SRL ry:n ja SRLK ry:n liittokokoukselle Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus ja tilinpäätös

Transkriptio

1 SRL ry:n ja SRLK ry:n liittokokoukselle Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus ja tilinpäätös

2 SUOMEN RATSASTAJAINLIITON KEVÄTKOKOUS KOKOUSKUTSU Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pidetään Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa klo alkaen. SUOMEN RATSASTAJAINLIITON SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, työjärjestyksen ja esityslistan hyväksyminen 2. Hallituksen selonteot kevätkokouksen edustajille 3. Ansiomerkit 4. Sääntömääräiset asiat 4.1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kutsutaan sihteeri 4.2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4.3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.4. Vahvistetaan ääniluettelo 4.5. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää vuosikertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä esitetään tilintarkastajien lausunto 4.6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille 4.7. Päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen vuosikertomus tai tilinpäätös antaa aihetta 4.8. Valitaan vaalivaliokunta: puheenjohtaja ja kaksi (2) jäsentä 5. Muut asiat 5.1. KSI 1 -muutokset 5.2. Team Eurohorses ry: rusettiluokkien kilpailumaksuasia 6. Kokouksen päättäminen SUOMEN RATSASTAJAINLIITON KANNATUSYHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, työjärjestyksen ja esityslistan hyväksyminen 2. Sääntömääräiset asiat 2.1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja kutsutaan sihteeri 2.2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 2.3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2.4. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää vuosikertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä esitetään tilintarkastajien lausunto 2.5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille 2.6. Päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen vuosikertomus tai tilinpäätös antaa aihetta 3. Muut asiat 4. Kokouksen päättäminen 2

3 Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus Pääsihteerin katsaus 2. Ratsastajainliitto vuonna Pääteema Tärkeimmät projektit Organisaatio Kansainvälisyys Valmennus ja koulutus 3.1 Maajoukkuevalmennuksen toteutus Kansainvälinen valmennus Valmentajakoulutus Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Koulutusyhteistyö ja ammatillinen koulutus Urheiluoppilaitosyhteistyö Kilpailutoiminta Organisaatio Jaostotoiminta Huippu-urheilutoiminta Kilpailumenestys Kansainväliset kilpailut Suomessa Antidoping Harraste- ja seuratoiminta Harraste-, kunto- ja terveysliikunta Seurapalvelut Tallitoiminta Erityisryhmien liikunta Aluetoiminta Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet ja edellytykset Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Markkinointi ja viestintä Varainhankinta, markkinointi ja suhdetoiminta Yhteistyösopimukset Viestintä Talous Tuloslaskelma ja tase, tilinpäätös 9. Alueiden toimintakertomukset tilastoliitteessä 10. Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistys 63 Toimintakertomus ja talous kannessa: Elmo Jankari ja DD, kuva Margit Ticklen. sivujen kuvat: SRL:n kuvapankki SRL:n kuvapankki / Sonja Holma ellei toisin mainita. taitto: milla saarikko 3

4 1. Pääsihteerin katsaus Muutosten urheiluvuosi: Valon toiminta alkoi takkuisesti Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry perustivat yhdessä uuden järjestön, Valo ry:n, 18. kesäkuuta Valo aloitti täyden toiminnan vuodenvaihteen tienoilla. Toiminta ei käynnistynyt odotusten mukaisesti. Suomen Ratsastajainliitto kävi vuoden 2013 aikana aktiivista keskustelua Valon jäsenyydestä. Liiton edustajia huolestutti aikuis- ja harrasteliikunnan jääminen varjoon Valon strategisissa linjauksissa. Kysymyksiä herättivät myös Valon aluejärjestöjen sekä Olympiakomitean rooli. Käytännön toiminnot takkusivat ja laahasivat perässä sovitusta aikataulusta. Ratsastajainliitto ei ole vielä liittynyt Valoon, mutta jatkaa keskusteluja. Asia on edistynyt vuoden 2014 alusta. Ratsastajainliiton organisaatio myös uudistuksessa Suomen Ratsastajainliitto jatkoi omaa muutosprojektiaan. Strategiatyötä tehtiin pienryhmissä. Vuoteen 2020 tähtäävä strategia valmistuu vuoden 2014 syyskokoukseen mennessä. Työn etenemisestä kerrottiin vuoden 2013 vuosikokouksissa. Hyvä hallintotapa -projektissa uudistettiin liiton luottamushenkilöorganisaatiota ja luotiin sille toimintaohjeet. Aluetoiminnan uudistettu ohjesääntö vahvistettiin vuoden 2013 alussa. Hyvä hallintotapa -projekti saatettiin päätökseen kevätkokouksessa Liiton suunnittelun vuosikello vahvistettiin osana Hyvä hallintotapa -ohjetta ja liiton toimihenkilöille laadittiin uudet toimenkuvat. Liiton toimiston organisaatiouudistus on vielä kesken. Hallitus keskusteli suunnittelukokouksessaan urheiluorganisaation muutostarpeista ja päätti palkata vuoden 2014 alusta Olympiakomitean entisen valmennuspäällikön Kari Niemi- Nikkolan analysoimaan tilannetta ja tekemään ehdotuksen urheilutoiminnan organisoimisesta mennessä. Jäsenmäärä kasvoi taloustaantuman varjossa, jäsenen tavoitteesta jäätiin niukasti Ratsastajainliitto tavoitteli vuoden 2013 loppuun jäsenen kokonaismäärää. Jäsenkertymän kasvu oli koko vuoden ajan myönteistä, mutta tavoite jäi niukasti toteutumatta. Vuoden 2013 lopussa henkilöjäseniä oli Hevoset Stadikalla räjäytti yhteisöllisyyden potin Hevoset Stadikalla -tapahtuma mahdollisti olympic legacy -hengessä kilpahevosten paluun Olympiastadionille ensimmäisen kerran sitten vuoden 1952 olympialaisten. Tapahtuma tarjosi suuria elämyksiä niin hevosurheilun parissa toimiville kuin suurelle yleisölle. Tapahtuma keräsi myös yleisöä ennakoitua enemmän, sitä seurasi stadionilla katsojaa. Suomen Ratsastajainliitto ja Stadion-säätiö aloittivat yhteistyöneuvottelut vuoden 2012 lopussa. Mahdollisuus tuoda hevoset Olympiastadionille varmistui maaliskuussa Mikko Luhtalan johtama projektiorganisaatio onnistui yhdessä liiton toimiston kanssa järjestämään Hevoset Stadikalla -tapahtuman varsin lyhyessä ajassa niin, että saimme nauttia upeista kilpailuista ja hienoista näytöksistä aurinkoisessa syyssäässä Tapahtumassa kilpailtiin esteratsastuksen tärkeimpien sarjakilpailujen voitoista: mm. senioreiden ja nuorten LähiTapiola Grand Prix ja Volkswagen Leading Rider -kilpailu sekä nuorten hevosten Racing-sarjat. Patrick Laguksen suunnittelema hevosmusikaali sai ensiesityksensä lauantai-iltana. Tapahtuman talous pysyi tasapainossa. Helsingin Olympiastadionia hallinnoiva Stadion-säätiö myönsi Hevoset Stadikalla -tapahtumalle ja Suomen Ratsastajainliitolle tunnustuspalkinnon. Tunnustuspalkinto myönnetään joko kauden parhaalle urheilijalle tai henkilölle, yhteisölle tai tapahtumalle, joka on ainutlaatuisella tavalla mahdollistanut suuria elämyksiä Olympiastadionilla. Hevoset Stadikalla -tapahtuma oli myös ehdolla Vuoden Urheilutapahtumaksi Urheilugaalassa. Vahva edustus arvokilpailuissa Liitto osallistui eri lajien EM-kilpailuihin laajalla rintamalla. Elmo Jankari saavutti nuorten kenttäratsastuksessa kultamitalin ja Sanna Siltakorpi 20. sijan senioreissa. Herningin EM-kilpailuihin Tanskassa lähdettiin täydellä koulu- ja esteratsastusjoukkueella, ja Jaana Kivimäki osallistui vammaisratsastuksen henkilökohtaiseen kilpailuun. Lännen- 4

5 ratsastuksen reiningin EM-kilpailuissa Saksassa kisattiin ensi kertaa joukkueella. Suomalaisia edustajia oli myös valjakkoajon poniyksiköiden MM-kilpailuissa, islanninhevosten askellajiratsastuksen MM-kilpailuissa, junioreiden kenttäratsastuksen EM-kilpailuissa ja junioreiden EM-vikellyksessä. Liitto satsaa menestysedellytysten tukemiseen mm. urheilutoiminnan organisoinnin ja valmennuksen tehostamiseen suunnattujen erillisprojektien avulla. Nämä projektit jatkuvat vuoden 2014 aikana. Helsinki International UB Horse Show järjestettiin 29. kerran lokakuussa Vuoden 2013 Horse Show koki pienen notkahduksen yleisömäärissä verrattuna edelliseen vuoteen. Syynä oli taloudellisen taantuman ohella Hevoset Stadikalla -tapahtuma, joka keräsi syyskuussa paljon yleisöä. Pienestä yleisökadosta huolimatta tapahtuma teki hieman voittoa. Tuloksen saaminen kaksi vuotta perättäin voitolliseksi on ensiarvoisen tärkeää tapahtuman tulevaisuutta ajatellen. Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuet muodostavat olennaisen osan tulobudjetista yrityskumppaneiden ohella. Seuraava Horse Show ja Suomen maailmancupin osakilpailu järjestetään ensi lokakuussa uudessa ympäristössä Helsingin Jäähallissa. Hallitus antoi kesällä 2012 kilpailu- ja toimitsijakiellon kenttäratsastusvalmentajalle, mutta joutui perumaan tämän kiellon käräjäoikeuden valmentajalle myöntämän väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen perusteella. Tapausta käsiteltiin myös Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Asian käsittely eri oikeusinstansseissa jatkuu vuoden 2014 aikana. Käräjäoikeuden päätös asiassa saatiin , jolloin suurin osa valmentajan vahingonkorvausvaateista hylättiin, vaaditun noin euron sijaan vahingonkorvaus oli 600 euroa. Kesällä 2011 annetut kilpailu- ja toimitsijakiellot kumottiin kuulemiseen liittyvien määrämuotoseikkojen perusteella. Ratsastajainliitto tuomittiin maksamaan valmentajan oikeudenkäyntikuluja. Liitto valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Liiton hallitus ja talous Syyskokouksen henkilövaaleissa valittiin liiton hallitukseen kaksi jäsentä kolmivuotiskaudelle ja yksi jäsen yksivuotiskaudelle. Erovuoroisia jäseniä olivat Tomi Kaleva ja Antti Linna, jotka molemmat olivat ehdolla. Lisäksi Tomas Stenius ilmoitti jättävänsä hallituksen luottamustehtävät, ja hänen tilalleen valittiin yksi jäsen yksivuotiskaudelle. Kolmeen avoimeen hallituspaikkaan oli neljä ehdokasta. Eniten vaalissa sai ääniä ja kolmivuotiskaudelle valittiin vaasalainen kauppatieteiden maisteri, yrittäjä Carina Nyholm. Salolainen oikeustieteen maisteri, asianajaja Antti Linna valittiin toiseksi suurimmalla äänimäärällä jatkamaan kolmivuotiskaudelle. Yksivuotiskaudelle valittiin espoolainen oikeustieteen kandidaatti, vanhempi lakimies Johanna Örndahl. Vuosikokouksen hyväksymä talousarvio oli laadittu euroa ylijäämäiseksi. Tulos vuodelta 2013 on liiton ja alueiden osalta ,73 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelma ei ole Hevoset Stadikalla -projektin johdosta vertailukelpoinen aiempien vuosien laskelmien kanssa. Vuosi 2013 sisälsi myös paljon surua. Laukaan maneesionnettomuus antoi meille aiheen asettaa urheilumme ja harrastuksemme turvallisuusnäkökulmat erityiseen tarkasteluun. Lounais-Suomessa tapahtunut nuoren ratsastajatytön kuolema ratsastuskoulun kilpailuharjoituksessa kosketti koko hevosyhteisöä. Östersundomin Ponikoulun haastava tilanne syksyllä 2013 heijasti myös ajan henkeä. Vaikea taloudellinen tilanne asettaa hevosalan yrittäjille suuria haasteita. Talliyrittäjien henkinen hyvinvointi ja työssäjaksaminen nousivat teemoina esille yhteisissä kohtaamisissa. Ratsastuskoulutoiminnan tukeminen ja turvaaminen on liiton tärkeimpiä tavoitteita tulevina vuosina. Vuosi 2014 on teemaltaan ratsastuskoululaisen vuosi. Helsingissä Fred Sundwall 5

6 2. Suomen Ratsastajainliitto vuonna 2013 Vuosi 2013 oli Suomen Ratsastajainliiton 93. toimintavuosi. Toimintaa ohjasivat Ratsastajainliiton strategia Ratsastuksen johtavat ajatukset sekä vuosikokouksen vahvistama toimintasuunnitelma Pääteema: Koulutus ja osaaminen Koulutuksen ja osaamisen teemavuonna panostettiin koulutukseen koko elämänkaarella, niin harraste- kuin kilpailutoiminnan tehtävissä. Teemavuoden merkeissä laadittiin Liikkuva Ratsastaja -koulutuskokonaisuus. Huomio kiinnitettiin myös vapaaehtoistyön arvostuksen nostamiseen sekä vapaaehtoisten toimenkuvien selkiyttämiseen. Liiton Hyvä hallintotapa -projekti on tästä hyvä esimerkki, ja sitä jalkautetaan myös alue- ja seuratasolle ohjenuoraksi ja malliksi toiminnan jäsentämiseen Tärkeimmät projektit Seuratoiminnan laadun kehittäminen ja seurakehittämisvalmennus Ratsastajainliitto on todennut seuratoiminnan tärkeyden organisaatiossaan. Toimijoiden kouluttaminen ja seuratoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen ovat avainasemassa liiton seurapalveluissa. Seurakehittämistä jatkettiin onnistuneesti vuonna Liiton seurakehittämisvalmennuksessa oli mukana kuusi ratsastusseuraa eri puolilta Suomea. Vapaaehtoisten seurakehittäjien koulutusta jatkettiin, ja Seurakehittäjän ABC -opas valmistui. Harrasteratsastajan polku Ratsastajainliitto laati vuonna 2013 Harrasteratsastajan polun, jota harrastajat ja talliyrittäjät voivat hyödyntää lajiharjoittelun tukena. Ratsastuksen harrastaja voi polun avulla kartoittaa omaa osaamistasoaan, suunnitella uusia tavoitteita ja lisätä harrastuksensa monipuolisuutta. Ratsastuksenopettajat voivat käyttää polkua apuna esimerkiksi tuntiryhmien ja kurssitarjonnan suunnittelussa. Polku on hyvä työkalu myös esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa ohjaajalla ja oppilaalla on eri näkemykset taitotasosta vaikkapa esteratsastuksen tai oman hevosen hankkimisen suhteen. Harrasteratsastajan polku on painettu julisteeksi, ja se on toimitettu postitse kaikille liiton jäsentalleille ja -seuroille. Polku on myös kaikkien luettavissa liiton nettisivuilla. Uudet jäsentallikriteerit ja ohjeistus toimivaan tallitoimintaan Ratsastajainliiton jäsentallikriteerit uudistuivat vuoden 2013 lopussa. Uusissa kriteereissä on täsmennetty otsikointia, korostettu hevosen hyvinvointia mm. ulkoilun osalta sekä selkeytetty eri osa-alueita, kuten koulutusta, turvallisuutta ja asiakaspalvelua. Tallitarkastajan nimike muutettiin tallineuvojaksi ja tallitarkastuksen sijaan käytetään jatkossa nimitystä tallikäynti. Loppuvuodesta ilmestyi myös uusi jäsentalliopas. Uusien jäsentallikriteerien pohjalta laadittiin ohjeistus toimivaan tallitoimintaan yrittäjien arjen helpottamiseksi. Tallikohtaamisissa painotettiin yrittäjien henkistä jaksamista. Jäsentallien laadun portaat Tallien laatuauditointikäyntejä jatkettiin Laatuportaiden avulla. Vuoden 2013 lopussa Laatumerkin saavuttaneita talleja oli 17. Kiinnostus tallitoiminnan laadukkuuden kehittämiseen on kasvanut. Edunvalvonta ja yhteiskunnallinen merkitys Hevosalan järjestöt jatkoivat yhteistyötään Hevosalan haasteet -ryhmän ja Hippolis ry:n puitteissa. Keskeisiä asioita olivat lannanpoltto, maankäyttö, hevoskasvatus, arvonlisäverokysymykset, teurasasiat ja vuonna 2014 voimaan tulleet, talleja koskevat tilamääräykset. Neuvotteluteitse ratkaisun löytäminen kuorma-autokuljettajien pätevyysvaatimusten osalta hevoskuljetuksissa oli merkittävä saavutus samoin kuin hevoskuljettajan pätevyys- 6

7 koulutuksen saaminen osaksi useita hevosalan tutkintoja. Eläinsuojelulain uudistustyötä jatkettiin, ja liiton edustaja oli mukana ministeriön asettamassa työryhmässä. Alkuvuodesta 2013 sattunut ratsastajatytön kuolemaan johtanut maneesikaton romahdus vaikutti vahvasti liiton jäsentallien toimintaan. Useat maneesikatot ovat alimitoitettuja lumikuorman kantavuuden osalta ja vaarassa joutua käyttökieltoon. Rakenteiltaan puutteellisia maneeseja tehneet rakentajat ovat konkurssissa ja näin ollen puutteiden korjaus jää kokonaan talliyrittäjien kontolle. Ympäristöministeriön asettama Laajarunkoisten hallien toimintaryhmä pohtii hallien tarkastuskäytäntöjä ja kaikkien riskihallien rekisteriä. Ratsastajainliitto on mukana toimintaryhmässä sekä työryhmässä, joka pohtii tarkistamiseen liittyviä kriteereitä. Liitto on peräänkuuluttanut sekä tarkastusten että nykyisten ongelmahallien korjaustoimien rahoitusmahdollisuuksia. Mitään ratkaisuja rahoitusongelmiin ei ole saatu. Turvallisuus vakuutusturvan kehittäminen Turvallisuus ja opetuksen taso ovat etusijalla Suomen Ratsastajainliiton hyväksymissä ratsastuskouluissa sekä harraste- ja yksityistalleissa. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen jäsentalleissa säännöllisesti ratsastavilla henkilöillä on tapaturmavakuutus joko ratsastusseuran jäsenetuna tai ns. ratsastuksen Green Card. Liitto on ottanut jäsentallien satunnaisratsastajille ryhmätapaturmavakuutuksen. Vakuutuksen piirissä ovat myös seurojen vapaaehtoiset sekä seurojen ja jäsentallien talkoohenkilöt. Liitto tarjoaa myös vastuuvakuutuksen jäsenetuna kaikille seuroille ja jäsentalleille sekä liiton valmentajille ja tuomareille. Tuomareiden vastuuvakuutus kattaa myös tuomaroinnista mahdollisesti aiheutuvat rahalliset vahingot. Liiton hallituksella on oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Vakuutusturvaan tehtiin täysremontti vuoden 2013 aikana, ja vakuutus astui voimaan uusin ehdoin vuonna Jatkossa jäsenistö saa enemmän vastinetta rahoilleen ja vakuutusturvan, joka soveltuu entistä paremmin nykytason lääkäri- ja toimenpidekuluihin. Tapaturmavakuutuksissa ei ole omavastuuosuutta. Ratsastajainliitto käy jatkuvaa keskustelua käyttämänsä tapaturmavakuuttajan, LähiTapiolan, kanssa. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vahinkoja. Vuonna 2010 kehitettiin uusi vapaaehtoinen lisävakuutus, joka korvaa ratsastukseen liittyvät tapaturmat liiton jäsenvakuutusta laajemmin. Yli jäsentä otti 11 euron hintaisen lisävakuutuksen vuonna Urheilun projektit Arvokilpailut Merkittävimmät kilpailutulokset esitellään kohdassa kilpailutoiminta. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Top Dressage Finland Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia jatkettiin toteuttamalla kansainvälinen kilpailuohjelma, järjestämällä kuivaleirejä ja tarjoamalla tukipalveluja, kuten psyykkistä valmennusta ja hevosfysioterapeutin palveluja. Emile Faurien, englantilaisen huippuratsastajan ja -valmentajan, kanssa tehtiin Rion olympialaisiin asti kestävä valmennussopimus ja valmennustoimintaa laajennettiin. Paralympiatason vammaisratsastajat liitettiin mukaan Top Dressage Finlandin valmennus- ja kilpailutoimintaan. Helsinki International UB Horse Show Helsinki International UB Horse Show n ja sen yhteydessä kilpailtavan esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun varmistaminen on ratsastusurheilumme kannalta tärkeää. Ratsastajainliitto teki varainhankintatyötä yhdessä järjestäjän kanssa tapahtuman toteuttamisen ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Opetusministeriö ja Helsingin kaupunki tukivat tapahtumaa. Ratsastuskenttien pohjaprojekti Ratsastuskenttien pohjaprojektia on jatkettu tavoitteena edesauttaa hevosten hyvinvointia ja parantaa edellytyksiä kilpailuiden järjestämiselle. Kenttäpohjaopas julkaistiin vuonna Laakson ratsastusstadionin kastelujärjestelmä ja valaistustyöt valmistuivat

