuuden ja vähäisen keuhkorakkuloiden määrän vuoksi. Ilmatien ahtautumisen vuoksi toiminnallinen jäännöskapasiteetti pienenee entisestään ja vaikeuttaa hengitystä. (Macfarlane 2006.) Kaasujen vaihto tapahtuu keuhkorakkuloissa (Bjålie ym. 2008: ), jotka ovat vastasyntyneillä paksuseinäisiä ja niitä on vain 10 % aikuisten määrästä. Keuhkorakkuloiden määrä kehittyy 8 vuoden ikään asti. (Macfarlane 2006.) Normaalisti uloshengitysvaiheessa keuhkorakkulat sulkeutuvat. Jos imeväisen muutenkin ahtaat keuhkorakkulat ahtauvat edelleen sairauden myötä, uloshengitys vaikeutuu huomattavasti. (Cooper Banasiak Allen 2003: 453.) Lapsella hengitysteiden läpimitta on pieni, ja tämän vuoksi hengitystiet tukkeutuvat herkemmin, joko vierasesineen, liiallisen liman erityksen tai turvotuksen vuoksi. Esi-

14 9 merkiksi hengitystieinfektiossa tulehdusnesteen ja liman kertyminen aiheuttaa herkemmin lapsella hengitysvaikeutta. (Kline 2003: 60; Stewart 2006: 3 4; Kelsey McEwing 2007: 146.) Hengitystieinfektio lisää liman kertymistä, joka on lapsella muutenkin runsaampaa kuin aikuisilla (Korppi Ruuskanen 2007b: 207). Lapsella on myös suuri hengitysteiden virtausvastus kapeiden hengitysteiden vuoksi. Hengitysteiden ahtautuessa virtausvastus lisääntyy edelleen, mikä lisää hengitystyötä entisestään. (Stewart 2006: 3 4.) Hengitysteiden virtausvastus on sitä suurempi mitä kapeamman putken läpi ilma kulkee. Keuhkojen on sitä helpompi toimia, mitä pienempi hengitysteiden virtausvastus on. (Bjålie ym. 2008: 310.) Lapsen rintakehä on joustava, koska se koostuu enimmäkseen rustosta (Stewart 2006: 4). Normaalisti sisäänhengityksen aikana rintakehä liikkuu ulospäin. Lapsella hengityksen vaikeutuessa rintakehä voi liikkua sisäänpäin rintakehän joustavuuden vuoksi. Tämä näkyy lapsessa rintakehän vetäytyminä. (Kelsey McEwing 2007: 146.) Lapsi käyttää sisäänhengitykseen suurimmaksi osaksi palleaa, koska muut hengitystä avustavat lihakset ovat heikompia. Lapsella pallean lihakset väsyvät nopeammin lisääntyneen hengitystyön vuoksi, jolloin lapsen sisäänhengityskeinot vähenevät. (Stewart 2006: 4.) Pallealihas erottaa rinta- ja vatsaontelon toisistaan (Bjålie ym 2008: 306), joten myös laajentunut vatsa voi vaikeuttaa pallean toimintaa (Macfarlane 2006; Stewart 2006: 4). Liiallinen tai pitkäkestoinen hengityksen avustaminen ventiloimalla voi kerryttää ilmaa lapsen vatsaan, mikä voi laajentaa vatsaa (Castrén ym 2012: 407). Pallealihas kehittyy aikuisen tasolle ensimmäisen elinvuoden aikana (Macfarlane 2006). Aikuisella hengitystyö ja syketaajuus lisääntyvät hypoksiassa, eli hapen puutteessa elimistön kompensaatiomekanismina. Pienillä lapsilla kehon fysiologiset kompensaatiomekanismit ovat kehittymättömiä ja lapset ovat tästäkin syystä alttiimpia hengitysvaikeuksille ja hengitysvajauden kehittymiselle. Lapsi rupeaa apneoimaan ja tulee bradykardiseksi hypoksiassa, koska keho pystyy vain rajallisesti lisäämään hengitystyötä ja syketaajuutta. (Stewart 2006: 4.) Hengityksen minuuttivirtaus, eli ilman määrä, joka hengitystapahtuman aikana ehtii virtaamaan keuhkojen läpi, on riippuvainen hengitystaajuudesta. Imeväisellä on jo normaalisti tiheä hengitystaajuus, joten lapsi ei pysty kompensaatiomekanismina lisäämään hengitystaajuuttaan enää entisestään. (Casten ym. 2012: 343.) Apnea tarkoittaa hengitystaukoja (hengityspysähdys >15 sekuntia) (Korppi Ruuskanen 2007a: 195) ja pienellä imeväisellä hengitys ei välttämättä käynnisty ilman hengi-

