Suomen Ratsastajainliitto ry.

Transkriptio

1 Suomen Ratsastajainliitto ry TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016

3 Toimintasuunnitelma Esipuhe 4 2. Organisaatio Organisaatiouudistus Toimintatavat Ratsastuksen strategia Reilu Peli Liiton kansainvälinen toiminta Aluetoiminta Tallijärjestelmä 8 3. Pääteema 9 4. Kilpailutoiminta Organisaatio Huippu-urheilu Olympia-, paralympia-, MM- ja EM-tavoitteet Tukitoimet Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen Kilpailujärjestelmän kuvaus Kilpailukalenteri Tukitoimet Lajikohtaisia tavoitteita Valmennus Valmennusjärjestelmän kuvaus Valmennuksen päähankkeet Valmennuksen toteutus ja tukeminen Urheilun eettisyys Eettisyys, suvaitsevaisuus ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Antidopingtyö Osaaminen Valmentajakoulutus Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Nuorisotoiminnan koulutus Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ammatillinen koulutus Vuonna 2016 järjestettävät koulutukset Aluepalvelut Yleistä Seura- ja harrastetoiminta Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Koulutustoiminta Viestintä Seura- ja tallipalvelut Jäsen- ja seurapalvelut, ratsastusheimon laajentaminen Tallipalvelut Hevosen hyvinvoinnin, hevostaitojen ja turvallisuuden edistäminen Harrasteliikunta Urheillen terveyttä ratsastusseurassa Vammaisratsastus ja erityisryhmien ratsastus Edunvalvonta, yhteiskunta, olosuhteet Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Olosuhteet ja turvallisuus Markkinointi ja viestintä Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Viestintä Talous Jäsenmaksut Yhteisöjäsenmaksut Green Card Lisenssit ja kilpailuluvat Toimitusmaksu 40 Talousarvioehdotus toimintasuunnitelman lopussa. kannessa Ben Simonsén kesäkuussa 2015, kuva Sonja Holma. 3

4 1. Esipuhe Taantuma kurittaa Suomea entistä rajummin Vuosi 2016 on olympiavuosi. Rio de Janeirossa Brasiliassa järjestetään 28. kesäolympialaiset elokuussa ja 15. kesäparalympialaiset syyskuussa. Emme ole onnistuneet tavoitteessamme saada kisoihin joukkueita, mutta muutama ratsastaja on sijoittunut rankingeissa niin korkealle sijalle, että saamme kaiken todennäköisyyden mukaan nähdä suomalaisväriä myös ratsastuksessa Riossa. Seitsemättä vuotta jatkuva taloudellinen taantuma ei näytä hellittävän otettaan Suomesta. Toiveita nopeaan korjaantumiseen ei ole edes näköpiirissä. Pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus on omiaan vaikuttamaan myös hevosalaan sekä järjestömme toimintaan. Pientä jäsenmäärän laskua nähdään toista vuotta perättäin. Pudotusta on kuitenkin alle prosentin verran, ja se johtunee perheissä syntyneistä valintatilanteista. Kun lapset ovat ennen saaneet harrastaa useita lajeja, joudutaan nyt karsimaan harrastuksia. Hevoskasvatustoiminta ja hevosten tuonti ovat myös laskussa, mikä näkyy kilpailevien hevosten määrissä. Laskua ei kuitenkaan näy seurojen ja tallien määrissä niissä on edelleen pientä kasvua. Kenttäratsastusvalmentajan kanssa vireillä ollut oikeudenkäynti jatkui eri oikeusinstansseissa vuosien 2014 ja 2015 aikana. Käräjäoikeuden päätös asiassa saatiin keväällä Liitto valitti hovioikeuteen, joka antoi päätöksensä Hovioikeus totesi, että Suomen Ratsastajainliitto oli toiminut oikein asettaessaan valmentajan kilpailu- ja toimitsijakieltoon vuonna 2011, ja että valmentajaa oli kuultu asianmukaisesti ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Valmentaja ei saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Valmentaja tuomittiin hovioikeudessa korvaamaan liiton asianajokulut euroon saakka. Tämä summa yhdessä oikeusturvavakuutuksesta saadun korvauksen kanssa ei riitä korvaamaan liiton todellisia asianajokuluja asiassa. Entinen kilparatsastaja sai hyväksikäytöstä vankeusrangaistuksen Espoon käräjäoikeudessa syyskuussa Tapaus ei johda kurinpidollisiin toimenpiteisiin liitossa, sillä ko. henkilö ei ole kytköksissä liittoon ja hän on myös eronnut seurastaan. Vuoden 2016 tärkeimpiä projekteja ovat Reilu Peli -työn jalkauttaminen sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen. Lisätietoja kohdassa 2.4. Vuoden 2015 tulos on budjetoitu euroa ylijäämäiseksi. Hyvin toteutuneesta varainhankinnasta huolimatta tuloksen saavuttaminen on epävarmaa, koska kansainväliset kilpailukustannukset muodostuivat budjetoitua suuremmiksi mm. EM-kisoissa. Ratsastajainliitto liittyi Valon jäseneksi vuoden 2015 alussa. Liitto oli aktiivisesti mukana rakentamassa aikuis- ja harrasteliikunnan palveluja Valon organisaatioon vuosina , kun näytti että ne olivat jäämässä paitsioon Valon toiminnassa. Liiton seurapalvelupäällikkö veti projektia Valossa syksyllä 2014 ja on sen jälkeen edelleen konsultoinut Valoa toimintojen kehittämisessä. Organisaatio ja strategia Usean vuoden aikana toteutettu liiton rakennemuutos on loppusuoralla. Vuoden 2014 syyskokouksessa hyväksyttiin uusi Kaviouralla-strategia. Huippu-urheilun kehittämisprojektia johtanut Jorma Vertainen on auttanut liittoa toimenpiteiden käytännön toteutuksessa. Urheilun uusi organisaatio astuu voimaan Ypäjän Hevosopiston kehittäminen liiton päävalmennus- ja urheiluakatemiatoiminnan keskuksena on osa uutta urheilustrategiaamme. Uusi työryhmä valmistelee toimenpiteitä, joiden tavoitteena on nostaa Hevosopisto samaan kategoriaan muiden lajien valmennuskeskusten ja opistojen kanssa, kuten Eerikkilä, Kuortane, Pajulahti ja Vierumäki. Jäsenpalvelut, seurakehittäminen ja uudet jäsentalliluokitukset Ratsastajainliitto toteutti syksyllä laajan harrastaja- ja jäsentutkimuksen KPMG:n johdolla. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa liiton jäsenten harrastajasegmentit ja -profiilit sekä muodostaa näkemys siitä, miksi ratsastusta harrastajaa ei ole liittynyt liiton jäseneksi. Tutkimuksen avulla selvitettiin liittymisen esteitä sekä kartoitettiin liiton palvelujen kehittämistarpeita. KPMG:n työ valmistuu vuoden 2016 alussa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Seurakehittäminen ja -kehittäjien käynnit ovat liiton tarjoama konkreettinen jäsenetu seuroille myös vuonna Keväällä järjestetään uusi haku liiton seurakehittämisvalmennukseen. Osana strategiatyön käytännön toteutusta on jatkettu hyväntekeväisyyshanketta, jonka tavoitteena on saada vähävaraisia ja syrjäytymisuhan alla olevia lapsia ja nuoria mukaan lajin pariin. Hankkeessa on mukana yhteistyötahoja järjestöistä ja yhteiskunnan vaikuttajista sekä liiton jäsenseuroista ja -talleista. Presidentti Tarja Halonen toimii hankkeen suojelijana. Hanke jatkuu myös vuonna 2016, ja kokonais tavoitteeksi asetettu 300 lapsen ja nuoren pääsy alkeiskursseille toteutunee jo keväällä. 4