8 Kilpailujärjestelmän kehittämisprojekti Kilpailujärjestelmän kehittämisprojekti käynnistettiin keväällä Uudistuksen päämääräksi asetettiin johdonmukainen ja laadukas kilpailujärjestelmä, joka vastaa seuraaviin tavoitteisiin: etenee ratsukon urapolun mukaisesti lisää kiinnostusta kilpailujen järjestämiseen lisää ratsastusurheilun kiinnostavuutta suuren yleisön ja median parissa varmistaa hyvät harrastekilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille pitää lasten ja nuorten kilpailutoiminnan keskiössä varmistaa kilpahevosten urakehityksen ja hyvinvoinnin Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä alkaen. Hevoset Stadikalla -suurtapahtuma Hevoset Stadikalla -tapahtuma mahdollisti olympic legacy -hengessä kilpahevosten paluun Olympiastadionille ensimmäisen kerran sitten vuoden 1952 olympialaisten. Tapahtuma tarjosi suuria elämyksiä niin hevosurheilun parissa toimiville kuin suurelle yleisölle. Tapahtuma keräsi myös yleisöä ennakoitua enemmän, ja sitä seurasi stadionilla katsojaa. Suomen Ratsastajainliitto ja Stadion-säätiö aloittivat yhteistyöneuvottelut vuoden 2012 lopussa. Mahdollisuus tuoda hevoset Olympiastadionille varmistui maaliskuussa Mikko Luhtalan johtama projektiorganisaatio onnistui yhdessä liiton toimiston kanssa järjestämään Hevoset Stadikalla -tapahtuman varsin lyhyessä ajassa niin, että saimme nauttia upeista kilpailuista ja hienoista näytöksistä aurinkoisessa syyssäässä Tapahtumassa kilpailtiin esteratsastuksen tärkeimpien sarjakilpailujen voitoista: mm. senioreiden ja nuorten LähiTapiola Grand Prix ja Volkswagen Leading Rider -kilpailu sekä nuorten hevosten Racing-sarjat. Patrick Laguksen suunnittelema hevosmusikaali sai ensiesityksensä lauantai-iltana. Eri lajien näytökset ja etenkin valjakkoajon julkkismittelö nousivat suureen suosioon. Laaja, ilmainen expoalue ja kotieläinpiha houkuttelivat paikan päälle stadionyleisön lisäksi suuren joukon muita kävijöitä. Tapahtuman talous pysyi tasapainossa Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto on uudistanut organisaatiotaan vuosina vastaamaan paremmin muuttuvan urheilumaailman haasteita. Ratsastajainliiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku. Seuratoiminnan rooli on korostunut entisestään ja huippu-urheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista. Lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Uudistuksessa oli käynnissä yhtäaikaisesti neljä vaihetta: toimiston organisaation uudistaminen, luottamusorganisaation uudistus, Hyvä hallintotapa -projekti sekä liiton strategian uudistaminen. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada toimintatapa, jossa kullakin toimialalla otetaan huomioon ratsastajien tarpeet sekä kiinnostus lajiin eri elämänvaiheissa. Ratsastajilla on usein erilaisia tavoitteita, joihin uudistunut organisaatiomalli nyt kykenee paremmin vastaamaan. Vuoden 2013 aikana viimeisteltiin liiton Hyvä hallintotapa -projekti, jonka tarkoituksena oli uudistaa luottamushenkilöorganisaatiota ja laatia sille selkeät toimintaohjeet. Organisaation toimintaohje valmistui toukokuussa Liiton toimiston organisaatiouudistus on vielä kesken. Hallitus keskusteli suunnittelukokouksessaan kesällä 2013 urheiluorganisaation muutostarpeista ja päätti palkata vuoden 2014 alusta Olympiakomitean entisen valmennuspäällikön Kari Niemi-Nikkolan analysoimaan tilannetta ja tekemään ehdotuksen urheilutoiminnan organisoimisesta mennessä. 8

9 Kevätkokous Kevätkokous järjestettiin Silja Serenade -laivassa Helsingin Olympiaterminaalissa klo Kokouksessa oli edustettuna 35 jäsenseuraa ja 5 yhteisöjäsentä. Henkilöitä oli paikalla 64. Syyskokous Syyskokous pidettiin klo Helsingissä. Edustettuna oli 75 jäsenseuraa ja 22 yhteisöjäsentä. Paikalla oli 65 henkilöä. Palkitut Maija Kalliolle myönnettiin kultainen ansiomerkki liiton kevätkokouksessa. Kaija Borup kutsuttiin liiton kunniajäseneksi syyskokouksessa, ja Raija Metsälälle myönnettiin kultainen ansiomerkki. Ratsastusgaala Kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä Ratsastusgaalassa palkittiin useita tärkeitä ratsastusvaikuttajia vuodelta Gaalassa julkistettiin myös vuoden 2012 paras talli ja parhaimmat ratsastusseurat. Vuoden 2012 palkitut Vuoden ratsastaja - Katja Karjalainen Tulevaisuuden lupaus - Emma Kanerva Vuoden hevonen - Rosie Vuoden ratsastusteko - Katja Karjalaisen paralympiahopea Vuoden kilpailunjärjestäjä - Etelä-Karjalan Urheiluratsastajat Vuoden vapaaehtoinen - Kari Haimi Vuoden kasvattaja - Eeva-Liisa Penttilä Tulevaisuuden hevonen - Sandoz Sil Vuoden hevosenomistaja - Majlen Fazer Vuoden Ratsastustalli: Onnenperän talli, harrastetalli, Lounais-Suomi Vuoden Ratsastusseurat esitellään kappaleessa 5.2. Kyra Kyrklundin kouluratsastuksen kannustuspalkinto myönnettiin Ella Tanhuanpäälle. Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 12 kertaa. Lisäksi hallitus piti yhdeksän sähköpostikokousta. Hallituksen jäseniksi kolmivuotiskaudelle valittiin syyskokouksessa kaksi eniten ääniä saanutta: Carina Nyholm (200 ääntä) ja Antti Linna (178 ääntä). Tomas Steniuksen tilalle yksivuotiskaudeksi (vuodelle 2014) valittiin Johanna Örndahl (159 ääntä). Lisäksi ääniä sai Tomi Kaleva (138 ääntä). Suomen Ratsastajainliiton hallitus 2013 Jukka-Pekka Leskinen, pj Laura Airaksinen, vpj Tomi Kaleva Antti Linna Marjukka Manninen Osmo Metsälä Tomas Stenius Vuoden 2012 ratsastajana palkittiin Katja Karjalainen. Kyra Kyrklundin kouluratsastuksen kannustuspalkinto myönnettiin Ella Tanhuanpäälle kuva: Anna Aalto kuva: Anna Aalto 9

10 Hallituksen suunnittelupäivät pidettiin Porvoossa ja Hämeenlinnassa. Liiton toimisto Toimistolla aloitettiin vuonna 2010 laaja organisaatiomuutos. Prosessi jatkui vuonna Henkilöstön kanssa käytiin vuotuiset kehityskeskustelut. Toimihenkilöt 2013 Fred Sundwall pääsihteeri Sonja Holma viestintäpäällikkö Nina Kaipio seurapalvelupäällikkö (vt. nuorisopäällikkö ) Kielo Kestinmäki tallipäällikkö (tallitarkastaja 2004-, tallivastaava ) Marian Seppälä kilpailu- ja koulutuspäällikkö (aluesihteeri , harrastepäällikkö ) Minttu Kuusisto kilpailuassistentti, Sari Siltala seurapalveluassistentti Hanna Talvitie kehittämispäällikkö (nuorisopäällikkö ) Aki Ylänne urheilujohtaja (koulutus- ja valmennuspäällikkö ) Tuula Tella IT-päällikkö (aluesihteeri ) Emmi Kupiainen alueassistentti (aiemmin aluesihteeri), alkaen Kaisa Kujala aluesihteeri, Sanna Sassi alueassistentti (aiemmin aluesihteeri), Osa-aikaisessa työsuhteessa Jorma Nyyssönen kalustopäällikkö, Tallineuvojina (aiemmin tallitarkastaja) toimivat Kielo Kestinmäki, Matti Sorvari, Jenni Niittumäki ja Antti Heikkilä. Tallineuvojat kokoontuivat vuoden aikana kahdesti. Jäsenet Jäsenseuroja oli 476 (471 vuonna 2012). Hyväksyttyjä jäsenratsastuskouluja oli 231 (237), harrastetalleja 69 (72) ja yksityistalleja 25 (15). Muita yhteisöjäseniä oli 4 (4). Seurojen henkilöjäsenten määrä oli vuoden lopussa ( vuonna 2012). Ratsastajainliiton jäsenistä oli 61 % senioreita eli yli 19-vuotiaita ja 39 % junioreita eli alle 19-vuotiaita. Jäsenistä oli naisia 95 % ja miehiä 5 %. Green Card -kortin lunastaneita, rekisteröityneitä ratsastuksen harrastajia oli (4.077). Henkilöjäsenten kokonaismäärä oli (49.666). Henkilöjäsenten edut olivat Hippos-lehti, LähiTapiolan tapaturmavakuutus, oikeus suorittaa ratsastus- ja hevostaitomerkkejä, oikeus lunastaa kilpailu- ja toimihenkilölupia, Scandic-hotellialennukset, LähiTapiolan hevosvakuutuksista 10 % alennus, Tallink Silja Linen ja Unikulman jäsenetutarjoukset, lakineuvontapalvelu, alennukset polttoaineesta St1- asemilta ja Hevoshullu-lehden kestotilauksesta sekä liiton jäsenkortti. Ratsastusseurojen edut olivat vastuuvakuutus ja talkootyöntekijöiden ryhmätapaturmavakuutus, yhteiset Teosto- ja Gramex -sopimukset sekä Sporttirekisteri- ja Sporttisaitti-työkalut. Hyväksyttyjen tallien edut olivat vastuuvakuutus, satunnaisratsastajien ryhmätapaturmavakuutus, Green Card -vakuutusturva ja Ratsaille-opas, talkootyöntekijöiden ryhmätapaturmavakuutus, yhteiset Teosto- ja Gramex -sopimukset, Nouse Ratsaille -päivän markkinointimateriaali ja viestintäpalvelut, Ratsastajainliiton sivuilla tallilistaus hakurissa palveluineen, hevosten vuosimaksut pakettihintaan, alennus Hippoksen leiri-ilmoituksista sekä tallipostit ja tallikohtaamiset alueittain. Vuonna 2013 Ratsastajainliitto teki yhteistyösopimuksen Inspecta Oy:n kanssa maneesitarkastuksiin liittyen. Inspecta tarjoaa maneesitarkastukset 10 prosentin alennuksella liiton jäsentalleille. 10

11 2.4. Kansainvälisyys Ratsastajainliitto on Kansainvälisen Ratsastajainliiton, Fédération Equestere Internationalen (FEI), jäsen. FEIn kokouksiin osallistuivat puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen ja pääsihteeri Fred Sundwall. FEIn vuosikokous pidettiin marraskuussa Montreux ssä, Sveitsissä. Kokouksen pääaiheina olivat sääntö- ja hallintomuutokset. Yhden kauden voimassa olleesta, uudesta Nations Cup -konseptista keskusteltiin, kakkosdivisioonan ongelmat olivat erityisen pohdinnan kohteena. Matkaratsastuksen ongelmat nousivat esille, ja niitä pohtineen työryhmän tuloksia kuultiin. Puheenjohtajan kolmannen kauden mahdollistavasta sääntöuudistuksesta keskusteltiin käytävillä ja kokouksissa. Tästä sääntöuudistuksesta järjestetään ylimääräinen vuosikokous Sports Forumin yhteydessä huhtikuussa FEIn järjestämään Sports Forumiin Lausannessa osallistuivat Tom Gordin, Aki Ylänne, Ben Simonsén ja Caesar von Waltzel. Sanna Siltakorpi ja Lucky Accord, EM-kisoissa Malmössa. kuva: Kit Houghton Liiton puheenjohtaja JP Leskinen on mukana FEIn kehitystyötä tekevässä komiteassa FEI Solidarity Committee. Helsinkiläinen varatuomari Henrik Arle toimii FEIn Tribunaalin jäsenenä kaudella EEF:n (European Equestrian Federation) toimintavuosi oli jälleen aktiivinen. Kevätkokous pidettiin Equitanamessujen yhteydessä Essenissä, Saksassa. Aiheina olivat hevonen EU:ssa, EEF:n sisäinen avustusohjelma ja esteratsastuksen Nations Cup -sarja. Pääsihteeri ja puheenjohtaja osallistuivat kokoukseen. Kesällä Nations Cupin uudistusta käsiteltiin sekä Aachenin kilpailuissa että EM-kilpailuissa Herningissä. Tom Gordin osallistui molempiin kokouksiin. EEF:n vuosikokous pidettiin Tukholman Friends Arenalla, joka toimii vuodesta 2014 Stockholm Horse Show n pitopaikkana. Kokouksessa käsiteltiin FEIn vuosikokouksessa esille nousevia asioita, mm. matkaratsastuksen työryhmän tuloksia. Kokouksessa keskusteltiin myös EEF:n rakenteesta ja maanosien keskusjärjestöjen, kuten EEF:n, rooleista FEIssä. Tukholmassa valittiin myös luottamushenkilöt seuraavalle vuodelle. EEF:n puheenjohtajana toimii saksalainen Hanfrid Haring. Pääsihteeri ja puheenjohtaja osallistuivat kokoukseen. Ratsastajainliitto on täysjäsen kansainvälisessä vammaisratsastusjärjestössä Federation Riding for Disabled International, FRDI. Liitto on myös kansainvälisen ratsastuksenopettajien koulutuksen yhteistyöjärjestön, IGEQin jäsen. Tom Gordin toimi puheenjohtajana esteratsastuksen maailmancupin kilpailujärjestäjien AWCOssa (Association of World Cup Organisers). Lisäksi hän oli kansainvälisten estekilpailujärjestäjien allianssin, AJOn, varapuheenjohtaja. Suomi osallistui pohjoismaiseen yhteistyöhön mm. maiden lajiliittojen yhteistapaamisissa. Tallinnan kokouksessa keskusteltiin Nordic Baltic -mestaruuskilpailujen säännöistä. Pääsihteeri ja urheilujohtaja osallistuivat kokoukseen. Kansainväliset toimitsijatehtävät Kansainväliset toimihenkilöoikeudet omaavat tuomarit ja ratamestarit vierailivat ulkomailla järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa toimitsijoina mahdollisuuksien mukaan. Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilövaihto toteutui etenkin Nordic / Baltic Championship -kilpailuissa. 11

12 3. Valmennus ja koulutus Liitto järjesti ja tuki maajoukkuevalmennusta. Henkilökohtaista valmennustukea myönnettiin niille maajoukkueisiin nimetyille ratsastajille, jotka ovat pääsääntöisesti estyneet osallistumasta maajoukkueleireille (esim. ulkomailla asuvat). Aluevalmennuksen toteutusta tuettiin este-, koulu-, kenttä- ja vammaisratsastuksessa, vikellyksessä, valjakkoajossa sekä islanninhevosten askellajiratsastuksessa. Valmentaja- ja täydennyskoulutukset toteutettiin koulutuskalenterin mukaisesti. Olympiakomitean valmennustukiurheilijoita olivat Emma Kanerva ja Mikaela Lindh (kouluratsastus, haastajaohjelma). Vammaisratsastajat Jaana Kivimäki ja Katja Karjalainen kuuluivat paralympiakomitean tukiurheilijoihin ja he saivat myös valtion valmennus- ja urheilija-apurahan. Paralympiakomitealta saatiin liittokohtaista tukea, joka kohdennettiin mm. arvokilpailuihin valmistautumiseen ja henkisen valmennuksen tehostamiseen. Koulutusvaliokuntaan kuuluivat: Kari Haimi, pj, Osmo Metsälä, kouluratsastus, Irmeli Summanen, FEI-koulutuksen edus- Emma Kanerva ja Sini Spirit EM-kisoissa. taja kouluratsastus, Riitta Holopainen, valmentajakoulutus, Juhani Ström, valjakkoajo, Anne Pussinen, lännenratsastus, Anu Korppoo, valmentajakoulutus, Hinni Koskenniemi, estetuomarikoulutus, Henrik Arle, FEI-koulutuksen edustaja esteratsastus, Pia Myrskog, stewardikoulutus, Kalle Nykänen, kenttäratsastus, Laura Spadinger, vikellys, Sanna Peltosuo, matkaratsastus, Hanna Talvitie kerhonohjaajakoulutus, Päivi Anttila, vammaisratsastus ja Marian Seppälä, kilpailu- ja koulutuspäällikkö. Koulutusvaliokunta kokoontui kahdesti. Tärkeimmät projektit olivat toimihenkilökoulutuksen suunnittelu sekä koulutusjärjestelmän päivitys Maajoukkuevalmennuksen toteutuneet valmennusvuorokaudet Seniorit Nuoret Juniorit Ponit (isot) Ponit (pienet) Esteratsastus Valmennusleirit Kilpailuvalmennukset Kouluratsastus Valmennusleirit Kilpailuvalmennukset Kenttäratsastus Valmennusleirit Kilpailuvalmennukset Valjakkoajo A + B renkaat Vuorokaudet 20 valmennusleirit ja 6 kilpailuvalmennukset, ei ikäryhmäjakoa Matkaratsastus 10 vuorokautta valmennusleirit ja 4 kilpailuvalmennukset, ei ikäryhmäjakoa Vikellys A + B renkaat 1 kuivaleiri, 1 valmennusleiri, 1 PM-viimeistelyleiri, PM- ja EM-kilpailuvalmennus sekä kotivalmennus noin kerran kuukaudessa Lännenratsastus Vuorokaudet 4 reiningryhmän valmennusleirit ja 8 kilpailuvalmennukset Vammaisratsastus Vuorokaudet 2 valmennusleirit, 8 kilpailuvalmennukset, 6 PM- ja EM-viimeistelyvalmennukset Islanninhevoset Valmennuksen toteutti Suomen Islanninhevosyhdistys, liitto tuki toimintaa eurolla 12

13 3.2. Kansainvälinen valmennus Valmennusosaamista kartutettiin kansainvälisten valmentajien ja kouluttajien avulla: Andreas Hesse, Henrik Høper ja Tomas Eriksson (valjakkomaajoukkue), Emile Faurie (kouluratsastus); Gero Meyer (vikellys), Nico Hörmann (lännenratsastusvalmennus), Wim Ernes ja Peter Holler (kouluratsastuksen tuomarikoulutus), Sölvi Sigurdarsson (islanninhevosten askellajikilpailuvalmentaja), George Morris (estevalmennusklinikka ja valmentajakoulutus). Lisäksi hyödynnettiin Ypäjän Hevosopiston järjestämiä kansainvälisiä valmennustapahtumia Valmentajakoulutus Valmentajakoulutus, lisenssikoulutus, 2 kurssia Valmentajakoulutus, I-taso, 1 kurssi ja II-taso, 1 kurssi Lisäksi Ypäjän Hevosopiston järjestämien valmennusklinikoiden yhteydessä oli mahdollisuus päivittää valmentajalisenssit. Valmennettaville tehdyssä kyselyssä saatua palautetta käytettiin valmentajien kehityskeskusteluissa ja valmennusleirien suunnittelussa Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Liiton koulutusjärjestelmä uudistettiin vuonna 2012, uudistukset astuivat voimaan Kehitystyötä jatkettiin kansainvälisen koulutuksen osalta, ja estetuomareille ja stewardeille tehtiin kysely kiinnostuksesta siihen osallistumiseen. Toimihenkilökoulutuksiin osallistuneille jaettiin kilpailusäännöt. Kaikille lajeille teetettiin yhteisesti soveltuvaa stewardikoulutusmateriaalia. Kouluttajille järjestettiin Tampereella tapaaminen, johon osallistui 12 henkilöä. Teemoina olivat mm. hyvä koulutus sekä asiantuntija kouluttajana. Koulutustilaisuudet Esteratsastuksen aluepuheenjohtajatuomarikoulutus, 3 kpl Alueratamestarikurssi, 1 kpl Ensiapu 2 -kurssi, 1 kpl Ensiapu 1 -kurssi, 3 kpl Equipe-koulutus, 2 kpl Estetuomareiden, stewardien ja ratamestarien lisenssikoulutus, 11 kpl Estetuomarikurssi, 4 kpl Hevoskerhon ohjaajien jatkokurssi, 4 kpl Hevoskerhon ohjaajien peruskurssi, 11 kpl IIIK-FEI-koulutuomareiden skaalantarkastus, 2 kpl IIIK-III koulutuomarikurssi, korotuskurssi, 1 kpl II-tason valmentajakoulutus, 1 kpl I-tason valmentajakoulutus, 2 kpl IV- JA IVK skaalantarkastuskurssi, 4 kpl IVK-koulutuomarikurssi, uusi oikeus, 1 kpl Järjestyksenvalvojakurssi, 1 kpl Jäsensihteerikoulutus, 1 kpl Kansallinen ratamestariseminaari, 1 kpl Kenttäratsastuksen toimihenkilöiden lisenssikoulutus, 1 kpl Kilpailijoiden sääntökoulutus, 7 kpl Kilpailunjärjestäjäkoulutus, 2 kpl Kouluratsastuksen stewardikurssi, korotuskurssi, 1 kpl Vapaaohjelmien eli kürien sekä nuorten hevosten arvostelukurssi, 1 kpl Lännenratsastuksen aluetuomarikoulutus, uusi oikeus, 1 kpl Matkaratsastustoimihenkilöiden lisenssikoulutus, 1 kpl Puheenjohtajatuomariseminaari, 1 kpl Stewardikoulutus, uusi oikeus, 1 kpl Stewardikoulutus estetuomareille, 1 kpl Stewardikurssi, uusi oikeus, 1 kpl Turvallisuuspäällikkökoulutus, 4 kpl Urheilujohtaja, ratamestari Aki Ylänne Stadikalla. 13