15 10 tyksen stimulointia lasta kevyesti ravistelemalla (Valmari 2003: 1847). Apnean vuoksi kehon hapensaanti häiriintyy (Castren ym. 2012: 343). Apnean yhteydessä lapsella esiintyy myös usein matalasykkeisyyttä (Karjalainen 2003: 143). Apneaa esiintyy alle kolmen kuukauden ikäisillä lapsilla ja etenkin keskosilla (Valmari 2003: 1847; Korppi Ruuskanen 2007a: 195). Tämän ikäisillä pienet hengityskatkokset ovat normaaleja ja niistä ei tarvitse huolestua, mikäli lapsen vointi pysyy vakaana ja hyvä ihonväri säilyy (Jalanko 2012). Apneointi voi johtua eri hengityselimistön oireista. Syiksi on epäilty hypoksiaa, ilmatietukosta, hengityslihasten väsymistä ja hengityksen säätelyjärjestelmän häiriöitä. (Karjalainen 2003: ) Apneakohtausten välillä vointi saattaa olla petollisen hyvä (Valmari 2003: 1847). Lapsen pienten hengitys -ja energiareservien, sekä nopean aineenvaihdunnan vuoksi lapsen peruselintoiminnat romahtavat nopeasti ja veren happisaturaatio laskee äkillisesti lapsen kärsiessä hengitysvaikeudesta (Stewart 2006: 4; Hiltunen 2005: 266; Alaspää 2008: 249). Viimeinen merkki elimistön kompensaatiomekanismien pettämisestä on verenpaineen lasku (Castrén ym. 2012: 344). 4.2 Lasten alahengitystieinfektiot Lapset sairastavat runsaasti eri infektiosairauksia, jotka johtuvat elimistölle vieraiden taudinaiheuttajien tunkeutumisesta elimistöön (Tapanainen Rajantie 2010: 20). Päivystykseen tuotavista lapsista, jotka kärsivät infektiotaudista, 48 %:lla on respiratorinen eli hengityselimistössä sijaitseva infektio (Peltola 2010: 176). Akuutit hengitystieinfektiot ovat yksi yleisimmistä lasten sairastavuuden ja kuolleisuuden syistä (Juvén Ruuskanen Mertsola 2003: 52; Siba 2011: 27). Hengitystieinfektiot ovat erityisesti talvella yleisiä, kun ihmiset viihtyvät läheisessä kontaktissa sisätiloissa (Siba 2011: 27). Hengitystiet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenäontelo, suuontelo ja nielu. Alahengitystiet alkavat kurkunpäästä. (Bjålie ym. 2008: ) Yskä ja vinkuna uloshengityksen aikana ovat ensisijaisia merkkejä alahengitystieinfektioista, kun taas stridor eli vinkuna sisäänhengityksen aikana on yleensä merkki ongelmasta ylähengitysteissä (Siba 2011: 27). Lasten alahengitystieinfektiot luokitellaan keuhkoputkentulehdukseen (bronkioliitti, obstruktiivinen bronkiitti) ja keuhkokuumeeseen (Korppi Järvinen 2011: 441). Hengitystieinfektioiden riskiryhmään kuuluvat etenkin keskoset. Keskosten immuunijärjestelmä ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt, koska he ovat syntyneet ennenaikaisesti, eivätkä ole ehtineet saada äidiltään ennen syntymäänsä vasta-aineita, jotka suojaisivat viruksilta

16 11 ensimmäisten elinkuukausien aikana. Keskosten hengitystiet ovat myös ahtaammat kuin täysiaikaisesti syntyneiden lasten hengitystiet, eli ne ahtautuvat herkemmin tulehdusnesteestä ja limasta, mikä johtaa kaasujenvaihdon häiriintymiseen. Myös keskosten elimistön rasituksensietokyky on huonompi kuin täysiaikaisesti syntyneillä, jonka vuoksi hengitysvaikeus johtaa keskosilla nopeasti hengitysvajaukseen. Keskosten lisäksi myös alle 3-kuukauden ikäiset lapset sairastuvat herkemmin hengitystieinfektioihin heikomman immuniteetin vuoksi ja taudinkuva on yleensä vaikeampi lyhyempien ja ahtaampien hengitysteiden, sekä pienemmän keuhkojen hengitysreservin vuoksi. (Cooper ym. 2003: 453.) Infektioita esiintyy myös paljon erityisesti päiväkotihoidon aloittavilla lapsilla, koska he altistuvat yhtäkkiä eri taudinaiheuttajille, joita vastaan heillä ei ole vielä kehittynyt immuniteettia. Lapsen elimistön immuunijärjestelmä kuitenkin kehittyy jatkuvasti elimistön altistuessa uusille taudinaiheuttajille. Päiväkoti-ikäiset lapset sekä pienet lapset, joiden sisarukset ovat päiväkodissa tai koulussa, altistuvat monille eri taudinaiheuttajille. (Cooper ym. 2003: 453; Siba 2011: 28.) Hengitystieinfektioiden riskiryhmät: Keskoset Alle 3-kuukauden ikäiset lapset Lapset joilla on krooninen keuhkosairaus, synnynnäinen sydänsairaus tai synnynnäinen immuunipuolustuksen sairaus Lapset, joita ei ole imetetty Päiväkoti-ikäiset lapset sekä lapset, joilla on sisaruksia päiväkodissa tai koulussa Passiiviselle tupakoinnille altistuvat lapset (Cooper ym. 2003: 453; Siba 2011: 28.) RS-virus RS-virus (respiratory syncytial-virus) on helposti tarttuvan luonteensa vuoksi maailmanlaajuisesti yleisin pienten lasten ylä -ja alahengitysteiden infektioita aiheuttava virus (Banning 2006: 751; Korppi 2007). Virus kuuluu paramyksoviruksiin, pneumovirusten