5 Jäsentallien toimintaa kehitetään. Vuonna 2015 julkaistiin uusi jäsentalliluokitus vaellustalleille. Jäsentalliluokitusta kehitetään edelleen vammaisratsastuksen, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ja ratsastusterapian tiimoille. Niitä koskeva uusi talliluokitus astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Hippos-lehti saa vuoden 2016 alussa uuden kustantajan ja päätoimittajan, ja se tuotetaan yhteistyössä RideMedian kanssa. Lehden nimi on jatkossakin Hippos. Urheilussa panostetaan valmennukseen Huippu-urheilun tulostavoitteet ovat Rion olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä eri lajien MM- ja EM-kilpailuissa, Nations Cupeissa ja ikäkausijoukkueiden menestymisessä Euroopan sekä Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa. Painopiste on strategian mukaisesti joukkuetoiminnassa ja -menestyksessä. Jorma Vertaisen johtaman lajien asiantuntijatyöryhmän ja urheilun kehityspäällikkönä toimineen Kari Niemi-Nikkolan raportin pohjalta laadittiin Huippuratsastuksen kehitysohjelma ja siihen liittyvä 365-valmennusohjelma. Niiden perusteella selkeytetään urheilun organisaatiota ja valmentajien toimenkuvia sekä ohjataan urheilijoiden urakehitystä. Suurimmat muutokset kohdistuvat valmennustoiminnan tavoitteisiin ja organisointiin. Päivittäisen valmennuksen laatua parannetaan aktiivisella yhteistyöllä ratsastajan lähipiirin kanssa. Valmentajien kokonaisvaltaista vastuunottokykyä vahvistetaan, osaamista syvennetään ja keskinäistä verkostoitumista edistetään myös yhteistyössä muiden lajien kanssa. Kehitysohjelman mukaisesti liitolla on tärkeä rooli huippuratsastajien ja nuorten lahjakkuuksien uran tukemisessa. Hevosenomistajien ja -kasvattajien yhteistyötä lahjakkaiden ratsastajien kanssa edistetään. Valmennuksen tukitoimia laajennetaan ratsastajien testaus- ja fysiikkaharjoittelun osalta. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat tärkeitä urheilijoiden kehittymisen ja lajin näkyvyyden kannalta. Suomessa järjestetään vuonna 2016 kansainväliset kilpailut este-, koulu- ja vammaisratsastuksessa sekä valjakkoajossa ja lännenratsastuksessa. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma on Helsingissä lokakuussa järjestettävä Helsinki International Horse Show, jossa kilpaillaan mm. esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu. Ypäjän kesäkuun kansainvälisen kilpailun yhteydessä pidetään myös koulu-, este- ja vammaisratsastuksen Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut. Talent-ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan kehitysohjelman mukaisesti. Vuonna 2014 aloitettu ratsastuksen urheiluakatemiatoiminta jatkuu yhteistyössä Turun Urheiluakatemian ja Ypäjän Hevosopiston kanssa. Erittäin sateinen ja kylmä alkukesä aiheutti ongelmia useiden kenttien ratsastuspohjille. Ratsastajien reaktiot ovat olleet odotettuja. Keskustelua olosuhteista ja hyvien pohjaratkaisujen saamiseksi käydään asiantuntijoiden kanssa ja asia otetaan esille mm. urheilufoorumissa. Liiton talous Vuoden 2016 budjetti on laadittu euroa ylijäämäiseksi. Liiton hallitus on päättänyt, että maksujen korotuksia ei tässä taloudellisessa tilanteessa esitetä syyskokoukselle. Vuosina 2017 ja 2018 on varauduttava vuoden 2018 MMkilpailujen kustannuksiin. Kilpailut käydään Bromontissa Kanadassa. Jäsenten ja erityisesti kilpailijoiden vakuutusturvan kehittämistyö jatkuu. Suunnitteilla on liittää vapaaehtoinen laajennettu lisävakuutus osaksi kilpailulisenssiä. Liitto toteuttaa myös laajan turvallisuuskampanjan yhteistyössä LähiTapiolan ja yhteistyökumppani Horzen kanssa. Maamme taloudellinen tilanne on huolestuttava, mikä luo epävarmuutta suunnitelmiin ja talousarvioihin. Toivon, että rahapeliyhtiöiden yhdistyminen luo mahdollisuudet hevospelitoiminnan kehittämiselle ja mahdollistaa myös hevostalouden perusrahoituksen niin, että ravi- ja ratsastustoiminta säilyvät elinvoimaisina Suomessa taantuman yli ja hevostalous luetaan rahapelien edunsaajien joukkoon. Rahapelien yhdistämisselvityksen ohessa laadittu MMM:n lisäselvitys hevostalouden tarpeista huomioi hyvin hevostalouden tarpeet, on erinomaista, että mainittu dokumentti on otettu osaksi uuden peliyhtiön yhteiskunnallista tehtävänantoa. Lokakuussa 2015 Fred Sundwall 5

6 pääsihteeri 2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksen opetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920, ja se on Kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi ottaa vastaan vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluejaostot. Hyvä hallintotapa -projektin yhteydessä liiton organisaatiota on tarkennettu ja kaikkien liiton toimielinten tehtävät on kirjattu. Toimiston organisaatio on jaettu kahteen tiimiin, joiden vetäjillä eli linjajohtajilla on vastuu kokonaisuuden hallinnasta sekä toiminnasta ikäryhmittäin. Toinen tiimi vastaa huippu-urheilusta sekä kilpailu- ja valmennustoiminnasta sekä koulutuksesta ja toinen seura-, alue- ja tallipalveluista. Hallinto, johon kuuluu varainhankinta, edunvalvonta, viestintä ja talous, toimii matriisina organisaatiossa. Kaikkien toimihenkilöiden toimenkuvat on avattu Hyvä hallintotapa -ohjeistossa. Kirjanpito- ja talouspalvelut ostetaan talon ulkopuolelta, samoin jäsenlehteen liittyvät palvelut, mutta vuoden 2016 alusta alkaen päätoimittaja on osa liiton henkilöstöä. Kaluston huolto ja vuokraustoimintaan liittyvät käytännön järjestelyt on siirretty ulkopuoliselle kumppanille kokonaisuudessaan vuodesta 2015 alkaen. Liiton toimielimet esitellään tarkemmin jäljempänä tekstissä, liiton Hyvä Hallintotapa -ohjeistossa sekä liiton nettisivuilla. Seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä perustettiin keväällä Sen tehtävänä on vastata seura- ja tallipalveluiden kehittämisestä sekä linjausten laatimisesta. Johtoryhmän toimikausi on kolme vuotta, uusi kokoonpano aloittaa vuoden 2016 alusta. Vuosikokouksien yhteydessä järjestetään seuraseminaari, urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja tuoda esiin jäsenseurojen, henkilöjäsenten sekä lajiaktiivien mielipiteitä. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harrasteja valmennustallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt sekä hevosalan oppilaitokset ja muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella. Vuotuisesti seurataan myös mm. kilpailulupien, kilpailujen, ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määriä Organisaatiouudistus Vuoden 2014 syyskokouksessa hyväksyttiin uusi Kaviouralla-strategia. Organisaatiouudistus saatettiin loppuun vuoden 2015 aikana ja uusi organisaatio astuu voimaan Urheiluorganisaatioon palkataan vetäjäksi uusi valmennuksesta vastaava linjajohtaja, ja samalla organisaatiota tarkennetaan. Mm. harrastetoiminnasta yksi aluekoordinaattori siirtyy urheilun organisaatioon. 2.2 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan koko urheilujärjestön yhteisiä Reilun Pelin periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva 6

