Suomen Ratsastajainliitto ry.

Transkriptio

1 Suomen Ratsastajainliitto ry TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 kannen kuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen Toimintasuunnitelma Esipuhe 3 2. Organisaatio Organisaatiouudistus Toimintatavat Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Aluetoiminta Tallijärjestelmä 7 3. Pääteema 7 4. Koulutus Valmentajakoulutus Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Nuorisotoiminnan koulutus Harraste- ja seuratoiminnan koulutus Ammatillinen koulutus Valmennus Valmennusjärjestelmän kuvaus Valmennusryhmät Valmennuksen toteutus ja tukeminen Kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminta Kilpailujärjestelmän kuvaus Kilpailukalenteri Huippu-urheilu Eettisyys ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Antidopingtyö Harraste- ja seuratoiminta Aluetoiminta Seurapalvelut Tallitoiminta Hevostaitojen edistäminen Harrasteliikunta Erityisryhmien ratsastus Edunvalvonta, yhteiskunta, olosuhteet Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Olosuhteet ja turvallisuus Markkinointi ja viestintä Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Viestintä Talous Jäsenmaksut Yhteisöjäsenmaksut Green Card Lisenssit ja kilpailuluvat Toimitusmaksu 33 Talousarvioehdotus toimintasuunnitelman lopussa. Aluejaostojen toimintasuunnitelmat erillisessä liitteessä. Syyskokouksen tekemät muutokset merkitty punaisella. 2

3 1. Esipuhe Suomen urheilumaailman rakenteiden muutosprosessi jatkuu Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry perustivat yhdessä uuden järjestön 18. kesäkuuta Uuden järjestön tehtäviä ovat yhteisten valintojen toteuttaminen, aluejärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön johtaminen ja koordinointi sekä jäsenjärjestöille tarjottavien palveluiden johtaminen ja organisointi. Huippu-urheilun ja seuratoiminnan kehittäminen ovat tulevaisuuden toiminnan muotoja. SLU:n syyskokouksessa marraskuussa 2011 päätetyt viisi yhteistä valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin 2) koulupäivässä tunti liikuntaa 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen 4) ratkaisut urheilijan polulla 5) edellytykset ja olosuhteet kunnossa määrittävät jatkossa yhteistä tekemistä entistä konkreettisemmin. Ratsastajainliitto on ollut aktiivisesti mukana luomassa uuden järjestön ensiaskeleita. Pääsihteeri ja urheilujohtaja ovat osallistuneet uuden järjestön ja huippuurheilun muutostyöryhmän kokouksiin, ja seurapalvelupäällikkö on ollut jäsenenä seuratoiminnan laadun kehittämisen operatiivisessa työryhmässä sekä SLU:n jäsen- ja seurapalveluvaliokunnassa. Uusi järjestö aloittaa täyden toiminnan vuoden 2014 alusta. Uusi järjestö vaikuttaa jo vuonna 2013 myös Ratsastajainliiton resursseihin ja henkilöstön toimenkuviin. Suomen Ratsastajainliiton strategia ja organisaatio sekä Hyvä hallintotapa -projekti Suomen Ratsastajainliiton käynnistämät projektit ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Toimiston organisaatiomuutosta on käytännön kokemusten perusteella hiottu vielä syksyllä Organisaatio voi elää vielä vuoden 2013 aikana. Hyvä hallintotapa -projektin laatiman organisaation ohjeistuksen on suunniteltu valmistuvan seuraavaan kevätkokoukseen. Uuden strategian laatiminen etenee ryhmittäin (kokonaisstrategia, huippu-urheilu, kansallinen urheilu, harrastetoiminta, viestintä ja tallitoiminta). Ryhmien työstä raportoidaan vuoden 2012 syyskokouksessa. Vuoteen 2020 tähtäävä strategia valmistuu vuoden 2014 syyskokoukseen. Hyvät käytöstavat ja eettiset arvot Ratsastajainliiton hallitus on huolissaan huonoista kehityssuunnista käytöstavoissa, hevosten käsittelyssä sekä hevostaidoissa. Ratsastajainliittoon saapuu enenevässä määrin valituksia, jotka liittyvät käytöstapoihin, puutteellisiin hevostaitoihin tai eettisiin asioihin. Hallitus on nimittänyt Matti Kuusen vetämään työryhmää, jonka tarkoituksena on korostaa hyviä käytöstapoja ja hevostaitoja, huolehtia eettisten arvojen toteutumisesta ja ennaltaehkäistä kurinpitoasioita. Tässä kysymyksessä myös opettajille, valmentajille ja kokeneemmille kilpailijoille asettuu suuri vastuu. Ratsastajainliitto uudisti jäsenten tapaturmavakuutuksen ehtoja pari vuotta sitten. Uutena asiana perusvakuutukseen tuli vaurioituneen kypärän korvaus viiteensataan euroon asti. Väärinkäytösten vuoksi korvauksen enimmäismäärä joudutaan alentamaan sataan euroon. On käynyt myös ilmi, että jäsenemme jopa neuvovat netissä toisiaan tekemään vakuutuspetosta. Eettisyys on tällaisesta todella kaukana! Suomessa on tiukka tupakkalaki, ja se kieltää tupakoinnin urheilukilpailuissa. Matti Kuusi on luvannut työryhmineen ottaa kantaa myös tähän ongelmaan ratsastuskilpailuissa. Seura- ja tallipalvelut Ratsastajainliiton seuratoiminta pohjautuu koko Suomen urheilumaailman yhteiseen seuratoiminnan visioon 2020: Seuroissa urheillaan ja kilpaillaan, liikutaan ja liikutetaan, opitaan ja osataan, tehdään ja toimitaan yhdessä. Seuratoiminta antaa iloa, elämyksiä ja merkityksiä elämään. Vuoden 2013 teemaan liittyen toiminnan painopisteenä on seuratoimijoiden kouluttaminen ja tukeminen niin, että samalla vahvistetaan vapaaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Seurapalveluja kehitetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminta on muuttunut projektiluonteisemmaksi, mikä on hyvä tunnistaa. Koulutuksissa hyödynnetään SLU-alueiden osaajia, jotka tuntevat toimintakentän. Seurat ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun selkäranka, ja ne toteuttavat terveyttä edistävää liikuntaa. Urheilulajien myönteisiä vaikutuksia ei ole hyödynnetty riittävästi terveyden edistämisessä. Suomalaiset liikkuvat liian vähän terveytensä kannalta, ja tutkimukset ovat osoittaneet liikkumattomuuden olevan neljänneksi johtava kuolinsyy maailmassa. Seuroilla on mahdollisuus olla vaikuttamassa yhteiskunnallisesti tärkeään asiaan, yhteiseen hyvinvointiin. 3