17 12 ryhmään (RSV. 2009). RSV:n aiheuttamat infektiot ovat yleisimpiä alle 5-vuotiailla lapsilla, etenkin 2 6-kuukauden ikäisillä imeväisillä. (Banning 2006: 751.) RSV aiheuttaa etenkin suurimman osan alle 2-vuotiaiden lasten bronkioliitista ja pneumoniasta (Cooper ym. 2003: 452). Vasta-ainetutkimuksilla on osoitettu, että melkein kaikki lapset sairastavat ainakin yhden RSV:n aiheuttaman infektion kahteen ikävuoteen mennessä (Cooper ym. 2003: 452; Korppi 2007). RS-viruksen aiheuttamat infektiot ovat helposti tarttuvia. RS-virus leviää pisara -tai kosketustartuntana. Se voi pysyä elinympäristön pinnoilla jopa kuuden tunnin ajan. (Banning 2006: 752.) RS-virus leviää helposti paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Tämän vuoksi päiväkodissa käyvät lapset, kouluikäiset lapset ja työssä käyvät aikuiset ovat tyypillisiä viruksen levittäjiä. (Cooper ym. 2003: 453; Korppi 2007.) RSV-infektiot esiintyvät epidemioina. Suomessa RSV-infektiot esiintyvät joka toinen vuosi, parittomina vuosina erityisesti marras-helmikuussa. Yksittäisiä tapauksia voi esiintyä ympäri vuoden. (RSV ) Epidemioiden aikana virusta esiintyy niin paljon, että siltä on vaikea välttyä (Korppi 2007). Sairastunut henkilö levittää virusta noin viikon ajan sairauden alusta lähtien (RSV. 2009). RSV-infektoiden itämisaika on n. 4 5 päivää (Banning 2006: 752; RSV. 2009). RSV voi aiheuttaa pienimmille lapsille vaikean alahengitystieinfektion, kun taas vanhemmille lapsille ja aikuisille RSV aiheuttaa yleensä lähinnä flunssan kaltaisia oireita (Cooper ym. 2003: 452; Korppi 2007). RSV kulkeutuu hengitysteihin joko nenän -tai silmän limakalvojen kautta tarttuen limakalvojen epiteelisoluihin, eli pintasoluihin. RS-virus leviää alahengitysteihin hengitysteitä pitkin jakautumalla ja tartuttamalla uusia soluja. Puolustusreaktio virusta vastaan käynnistyy, kun virus pääsee elimistöön. Eli kun RSV tarttuu elimistön soluihin, immuunijärjestelmä laukaisee erkoistuneiden valkosolujen, neutrofiilien sekä tulehdusta vastaan taistelevien proteiinien tuotannon ja kerääntymisen infektoituneelle alueelle puolustusreaktiona. (Banning 2006: ) Elimistön puolustusreaktioon kuuluu tulehdusreaktio, jonka tarkoituksena on poistaa elimistölle vieraita aineita ja käynnistää paraneminen (Seppälä Meri 2011: ). Tulehdusta vastaan taistelevat solut puhdistavat ja tappavat infektoituneita soluja. Tämän seurauksena kuolleita soluja kertyy, mikä johtaa obstruktioon eli ahtaumaan pienissä ilmateissä. (Cooper ym. 2003: 453.) Tulehdustilassa myös verenkierron ja verisuonten läpäisevyyden lisääntymisen vuoksi infektoituneeseen kudokseen kertyy tulehdussoluja ja nestettä, jotka aiheuttavat turvotusta. Tulehduksessa nesteen kierto infektoituneessa kudoksessa lisääntyy. (Seppälä Meri 2011: ) Hengitysteissä tulehdusreaktio aiheuttaa myös li-