14 Tyylituomareiden lisenssikoulutus, 5 kpl Tyylituomarikoulutus, uusi oikeus, 2 kpl Urheillen terveyttä - ratsastuksen oheisliikunnan ohjaajakoulutus, 4 kpl Valjakkoajon estetuomarikoulutus, 1 kpl Valjakkoajon groomikurssi, 1 kpl Valjakkoajon kilpailujärjestäjäkoulutus sekä Driving-tulospalveluohjelman käyttökoulutus, 1 kpl Valjakkoajon toimihenkilöiden lisenssikoulutus, 1 kpl Valmentajaseminaari, lisenssikoulutus, 1 kpl Valmentajien lisenssikoulutus, 1 kpl Vammaisratsastusleiri kilpailemisesta kiinnostuneille, 1 kpl Vikellysohjaajakurssin johdanto-osa, 1 kpl Vikellystuomarikurssi, 1 kpl Kansainväliset lajikokoukset ja toimihenkilökoulutukset Jalassola Kari, FEI Jumping Judge Refresher Karkkolainen Matti, FEI Jumping Judge Level II Karkkolainen Tiina, FEI Dressage Judge refresher Mikkola Johanna, FEI Jumping Course Designer Level II Nysten Paula, FEI Dressage Judge refresher Paanetoja Jaana, FEI Reining Judge refresher Peltosuo Sanna, FEI Endurance TD, Judge refresher Siitonen Liisa, FEI Endurance Judge Level I Skog Petra, FEI Vaulting Judge Level I Sucksdorff Anders, FEI Dressage Judge refresher Summanen Irmeli, FEI Dressage Judge refresher Tikka Tarja, FEI Jumping Judge Level II Wickholm Karolina, FEI Vaulting Judge Level II Horse Show n GP-kaksintaistelun tuomaristo Marko Björs, Peter ja Irmeli Summanen. kuva: Eeva Vaahtera 3.5. Koulutusyhteistyö ja ammatillinen koulutus Ratsastajainliitto osallistui hevosalan opetussuunnitelmia ja ammattitutkintoja laativien työryhmien työskentelyyn. Anu Korppoo toimi liiton edustajana näyttökokeiden arviointiryhmässä sekä hevosalan tutkintotoimikunnassa. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on osa liiton toimintaa. Siihen antavat koulutusta Kuopion yliopiston sosiaalipedagogiikan ja sosiaalityön laitos ja täydennyskoulutuskeskus, Turun yliopiston vastaavat laitokset sekä Ypäjän Hevosopisto. Hevosopistolla järjestettiin kursseja ja suunniteltiin yhteistyössä tallipäällikön kanssa laatukriteereitä sosiaalipedagogiselle hevostoiminnalle Urheiluoppilaitosyhteistyö Neuvotteluja urheiluakatemioiden kanssa jatkettiin tavoitteena varmistaa ratsastajien mahdollisuudet sekä urheilla että edetä henkilökohtaisilla työurilla. Urheiluakatemiatoiminta käynnistetään pilottihankkeena syksyllä 2014 Ypäjän Hevosopiston ja Turun Urheiluakatemian kanssa. Ratsastajainliitto pisteytti 23 urheilulukioon hakenutta opiskelijaa keväällä Viola-vuohi Stadikan ympäristön nurmella Hevoset Stadikalla -tapahtumassa. 14

15 4. Kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminnassa jatkui laskusuhdanne. Tavoitteena oli lisätä alue- ja kansallisten kilpailujen määriä, mutta tässä ei onnistuttu. Vuonna 2013 järjestettiin 138 kansallista kilpailua, edellisenä vuonna määrä oli 143. Lähtömäärät putosivat 13 prosentilla :een, kun vuotta aiemmin niitä oli Lähtömäärien vähenemiseen vaikuttivat liiton arvion mukaan korkeat kilpailukustannukset sekä alkukevään hevosten herpesvirustapaukset, joiden vuoksi peruttiin muutamia kilpailuja. Kansallisia kilpailulisenssejä (A, B ja C) lunastettiin yhteensä 1.719, mikä oli 104 vähemmän kuin vuotta aiemmin (2012: 1.823). Aluelupien määrä väheni myös hieman ollen (4.003). Hevosten vuosimaksuja lunastettiin (7.675). Sen sijaan lisenssin lunastaneiden kilpailutoimihenkilöiden määrä kasvoi (1.377). Aluekilpailujen määrä on eritelty tarkemmin tilastoliitteessä. Seurakilpailuja ilmoitettiin Kipassa reilusti enemmän kuin vuotta aiemmin 729 (2012: 600), niistä 357:n kutsut (130) julkaistiin Kipassa eli myös ilmoittautumisia otettiin vastaan Kipan kautta. Kilpailijat tarvitsivat kilpailuluvan ilmoittautumiseen seurakilpailuihin Kipan kautta, seurakilpailulupia rekisteröitiin Kilpailutoiminnasta tiedotettiin Hippos-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Kilpailujen järjestäjille ja toimihenkilöille lähetettiin sähköpostilla ajankohtaista tietoa. Liitto tuki lajikomiteoiden budjettien mukaisesti kotimaista sarjakilpailutoimintaa ja SM-kilpailujen järjestelyjä. Tähtikilpailujärjestäjille järjestettiin Helsingissä tapaaminen, jossa kouluratsastuksen SM-kilpailujen järjestäjä esitteli toimintaansa, minkä lisäksi käsiteltiin yhteistyökumppaniasioita, tiedotusta sekä muita Tähtikilpailuja koskevia käytännön asioita. Liiton organisoimat sarjakilpailut Valtakunnallinen aluetaso Esteratsastuksen Racing-noviisisarjassa järjestettiin joitakin aluetason kilpailuja 4-, 5- ja 6-vuotiaille kilpailu-uraa aloittaville hevosille. Powercup on yhdistetty kilpailu, jossa suoritetaan sekä cm:n esterata että helppo B -tason kouluratsastusohjelma. Kilpailu oli avoin poni- ja junioriratsastajille. Sarjaan sisältyvät seura- ja aluekarsinnat sekä valtakunnallinen finaali. Satu Liukkonen ja Celestine Stadikalla. 15

16 kuva: Eeva Vaahtera Sanna Backlund ja Wiseguy. Stella Hagelstam Soraya II ja Mikaela Lindh Skovlunds Más Guapo. Kansallinen taso, esteratsastus Pikkuponicup: 4 osakilpailua ja finaali aloitteleville kansallisen tason pikkuponiratsukoille. Ponicup: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen tason poniratsukoille cm:n tasolla (pienet ja isot ponit). Poni Grand Prix: 4 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason poniratsukoille 120 cm:n tasolla (pienet ja isot ponit). Junioricup: 6 8 osakilpailua ja finaali kansalliselle tasolle nousseille junioriratsukoille 115 cm:n tasolla. Amatöörisarja: 6 8 osakilpailua, semifinaali ja finaali kansallisen tason senioriharrasteratsastajille, eli ratsastajille, joilla ei ole sijoituksia 140-tason tai korkeammista luokista. Kaikkien tasojen Champion-kilpailu: harrasteratsastajille suunnattu kilpailu tasoilla cm. Racing 5-v Trophy: noin 12 osakilpailua 5-vuotiaille hevosille. Racing 6-v Trophy: noin 12 osakilpailua 6-vuotiaille hevosille. Racing Masters 7-v: yhtenä viikonloppuna kaksi osakilpailuluokkaa sisältävä kilpailu 7-vuotiaille hevosille. LähiTapiola Nuorten Grand Prix: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason junioreille ja nuorille 140 cm:n tasolla. LähiTapiola Grand Prix: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason ratsastajille cm:n tasolla. Volkswagen Leading Rider -kilpailu: LähiTapiola GP ja Nuorten GP- sarjoissa menestyneille ratsukoille järjestettävä kilpailuluokka 150 cm:n tasolla, pääpalkintona henkilöauto. Lisäksi yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa: 5-v Derby ja Breeders Prize 6-vuotiaille Suomessa syntyneille FWB-hevosille Kansallinen taso, kouluratsastus Ponicup: avoin poniratsukoille, taso helppo B, 5 osakilpailua Junioricup: avoin junioreille ja poniratsukoille, jotka eivät osallistu Ponicupiin, taso helppo A, 5 osakilpailua Supreme Horse Care 5-v Champion: avoin 5-vuotiaille hevosille, taso helppo B, 5 osakilpailua ja finaali Supreme Horse Care 6-v Champion: avoin 6-vuotiaille hevosille, taso helppo A, 5 osakilpailua ja finaali Supreme Horse Care 7-v Champion: avoin 7-vuotiaille hevosille, taso vaativa B, 5 osakilpailua ja finaali Dressage Future cup: avoin poniratsukoille, juniori- ja nuorille ratsastajille, helppo-vaativa, 3 osakilpailua ja finaali LähiTapiola Small Tour: taso vaativa A, 5 osakilpailua ja finaali Lisäksi yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa: 5-v Derby ja Breeders Prize 6-vuotiaille Suomessa syntyneille FWBhevosille Ponicup: avoin poniratsukoille, taso ponien helppo, 4 osakilpailua. Helppo Cup: avoin kaikille, taso helppo, 4 osakilpailua. Racing Kenttätrophy: avoin kaikille, taso vaativa B/A, 4 osakilpailua. Kilpailujärjestelmän kehittämisprojekti Kilpailujärjestelmän kehittämisprojekti käynnistettiin keväällä Projektityöryhmässä olivat mukana Marian Seppälä, Aki Ylänne, Hanna Talvitie, Tom Gordin, Mia Maukonen, Osmo Metsälä, Aime Nederström, Tomas Stenius, Kikka Suomio, Anne Pussinen, Susanna Kallioinen, Pirkko Herd, Ben Simonsén ja Hannu Kalalahti. Työryhmä kokoontui kolme kertaa. Projektia esiteltiin urheilufoorumissa ja alueiden puheenjohtajille. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä alkaen. 16

17 Uudistuksen päämääräksi asetettiin johdonmukainen ja laadukas kilpailujärjestelmä, joka vastaa seuraaviin tavoitteisiin: etenee ratsukon urapolun mukaisesti lisää kiinnostusta kilpailujen järjestämiseen lisää ratsastusurheilun kiinnostavuutta suuren yleisön ja median parissa varmistaa hyvät harrastekilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille pitää lasten ja nuorten kilpailutoiminnan keskiössä varmistaa kilpahevosten urakehityksen ja hyvinvoinnin Kilpaurheilustrategia Ratsastajainliiton strategiatyötä on tehty pienryhmissä, joista yksi oli kilpaurheilun strategiaryhmä. Siihen kuuluivat puheenjohtaja Tapani Peltosen ohella Marja Nuutila, Marjukka Manninen, Marian Seppälä, Nina Halme, Noora Forstén, Kati Honkanen, Tomas Stenius, Anniina Kallio, Heidi Laurinen-Nokua ja Tuukka Kahila. Työryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Aikaansaatu Yhteistyöllä menestykseen, ratsastuksen kilpaurheilustrategia luovutettiin hallitukselle kesäkuussa. Työryhmä suunnitteli keväällä 2014 toteutettavan lajikierroksen, jonka aikana pohditaan strategian käytännön toteutusta. Strategiatyö esiteltiin syksyllä Urheilufoorumissa. Urheilijan urapolku-työ Ratsastajan urapolku -työkalu valmistui Polku on laadittu olympialajien näkökulmasta ja sitä on jaettu maajoukkue- ja aluevalmennusrenkaille. Vammaisratsastukselle ja vikellykselle on työstetty omia urapolkuja vuoden 2013 aikana. Tavoitteena oli käynnistää urapolku-esittelyt syksyllä, mutta ne jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle resurssipulan vuoksi. Koulutuksen ja osaamisen teemavuosi Uudistettu koulutusjärjestelmä astui voimaan Tavoitteena oli selkeyttää toimihenkilöiden urapolkuja ja kuvata koulutukset tarkemmin. Vuoden lopulla julkaistiin ensimmäinen koulutusesite, johon oli koottu liiton koko koulutustarjonta. Esite toimitettiin seuroille ja toimihenkilöille sähköpostilla. Koulutuksen ja osaamisen teemavuoden merkeissä tuotettiin uusi Valmentaudu tavoitteellisesti -opas ja kehitettiin Kilpailijan starttikurssi materiaaleineen seurojen ja tallien käyttöön. Ammattikorkeakouluilta tilattiin kaksi opinnäytetyötä, toisen aiheena Lännenratsastus ja sen markkinatilanne Suomessa ja toisen Kasvattajilta kilpailukentille. Kilpailijoiden alueellisten sääntökoulutusten yhteydessä pidettiin Tavat ja taidot takaisin -luentoja. Uusi Talent program, seuratason valmennusohjelma, käynnistettiin pilottiseuroissa. Vuoden lopulla otettiin käyttöön uusi Tapahtumahallinta-työkalu, joka tarjoaa jatkossa entistä laajempaa tilastotietoa koulutuksiin osallistumisista. Olosuhteisiin panostettiin Laakson ratsastusstadionin uudistustöitä jatkettiin vuonna Kentän kastelujärjestelmä otettiin käyttöön ja syksyllä valmistui myös alueen valaistus. Pohjakonsultti Ismo Lätti antoi neuvoja ja käytännön apua Tähtikilpailujen järjestäjille (GP-estesarja ja SM-kilpailut). Liiton vuokrattavaa kilpailukalustoa kunnostettiin. Kilpailusäännöt ja kurinpitoasiat Kilpailusääntöjen yleisen osan (KS I) muutoksia käsiteltiin syyskokouksessa, mutta esitykset palautettiin uudelleen valmisteltavaksi kevätkokoukseen Lajisääntömuutokset julkaistiin nettisivuilla. Kenttäratsastuksen säännöt uudistuivat kokonaisuudessaan. Kurinpitolautakunta käsitteli kaksitoista tapausta. Hallitus julkaisi kokoustiedotteissaan listan annetuista keltaisista korteista. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -kooste päivitettiin vastaamaan sääntömuutoksia. 17

18 Kilpailupalvelujärjestelmät Equipe-tulospalveluohjelma ja Kipa-kilpailupalveluohjelma olivat käytössä koko kilpailukauden. Ilmenneitä ongelmia korjattiin ja käyttäjille tarjottiin neuvontaa. Kipa on integroitu yhteen Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmän kanssa. Heppa-järjestelmä kattaa hevosrekisterit sekä hevosten rokotustiedot. Vuoden lopussa otettiin käyttöön maksujärjestelmä myös lännenratsastuksen, vikellyksen, valjakon ja islanninhevosten osalta. Matkaratsastuksen määrittely maksujärjestelmää varten valmistui vuoden lopussa Organisaatio Huippu-urheilun johtoryhmä (HUJO) alkaen: Kristina Nyman pj, Kyra Kyrklund kouluratsastus, Piia Pantsu kenttäratsastus, Tom Gordin esteratsastus, Ben Simonsén muut lajit ja Aki Ylänne, urheilujohtaja. HUJO laatii ja seuraa urheilun pidemmän tähtäimen strategiaa ja koordinoi lajikohtaisia maajoukkuejohtoryhmiä. Painopistealueina ovat kilpailumenestyminen (olympia, paralympia, MM, EM, PM ja muu kansainvälinen kilpailutoiminta), osaamisen kehittäminen ja ammattitaitoinen huippu-urheilun johtaminen. HUJOn toimintakausi on nelivuotinen. Liiton toimistolla kilpailuasioista vastasivat urheilujohtaja, kilpailu- ja koulutuspäällikkö, kilpailusihteeri sekä toimistosihteeri. Kansallisen urheilun johtoryhmä (KUJO) alkaen: Ratsastuksen kansallisen urheilun johtoryhmä perustettiin keväällä. Johtoryhmän tehtävänä on käsitellä lajien yhteisiä asioita, kuten strategian seurantaa. Johtoryhmässä olivat mukana Tapani Peltonen (pj), Matti Karkkolainen (este), Paula Nysten (koulu), Pirkko Herd (kenttä), Ben Simonsén (muut lajit), Dan Björklöf (alueiden edustaja) ja Marian Seppälä, kilpailu- ja koulutuspäällikkö. Urheiluväki kokoontuu vuosittain Urheilufoorumiin ja lajiseminaareihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Kolmas ko. tilaisuus järjestettiin Helsingissä, Scandic Grand Marinassa. Ohjelmassa olivat mm. Emile Faurien puheenvuoro Ison-Britannian valmennusjärjestelmästä ja sitoutumisesta, Jorma Vertaisen esitys eri lajien toimintatavoista ja ratsastuksen vahvuuksista sekä paneelikeskustelu Suomen valmennuslinjasta. Tilaisuuteen osallistui noin 240 henkeä. Lajien koordinointikokouksissa käsitellään lajien välisiä yhteisiä asioita, kuten urheilun strategiaa ja pitkän linjan suunnitelmia, kilpailujärjestelmän kehittämistä, urheilun määrärahoja sekä lajien vuosisuunnitelmia. Koordinointikokoukset järjestettiin Tallink Siljalla sekä Helsingissä. Niihin osallistuivat pääsääntöisesti lajikomiteoiden puheenjohtajat, hallituksen ja HUJOn edustajat sekä alueiden puheenjohtajien edustaja Lajikomiteatoiminta Lajikomiteat vastasivat kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista mm. tukemalla kilpailujen järjestämistä budjettiensa mukaisesti. Lajikohtaisista asioista tiedotettiin liiton nettisivuilla lajien omilla Uutisia ja ajankohtaista -palstoilla, joilla julkaistiin myös lajikomiteoiden kokousmuistiot. Lajiseminaarit järjestettiin Esteratsastuskomitea: Matti Karkkolainen pj., Noora Forstén vpj., Thomas Ehrnrooth, Juha-Pekka Halmeenmäki, Janna Huhtanen, Tomi Kaleva (liiton hallituksen edustaja), Mia Maukonen, Pia Myrskog, Anu Tuomi ja Marian Seppälä (SRL). Kokoontui kuusi kertaa. Pääasiallisena tehtävänä oli Tähtikilpailutoiminnan ja sarjakilpailujen kehittäminen sekä kilpailujärjestelmän uudistustyöhön osallistuminen. Tähtikilpailujärjestäjille tarjottiin neuvontaa. Kilpailupaikkojen laatukriteereitä ei saatu valmiiksi. Komitea laati sääntömuutosesityksiä, kuten kvaalisäännön esteratsastukselle sekä kilpailukalenterin pelisäännöt. Estekomitea erosi tehtävistään marraskuussa Esteratsastuksen lajiseminaari nimesi Markus Backlundin rekrytoimaan uuden komitean, joka nimitettiin hallituksen joulukuun kokouksessa. Lajiseminaariin osallistui 50 henkilöä. Kouluratsastuskomitea: Paula Nysten pj., Marjukka Manninen (hallituksen edustaja), Osmo Metsälä (hallituksen edustaja), Marko Björs, Mikko Luhtala, Kikka Suomio, Mari Oila ja Marian Seppälä (SRL). Kokoontui viisi kertaa. Vuoden aikana käynnistyi uusi Dressage Future cup -kilpailusarja, joka on suunnattu kansainväliselle uralle tähtääville 18

19 poni-, juniori- ja nuorille ratsastajille. Small Tourin tukia tarkennettiin, tavoitteena palkintotason nostaminen. Komitea osallistui kilpailujärjestelmän uudistustyöhön. Käyttöön otettiin uusia kouluohjelmia ja tuomarikoulutukseen panostettiin. Suomessa vieraili kouluttamassa kaksi FEIn kansainvälistä viiden tähden koulutuomaria, Peter Holler ja Wim Ernes. Koulutuksiin osallistui ennätysmäärä tuomareita. Lisäksi järjestettiin skaalantarkistuskoulutusmatka Tukholmaan maailmancupin osakilpailuun, jonka yhteydessä luennoi FEIn viiden tähden tuomari Gustav Svalling. Kouluratsastuksen lajiseminaariin osallistui 44 henkilöä. Komitea laati sääntömuutosesityksiä, kuten kvaalisäännön korotuksen ja nuorten hevosten arvosteluun liittyvän muutoksen. Kenttäratsastuskomitea: Pirkko Herd pj., Laura Airaksinen (hallituksen edustaja), Virve Kaartoluoma, Minna Leppälä, Simo Leppänen, Kalle Nykänen, Tuija Rosenqvist ja Marian Seppälä (SRL). Komitean ulkopuolella lisäksi Seija Hacklin (Safety officer) ja Jutta Koivula (sääntövastaava, sääntövaliokunnan jäsen 10/13 saakka). Kokoontui neljä kertaa. Komitea osallistui kilpailujärjestelmän uudistustyöhön. Lajissa järjestettiin ensimmäisen kerran tyyliarvosteluluokkia. Pilottikilpailu sai paljon positiivista palautetta. Maastoratojen kehittämistuki myönnettiin Keuruun Ratsastajille. Maastoesteprojektissa jatkettiin vuokrattavien esteiden rakentamista. Suunniteltua kuljetuskalustoa ei hankittu. Kenttäratsastuksen lajiseminaariin osallistui 25 henkilöä. Valjakkoajokomitea: Kati Honkanen, pj. Hannu Kalalahti, vpj., Heikki Heiskanen, Ben Simonsén, Juhani Ström ja Leena Vähä-Erkkilä. Kokoontui kuusi kertaa. Valjakkoajossa osallistuttiin poniyksiköiden MM-kilpailuun ja Pohjoismaiden/Baltian mestaruuskilpailuun, jossa saavutettiin kultamitali hevospareissa, joukkuehopeaa ja ponivaljakoissa joukkuepronssia. Osallistuttiin myös muuhun kansainväliseen toimintaan. Jouni Heikinheimo oli toisella sijalla FEIn Top Driver Award -rankingissa. Komitea osallistui kilpailujärjestelmän uudistustyöhön. Kansallisia kilpailuita järjestettiin neljä, joissa oli mukana alueluokkia ja aluekilpailuita. Valjakkoajon yleiskokoukseen ja lajiseminaariin osallistui 23 henkilöä. Lännenratsastuskomitea: Anne Pussinen (pj), Ulla Kemppainen, Auli Kuisma, Neena Kuukasjärvi, Martti Luoto, Pete Perkiö ja Ilkka Ryhänen. Kokoontui neljä kertaa. Komitea osallistui kilpailujärjestelmän uudistustyöhön. Erillisprojektina valmistui lännenratsastusmerkki. Lännenratsastuksen lajiseminaariin osallistui 18 henkilöä. Vammaisratsastus: Nina Halme pj., Päivi Anttila, Merja Alasjärvi, Anneli Hämäläinen, Ben Nina Kivimäki, Marja Nikola, Hanna Talvitie. Katso myös kohta 5.4. Kokoontui seitsemän kertaa. Vammaisratsastuksen lajiseminaariin osallistui 24 henkilöä. Matkaratsastuskomitea: Ben Simonsén, pj., Tanja Lampinen, Nina Mickelsson, Sanna Vesto, Heidi Laurinen-Nokua ja Olli Tahkokallio. Kokoontui 7 kertaa vuoden aikana. Matkaratsastuksessa osallistuttiin Pohjoismaiden/Baltian mestaruuskilpailuihin ja kymmeneen kansainväliseen kilpailuun. Kansallisia kilpailuita järjestettiin 4 ja aluekilpailuita 14. Matkaratsastuksen lajiseminaariin osallistui 15 henkilöä. Matkaratsastuksesta tiedotettiin sähköisillä uutiskirjeillä, joka julkaistiin myös lajin nettisivuilla. Vikellyskomitea: Petra Skog, pj., Maiju Kekkonen, Paula Grönroos, Anni Järvelä, Aime Nederström-Alanko, Laura Spadinger, Sanna Soramäki ja Karoliina Wickholm. Kokoontui kolme kertaa. Vikellyksessä osallistuttiin EM- ja PM-kilpailuihin ja neljään muuhun kansainväliseen kilpailuun sekä Ruotsin mestaruuskilpailuun ja kansalliseen kilpailuun Ruotsissa. Kansallisia kilpailuita järjestettiin yksi samoin kuin aluekilpailuita. Aluevalmennustoiminta käynnistettiin Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Vikellyskomitea haki Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEIn, maailmanlaajuisen ratsastusurheilun kehitysohjelmasta tukea vikellyksen kehittämiseen Suomessa. Haku onnistui ja tukea saatiin lähes vuosille eli noin vuodessa. Tuki käytetään maajoukkuevalmennukseen sekä tuomari-, stewardi-, juoksuttaja- ja ohjaajakoulutukseen. Vikellyksen lajiseminaariin osallistui 16 henkilöä. Islanninhevoset, askellajiratsastus Ratsastajainliitolla ei ole omaa jaostoa askellajiratsastukselle, vaan liitto tekee yhteistyötä Suomen Islanninhevosyhdistyksen (SIHY) kanssa, jonka urheiluvaliokunnan puheenjohtaja Jaana Korhonen toimi liiton yhteyshenkilönä ja Kati Leppänen edusti lajia koulutusvaliokunnassa. Liitto tuki askellajiratsastuksen valmennustoimintaa sekä arvokilpailutoimintaa. 19