7 ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa myös valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin. Vuonna 2013 valmistuneessa liiton hallintotapaohjeessa korostuu neuvottelevan ohjauksen -periaate, jossa liiton alueiden puheenjohtajistolla ja eri lajien komiteoilla sekä luottamushenkilöiden muodostamilla ohjausryhmillä on keskeinen rooli. Suunnittelun vuosikellon mukaisesti kuullaan kaikkia toiminnassa mukana olevia osapuolia Ratsastuksen strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat kahteen strategiatyöhön: Ratsastuksen Johtavat ajatukset ja Kaviouralla. Strategiat on julkaistu liiton nettisivuilla. Toimintaamme ohjaavat arvot: Ihminen Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasa-arvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Kunnioitamme toisiamme kaikessa toiminnassamme. Hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme Reilu Peli Ratsastus on kaikille avoin harrastus yhdenvertaisuus, moninaisuus sekä oikeudenmukaisuus ovat lajin perusta. Suomen Ratsastajainliitolle on tärkeää vaalia näitä arvoja. Ratsastajainliitto käynnisti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemisen alkuvuodesta Liiton hallitus nimitti erillisen asiantuntijaryhmän johtamaan työtä. Työ laajennettiin koskemaan Reilu Peli -kokonaisuutta toiminnan koko saralla. Reilu Peli on enemmän kuin yhteiset pelisäännöt tai sääntöjen noudattaminen. Se edustaa arvomaailmaa. Reilun Pelin tavoitteena on mahdollistaa tasavertainen, turvallinen ja oikeudenmukainen harrastusympäristö riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, rodusta, varallisuudesta tai mistään muustakaan vastaavasta henkilökohtaisesta ominaisuudesta tai asiasta. Reilun Pelin keskeisimpiä teemoja ovat yksilön oikeudet, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Reilun Pelin arvot ja eettiset periaatteet koskevat myös hevosen kohtelua. Ratsastajainliiton tärkeänä tehtävänä on muistuttaa hevostaitojen merkityksestä osana lajitaitoja sekä kehittää palveluita ja koulutuksia nykyihmiselle paremmin sopiviksi. Liiton vuoden 2016 toiminnan teema on keskitetty hevosen hyvinvoinnin ympärille. Ratsastajainliitto on aloittanut yhteistyön tunnettujen eläinkouluttajien Tuire Kaimion, Minna Tallbergin, Mintti Rautioahon ja Anna Kilpeläisen kanssa hevosen hyvinvointiin liittyen. Jäsenistölle tarjotaan koulutussarjaa, jonka tavoitteena on käydä läpi hevosen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä päivittäistä toimintaa hevosen kanssa. Kohderyhmänä ovat hevosharrastajat, hevosenomistajat ja muut kiinnostuneet. Koulutusta toteutetaan ympäri Suomen, jokaisella liiton alueella. Ratsastajainliitto jatkaa yhteistyötä myös Hevosopiston ja Kari Vepsän kanssa käytännönläheisen hevostaitoihin liittyvän koulutuskonseptin kehittämiseksi. Hevostaitokoulutuspakettia tarjotaan liiton jäsenetuna ratsastusseuroille, -talleille ja yksittäisille jäsenille. Tavoitteena on luoda aikuisratsastajille mahdollisuus testata hevostaitojaan ja niissä kehittymistä myös käytännössä. Ratsastajainliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma valmistuu syksyyn 2016 mennessä. Vuonna 2016 julkaistaan lisäksi ratsastuksen oma Reilu Peli -työkirja seurojen ja tallien käyttöön. Reilu Peli -työkirjaa hyödynnetään myös liiton valmentaja- ja toimihenkilökoulutuksissa. Aihepiirin ympäriltä järjestetään koulutustilaisuuksia sekä alueellisesti että valtakunnallisesti vuonna Asiantuntijaryhmä jatkaa työtään Reilun Pelin kysymysten parissa tämän jälkeenkin. 7

8 Kyra Kyrklund, kuva sonja holma 2.5. Liiton kansainvälinen toiminta Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ratsastuksen edistämiseksi. Liitto on Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sekä Eurooppalaisen ratsastajainliiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa kokouksissa. Professori Kyra Kyrklund on mukana EEF:n kouluratsastuskomiteassa sekä International Dressage Riders Clubin puheenjohtaja. Varatuomari Henrik Arle on FEIn tribunaalin eli tuomioistuimen jäsen. Hänen kautensa päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta liitto on esittänyt FEIn vuosikokoukselle, että hänen mandaattiaan jatketaan. Tom Gordin on kansainvälisen kilpailujärjestäjien yhdistyksen, AJOn, varapuheenjohtaja ja World Cup -järjestäjien organisaation AWCOn puheenjohtaja Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakautunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Aluetoimintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa Tallijärjestelmä Ratsastajainliiton jäsentallit on jaettu neljään luokitukseen: ratsastuskoulut, harrastetallit, yksityistallit sekä vuoden 2015 alusta myös vaellustallit. Jäsentallien toiminnan painopisteinä ovat hevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinen henkilökunta. Liitto tarkastaa tallin toimintaperiaatteet ennen sen hyväksymistä jäseneksi. Hyväksytty talli sitoutuu ylläpitämään liiton periaatteiden mukaista toimintaa. Tallijärjestelmä on kuvattu tarkemmin liiton nettisivuilla. Vuodelle 2016 on suunniteltu uutta jäsentalliluokitusta talleille, jotka tarjoavat hevosavusteisia palveluita, kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa, ratsastusterapiaa tai vammaisratsastusta. Ratsastajainliitto tukee ja ohjeistaa jäsentallien toimintaa tarjoamalla koulutusta, edunvalvontaa ja tallineuvojien asiantuntijapalveluita. Tallineuvojat suorittavat 1 1,5 vuoden välein käynnin jokaiseen jäsentalliin. Tallikäynnillä tutustutaan käytännön tilanteeseen ja opastetaan mm. hevosen hyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja asiakaspalvelussa. Tallikäynnistä laaditaan kirjallinen raportti, joka lähetetään talliyrittäjälle. Liitto tiedottaa jäsentalleja ajankohtaisista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaan. Lisäksi tallien toivotaan tutustuvan Laatuportaat -käsikirjaan ja kehittävän toimintaansa sen avulla. 8

9 3. Pääteema 2016 Vuosi 2016 on hevosen hyvinvoinnin teemavuosi. Teemaa käsitellään erikseen jokaisen toimialueen sisällä. 4. Kilpailutoiminta Ratsastuksen kilpailutoiminta jakautuu huippu-urheiluun, kilpaurheiluun ja harrastekilpailemiseen Organisaatio Urheiluorganisaatio muodostuu huippu-urheilun johtoryhmästä (HUJO), kansallisen urheilutoiminnan johtoryhmästä (KUJO), maajoukkuejohtoryhmistä, lajikomiteoista ja toimiston urheilutiimistä eli ns. Sport Officesta. Niiden lisäksi urheiluun tiiviisti liittyviä tehtäviä hoitavat koulutusvaliokunta, sääntövaliokunta, kurinpitolautakunta ja valituslautakunta. Vuosikokous nimeää valituslautakunnan. HUJO vastaa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä ratsastuksen huippuurheilusta. Maajoukkueiden operatiivisesta toiminnasta huolehtii kuhunkin lajiin ja ikäryhmään nimetty maajoukkuejohto. Lajikomiteat toimivat asiantuntijaeliminä ja vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja kehittämistyöstä. Koulutustoiminnasta ja -järjestelmän kehittämisestä vastaa koulutusvaliokunta. KUJO vastaa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Se toimii itsenäisesti hallituksen alaisena, yhteistyössä HUJOn kanssa. Sen tehtävänä ovat yhteiset linjaukset, strategian toteutumisen seuranta ja urheilijan polun toteutumisen varmistaminen. KUJO laatii kotimaisen urheilun strategian ja pitkän tähtäimen suunnitelman sekä ohjeistaa ja valvoo lajikomiteoiden toimintaa. Se johtaa, seuraa ja kehittää kotimaista kilpailutoimintaa sekä kokoaa vuositason toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvät talousarvion yhteistyössä lajikomiteoiden kanssa. Lajikomiteat vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Muiden kuin olympialajien komiteat voivat lisäksi vastata lajinsa alemman tason valmennustoiminnasta ja harrastetoiminnan edistämisestä. Komiteoiden tehtävänä on linjata kansallisen kilpailukalenterin rakentamista sekä sarjakilpailutoimintaa. Kilpailukalenterit vahvistetaan syksyllä sääntöjen mukaisen hakuajan päätyttyä. Komiteat esittävät hallitukselle kotimaiset arvokilpailut ja tähtikilpailut. Komiteoiden tehtävä on lisäksi kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa, laatia ohjeita olosuhteiden parantamiseksi sekä rekrytoida uusia kilpailupaikkoja ja -järjestäjiä sekä toimihenkilöitä. Komiteat tekevät tarvittaessa esityksiä sääntömuutoksista sääntövaliokunnalle. Sport Officen rooli liiton organisaatiossa arvioidaan 365-ohjelman mukaisesti. Sport Officessa työskentelee vuonna 2016 uudistuvan organisaation mukaisesti linjajohtaja, urheilujohtaja, IT-päällikkö, laji- ja aluekoordinaattorit sekä kilpailuassistentti. Olympialajien valmennusta ja sen kehitystyötä johtaa linjajohtajana toimiva valmennusjohtaja / valmennuksen kehitysjohtaja. Keskeisessä roolissa ovat lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat, joiden yhteistyötä tiivistetään. Kokonaisuutta kehitetään yhdessä urheilujohtajan kanssa, jonka päävastuualueina ovat arvokilpailuprojektit ja kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen. Vammaisratsastusvastaavalle kuuluu erityisryhmien harrastetoiminta, ja vammaisratsastuksen valmennus- ja kilpailutoiminnasta vastaavat linjajohtaja ja urheilujohtaja. Kilpailuassistentti toimii edellä mainittujen apuna ja vastaa mm. kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumisista, FEI-rekisteröinneistä ja rankingtilastoinneista. Uudessa organisaatiomallissa liiton aluekoordinaattoreista toinen vastaa alueiden valmennus- ja kilpailutoiminnasta sekä kilpailutoimintaan liittyvistä koulutuksista. Yhteistyötä Ypäjän Hevosopiston kanssa tiivistetään ja selvitetään edellytyksiä, joilla siitä saadaan hevosurheilun virallinen valmennuskeskus. Hevosopisto koordinoi valmennus-, koulutus- ja kilpailutoimintaa kiinteässä yhteistyössä liiton kanssa. Liiton vuosikokouksen yhteydessä keväällä järjestetään lajien välinen yhteinen koordinointikokous, joka on avoin lajikomiteoille, ja syksyllä urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, jotka ovat avoimia kaikille. Kaikessa toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tärkeyttä, urheilun Reilun Pelin periaatteiden toteutumista sekä hevosten hyvinvointia Huippu-urheilu Tavoitteet Huippu-urheilun kehitysohjelman mukaisesti tavoitteena on, että urheilijat saavuttavat hyvää kansainvälistä menestystä useissa lajeissa sekä yksilö- että joukkuetasolla. Päätavoite on joukkuetoiminnassa ja joukkueena menestymisessä. Hevosenomistajien ja lahjakkaiden ratsastajien yhteistyötä edistetään aktiivisesti Ride My Horse -projektin avulla. Menestysmittarina toimii vertailu pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite vuonna

10 on Rion olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä eri lajien EM- ja MM-tason kilpailuissa, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa sekä menestymisessä este-, koulu- ja kenttäratsastuksen Nations Cup -tasolla ja maailmancupeissa. Tavoitteisiin pääsemistä tuetaan erillisprojektein, pääpainopiste on joukkuetoiminnassa. Pääpainopisteet 2016 Rion olympialaisten ja paralympialaisten potentiaalin hyödyntäminen Toimenpiteet: Karsintatulosten saavuttamisedellytysten varmistaminen Potentiaalisten ehdokkaiden tukitoimien varmistaminen Joukkueenjohto- ja tukiorganisaation rakentaminen Kansainvälisten tavoitteiden toteutus Toimenpiteet: Kilpailuvalmennus Joukkueenjohto- ja tukiorganisaation rakentaminen Kilpailutuki Nuorten kansainväliseen kilpailutoimintaan panostaminen on merkittävä osa urakehitystä ja tulevaisuuden menestysedellytyksiä Terhi Stegars ja Axis GP, kuva SRL Ken Braddick, dressage-news. com Olympia-, paralympia-, MM- ja EM-tavoitteet Laji seniorit U25 / nuoret juniorit lapset / ponit Esteratsastus Nations Cupin finaalipaikka Henkilökohtainen osallistuminen Henkilökohtainen osallistuminen Henkilökohtainen osallistuminen Kouluratsastus Henkilökohtainen olympiapaikka Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Kenttäratsastus Henkilökohtainen olympiapaikka Joukkue-osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Valjakko Matkaratsastus Yksiköiden MM, henkilökohtainen mitali, joukkuesijoitus Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Nuoret, henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Juniorit, henkilökohtainen osallistuminen Vikellys Henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Lännenratsastus, reining Vammaisratsastus Askellajiratsastus islanninhevoset Joukkueosallistuminen, henkilökohtainen finaalipaikka Henkilökohtainen paralympiapaikka 10

11 Tukitoimet Huippu-urheilun budjettirakenteen tarkistaminen 365-valmentautumisen, Rion olympialaisten ja paralympialaisten sekä kansainvälisten tulostavoitteiden mukaisesti. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia Top Dressage Finland jatketaan. Projektisuunnitelman mukaisesti panostetaan vuoden 2016 Rio de Janeiron ja vuoden 2020 Tokion olympialaisiin tai paralympialaisiin edellytykset omaaviin ratsukoihin. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaan. Esteratsastuksen Nations Cup -projektia jatketaan. Projektille nimetään valmentaja- ja joukkueenjohtaja kaudelle Henkisen valmennuksen tarjontaa jatketaan. Aloitetaan fyysisen testauksen ja harjoittelun tehostaminen pilottihankkeena olympialajien juniorimaajoukkueiden kanssa. Hevosten fysioterapeuttisia palveluja jatketaan. ADT-toimintaa jatketaan ja laajennetaan (tiedotus, koulutus, testaus). Liiton ADT-ohjelma uudistetaan. Toimitaan kiinteässä yhteistyössä ratsastuksen valmentajayhdistyksen, Equestrian Trainers Finland ry:n, kanssa. Ride My Horse -yhteistyöprojektia hevosenomistajien ja kasvattajien kanssa jatketaan, tavoitteena: o Yhteistoiminnan lisääminen hevosenomistajien, -kasvattajien ja lahjakkaiden ratsastajien välillä parantaa mahdollisuuksia saada hyville ratsastajille heille parhaiten sopivia, laadukkaita hevosia. o Liiton aktiivisilla toimenpiteillä mahdollistetaan hevosenomistajille ja -kasvattajille yhteistyö lahjakkaimpien ratsastajien kanssa. o Lahjakkaille ratsastajille pyritään mahdollistamaan kunkin kehitys- ja ambitiotasoa, kilpailullisia tarpeita sekä urakehitystä parhaiten vastaavien hevosten käyttö Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, kansainvälisiä kilpailuja koskevat järjestämisvaatimukset asettavat Ratsastajainliitolle suuria haasteita. Laatuvaatimuksista merkittävin on maailmancupin ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen suuruus. Esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakilpailun järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa yli 200 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa. Ratsastajainliitto jatkaa opetusministeriön, kuntien ja järjestäjien kanssa työtä Suomen maailmancupin osakilpailun varmistamiseksi. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut toimivat ponnahduslautoina urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat avainasemassa myös ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja. Kansainväliset kilpailut Suomessa 2016, alustava suunnitelma CSI1*, esteratsastus, Helsinki (Helsinki Horse Fair) CSI2*, CSI-U25, CSIO-Y, CSIO-J, CSIO-Ch, CSIO-P, CDIO3*, CDI-U25, CDIO-Y, CDIO-J, CDIO-Po ja CPEDI3* este-, koulu- ja vammaisratsastus, Ypäjä (Finnderby, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailu) 2.7. CRI1*, CRI2*ja CRI3* lännenratsastus, Ypäjä 3.7. CRI1*, CRI2*ja CRI3* lännenratsastus, Ypäjä CAI2* valjakkoajo, Sipoo CSI5*-W, CDI3* este- ja kouluratsastus, Helsinki, mukana esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu (Helsinki International Horse Show) 4.4. Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen Kotimaan kilpailutoiminta on parhaimmillaan ponnahduslauta kansainväliseen menestykseen. Se tarjoaa kilpailuja niin harrastajille kuin huippu-urheilijoillekin sekä näyteikkunoita lajista kiinnostuneille. Kotimaan kilpailutoimintaa ohjataan lajikomiteoiden ja aluejaostojen työllä sekä sääntöjen ja kilpailujärjestelmän avulla. Uuden, vuonna 2015 käyttöönotetun kilpailujärjestelmän tavoitteiden 11