18 13 manerityksen lisääntymisen, joka tukkii hengitysteitä. (Banning 2006: ). Tulehdusreaktiossa siis limakalvot turpoavat ja hengitystiet täyttyvät limasta ja tulehdusnesteestä. Normaalisti hengitystapahtumassa sisäänhengityksessä keuhkorakkulat avautuvat, jotta ilma kulkee keuhkorakkuloihin, ja uloshengitysvaiheessa sulkeutuvat. Keuhkorakkuloiden tukkeutuminen limasta ja tulehdusnesteestä johtaa ongelmiin uloshengitysvaiheessa, koska muutenkin sulkeutuvat keuhkorakkulat ovat lisäksi ahtautuneet. Tämä johtaa huonoon kaasujenvaihtoon, lisääntyneeseen hengitystyöhön ja uloshengitysvaikeudelle tyypilliseen vinkunaan. (Cooper ym. 2003: 453.) RSV-infektiot ovat yleisimpiä lapsilla, joita ei ole imetetty, ja jotka altistuvat tupakansavulle. Myös ahtaasti elävät ja päivähoidossa käyvät lapset ovat erityisen alttiita sairastumaan RSV-infektioon. Riskiryhmässä RSV-infektioille ovat keskoset, joille ei ole kehittynyt minkäänlaista immuunipuolustusta RS-virusta vastaan. Keskosilla on myös ahtaammat hengitystiet ja energiareservit ovat pienemmät, joten hengityksen vaikeutuessa heille kehittyy helpommin ja nopeammin hengitysvajaus. (Cooper ym. 2003: ). Vaikealle infektiolle ovat alttiita etenkin alle kolmen kuukauden ikäiset lapset (Korppi 2007). Riskiryhmään kuuluvat myös lapset, joilla on synnynnäinen sydänsairaus, keuhkosairaus tai immuunipuolustukseen vaikuttava sairaus (Cooper ym. 2003: ; Korppi Ruuskanen 2007a: 195; Korppi 2007). RSV ei tartu yhtä helposti vanhempiin lapsiin koska heillä on tehokkaampi puolustuskyky (Banning 2006: 752). RSV myöskin uusiutuu helposti, koska RSV infektio ei aiheuta pysyvää immuniteettia virusta vastaan (Cooper ym. 2003: 452; Korppi 2007). Ensimmäinen RSV tartunta on voimakkain ja seuraavien tartuntojen oireet ovat usein lievempiä (RSV. 2009) Bronkioliitin oireet Bronkioliitti on akuutti viruksen aiheuttama tulehdus, jossa uloshengitys vaikeutuu. Bronkioliitissa uloshengitysvaikeus johtuu alahengitysteiden ahtautumisesta, pienten keuhkoputkien ja niitä ympäröivän kudoksen tulehduksen vuoksi. (Korppi Ruuskanen 2007a: 193; Korppi Jartti Eskola 2012: 81.) Virusinfektio saa aikaan hengitysteiden epiteelin vaurion. Tämä johtaa keuhkoputkien seinämän turvotukseen ja limanerityksen lisääntymiseen. (Korppi Ruuskanen 2007a: ) Bronkioliitin yleisin aiheuttaja on RS-virus. Tyypillisimmin 1 6-kuukauden ikäiset lapset sairastuvat bronkioliittiin. (Korppi Ruuskanen 2007a: 193; Korppi ym. 2012: 81; Siba 2011: 29.) Pienten lasten kapeat ilmatiet ovat alttiita ahtautumiselle (Korppi Ruuskanen 2007a: ). Euroopassa bronkioliitti rajataan ensimmäiseksi infektion aiheuttamaksi uloshengitysvai-