20 4.3. Huippu-urheilutoiminta Valmistautuminen kauden päätavoitteisiin, lajien EM- ja MM-kilpailuihin sujui hyvin. Suurimmasta menestyksestä vastasi Elmo Jankari, joka voitti kenttäratsastuksessa nuorten Euroopan mestaruuden. EM-kilpailuihin osallistuttiin täydellä joukkueella kouluratsastuksessa, esteratsastuksessa ja lännenratsastuksen reiningissä. Henkilökohtaisessa EM-kilpailussa Henri Kovács saavutti semifinaalipaikan esteratsastuksessa ja Henri Ruoste kouluratsastuksessa. Henkilökohtaiseen EM/MM-kilpailuun osallistuttiin vammais- ja kenttäratsastuksessa, valjakkoajon poniyksiköissä ja islanninhevosten askellajikilpailuissa. Jouni Heikinheimo oli toisella sijalla valjakkoajon hevosyksiköiden FEI Top Driver Award -rankingissa Henkilökohtaiseen EM-kilpailuun osallistuttiin kenttäratsastuksessa myös junioreissa. Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa saavutettiin joukkue- ja henkilökohtaisissa kilpailuissa 4 kulta-, 5 hopea- ja 3 pronssimitalia. Maajoukkuejohtoryhmät vastasivat käytännön operatiivisen vastuusta, valmennuksen toteutuksesta sekä kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Kansainvälisille kilpailijoille lähetettiin säännöllisesti sähköpostitse tietoa ajankohtaisista asioista. Maajoukkuejohtoryhmät 2013 Esteratsastus: Lars Parmler, Herve Godignon, Henrik Ehrnrooth, Piia Pantsu (nuoret ja juniorit), Satu Liukkonen (ponit), Aki Ylänne Kouluratsastus: Emile Faurie, Janne Bergh, Marko Björs (nuoret ja juniorit), Stella Hagelstam, Kikko Kalliokoski (ponit), Aki Ylänne Kenttäratsastus: Piia Pantsu, Tuija Rosenqvist, Aki Ylänne Valjakkoajo: Henrik Høper, Tomas Eriksson, Kati Honkanen, Aki Ylänne Matkaratsastus: Nina Mickelsson, Aki Ylänne Vammaisratsastus: Janne Bergh, Aki Ylänne Vikellys: Petra Skog, Aime Nederström-Alanko, Aki Ylänne Lännenratsastus: Seppo Perkiö, Anne Pussinen, Aki Ylänne Islanninhevosten askellaji: Ben Simonsén, SIHYn urheilujaosto, Aki Ylänne 4.4. Kilpailumenestys Olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailut EM-kilpailut olympia- ja paralympialajit Herning, Tanska, kouluratsastus, joukkue 10. sija, henkilökohtaiset sijat 28. Henri Ruoste - Jojo AZ) 32. (Mikaela Lindh - Skovlunds Más Guapo) 45.(Stella Hagelstam - Soraya II), 50. (Emma Kanerva - Sini Spirit) Herning, Tanska, esteratsastus, joukkue: 15. sija, henkilökohtaiset sijat 45. (Henri Kovács - Carolus Z), 51. (Kaarlo Kovács - Agropoint Cassius), 68. (Maiju Mallat - Urleven van de Helle), 69. (Satu Liukkonen - Celestine) Malmö, Ruotsi, kenttäratsastus henkilökohtainen sija 20. (Sanna Siltakorpi - Lucky Accord) Herning, Tanska, vammaisratsastus ryhmä 1b henkilökohtainen sija 11. (Jaana Kivimäki - Grivis) Kenttäratsastus, EM, nuoret henkilökohtainen 1. sija (Elmo Jankari - Duchess Désirée) Kenttäratsastus, EM, juniorit henkilökohtainen 15. sija (Renja Vänskä - Lord Mayor) MM- ja EM-kilpailut muut lajit 29. (Teija Pietilä - Romidoc), henkilökohtaisessa kilpailussa 32. (Kari Vepsä - Kv Stormlost Charley). Islanninhevosten askellajikilpailu, nuorten MM, töltti T2, henkilökohtainen 5. sija (Arnella Nyman - Scardi) Henri Ruoste ja Jojo Az tulossa EM-areenalle. Elmo Jankari ja Duchess Désirée. kuva: Jean Morel 20

21 Maailmancupin finaali Ei ratsukoita Nations Cup, esteratsastus, joukkuekilpailu Lummen 4. sija. Drammen 6. sija Kööpenhamina 11. sija Sopot 10. sija Bratislava 3.sija Nuorten hevosten MM-kilpailut Esteratsastukseen osallistui 7-vuotiaat hevoset: Nina Fagerström - Notaris 6-vuotiaat hevoset: Nina Fagerström - Hot Topic, Katja Lekander - Nemesis, Satu Liukkonen - Gurra Hop ja Lady Bump 5-vuotiaat hevoset: Katja Lekander - Consider Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa saavutetut mitalisijat Kultamitalit kenttäratsastus, seniorit, henkilökohtainen kilpailu kenttäratsastus, nuoret, joukkuekilpailu esteratsastus, seniorit, henkilökohtainen kilpailu parivaljakot, henkilökohtainen kilpailu Hopeamitalit kenttäratsastus, ponit, henkilökohtainen kilpailu esteratsastus, seniorit, henkilökohtainen kilpailu esteratsastus, seniorit, joukkuekilpailu vikellys, henkilökohtainen kilpailu parivaljakot, joukkuekilpailu Pronssimitalit kenttäratsastus, joukkuekilpailu, nuoret esteratsastus, joukkuekilpailu, juniorit kouluratsastus, joukkuekilpailu, pikkuponit ponivaljakot, joukkuekilpailu Lisäksi kansainvälisissä kilpailuissa saavutettiin luokkavoittoja ja useita sijoituksia. Olympialajien tulokset on tilastoitu Kipaan, muiden lajien kansainväliset tulokset löytyvät tilastoliitteestä. Kansainvälinen sijoitus FEIn maailmanlistalla (kunkin lajin paras sijoitus, tilanne ) Kansainvälisen liiton (FEI) rankinglistalla parhaat suomalaisratsastajat olivat: Maiju Mallat esteratsastus 255., Emma Terhi Stegars kouluratsastus 48., Jaana Kivimäki vammaisratsastus 67., Elmo Jankari kenttäratsastus 89., Alina Garcia-Huovinen matkaratsastus 310., Jouni Heikinheimo valjakkoajo 2., vikellys Paula Grönroos 12., islanninhevosten askellaji T1-luokka Juha Kontio 30. Maria Mustonen ja Shezdunitthehardway. Henri Kovács ja Carolus Z. kuva Art & Light kuva Juha Laine Huippu-urheilu toimii erillisellä kansainvälisellä valmennus- ja kilpailubudjetilla sekä Suomen olympiakomitean ja paralympiakomitean myöntämillä tuilla. Lajikomiteoiden määrärahat on ohjattu kotimaan kilpailu-, valmennus- ja koulutustoimintaan. Pääsihteeri valittiin Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Rahastojen toimintaa valvoo verohallitus. Jarmo Tauriainen ja arabofriisit Yk Dark Pierro ja Yk Dark Henk, SM- ja PM-kultaa

22 4.5. Kansainväliset kilpailut Suomessa Ypäjä, CDI3*/CDI-Y/CDI-J/CDI-P/CDI-YH1* kansainvälinen kouluratsastuskilpailu (avoin, nuoret, juniorit, ponit, nuoret hevoset), CIC2* kansainvälinen kenttäratsastuskilpailu sekä 2 CRI3* kansainvälistä lännenratsastuskilpailua Helsinki, CSI1* kansainvälinen esteratsastuskilpailu, CDI3* kansainvälinen kouluratsastuskilpailu, molemmat samalla avoimet senioreiden Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut Kerava, CIC1*/2* kansainvälinen kenttäratsastuskilpailu Kerava, CIC1*/2* kansainvälinen kenttäratsastuskilpailu , Helsinki, CSI5*-W esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu sekä kouluratsastuksen kansainvälinen CDI3* kilpailu 4.6. Antidoping Suomessa testattiin vuoden aikana kotimaan kansainvälisissä kilpailuissa 46 hevosta ja kotimaisissa kilpailuissa 10 hevosta. Kansainvälisissä kilpailuissa ulkomailla testattiin 28 suomalaisten kilpailuttamaa hevosta. Eettisen kehitystyön osana antidoping-, valistus- ja testaustoimintaa toteutettiin yhteistyössä Suomen Antidopingtoimikunnan ja Eläinkilpailuiden antidopingtoimikunnan kanssa. Antidopingkoulutus sisällytettiin valmentajakoulutukseen ja lisenssikoulutuksiin. 5. Harraste- ja seuratoiminta Suomen Ratsastajainliiton harraste- ja seuratoiminnalla tuetaan alueita, seuroja ja talleja laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja ja kannustamalla toiminnan kehittämiseen. Liiton toimiston tehtävänä on valtakunnallisten järjestelmien laatiminen ja kehittäminen. Liiton harraste- ja seuratoiminnan painopisteitä ovat seura-, alue- ja tallipalveluiden kehittämisen ohella ratsastajien liikunnallisuuden lisääminen ja oheisliikunnan järjestäminen, hevostaitojen ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteistyön kehittäminen alueiden harrastevastaavien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa liiton seura- ja tallipalveluja käytännön toiminnassa ja palvella liiton jäsenseuroja ja -talleja entistä paremmin. Ratsastajainliiton harraste- ja seuratoiminta pohjautuu vuonna 2008 julkaistuun Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategiaan. Siinä on esitelty ratsastuksen toimialat: kilpailu- ja valmennus, nuoriso-, aikuis- ja terveysliikunta sekä seura- ja tallipalvelut. Strategia pitää näin sisällään kaiken harrastamisen kaikissa ikäluokissa. Yhteisellä strategialla halutaan vahvistaa lajin kokonaisvaltaisuutta sekä lisätä yhteistyötä toimijoiden välillä. Ratsastajainliitto aloitti strategiansa päivitystyön vuonna Uuden organisaation avulla strategiset linjaukset hahmottuvat kunkin toimialan alle entistä selkeämmin. Laadittava strategia ohjaa toiminnan suunnittelua ja tukee liiton uutta organisaatiota kokonaisvaltaiseen elämänkulkuajatteluun. Harraste- ja seuratoiminnan tulevaisuuden tavoitteet, visiot ja strategiset linjaukset laati erikseen valittu brändityöryhmä, joka koostui yhteiskunnan vaikuttajista, viestintäalan ammattilaisista, seuratoimijoista ja hevosalan asiantuntijoista. Brändityöryhmän strategiatyö saatiin päätökseen keväällä Keväällä 2013 perustettiin seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä, jolla on kokonaisvastuu liiton seura- ja tallipalveluiden toimintojen kehittämisestä. Johtoryhmän toimikausi on kolme vuotta. Se vastaa seuratoiminnan ja tallijärjestelmän kehittämisestä sekä toimintojen vuosittaisesta suunnittelusta ja seurannasta. Ryhmän kokoonpano muodostuu liiton toimiston henkilökuntaa lukuun ottamatta vapaaehtoisista. Alueilla harraste- ja seuratoimintaa toteuttaa erillinen työryhmä. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmän muodostavat alueiden nimeämät luottamushenkilöt, joiden toimenkuvana on vastata alueellaan seura-, talli-, nuoriso-, kuntoliikunta- ja/tai muusta harrastetoiminnasta. Ryhmään kuuluvat lisäksi liiton toimihenkilöt. Ryhmän kokouksissa vierailevat 22

23 myös eri alojen asiantuntijat ja kouluttajat. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmä laatii toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelman. Ratsastajainliitto tukee alueellista seuratoimintaa harraste- ja seuratuilla. Sitä myönnetään euroa/alue mm. nuoriso- ja seurakoulutuksiin, seurakohtaamisiin, seuratoimijoiden koulutuksiin, seurakehittämiskäynteihin sekä hevostaitokurssien ja -kilpailujen järjestämiseen. Seura- ja tallipalveluiden alue-edustaja vastaa alueellaan liiton tukien käytäntöön panosta. Liiton harrasteasioista tiedotettiin liiton nettisivuilla, Facebookissa, sähköisissä seuratiedotteissa, seura- ja tallipostissa sekä Hippos-lehdessä Harraste-, kunto- ja terveysliikunta Ratsastuksen harrastajia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen ja urheilullisuuteen. Ratsastajainliitolla on valtakunnallinen Kuntotyöryhmä, joka vastaa eri ikäryhmille suunnattujen kunto-, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisestä ja ideoinnista. Kuntotyöryhmän toiminnan pääpainopisteenä on liikunnan edistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen elämän eri alueilla. Ryhmän jäsenet ovat monipuolisia liikunnan ammattilaisia, joilla on liikunta-alan koulutuksen lisäksi myös hevosalan ammatillista koulutusta. Kuntotyöryhmän kokoonpano 2013 Anne-Maarit Hyttinen Sini Huhtala-Lanki Kirsi Piispanen Lotta Hällström Hannele Helander Teresa Tuominen Sari Pakula Suomen Ratsastajainliitto oli ensimmäisten lajien joukossa luomassa terveysprofiilia, jossa lajia tarkastellaan ratsastajan terveysliikunnan ja urheilumuodon näkökulmasta. Ratsastuksen terveysprofiilin tavoitteena oli herättää lukija ajattelemaan lajia nimenomaan ratsastajan näkökulmasta. Terveysprofiili esiteltiin liiton kevätkokousviikonloppuna pidetyssä seuraseminaarissa huhtikuussa Ratsastuksen terveysvaikutteet olivat esillä myös LähiTapiolan ja Ratsastajainliiton ensi kertaa järjestämässä naisratsastajien virkistysillassa, joka sai mukaan 150 osallistujaa. Illan kantavana teemana oli terveysprofiilin hyödyntäminen arjessa, oheisliikunta ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kuntohaaste-kunnonkohotuskilpailu oli käynnissä vuoden 2013 alussa, ja sen toteuttamisesta vastasivat Kuntotyöryhmän ammattilaiset. Kuntotyöryhmä järjesti osana Kuntohaastetta fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvän tilaisuuden ja alueellisen testauspäivän Tampereella. Haasteessa oli mukana ennätykselliset 64 innokasta kunnonkohotusjoukkuetta eri puolilta Suomea. Kilpailussa seurattiin myös painonpudotusta ja palkittiin eniten painoaan pudottanut joukkue sekä henkilö. Valtakunnallisen Urheillen terveyttä -ohjelman kehittäminen kuuluu Ratsastajainliiton harrasteliikunnan palveluihin. Sen kautta toteutetaan liikuntajärjestöjen yhteistä Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -visiota. Osana ohjelmaa ratsastukselle rakennettiin oma oheisliikunnan koulutuskokonaisuus, joka on suunnattu ratsastusseuroille ja -talleille. Liikkuva Ratsastaja -koulutuksessa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Koulutus alkoi vuoden 2013 alussa, ja se liitettiin osaksi Valon Liikuttajakoulutusta. Kuntotyöryhmä toteutti syyskuussa Liikuntakuukausi-kampanjan, jonka tavoitteena oli kannustaa seuratoimijoita ja harrasteratsastajia kokeilemaan eri liikuntalajeja. Monipuolisin, eniten lajikokeiluja toteuttanut seura palkittiin tasapaino- ja lihaskuntotestauskoulutuksella sekä rat- KuntoHAASte 2013 kilpailu alkaa jälleen entistäkin hauskempana! Ratsastajainliiton Kuntotyöryhmän toteuttama Kuntohaaste käynnistyy jälleen. Kuntohaaste -kilpailun tavoitteena on kannustaa ratsastajia kohottamaan kuntoaan sekä liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Kilpailu on nyt uudistunut ja kilpailukautta on pidennetty. Kilpailuaikaa on koko vuosi Alku- ja lopputesti tulee suorittaa vuoden 2013 aikana niin, että alku- ja lopputestin väli on 6-7kk. Haaste käynnistyy ratsastajan kuntotestillä, jonka jälkeen joukkueet kuntoilevat vähintään 6 kuukautta. kilpailuaika Kuntoilujakson jälkeen tehdään toinen kuntotesti syksyllä ennen haasteen loppumispäivää. Haaste päättyy Kuntohaasteeseen voi osallistua 5-10 henkilön joukkueella. Kilpailu on avoin kaikille SRL:n ratsastusseura- ja Green Card -jäsenille iästä riippumatta. Joukkueet voivat siis koostua niin senioreista kuin junioreistakin ja samassa joukkueessa voi olla eri seurojen jäseniä. Ilmoittautuminen kilpailuun päättyy SRl:n toimisto mukana kuntohaasteessa SRl:n toimisto haastaa seurat mukaan kuntohaasteeseen ja haluaa omalla esimerkillään kannustaa kaiken tasoisia ratsastajia ja muita hevostelijoita liikkumaan. SRl kirjoittaa liikkumisestaan blogia osoitteessa Blogista löytyy myös kuntoiluvinkkejä kunnon kohottamisen tueksi. Suomen RatSaStajainliitto Ry 23

24 sastuksen oheisliikuntakoulutuksella. Ratsastajainliiton seurapalvelupäällikkö osallistui Valo ry:n järjestämiin aikuisliikuntavastaavien tapaamisiin ja seminaareihin. Marraskuussa pidettiin Kohti meidän seuraa -seminaari, jonka tarkoituksena oli kehittää seuratoimintaa tuottamalla eri-ikäisille yhteistoimintaa ja liikuntapalveluita. Seminaarissa oli esimerkkejä seurojen hyvistä toimintatavoista sekä uudenlaisista mahdollisuuksista kehittää seuraa ja sen palveluita. Valon aikuisliikuntaverkosto oli mukana seminaarin järjestelyissä Seurapalvelut Liiton tärkeänä tehtävänä on luoda mahdollisuuksia seurojen kehittymiselle. Liiton järjestää ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen lisäksi seuratoimijoiden koulutuksia. Liitto kannustaa seurojaan monipuoliseen yhteistyöhön muiden urheiluseurojen, jäsentallien ja ratsastusseurojen kanssa. Liitto tekee työtä myös lajin olosuhteiden parantamiseksi. Liiton seurapalvelutiimi keskittyy seura- ja jäsenpalveluiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tavoitteena on kouluttaa seuratoimijoita tehtävissään niin, että mukana olevien päällekkäiset työtehtävät vähenevät. Tärkeänä painopisteenä on seuran hallitustoiminnan arvostuksen nostattaminen, jotta vapaaehtoisena toimiminen on houkuttelevaa uusille jäsenille. Vapaaehtoisuuden ja talkootoiminnan kehittäminen ja niiden tulevaisuuden varmistaminen ovat koko Ratsastajainliiton organisaation pääpainopisteitä. Seurapalvelupäällikön vastuulla on kehittää harrastetoimintaa ja turvata sen jatkuvuus kaikessa seuratoiminnassa. Liitossa toimii seurapalvelupäällikön lisäksi viisi valtakunnallista, vapaaehtoista ratsastuksen seurakehittäjää. Valtakunnallisten seurakehittäjien ryhmä on kehittänyt lajille Ratsastuksen toimintalinja -vihkosen sekä muita seuratoimintaa tukevia materiaaleja. Ratsastajainliitto on myös kouluttanut vuosittain alueille uusia ratsastuksen alueellisia seurakehittäjiä. Alueellinen koulutustilaisuus pidettiin Porvoossa Seurapalvelupäällikkö laati yhteistyössä valtakunnallisten seurakehittäjien kanssa Ratsastuksen seurakehittäjän ABC -oppaan kehittämistyönä Humanistisen ammattikorkeakoulun vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopintoihin vuonna Opas on tarkoitettu ratsastuksen seurakehittäjien käyttöön. Opas toimii perehdytyksenä ja tukipakettina ratsastuksen nykyisille ja uusille vapaaehtoisille seurakehittäjille. Oppaan tarkoituksena on avata seurakehittämisen periaatteita, toimintatapoja ja tavoitteita. Vuoden 2013 seurakehittämisvalmennuksessa oli mukana kuusi ratsastusseuraa eri puolilta Suomea. Jokaiseen seuraan tehtiin käynti, seurat sitoutuivat toimintansa kehittämiseen ja laativat toimintalinjan/strategian. Valmennustapaamisia pidettiin kaikkien mukana olevien seurojen kesken. Muiden urheilulajien seuratoiminnan esimerkkejä (mm. Ampumaurheiluliitto) hyödynnettiin seurakehittämisvalmennussarjan luento-osuuksissa. Ratsastusseurat voivat tilata veloituksetta Ratsastajainliiton seurakehittäjän vierailemaan myös ilman osallistumista seurakehittämisvalmennukseen. Seurakehittämiskäynnit sekä alueiden järjestämät seurakehittämiskohtaamiset ovat osa liiton alueen myöntämiä harraste- ja seuratukia (yhteensä /alue), minkä ansiosta liitto voi tukea alueella tapahtuvaa seuratoimintaa entistä tehokkaammin. Seurakehittäjän vierailujen sisällöt liittyvät tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja niiden seuraamiseen. Alueet järjestivät myös alueellisia seurakohtaamisia. Niiden tavoitteena oli antaa ratsastusseurojen toimijoille eväitä vapaaehtoistoiminnan tueksi ja mahdollisuus tutustua paikallisiin vaikuttajiin. Joillakin alueilla kohtaamiset ovat jo muotoutuneet perinteiksi, joihin tullaan viettämään aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Toisilla alueilla tilaisuudet ovat enemmän tiedotusluonteisia. Kaikista tilaisuuksista saatu palaute on kannustanut tekemään seurakohtaamisista vuosittaisia. Vapaaehtoisten jaksaminen ja innostuksen vaaliminen koetaan liitossa ja alueilla tärkeäksi. Ratsastajainliitto järjestää vuosikokoustensa yhteydessä seuratoimintaa käsitteleviä seminaareja. Vuoden 2013 ke- 24