12 toteutumista seurataan ja järjestelmää kehitetään edelleen. Haasteina ovat kilpailuolosuhteiden kehittäminen sekä kilpailukalenterin ohjaaminen. Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja antaa ohjeita, joiden avulla ylläpidetään tasa-arvoista kilpailutoimintaa. Sääntömuutoksista vastaa sääntövaliokunta. Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sääntölinjaukset otetaan huomioon kotimaisessa sääntötyössä. Myös jäsenistöllä on mahdollisuus tehdä sääntömuutosehdotuksia netin kautta. Vuonna 2015 muutosesityksiä tuli lähes 70, ja ne käsiteltiin sekä lajikomiteoissa että sääntövaliokunnassa. Kilpailusääntöjen yleiseen osaan (KS I) tehtiin tarkennuksia mm. kurinpidon osalta. Sääntömuutokset viedään koulutusmateriaaleihin ja niistä tiedotetaan kilpailijoille ja toimihenkilöille. Toiminnan suunnittelussa urheilijan urakehitys on ohjaavana tekijänä. Työkaluna käytetään Kilparatsastajan urapolkua. Sport Officelle laadittiin viestintäsuunnitelma vuonna 2015, suunnitelmaa toteutetaan ja kehitetään edelleen. Vuonna 2015 aloitettua kuukausittaista Kilpailutiedotetta lähetetään säännöllisesti. Kilpailutiedote toimitetaan kuukausittain kaikille lisenssin omaaville toimihenkilöille sekä kilpailujärjestäjille ja kilpailuluvan lunastaneille kilpailijoille. Tiedotteeseen kootaan kilpailu- ja valmennustoimintaa koskevia ajankohtaisia asioita sekä kannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen esimerkiksi palautetta antamalla. Sofia Soilu - Pin Rock s Hustle and Bustle, kuva SRL Heidi Lammi Kilpailujärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton uusi kilpailujärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Kilpailuolosuhteiden ohella eri lajien tarpeet ovat vuosien mittaan muuttuneet eikä vanha järjestelmä enää vastannut niihin. Uuden järjestelmän tarkoitus on kiinnittää huomio erityyppisiin kilpailullisiin tarpeisiin eri kohderyhmissä, kuten ammattilaiset, harrastajat, aikuiset ja lapset. Tavoitteena on mahdollistaa eritasoisille ja -ikäisille kilpailijoille ja hevosille riittävästi kehittäviä kilpailuja ja luokkia. Kilpailutasoja on viisi. Tasot 1 2 ovat koulutuskilpailuja, 3 4 kilpaurheilua ja taso 5 huippu-urheilua. Kilpailujärjestelmä määrittelee kotimaan kilpailutasot, soveltuvat arvostelumenetelmät, vaadittavat olosuhteet ja toimihenkilöt. Järjestelmän määritelmät on kuvattu lajisäännöissä, mikä mahdollistaa aiempaa enemmän lajikohtaisia sovellutuksia. Kaikissa lajeissa on säännöissä määritelty karsiutuminen tasolta seuraavalle. Nämä nk. kvaalit ohjaavat luokkien urheilullista tasoa, varmistavat turvallisuutta ja opastavat urheilijoita eteenpäin urillaan. 12

13 Kilpailukalenteri Liitto ylläpitää kilpailukalenteria netissä toimivassa kilpailupalveluohjelma Kipassa. Kilpailujärjestelyistä vastaavat pääasiassa jäsenseurat. Vuoden 2014 lopusta alkaen kilpailujen järjestäjiksi hyväksyttiin myös yhteisöjäsenet eli yritykset, kuten tallit. Kalenterissa julkaistaan kutsut kansainvälisiin ja kotimaan 1 5-tason kilpailuihin. Kalenterin rakentamista ohjaavia tekijöitä ovat kilpailujärjestelmän ohella kotimaan kansainväliset kilpailut, lajien mestaruudet sekä kansainväliset mestaruuskilpailut. Sarjakilpailutoiminnalla taataan oikean tasoisia kilpailuja eri ikä- ja tasoryhmille sekä nuorille hevosille. Lajikomiteat ja Sport Office muokkaavat kilpailukalenteria ja sijoittavat siihen sarjakilpailut. Aluejaostot hallinnoivat 2-tason kilpailukalenteria ja 1-tason kilpailukalenteri on vapaa. Järjestäjät hakevat kilpailujen järjestämisoikeutta liitolta. Eri tasojen kilpailujen määrää lisätään laji- ja aluekohtaisen tarpeen mukaan mm. toimijoiden välistä yhteistyötä edistämällä ja rutiineja helpottamalla. Vuoden 2016 tärkein tehtävä on kalenterin ohjauksen tehostaminen. Tavoitteena on julkaista kilpailukalenterit mahdollisimman ajoissa ja tukea näin ratsastajien vuositason suunnittelua. Liiton sarjakilpailuiden tarkoituksena on taata urakehitys ja toimia seurantajärjestelmänä eri ikäryhmille ja taitotasoille sekä mahdollistaa tavoitteellinen kilpailutoiminta koko kauden ajalle. Sarjakilpailut ja niiden säännöt esitellään liiton nettisivuilla materiaalisalkussa. Lajikomiteat ja sääntövaliokunta laativat sarjakilpailuille säännöt ja päivittävät ne vuosittain. Lisäksi liitto tukee sarjakilpailuja taloudellisesti. Tähtikilpailukonseptia kehitetään. Tähtikilpailuja ovat esteratsastuksen GP-sarja, olympialajien senioreiden SM-kilpailut sekä valitut kotimaan kansainväliset kilpailut. Sarjakilpailut Osakilpailujen ja finaalien paikkakunnat ja ajankohdat julkaistaan Kipassa. Volkswagen Leading Rider Esteratsastuksen LähiTapiola Grand Prix LähiTapiola Future Trophy U25 Esteratsastuksen Junior Grand Prix Esteratsastuksen Junioricup Esteratsastuksen Poni Grand Prix/Pikkuponi Grand Prix Esteratsastuksen Animagi Ponicup Esteratsastuksen Animagi Pikkuponicup Esteratsastuksen Animagi Amatöörisarja Esteratsastuksen Racing Noviisisarja Esteratsastuksen Racing Trophy 5-, 6- ja 7-vuotiaille hevosille Powercup este- ja kouluratsastuksessa Kouluratsastuksen LähiTapiola Small Tour Kouluratsastuksen Supreme Horse Care -sarjat nuorille hevosille Kouluratsastuksen Animagi Junioricup Kouluratsastuksen Animagi Ponicup Kouluratsastuksen Animagi Dressage Future cup poni-, juniori- ja nuorille ratsastajille Racing Kenttä-Trophy Kenttäratsastuksen Helppo kenttäcup Kenttäratsastuksen Ponicup Valjakkoajon Agrimarket Cup Lisäksi Ratsujalostusliitto ry:n kilpailut 5-vuotisderby Breeders prize Tukitoimet Kilpailutoiminnan talousarviossa otetaan huomioon lajien vuosittaiset erityistarpeet ja painopisteet. Talousarviota laadittaessa arvioidaan lajien kokonaistarvetta kaikilla tasoilla ja samalla mahdollistetaan vuosikohtaiset painotukset. Taloudellisen tuen ohella liitto tarjoaa koulutusta ja materiaaleja kilpailijoille, toimihenkilöille ja kilpailujärjestäjille. Ratsastajainliitto tukee taloudellisesti Tähtikilpailujen ja SM-kilpailuiden toteuttamista sekä toimihenkilökoulutusta. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimuksia. Kilpailujärjestäjille on tarjolla ohjeita sekä neuvontaa mm. kutsujen suunnitteluun. Liitto tarjoaa palkintoja suunnitelmien mukaisiin kilpailuihin (mm. sarjakilpailut ja SM). Liitto tukee taloudellisesti myös aluejoukkueiden mestaruuskilpailuja sekä senioreiden henkilökohtaisia mestaruuksia. Kilpailuolosuhteita edistetään mm. tiedotuksella ja kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamisella. Ratsastajainliiton perimällä kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan Kipan maksupalvelusta aiheutuvia kustannuksia. Ylijäämä käytetään ensisijaisesti kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämiseen. Liiton teettämää Ratsas- 13

14 tuspohjaopasta hyödynnetään ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamisessa ja huollon suunnittelussa. Liiton nimeämä ratsastuskenttien pohjakonsultti neuvoo ja auttaa kilpailujärjestäjiä. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaisesti. Ratsastajainliitto ylläpitää kilpailukalustoa, jota vuokrataan kaikkien kilpailujärjestäjien käyttöön. Kalustoon hankitaan tarpeen mukaan täydennystä. Kilpailujärjestäjiin pidetään aktiivisesti yhteyttä ja heille tarjotaan koulutusta ja tukimateriaalia. Lisäksi järjestetään koulutusta ja neuvontaa Kipan ja Equipe-tulospalveluohjelman käytössä. Arnella Nyman, kuva Anu Siivonen Toimihenkilöiden ja urheilijoiden koulutuksella edistetään hevos- ja ratsastustaitoja sekä turvallisuutta. Ratsastuksen yleistä perustaitotasoa kohotetaan kannustamalla seuroja ja talleja järjestämään ratsastus- ja hevostaitomerkkien suoritustilaisuuksia. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään sääntökoulutusta sekä jaetaan tietoa netin välityksellä ja Hippos-lehdessä. Kilpailujen toimihenkilöiden ja järjestäjien koulutuksesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7, osaaminen. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitetään sääntömuutosten mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Kilpailijan starttikurssi -materiaali päivitetään myös vastaavasti ajan tasalle. Starttikurssi on suunnattu aloittaville kilpailijoille ja heidän taustajoukoilleen. Lisäksi liitto on tuottanut paljon erillistä materiaalia kouluttajien käyttöön. IT-järjestelmät IT-järjestelmiä, kilpailupalvelujärjestelmä Kipaa ja tulospalveluohjelma Equipea, ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti palvelemaan kilpailijoita ja kilpailujärjestäjiä. Kipaan on tehty kilpailujärjestelmän uudistuksen edellyttämät muutokset. Vuoden 2015 lopulla kartoitetaan muiden maiden vastaavia järjestelmiä. Myös muut lajit otettiin mukaan olympialajien ohelle käyttämään Kipaa ilmoittautumisten, maksujen ja tulosten osalta vuonna Käyttäjiä koulutetaan sekä järjestelmää kehitetään edelleen mm. rankingpisteiden osalta. Valmennuskalenteri maksupalveluineen helpottaa liiton valmennusten järjestämistä. Equipen online-ominaisuus on kilpailujärjestäjien käytössä. Se mahdollistaa kilpailutulosten ajantasaisen seuraamisen netissä sivustolla equipe.com. Alueet järjestävät koulutusta Equipen ja Kipan käytössä. Liitto vastaa kouluttajien koulutuksesta sekä koulutusmateriaaleista Lajikohtaisia tavoitteita Kilpaurheilun strategia valmistui vuonna 2013 ja sitä on hyödynnetty osana urheilun kehittämisohjelmaa ja liiton uutta Kaviouralla-strategiaa. Lajikomiteat työstivät lajikohtaiset toimenpideohjelmat strategian toteuttamiseksi käytännössä vuosina Toimenpideohjelmia hyödynnetään vuosisuunnitelmien tekemisessä. Strategiassa valitut toimenpidealueet Loistava kilpailutarjonta Luodaan monipuolinen, laaja ja ympärivuotinen kilpailutarjonta Toteutetaan kilpaurheilun teemavuosi strategiakaudella Järjestetään EM-tasoiset ikäluokkakilpailut strategiakaudella Kehitetään voimakkaasti kilpailu-, valmennus- ja koulutusjärjestelmää 14

15 Urapolku on yksilöllinen kartta huipulle Urheilijoiden lähipiirille tarjotaan tietoa kilpaurheilun vaatimuksista Urapolulla etenemistä tuetaan laadukkaalla valmennuksella ja liiton tuella Luodaan edellytyksiä kansainväliselle menestykselle Tähdätään ammattimaiseen toimintaan Autetaan nuoria yhdistämään opiskelu, urheilu ja muu arki Lähipiirin rooli ja merkitys kilpaurheilijan arjen tukemisessa on tunnistettu ja korostuu Panostetaan osaamiseen Toteutetaan kotimaista valmennusjärjestelmää urheilijan polun mukaisesti Eri lajien valmentajien yhteistyötä vahvistetaan Valmennuskeskusten merkitys vahvistuu ja roolit urapolun vaiheissa selkiytyvät Kehitetään kaikkien kilpaurheilussa toimivien ammattitaitoa, ammattimaisuutta ja kansainvälistä osaamista Yhteistyöllä onnistutaan Kannustetaan lajien väliseen yhteistyöhön eri tasoilla Kehitetään varainhankintaa kilpailuolosuhteiden parantamiseksi Kehitetään toimintatapoja, joilla varmistetaan ratsastuksen kilpaurheilun vahva asema kuntien toiminnassa, olosuhteiden käytettävyydessä ja seurojen tukemisessa Vahvistetaan kumppanuusyhteistyötä median kanssa Edistetään suomalaista hevoskasvatusta yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa kilpaurheilun vaatimusten mukaisesti, jotta kotimainen hevoskasvatus tuottaisi yhä suuremman osan ratsastuksen kilpaurheilussa mukana olevista hevosista Lajien pääprojektit Esteratsastus Kalenterin rakentamisen periaatteiden selkeytys. Liiton sarjojen ja etenkin GP-sarjan kehittäminen. SM- ja GP-kilpailujen hakemisen systematisointi. Suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus ja ennakoitavuus kilpailujen myöntämisessä. Yhteistyö järjestäjien kanssa Kilpailujärjestelmän määritteiden täsmennys Kenttätarkastustoiminnan kehittäminen Valintaperusteiden ja valmennuksen kehittäminen yhteistyössä HUJOn kanssa NBCH-kilpailut Suomessa Kouluratsastus NBCH-kilpailut Suomessa FEIn stewardikurssin järjestäminen Suomessa Sarja- ja arvokilpailujen palkintojen ja tukien lajien välisten erojen tasaaminen Future cup -sarjan turvaaminen Uuden Winter cup -sarjan käynnistäminen, tavoitteena ympärivuotinen kilpailukausi 2-tason kilpailujen määrän lisääminen Tavoitteena vähintään yksi CDI-tason kilpailu lisää Ypäjän ja HIHS:n lisäksi Kilpailujen luokitustasojen kehittäminen, asiantuntija-avun tarjoaminen seuroille Tuomareiden mentor-toiminnan käynnistäminen Tuomarikoulutuksen kehittäminen mm. tuomarivaihdon ja koulutusmateriaalin avulla Osallistuminen Global Dressage Forumiin Lapsiratsastajille suunnatun kilpailutoiminnan kehittäminen Kenttäratsastus Lajia tuodaan esille hyvässä hengessä ja opetetaan oikeille urille Autetaan kilpailujärjestäjiä tarjoamalla koulutusta ja asiantuntija-apua Kotimaan kilpailutason nousun edistämiseksi työstetään yhtenäisiä ratoja ja etsitään uusia järjestäjiä ratojen määrän lisäämiseksi Lajille esitetään omaa koordinaattoria, joka toimii linkkinä komitean, MJJ:n, HUJOn ja ratsastajien välillä Matkaratsastus Työskennellään avoimuuden ja hyvän ilmapiirin eteen. Matkaratsastustiedote lähetetään kaikille listalle ilmoittautuneille ja julkaistaan komitean sivuilla. Lisäksi tiedotetaan aktiivisesti FB:ssa toimivassa lajiryhmässä, jossa oli vuonna 2015 jo 500 jäsentä. Kipan käyttöä tehostetaan, kilpailukalenteriin yksi kilpailu per kuukausi, yksi kansainvälinen kilpailu Suomessa vuosittain, PM-kilpailuihin joukkueet 15