19 14 keudeksi alle vuoden ikäisellä lapsella. Yli vuoden ikäisellä lapsella ja oireiden toistuessa puhutaan obstruktiivisesta bronkiitista. (Korppi Ruuskanen 2007a: 194; Korppi Järvinen 2011: 441.) RSV-bronkioliittia pidetään yhtenä kätkytkuoleman taustasyynä (Valmari 2003: 1847). Bronkioliittia sairastavat lapset ovat alle 1-vuotiaita, joten bronkioliittia sairastavat lapset tarvitsevat yleensä sairaalahoitoa (Castren ym. 2012: 347). Riskiryhmässä sairastua bronkioliittiin ovat synnynnäistä sydänvikaa, lihassairautta ja keskosen kroonista keuhkosairautta sairastavat lapset. Äidin raskaudenaikainen tupakointi lisää vaikean bronkioliitin ja myöhempien keuhko-ongelmien riskiä. Riskipotilailla lisääntynyt hengitystyö johtaa väsymiseen ja hengitysvajaukseen herkemmin kuin perusterveillä. Bronkioliitin sairastaneista lapsista yli puolella esiintyy myöhemmin hengityspuolen ongelmia bronkioliitin sairastamisen vuoksi. Osa lapsista voi kärsiä toistuvista obstruktiivisista bronkiiteista, osalle kehittyy astma ja osalle jää alentunut hengitysfunktio lähinnä pienten ilmateiden alueelle. (Korppi Ruuskanen 2007a: 194,197.) Bronkioliitti alkaa ylähengitysteiden oireilla: tukkoisuudella, yskällä ja nuhalla. 1 3 päivän sisällä nuhaoireiden alusta voivat kehittyä alahengitysteiden oireet. Alahengitysteissä tulehdustilan kehittyessä limaisuus lisääntyy ja vähitellen tukkii hengitysteitä. Tämä johtaa hengitysvaikeuden kehittymiseen 3 5 vuorokauden aikana ylähengitysteiden oireiden alkamisesta. (Banning 2006: 752; Korppi Ruuskanen 2007a: 194.) RSV-bronkioliitti voi pienimmille lapsille aiheuttaa hyvinkin vakavia oireita (Cooper ym. 2003: 452; Korppi 2007). RSV-bronkioliitti voi olla lieväoireinenkin, jolloin lapsella on nuhaa, kevyttä yskää ja lämmönnousua 1 3 päivän ajan. Keskivaikean RSVbronkioliitin oireisiin voi kuulua yskää, kuumetta ja vähentynyttä ruokahalua. (Cooper ym. 2003: 453.) Keuhkojen auskultaatiossa voi myös kuulua sisäänhengityksen lopussa hienojakoisia rahinoita ja pidentyneen uloshengityksen aikana vinkunoita (Korppi Ruuskanen 2007a: ). RSV-bronkioliitin kehittyessä pahemmaksi ja tulehdusreaktion edetessä hengitysteissä, hengitys vaikeutuu hengitysteiden ahtautuessa liman ja turvotuksen vuoksi. Hengityksen vaikeutuessa lapsi joutuu tekemään enemmän työtä hengittääkseen. Lisääntynyt hengitystyö näkyy nenähengittävissä imeväisissä nenänsiipihengityksenä ja tihentyneenä hengityksenä. (Cooper ym. 2003: 453.) Hengityksen nopeutuminen (yli 50/min) on merkki hypoksiasta tai uhkaavasta hypoksemiasta (Korppi Ruuskanen 2007a: 195). On hyvä muistaa, että selväkään hypoksia ei pienessä imeväisessä välttämättä näy syanoosina. (Valmari 2003: 1847.) Alentunut happisaturaatio kertoo hypoksiasta ja

20 15 se voidaan todeta pulssioksimetrilla (Korppi Ruuskanen 2007a: 194). Vaikeaan taudinkuvaan voi kuulua myös rintakehällä näkyvät vetäytymät kylkiväleissä ja ylävatsalla, syömisvaikeudet nenänieluun erittyvän liman ja työlään hengityksen vuoksi, sekä elimistön kuivuminen. Vaikeassa bronkioliitissa auskultoiden keuhkoista hengitysäänet voivat olla hiljentyneet. Jos lapsi ei pääse hoitoon ajoissa tai RSV-bronkioliitti kehittyy hyvin vakavaksi, lapselle voi kehittyä akuutti hengitysvajaus. Lapsesta tulee voimaton, hypoksinen ja lapsi voi ruveta apneoimaan. (Cooper ym. 2003: 453.) Apnea onkin hyvin tyypillinen bronkioliitin oire (Valmari 2003: 1847; Korppi Ruuskanen 2007a: 195). Apneakohtausten välillä vointi saattaa olla petollisen hyvä (Valmari 2003: 1847). Tyypilliset bronkioliitin oireet, lapsen ikä, sekä molemminpuolisesti epänormaalit hengitysäänet voivat auttaa erottamaan bronkioliitin pneumoniasta. Toisaalta oireiden perusteella näitä sairauksia on vaikea erottaa toisistaan, ja ensihoito on molemmissa sairauksissa oireenmukaista ja tilanteesta riiipuvaa. (Siba 2011: 30.) Obstruktiivisen bronkiitin oireet Obstruktiivinen bronkiitti on lasten äkillinen hengitysteitä ahtauttava hengitystieinfektio, johon liittyy uloshengitysvaikeutta. Obstruktiivista bronkiittia esiintyy %:lla lapsista ja tyypillisesti lapset sairastuvat 6 kk - 3 -vuotiaina. (Korppi Mäkelä Vanto 2007: 200.) Obsruktiiviseen bronkiittiin sairastuu tyypillisimmin lapsi, joka on aiemmin sairastanut bronkioliitin (Korppi Ruuskanen 2007a: 197), tai, jolla on hengitysteiden obstruktiotaipumus. Obstruktiotaipumusta on lapsella, jolla on kapeat hengitystiet tai taipumusta yliärtyviiin keuhkoputkiin (Korppi Järvinen 2011: 443). Tavallisin taudinaiheuttaja on jokin virus, kuten RS-virus. 0 6-vuotiaat lapset ovat herkkiä hengitysteiden ahtautumiselle ahtaiden keuhkoputkien vuoksi. Keuhkoputkien supistuminen aiheuttaa tämän ikäisillä lisääntyneen hengitysvastuksen hengitysteissä. Tämä johtaa herkästi hengityksen vaikeutumiseen infektion yhteydessä. (Korppi ym. 2007: 200.) Obstruktiivinen bronkiitti alkaa kuivalla ärsytysyskällä, johon liittyy uloshengityksen vaikeutumista. Uloshengitys pidentyy ja hengitysäänet vinkuvat uloshengityksessä. Vinkuvat hengitysäänet aiheutuvat ilman kulkemisesta ahtautuneissa ilmateissä. Hengityksen vaikeutuessa hengitystaajuus nousee ja rintakehälle ilmaantuu vetäytymiä sisäänhengityksessä. (Korppi ym. 2007: ; Korppi Järvinen 2011: 443.) Obstruktiivisen bronkiitin kehittyessä edelleen, keuhkoista rupeaa kuulumaan limarahinoita lisääntyneen limanerityksen vuoksi. Hengityksen vaikeutuessa lapsi joutuu käyttämään apu-