25 vätkokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin liiton strategiatyötä, ihmisen ja hevosen ainutlaatuista kumppanuutta sekä esiteltiin ratsastuksen terveysprofiilia ja Kari Vepsän hevostaitokoulutusta. Ratsastusseurojen jäsenyyttä markkinoitiin esitteillä ja seurakorteilla. Ratsastajainliiton jäsenhankintakampanjaa jatkettiin. Kampanjassa palkittiin uskollisimpia seurojen jäseniä ja tavoiteltiin jäsenen kokonaislukumäärää. Ratsastajainliitto järjesti ratsastusseurojen puheenjohtajille koulutuspäivän seuran johtamisesta ja hyvästä hallinnosta Helsinki International UB Horse Show n yhteydessä syksyllä. Päivään osallistui 50 puheenjohtajaa eri puolilta Suomea. Koulutuspäivästä tehdään vuosittainen perinne, jonka yhteydessä puheenjohtajat voivat päivittää tietojaan ajankohtaisista asioista ja verkostoitua. Jäsensihteerikoulutuksia toteutetaan edellisvuosien tapaan säännöllisesti vuonna Ratsastajainliitto toteutti syksyllä yhteistyössä UB Horse Show n kanssa ratsastusseuroille ja -talleille suunnatun kävijäkisan. Kisa sai mukaan 26 joukkuetta ja 697 Horse Show n ystävää. Ratsastusseura Primus voitti potin jo toistamiseen huimalla 175 kappaleen lippumäärällä. Toiseksi kilpailuissa sijoittui Korpilahden Ratsastajat (50 kpl) ja kolmanneksi Mikkelin Seurakimppa (41 kpl). Ratsastusseurat voivat esitellä ja markkinoida toimintaansa Ratsastajainliiton nettisivujen seurahakurissa. Jäsenyydestä kiinnostuneet voivat löytää seurahakurin avulla itselleen sopivan ratsastusseuran haluamastaan kunnasta. Seurapalvelutiimi vastasi sähköisen seuratiedotteen lähettämisestä. Tiedote ilmestyi 12 kertaa. Seurat saivat liitosta tiedotteita ja materiaaleja myös postitse. Ratsastajainliitto jatkoi yhteistyötä lahtelaisen Valopilkku -projektin kanssa. Valopilkku tarjoaa tietoa, tukea ja apua kiusattujen ja kiusaavien lasten vanhemmille sekä tekee ennaltaehkäisevää työtä. Sinettiseurat Sinettiseurat ovat nuorisotoiminnan laatuseuroja, mistä tunnustuksena niille on myönnetty Nuori Suomi Sinetti. Ratsastuksessa oli 23 Sinettiseuraa vuonna Sinettiseuratoiminta Sinettiseurahaku oli päällä tammikuusta toukokuuhun. Sinettihakemuksia saatiin 3. Ratsastuksen Sinettiseuratapaaminen toteutettiin Hämeen Ratsastajien järjestämänä Valo ry:n kaikkien lajien yhteinen Sinettiseminaari pidettiin Helsingissä Ratsastajainliitto tukee Sinettiseurojen toimintaa tarjoamalla niille etuja ja alennuksia koulutusmateriaaleista. Sinettiseurat auditoidaan kolmen vuoden välein (uudet Sinettiseurat kahden vuoden välein) yhteistyössä Valon aluejärjestöjen ja ratsastuksen seurakehittäjien kanssa. Sinettiseurojen laadukasta talliyhteistyötä ja kattavia toimintalinjoja/strategioita hyödynnetään liiton muussa seurakehittämistyössä. Vuoden Ratsastusseurat 2012 Hyvälle ratsastusseuralle jaetaan vuosittain tunnustuspalkinto laadukkaasta ja monipuolisesta seuratyöstä. Suomen Ratsastajainliitto ja sen alueet haluavat näin kiittää seuroja tärkeästä vapaaehtoistyöstä. Seurakilpailussa palkittiin kolme valtakunnallista voittajaseuraa euron palkinnolla sekä jokaisen alueen paras seura 500 euron palkinnolla. Kilpailun teemoina olivat vapaaehtoisuus, seuran johdonmukainen kehittäminen sekä hyvän ilmapiirin vaaliminen. Valtakunnallisiksi vuoden ratsastusseuroiksi valittiin viidenkymmenen hakijan joukosta Tawast Riders ry Hämeestä, Ridklubben Sleipner rf Lounais-Suomesta ja Alavuden Ratsastajat ry Pohjanmaalta. Liiton alueet palkitsevat myös alueellisia voittajaseuroja. Alueilla palkittaviksi kohosivat Etelä-Suomessa Ratsastusseura Primus ry, Hämeessä Tawast Riders ry, Lounais-Suomessa Rid- 25

26 klubben Sleipner rf, Keski-Suomessa Kuhmoisten Kopse ry, Kaakkois-Suomessa Kouvolan Ratsastajat ry, Pohjanmaalla Perämettän Puskaratsastajat ry, Pohjois-Suomessa Kajaanin Ratsastusseura ry ja Itä-Suomessa Hevonkuusi Equestrian Team ry. Kilpailussa arvottiin lisäksi kaikkien osallistujien kesken lippuja Tampereen Hevoset-messuille. Seuratuki Seuratoiminnan kehittämistuki haettiin vuonna 2013 ensimmäistä kertaa suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Kehittämistuen tavoitteena oli tarjota laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle kohtuukustannuksin. Seuratukihakemuksia tuli kaiken kaikkiaan 1.183, joista 20 ratsastusseuroilta. Seuratukea myönnettiin yhteensä euroa. Valittujen joukossa oli kolme ratsastusseuraa. Tukea saaneet ratsastusseurat HC Grann ry, euroa Jyvässeudun Ratsukot ry, euroa Kaukkalan Ratsastajat ry, euroa Nuorisokoulutus ja materiaalituotanto Seurat ja alueet järjestivät 11 (2012: 8) hevoskerhon ohjaajien peruskurssia, joissa koulutettiin 124 (114) uutta ohjaajaa. Ohjaajien jatkokursseja järjestettiin 4 (1) ja niille osallistui 38 (7) henkilöä. Koulutuksia järjestävät seurat ja alueet saavat koulutusmateriaalin edulliseen pakettihintaan. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitettiin kilpailusääntöihin tulleiden muutosten mukaisesti. Hevostaitokansion päivitystyö alkoi vuonna 2011 ja sitä jatkettiin vuoden 2012 ajan. Uudistettu opas saatiin painovalmiiksi alkuvuodesta Päivityksessä Hevostaitokansio vaihtui kierrekantiseksi Hevostaito-oppaaksi. Ratsaille-opasta ja Ratsastavan lapsen vanhempainopasta jaettiin eri tapahtumissa. Liiton jäsentallit ja -seurat saavat tilata materiaaleja käyttöönsä veloituksetta. Powercup Siilin Ratsastajat ry järjesti junioreiden yhdistetyn este- ja kouluratsastuskilpailun, Powercupin, loppukilpailun Siilinjärvellä Siilin Ratsastuskeskuksessa Hevoshullu-kilpailut Tallit ja seurat järjestivät vuonna 2013 yhteensä 154 (2012: 128) junioriikäisille tuntiratsastajille suunnattua Hevoshullu-seurakilpailua 60 (47) eri tallilla. Kilpailulajeina olivat hevostaidot, esteratsastus, kouluratsastuksen taitoratsastus sekä keppihevoskisat. Kaikissa lajeissa oli mahdollista kilpailla eri taitotasoilla, joista alin soveltuu harrastajien ihan ensimmäiseksi kilpailuksi. Hevoshullukilpailuiden konsepti on tehty järjestäville talleille ja seuroille mahdollisimman helpoksi. Liitto huolehti järjestäjille valmiit järjestämisohjeet, radat, lomakkeet, ilmoituspohjat sekä palkinnot. Hevostaito-opas Valtakunnallinen hevostaitomestaruuskilpailu Valtakunnallinen hevostaitomestaruuskilpailu Pälkäneellä sai mukaansa yhteensä 78 (2012: 66) osallistujaa ja 26 (16) joukkuetta, joista 37 (23) osallistujaa alle 12-vuotiaiden sarjassa ja 41 (43) osallistujaa 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien junioreiden sarjassa. Hevostaitomestaruuskilpailuja järjestetään vuosittain sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. 26

27 5.3. Tallitoiminta Hyväksyttyjä ratsastuskouluja oli 231, harrastetalleja 69, ja yksityistalleja 25. Ratsastuskouluja on hyväksytty 1970-luvulta, harrastetalleja 1990-luvulta ja yksityistalleja vuodesta Ratsastajainliiton jäsentallikriteerit uudistuivat vuoden 2013 lopussa. Uusissa kriteereissä on täsmennetty otsikointia, korostettu hevosen hyvinvointia mm. ulkoilun osalta sekä selkeytetty eri osa-alueita, kuten koulutusta, turvallisuutta ja asiakaspalvelua. Kriteerityössä otettiin huomioon myös vuonna 2014 voimaan astuneet tallien karsinoiden tilavaatimukset. Toimiva talli -opas uusittiin loppusyksystä. Tallitarkastajan nimike muutettiin tallineuvojaksi ja tallitarkastuksen sijaan käytetään jatkossa nimitystä tallikäynti. Jäsentalleihin pidettiin yhteyttä joka kuukausi joko sähköpostitse tai kirjeitse. Tallikäyntien yhteydessä painotettiin turvallisuutta sekä yrittäjien jaksamista. Tallikäynnit hoidettiin koko maassa neljän tallineuvojan voimin. Tallineuvojille annettiin koulutusta kaksi kertaa vuoden aikana. Ratsastajainliitto laati vuonna 2013 Harrasteratsastajan polun, jota voivat hyödyntää niin harrastajat kuin talliyrittäjätkin. Harrastaja voi sen avulla kartoittaa omaa osaamistasoaan sekä suunnitella tavoitteita ja lisätä harrastuksensa monipuolisuutta. Talliyrittäjät ja ratsastuksenopettajat voivat käyttää polkua apuna esimerkiksi tuntiryhmien ja kurssitarjonnan suunnittelussa. Polku tarjoaa työkalun myös asiakkaiden sitouttamiseen. Lisäksi polun voi nostaa esille tilanteissa, joissa ohjaajalla ja oppilaalla on poikkeavat näkemykset taitotasosta vaikkapa esteratsastuksen tai oman hevosen hankkimisen suhteen. Harrasteratsastajan polku -juliste lähetettiin liiton jäsentalleille. Laatuportaat -talliprojektia jatkettiin. Vuoden lopulla Laatutalli-merkin saavuttaneita yrityksiä oli 17. Laatuportaiden tavoitteena on tarjota apua talliyritysten toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tallien tilavaatimuksista järjestettiin seminaari Tampereen Hevoset-messujen yhteydessä sunnuntaina 7.4. Tilaisuudessa olivat mukana myös Eviran ja maa- ja metsätalousministeriön edustajat. Laukaalla tapahtuneen maneesiromahduksen seurauksena maneesitarkastukset tulivat kaikilla talleilla ajankohtaisiksi alkuvuodesta Pääsihteeri valittiin ministeriön laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden toimintaryhmään, jonka tehtävänä on alan yhteisten toimintamallien valmistelu ja niistä sopiminen, tiedottaminen ja lainsäädäntöhankkeiden valmistelun tukeminen. Talliyrittäjiä kehotettiin hakemaan avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja hankkimiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ratsastajainliitto teki myös yhteistyösopimuksen Inspecta Oy:n kanssa maneesitarkastuksiin liittyen. Ratsastajainliitto jatkoi yhteistyötä Kari Vepsän kanssa hevostaitoihin liittyvän koulutuspalvelun kehittämiseksi. Koulutuspakettia tarjotaan liiton jäsenetuna ratsastusseuroille, -talleille ja yksittäisille jäsenille. Tavoitteena on antaa myös aikuisratsastajille mahdollisuuksia sekä kehittyä että testata osaamistaan hevostaidoissa. Ratsastajainliitto järjesti tuleville ja nykyisille hevosenomistajille suunnatun hevostaitopäivän Ypäjällä. Päivän aikana käytiin läpi perusasioita hevosen hoitamisesta, hankkimisesta ja omistamisesta. Päivän luennoitsijoina olivat mm. Minkki Peltonen ja Kari Vepsä. Päivään osallistui lähes 50 kiinnostunutta. Syksyllä 2013 järjestettiin kaksi valtakunnallista tallikohtaamista, Kaarinassa ja Suonenjoella. Kohtaamisten aiheina olivat mm. uudet jäsentallikriteerit, talliyrittäjien henkinen hyvinvointi ja vuonna 2014 voimaan astuvat tilavaatimukset. Valtakunnallisen Nouse Ratsaille -viikon teemana olivat hevosalan ammatit. Nouse Ratsaille -tapahtumaan osallistui yli 40 tallia. Tallit pitivät esimerkiksi avointen ovien päivän tai toteuttivat ratsastuksen vaihtoviikon. Vaihtoviikolla tallin vakiokävijät ottivat mukaan tuttavansa, joka ei ollut ennen kokeillut ratsastusta. Ratsastajainliitto hoiti valtakun- 27

28 nallisen tiedottamisen tapahtumasta ja teki tapahtumajärjestäjille materiaalipaketin, joka sisälsi mm. kutsukortit ja todistukset ratsastuksen kokeilijoille. Talleille toimitettiin lisäksi tiedotusmateriaalia ja esitteitä, joiden avulla alan toimijat pystyivät esittelemään ratsastusta ja omaa ammattitaustaansa. Suomen Ratsastuksenopettajainyhdistys ry järjesti Ratsastajainliiton avustuksella esteratsastuksen opettamista käsittelevän seminaarin alan ammattilaisille Seminaarin luennoitsijoina toimivat Raija Jensen ja Mikael Forstén. Paikalla oli noin 80 ratsastusopetuksen ammattilaista/talliyrittäjää. Hevosalan järjestöt toteuttivat yhteistyössä Valtakunnalliset hevosyrittäjäpäivät Kylpylähotelli Rantasipi Edenissä Nokialla. Tapahtuma kokosi yhteen ratsastusalan yrittäjät, ravivalmentajat, kengittäjät ja muut alan ammattilaiset. Kaksipäiväinen seminaari tarjosi ajankohtaista asiaa hevosalan liiketoiminnasta ja hevosten sekä yrittäjien hyvinvoinnista. Ratsastajainliiton osuudessa käsiteltiin uusia jäsentallikriteereitä sekä tallien Laatuportaita. Viikonloppuun osallistui lähes 200 hevosalan edustajaa. Luopioisten ratsastuskeskus, Anne Ahonen ja Susanna Lindholm. Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailut järjestettiin Lappeenrannassa Suomen Ratsastuksenopettajien Yhdistyksen ja Hubertusseuran yhteistyönä. Ratsastajainliitto uudisti Ratsastusmerkkisäännöt yhteistyössä Suomen Ratsastuksenopettajien Yhdistyksen sekä lajikomiteoiden kanssa. Lännen- ja islanninhevosratsastukseen saatiin lajimerkit Erityisryhmien liikunta Lajikomitean tavoitteena on kehittää ja aktivoida vammaisratsastuksen harrastetoimintaa ja parantaa erityisryhmiin kuuluvien ratsastusmahdollisuuksia sekä lajin kotimaan kilpailutoimintaa. Vammaisratsastuksen kilpailusäännöt päivitettiin siten, että niiden perustana ovat sovelletut FEIn paraequestrian -säännöt, Ratsastajainliiton yleiset ja kouluratsastussäännöt sekä Special Olympics (SO) -säännöt. Uudet säännöt otettiin käyttöön 1.5. ja ne sisältävät muun muassa kvaalisäännön. Sääntöjä täsmennettiin syksyllä 2013 ja päivitetyt säännöt astuivat voimaan Vuoden aikana laadittiin vammaisratsastajien polku, jossa otettiin huomioon sekä lajin harrastajat että kilparatsastajat. Polku ohjaa taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Marraskuussa toteutettiin liiton nettisivuilla jäsenkysely, johon vastasi 30 henkilöä. Keskeisinä teemoina olivat vammaisratsastuksen kilpailutoiminnan kehittäminen sekä tiedotus. Kyselyn tuloksia käsiteltiin vammaisratsastuksen lajiseminaarissa. Lajiseminaariin osallistui 18 henkilöä. Keskeisinä teemoina olivat vammaisratsastuksen polku ja kilpailumahdollisuuksien luominen. Vuoden aikana järjestettiin vammaisratsastuksen peruskurssi. Vammaisratsastuksen ohjaajakoulutukseen valittiin uusi ryhmä, joka osallistui ensimmäiseen koulutusviikonloppuun. Koulutus jatkuu vuonna Vammaisratsastuksessa järjestettiin liiton tukemana yksi kaikille avoin valmennusleiri sekä kaksi kehitysvammaisille ratsastajille suunnattua valmennusleiriä. Perusvalmennuksesta vastasi Johanna Pulkkinen ja kehitysvammaisten ratsastajien valmennuksesta Arto-Pekka Heino. Lisäksi eri talleilla järjestettiin seitsemän joko kaikille avointa tai kehitys- 28

29 vammaisille ratsastajille suunnattua valmennusleiriä, joista tiedotettiin liiton sivuilla. Kansainvälisiin kilpailuihin tähtäävien vammaisratsastajien katsastusleiri järjestettiin loppuvuodesta. Sen pohjalta vuonna 2014 käynnistyy heille suunnattu erillinen valmennustoiminta (para, maajoukkue, maajoukkue kehitysryhmä). Vuoden aikana järjestettiin kilpailuja seuraavasti: kerran vammaisratsastusluokkia kansallisten kouluratsastuskilpailuiden yhteydessä, kolmet seuratason kilpailut ja yhdet kilpailuharjoitukset. Lisäksi järjestettiin kehitysvammaisten henkilökohtaiset ja joukkueiden väliset mestaruuskilpailut. Vammaisratsastus osallistui omalla toimintapisteellään Tampereella järjestetetyille apuvälinemessuille Vammaisratsastustiedon lisäksi osastolla oli tarjolla keppihevosratsastusta. Yhteistyötä Lionsien Vermo-toimikunnan kanssa jatkettiin. Vermo-toimikunta järjestää vuosittain Vermon raviradalla tapahtuman, jonka tuotto ohjataan vammaisratsastukselle. Loppuvuodesta toimikunnan tukikäytännöt selkeytettiin ja päivitettiin. Tehostuneen tiedotuksen avulla tukea voitiin jakaa useille uusille ratsastajille ja ryhmille. Henkilöjäsenten etuuksiin kuuluva Hippos-lehti toteutettiin myös näkövammaisille tarkoitetussa elektronisessa muodossa. Numerot ovat luettavissa Näkövammaisten keskusliiton tiedonhallintapalveluista saatavalla ilmaisella Windows luetus -ohjelmalla Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakautunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Aluejaostot ovat tili- ja raportointivelvollisia liitolle. Aluejaostojen lisäksi jäsenistöä palvelevat alueassistentit (aiemmin aluesihteerit). Alueiden puheenjohtajisto kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Alueiden puheenjohtajisto 2013 Susanna Kallioinen, Keski-Suomi, pj Dan Björklöf, Lounais-Suomi Kati Honkanen, Etelä-Suomi Mari Hyytiäinen, Kaakkois-Suomi Hinni Koskenniemi, Pohjois-Suomi Janne Lappi, Itä-Suomi Merja Leino, Pohjanmaa Marja Nuuttila, Häme Joka vuoden alussa järjestetään alueiden yhteinen viikonloppu, johon osallistuu aluejaostojen lisäksi liiton toimihenkilöitä ja hallituksen jäseniä. Alueiden yhteistapaaminen pidettiin Kaakkois-Suomen aluejaoston järjestämänä tammikuussa Kotkassa. Tapahtumaan osallistui 75 aluetoimijaa. Tapahtumaviikonlopun teemoina olivat mm. aluevalmennuksen kehittäminen, Talent Program ja aluekyselyn tulosten arviointi. Alueiden toimintakertomukset julkaistaan erillisessä tilastoliitteessä. 29

30 6. Edunvalvonta, yhteiskunta ja olosuhteet HEVOSALAN EDUNVALVONTA Ratsastajainliiton yhteiskunnallinen merkitys edunvalvojana kaikissa hevostalouteen liittyvissä asioissa on vahva. Liitto valvoo jäsenseurojensa, jäsentalliensa ja ratsastajien etuja sekä edistää hevosten hyvinvointia. EU-PROJEKTIT Hevoset ja yhteiskunta -hanke Liitto on mukana Hippolis ry:n Hevoset ja yhteiskunta -rajapintoja hankkeessa. Hanke kuuluu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Sen tavoitteena on vahvistaa hankealueen hevostalouden toimintaedellytyksiä sekä monipuolistaa ja kehittää hevostalouteen ja sen rajapintoihin liittyviä elinkeinoja lisäämällä vuoropuhelua ja yhteistyötä sidosryhmien erityisesti kuntasektorin kanssa. Hästsam-projektin suositusten mukaisesti hankkeen toimenpiteitä ovat mm. alueellisten hevostoimikuntien kokoaminen Hämeeseen ja Uudellemaalle. Tavoitteena on myös saada aikaan alueelliset hevostalousohjelmat. Hankkeen toimenpiteet pääkohdittain 1) Alueellisten hevostoimikuntien perustaminen Hämeeseen ja Uudellemaalle 2) Tueksi tarvittavat julkaisut ja tilaisuudet 3) Hevosalan aktivointi sidosryhmäyhteistyöhön 4) Kansainvälisyyden lisääminen 5) Forssan seudun Hevosklusteriohjelman jatkotoimenpiteet Projektin aluksi tehtiin hankealueen kunnille suunnattu kysely hevostalouden ja kuntien rajapintoihin liittyvistä erilaisista käytännöistä, epäkohdista ja toisaalta hyvistä toimintamalleista. Kyselyn avulla haetaan toimivat käytännöt caseiksi Hevoset ja kunta -kirjaan. Kirja valmistuu hankekauden lopussa. Kohdealueella on pidetty kuusi seminaaria aiheena Hevosalan näkymät Riihimäellä, Lahdessa, Tuusulassa, Inkoossa, Forssassa ja Helsingissä. Tämän lisäksi on järjestetty seminaari, jonka aiheena oli Hevonen osana hyvinvointipalveluja. Pääsihteeri ja alueassistentti ovat mukana ohjausryhmässä. Hevosyritys huippukuntoon -koulutushanke Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima valtakunnallinen hanke on tarjonnut koulutusta vuosina ympäri Suomea. Koulutuksessa on neljä osa-aluetta: - Hevosyrityksen johtaminen ja liiketoiminta - Rakentaminen ja tekniikan hyödyntäminen - Hevoskasvatus - Ympäristöasiat Hankkeen ohjausryhmässä on mukana tallipäällikkö. Hankkeen koulutuksiin osallistuvat tallipäällikkö sekä tallineuvojat. Tietoa koulutuksista jaetaan jäsentalleille ja -seuroille. Hevosten terveydenhuollon kehittämishanke Kuopiossa toimiva Suomen Hevostietokeskus toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta rahoitetun hankkeen, joka on alueellinen, mutta siitä saatavat tulokset voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Hankkeen tavoitteena on kehittää hevosten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa eli terveyden- ja sairaudenhoidollisia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään eläinten vastustuskykyä ja vähentämään sairastumisalttiutta. Ratsastajainliitto on mukana hankkeessa. HorseGrass - nurmirehut edistämään hevosten hyvinvointia Hankkeessa syvennetään tietoa hevosen hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnasta sekä syönnin säätelystä laidunolosuhteissa. Siinä tutkitaan myös lihavuusasteen yhteyttä hedelmällisyyteen. Tallipäällikkö on mukana hankkeen ohjausryhmässä. 30

31 Hevosen omistajuus -hanke Hippoliksen hallinnoima projekti on hevosalan eri lajien rajat ylittävä hevosen omistajuuden kehittämishanke. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta erityisesti hevosen kimppaomistamiseen, madaltaa kynnystä ryhtyä omistajaksi, lisätä hevosen omistamisen arvostusta ja luoda kimppaomistukseen yhteiset pelisäännöt. Yhteistyö hevosalan toimijoiden, kuten kilpailunjärjestäjien, valmentajien ja keskusjärjestöjen kanssa on tärkeää. Mukana hankkeen ohjausryhmässä on liiton tallipäällikkö. Hankkeella on oma sivustonsa hevosenomistaja.fi. MINISTERIÖIDEN RAHOITTAMAT HANKKEET Hästsam Ympäristöministeriön maankäyttötyöryhmän vuonna 2009 valmistunutta raporttia ja Hästsamprojektin suosituksia hyödynnetään neuvotteluissa kuntien päättäjien kanssa. Raporteissa korostetaan paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden huomioon ottamista sekä vuorovaikutusta alan toimijoiden ja kunnan suunnittelijoiden välillä. Suositukset velvoittavat kuntia ottamaan hevosalan huomioon maankäytön suunnittelussaan. Raportit antavat toimivat työkalut, joita Ratsastajainliitto ja sen jäsenistö voivat hyödyntää lähestyessään kuntien päättäjiä ja virkamiehiä. Liitto lisää tiedottamista raportin sisällöstä ja suuntaa sen erityisesti uusille harrastajille ja kunnille. Hästsam-projektin kirja ilmestyi syksyllä Projektin tekemiä johtopäätöksiä hyödynnettiin Hippoliksen Hevoset ja yhteiskunta -hankkeessa. Seura- ja harraste-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna eläinten hyvinvoinnin pitkäjänteisessä kehittämisessä ja toimijoiden yhteistyön edistämisessä. Neuvottelukunta voi myös tehdä ehdotuksia seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antaa lausuntoja merkittävistä hankkeista ja esityksistä. Neuvottelukunnan avulla halutaan lisätä eettistä keskustelua seura- ja harrastuseläinten hyvinvointikysymyksistä. Niiden merkitys yhteiskunnassa on jatkuvasti kasvanut ja hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Neuvottelukunnan puitteissa eläinten hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja voidaan käsitellä laajapohjaisessa keskustelu- ja yhteistyöfoorumissa. Tallipäällikkö osallistui kokouksiin Hippoksen eläinlääkärin varajäsenenä. HEVOSALAN YHTEISET HANKKEET Mahdollisuuksien hevonen Hevosalan toimijat ovat muodostaneet Hevosalan haasteet -työryhmän. Se kokoontuu säännöllisesti ja ottaa kantaa ajankohtaisiin alan kysymyksiin ja laatii koko hevosalalle suuntaviivat sekä päättää yhteisistä kehittämiskohteista. Tarkoituksena on myös tuoda hevosalan yhteiskunnallinen merkitys valtiovallan ja suuren yleisön tietoon. Pääasiallinen vetovastuu on ollut Suomen Hippoksella ja Ratsastajainliitolla. Käytännön työn hoitaa Hippolis ry. Hevosalan haasteet -ryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Pääsihteeri on liiton edustaja ryhmässä. Vuoden 2004 jälkeen hevosalan järjestöt ovat järjestäneet eduskunnassa säännöllisesti ajankohtaisten aiheiden foorumin, Hevosvaltiopäivät. Tavoitteena on vaikuttaa hallitusohjelmaan ja EU:n seuraavan ohjelmakauden painotuksiin. Ryhmä valmistelee ja julkaisee kirjan Hevosalan haasteet ja hevosalan hankeohjelma. Perinteeksi muodostuneiden Hevosvaltiopäivien tilalla järjestettiin juuri ennen Hevoset Stadikalla -tapahtumaa Eduskuntatalon edessä hevostempaus, jossa poliittisille päättäjille kerrottiin hevosalasta, sen merkityksestä ja tarjoa- 31

32 Hevostempaus eduskuntatalolla. mista palveluista. Paikalla oli runsaasti kansanedustajia, hevosalan edustajia, Hevosopiston väkeä ja oppilaita sekä valjakoita, ratsukoita, ravihevosia ja ohjastajia. Mahdollisuuksien hevonen -video sai ensiesityksensä Eduskuntatalon portailla. Video kertoo hevosalan ja -talouden merkityksestä. Siinä korostetaan hevosen tärkeyttä yhteiskunnassa liikuttajana, matkailu- ja virkistyskäytössä sekä kuntouttajana. Tapahtumassa nostettiin esiin olosuhteiden merkitys hevosalalle ja riittävien tilojen varaaminen kaavoituksessa. Päättäjiltä toivottiin viisautta ja ymmärrystä: Annetaan hevoselle mahdollisuus. Tempaus sai myös medianäkyvyyttä. Videota käytetään jatkossa koko alan tiedotusvideona. Painopistealueet vuosille 2013 ja 2014 EU:n ja Suomen lainsäädäntöön vaikuttaminen EU:n tulevaan maatalouden ohjelmakauteen vaikuttaminen Hevoskasvatus ja jalostustoiminta Hevosten hyvinvointi Hevosalaa koskeva tukipolitiikka Hevosalan rahoitusmahdollisuudet Verotus Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka Hevosyrittäjien hyvinvointi Hevosalan tutkimus, koulutus ja neuvonta Hevonen ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä Hevosalan nuorisotyö Tärkeimmät hankkeet Mahdollisuuksien hevonen -strategian puitteissa Maankäyttö ja jokamiehenoikeus Hevosala puolustaa voimakkaasti ratsastuksen kuulumista jokamiehenoikeuksiin ja vastustaa näiden oikeuksien rajoittamista. Vuonna 2012 valmistunutta, ympäristöministeriön julkaisemaa kirjaa jokamiehenoikeuksista hyödynnetään toiminnassa. 32

33 Kuljetusdirektiivit ja eläinkuljetuslupa Ratsastajainliitto on ollut mukana kuljetuskysymyksiin liittyvissä työryhmissä. Evira on antanut direktiiveistä Suomea koskevat ohjeet. Ohjeiden harmonisoinnista Euroopan tasolla on keskusteltu, mutta direktiivin tulkinta vaihtelee kuitenkin eri maissa. Hippolis käynnisti neuvottelut Eviran kanssa koskien hevosten kuljettajakoulutuksen ja -kokeen sisältymisestä hevostalouden opetussuunnitelmaan, minkä Evira hyväksyi keväällä Hevosalan edustajat kävivät myös keskustelua kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksesta hevoskuljetuksissa Trafin ja Liikenneministeriön kanssa. Ammattipätevyysvaade on hevosalalle kohtuuton, vain murto-osa yrittäjistä kuljettaa hevosia ansaitsemistarkoituksessa. Ajoneuvon kuljettaminen ei ole heidän päätoimensa, vaan hevosten kuljettaminen on välttämätön edellytys ammatinharjoittamiseen. Viranomaisten kanssa päästiin yhteisymmärrykseen tulkinnasta: kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyyttä ei vaadita hevosalan yrittäjältä tai työntekijältä silloin, kun hän kuljettaa materiaaleja tai välineitä, joita hän itse ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ei ole hänen päätoimensa. Tulkinta kuljetusdirektiivin sisällöstä ja kuljettajavaatimuksista ei kuitenkaan ole maassamme yhtenäinen ja poliisi on puuttunut yksittäisiin kuljetuksiin. Keskustelua viranomaisten kanssa jatketaan. Eläinlääkintä, kasvatus ja hevosen hyvinvointi Hevosalan järjestöistä ja eläinsuojeluyhdistyksestä koostuva ryhmä päivitti Hevosenomistajan oppaan ja on avannut sivuston hevosen hyvinvoinnista, koska kaikilla hevosalan järjestöillä on paljon samantyyppistä tietoa hajautettuna eri paikoissa. Sivustossa on koottu yhteen ajankohtainen ja tärkeä tieto hevosen hyvinvoinnista ja tallinpidosta. Kohderyhmänä ovat hevosenomistajat ja tallinpitäjät. Hevosalan osaamiskeskus, Hippolis, vastaa sivujen päivittämisestä sekä koostamisesta. Sivusto hevoseni.fi valmistui keväällä Ratsastajainliitto on ollut mukana työryhmässä ja laatimassa materiaaleja. Ratsastajainliitto on mukana myös muissa eläinlääkintään ja kasvatukseen liittyvissä työryhmissä. Eläinsuojelulaki ja -säädökset Ratsastajainliitto on toimittanut jäsentalleilleen MMM:n oppaan Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen ja neuvonut talleja eläinsuojelusäädösten sisällössä ja siirtymäajoissa. Säädökset muuttuivat vuonna 2014 asetuksiksi, jotka säätävät karsinoiden minimikoot. Annettujen suositusten tulkitsemisesta siirtymäajan päättyessä on neuvoteltu ministeriön ja Eviran kanssa. Hevosalan aloitteesta asetusta on ehdotettu muutettavaksi lähinnä karsinoiden korkeuteen koskevassa tulkinnassa. Aktiivinen lobbaaminen tuotti tulosta ja hevosala sai pääosin toivomuksensa lain tulkinnasta läpi. Hevosalan järjestöt ovat myös antaneet yhteneväiset lausunnot ns. nitraattidirektiivin muutoksiin liittyen. Talleille on tiedotettu uuden harmaita vesiä koskevan lainsäädännön muutoksista vuoden 2014 alusta. Lannanpoltto Hevosala ajaa lannanpolton hyväksymistä Ruotsin ja Saksan sekä usean muun maan mallin mukaisesti. Ympäristöministeriön kanssa on neuvoteltu asiasta useita vuosia. Asia, joka on hevosalalle ensiarvoisen tärkeä, ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Pientä edistystä on kuitenkin tapahtunut, kun valtiovalta on sallimassa kaasuttamista eli pyrolyysiä. Verotus Järjestöt ajavat hevosalan mutkikkaan verokäytännön yksinkertaistamista ja harmonisoimista. Tässä työssä Ratsastajainliittoa edustaa Ossi Sopen-Luoma. Neuvonta ja asiantuntija-apu ovat liittyneet pääasiassa arvonlisäveroihin ja myyntitulon verotukseen. Liitto on rahoittanut seurojen ja tallien valitusprosesseja verottajaa vastaan ja ollut mm. mukana prosessissa, joka koskee hevosyrittäjien ja ratsastuskouluohjaajien verovähennyksiä. Asiantuntijamme tekemät valitukset ovat johtaneet jäsenseurojen ja -tallien kannalta myönteisiin tuloksiin. Rahapelitoiminta Järjestöt ajavat Totopeli-toimintamonopolin säilyttämistä Suomessa. Ratsastus oli ensimmäisen kerran Toto-kohteena Helsinki International UB Horse Show ssa vuonna Vuonna 2013 toteutettiin kolme pelikokeilua ratsastuskilpailuissa. InnoEquine -hanke Ratsastajainliitto on ollut mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) koordinoimassa InnoEquinehankkeessa, joka on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston, Ruotsin maatalousyliopiston ja Latvian Maatalousy- 33

34 liopiston kanssa. InnoEquine-hankkeen tavoitteena oli luoda pohja rajat ylittävälle hevosalan toimijoiden verkostolle. Hankkeen päämääränä oli edistää alueen hevostalouden kilpailukykyä kehittämällä yrittäjien osaamista, ympäristö- ja turvallisuusasioita, verkostoitumista sekä hevosalan palveluita innovaatioiden ja politiikkasuositusten kautta. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaalliset -tapahtuman yhteydessä MUUT EDUNVALVONTAAN LIITTYVÄT ASIAT: Hevosalan ammattitutkinnot ja koulutus Ratsastajainliitto on ollut mukana työryhmissä, jotka ovat suunnitelleet hevosalaan liittyvän koulutuksen opetusohjelmia ja ammattitutkintoja. Liitto on myös antanut lausuntoja hevosalan ammattitutkintojen sisältöihin ja nimittänyt edustajan näyttökokeiden arviointiryhmään. Liitto on ollut aloitteentekijänä ammattikorkeakouluopintojen saamiseksi hevosalalle, ja työtä asiassa jatketaan edelleen. Ratsastajainliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä eri urheiluoppilaitosten kanssa valmentajakoulutuksen osalta. Equstom: Hanne Rainesalo ja ratsastuksenopettaja Minkki Peltonen. Urheiluakatemioiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa Huippu-urheilun muutostyöryhmän tekemien suunnitelmien mukaisesti. Ratsastuksen saaminen mukaan urheiluakatemioiden ohjelmiin on ensiarvoisen tärkeää. Uudessa akatemiasuunnitelmassa on vahvasti mukana Ypäjän Hevosopisto, joka toimii liiton päävalmennuskeskuksena. Anu Korppoo on toiminut Ratsastajainliiton asiantuntijana Opetushallituksen OPS-työryhmässä. Hevosalan oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä harrasteohjaaja-nimikkeen käytössä. Nimikkeen myöntää Ratsastajainliitto yhdessä hevostalouden tutkintotoimikunnan kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään myös tarjoamalla oppilaitoksille koulutusmateriaalia (mm. Toimiva talli -tapaohjeisto) sekä osallistumalla jatko- ja täydennyskoulutusten suunnitteluun. Jatkossa oppilaitosyhteistyötä tehostetaan entisestään. Etelä-Suomen hevosalan toimijat Hevosalan järjestöistä sekä alueen ELY-keskuksesta ja ProAgriasta koostuva ryhmä tapaa kahdesti vuodessa. Toimijoiden kanssa tutustutaan tapaamisten yhteydessä käytännön toimijoihin sekä tapahtumiin. Liiton edustajat osallistuivat toimijoiden kokouksiin. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta lasten ja nuorten sosiaalisen kasvun sekä hyvinvoinnin edistäjänä Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa hevosen kanssa. Sen päämääränä on auttaa sellaisia henkilöitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka ovat jo syrjäytyneet normaalielämästä. Hevosopisto Ypäjällä sekä Ylä-Savon ammattiopisto tarjoavat koulutusta sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Koulutuskokonaisuudet ovat opintopisteen suuruisia, ja ne ovat suunnattu sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisille. Ratsastajainliitto on mukana koulutuksessa luennoimassa jäsentallijärjestelmästä sekä turvallisuusasioista. Useat liiton jäsentallit tarjoavat sosiaalipedagogista hevostoimintaa yhtenä palvelunaan. Ratsastajainliitto suunnittelee työryhmän kanssa mallia, jonka avulla sosiaalipedagogista hevostoimintaa harjoittavat yrittäjät saadaan enenevässä määrin liiton jäsenyyden piiriin. 34

35 Liitto käynnistää vuonna 2014 osana strategiatyön käytännön toteutusta nuorisoprojektin, jonka tavoitteena on saada syrjäytyneitä nuoria mukaan lajin pariin. Kyseessä on pilottihanke, johon haetaan yhteistyötahoja eri järjestöistä ja yhteiskunnan vaikuttajista. Hankkeessa nimetään vastuuhenkilöt ratsastusseuroihin ja -talleihin. Liitto tukee hanketta myös taloudellisesti. Tavoitteena on antaa tuhannelle syrjäytyneelle mahdollisuuden päästä ratsaille ja tutustumaan hevostoimintaan. MUUT EDUNVALVONTAAN LIITTYVÄT JA YHTEISKUNNALLISESTI TÄRKEÄT HANKKEET JA TOIMENPITEET Jäsenyys eri organisaatioissa Maa- ja metsätalousministeriön asettama Hevostalousneuvottelukunta lopetettiin muuttuneen rahapelilainsäädännön johdosta. Pääsihteeri kuuluu Urheilutyönantajat ry:n hallitukseen. Pääsihteeri on Suomen Urheilun Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Seurapalvelupäällikkö on ollut mukana Kolmas Lähde -hankkeen ja Aalto-yliopiston yhdistysten palvelutoiminnan kehittäjävalmennuksessa sekä SLU:n seuratoiminnan laadun kehittämisen operatiivisessa työryhmässä keväällä Työryhmä laati koko urheilumaailman seuratoiminnan kehittämistavoitteet Visio 2020:n mukaisesti. Seurapalvelupäällikkö on toiminut entisen SLU:n jäsen- ja seurapalveluvaliokunnassa sekä ollut mukana SLU:n Reilun Pelin ja tasa-arvoryhmän työskentelyssä. Seurapalvelupäällikkö on myös mukana Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopinnot -koulutuksessa. Ratsastajainliiton tavoitteena on parantaa kilpailukäytössä olevien kenttien pohjia ja turvata hevosten terveys kilpailutilanteissa. Liitto teki yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja konsultti Teho Lehtisen kanssa Ratsastuspohjaoppaan. Opas rahoitettiin pääosiltaan OKM:n avustuksella. Ratsastuskenttien kunnostusprojekteja tuetaan vuosittain noin eurolla. Vuosina 2013 ja 2014 tuetaan Oulun kentän kunnostusta, Hangon kentän hiekan hankintaa ja kenttäratsastuksen maastoratojen esteiden rakentamista eri paikkakunnille. Liitto antaa kilpailukaudella kunnostus- ja konsultointiapua kilpailujen järjestäjille keskeisten kilpailukenttien saattamiseksi sellaiseen kuntoon, että ne vastaavat ratsastajien ja hevosten vaatimuksia. Apu on järjestäjille ilmainen. Ismo Lätti on toiminut liiton asiantuntijana. Ulkoilufoorumi Ratsastajainliitto tekee yhteistyötä muiden luontoa käyttävien liittojen sekä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Niiden kanssa on perustettu yhteinen eturyhmä nimeltään Ulkoilufoorumi, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa. Foorumi järjestää seminaareja ja antaa lausuntoja ajankohtaisista luonnossa liikkumiseen liittyvistä asioista, kuten suunnitteilla olevasta lainsäädännöstä. Foorumi valmistelee ulkoilun ja luonnossa liikkumisen kannalta tärkeitä kannanottoja tulevaan vuoden 2015 hallitusohjelmaan. Suomen Latu teki Ympäristöministeriön tuella uudistetut ohjeet jokamiehenoikeudesta. Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella -opas julkaistiin syksyllä Jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia laajasti luotaava opas on ollut oivana apuna liiton neuvontatyössä. Suomen Latu, MTK ja ympäristöministeriö toteuttivat vuoden 2013 aikana laajan jalkauttamistyön oppaan sisällön tunnetuksi tekemiseksi. Hevoskehätoiminta Suomen Ratsastajainliitto perusti Hevoskehä-hankkeen vuonna 2003 kehittämään ja yhdistämään ratsastusreittejä maassamme. Tarkoitus on varmistaa, että hevosilla voidaan liikkua luonnossa paikallisesti sekä yhdistää ratsastusreittejä kunnissa ja kuntien rajalla niin, että reiteistä muodostuu jatkossa pitkä, toimiva verkosto. Tärkeäksi koetaan, että kaavoituksessa varataan riittävästi alueita hevostoimintaa varten etenkin lähelle taajamia. Hevosreitit edistävät hevosella liikkumisen turvallisuutta. Etenkin taajamissa on tärkeää, että hevoset saadaan omille reiteilleen pois muun liikenteen seasta. Hevoskehä-projektin yhtenä ajatuksena on yhtenäistää hevosreittien merkintöjä, käytäntöjä ja so- 35

36 pimusmalleja sekä koota tietoa olemassa olevista reiteistä. Liiton edustajat ovat osallistuneet reittineuvotteluihin ja antaneet neuvoja sekä kunnille että reittejä suunnitteleville ryhmille ympäri Suomea. Turvallisuuden edistäminen Ratsastajainliitto työskentelee yhteistyössä Tukesin kanssa ratsastuspalvelujen turvallisuuden edistämiseksi mm. tarjoamalla asiantuntemustaan terveystarkastajien käyttöön sekä toimittamalla viraston kanssa ohjeita talleille. Tukes uudistaa tarkastuskriteerinsä yhteistyössä Ratsastajainliiton kanssa. Liitto tekee yhteistyötä tapaturmavakuuttajansa LähiTapiola -ryhmän kanssa turvallisuuden edistämiseksi ratsastusurheilussa. Vuonna 2013 tehtiin liiton jäsenmaksuun liittyvän vakuutusturvan uudistus, joka otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Liitto kouluttaa tallineuvojia turvallisuusasioissa vuosittain. Turvallisuuskoulutukseen sisältyy pelastus- ja paloturvallisuuden lisäksi vakuutustietoutta. Keväällä 2013 tapahtunut, nuoren ratsastajan kuolemaan johtanut maneesikaton romahdus on kiihdyttänyt keskustelua laajarunkoisten hallien turvallisuudesta. Ympäristöministeriö asetti Laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden toimintaryhmän pohtimaan hallien tarkastuskäytäntöä ja hallirekisterin perustamista. Pääsihteeri on jäsenenä toimintaryhmässä. Monet maneesien omistajat ovat hankalassa tilanteessa. Useiden, nyt konkurssissa olevien yrittäjien toimittamat maneesit eivät täytä lumikuorman kantavuutta koskevia määräyksiä. Rakennetarkastukset ovat olleet kalliita ja korjaustoimet voivat maksaa jopa satoja tuhansia euroja. Ellei halleja ehdi korjata, ne voidaan asettaa käyttökieltoon. Muutama jäsentalli on tämän takia jo lopettanut toimintansa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa ongelmamaneesien korjaamiseen ei löydy tukia tai edullisia rahoitusmahdollisuuksia. Liitto on lähestynyt asiassa poliitikoita ja ministeriöitä (YM, OKM ja MMM). Esteettömyystyöryhmä Ratsastajainliitolla on esteettömyysasioita käsittelevä asiantuntijaryhmä, jonka tavoitteena on jakaa tietoa ja ideoita siitä, miten talleilla ja ratsastuskouluilla sekä uudessa ratsastusrakentamisessa voitaisiin toteuttaa esteettömyyttä. Esteettömyydellä tarkoitetaan vaivatonta liikkumista talliympäristössä. Työllistäminen Ratsastajainliiton edustaja on ollut mukana Työhön kutsu -hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen tavoitteena on ollut työttömien työnhakijoiden palkkaaminen urheiluseuroihin palkkatuella. Liiton alueilla on järjestetty Seura työnantajana -kursseja ja ratsastusseurat ja -tallit ovat onnistuneesti työllistäneet useita henkilöitä. Hanke on päättynyt. Lausuntoja hevosalaan liittyvissä asioissa Ratsastajainliitto on antanut asiantuntijan ominaisuudessa lausuntoja useissa hevosalaan liittyvissä asioissa mm. koskien kaavoitusasioita, rakentamista, maankäyttöä, alan koulutusta, liikenneongelmia, ympäristöasioita, eläinlääkintää, vastuukysymyksiä, hevosten hyvinvointia ja riita-asioita. Liitto on myös reagoinut vastineilla hevosalan asioihin ja epäkohtiin, esimerkiksi kuntien kaavoitussuunnitelmiin. Juridinen neuvonta Ratsastajainliitto on jatkanut yhteistyötään Bützow Nordia asianajotoimiston kautta. Hevosalaa tunteva lakimies antaa liiton jäsenille neuvoja hevosalaan ja yhdistystoimintaan liittyvissä juridisissa asioissa. Liitto maksaa kustannukset ja neuvonta on jäsenetuna ilmainen. Liikunta-alan yrittäjyyden neuvottelukunta Ratsastajainliitto on mukana liikunta-alan yrittäjyyden neuvottelukunnassa. Ryhmä koostuu eri lajien edustajista sekä yrittäjäjärjestöistä. Tärkeimpänä tavoitteena ryhmällä on saada aikaan muutos liikuntalakiin. Teosto ja Gramex Valon solmimia, kaikkia lajiliittoja koskevia sopimuksia jatkettiin koskien Gramex- ja Teosto-maksuja. Sopimukset kattavat keskitetysti kilpailujärjestäjien, ratsastusseurojen ja -koulujen sekä harrastetallien järjestämät kilpailut ja tapahtumat. 36

37 Luopioisten Ratsastuskeskus. Ratsastajainliitto on mukana Urheilutyönantajat ry:ssä ja pääsihteeri istuu yhdistyksen hallituksessa. Urheilutyönantajat ry on PALTA ry:n jäsen. Vuoden aikana käsiteltiin työehtosopimusasioita. Palkkaratkaisun lisäksi esillä olivat työaikaan, sunnuntaityöhön ja etätyöhön sekä työaikapankkiin liittyvät asiat. Uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Pääsihteeri valittiin Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Rahastojen toimintaa valvoo verohallitus. Hippolis ry:n toiminta Hippoliksen tarkoituksena on hevosalan ja -harrastuksen toimintaedellytysten kehittäminen ja edistäminen Suomessa sekä alan perinteiden vaaliminen. Vuonna 2013 yhdistys kokosi ja tuotti tietoa hevosalasta taustaorganisaatioiden edunvalvonnan tueksi. Ratsastajainliiton pääsihteeri toimi yhdistyksen hallituksessa ja oli mukana Hevoset ja yhteiskunta -hankkeen ohjausryhmässä. Hippolis teki aktiivista yhteistyötä hevosalan toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Hippoliksen projektipäällikkönä toimi Anne Laitinen ja projektisihteerinä Sanna Mäki-Tuuri. Hankkeista ja toiminnasta on kerrottu tämän toimintasuunnitelman eri otsakkeiden alla. Yhdistys liittyi European Horse Networkin (EHN) jäseneksi vuoden 2012 alusta. Yhdistys jatkoi tiedon välitystä kotisivullaan hippolis.fi ja se on mukana myös Facebookissa. Hippolis hallinnoi Suomen Hevosurheilumuseon toimintaa. Museo toteutti vuonna 2013 mittavan veistoshankkeen Ypäjän Siittolanmäellä. Emil Cedercreutzin säätiö ja museo lahjoittivat 8.6. veistoksen Ystäväni nummella Suomen Hevosurheilumuseolle ratsastuskoulutuksen 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Ypäjän kunta sai hankkeesta myös runsaasti medianäkyvyyttä julistautumalla viikon ajaksi kaupungiksi, koska säätiö voi Cedercreutzin testamentin mukaan luovuttaa veistoksia vain suomalaisille kaupungeille. Vuonna 2012 julkaistu kirja Presidenttien hevoset herätti kiinnostusta ja tuotti museolle ja sen museomestari Juha Erolalle runsaasti kiireitä seminaarien, messujen ja tilaisuuksien muodossa. Erola toimitti kirjan ja oli yksi sen kirjoittajista. Hevosperinnettä esiteltiin myös Hevoset Stadikalla -tapahtumassa, jossa museo toteutti vuoden 1952 Olympialaisten ratsastukseen liittyvän näyttelyn Urheilumuseolla. Museo vastasi myös historiainformaatiosta yleisölle ja VIP-tilaisuuksissa. Vuosi 2013 oli Museolle medianäkyvyyden kannalta merkittävä. Pääsihteeri on museoyhdistyksen puheenjohtaja. 37

38 6.1. Olosuhteet ja turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus on keskeinen teema Ratsastajainliiton kaikessa toiminnassa. Ratsastusharrastuksen kasvu etenkin aikuisratsastajien osalta sekä hevostaitojen puute ovat vaikuttaneet ratsastustapaturmien määrälliseen kasvuun. Liitto käy jatkuvaa keskustelua LähiTapiola-ryhmän kanssa vahinkojen määristä, luonteesta ja syistä. Analysoinnin tavoitteena on ennaltaehkäistä vahinkoihin johtavien tilanteiden syntymistä neuvonnan ja valistuksen keinoin. LähiTapiolan 11 euron hintaista lisävakuutusta markkinoitiin jäsenille. Ratsastajainliitto tarjosi jäsenilleen jäsenetuna kattavan vakuutusturvan. Liitto haluaa varmistaa kaikkien harrastajien, vapaaehtoistoimijoiden sekä jäsenseurojen, -koulujen ja -tallien perusvakuutusturvan. Ratsastusseurojen jäsenet on vakuutettu harrastukseen liittyvien tapaturmien varalta. Vakuutus on jäsenetu. Green Card -ohjelma antaa vakuutusturvan kouluilla ja talleilla niille säännöllisesti ratsastaville henkilöille, jotka eivät ole ratsastusseurojen jäseniä. Ratsastajainliitto on vakuuttanut kaikki liiton toiminnassa mukana olevat harrastajat ja toimihenkilöt sekä tapahtumissa toimivat talkoohenkilöt ryhmävakuutuksin. Ratsastuskoulujen, harrastetallien ja yksityistallien sekä ratsastusseurojen toiminnan vastuu on katettu vastuuvakuutuksella. Vastuuvakuutus kuului etuna ratsastusseurojen, ratsastuskoulujen ja harrastetallien jäsenmaksuun. Seurojen, ratsastuskoulujen ja harrastetallien vapaaehtoistyöntekijät vakuutettiin tapaturmien varalta. Tapaturmavakuutuksissa ei ole omavastuuosuutta. Liiton hyväksymissä ratsastuskouluissa ja harrastetalleissa satunnaisesti ratsastavat on vakuutettu ryhmävakuutuksin ratsastuskouluissa ja harrastetalleissa sekä ratsastusleireillä sattuvien tapaturmien varalta. Liiton valmentajia ja toimihenkilöitä varten on otettu vastuuvakuutus. Liitolla on myös oikeusturvavakuutus. Ratsastajainliiton vuokrattavassa kilpailukalustossa käytetään FEIn hyväksymiä turvakannattimia. Hevosreitit Hevosreittiasioissa on jaettu tietoa Ratsastajainliiton nettisivustojen kautta. Hevosreittien määrä kasvaa hitaasti. Kenttäpohjaprojekti Ratsastajainliitto palkkasi tärkeimpien kilpailujen pohjakonsultiksi Ismo Lätin. Lätti on antanut neuvoja ja käytännön apua Tähtikilpailujen (GP-sarja ja SM-kilpailut) järjestäjille liiton kustannuksella. Merkittävät olosuhdehankkeet Ratsastajainliitto oli mukana useissa ratsastukseen liittyvien olosuhteiden kehittämisprojekteissa. Pääkaupunkiseudulla toteutetaan kaksi merkittävää hanketta: Laakson ratsastusstadion ja Tuomarinkylän Ratsastuskeskus Ratsastajainliiton aloitteesta Laakson ratsastusstadionin pinta uudistettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Projektin budjetti oli euroa ja siihen saatiin tukea ELY-keskuksesta euroa. Liiton osuus oli euroa. Kentän pohjatyöt suoritettiin loppuun vuonna Kastelujärjestelmä valmistui keväällä 2013 ja valaistus loppuvuodesta Projekti on oiva esimerkki toimivasta yhteistyöstä kunnan liikuntatoimen kanssa. Ratsastajainliitto on mukana myös Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen uudistamishankkeessa. Tuomarinkylään suunnitellaan uutta ratsastusmaneesia ja lisätallipaikkoja sekä samalla parannetaan alueen infrastruktuuria. Tallipaikat muutetaan vastaamaan vuonna 2014 voimaan tulevaa lainsäädäntöä. Projekti toteutuu Alueen kaavaa muutetaan siten, että huomioon otetaan laajemmat käyttömahdollisuudet esimerkiksi suurten kilpailujen ja liittovalmennusten osalta. Suunnitteluprosessi jatkuu. Oulun Pokaali on ollut aloitteentekijänä Äimäraution hevoskeskuksen kentän kehittämistyössä. Suunnitelma ja rahoitus etenivät hyvin, mutta projekti jouduttiin keskeyttämään raviradan kanssa syntyneiden erimielisyyksien takia. Projektia on jatkettu Virpiniemessä. 38

39 7. Markkinointi ja viestintä 7.1. Varainhankinta, markkinointi ja suhdetoiminta Ratsastajainliitto on toiminut aktiivisesti sekä kansainvälisissä että kotimaisissa yhteisöissä suomalaisen ratsastuksen edistämiseksi sekä kilpaurheilu- että harrastemuotona. Liitto on Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEIn, ja Euroopan liiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Suomen urheilumaailman muutosprosessin myötä syntyneen Valo ry:n jäsenyydestä keskusteltiin aktiivisesti vuoden 2013 aikana. Valon kanssa käytiin vuoropuhelua erityisesti seurakehittämisen ja aikuisliikunnan roolista sen toiminnassa. Keskustelua jatketaan myönteisessä hengessä. Ratsastajainliitto ei ole monen muun suuren urheilujärjestön tavoin vielä hakenut Valo ry:n jäsenyyttä. Kristian Nyman toimi liiton edustajana Olympiayhdistyksessä ja Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa. Markkinointia käytettiin pääasiallisesti varainhankinnan tukena ja uusia yhteistyökumppaneita haettiin suorilla kontakteilla. Yhteistyökumppanien kanssa käytiin jatkuvaa vuoropuhelua ja heidän edustajiaan kutsuttiin ratsastuksen tähtitapahtumiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Ratsastajainliitto osallistui omalla osastolla seuraaviin tapahtumiin: Apassionata (Helsinki), Horse Fair -messut (Helsinki), Hevoset messut (Tampere), Kepparikilometrit-tapahtuma (Helsinki), valtakunnal-linen Hevostaitomestaruuskilpailu (Pälkäne), Farmari maatalousnäyttely (Seinäjoki), Ponikuninkuusravit ja Satakunnan Maaseutunäyttely (Pori), Suomenratsujen kuninkaalliset (Ypäjä), Hevoset Stadikalla (Helsinki) ja Helsinki International UB Horse Show. Vuoden lopulla jäsenyyttä tarjottiin puoleen hintaan. Liiton jäsenhankintakampanja toteutettiin Yhteistyösopimukset Yhteistyösopimusten arvo oli euroa. Sopimuksista osa oli ns. kolmikantasopimuksia, joissa olivat osallisina liiton lisäksi BCM Scanhorse ja/tai Ypäjän Hevosopisto Oy sekä yrityskumppani. Liiton oma varainhankinta kasvoi liki eurolla, mistä suurin osa oli Hevoset Stadikalla -tapahtuman varainhankintaa. Yhteistyö Bützow Nordia asianajotoimiston kanssa jatkui. Hevosalaa tunteva lakimies antaa liiton jäsenille neuvoja alaan liittyvissä lakiasioissa. Liitolla oli kenttäpohjien konsultointisopimus Ismo Lätin kanssa. Tallink Silja Oy:n kanssa jatkettiin sopimusta toimihenkilöiden ja kilpailijoiden lippualennuksista. Scandic-ketjun kanssa jatkettiin ratsastusurheilua tukevaa majoitussopimusta. Fere Oy toimitti liitolle ja maajoukkueratsastajille edustusasut. Oy Finn-Tack Ltd (Horze) toimitti liitolle maajoukkuevaatteet. Sarjakilpailujen yhteistyösopimuksia jatkettiin seuraavasti: Esteratsastuksen Grand Prix -sarjat: LähiTapiola oli GP-sarjojen pääyhteistyökumppanina. Volkswagen Leading Rider -kilpailu toteutettiin LähiTapiola Grand Prix -kilpailuihin osallistuneille ratsukoille. Voittaja sai Volkswagen henkilöauton (Sebastian Numminen), neljä seuraavaksi sijoittunutta yhteensä euron rahapalkinnot. LähiTapiolan kanssa jatkettiin sopimusta kouluratsastuksen pikkukierroksesta, jonka finaali ratsastettiin Helsinki International UB Horse Show n yhteydessä. Fintoton kanssa jatkettiin laajamittaista yhteistyötä, jonka tarkoituksena on lähentää ravi- ja ratsastusväkeä tarjoamalla ratsastuksen harrastajille kiinnostavia hevospelejä ja herättämällä kiinnostusta Fintoton peleihin. Fintoto oli kumppanina sekä kansallisella että alueellisella tasolla. 39

40 Hankkija Maatalouden kanssa jatkettiin Racing Trophy -sarjaa 5- ja 6-vuotialle estehevosille, Racing noviisisarjaa 4- ja 5-vuotiaille estehevosille, Racing Masters -kilpailua 7-vuotiaille estehevosille, kenttäratsastuksen vaativan tason Racing kenttä Trophy -kilpailusarjaa sekä kouluratsastuksen 5-v, 6-v ja 7-v Supreme Horse Care -sarjoja. Agrimarket on mukana SM-kilpailuissa ja GP-sarjassa. Apassionata-tapahtuman kanssa laajennettiin markkinointiyhteistyötä. Tapahtuma teki uuden yleisöennätyksen helmikuussa Egmont Kustannus Oy Ab:n kanssa tehtiin sopimus koskien jäsenratsastuskoulujen ja harrastetallien juniorioppilaille tarkoitettua seuratason este-, koulu- ja hevostaitokilpailua. Unikulman kanssa jatkettiin yhteistyötä paremman nukkumisen edistämiseksi. Unikulma oli mukana liiton hyvinvointiin liittyvissä kampanjoissa. Yli viiden tuhannen euron arvoinen Unikulma-sänky jaettiin palkintona Hevoset Stadikalla -tapahtuman yhteydessä. Xerox Oy oli mukana Tähtikilpailujen yhteistyökumppanina. Saimme kopiokoneita käyttöömme mm. Hevoset Stadikalla -tapahtumaan. Oy Finn-Tack Ab ja Horze Oy toimittivat liitolle maajoukkuevaatteet ja olivat myös mukana GP-sarjassa. Vapo Oy oli kumppanina mukana Tähtikilpailuissa. Vapo antoi turvekuiviketta alennuksella tähtikilpailujärjestäjien käyttöön. Suomessa järjestettävien kansainvälisten kilpailujen järjestäjien kanssa (Helsinki International UB Horse Show) toimittiin vuonna 2006 solmitun ja vuonna 2009 tarkistetun sopimuksen pohjalta. Haastavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen yhteistyötä Horse Show n järjestäjien kanssa tehtiin yhteisen varainhankinnan osalta. Ratsastajainliitto jatkoi sopimustaan Ylen Urheilun kanssa. Sopimuksen puitteissa Yle lähetti valtakunnallisilta kanaviltaan noin tunnin pituiset lähetykset koulu- ja esteratsastuksen SM -kilpailuista ja puolentoista tunnin lähetyksen Hevoset Stadikalla -tapahtumasta. Liitto vastasi televisiotuotannosta yhteistyössä Ylen kanssa. Videpe Oy:n kanssa tehtiin sopimus Tähtikilpailujen kuvaamisesta. Videpe tuotti urheilu-uutisia ja kisakoosteita varten kuvamateriaalit Ylelle sekä liiton omaan nettitelevisioon. FilmMe Oy:n kanssa jatkettiin yhteistyötä uuden, valmennusta tallentavan järjestelmän kehittämiseksi ja markkinoille tuomiseksi. Piirla Oy:n kanssa jatkettiin yhteistyötä MobileEye turvakamerajärjestelmien markkinoinissa. Asianajotoimisto Ylikraka Oy:n kanssa solmittiin uusi yhteistyösopimus. Ylikrakan tyylikäs este oli käytössä mm. GP-sarjassa ja Hevoset Stadikalla -tapahtumassa. Pääyhteistyökumppanien lisäksi Hevoset Stadikalla -tapahtuman menestyksen varmistivat seuraavat kumppanit: Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsingin kaupungin liikuntatoimi Hankkija Maatalous Moet Chandon Aku-Trailerit Apassionata Sonera St.1 FilmMe Hevosurheilulehti Yle Fazer Volkswagen Leading Rider -kilpailun voittajat Sebastian Numminen ja Calandro II sekä hevosenhoitaja Janika Lehtinen. 40