16 Valjakkoajo Valmistaudutaan Suomessa 2017 järjestettäviin PM-kilpailuihin kehittämällä tulevan kilpailupaikan olosuhteita Tehdään yhteistyötä kansainvälisten kilpailujen osalta muiden lajien kanssa Järjestetään kansainväliset kilpailut Sipoossa Savijärvellä Lisätään kilpailuja talvikaudelle Maajoukkuevalmennuksen sekä kansainvälisen kilpailemisen rahoitusta kehitetään Lännenratsastus Kotimaassa tarvitaan kansainväliset kilpailut. Etsitään järjestäjää ja kehitetään yhteistyötä muiden lajien kanssa. Kehitetään kotimaista kilpailutoimintaa, jotta saadaan kilpailijat kisaamaan vakiintuneesti Ylläpidetään ja kehitetään lajin osaamisen tasoa kouluttamalla uusia kilpailujärjestäjiä ja tuomareita Toimitaan yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa kilpailu- ja valmennusolosuhteiden kehittämiseksi Kehitetään pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä kilpailusääntöjä Parannetaan komitean ja lännenratsastuskentän välistä yhteistyötä. Jalkautumista kentälle jatketaan. Lisätään seurojen ja toimijoiden yhteistyötä Kehitetään lajin näkyvyyttä uusien harrastajien houkuttelemiseksi. Yhdistetään voimat muiden pienten lajien kanssa. Panostetaan harrastajamäärän lisäämiseen Jatketaan Top All around Finland -projektia Vammaisratsastus Hevostaitojen kehitetään lajin toiminnan piirissä Erityiskerhojen vetäjiä koulutetaan Rion paralympialaiset vuoden pääkilpailu Askellajiratsastus Askellajiratsastuksen kehittämisestä vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys. Ratsastajainliitto tukee yhdistyksen toimintaa taloudellisesti liittyen valmennus-, kilpailu- ja koulutustoimintaan. Askellajikilpailut ovat mukana Kipassa. Panostetaan koulutukseen, mm. ohjaajiin ja tuomareihin Järjestetään vähintään kolmet kansalliset tai WR-tason kilpailut Järjestetään alue- ja maajoukkuetason valmennusta ja tuetaan ratsastajien kansainvälistä kilpailu-uraa mm. PM-kilpailuissa Norjassa elokuussa 2016 Kehitetään askellajiratsastuksen kilpailuolosuhteita Vikellys Järjestetään FEI Vaulting Coach Level 2 koulutus Suomessa Järjestetään juoksutuskursseja, vikellysohjaajan introkurssi ja vikellyksen stewardikoulutus Lanseerataan juoksutuslisenssi Kehitetään hevostaitoja Laaditaan ohjekirja/video miten otan hevosen tallista ja teen siitä vikellyshevosen Kartoitetaan CVI-kilpailun järjestämismahdollisuutta Suomessa Järjestetään 2/3-tasolla 4 5 kilpailua sekä SM-kilpailut 5. Valmennus 5.1. Valmennusjärjestelmän kuvaus Suomen Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoitteena on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka antaa edellytyksiä ja valmiuksia kansainväliselle urapolulle, huolehtii urheilijan urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluvat linjajohtaja ja urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla. Maajoukkuevalmennus, aluevalmennus, Talent-ohjelma ja valmennuksen kehityshankkeet integroidaan ratsastajan urakehitystä palvelevaksi valmennuskokonaisuudeksi ja suomalaiseksi valmennuslinjaksi. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa kartoitetaan myös uusia kykyjä. Toimintaa tehostetaan Talent Program -hankkeella, jossa nostetaan erityisesti seuravalmennuksen roolia ja perustaitoja. 16

17 Vuonna 2015 valmistuneen Huippu-urheilun kehitysohjelman ja sen 365-valmennusohjelman tavoite on luoda nuorille urheilijoille systemaattisen ja riittävästi ohjatun valmentautumisen käytännöt. Kilparatsastajan urapolku -työkalua hyödynnetään osana ohjelmaa. Urapolkuopas suunnataan valmentajien ja urheilijoiden käyttöön. Urapolkujulisteet ja tiedotteet toimitetaan vuosittain maajoukkueurheilijoille. Sekä 365-ohjelmasta että Urapolusta kerrotaan valmentajille mm. valmentajaseminaarissa ja maajoukkuekatsastuksissa, ja ne toimivat valmennuksen suunnittelun runkoina. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa linjajohtaja yhdessä urheilujohtajan sekä huippu-urheilun johtoryhmän ja maajoukkuejohdon kanssa. Järjestelmä esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. 5.2 Valmennustoiminnan päähankkeet ohjelma lähivuosien päähanke, jolla tavoitellaan arkivalmennuksen laadun nostamista kansainväliselle tasolle Luodaan nuorille urheilijoille systemaattisen ja riittävästi ohjatun valmentautumisen käytännöt. Toimenpiteinä mm. harjoittelun kokonaisvaltaisen suunnittelun ja päivittäisseurannan toteuttaminen, henkilökohtaisten valmennussuhteiden tiivistäminen, Talent-ohjelman valtakunnallistaminen ja kilpaurheiluun keskittyvien seurojen toiminnan tukeminen painopiste Valmennuskulttuurin muutos 365-ohjelman tavoitteiden mukaisesti Toimenpiteet: Maajoukkue- ja aluevalmennuksen tavoitteet ja toimintatavat noudattavat 365-ohjelmaa Yhteistyötä henkilökohtaisten valmentajien kanssa sekä maajoukkue- ja aluevalmentajien välillä tiivistetään Liittovalmentajien työnohjausta lisätään Alueellisen liittovalmennuksen laatua kehitetään Arkivalmennuksen laatuun ja päivittäisvalmennuksen ohjelmointiin vaikutetaan Valmennuksen tukitoimia tehostetaan mm. fyysisen valmennuksen ja testauksen pilottihankkeella ja henkisen valmennuksen lisäämisellä Urheilijana kasvamista vahvistetaan Toimenpiteiden oikea suuntaus varmistetaan kyselyjen ja tilastojen avulla Equestrian Team Finland maajoukkuetoiminnan laadun nostaminen Huippuratsastuksen kehittämishankkeella tehostetaan kansainvälisen huipputason ratsastajien harjoittelua ja parannetaan harjoittelu- ja valmentautumisedellytyksiä sekä maajoukkuetoiminnan laatua. Tehostaminen tarkoittaa käytännössä esim. räätälöityjä urakehitys- ja valmennuspalveluita, huippuratsastajien lisättyä yhteistoimintaa sekä kohdennettua, tarveharkintaista taloudellista tukemista Valmennuksen toteutus ja tukeminen Liitolla on laatimansa kehitysohjelman mukaisesti tärkeä rooli huippuratsastajien ja nuorten lahjakkuuksien urien tukemisessa. Päivittäisen valmennuksen laatua rakennetaan aktiivisessa yhteistyössä ratsastajan lähipiirin kanssa. Valmentajien kokonaisvaltaista vastuunottokykyä vahvistetaan ja osaamista syvennetään. Valmentajien verkostoitumista ja eri lajien yhteistyötä ratsastuksessa kehitetään. Vahvuuksien perustalle syntyy rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan joustava, tavoitteiltaan kunnianhimoinen suomalainen malli. Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajien maajoukkuejohto laatii lajikohtaiset tavoitteet ja vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien ja kilpailuvalmennusten määristä ja ajankohdista. Maajoukkuevalmennusta tuetaan vuosibudjettien mukaisesti. Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan 365-ohjelman mukaisesti ottaen huomioon kilpailutoiminnan enenevä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. Alueellinen liittovalmennus tukee maajoukkuevalmennusta nostaen uusia ratsukoita maajoukkuetoimintaan. Valmennus perustuu 365-ohjelmaan ja sen toteutuksesta sovitaan alueiden kanssa. Seurojen Talent-ohjelma on aluevalmennuksen tukitoimi ja sen tarkoitus on nostaa uusia ratsukoita mukaan tavoitteelliseen kilpailutoimintaan. Talent-ohjelman toteutuksesta vastaavat mukaan hakeutuneet seurat ja muut toimijat liiton ohjeistuksen mukaan. Alueellista liittovalmennusta ja Talent Program -ohjelmaa tuetaan budjetin mukaisesti. Urheiluakatemiatoimintaa aktivoidaan ja kehitetään vuosina saatujen kokemusten perusteella. 17

18 Maajoukkueen valmennustoiminnan laajuus 2016, alustava suunnitelma Valmennusryhmän nimi / valmentaja Esteratsastus, seniorit, A-rengas Herve Godignon, Ranska Esteratsastus, U-25, A-rengas Sanna Backlund, II-tason valmentaja Esteratsastus, nuoret, A-rengas Sanna Backlund, II-tason valmentaja Esteratsastus, juniorit, A-rengas Sanna Backlund, II-tason valmentaja Esteratsastus, lapsi-ratsastajat, A-rengas Marina Ehrnrooth Esteratsastus, ponit, A-rengas Marina Ehrnrooth Kouluratsastus, Top Dressage Finland, seniorit Emile Faurie, Iso-Britannia Kouluratsastus, Top Dressage Finland, seniorit, haastajaryhmä Emile Faurie sekä Janne Bergh, III-tason valmentaja Kouluratsastus, U-25 ja nuoret, A-rengas Marko Björs, II-tason valmentaja Kouluratsastus, juniorit, A-rengas Marko Björs, II-tason valmentaja Kouluratsastus, lapsiratsastajat ja ponit, A-rengas Kikko Kalliokoski, II-tason valmentaja Ryhmän tarkoitus Kv. tason ratsukot, potentiaalisia edustajia arvokilpailuissa tai Nations Cupeissa. U-25 ikäryhmän kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän PM-kilpailuihin ja senioreiden Nations Cup -toimintaan. Nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin. Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin. Lapsiratsastajat, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin. Kv. tason poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia. Ratsukot, jotka potentiaalisia edustajia PMkilpailuihin ja EM- ja MM-tasolle 2 6 vuoden sisällä. U-25 ja nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Kv. tason lapsiratsastajat ja poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PMkilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Valmennusten määrä 3 4 valmennusleiriä Euroopassa talvella, kilpailuvalmennus Nations Cupeissa. Yhteensä noin 40 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kv. valmistautumiskilpailussa sekä PM-kilpailuissa. Yhteensä noin 35 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 35 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kv. valmistautumiskilpailussa sekä PM- ja EMkilpailuissa. Yhteensä noin 35 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. Urheilijoiden määrä 2016 noin 12 noin 6 noin 6 noin 6 noin 6 4 valmennusleiriä Hevosopistolla ja kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 18 vrk. noin 16 4 valmennusleiriä tai Faurien henkilökohtaista valmennusta Euroopassa talvella, kilpailuvalmennus nimetyissä kv. kilpailuissa. Yhteensä noin 30 vrk. 10 valmennusleiriä kotimaassa, 1 2 kv. kilpailuvalmennusta ja PM- kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 30 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä 25 vrk. noin 6 noin 20 noin noin 6 noin

19 Kenttäratsastus, seniorit, A-rengas Anna Hassö, Ruotsi Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus nimetyissä kv. kilpailuissa. Yhteensä noin 25 vrk. noin 5 Kenttäratsastus, nuoret, A-rengas Anna Hassö, Ruotsi ja Pirkko Herd, VAT valmentaja Nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, EM- ja PM-kilpailuissa. Yhteensä noin 25 vrk. noin 5 Kenttäratsastus, juniorit, A-rengas Anna Hassö, Ruotsi ja Pirkko Herd, VAT valmentaja Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PMkilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. noin 5 Kenttäratsastus, ponit, A-rengas Pirkko Herd, VAT valmentaja Kv. tason poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1-2 kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailuissa. Yhteensä noin 20vrk. noin 5 Vammaisratsastus, Top Dressage Finland, paralympiatason ratsastajat Janne Bergh, III-tason valmentaja Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia. n. 6 henkilökohtaista valmennusta, 3 valmennusleiriä kotimaassa ja 1 kv. kilpailuvalmennus, PM- ja paralympiakilpailuvalmennus. Yhteensä noin 30 vrk. 2 4 Vammaisratsastus, maajoukkue, Janne Bergh, III-tason valmentaja Kv. tason tai sille pyrkivät ratsukot. 3 valmennusleiriä Hevosopistolla, 1 kv. kilpailuvalmennus sekä PM-kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 15 vrk. noin 6 Valjakkoajo, maajoukkue Tomas Eriksson, Ruotsi Kv. tason valjakkoajajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailu valmennus ja MM-kilpailu valmennus. Yhteensä noin 20 vrk. noin 8 Valjakkoajo, maajoukkue, haastajat Henrik Høper, Tanska Kv. tason valjakkoajajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia 2 4 vuoden sisällä. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailu valmennus ja PM-kilpailu valmennus. Yhteensä noin 15 vrk. noin 8 Matkaratsastus Nina Mickelsson, II-tason valmentaja Kv. tason matkaratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 3 valmennusleiriä ja PM- sekä EMkilpailuvalmennus. Yhteensä noin 10 vrk. noin 6 Vikellys Gero Meyer, Saksa Kv. tason vikeltäjät, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 3 valmennusleiriä Hevosopistolla, 1 kv. kilpailuvalmennus, PM- ja MM- kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 20 vrk. noin 12 yksinvikeltäjää ja 1 joukkue Lännenratsastus, maajoukkue valmentaja avoin Kv. tason lännenratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailuvalmennus ja EM-kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 24 vrk. noin 7 Islanninhevosten askellaji, maajoukkue Kv. tason islannin hevos ratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. Toiminnasta vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys, SIHY. Ratsastajainliitto tukee valmennusta taloudellisesti. SIHY vastaa 19

20 Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki kriteerit täyttäville kilpailijoille Henkilökohtainen valmennustuki olympialaisiin ja paralympialaisiin sekä MM- ja EM-kilpailuihin ehdolla oleville kilpailijoille Olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit, joiden hallinnoinnista vastaa huippu-urheilun johtoryhmä Top Dressage Finland, kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet Lajien erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi Valmentaja- ja urheilijasopimukset Henkisen valmennuksen palvelut Ratsastajien testaus ja fyysisten harjoitusohjelmien suunnittelu Hevosten fysioterapeuttiset palvelut Valmentajakoulutuksen toteuttaminen, katso kohta 7. osaaminen. Antidopingtyö Urheiluoikeudellinen neuvonta Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa Yhteistyö Equestrian Trainers Finland ry:n, Suomen Valmentajat ry:n ja Suomen Ammattivalmentajat ry:n kanssa Urheiluakatemiatyön kehittäminen Aluevalmennus Aluevalmennus on suunnattu ensisijaisesti Koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori-, lapsi- ja poniratsukoille sekä liiton aluevalmentajan nimeämille aluevalmennusratsukoille Kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä liiton aluevalmentajan nimeämille aluevalmennusratsukoille Valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla Matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille Lännenratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille Vikellyksessä yksin-, pari- ja joukkuevikeltäjille Vammaisratsastuksessa tuetaan alueellista ratsastusleiri- ja perusvalmennustoimintaa Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista tuetaan Liiton aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. Lisäksi vammaisratsastajille järjestetään omia ratsastusleirejä ja kehitysvammaisten valmennustoimintaa toteutetaan yhteistyössä VAUn kanssa. 6. Urheilun eettisyys Ratsastuksessa on ensisijaisen tärkeää huolehtia puhtaan urheilun ja reilun pelin toteutumisesta kaikilla tasoilla. Reilu Peli -työryhmään nimetään edustaja Huippuurheilun johtoryhmästä ja Equestrian Trainers Finland ry:stä Eettisyys, suvaitsevaisuus ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Ratsastajainliiton tavoitteena on hevosen hyvinvoinnin edistäminen, mikä on otettu huomioon kilpailusäännöissä. Hevosten hyvinvoinnin varmistamiseksi liitto kouluttaa sekä ratsastajia että kilpailujen toimihenkilöitä. Ratsastus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen urheilulaji, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samoissa luokissa. Kilpailujärjestelmässä kilpailuluokkavaatimukset säädellään ratsastajan tai ratsukon taitotason mukaan. Myös rajattuja kilpailuluokkia voidaan järjestää. Eri kilpailutasoilla ja -luokilla luodaan kaikille mahdollisuus osallistua kilpailemiseen omien resurssien mukaisesti. Sääntövaliokunta vastaa kilpailusääntöjen päivittämisestä. Kilpailusäännöillä varmistetaan tasapuoliset kilpailut sekä urheilun reilun pelin toteutuminen. Vammaisratsastajille on kilpailutoimintaan omat lajisääntönsä, joissa on mm. määritelty apuvälineiden käyttö osallistuttaessa avoimeen ratsastuksen kilpailutoimintaan. Hallitus nimeää kalenterivuosittain kurinpitolautakunnan, jonka tehtävänä on käsitellä kilpailusääntöjen rikkomuksiin liittyviä asioita. Kurinpitolautakunnan 20