21 16 hengityslihaksiaan. Hengityksestä tulee pinnallista, lapsen hartiat ovat kohoasennossa ja pallean liikkeet korostuvat. Vaikeassa obstruktiivisessa bronkiitissa hengitysäänet voivat hiljentyä ja vinkunat hävitä kokonaan. (Korppi ym. 2007: 200.) Keuhkojen auskultaatiossa hengitysäänet voivat kuulostaa myös petollisen normaaleilta, jos lapsi hengittää pinnallisesti (Castren ym. 2012: 347). Lapsen levottomuus ja huono yleistila sekä tihentynyt hengitys kertovat yleensä elimistön hapenpuutteesta. (Korppi Järvinen 2011: 443) Pneumonian oireet Pneumonia eli keuhkokuume on bakteerin tai viruksen aiheuttama keuhkokudoksen tulehdus (Korppi Järvinen 2011: 444). Suomessa pneumonian sairastaa alle 5- vuotiaista lapsista 36 lasta 1000 lapsesta vuodessa, ja puolet näistä lapsista hoidetaan sairaalassa. Lapsella hengitystiet ovat kapeat, etäisyys ylähengitysteistä keuhkorakkuloihin on lyhyt ja limaneritys on runsasta. Lapset sairastavat paljon ylähengitysteiden virusinfektioita, jotka altistavat keuhkokuumeelle. Keuhkokuumeen riski on suurentunut, jos lapsella on hengitysteiden tai keuhkojen rakenteellinen poikkeavuus, tai immuniteettia alentavia tiloja. (Korppi Ruuskanen 2007b: 207.) Tutkimuksissa on osoitettu, että keuhkokuumeista 25 % on virusten aiheuttamia, 25 % bakteerien aiheuttamia, 25 % virus-bakteeri-sekainfektioita ja 25 % muista syistä aiheutuvia keuhkokuumeita (Korppi Ruuskanen 2007b: ). Viruspneumonia on yleisempi alle 3-vuotiailla lapsilla ja bakteeripneumonia on yleisempi yli 3-vuotiailla lapsilla (Kline 2003: 62; Juvén ym. 2003: 52). Pneumokokki aiheuttaa kolmasosan keuhkokuumeista lapsilla. RSV aiheuttaa kolmasosan alle kouluikäisten lasten keuhkokuumeista, jotka vaativat sairaalahoitoa. (Korppi Ruuskanen 2007b: ) Alle 5- vuotailla lapsilla RSV onkin yleisin keuhkokuumetta aiheuttava virus (Korppi Järvinen 2011: 445). Tyypillinen pneumonia alkaa nopeasti. Tyypillisessä pneumoniassa kuume on korkea ja lapsella esiintyy hengitysteiden oireita, kuten yskää ja tihentynyttä hengitystä ilman kliinisesti todettavaa sisään -tai uloshengitysvaikeutta. Hengitys saattaa olla pinnallista ja auskultaatiossa voidaan kuulla infektioalueella rahinoita yleensä sisäänhengityksessä. Hengitysäänet voivat olla myös hiljentyneet tai puuttua kokonaan sairaalta alueelta. Tyypillisesti pneumoniassa hengitysäänet ovat toispuoleiset, mikä on yleensä selkeä ero bronkioliittiin. Keuhkokuume voi aiheuttaa keuhkokuumeelle tyypillisiä oireita tai