41 7.3. Viestintä Järjestön sisäinen tiedotus Tiedotus jäsenistölle, jäsenseuroille ja -talleille, jaostoille, alueille, kansallisen tason toimihenkilöille sekä urheilijoille toteutettiin sähköpostitse, Hippos-lehden, nettisivujen sekä Facebookin kautta. Sähköinen seuratiedote ilmestyi 12 kertaa ja seuroille toimitettiin useita tieto- ja materiaalilähetyksiä postitse. Talleille lähetettiin useita tiedotteita sähköpostitse ja postitse. Ratsastajainliiton sivuilla ratsastus.fi vieraili Google Analyticsin raportin mukaan yksilöityä kävijää ( vuonna 2012). Käyntejä oli yhteensä ( ), joista 26,92 prosenttia uusia käyntejä. Sivun katseluja oli ( ). Aikaa sivustolla käytettiin keskimäärin 2 minuuttia 40 sekuntia. Ulkoinen tiedotus Viestinnällä on tuotu esiin ratsastusta urheilu- ja kilpalajina sekä kansallisesti merkittävänä liikuntamuotona ja harrastuksena. Tavoitteena on ollut myös vaikuttaminen päättäjiin lajin yhteiskunnallisen aseman kohottamiseksi. Viestintä tukee myös markkinointia taloudellisen ja muun tuen hankinnassa lajille sekä kampanjoiden toteutuksessa. Vuoden 2014 mittavin viestinnällinen projekti oli Hevoset Stadikalla -tapahtuma, josta on erikseen alempana oma kokonaisuutensa. Uutistiedotteita julkaistiin kaikista merkittävistä kansainvälisistä urheilutuloksista sekä kotimaassa järjestetyistä Tähtikilpailuista, joihin lukeutuvat senioreiden SM-kilpailut, esteratsastuksen GP-sarja sekä nimetyt kansainväliset kilpailut. Kilpailu-uutisoinnissa pääpaino oli kauden EM-kilpailuissa, joiden ratsastus nousi mediassa näkyvästi esiin, erityisesti olympialajeissa. Huomattavin menestys saatiin, kun Elmo Jankari otti historiallisen kultamitalin nuorten Euroopan mestaruuksissa kenttäratsastuksessa. Medialle järjestettiin neljä tapaamista Hevoset Stadikalla -tapahtuman omien tiedotustilaisuuksien ohella. Tammikuussa esiteltiin kauden EM-projektia sekä esteratsastuksen Nations Cup -suunnitelmaa, toukokuussa avattiin tähtikisakesä 2013 Olympiastadionilla ja lokakuussa järjestettiin Horse Show ssa medialle haastattelutilaisuus ja mitalikahvit EM-kultamitalisti Elmo Jankarin ja PM-kultamitalisti, EM-ratsastaja Sanna Siltakorven kanssa. Media kutsuttiin myös joulukuiseen esteratsastajien tapaamiseen vuoden 2014 MM-suunnitelmien tiimoilta. Tähtikisojen yhteydessä järjestettiin omat tiedotustilaisuutensa. Satsaukset Helsinki Horse Show n tiedotukseen yhteistyössä kisajärjestäjän kanssa tuottivat hyvän tuloksen ja näkyvyyden. Tiedotusvälineille lähetettiin viikoittain Ratsastuksessa tapahtuu -tiedote, jossa kerrotaan ajankohtaisista kotimaisista kilpailuista, suomalaisista kansainvälisissä kilpailuissa, hevosalan tapahtumista ja televisio-ohjelmista. Sama tiedote julkaistiin viikoittain liiton nettisivuilla. Pitkä ja määrätietoinen työ televisiointien toteutuksessa on johtanut merkittävään menestykseen. Ylen tv-kanavilla ja netissä toimivassa Areenassa lähetettiin vuonna 2013 ennätysmäärä ratsastusta niin koti- kuin ulkomailta. Yle ja Ratsastajainliitto tuottivat yhteistyössä pitkät kisataltioinnit kouluratsastuksen SM-kilpailuista Peuramaalta toukokuussa sekä Finnderby-lähetyksen Ypäjältä kesäkuussa, mukana SM-esteratsastus ja kenttäratsastusta. Ylen Urheilu tuotti Hevoset Stadikalla -tapahtuman televisioinnin. Scanhorse vastasi televisiointiyhteistyöstä Helsinki International UB Horse Show n osalta, josta nähtiin lähetykset kahtena päivänä. Ylen kansainväliset ratsastuslähetykset käynnistyivät huhtikuun lopussa, jolloin nähtiin maailmancupin finaalit sekä koulu- että esteratsastuksessa. Elokuussa nähtiin kattavasti EM-lähetyksiä alkaen Tanskan Herningin este-, koulu- ja vammaisratsastuksesta, joista edettiin kenttäratsastukseen Malmöön, Ruotsiin. Ylen ratsastuslähetyksillä oli vuoden aikana kaikkiaan lähes 1,2 miljoonaa katsojaa. Ratsastus on ollut hyvin esillä myös Ylen Urheilun uutislähetyksissä ja netissä. Yle myönsi Hevonen liikenteessä -videolle yleishyödyllisenä tietoiskuna lähetysaikaa tv-kanavillaan heinäkuussa. Tietoisku tuotettiin Ratsastajainliiton aloitteesta yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa. Käytännön toteutuksesta vas- 41

42 tasi Studio Black Moon ja videon spiikkasi Kari Vepsä. Video laitettiin jakoon myös Ratsastajainliiton Facebook-sivulle, mitä kautta se tavoitti kokonaiskattavuudessa ihmistä, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin mikään muu liiton Facebook-julkaisu. Videota jaettiin kertaa, tykättiin kertaa ja julkaisua klikattiin kertaa. Liitto tuotti yhteistyössä Videpe Oy:n kanssa myös useista muista Tähtikilpailuiden pääluokista korkeatasoisen, selostetun monikameratuotannon TV-kanavien urheilu-uutisten käyttöön. Savonlinnan ja Lappeenrannan osalta tuotannosta vastasi I Have A Dream Streeming Ltd Oy. Videpen taltioinneista tehdyt koosteet lähetettiin liiton omalla nettikanavalla ja Hevoset Stadikalla -tapahtuman koosteet näkyivät Youtubessa. Liitto tuotti medialle uutisajassa toimivan kuvapankin, jossa tarjottiin julkaisuvapaita kuvia kilpailutoiminnasta ja ratsastusharrastuksesta. Liiton kuvapankki uudistettiin ja käyttöön otettiin aikaista sujuvammin ja monipuolisemmin toimiva järjestelmä. Kuvamateriaalia hankittiin kisa- ja mediakuvien ohella sisäiseen käyttöön mm. esitteisiin ja muihin materiaaleihin. Ratsastusviestinnän ja erityisesti harrastetoiminnan tukemiseksi luotiin liiton nettisivuilla toimiva artikkelipankki, joka sisältää vapaasti julkaistavia, ajattomia artikkeleita sekä runsaasti taustatietoa. Palvelua täydentää oma kuvapankki. Artikkelipankin sisältöä täydennetään jatkossa uusilla artikkeleilla ja toimintaa tuetaan aktiivisella tiedottamisella. Artikkelipankki lanseerattiin joulukuussa hyvällä vastaanotolla. Valtakunnallisen Nouse Ratsaille -viikon osalta Ratsastajainliitto hoiti valtakunnallisen tiedottamisen tapahtumasta ja tuotti tapahtumajärjestäjille tiedotusmateriaalia. Vuonna 2013 esille haluttiin nostaa erityisesti hevosalan ammatteja. Päivän oheen tuotettiin artikkelit kuvineen aiheista Hevosalan ammatit (esimerkkinä ratsastuksenopettaja Minkki Peltonen, Equstom) sekä Laatutalli (Luopioisten Ratsastuskeskus). Mahdollisuuksien hevonen -työryhmä esitteli hevosalan merkitystä päättäjille ja median edustajille eduskuntatalolla perjantaina 13. syyskuuta. Puheiden ohella alaa valotettiin näyttämällä yhteistyössä tuotettu Mahdollisuuksien hevonen -video, joka kertoo suomalaisesta hevosalasta ja hevosen vaikutuksista niin yksittäiselle ihmiselle kuin koko yhteiskunnalle. Toteutuksessa olivat mukana Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Hippos ja Hippolis ry. Aiheesta viestittiin medialle myös tiedotteilla. Videota esitettiin Hevoset Stadikalla -tapahtumassa ja jaettiin sosiaalisessa mediassa. Se on jatkossa saatavana hevosalan toimijoiden käyttöön alan mm. yleisessä esittelyssä ja edunvalvonnassa. Viestinnässä nousivat esiin myös mm. Harrasteratsastajan polku, Vuoden palkittavat ja ratsastusgaala, tallien muuttuvat tilavaatimukset, hevonen liikenteessä, Emile Faurien valinta kouluratsastuksen maajoukkuevalmentajaksi ja Herge Godignonin valinta esteratsastuksen joukkueenjohtajaksi, Urheilufoorumin anti sekä FEIn solidaarisuusohjelman merkittävä tuki suomalaiselle vikellykselle. Viestintästrategiatyö jatkui, ja työryhmässä olivat mukana puheenjohtaja Tomi Jalkanen, Tom Gordin, Ratsastajainliiton viestintäpäällikkö ja pääsihteeri. Ryhmä esitteli alustavan viestintästrategian vuoden 2012 syyskokouksessa, minkä pohjalta muokattiin uusi, toimenpiteisiin suuntaava strategiaehdotus syyskokoukselle Viestinnän strategia valmistuu uuden kokonaisstrategian yhteydessä, joka esitellään kevätkokouksessa 2014 ja on tarkoitus hyväksyä seuraavassa syyskokouksessa. Kriisiviestinnällisesti vuosi oli haastava, mediassa nousivat mm. esiin suuronnettomuuksiin luettava Laukaan maneesiturma, ratsastajan kuolema harjoituskilpailussa, hevosten herpesvirus ja liiton jäsentallin toiminnan äkillinen lakkauttaminen seuraamuksineen. On hyvä tietää, että näkyvän viestinnän taustalla on paneuduttu huolella ja vakavuudella myös itse kriisien ja niiden seuraamusten hoitoon ja osallisten auttamiseen ja tukemiseen. Yhteistyötä on tehty myös viranomaisten kanssa. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi ylläpidetään alan yhteistä sivustoa hevoseni.fi, joka tarjoaa kattavasti tietoa tallinpitäjille ja hevosenomistajille. Projektia koordinoi Hippolis ja siinä ovat mukana Ratsastajainliiton ohella Suomen Hippos, Suomen Hevosenomistajien keskusliitto ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. 42

43 kuva: Susa Laine Ben Simonsén ja Artemis Stadikalla. Kakkoskuskina Kalle Palander ja groomina Essi Forssell. Keppihevoset Stadikalla. Hevoset Stadikalla -tapahtuma Uutinen Olympiastadionilla järjestettävästä Hevoset Stadikalla -tapahtumasta julkistettiin näkyvästi Ylen televisiokanavilla maaliskuussa, minkä jälkeen tapahtumalla oli jatkuvasti suuri julkisuusarvo johtuen sen omasta painoarvosta sekä tehokkaasti ja monipuolisesti toteutetusta viestinnästä ja markkinoinnista. Näistä tehtävistä vastasi Kati Hurme-Leikkonen yhteistyössä Ratsastajainliiton viestintäpäällikön ja pääsihteerin kanssa. Lisäksi ostettiin ulkoisia mediapalveluja. Hevoset Stadikalla -tapahtumaan liittyviä tiedotteita lähetettiin noin kahden viikon välein toukokuusta alkaen ja tiiviimmin lähempänä tapahtumaa. Mediatiedotteet julkaistiin liiton nettisivuilla ja Facebookissa ja ne toimitettiin myös yhteistyökumppaneille. Urheilu-uutisten lisäksi tiedotuksessa nostettiin esiin tapahtuman viihdearvo, monipuolisuus, historiallisuus, olympiateema, eri ikäluokat, perheet, tytöt ja naiset mutta myös pojat ja miehet, pääkaupunkiseutulaiset, ei-hevosihmiset sekä yhteistyökumppanit. Tapahtumaa markkinoitiin jäsenistölle suoraan Ratsastajainliiton seurapostituksessa ja siitä kerrottiin kesän ratsastuskilpailuissa ja hevostapahtumissa mainosmateriaalein ja kuulutuksin. Tapahtuma sai näkyvyyttä myös yhteistyökumppaneiden omissa viestintävälineissä, kuten asiakaslehdissä ja nettisivuilla. Ratsastajainliiton nettisivuilla oli kattava tietopaketti tapahtumasta ja oma uutispalsta sille. Tapahtuman Facebook-sivulla oli tykkääjää. Suosituin viikko oli kisaviikko, suurin käyttäjäkunta vuotiaat. Hippos-lehdissä oli tapahtumaan liittyviä artikkeleita numerosta kolme lähtien, ja tapahtuma on näyttävästi yhden numeron pääteemana. Heinä- ja elokuussa julkistettiin tapahtumasta kertovat videot Youtubessa ja Facebookissa yhteistyössä Videpen kanssa. Tapahtumaa ennen järjestettiin viisi tiedotustilaisuutta, joista kolme ennen tapahtumaa ja kaksi sen aikana (14.5. Lehdistötilaisuus Tähtikilpailut 2013, tapahtuman lähtölaukaus, mukana myös julkkisvieraita, koeratsastus Stadikan nurmella, viime hetken kuulumiset, 14. ja voittajahaastattelut pääluokkien jälkeen sekä valjakkokisan osallistujien tapaamiset lauantaina ja sunnuntaina). Ennakkoviestintä sai mediassa hyvän vastaanoton ja näkyvyyden, ja julkkisvieraiden osalta paikalla oli runsaasti ns. viihdetoimittajia iltapäivälehdistä ja naistenlehdistä. Juttuja, joissa tapahtuma mainittiin, oli lukuisissa lehdissä ja nettisivustoilla. GP-viikonlopun parhaat palat televisioitiin Ylen TV2-kanavalla puolentoista tunnin mittavassa kisalähetyksessä sunnuntaina 15. syyskuuta klo 17 alkaen. Lähetyksen katsojakeskiarvo oli lähes Ylen Puoli seitsemän ohjelmassa prime time -aikaan (puoli miljoonaa katsojaa) kerrottiin tapahtumasta, samoin useilla radiokanavilla kuultiin mm. haastatteluja, mm. lähes tunnin ohjelma Yle Puhe -kanavalla. 43

44 Akkreditoituneita median edustajia oli tapahtumassa paikan päällä noin 60, mukana kaikki päämediat (Ylen tapahtumatuotannon ohella päivittäisurheilu, nuorten ohjelmat, radio ja englanninkieliset uutiset, Helsingin Sanomat, MTV3, Nelonen, STT-Lehtikuva, HBL, Turun Sanomat ja hevosmediat. Myös alueellisissa lehdissä oli myös paljon Stadikasta (Kaleva, Vasabladet, Kaarinan lehti, Mikkelin kaupunkilehti, Lapua, Keski-Uusimaa jne ). Mediaa palveli paikan päällä yli kymmenen hengen ryhmä, joista osa oli vapaaehtoisia. Tapahtuman jälkeen lisäjulkisuutta tuli runsaasti Stadion-säätiön ja Suomen Urheilugaalan nimityksistä. Hevoset Stadikalla -tapahtuma ja Suomen Ratsastajainliitto saivat Stadion-säätiön tunnustuspalkinnon Hevoset Stadikalla oli ehdolla myös Vuoden urheilutapahtumaksi Suomen Urheilugaalassa. Tapahtumaa seurasi Olympiastadionilla katsojaa. Kävijätutkimuksen mukaan yli 95 prosenttia heistä koki tapahtuman viihdyttäväksi ja tunnelmalliseksi ja viihtyi erittäin tai melko hyvin. Sama osuus kävijöistä piti lippujen hintoja laatuun nähden edullisina tai sopivina. Koko perheelle suunnattu tapahtuma houkutteli paikalle yli tuhat ratsastuskilpailujen ensikertalaista ja vajaat kolme tuhatta katsojaa lajin ulkopuolelta. Noin 90 prosenttia katsojista oli tyttöjä ja naisia. Jopa 49 prosenttia katsojista tuli pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Koulutus Ratsastajainliitto tarjosi jäsenistön käyttöön viestintäkoulutusmateriaalit aiheista: 1. Tiedota tehokkaasti, 2. Sisäinen tiedotus, 3. Kilpailutiedotus, 4. Kriisiviestintä, 5. Haastattelussa onnistuminen, 6. Journalismin pelisäännöt ja 7. Valokuvat ja tekijänoikeudet. Koulutusmateriaaleja tarjottiin kouluttajien käyttöön eri kohderyhmille, kuten seurat ja tallit, kilpailujärjestäjät, edustustason urheilijat ja nousevat nimet sekä avainasemissa olevat toimihenkilöt. Koulutusmateriaalin ohella seuroille, kilpailujen järjestäjille ja tapahtumatiedottajille oli saatavilla mm. päivitetyt kilpailutiedotusohjeet ja tiedotuksen yleistä ohjeistusta. Viestinnän suunnitteluun ja tiedotukseen tarjottiin tukea. Ratsastajainliitto käynnisti keväällä ratsastusviestinnän erityiskoulutuksen, jonka tarkoituksena on saada lajin pariin aktiivisesti toimivia tiedottajia, toimittajia ja freelancereita sekä vahva yhteistyöverkosto tueksi. Koulutus suunnattiin henkilöille, joilla on jo käytännön kokemusta tiedottamisesta tai toimittajan / avustajan tehtävistä. Tavoitteena on antaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuus kehittää itseään ja taitojaan toivomallaan saralla ratsastusviestinnän parissa, oli se sitten tiedotustoiminta, urheilu-uutisointi tai muut toimitukselliset tehtävät. Kuvauskurssilaisia Keravan kenttäkisoissa, vetäjänä Mika Koivunen. 44

45 Mukaan lähti 30 kiinnostunutta, joukossa laaja kirjo ammattitoimittajista kuvaajiin, tiedottajiin, ammatikseen kirjoittaviin ja seura-aktiiveihin. Koulutuspäiviä järjestetään useista aiheista, joista kukin voi valita itselleen sopivimmat. Osaamisen lisäksi kurssin kautta on noussut lisäinnostusta käytännön tekemiseen, mediassa on saatu esiin juttuja ja käytännön kisatiedottamiseen on löytynyt uusia aktiivisia tekijöitä. Koulutuksen starttipäivät järjestettiin Hevoset -messuilla Tampereella kahdessa ryhmässä aiheena mm. ratsastusviestintä ja uutisointi sekä tulevan koulutussisällön suunnittelu. Kilpailutiedottajan koulutukset järjestettiin keväällä Helsingissä ja Tampereella. Ratsastuksen kisakuvauskurssit järjestettiin Keravan kenttäratsastuskilpailuissa ja Helsinki International UB Horse Show ssa. Käytännön kisatiedotustöissä oli kurssilaisia mukana harjoittelemassa runsaasti, paikkoina SM-kouluratsastus, Kirkkonummi, Finnderby, Ypäjä, Helsinki Masters, Laakso, Ypäjän Kisaviikko, Suomenratsujen kuninkaalliset, Ypäjä, Hevoset Stadikalla ja Helsinki UB Horse Show. Ensimmäiset estehevoset mediapyörityksessä Stadikalla. Kielen harjapakki -koulutus oli suunnitteilla syksyllä, mutta siirrettiin osallistujien kannalta sopivampaan ajankohtaan keväälle Muita vuoden 2014 teemoja ovat kuvankäsittely, urheilu-uutispäivä, seuratiedotus, sisäinen tiedotus, sosiaalinen media ja internet, aikakauslehtipäivä ja graafinen suunnittelu. Lisäksi hyvän vastaanoton saanutta käytännön harjoittelua kisatiedotustyössä jatketaan. Hippos-lehti Ratsastajainliiton virallinen jäsen- ja tiedotuslehti Hippos ilmestyi kahdeksan kertaa, vuosikerta oli 66:s. Lehden kustansi numeroiden 1-4 osalta Susamuru Oy ja numeroiden 5-8 osalta Suomen Hevosurheilulehti Oy. Päätoimittaja oli lehdissä 1-4 Nenne Hallman ja 5-8 Jussi Lähde. Julkaisija oli koko vuoden ajan Ratsastajainliitto. Kustannussopimus Susamuru Oy:n kanssa päätetiin yhteisestä sopimuksesta lopettaa kesken vuoden. Liitto neuvotteli uuden sopimuksen Hevosurheilulehden kanssa, joka ryhtyi julkaisemaan lehteä viitosnumerosta lähtien. Ratsastusseurojen täysjäsenet saivat Hippoksen jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Jäsenkortit postitettiin lehden numero 2 mukana. Irtonumeromyynti lopetettiin kannattamattomana R-kirjan aloitteesta. Hippoksen kokonaissivumäärä oli 672 (696 vuonna 2012). Lehden keskisivumäärä oli 84 (87) ja keskipainos oli ,5 (37.494) kappaletta. Neljä ensimmäistä Hipposta painettiin Printallissa Tallinnassa. Lehti 5 painettiin sanomalehtipaperille Almamanun lehtipainossa. Painos epäonnistui, ja lehti siirrettiin takaisin aikakausilehtipaperille ja Forssan kirjapainoon. Lehden toimitussihteerinä toimi Miia Lahtinen. Lehden ilmoitusmyynnistä vastasi kustantajan kanssa yhteistyössä Markanssi Oy. Hippos on Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen. Virallista levikintarkastusta ei tehty, koska Ratsastajainliiton jäsenrekisteri on riittävä osoitus lehden levikistä. 45

46 8. Talous Tilikauden tulos ja liiton taloudellinen asema esitellään tilinpäätöksessä, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot kirjanpitolain mukaisesti. Eri tilien sisällöstä annetaan tarvittaessa selvitys kevätkokouksessa. Tuloslaskelma toiminnallinen tulos Tuloslaskelma kertoo miten varsinaisen toiminnan kulujäämä ilman alueita ,53 (11,1 %) on katettu varainhankinnalla (+7,3 %) ja yleisavustuksilla (+5,1 %). Muutokset verrattuna vuoteen 2012 näkyvät tuloslaskelman viereisestä sarakkeesta. Tilikauden ylijäämä on ,73. Liiton maksuvalmius on koko vuoden ollut erinomainen. Taloudellinen asema Tasetta tarkasteltaessa voidaan todeta, että varallisuus on kehittynyt seuraavasti. Käyttöomaisuutta on lisätty euroa, johon on saatu maa- ja metsätalousministeriön avustusta euroa. Kaluston menojäännöksistä on tehty 10 prosentin eli euron suuruiset poistot. Kaluston arvo kirjanpidon mukaan tilikauden lopussa on euroa ilman alueita. Aineettomien oikeuksien lisäys sisältää ohjelmistojen ja järjestelmien hankintoja euroa. Näihin on saatu maa- ja metsätalousministeriön avustusta euroa. Aineettomista oikeuksista tehdään 5 vuoden tasapoistot eli euroa. Aineettomien oikeuksien arvo kirjanpidon mukaan tilikauden lopussa on euroa ilman alueita. Muiden koneiden kalustojen osalta on lisätty euroa. Tästä kalustosta tehtiin 25 prosentin menojäännöspoisto euroa, niiden kirjanpitoarvon ollessa euroa ilman alueita tilikauden lopussa. Rahoitusomaisuus oli euroa ilman alueita. Alueiden rahoitusomaisuus on euroa. Taseen loppusumma on ,77 euroa, josta oman pääoman osuus on euroa ja vierasta pääomaa on tilikauden lopussa euroa. Näissä luvuissa alueet ovat mukana. Hallitus ehdottaa, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien tulostilille. Valmennus- ja koulutustoimintaan liittyvät palkkiot ovat henkilöstökulujen yhteydessä. Liitto ostaa talouspalvelut tilitoimisto Rantalainen Oy:ltä. 8.1 Tuloslaskelma ja tase: Sivuilla Alueiden toimintakertomukset Aluejaostojen toimintakertomukset julkaistaan tilastoliitteessä. 10. Suomen Ratsastajainliiton Kannatusyhdistys Sivuilla

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 56

57 57