4 Urheillen terveyttä -ohjelman avulla kautta toteutetaan liikuntamaailman yhteistä Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -visiota. Uudella yhteistyöllä lajiliittojen ja aluejärjestöjen kanssa toteutetaan pitkäjänteinen ja systemaattinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja ikääntyneiden määrää urheiluseuroissa kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Urheillen terveyttä -ohjelma tukee seuratoiminnan kehittämistä koko elämänkaarella. Ratsastajainliitto on vahvasti mukana ohjelman toteuttamisessa ja seurapalvelupäällikkö kuuluu sen valtakunnalliseen kehittämistyöryhmään. Tallitoiminnan suunnittelun avuksi on luotu laadun kehittämiseen ja olosuhteiden parantamiseen tähtäävä Laatuportaat -käsikirja. Vuonna 2011 kuusi jäsentallia saavutti korkeimman portaan ja sai käyttöönsä Laatutalli -merkin. Kaikkien jäsentallien toivotaan kehittävän toimintaansa Laatuportaiden avulla. Laatuportaat -käsikirjaa uudistetaan kevään 2013 aikana yhteistyössä master-tason ratsastuksenopettajakurssilaisten kanssa. Urheilutoiminnan haasteet Vuoden 2013 huippu-urheilun päätavoitteet ovat lajien MM- ja EM-kilpailuissa, Nations Cup -esteratsastuskilpailuissa ja ikäkausijoukkueiden menestymisessä Euroopan sekä Pohjoismaiden/Baltian mestaruuksissa. Urheilijoiden kehittymisedellytysten ja lajin näkyvyyden kannalta kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat merkittävässä roolissa. Kansainvälinen ratsastajainliitto, FEI, uudistaa esteratsastuksen maiden välisen joukkuekilpailun, Nations Cupin, rakennetta. Näyttää todennäköiselle, että Suomessa järjestetään Nations Cup -kilpailu kolmen tähden tasolla Ypäjällä elokuussa. Uusi Talent-ohjelma käynnistetään tavoitteena varmistaa menestysedellytyksiä omaavien uusien ratsastajien nousujohteinen kehitys. Samalla aktivoidaan ratsastuksen urheiluakatemiatoimintaa, missä Ypäjän Hevosopistolla on keskeinen rooli. Panostusta tuloksia tuottaneeseen kilpailuvalmennukseen sekä maajoukkuetoiminnan oheisharjoitteluun ja tukipalveluihin jatketaan. Liitto jatkaa ratsastuksen olosuhdeprojektien tukemista ja kilpailutoiminnan kehittämistä. Liitto on panostanut Laakson ratsastusstadioniin parantamiseen yhteensä euroa. Helsingin kaupungin toteuttaman projektin kokonaisbudjetti on euroa, ja se jatkuu vuonna 2013 valaistuksen osalta. Kastelujärjestelmä valmistuu vuoden 2012 aikana samoin kuin IT-yhteyksien parantaminen. Oulun Äimäraution kentän suunnittelua ja perusparannusta tuetaan ensi vuonna, kuten myös muutamia muita keskeisiä kilpailukenttiä. Muita kilpailutoiminnan kehittämisprojekteja ovat mm. kilpailutasojärjestelmän ja sarjakilpailujen uudistaminen sekä uusien junioreiden ja nuorten sarjojen käynnistäminen. Vuonna 2012 Yle näytti tunnin lähetykset koulu- ja esteratsastuksen SM-kilpailuista sekä GP-finaalista ja Volkswagen Leading Rider -kilpailusta. Liitto vastaa osasta tuotantokustannuksista, ja kokonaiskulu on yli euroa vuodessa. Televisiointeja jatketaan yhteistyössä Ylen kanssa vuonna Maailmancup- ja muut Helsinki Horse Show n televisioinnit ovat siirtyneet myös pääosin järjestäjän maksettavaksi. Kokonaisbudjetti on näidenkin osalta euroa. Liiton talous Vuoden 2013 budjetti on laadittu euroa ylijäämäiseksi. Hallitus ei esitä vuosikokoukselle jäsenmaksujen korottamista vakuutusmaksujen noususta huolimatta. Suunnittelemme jäsenvakuutuksen kokonaisremonttia vuodelle Ratsastajainliitto jatkaa panostustaan kilpailutoiminnan kehittämiseksi, kuten Talent -ohjelmaan ja keskeisten kilpailukenttien uudistamiseen. Kilpailupalvelujärjestelmä (Kipa) vaatii jatkuvaa uudistamista ja kaipaa koko järjestelmän nostamista nykyajan tasolle. Näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi hallitus esittää aluelisenssimaksun korottamista kymmenellä eurolla ja kilpailumaksun korottamista kahdella eurolla. Korotusten kokonaisvaikutus liiton budjettiin on euroa. Varainhankintayhteistyötä Hevosopiston ja Horse Show n kanssa jatketaan. Olemme yhdessä onnistuneet kasvattamaan yrityskumppanuuksien osuutta varainhankinnasta merkittävästi. Maamme taloudellisen kasvun tyrehtyminen ja eurokriisi ovat uhkana hyvän suhdanteen jatkumiselle. Vuonna 2014 kaikkien ratsastuslajien MM-kilpailut käydään Normandiassa Ranskassa. MM-kilpailuihin ja vuoden 2016 olympialaisiin tähtäävä suunnittelu on jo aloitettu ja valmistelut jatkuvat vuoden 2013 aikana. Liitto tarvitsee likviditeettipuskuria myös näiden mittavien huippuurheiluprojektien toteuttamiseen. Marraskuussa 2012 Fred Sundwall pääsihteeri 4

5 2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920, ja se on Kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta 1923 sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU), Suomen Kuntoliikuntaliiton ry:n sekä Nuori Suomi ry:n jäsen. Ratsastajainliitto liittyy vuonna 2013 liikunnan ja urheilun uuteen kattojärjestöön. Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi vastaanottaa vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluejaostot. Liiton toimistossa työskentelevät pääsihteeri, urheilujohtaja, kilpailu- ja koulutuspäällikkö, seurapalvelupäällikkö, kehittämispäällikkö, tallipäällikkö, viestintäpäällikkö, IT -päällikkö, kilpailu- ja toimistoassistentit sekä erityisryhmien lajivastaava. Alueilla työskentelevät kokopäivätoimisina tai osa-aikaisina aluesihteerit, tallitarkastajat sekä kilpailukalustosta vastaava henkilö. Kirjanpito- ja talouspalvelut sekä jäsenlehteen liittyvät palvelut ostetaan talon ulkopuolelta. Hallituksen alaisia toimielimiä ovat huippu-urheilun johtoryhmä, koulutusvaliokunta, kurinpitolautakunta, seura- ja tallipalveluiden alueryhmä, sääntövaliokunta, työvaliokunta ja lajikomiteat este-, koulu-, kenttä-, vammais-, lännen- ja matkaratsastukselle sekä valjakkoajolle ja vikellykselle. Maajoukkuejohtoryhmät nimetään lisäksi vuosittain. Toimielimet esitellään tarkemmin jäljempänä tekstissä sekä liiton nettisivuilla. Vuosikokous nimeää valituslautakunnan. Keväällä 2011 nimetty huippu-urheilun johtoryhmä vastaa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä ratsastuksen huippu-urheilusta. Maajoukkueiden operatiivisesta toiminnasta vastaa kuhunkin lajiin ja ikäryhmään nimetty maajoukkuejohto. Lajikomiteat toimivat asiantuntijaeliminä ja vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja lajikohtaisesta kehittämistyöstä. Koulutustoiminnasta ja -järjestelmän kehittämisestä vastaa koulutusvaliokunta. Harrastetoiminnan tulevaisuuden tavoitteet, visiot ja strategiset linjaukset laatii erikseen valittu brändityöryhmä, joka koostuu yhteiskunnan vaikuttajista, viestintäalan ammattilaisista sekä hevosalan asiantuntijoista. Brändityöryhmä vaikuttaa ratsastusharrastuksen kehitykseen suunnittelu- ja strategiaprosessien yhteydessä. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harrasteja valmennustallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt ja hevosalan oppilaitokset sekä muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan mm. seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella sekä lisenssien ja kilpailujen sekä ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määrien pohjalta. Liiton kansainvälinen toiminta Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ratsastuksen edistämiseksi. Ratsastajainliitto on Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEI:n, sekä Eurooppalaisen ratsastajainliiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa kokouksissa. Ratsastajainliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen on nimetty FEI:n kehitysohjelman johtoryhmään. Kyra Kyrklund on FEI:n kouluratsastuskomitean jäsen. 5

6 2.1. Organisaatiouudistus Ratsastajainliitto on vuosina uudistanut organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin sekä urheilun kattojärjestöjen yhteiseen visioon. Liiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku, joka koostuu tämän kehitysvaiheiden kokonaisuudesta eri elämänvaiheissa. Se näkyy uudessa organisaatiossa siten, että seuratoiminnan rooli korostuu entisestään, huippu-urheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista ja lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Liiton toimiston organisaatio on jaettu tiimeihin, joiden vetäjillä on vastuu kokonaisuuden hallinnasta sekä toiminnasta ikäryhmittäin. Tiimit koostuvat huippu-urheilusta, kilpailu- ja koulutustoiminnasta sekä seura-, alue- ja tallipalveluista. Ratsastajainliitto on aloittanut vuosien aikana strategian päivitystyön. Uuden organisaation avulla strategiset linjaukset hahmottuvat päästrategian ohella kunkin toimialan alle entistä selkeämmin. Laadittava strategia ohjaa toiminnan suunnittelua ja tukee organisaatiota kokonaisvaltaiseen elämänkulkuajatteluun. Vuonna 2011 käynnistetty Hyvä hallintotapa -projekti esittää muutoksia liiton toimintasääntöihin sekä laatii liiton hallinnolle toimintaohjeen, joka valmistuu kevätkokoukseen Liittokokouksien yhteyteen järjestetään seurapäivä, urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja tuoda esiin jäsenseurojen ja jäsenten sekä lajiaktiivien mielipiteitä. 2.2 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) urheilueettisiä periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen sekä Reilun Pelin periaatteet urheilussa. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä laaditun strategian ja toimintamallin mukaisesti. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat nykyiseen, Ratsastuksen Johtavat ajatukset, strategiatyöhön. Strategia on julkaistu liiton nettisivuilla. Toimintaamme ohjaavat arvot: Ihminen Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasa-arvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Kunnioitamme toisiamme kaikessa toiminnassamme. Hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Aluetoiminta on kuvattu tarkemmin kohdassa 7.1. sekä aluejaostojen omassa erillisessä liitteessä. 6

7 2.5. Tallijärjestelmä Ratsastajainliitto on hyväksynyt ja valvonut ratsastuskoulujen toimintaa 1970-luvulta alkaen. Harrastetallit tulivat mukaan järjestelmään 1998 ja yksityistallit Hyväksyntä perustuu kriteereihin, joissa painotetaan osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa, hyvinvoivia hevosia, turvallisuutta sekä asiakasviihtyisyyttä. Tallijärjestelmä on kuvattu tarkemmin liiton nettisivuilla. Liitto tiedottaa jäsentalleja ajankohtaisista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Liiton tallitarkastajat neuvovat vuosittaisen tarkastuksen yhteydessä toiminnan kehittämisessä sekä keskustelevat yrittäjän kanssa ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaamme. Lisäksi tallien toivotaan tutustuvan Laatuportaat - käsikirjaan ja suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa Laatuportaiden avulla. 3. Pääteema 2013 Vuoden 2013 teemana on koulutus ja osaaminen. Teemaa käsitellään erikseen jokaisen toimialueen sisällä. 4. Koulutus Ratsastajainliitto ja sen alueet kouluttavat jäsenistöään ja muita lajista kiinnostuneita valmentajiksi, toimihenkilöiksi kilpailu- ym. tehtäviin, ratsastuksen harrasteja nuorisotoimintaan, erityisliikunnan ohjaukseen ja järjestötoimintaan. Koulutus on suunnattu vapaaehtoistoimintaan eikä se anna ammatillista pätevyyttä. Koulutukset on koottu koulutusjärjestelmäksi, jossa määritellään kunkin koulutuksen kohderyhmät, sisällöt, lähtötasovaatimukset, kouluttajat sekä toimihenkilöoikeuksien myöntämisperusteet. Vuoden 2013 päätavoitteena on koulutusaineistojen yhdenmukaistaminen ja koulutusjärjestelmäuudistuksen läpivienti. Koulutusvaliokunnan tekemä koulutusjärjestelmän tarkistus valmistuu syksyllä Uudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna Työn aikana on kiinni tetty erityistä huomiota toimihenkilöiden urapolkujen selkeyttämiseen. Koulutusten sisällöt esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla, joilla julkaistaan myös koulutuskalenteri. Koulutusten järjestämisestä vastaavat liiton ohella aluejaostot, Ypäjän Hevosopisto sekä ratsastusseurat sopimuksen mukaan. Ratsastajainliitto nimeää kouluttajat kullekin koulutukselle, valinnoissa painavat lajikokemus ja kouluttajataidot. Kouluttajalista julkaistaan liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto pitää yllä toimihenkilörekisteriä toimihenkilökoulutuksen hyväksytysti suorittaneista jäsenistään ja järjestää lisenssikoulutusta tietojen ajan tasalla pitämiseksi. Lisäksi järjestetään lajiseminaareja ja kouluttajakoulutusta. Ratsastajainliiton näkemyksen mukaan ratsastuksen perustaitojen opettamisen ja ohjaamisen tulee olla ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden vastuulla. Liiton tallijärjestelmässä edellytetään, että tallien toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta, mikä on tärkeää oppimisen ja turvallisuuden sekä hevosten hyvinvoinnin kannalta. Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset. Ratsastajainliitto tekee niiden kanssa aktiivisesti yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, koulutustarjonnan varmistamiseksi sekä opinnäytetöiden ja tutkimusten osalta. 7

8 jen yleisen osan (KS I) uusin versio astui voimaan Lajisääntöihin tehtävät päivitykset astuvat voimaan Liitto tuottaa ja kääntää ammattikirjallisuutta tarpeen mukaan. Viestintäkoulutusta varten on laadittu koulutusmateriaalit ja koulutuksia toteutetaan eri ryhmille niiden omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien: seurat ja tallit, maajoukkuetason urheilijat ja avainasemassa olevat toimihenkilöt. Koulutus sisällytetään mahdollisuuksien mukaan muihin koulutuskokonaisuuksiin Valmentajakoulutus Kilpailu- ja koulutuspäällikkö lähettää kouluttajille ajankohtaisia tiedotteita vähintään kahdesti vuodessa. Ratsastajainliiton tavoite on varustaa kouluttajat kurssimateriaaleilla, joita voi käyttää koulutuksen tukena. Näitä ovat mm: PowerPoint-diasarjat Mahdolliset teoriakokeet ja vastaukset Kurssitodistukset ja seurantalomakkeet Tuomareille ja muille lisenssitoimihenkilöille tarpeen mukaan: SRL Yleiset kilpailusäännöt (KSI), SRL Eläinlääkintäohjeet, FEI Code of Conduct, SRL lajisäännöt (KSII-IX), FEI Stewards Manual (lajiosa) Palautelomakkeet kurssilaiselle ja kouluttajalle Kouluttajan palkkiolomake- ja matkalaskupohjat Vuoden 2012 aikana on tuotettu mm. esteratsastuksen stewardi -materiaali sekä kilpailunjärjestäjien koulutusmateriaalia. Liitolta löytyy aineistoa myös tyylituomareiden, estetuomareiden sekä turvallisuuspäälliköiden kouluttamiseksi. Materiaalien työstöä jatketaan vuonna Kouluttajat saavat materiaalit sähköisessä muodossa kilpailu- ja koulutuspäälliköltä. Koulutusmateriaalin uudistamisesta ja päivittämisestä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Kouluttajakoulutuksen ja kouluttajien täydennyskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kilpailu- ja koulutuspäällikkö. Koulutusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää liitolta myös kilpailusääntöjen ja niihin liittyvien määräysten ja ohjeiden päivittämistä ja tuottamista. Kilpailusääntö- Liiton valmentajakoulutusjärjestelmää kehitetään muuttuneen organisaation mukaisesti. Ratsastajainliitto vastaa valmentajakoulutuksen toteutuksesta tasoilla I II yhteistyössä alueiden, hevosalan oppilaitosten ja urheiluoppilaitosten kanssa. Uutena toimintamuotona toteutetaan osa I-tason koulutuksesta yhteiskoulutuksena AKK- Motorsport ry:n (autourheilun keskusliiton), Moottoriurheiluliiton ja Purjehdus- ja veneilyliiton kanssa Vierumäellä. Tasolle III IV hakeutuvat valmentajat ohjataan urheiluopistojen ammattivalmentajakoulutukseen ja tasolle V hakeutuvat valmentajat Jyväskylän yliopistoon. Vuonna 2013 järjestetään I-tason ja II-tason valmentajakoulutus sekä 2 3 valmentajaseminaaria, jotka ovat samalla lisenssikoulutuksia. Valmentajakoulutuksen sisältö arvioidaan ja tarkistetaan syksyllä 2012 teetetyn valmennuskyselyn perusteella. Koulutuksen rakenteesta vastaa urheilujohtaja. Valmentajakoulutuksessa otetaan huomioon Ratsastajan urapolku -työ. Valmentajakoulutuksen tueksi täydennetään Ratsastajainliiton, Ypäjän Hevosopiston ja Innosport Oy:n yhteistyössä tekemää ratsastuksen harjoitemallistoa ja asiantuntijaluentosarjaa sisältävää nettisivustoa Vammaisratsastusvalmentajien oman koulutusosion suunnittelua jatketaan Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Toimihenkilökoulutuksia järjestävät Ratsastajainliitto ja sen aluejaostot. Uusien toimihenkilökoulutusten lisäksi tarjotaan täydennys- eli lisenssikoulutuksia jo oikeudet omaaville toimihenkilöille. 8

9 Vuonna 2013 järjestetään seuraavat koulutukset: Equipe- ja Kipa-ohjelmien käyttäjäkurssi/kansliakoulutus 2-8 kpl Esteratsastuksen aluepuheenjohtajatuomarikoulutus, 1-2 kpl Esteratsastuksen alueratamestarikurssi, uusi oikeus 1-2 kpl, 1 st på svenska Estetuomareiden ja ratamestareiden lisenssikoulutus 1-8 kpl Estetuomareiden kurssi, uusi oikeus 1-4 kpl Esteratsastuksen stewardikurssi, uusi oikeus 1-2 kpl Estetuomareiden, -stewardien ja ratamestareiden lisenssikoulutus 1-8 kpl Esteratsastuksen puheenjohtajatuomariseminaari, lisenssikoulutus 1 kpl Esteratsastuksen tyylituomarikoulutus, uusi oikeus 1-2 kpl Esteratsastuksen tyylituomareiden lisenssikoulutus 1-2 kpl Kenttäratsastuksen stewardikurssi, uusi oikeus 1 kpl Kenttäratsastuksen toimihenkilöille lisenssikoulutus 1 kpl Kenttäratsastuksen maastoradan suunnittelukoulutus 1 kpl Kilpailujen järjestäjäkoulutus, 4-8 kpl (voidaan järjestää lajeittain) Kouluratsastuksen stewardikoulutus 1-2 kpl Lännenratsastuksen aluetuomarikoulutus, 1 kpl Lännenratsastuksen kilpailujenjärjestäjäkoulutus, 1 kpl Lännenratsastuksen stewardikoulutus 1 kpl Matkaratsastuksen puheenjohtajatuomareille lisenssikoulutus, 1 kpl Matkaratsastuksen tuomarikoulutus, 1 kpl Matkaratsastuksen stewardikurssi, 1 kpl Matkaratsastuksen seuravalmentajakoulutus, 1 kpl Matkaratsastuksen kilpailujen järjestäjäkoulutus, 1kpl Matkaratsastuskilpailijoille suunnattu koulutus, 1 kpl Turvallisuuspäällikkökoulutus 4-8 kpl Tähtikilpailujen järjestäjätapaaminen 1 kpl Valjakkoajon estetuomarikoulutusta 1-2 kpl Valjakkotoimihenkilöiden lisenssikoulutus 1kpl Valjakkoajon groomikoulutus 1 kpl Valjakkoajokilpailun tulospalveluohjelman käyttökoulutus 1 kpl Valjakkoajonkilpailunjärjestäjäkoulutus 1 kpl Valjakkoajon ratamestareiden perus- ja jatkokurssi 1 kpl III-koulutuomarikurssi, korotuskurssi 1 kpl IIIK-skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 1 kpl IVK-IV- skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 2-4 kpl IVK-koulutuomarikurssi, korotuskurssi 1 kpl Vammaisratsastuksen koulutukset on listattu kappaleessa 7.6. Vikellyksen tuomarikurssi uusille tuomareille Vikellyksen valmentajaseminaari Lisäksi Suomen Islanninhevosyhdistys järjestää tuomarikoulutusta askellajituomareille Muita kursseja järjestetään tarpeen mukaan. Kilpailujärjestäjien koulutusmateriaalien työstämistä jatketaan. Vuonna 2011 laaditun perusosan lisäksi tuotetaan lajikohtaiset osiot. Uusia kansainvälisiä toimihenkilöitä koulutetaan koulutusvaliokunnan kartoittaman lajikohtaisen tarpeen ja resurssien mukaan, mm. vammaisratsastuksen tuomarikoulutukseen ja vikellystuomarikou lutukseen (FEI2*) lähetetään osallistujat. Kansainvälisen ratsastajainliiton lisenssi koulutuksiin lähetetään henkilöitä tarpeen mukaan. FEI:n koulutusjärjestelmässä toimihenkilöiden tulee osallistua lisenssikoulutuksiin pääsääntöisesti kolmen vuoden välein sekä toimia tehtävässään aktiivisesti Nuorisotoiminnan koulutus Ratsastajainliiton nuorisokoulutuksia ovat hevoskerhon ohjaajan peruskurssi ja jatkokurssi. Nuorisokouluttajat osallistuvat liiton kouluttajien täydennyskoulutukseen. Liitto tukee nuorisotapahtumien ja kurssien järjestämistä alueellisesti. Tavoitteena on, että peruskursseja järjestetään vähintään yksi joka alueella sekä jatkokursseja vähintään neljä vuonna Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ratsastuksen harraste- ja seuratoimintaa tukevia koulutuksia järjestetään yhteistyössä SLU-alueiden sekä liiton aluejaostojen ja ratsastusseurojen kanssa. Seuratoiminnan koulutuksia toteutetaan vuonna 2013 myös yhteistyössä uuden liikuntajärjestön ja muiden lajiliittojen kanssa. Seurakehittämistä jatketaan yhteistyössä ratsastukseen erikoistuneiden seurakehittäjien sekä SLU:n asiantuntijoiden kanssa. Alueellisia seurakohtaamisia ja ratsastusseurojen kehittämiskoulutuksia tuetaan. Seuroja ja alueita kannustetaan järjestämään ratsastajien kuntotapahtumia ja lisäämään ratsastajien liikkumista. Kuntohaaste-, kunnonkohotus- ja hyvinvointikampanja alkaa vuoden 2013 alussa. Seuroille tarjotaan liikuntakoulutuskokonaisuutta, jonka avulla vapaaehtoiset seuratoimijat voivat kouluttautua Horsebic -tuntien pitämiseen. Horsebic -liikuntakoulutus on mukana ratsastuksen ja Kuntoliikuntaliiton yhteisessä Liikuttajakoulutuskokonaisuudessa. Vuonna 2013 seuroille tarjotaan kevytkoulutuksena Liikkuva ratsastaja -hanketta, jossa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Hevostaitokoulutuksia jatketaan yhteistyössä Kari Vepsän ja Hevosopiston kanssa. 9

10 Lisätietoa harraste- ja seuratoiminnan koulutuksista kohdassa 7. Erityisliikunnan ohjaukseen sekä avustajana ja taluttajana toimimiseen järjestetään myös koulutusta. Avustajien ja taluttajien peruskursseja pidetään 1 2. Vammaisratsastusohjaajakurssi alkaa syksyllä. Lisätietoa erityisryhmien ja vammaisratsastuksen toiminnasta kohdassa 7.6. Kilpailijoille järjestetään sääntökoulutusta, joka on suositeltava kaikille kilpailulisenssiä hakeville. Koulutusta varten päivitetään Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -materiaali sekä kouluttajan materiaalit. Liitto suosittelee, että alueet järjestävät vähintään yhden sääntökoulutustilaisuuden joka alueella Ammatillinen koulutus Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, joiden kanssa Ratsastajainliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä. Liiton tallipäällikkö osallistuu oppilaitosten tutkintotoimikuntien työhön ja edustajamme ovat mukana tutkintojen sisältöjen suunnittelutyössä. Yhteistyössä oppilaitosten ja opetushallituksen kanssa varmistetaan, että opettaja- ja ohjaajakoulutus täyttää alan kansainväliset normit sekä työnantajien että asiakkaiden vaatimukset. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään mm. tilaamalla ja ohjaamalla opinnäytetöitä ja tarjoamalla aihevinkkejä. Oppilaitosten on mahdollista myös saada Ratsastajainliitolta koulutuksia ja luentoja. Oppilaitosten yhteyshenkilöille lähetetään ajankohtaista tietoa ratsastuksesta. Oppilaitoksia kannustetaan tiedottamaan liiton nettisivuilla mm. lyhytkursseistaan ja hakuajoistaan. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen hyväksymillä talleilla ratsastuksen opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat ammattikoulutetut henkilöt. Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto uudistui 2012 ja tiedotusta uudesta koulutuksesta lisätään edelleen Uudessa ammattitutkinnossa ratsastuksenopettaja saa lisäksi valmentajan pätevyyden ja koulutuksessa on enemmän mm. lasten ja nuorten opettamiseen liittyviä erityispiirteitä. Ammattietiikka ja eettiset arvot ovat mukana uudistuneessa tutkinnossa, myös yritysosaamista on lisätty. Uutta tutkintoa esitellään keväällä 2013 järjestettävillä koulutuspäivillä, joilla myös muu hevosalan ammatillinen koulutus on esillä. Koulutuspäivillä tiivistetään talliyrittäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä mm. työssäoppijoiden osalta. Opetushallituksen perus- ja ammattitutkintojen lisäksi Ratsastajainliitto myöntää hakemuksesta hevosharrasteohjaajan ammattinimikkeen hevosalan perustutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka ovat erikoistuneet hevosharrastepalveluiden tuottamiseen. Edellytyksenä on näyttökokeen suorittaminen vaaditulla tasolla. Hevosharrasteohjaaja voi erikoistua myös tietyn ratsastuksen lajin erityisosaamiseen, kuten islanninhevosharrasteohjaajaksi. Hevosharrasteohjaaja voi toimia Ratsastajainliiton hyväksymällä harrastetallilla vastuullisena, ratsastusta ohjaavana henkilönä. Ratsastajainliitto on valtuuttanut hevostalouden tutkintolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamaan nimiketodistukset. Työ uusien ammattikorkeakoulututkintojen saamiseksi alalle jatkuu. Tallitoimintaa ja yrittäjyyttä tuetaan mm. järjestämällä jäsentalleille vuosittain alueellisia tapaamisia ja koulutuksia. Toiminnassa jatketaan yhteistyötä myös oppilaitosten ja aluejaostojen kanssa. Tallikohtaamiset ovat jäsentalliyrittäjille maksuttomia koulutuksia, mutta mukaan otetaan myös muita talleja korvausta vastaan. Kohtaamisten aiheissa otetaan huomioon yrittäjien koulutus- ja kehitystarpeet, ja tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa mahdollisimman monelle. 10

11 5. Valmennus Valmennusjärjestelmää arvioidaan uuden organisaatiomallin mukaisesti HUJOn johdolla ja teh dään tarvittavat muutokset. Maajoukkuevalmennusten linjauksista ja painopis tealueista sekä valmennusleirien sisällön kehittämisestä vastaa maajoukkuejohto yhdessä lajivalmentajan kanssa. Maajoukkuevalmennuksen painopiste on nuorissa ja joukkueissa. Nuorten valmennuksen määrää lisätään ja ryhmään tarjotaan valmentautumismahdollisuutta myös ensimmäisiä kausia senioritasolla ratsastaville. Uusina ryhminä aloitetaan valmennustoiminta myös lasten (12 14 v) ja U25 (21 25 v) ikäryhmille. Uutena hankkeena käynnistetään Talent Program tukemaan lahjakkaimpien yksilöiden kehitystä eri uravaiheissa ja lisäksi aktivoidaan ratsastuksen toimintaa urheiluakatemiaverkostossa. Valmennustoimintaa rakennetaan enenevästi kilpailumenestykseen tähtäävien projektien avulla. Kilpailuvalmennuksen määrää lisätään. Osassa lajeista se korvaa kokonaan senioreiden maajoukkueleirityksen, etenkin silloin kun kärkiratsukot asuvat ja valmentautuvat pääsääntöisesti ulkomailla. Valmennusleirien yhteydessä toteutettavien asiantuntijaluentojen määrää nostetaan ja asiantuntijuutta haetaan entistä laajemmalta taholta. Valmennusten yhteydessä toteutettavan oheisliikunnan ja testauksen sekä psyykkisen valmennuksen määrää lisätään. Valmennustoiminnan mittarina käytetään ensisijaisesti kilpailumenestystä muihin Pohjoismaihin nähden. Valmennuksen sisällöt perustuvat Kilparatsastajan urapolkuun, joka valmistui vuonna Valmennusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan mm. valmennettaville ja valmentajille tehtävän tyytyväisyyskyselyn perusteella. Valmennuksen erityisinä painopisteinä ovat menestymisedellytysten luominen EM- ja Pohjoismaiden/ Baltian mestaruuskilpailuissa joukkueille sekä Rio de Janeiron 2016 olympialaisiin/paralympialaisiin tähtäävät hankkeet Valmennusjärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoite on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka antaa edellytyksiä ja valmiuksia kansainväliselle urapolulle, huolehtii urheilijan huippu-urheilu-urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluvat päätoiminen urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa kartoitetaan myös uusia kykyjä. Toimintaa tehostetaan uudella Talent Program -hankkeella, jossa nostetaan myös seuravalmennuksen roolia. Maajoukkue- ja aluevalmennusta tuetaan taloudellisesti. Lajin perustaitojen opetuksesta vastaavat ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen saaneet ratsastuksenopettajat ja -ohjaajat ratsastuskouluissa. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa urheilujohtaja yhdessä huippu-urheilun johtoryhmän ja maajoukkuejohdon kanssa. Järjestelmä esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla Valmennusryhmät Maajoukkuevalmennukset Kouluratsastus: nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Uutena lasten (12 14 v.) ja U25 (21 25 v.) valmennustoiminnan aloittaminen. Senioreiden ja joidenkin nuorten valmennus toteutetaan liiton alaisen Top Dressage Finlandin toimesta. Kenttäratsastus: seniorit, nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkueehdokkaat ja -haastajat. Osalle senioreista myönnetään henkilökohtainen valmennustuki leirityksen sijaan. Esteratsastus: nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat sekä B-rengas. Uutena lasten (12 14 v.) ja U25 (21 25 v.) valmennustoiminnan aloittaminen. Senioreiden valmennus tapahtuu kilpailuvalmennuksena. EM- ja Nations Cup -projektiin (kansainvälinen maiden välinen joukkuekilpailu) nimetään kalenterivuodeksi joukkueenjohtaja vastaamaan myös valmennusavusta kilpailuissa. Valjakkoajo: yksikkö- ja parivaljakot, hevoset ja ponit / mukana maajoukkueehdokkaat ja -haastajat. Matkaratsastus: valmennustoimintaa uudistetaan. Kohderyhmä määritellään tarkemmin kansainvälisten tavoitteiden mukaan ikäryhmittäin. Vikellys: yksin-, pari- ja joukkuevikeltäjät / mukana maajoukkue-ehdokkaat. Lännenratsastus: reining ja all-round -lajit / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja haastajat. Valmennustoiminnan uudistusta jatketaan. Vammaisratsastus: paralympiaratsastajat integroidaan kouluratsastuksen Top Dressage -projektiin. Muilta osin valmennustoimintaa uudistetaan huomioiden 2012 mukaan otettu kehitysvammaisten valmennustoiminta. Islanninhevoset: tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämän maajoukkueen valmentautumista. Lajivalmentajat nimeävät maajoukkuevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten, menestysarvion ja/tai katsastusleirien perusteella. 11

12 Maajoukkueen valmennustoiminnan laajuus 2013 (alustava) Maajoukkueryhmä Valmennusryhmään nimettyjen määrä Valmennusvuorokausien määrä Valmentaja Valmentajasopimus Este, seniorit n. 6 (19 v. ->) - EM ja Nations Cup -projektit n. 12 kilpailu-valmennusta Henkilökohtaiset valmentajat, Lars Parmler, joukkueenjohtaja asti Este, nuoret (+ U25 ryhmä) Este, juniorit +lapset n. 20 (16 21 v.) -uutena mukaan U25 ryhmä n. 6 ratsukkoa n. 30 (14 18 v.) + uutena lapsiratsastajaryhmä (12 14 v.) n. 6 ratsukkoa 30 + n. 25 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu A-rengas, (ruotsalainen valmentajatutkinto) Henrik Ehrnrooth (II-taso valmentaja) 30 + n. 25 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu A-rengas, Henrik Ehrnrooth Pantsu asti Ehrnrooth asti Pantsu asti Ehrnrooth asti Este, ponit n. 25 (10 16 v.) 14 + n. 10 kilpailuvalmennusta Satu Liukkonen Liukkonen asti Koulu, seniorit n. 6 (19 v. ->) 14 + n. 8 kilpailuvalmennusta Kyra Kyrklund (professori Uppsalan yliopistossa) Janne Bergh (III tason huippuvalmentaja) Kyrklund, projektisopimus Bergh, projektisopimus Koulu, nuoret 5 7 (16 21 v.) + uutena mukaan 17 + n. 12 kilpailuvalmennusta Marko Björs asti (+ U25 ryhmä) U25 ryhmä 3 5 ratsukkoa (II taso valmentaja) Koulu, juniorit 5 7 (14 18 v.) 17 + n. 12 kilpailuvalmennusta Marko Björs asti Koulu, ponit +lapset 9 13 (10 16 v.) + uutena mukaan lapsiratsastaja-ryhmä (12 14 v.) 3 5 ratsukkoa 17 + n. 9 kilpailuvalmennusta Stella Hagelstam (II taso valmentaja) asti Kenttä, seniorit n. 10 (19 v. ->) 13 + n. 6 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu asti Kenttä, nuoret n. 8 (16 21 v.) 13 + n. 6 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu asti Kenttä, juniorit n. 10 (14 18 v.) 14 + n. 6 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu / Tuija Rosenqvist (ruotsalainen asti valmentajatutkinto / I taso) Kenttä, ponit n. 5 (10 16 v.) 14 + n. 4 kilpailuvalmennusta Tuija Rosenqvist asti Valjakkoajo n. 40 (ei ikäryhmäjakoa) 28 + n. 6 kilpailuvalmennusta Thomas Eriksson / Andreas Hesse asti (ruotsalainen valmentajatutkinto) Vikellys n. 7 senioria n n. 6 kilpailuvalmennusta Maiju Kekkonen vastuuhenkilö (I taso) asti n. 12 junioria n. 7 minioria Eri valmentajia Matkaratsastus n. 7 (ei ikäryhmäjakoa) 8 + n. 4 kilpailuvalmennusta Nina Mickelsson (II taso) asti Lännenratsastus Vammaisratsastus Askellaji / islanninhevoskilpailut n. 22 senioria n. 4 nuorta/junioria -Paralympia 2 (ei ikäryhmäjakoa) -Perusvalmennus-leireille ja kehitysvammaisten valmennukseen hakemusten mukaan Ryhmäkoko seniorit / nuoret / juniorit määritellään ensimmäisellä leirillä n. 13 reining + n. 8 allround Paralympia-ryhmän valmennus henkilökohtaisten valmentajien ja Top Dressage Finlandin yhteistyönä. Muu valmennus leireinä. n. 7 valmennus-kertaa + kuivaleiri. sekä 1 2 kilpailuvalmennusta Klaus Fock Nico Hörmann Paralympia: Henkilökohtaiset valmentajat Kehitysvammaiset: Arto-Pekka Heino Perusvalmennus-leirit: Pirkko Herd ja Johanna Pulkkinen Sölvi Sigurdarsson tapahtumakohtainen sopimus Paralympia: Top Dressage Finland -ohjelman + kotivalmennuksen mukaan Kehitysvammaisten toiminta- ja perusvalmennus-leirit asti Sopimuksesta vastaa Suomen Islanninhevos-yhdistys 12

13 Kaikki liiton valmentajasopimukset ovat voimassa asti. Valmennusjärjestelmän uudistamisen vuoksi kaikki valmentajasopimukset laitetaan hakuun keväällä Liittovalmentajien kanssa tehdään pääsääntöisesti olympiadisopimukset ja aluevalmentajien sopimukset ovat yleensä kaksivuotisia. Valmentajat vastaavat lajiryhmäkohtaisten tavoitteiden määrittämisestä ja kausikohtaisesta valmennus- ja kilpailusuunnitelmasta tavoitteiden toteuttamiseksi lajin valmennus- ja kilpailubudjetin puitteissa. Aluevalmennukset aluevalmennus integroidaan uuteen Talent Program -hankkeeseen koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori-, lapsi- ja poniratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille vikellyksessä yksinvikeltäjille, parivikeltäjille ja joukkuevikeltäjille tuetaan vammaisratsastuksessa alueellista ratsastusleiri- ja perusvalmennustoimintaa tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista Aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. Lisäksi vammaisratsastajille järjestetään omia ratsastusleirejä. Osa uudesta Talent Program -ohjelmasta luo toimintamalleja seuravalmennukselle ja antaa erityistukea lahjakkaimmille aluevalmennettaville Valmennuksen toteutus ja tukeminen Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajien maajoukkuejohto tekee lajikohtaisen vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Maajoukkuevalmennusta tuetaan vuosibudjettien mukaisesti. Ratsastajainliiton vuonna 2011 aikana teettämää Terveysprofiilia hyödynnetään maajoukkue- ja aluevalmennusten yhteydessä sekä valmentajakoulutuksissa. Aluejaostot tekevät lajikohtaisen vuosisuunnitelman aluevalmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Urheilujohtaja jakaa vuosittaisen aluevalmennustuen hakemusten perusteella aluekohtaisesti. Aluevalmennusta järjestetään ensisijaisesti kyseisellä alueella asuville ratsukoille. Talent Program -ohjelman käynnistämiseen on varattu erillismääräraha. Urheiluakatemiatoiminta aktivoidaan lajin tarpeiden mukaisesti ja integroidaan maajoukkue- ja aluevalmennuksen tueksi. Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki kriteerit täyttäville kilpailijoille henkilökohtainen valmennustuki olympialaisiin/paralympialaisiin, MM- ja EMkilpailuihin ehdolla oleville kilpailijoille olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit, jonka hallinnoinnista vastaa huippu-urheilun johtoryhmä Top Dressage Finland, kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet lajien erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi valmentaja- ja urheilijasopimukset valmentajakoulutuksen toteuttaminen, katso kohta 4. koulutus. antidopingtyö urheiluoikeudellinen neuvonta ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa urheiluakatemiatyön kehittäminen lajissa Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan ja uudistetaan ottaen huomioon kilpailutoiminnan enenevä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. 13

14 6. Kilpailutoiminta Urheiluorganisaatio Vuonna 2010 aloitetun urheiluorganisaation uudistuksen tavoitteena oli ratsastuksen kansainvälisen urheilutoiminnan tehostaminen, asiantuntijuuden lisääminen, kotimaan kilpailu-, valmennus- ja koulutustoiminnan kehittäminen sekä tehokkaan palveluyksikön luominen liiton toimistolle. Uudistus astui kokonaisuudessaan voimaan keväällä 2012, kun uudet toimielimet aloittivat työnsä. Niiden tehtävänjakojen selkeyttäminen jatkuu vuoden 2013 aikana. Urheiluorganisaatio muodostuu huippu-urheilun johtoryhmästä, maajoukkuejohtoryhmistä, lajikomiteoista, sääntövaliokunnasta ja sport officesta. Niiden lisäksi urheiluun tiiviisti liittyviä tehtäviä hoitavat koulutusvaliokunta, kurinpitolautakunta ja valituslautakunta. Lajikomiteat vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Muiden kuin olympialajien komiteat voivat lisäksi vastata lajinsa alemman tason valmennustoiminnasta sekä lajin harrastetoiminnan edistämisestä. Komiteoiden tehtävänä on linjata kansallisen kilpailukalenterin rakentamista sekä sarjakilpailutoimintaa. Kilpailukalenterit vahvistetaan syksyllä sääntömukaisen hakuajan päätyttyä. Komiteat vahvistavat kotimaiset arvokilpailut ja tähtikilpailut. Komiteoiden tehtävänä on lisäksi kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa seura- ja aluekilpailut mukaan lukien sekä laatia ohjeita olosuhteiden parantamiseksi sekä rekrytoida uusia kilpailupaikkoja ja -järjestäjiä ja kilpailutoimihenkilöitä. Komiteat tekevät tarvittaessa esityksiä sääntömuutostarpeista sääntövaliokunnalle. Lajikomiteoiden tehtävänä oli vuonna 2012 käynnistää kotimaan kilpailutoiminnan strategian suunnittelu. Suurin osa lajeista on työstänyt omia osuuksiaan strategiasta viimeistään lajiseminaarissa syksyllä Työ jatkuu vuonna 2013, kun strategiatyötä varten nimetään työryhmä, jonka tehtävänä on koota lajikohtaiset strategiat yhteen. Huhtikuussa ja elokuussa järjestetään lajien väliset yhteiset koordinointikokoukset (avoin komiteoille) ja marraskuussa urheilufoorumi sekä lajiseminaarit (avoimia kaikille). Kaikessa toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tärkeyttä, urheilun reilun pelin periaatteiden toteutumista sekä hevosen hyvinvointia Kotimaan kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminnan tavoitteena on olla hyvin organisoitu, alati kehittyvä ja määrällisesti mitattavissa. Tähän tavoitteeseen suunnataan toimivan kilpailujärjestelmän avulla, jossa määritellään laadukkaat ja turvalliset kilpailuolosuhteet kaikilla tasoilla kilpaileville ja siten tarjotaan suomalaisille ratsastusurheilijoille pohja kansainväliseen menestykseen. Vuonna 2012 aloitettua kilpailujärjestelmän uudistustyötä jatketaan. Tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestelmä, jossa on lajikohtaiset sisällöt. Lajikohtaisesti määritellään eri kilpailutasojen vaatimukset niin järjestäjille kuin kilpailijoille ja toimihenkilöillekin. Tavoitteena on myös määritellä kvaalautuminen tasolta seuraavalle. Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja -ohjeet, joiden avulla ylläpidetään tasaarvoista kilpailutoimintaa. Tavoitteena on, että kilpailutoiminnassa noudatetaan yhteisiä sääntöjä hyvän urheiluhengen mukaisesti. Kilpailusääntöjen uudistettu yleinen osa (KS I) astui voimaan Lajisääntöihin tehdään tarvittaessa tarkennuksia vuoden vaihteessa. Sääntömuutokset viedään koulutusmateriaaleihin ja niistä tiedotetaan kilpailijoille ja toimihenkilöille. Turvalliset harrastekilpailumahdollisuudet luodaan tarjoamalla koulutusta, ylläpitämällä sääntöjä ja kehittämällä olosuhteita. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitetään vuoden 2013 sääntömuutoksien mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Toiminnan suunnittelussa urheilijan urakehitys on ohjaavana tekijänä. Ratsastajainliitto osallistui yhtenä lajiliittona Urheilijan urapolku -työhön vuoden 2011 aikana. Ratsastajan urapolku valmistui vuoden 2012 alussa. Urapolkujulisteet ja tiedotteet on toimitettu maajoukkueurheilijoille. Urapolusta on kerrottu valmentajille mm. valmentajaseminaarissa. Urapolkua hyödynnetään valmennustyössä ja urheilutoiminnan suunnittelussa edelleen. Ensimmäinen versio on tehty pääasiassa olympialajien näkökulmasta. Osa muista lajeista työstää lajinsa tarkennettuja urapolkuja vuoden 2013 aikana. Kansallinen kilpailujärjestelmä ja etenkin liiton sarjakilpailujärjestelmä tukevat ratsukoiden urakehitystä eri tasoilla. Sarjakilpailuilla taataan oikean tasoisia kilpailuita eri ikä- ja tasoryhmille sekä nuorille hevosille. Sarjakilpailut ja niiden säännöt esitellään liiton nettisivuilla materiaalisalkussa. Lajikomiteat ja sääntövaliokunta laativat sarjakilpailuille säännöt ja päivittävät ne vuosittain. Lisäksi liitto tukee sarjakilpailuita taloudellisesti. 14