22 17 myös niin sanotusti epätyypillisiä oireita. Lapsella voi olla esimerkiksi vain lievää kuumetta tai vatsakipua. Keuhkokuumeeseen voi liittyä myös muita oireita. (Kline 2003: 62; Korppi Ruuskanen 2007b: ) Vaikka keuhkokuume on hengitystieinfektio, siihen ei välttämättä edes liity hengitystieoireita. Juven ym. (2003: 54) vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan 11 %:lla heidän tutkimistaan lapsipotilaista ei ollut ollenkaan hengitystieoireita. Jos infektio on vakava, lapsi voi olla syanoottinen, lapsi voi väsyä hengittämiseen ja ruveta apneoimaan (Kline 2003: 62). Tyypillisesti imeväis-ikäisillä lapsilla pneumoniaan kuuluu voimakkaat sierainten ja nenänpään liikkeet (Alaspää Holmström 2008: 92.) Vakavampi pneumonian taudinkuva oli Michelow ym vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan heidän tutkimuksessaan mukana olleilla lapsilla, joilla keuhkokuumeen aiheutti bakteeri tai sekainfektio bakteerista -ja viruksesta. Näillä lapsilla pneumoniaan kuului korkeampi kuume sairaalaan tulon jälkeen ja näistä lapsista suhteellisesti suuri osa tarvitsi hengityksen avustamista ventiloinnilla tai muulla hengityksen avustamisen muodolla. Bakteeripneumoniaan liittyi etenkin korkea kuume >38,4C sekä runsas keuhkoihin kertyneen tulehdusnesteen määrä. (Michelow ym. 2004: 701, 705.) Myös Paul Siban (2011: 28) mukaan bakteeripneumoniaa sairastavilla lapsilla on yleensä vakavampi taudinkuva ja kuume on korkea > 38,5 C. Keuhkokipu, päänsärky ja hiljentyneet hengitysäänet olivat yleisempiä bakteeripneumoniaa sairastavilla potilailla (Juven ym. 2003: 55). Lapset, joilla oli viruksen aiheuttama pneumonia, olivat nuorempia ja vinkunaa hengitysäänissä esiintyi enemmän, kuin lapsilla, joilla oli bakteerin aiheuttama keuhkokuume (Michelow ym. 2004: 706). Viruspneumoniaa sairastavilla lapsilla keuhkokuumeeseen liittyi myös useammin korvatulehdus, hengenahdistusta ja rahinoita keuhkoja auskultoitaessa (Juven ym. 2003: 52). Paul Siban (2011: 28) mukaan viruspneumoniaa sairastavilla lapsilla on yleensä matalampi kuume, ja koska lapset ovat nuorempia kuin bakteeripneumoniaa sairastavat lapset, heillä on enemmän vetäytymiä rintakehällä joustavamman rintakehän vuoksi. Hänenkin mukaansa myös vinkuna on tyypillisempää viruspneumoniaa sairastavilla. Yleisimpiä pneumoniassa esiintyneitä oireita olivat Juven ym. (2003: 53) tekemän tutkimuksen mukaan: kuume 96 %, yskä 76 %, nuha 48 %, hengenahdistus 37 % ja uneliaisuus 31 % potilaista. Hengitystaajuus oli >40/min 51 %, >50/min 30 % potilaista. 24 % potilaista oli tyypillisiä rahinoita keuhkojen auskultaatiossa. Alle 2-vuotiailla lapsilla oli useammin hengenahdistusta ja nuhaa, yli 2-vuotiailla lapsilla puolestaan useammin päänsärkyä ja keuhkosärkyä. Vanhempi lapsi tosin osaa ilmaista kivun tunnetta pa-

23 18 remmin. Mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän auskultoiden kuului rahinoita ja vinkumista keuhkoista. Yli 2-vuotiailla lapsilla oli useammin joko normaalit hengitysäänet, tai hiljentyneet hengitysäänet, toisin kuin alle 2-vuotiailla lapsilla. (Juven ym. 2003: 53.) Pneumoniaan voi liittyä seuraavia oireita: Kuume Ylähengitystieoireet, kuten yskä, nuha ja limaneritys Oksentelu Ripuli Hengitysäänet voivat olla normaalit, rahisevat, vinkuvat tai hiljentyneet. Hengitysäänien puolierot ovat tyypillisiä. Lapsi yleisvoinniltaan unelias ja voimaton Ruokahalu voi olla heikentynyt Hengenahdistus, tiheä hengitystaajuus, pinnallinen hengitys, nenänsiipihengitys, apuhengityslihaslihasten käyttö Keuhkokipu, vatsakipu, päänsärky (Juven ym. 2003: 53). 4.3 Lasten alahengitystieinfektiosta johtuvat hengitysvaikeudet ensihoidossa Lasten hengitysvaikeudet ovat yleisimpiä lapsiin liittyviä ensihoitotilanteita (Hiltunen 2005: 266). Hengitysvaikeus johtaa lapsella nopeasti hengitysvajaukseen. Hengitysvajaus voi lapsella johtaa nopeasti hengitysekshaustioon, kun elimistön kompensaatiomekanismit pettävät. Lapsella kompensaatiomekanismit ovat kehittymättömät, joten hengitysvaikeus etenee nopeasti hengitysvajaukseen ja jopa hengitysekshaustioon. (Karjalainen 2003: 143; Stewart 2006: 4.) Hengitysvajaus on elintoimintohäiriö, jossa on kyse happeutumisen häiriöstä, jossa keuhkotuuletus on vajanaista, mikä aiheuttaa hiilidioksidin kertymisen elimistöön ja hengitystyön lisääntymisen (Käypä hoito 2006). Hengitysvajaus on lapsilla yleisin syy sydänpysähdykseen, joten hengitysvaikeuden hoito ja hengitysvaikeuden oireiden nopea tunnistaminen on ehdottoman tärkeää (Stewart 2006: 4; Siba 2011: 28). Hengitysvaikeuden oireet ja merkit lapsessa voivat olla joko helposti havaittavia tai haastavia huomata (Stewart 2006: 4). Ongelmia voi tulla, jos vanhemmat eivät ymmärrä oireiden vakavuutta ja hakevat apua vasta siinä vai-

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot

BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2006-2007 BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.

Lisätiedot

Tutkimus vuotiaille

Tutkimus vuotiaille Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

PIENET HENGENAHDISTELIJAT

PIENET HENGENAHDISTELIJAT PIENET HENGENAHDISTELIJAT LL Minna Mecklin 29.9.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat Bronkioliitti Obstruktiivinen bronkiitti 1 Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009 TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Hengityselimistön lääkkeet

Hengityselimistön lääkkeet Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Hengitystiet imetään, kun

Hengitystiet imetään, kun POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa 19.4.2016 Risto Vesanto Ensihoitopäällikkö Vshp ensihoidon tulosyksikkö Sisältö Triage ennen ja nyt Vaasassa Triagen ajatus: Mikä ihmeen

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

IMEVÄISEN JA LEIKKI-IKÄISEN ÄKILLISEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITO SAIRAALAN ULKOPUOLELLA

IMEVÄISEN JA LEIKKI-IKÄISEN ÄKILLISEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITO SAIRAALAN ULKOPUOLELLA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2012 Jaana Heinonen, Laura-Maria Poikela & Hanna Vivolin IMEVÄISEN JA LEIKKI-IKÄISEN ÄKILLISEN HENGITYSVAIKEUDEN HOITO SAIRAALAN ULKOPUOLELLA TURUN

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

HENGITYSVAIKEUSPOTILAAN TYÖDIAGNOOSIN MÄÄRITTÄMINEN ENSIHOITOVAIHEESSA

HENGITYSVAIKEUSPOTILAAN TYÖDIAGNOOSIN MÄÄRITTÄMINEN ENSIHOITOVAIHEESSA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Heidi Haavisto, Akseli Peltola & Jake Valtanen HENGITYSVAIKEUSPOTILAAN TYÖDIAGNOOSIN MÄÄRITTÄMINEN ENSIHOITOVAIHEESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Keuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin

Keuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin Katsaus Miten auskultoin lapsen keuhkot Matti Korppi Lapsen hengitysteiden oireyhtymien diagnostiikka perustuu pääosin lääkärin tekemiin fysikaalisiin havaintoihin. Kuitenkin termit, joilla inspektio-

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola Lataa Kirjailija: Kaarlo Jaakkola ISBN: 9789526861401 Sivumäärä: 396 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.80 Mb Kärsitkö hengitysteiden sairauksista,

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE

OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE Katja Loikkanen OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.1.2014 Tekijä(t) Katja Loikkanen Koulutusohjelma

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Jonna Luukkonen & Juuli Saloranta Lahden ammattikorkeakoulu 2016 SAATEKIRJE Keskosen hoitotyö tehohoidon aikanaopas on tehty

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

Vastasyntyneen ilmatieongelmat Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Hengitysvaikeudesta kärsivän lapsen perheen puhelinohjaus Simulaatiocase lastenhoitotyön opetukseen. Maria Hokkanen Kaisa Pyhäluoto

Hengitysvaikeudesta kärsivän lapsen perheen puhelinohjaus Simulaatiocase lastenhoitotyön opetukseen. Maria Hokkanen Kaisa Pyhäluoto Maria Hokkanen Kaisa Pyhäluoto Hengitysvaikeudesta kärsivän lapsen perheen puhelinohjaus Simulaatiocase lastenhoitotyön opetukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja Hoitotyö Opinnäytetyö 17.4.2015

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

UUDEN ENSIHOITOLAIN VAATIMUKSET PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJILLE. Kari Porthan Ensihoitopäällikkö Helsingin pelastuslaitos

UUDEN ENSIHOITOLAIN VAATIMUKSET PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJILLE. Kari Porthan Ensihoitopäällikkö Helsingin pelastuslaitos UUDEN ENSIHOITOLAIN VAATIMUKSET PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJILLE Kari Porthan Ensihoitopäällikkö Helsingin pelastuslaitos Sisältö Mitä laki sanoo? Mitä potilas ajattelee? Millä tyydytetään potilaan tarpeet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot