TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2011

Transkriptio

1 Suomen Ratsastajainliitto ry Toimintasuunnitelma 2011 Suomen Ratsastajainliitto ry 2011 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2011 Suomen Ratsastajainliitto ry Kuva Heini Vanhanen

2 Toimintasuunnitelma Esipuhe 3 2. Organisaatio Organisaatiouudistus Toimintatavat Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Aluetoiminta Tallijärjestelmä 9 3. Pääteema 9 4. Koulutus Valmentajakoulutus Toimihenkilökoulutus Nuorisotoiminnan koulutus Harraste- ja seuratoiminnan koulutus Ammatillinen koulutus Valmennus Valmennusjärjestelmän kuvaus Valmennusryhmät Valmennuksen toteutus ja tukeminen Kilpailutoiminta Kilpailujärjestelmän kuvaus Kilpailukalenteri Huippu-urheilu Kotimaan kilpailutoiminta Tukitoimet Eettisyys Antidopingtyö Suvaitsevaisuus Harraste- ja seuratoiminta Aluetoiminta Seurapalvelut Tallitoiminta Harrasteliikunta Erityisryhmien ratsastus Edunvalvonta, yhteiskunta, olosuhteet Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Olosuhteet ja turvallisuus Markkinointi ja viestintä Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Viestintä Talous Jäsenmaksut Yhteisöjäsenmaksut Green Card Lisenssit ja kilpailuluvat Toimitusmaksu Talousarvioehdotus Jaostojen toimintasuunnitelmat erillisessä liitteessä 2

3 1. Esipuhe YOUR MOVE JALKA JALUSTIMEEN! Ratsastuksen harrastajia on vuosikeskiarvona , mikä käy ilmi Kansallisesta liikuntatutkimuksesta Haastattelututkimuksen tuloksista osa julkaistiin keväällä Uusia harrastajia lajin piiriin on edellisen, vuonna 2006 julkaistun, liikuntagallupin jälkeen tullut Ratsastus kuuluu niihin harvoihin lajeihin, jotka ovat jatkuvasti kasvaneet 1990-luvun alusta. Vuosista harrastajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Kasvuluvut muuttuvat hieman, jos tutkimme harrastajamäärien kehitystä kesäkaudella vuosikeskiarvon sijaan. Suomessa oli kesällä 2009 yli harrastajaa. Edellisessä tutkimuksessa vastaava luku oli harrastajaa. Tutkimuksen mukaan harrastajista 43,75 % oli alle 19-vuotiaita ja 56,25 % aikuisharrastajia eli vuotiaita. Myönteiset kasvuluvut heijastuvat Ratsastajainliiton jäsenkunnassa, myös ratsastusseurojen ja jäsentallien määrät kasvavat. Henkilöjäsenmäärä on 90-luvun lopulta kaksinkertaistunut ja saimme kirjata viime vuoden lopussa jäsentä. Jäsenmäärä on edelleen nousussa ja vuodelle 2010 asettamamme jäsenen tavoite on ulottuvilla. Ratsastajainliitto haluaa strategiassaan, että jokainen voi toimia ja kokea elämyksiä hevosen kanssa, että kunnioitamme hevosta ja luontoa ja tarjoamme kaikille yhteisön, johon kuulua ja jossa viihtyä. Liiton tavoitteena on saada koko harrastajakunta jäsenikseen. Tärkeänä syynä tähän on ratsastuksen turvallisuustason ylläpitäminen ja hevosen hyvinvoinnin turvaaminen. Mitä enemmän tietoa ja taitoa voidaan välittää seurojen, koulujen ja jäsenlehtemme Hippoksen kautta, sitä paremmin turvallisuus- ja hyvinvointiasioita pystytään edistämään. Vahvalla jäsenkunnalla on myös merkittävä paino edunvalvonnassa. Vuosi 2011 on Suomen Ratsastajainliitossa nuorisovuosi, joka huipentuu valtakunnalliseen Your Move -tapahtumaan kesäkuun alussa. Nuorten määrä lajissamme on liikuntatutkimuksen lukujen mukaan noussut harrastajalla edellisestä tutkimuksesta. Tämä on iloinen asia ja kannattaa huomata, että harrastus on edelleen kasvussa, vaikka ikäluokat pienenevät. Voidaan laskea, että10 18-vuotiaista tytöistä 20 % eli joka viides harrastaa ratsastusta. Ratsastajainliiton yhteiskunnallinen merkitys on vahva. Liitto on mukana kaikissa tärkeissä maamme hevoselinkeinoa edistävissä projekteissa. Yhdessä muiden hevosalan järjestöjen kanssa teemme yhteisen strategian mukaisesti työtä laajalla rintamalla. Kuntien maankäyttö, sen suunnittelu, ympäristöasiat, lannan hyötykäyttö, hevosten hyvinvointi, yritysten palvelujen laatu ja turvallisuus sekä verotusasiat ovat alan järjestöjen keskeisiä painopistealueita. Mikäli nämä asiat eivät ole kunnossa, ne voivat muodostaa uhan hevosalan hallitulle kasvulle. Ratsastajainliitto on vuoden 2010 aikana uudistanut organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteita ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n uutta visiota. Liiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku, joka koostuu ratsastajan kehitysvaiheiden kokonaisuudesta. Tämä näkyy uudessa organisaatiossamme siten, että seuratoiminnan rooli korostuu entisestään, huippu-urheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista ja lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Uudistuksen tavoitteena on saada aikaan toimintatapa, jossa organisaation kussakin osassa otetaan huomioon ratsastajan tarpeet ja kiinnostus lajiin eri elämänvaiheissa. Meillä on erittäin monimuotoinen harrastaja- ja jäsenkunta erityyppisine toiveineen ja tavoitteineen. Uskomme, että uudistunut organisaatiomalli kykenee vastaamaan haasteisiin entistä paremmin. Ratsastajainliitto päivitti vuoden 2008 aikana strategiansa. Siihen sisällytettiin liiton päätoimialojen (nuoriso-, aikuis- ja kilpailutoiminta) strategiat. Strategia päivitetään vuonna 2011 vastaamaan organisaatiossamme ja valtakunnallisella tasolla tapahtuvia muutoksia. Urheiluun liittyvä valiokunta- ja lajijaosto-organisaatio uudistettiin vuoden 2008 aikana, ja urheilutoimintaa ohjaava matriisimalli otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Vuoden 2011 aikana jaostojen tehtäviä ja toimintatapoja tarkistetaan ja käynnistetään sisäinen Hyvä hallintotapa -projekti. 3

4 Vuoden 2009 syyskokouksessa liiton hallitus lupasi edistää kilpailutoiminnan edellytyksiä teemavuoden Kilpaile kunnolla mukaisesti. Tämä työ jatkuu, ja olosuhteet sekä kilpailujärjestäjien edellytykset järjestää laadukkaita tapahtumia ovat painopistealueina. Liitto otti vuoden 2010 aikana käyttöön liiton jäsentalleille tarkoitetun laadun kehittämisjärjestelmän, Laadun portaat. Järjestelmä on kolmiportainen: 1. porras: talli täyttää jäsentallien vähimmäiskriteerit, 2. porras: laadullisesti hyvää toimintaa, 3. porras: erityisen laadukasta toimintaa joka osa-alueella. Kolmannelle portaalle yltävä talli voi saada laatuleiman liitolta käyttöönsä. Järjestelmän tavoitteena on nostaa Ratsastajainliiton jäsentallien laatua ja tarjota tallinpitäjille työkalu, jonka tuella he voivat toteuttaa laadun kehittämiseen liittyviä tavoitteitaan. Tallien arviointeja jatketaan, ja hankkeen toteuttamiseksi työstetään materiaaleja ja järjestetään koulutusta. Vuoden 2010 suurimmat haasteet olivat Kentuckyn maailmanmestaruuskilpailut ja Nations Cupin kakkosliigassa menestyminen. Vuonna 2011 jaetaan olympialaisten maapaikkoja lajien EM-kilpailuissa. Tavoitteena on osallistuminen joukkueilla kaikkiin olympia- ja paralympialajeihin sekä joukkuepaikkojen hankkiminen Lontoon vuoden 2012 olympialaisiin ja paralympialaisiin. Huippu-urheilun budjetista merkittävin osa kohdennetaan EMkilpailukuluihin ja esteratsastuksen Nations Cup -projektin toteuttamiseen. Horse Show n ja maailmancupin osakilpailun toteutuminen tulee olemaan järjestäjälle suuri haaste edelleen vuonna Varainhankinnan osalta Ratsastajainliitto tekee tiivistä yhteistyötä järjestäjän kanssa. Yhteisillä ponnistuksilla on tarkoitus saada uusia yhteistyökumppaneita koko lajille. Vuoden 2011 budjetti on rakennettu euroa ylijäämäiseksi. Liiton suurimmat haasteet kulupuolella muodostuvat olympialajien EM-kilpailuista ja esteratsastuksen Nations Cup -sarjaan osallistumisesta sekä Helsingin maailmancupin osakilpailun ja Horse Show n jatkumisen varmistamisesta. Hallitus ei esitä vuosikokoukselle jäsenmaksujen korotusta. Fred Sundwall pääsihteeri 4

5 2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920 ja se on kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta 1923 sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) sekä Nuori Suomi ry:n jäsen. Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen Ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippuurheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alusta. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi vastaanottaa vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan itsenäisesti toimivaa aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluehallitukset sekä näiden puheenjohtajista koostuva aluevaliokunta. Liiton toimistossa työskentelee pääsihteeri, urheilujohtaja, koulutus- ja kilpailupäällikkö, seurapalvelupäällikkö, talli- ja aluepäällikkö, viestintäpäällikkö, kilpailuassistentti, erityisryhmien lajivastaava, assistentti ja toimistoapulainen. Alueilla työskentelevät kokopäivätoimisina tai osa-aikaisina aluesihteerit, tallitarkastajat sekä kilpailukalustosta vastaava henkilö. Kirjanpito- ja talouspalvelut sekä jäsenlehteen liittyvät palvelut ostetaan talon ulkopuolelta. Hallituksen alaisia valiokuntia ovat talous-, harraste-, alue- ja urheiluvaliokunta. Jokaiselle lajille on oma jaosto: este-, koulu-, kenttä-, vammais-, lännen- ja matkaratsastus sekä valjakkoajo, vikellys ja islanninhevosten askellajiratsastus. Erikseen nimetty lajijohto vastaa ensisijaisesti operatiivisesta työstä lajin parissa. Urheiluvaliokunta koordinoi lajijaostojen yhteisiä asioita ja johtaa kansainvälistä kilpailutoimintaa ja huippuurheilua sekä vahvistaa valmennus- ja koulutusjärjestelmän. Maajoukkueiden valinnassa kuullaan myös maajoukkuevalmentajaa. Liitolla on myös eettisten ja oikeusturva-asioiden lautakunta, sääntövaliokunta ja kurinpitolautakunta sekä uusien sääntöjen mukainen, vuosikokouksen erikseen nimeämä valitusvaliokunta. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voivat liittyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harraste- ja valmennustallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt ja hevosalan oppilaitokset sekä muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton Internet-sivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan mm. seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella sekä lisenssien ja kilpailujen sekä ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määrien pohjalta. 5

6 2.1. Organisaatiouudistus Ratsastajainliitto on vuoden 2010 aikana uudistanut organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteita ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n uutta visiota. Liiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku, joka koostuu tämän kehitysvaiheiden kokonaisuudesta eri elämänvaiheissa. Tämä näkyy uudessa organisaatiossamme siten, että seuratoiminnan rooli korostuu entisestään, huippu-urheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista ja lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Liiton organisaatio on jaettu uudessa mallissa tiimeihin ja jokaisella tiimillä on vetäjä, joka vastaa kokonaisuuden hallinnasta. Jokaisella tiimillä on myös selkeä vastuu toiminnasta ikäryhmittäin. Tiimit koostuvat huippu-urheilusta, kilpailu- ja koulutustoiminnasta, seurapalvelusta, harrasteliikunnasta sekä talli- ja aluetoiminnasta. Uusi organisaatio saa lopullisen muotonsa syksyllä 2011, jolloin harrasteliikuntatiimi eriytetään omaksi kokonaisuudekseen. Uudistuksen tavoitteena on saada aikaan toimintatapa, jossa organisaation kussakin osassa otetaan huomioon ratsastajan tarpeet ja kiinnostus lajiin eri elämänvaiheissa. Meillä on erittäin monimuotoinen harrastaja- ja jäsenkunta erityyppisine toiveineen ja tavoitteineen. Tarkoitus on, että uudistunut organisaatiomalli kykenee vastaamaan haasteisiin entistä paremmin. Ratsastajainliitto on muuttanut organisaatiotaan vastaamaan myös urheilun uusia rakenteita ja tavoitteita SLU:n uuden vision ja Risto Niemisen vetämän huippu-urheilutyöryhmän päätelmien mukaisesti. Huippu-urheilutiimi vastaa jatkossa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta, kotimaan kansallisista Tähtikilpailuista, maajoukkuetoiminnasta ja -valmennuksesta sekä valmentajakoulutuksesta. Kilpailu- ja koulutustiimi vastaa kotimaan muusta kilpailutoiminnasta ja koulutukseen liittyvistä asioista kokonaisuudessaan harraste-, nuoriso-, järjestö- ja ammatillinen koulutus mukaan lukien. Toiminnan jakamisen tavoitteena on henkilöresursseja lisäämällä mahdollistaa parempi henkilökohtainen tuki huippu-urheiluun panostaville ja menestyville urheilijoille sekä tehostaa edustusurheilijoiden valmentautumista. Kilpailu- ja koulutustiimin tehtävänä on taas taata jokaiselle mahdollisuus osallistua kilpailutoimintaan ja kilpailemiseen itselle sopivalla tasolla. Samalla ratsastajille luodaan edellytyksiä jatkaa uralle huippu-urheilussa. Ratsastajainliitto päivitti vuoden 2008 aikana strategiansa. Siihen sisällytettiin liiton päätoimialojen (nuoriso-, aikuis- ja kilpailutoiminta) strategiat. Strategia päivitetään vuonna 2011 vastaamaan muutoksia omassa organisaatiossamme ja toimintakentässämme valtakunnallisella tasolla. Urheiluun liittyvä valiokunta- ja lajijaosto-organisaatio uudistettiin vuoden 2008 aikana, ja urheilutoimintaa ohjaava matriisimalli otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Vuonna 2011 käynnistetään Hyvä hallintotapa -projekti, jonka tavoitteena on selkeyttää toimiston, valiokuntien ja jaostojen toimintaa sekä liiton toiminnan suunnittelua. Organisaatio-ohje päivitetään vastaamaan organisaatiouudistuksen tavoitteita. Liittokokouksien yhteyteen järjestetään jatkossa seura- ja urheilupäivät, joiden tavoitteena on kuulla jäsenseurojen ja jäsenten mielipiteitä. Ratsastajainliiton hallitus esittelee liiton organisaatiouudistuksen syyskokoukselle

7 7

8 2.2 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) urheilueettisiä periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen sekä reilun pelin periaatteet urheilussa. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä laaditun strategian ja toimintamallin mukaisesti. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat strategiatyöhön, joka seuraa Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategiaa. Tämä strategia on julkaistu liiton Internet-sivuilla. Ratsastuksen johtavat ajatukset sisältävät toimialakohtaiset (harraste, nuoriso, kilpailutoiminta) strategiat, jotka ohjaavat näiden toimialojen vuosisuunnittelua. Strategia tarkistetaan vuonna Toimintaamme ohjaavat arvot: IHMINEN Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasaarvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. HEVOSEN HYVINVOINTI JA LUONNON KUNNIOITTAMINEN Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. YHTEISÖLLISYYS JA YHTEISTYÖ Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Käytännössä aluejaostojen jäsenet, joita ovat ratsastusseurat, ratsastuskoulut, harrastetallit ja yksityistallit, valitsevat aluejaoston toteuttamaan näitä tehtäviä. Aluejaostojen lisäksi jäsenistöä palvelevat aluesihteerit. Alueiden puheenjohtajista koostuva aluevaliokunta kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Aluevaliokunta nimittää harrastevaliokuntaan aluetoiminnan edustajan. Alueiden hallitukset kokoontuvat kerran vuodessa yhteistapaamiseen, jonka järjestelyvastuu kiertää vuosittain. Tapaaminen järjestetään tammi helmikuun vaihteessa. Vuoden 2011 tapaamisen järjestelyistä vastaa Lounais-Suomi. Alueiden tehtäviä ovat mm. kilpailutoiminnan koordinointi, aluekilpailujen järjestämisoikeuksien myöntäminen seuroille, aluekilpailukalenterin julkaisu sekä aluekilpailujen järjestämisen ohjeistus, alueellinen tiedotus mm. toimittamalla tiedotuslehtiä ja Internet-sivuja, joilla julkaistaan esimerkiksi aluekilpailusäännöt ja kilpailukutsut aluevalmennuksen ja kykyjenetsinnän toteutus koulutusten järjestäminen, kuten seura-, toimihenkilö- ja nuorisokoulutukset alueiden seurojen ja tallien yhteistoiminnan kehittäminen 8

9 Ratsastajainliitto tukee alueiden toimintaa taloudellisesti valmennus-, perus- ja toimintatuella sekä harraste- ja nuorisotoiminnan tuilla. Alueiden toimintasuunnitelmat löytyvät erillisestä liitteestä Laji- ja aluejaostojen toimintasuunnitelmat Aluetoiminta on kuvattu tarkemmin kohdassa 7.1. Ratsastajainliitossa on alueille oma talli- ja aluetoiminnasta vastaava henkilö, joka toimii yhteyshenkilönä liittoon ja tiedottaa alueita ajankohtaisista asioista. Alueet ovat kuitenkin itsenäisesti toimivia yksikköjä ja niiden omat tarpeet ja erilaisuudet tulee ottaa huomioon liiton toiminnassa Tallijärjestelmä Ratsastajainliitto on hyväksynyt ja valvonut ratsastuskoulujen toimintaa 1970-luvulta alkaen. Harrastetallit tulivat mukaan järjestelmään 1998 ja yksityistallit Hyväksyntä perustuu kriteereihin, joissa painotetaan osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa, hyvinvoivia hevosia, turvallisuutta ja asiakasviihtyisyyttä. Tallijärjestelmä sekä kriteerit on kuvattu tarkemmin liiton Internet-sivuilla. Liitto tiedottaa jäsentalleilleen ajankohtaisista talleja koskevista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Tallit tarkastetaan vuosittain. Tarkastuksen yhteydessä tallitarkastajat neuvovat tallitoiminnan kehittämisessä sekä keskustelevat yrittäjän kanssa ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaamme. 3. Pääteema 2011 Your Move jalka jalustimeen! Suomen Ratsastajainliiton teema vuonna 2011 on nuoriso. Nuorisovuoden tunnuslauseena on Your Move jalka jalustimeen!. Nuorisotoiminta kulminoituu Nuoren Suomen, lajiliittojen, SLU: n ja muiden yhteisöjen järjestämään Your Move suurtapahtumaan Teemaan liittyvät toimenpiteet on lueteltu kunkin toimialan alla erikseen. 4. Koulutus Ratsastajainliiton näkemyksen mukaan ratsastuksen opettamisen ja ohjaamisen tulee olla ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden vastuulla. Liiton tallijärjestelmässä edellytetään, että tallien toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta. Henkilökunnan ammattitaito on tärkeää oppimisen ja turvallisuuden sekä hevosten hyvinvoinnin kannalta. Liitto toimii aktiivisesti yhteistyössä hevosalan oppilaitosten kanssa varmistaakseen koulutustarjonnan. Ratsastajainliiton omat koulutukset on suunnattu vapaaehtoistoimintaan eivätkä ne anna ammatillista pätevyyttä. Liitto ylläpitää toimihenkilörekisteriä toimihenkilökoulutuksen suorittaneista jäsenistään sekä järjestää lisenssikoulutusta toimihenkilöiden tietojen ajan tasalla pitämiseksi. Osalle kursseista on lähtötasovaatimus. Lisäksi järjestetään lajiseminaareja ja kouluttajakoulutusta. Koulutusten päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa kilpailu- ja koulutuspäällikkö. Koulutusten sisällöt esitellään tarkemmin liiton Internet-sivuilla, joilla julkaistaan myös koulutuskalenteri. Koulutusten järjestämisestä vastaavat liiton ohella alue- ja lajijaostot, Ypäjän Hevosopisto sekä ratsastusseurat sopimuksen mukaan. Koulutusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää liitolta myös kilpailusääntöjen, määräysten ja ohjeiden päivittämistä ja tuottamista. Lisäksi liitto tuottaa ja kääntää ammattikirjallisuutta. Kilpailusääntöjen yleisen osan (KS I) uusittu versio astui voimaan Jaostojen lajisääntöihin tekemät päivitykset tulevat voimaan ennen kilpailukauden alkua jaostojen esitysten mukaan. Liitto vastaa koulutusmateriaalien päivittämisestä yhdessä kouluttajien kanssa. Kouluttajille järjestetään myös säännölliset kouluttajatapaamiset. Vuonna 2011 suunnitelmissa on uusien kouluttajien koulutus sekä kouluttajatapaaminen koulutussisältöjen ja -materiaalien päivittämiseksi. 9

10 Viestintäkoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2011 useille ryhmille niiden omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien: seurat ja tallit, maajoukkuetason urheilijat ja avainasemassa olevat toimihenkilöt. Koulutus sisällytetään mahdollisuuksien mukaan muihin koulutuskokonaisuuksiin. Urheilutoimittajille toteutetaan oma täydennyskoulutus ratsastuksen seuraamiseen ja siitä kirjoittamiseen ja raportointiin. Ratsastajainliitto tukee koulutusten järjestämistä. Painopisteet Uusien kouluttajien koulutus ja materiaalituotanto Koulutuskalenterin organisointi ja markkinoinnin tehostus 4.1. Valmentajakoulutus Ratsastajainliitto vastaa valmentajakoulutuksen toteutuksesta tasoilla 1 2 yhteistyössä alueiden sekä hevosalan oppilaitosten ja urheiluoppilaitosten kanssa. Tasolle 3 4 hakeutuvat valmentajat ohjataan Urheiluopistojen ammattivalmentajakoulutukseen ja tasolle 5 hakeutuvat valmentajat Jyväskylän Yliopiston koulutukseen. Vuonna 2011 järjestetään 1-tason ja 2-tason valmentajakoulutukset sekä 2 3 valmentajaseminaaria (lisenssikoulutus). Valmentajakoulutuksen sisältö arvioidaan ja tarkistetaan. Koulutuksen rakenteesta vastaa urheilujohtaja Toimihenkilö- ja kilpailujen järjestäjäkoulutus Ratsastajainliitto ja sen aluejaostot järjestävät eri toimihenkilökoulutuksia kilpailujärjestäjien tarpeisiin. Vuonna 2011 tarjotaan koulutusta uusille tuomareille ja ratamestareille eri lajeissa sekä täydennys- eli lisenssikoulutuksia jo oikeudet omaaville toimihenkilöille lajijaostojen esittämän tarpeen mukaan. Alue- ja seuratason kilpailujärjestäjille järjestetään koulutusta alueilla. Lisäksi konsultoidaan kansallisia tähtikilpailujärjestäjiä. Koulutuksen ja ohjeistuksen tavoitteena on tukea kilpailujärjestäjiä työssään sekä parantaa kilpailujen laatua ja turvallisuutta. Kilpailujärjestäjäkoulutusta uudistetaan, koulutusmateriaaliin lisätään mm. suositukset lähtijämäärien rajaamisesta ja kilpailutallipaikkojen jakoperusteista, ohjeita markkinointiin ja vinkkejä yleisöpalveluiden toteuttamiseen. Tavoitteena on myös uuden turvallisuuspäällikkökoulutuksen toteuttaminen joka alueella Nuorisotoiminnan koulutus Nuori Suomi -kouluttajiin pidetään yhteyttä syksyllä järjestettävän kouluttajatapaamisen, aktiivisen tiedottamisen sekä koulutusmateriaalin tuottamisen ja päivittämisen avulla. Ratsastajainliiton nuorisokoulutusjärjestelmää päivitetään ottaen huomioon Nuoren Suomen tarjoamat uudet koulutukset. Apuohjaajille suunnitellaan koulutusta Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ratsastuksen harrastetoimintaa tukevat koulutukset tarkistetaan vuonna Ratsastuksen kuntotestaajakoulutuksia järjestetään harrastajille. Seuroja kannustetaan järjestämään ratsastajien kuntoiltoja, joiden tavoitteena on lisätä ratsastajien liikkumista. Alueellisia seurakohtaamisia ja ratsastusseurojen kehittämiskoulutuksia järjestetään. Tavoitteena on kouluttaa lisää ratsastukseen erikoistuneita seurakehittäjiä yhteistyössä SLU:n kanssa. Lisää seurakehittämisestä kohdassa 7.2., seurapalvelut. Erityisliikunnan ohjaukseen sekä avustajana ja taluttajana toimimiseen järjestetään koulutusta. Avustajien ja taluttajien peruskursseja pidetään 1 2. Vammaisratsastusohjaajakurssi jatkuu. Alueyhdyshenkilöiden toimintaa vahvistetaan koulutuksella. Vuonna 2011 järjestetään kolmiosainen täydennyskoulutus yhdessä ratsastusterapeuttien ja sosiaalipedagogisten hevostoimijoiden kanssa. Kilpailijoille järjestetään sääntökoulutusta ja aluelupakokeita. Koulutusta varten päivitetään Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -materiaali. Seutuyhteistyöhanke käynnistetään 1 2 pilottialueella. Tavoitteena on kannustaa seuroja yhteistyöhön sekä keskenään että tallien kanssa, esim. järjestämään yhteinen koulutustilaisuus, kilpailut tai harrastetapahtuma. Onnistuneita esimerkkejä vastaavasta yhteistyöstä ovat Seahorse Week ja Oulun pokaali. Alueilta toivotaan vetoapua uusien yhteistyöryhmien kasaamiseen. Hankkeeseen varataan taloudellista tukea. 10

11 4.5. Ammatillinen koulutus Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat hevosalan oppilaitokset, joiden kanssa Ratsastajainliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä. Liiton talli- ja aluepäällikkö osallistuu oppilaitosten tutkintolautakuntien työhön ja edustajamme ovat mukana tutkintojen sisältöjen suunnittelutyössä. Yhteistyössä oppilaitosten ja opetushallituksen kanssa varmistetaan, että opettaja- ja ohjaajakoulutus täyttää alan kansainväliset normit sekä työnantajien että asiakkaiden vaatimukset. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään mm. tilaamalla ja ohjaamalla opinnäytetöitä ja tarjoamalla aihevinkkejä. Oppilaitosten on mahdollista myös tilata Ratsastajainliitolta koulutuksia ja luentoja. Oppilaitosten yhteyshenkilöille lähetetään ajankohtaista tietoa ratsastuksesta. Oppilaitoksia kannustetaan tiedottamaan liiton Internet-sivuilla mm. lyhytkursseistaan ja hakuajoistaan. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen hyväksymillä talleille ratsastuksen opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat ammattikoulutetut henkilöt. Opetushallituksen perus- ja ammattitutkintojen lisäksi Ratsastajainliitto myöntää hakemuksesta hevosharrasteohjaajan ammattinimikkeen hevosalan perustutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka ovat erikoistuneet hevospalveluiden tuottamiseen. Edellytyksenä on näyttökokeen suorittaminen vaaditulla tasolla. Hevosharrasteohjaaja voi erikoistua myös tietyn ratsastuksen lajin erityisosaamiseen: esim. islanninhevos- tai valjakkoajoharrasteohjaajiksi. Hevosharrasteohjaaja voi toimia Ratsastajainliiton hyväksymällä harrastetallilla vastuullisena, ratsastusta ohjaavana henkilönä. Ratsastajainliitto on valtuuttanut hevostalouden tutkintolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamaan nimiketodistukset. Työ uusien ammattikorkeakoulututkintojen saamiseksi alalle jatkuu. Tallitoimintaa ja yrittäjyyttä tuetaan mm. järjestämällä jäsentalleille vuosittain alueellisia tapaamisia ja koulutuksia. Toiminnassa jatketaan yhteistyötä myös oppilaitosten ja aluejaostojen kanssa. Tallikohtaamiset ovat jäsentalliyrittäjille maksuttomia koulutuksia, mutta mukaan otetaan myös muita talleja korvausta vastaan. Kohtaamisten aiheissa otetaan huomioon yrittäjien koulutus- ja kehitystarpeet, ja tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa mahdollisimman monelle. 5. Valmennus Maajoukkuevalmennuksen painopiste on nuorissa ja joukkueissa. Nuorten valmennuksen määriä lisätään ja nuorten valmennusryhmään tarjotaan valmentautumismahdollisuutta myös ensimmäisiä kausia senioritasolla ratsastaville. Valmennustoimintaa rakennetaan enenevästi kilpailumenestykseen tähtäävien projektien avulla. Kilpailuvalmennuksen määrää lisätään ja osassa lajeista se korvaa kokonaan senioreiden maajoukkueleirityksen etenkin lajeissa, joissa kärkiratsukot asuvat ja valmentautuvat pääsääntöisesti ulkomailla. Valmennusleirien yhteydessä toteutettavien asiantuntijaluentojen määrää nostetaan ja asiantuntijuutta haetaan entistä laajemmalta taholta. Valmennusten yhteydessä toteutettavan oheisliikunnan ja testauksen määrää nostetaan. Toiminnan kehittämiseksi palkataan ammatillisen koulutuksen saanut liikunnanohjaaja yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa. Valmennustoiminnan mittarina käytetään kilpailumenestystä muihin Pohjoismaihin nähden Valmennusjärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoite on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka tuottaa huippu-urheilijoita ja huolehtii urheilijan urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluu päätoiminen urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla Ypäjällä. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa myös kartoitetaan uusia kykyjä. Maajoukkue- ja aluevalmennusta tuetaan taloudellisesti. Lajin perustaitojen opetuksesta vastaavat ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen saaneet ratsastuksenopettajat ja 11

12 -ohjaajat ratsastuskouluissa. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa urheilujohtaja yhdessä lajijaostojen kanssa. Valmennusjärjestelmä esitellään tarkemmin liiton Internet-sivuilla Valmennusryhmät Maajoukkuevalmennukset Kouluratsastus: nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Senioreiden ja joidenkin nuorten valmennus toteutetaan liiton alaisessa Top Dressage Finland -projektissa. Kenttäratsastus: seniorit, nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Osalle senioreista myönnetään henkilökohtainen valmennustuki leirityksen sijaan. Esteratsastus: nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat sekä B- rengas. Senioreiden valmennus tapahtuu kilpailuvalmennuksena. Nations Cup -projektiin (kansainvälinen maiden välinen joukkuekilpailu) nimetään kalenterivuodeksi joukkueenjohtaja vastaamaan myös valmennusavusta kilpailuissa. Valjakkoajo: yksikkö- ja parivaljakot, hevoset ja ponit / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Matkaratsastus: valmennustoimintaa uudistetaan. Kohderyhmä määritellään tarkemmin. Vikellys: yksin-, pari- ja joukkuevikeltäjät / mukana maajoukkue-ehdokkaat. Lännenratsastus: reining ja all-round lajit / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja haastajat. Valmennustoimintaa uudistetaan Vammaisratsastus: mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Valmennustoimintaa uudistetaan. Islanninhevoset: tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämän maajoukkueen valmentautumista. Lajivalmentajat nimeävät maajoukkuevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. Kaikki liiton valmentajasopimukset on tarkistettu ja uudistettu. Uudet sopimukset ovat voimassa ja alkaen kaksivuotisina. Valmentajat vastaavat lajiryhmäkohtaisten tavoitteiden määrittämisestä ja kausikohtaisesta valmennus- ja kilpailusuunnitelmasta tavoitteen toteuttamiksi lajijaoston budjetin puitteissa. Aluevalmennukset koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori- ja poniratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille vikellyksessä yksinvikeltäjille, parivikeltäjille ja joukkuealuevalmennusvikeltäjille vammaisratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista Aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella Valmennuksen toteutus ja tukeminen Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajijaostot tekevät lajikohtaisen vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Maajoukkuevalmennusta tuetaan lajijaostojen vuosibudjettien mukaisesti. Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan ja uudistetaan ottaen huomioon kilpailutoiminnan lisääntyvä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. Aluejaostot tekevät lajikohtaisen vuosisuunnitelman aluevalmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Urheilujohtaja jakaa vuosittaisen aluevalmennustuen aluekohtaisesti alueiden hakemusten perusteella. Aluevalmennusta järjestetään ensisijaisesti kyseisellä alueella asuville ratsukoille. 12

13 Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki kriteerit täyttäville ratsastajille lajijaostojen henkilökohtainen valmennustuki MM- ja EM-kilpailuihin ehdolla oleville ratsastajille olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit ja erillisbudjetti, jonka hallinnoinnista vastaa urheiluvaliokunta Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet lajijaostojen erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi valmentaja- ja urheilijasopimukset valmentajakoulutuksen toteuttaminen, katso kohta 4. koulutus. antidopingtyö urheiluoikeudellinen neuvonta ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa 6. Kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan tavoitteena on kansainvälinen menestys kaikissa lajeissa ja ikäryhmissä. Onnistumisen mittarina toimii hyvin vertailu pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite on kehittää ratsukoita kohti vuoden 2012 Lontoon olympialaisia ja paralympialaisia sekä lajien MM- ja EM-tason menestystä. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan joukkuekilpailemiseen maapaikkojen saavuttamiseksi ja tulosvaatimusrajojen ylittämiseksi. Uusien ratsukoiden löytämiseksi kotimaan toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon nuoret ja juniorit Kilpailujärjestelmän kuvaus Järjestelmän tavoite on ohjata kaikki kilpailutoiminta Ratsastajainliiton järjestelmän mukaiseksi, linjata kilpailutoiminnan vaatimukset ja kriteerit sekä taata kilpailumahdollisuus eritasoisille ratsastajille. Kilpailulajit: olympialajit: esteratsastus, kouluratsastus ja kenttäratsastus muut lajit: matkaratsastus, valjakkoajo, vikellys, lännenratsastus, vammaisratsastus, islanninhevosten askellajikilpailut Kilpailutasot kilpailuharjoitus seurakilpailu aluekilpailu kansallinen kilpailu kansainvälinen kilpailu Ikäryhmät poniratsastajat: 16-vuotiaat ja nuoremmat poneilla ratsastavat lapset: vuotiaat (hevosilla) juniorit: vuotiaat nuoret: vuotiaat seniorit: 18-vuotiaista eteenpäin pienet ponit: 140 cm ja pienemmät (valjakkoajossa 120 cm) isot ponit: 140,1 148 cm nuoret hevoset: 4-, 5- ja 6-vuotiaat Kilpailujärjestelmän tarkempi kuvaus esitellään liiton Internet-sivuilla. 13

14 6.2. Kilpailukalenteri Liitto ylläpitää kilpailukalenteria Internetissä olevassa kilpailupalveluohjelmassa KIPA. Kilpailujärjestelyistä vastaavat jäsenseurat. Kalenterissa julkaistaan kutsut kansainvälisiin, kansallisiin ja aluetason kilpailuihin. Ratsastajainliitto muokkaa kilpailukalenterin jäsenseurojen hakemusten perusteella. Jäsenseurat hakevat kansallisten kisojen järjestämisoikeutta liitolta, aluekilpailujen alueelta ja ilmoittavat seurakilpailut alueelle. Ratsastajainliitto sijoittaa sarjakilpailut kalenteriin. Sarjakilpailuiden tarkoitus on taata urakehitys ja toimia seurantajärjestelmänä eri ikäryhmille, eri taitotasoille sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja ei-tavoitteellinen kilpailutoiminta koko kilpailukauden ajalle. Tavoitteena on kehittää kilpailukalenteria jatkossa siten, että mukaan saadaan myös seurakilpailut. Seurakilpailujen saaminen kilpailukalenteriin tuottaa harrastekilpailemisen tilastoja, joiden avulla voidaan osoittaa ratsastuksen harrastekilpailemisen laajuus. Näin kartoitetaan myös kilpailuja järjestävät seurat ja pystytään kohdistamaan tiedotusta ja koulutustarjontaa oikeille kohderyhmille. Kilpailupalveluun lisätään vuonna 2011 maksupalvelujärjestelmä kilpailumaksujen ja palkintorahojen siirtämiseksi suoraan tileille. Lisäksi vuonna 2011 valmistellaan hevosten rokotustietojen siirtäminen kilpailuohjelmaan. Ratsastajainliitto anoo vuosittain kansainväliseltä ratsastajainliitolta (FEI) kansainvälisten kilpailuiden järjestämisoikeutta Suomessa (2 5 kilpailutapahtumaa). Järjestelyistä vastaa Ratsastajainliitto yhdessä jäsenseurojensa ja niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat saaneet liitolta kilpailujen järjestämisluvan. Kansainväliset kilpailut Suomessa vuonna 2011 (alustava suunnitelma): 2.4. CEI*/**/*** matkaratsastus, Vesilahti CIC3* kenttäratsastus, Kerava CSI* + CDI3* este- ja kouluratsastus, Ypäjä CCI2* kenttäratsastus, Tervo CSIO3* / CSIJ+YR-A + CDI3* este- ja kouluratsastus, Hamina (esteratsastuksen Nations Cup) CIC3*/CCI3* kenttäratsastus, Kerava CIC3*/CCI3* kenttäratsastus, Lapinlahti CSI-W/CSIJ+YR-A + CDI3* este- ja kouluratsastus, Helsinki (esteratsastuksen maailmancup) 6.3. Huippu-urheilu Huippu-urheilun päätavoite on saada olympia- ja paralympialajien EM-kilpailuihin täydet joukkueet sekä joukkue/henkilökohtaisten paikkojen hankkiminen 2012 Lontoon olympialaisiin. Vuoden 2011 EM-kilpailuihin varataan erillisbudjetti. Huippu-urheilun tavoitteena on lisäksi menestyminen kansainvälisissä kilpailuissa joukkueilla ja henkilökohtaisesti, Nations Cup -pisteet ja finaalipaikka joukkueosallistuminen ikäkausimestaruuksiin EM- ja PBM-tasolla, nuoret, juniorit, poniratsukot. Tavoitteena PBM-mitalisijat. (PBM = Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut). Tavoitteeseen pääsyä tuetaan lajijaostojen budjeteista ja esteratsastuksen mitaliprojektia lisäksi erillisbudjetilla. maailmancup-pisteet ja finaalipaikat koulu-, kenttä- ja esteratsastuksessa. Urheilun organisaation uudistustyötä jatketaan ja eri toimijoiden tehtäviä selkeytetään. Urheilun matriisimalli päivitetään vastaamaan liiton organisaatiouudistusta. Maajoukkueleirien oheistoimintaa monipuolistetaan lisäämällä mm. ratsastajien fyysisen harjoittelun, testauksen ja asiantuntijaluentojen määrää. Painopisteenä on myös kansallisten Tähtikilpailuiden ja huippu-urheilutapahtumien, joita ovat kotimaan kansainväliset kilpailut, olympialajien SM-kilpailut ja esteiden GP-sarja, varmistaminen ja niiden laatukriteereiden vahvistaminen. Vuonna 2011 päivitetään tähtikilpailuohjeisto, konsultoidaan tähtikilpailujärjestäjiä ja järjestetään kilpailujärjestäjäkoulutus. 14

15 Liiton nuorisotoiminnan teemavuosi otetaan huomioon panostamalla erityisesti nuorten, junioreiden ja poniratsukoiden valmennukseen leiripäivien ja kilpailuvalmennuksen määriä lisäämällä. Estejaoston Nations Cup -erityisprojektia jatketaan. Vuodelle 2011 tehdään joukkueenjohtajasopimus toiminnan koordinoimiseksi. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia jatketaan. Projektisuunnitelman mukaan 2011 painotetaan kansainvälisen tulostason kehittymistä ja ryhmä rajataan urheilutavoitteisiin pääseviin ratsukoihin. Kenttäratsastuksen EM-projektin mukaan pyritään järjestämään kotimaassa kansainvälisiä kilpailuja mahdollistamaan kansainvälisten karsintarajojen ylittävien tulosten tekeminen myös Suomessa. Tukitoimet Urheiluvaliokunnalle varataan erillinen budjetti huippu-urheilutavoitteiden tukemiseksi. Kansainvälisten kilpailun järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten määrittelemällä tavalla Kotimaan Tähtikilpailuiden järjestämistä (SM, GP) tuetaan Liiton nimeämä ratsastuskenttäpohjakonsultti avustaa kilpailujärjestäjiä kenttäpohjien parantamiseksi Suomen Nations Cup ja maailmancup -osakilpailut Kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI) uudet kansainvälisiä kilpailuja koskevat järjestämisvaatimukset asettavat Ratsastajainliitolle suuria haasteita. Laatuvaatimusten lisäksi FEI on vaatinut maailmancup ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen tuntuvaa korottamista vuodesta 2009 alkaen. Esteratsastuksen mc-osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan mc-liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset ratsastajat eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakilpailun järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa lähes 200 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa Helsingissä. Nations Cup -osakilpailu kotimaassa tuo puolestaan tärkeitä pisteitä suomalaisille ratsastajille ja mahdollisuuden kilpailla harvinaisessa joukkuekilpailussa. Molemmat kotimaassa järjestettävät tapahtumat toimivat myös ponnahduslautoina urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat myös avainasemassa ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja. Ratsastajainliitto jatkaa opetusministeriön, kuntien ja järjestäjien kanssa työtä Suomen osakilpailujen varmistamiseksi Kotimaan kilpailutoiminta Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja -ohjeet, joiden avulla ylläpidetään tasa-arvoista kilpailutoimintaa. Tavoitteena on, että kilpailutoiminnassa noudatetaan yhteisiä sääntöjä hyvän urheiluhengen mukaisesti. Kilpailusääntöjen yleiseen osaan (KS I) ja lajisääntöihin tehdään tarvittaessa tarkennuksia. Tarjoamalla koulutusta, ylläpitämällä sääntöjä ja kehittämällä olosuhteita tarjotaan turvalliset harrastekilpailumahdollisuudet. Kilpailijoiden urakehitystä tuetaan mm. sarjakilpailujärjestelmän ja -sääntöjen avulla. Sarjakilpailut 2011 löytyvät lajijaostojen toimintasuunnitelmista. Ratsastuksen yleistä perustaitotasoa kohotetaan tehostamalla ratsastus- ja hevostaitomerkkien markkinointia ja kannustamalla seuroja ja talleja järjestämään merkkien suoritustilaisuuksia. Kilpailujen järjestäjille suunnattua tiedotusta ja koulutustarjontaa lisätään. Nuorisoteemavuoden kunniaksi aktivoidaan nuorten kilpailutoimintaa tarjoamalla palkintoja nuorille, juniori- ja poniratsukoille avoimiin aluekilpailuihin. Aikuisten omat seurakilpailut käynnistetään talleilla ja seuroissa. Kilpailuille etsitään yhteistyökumppani. Kilpailujen tarkoituksena on kannustaa aikuisratsastajia tavoitteelliseen harrastamiseen ja mukavaan yhdessäoloon. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan uusitaan ja päivitetään vuoden 2011 sääntömuutoksien mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. 15

16 Juniori- ja poniratsastajien Hevoshullu Powercup -kilpailusarjaa jatketaan ja kehitetään. Hevoshullu Powercup -finaali järjestetään Lahdessa Takkulan ratsastuskeskuksessa. Valtakunnallinen Hevostaitomestaruuskilpailu järjestetään 7.5. Kouvolan raviradalla Tukitoimet Kotimaisen kilpailutoiminnan kehittäminen Vuoden 2009 vuosikokouksen päätöksen mukaisesti Ratsastajainliitto perii alue- ja kansallisissa kilpailuissa ns. starttimaksun. Tämä 2 euron maksu käytetään kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2011 kilpailumaksulla rahoitetaan mm. Laakson ratsastusstadionin uudistamisprojektia, kenttäratsastuksen maastoratojen nostamista kansainväliselle kolmen tähden tasolle, kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamistoimenpiteitä ja kotimaisen kilpailutoimintaan liittyviä muita kehittämisprojekteja. Taloudellinen tuki Ratsastajainliitto tukee kansallisten sarjakilpailuiden toteuttamista. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimukset. Mahdollisia rahoituskanavia selvitetään suorituspaikkojen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäksi liitto tukee lisenssikoulutusten järjestämistä sekä tarjoaa palkintoja suunnitelmien mukaisiin harrastekilpailuihin. Olosuhteet Ratsastuskenttien pohjatutkimuksella tuetaan kilpailujen järjestäjiä ja parannetaan kilpailuolosuhteita. Liitto teettää Kenttämestarioppaan ohjeistamaan ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamista ja huoltoa. Oppaan arvioidaan valmistuvan Liitto tukee keskeisessä asemassa olevien kilpailukenttien uudistushankkeita mahdollisuuksien mukaan. Ratsastajainliitto ylläpitää kilpailukalustoa, jota vuokrataan seurojen käyttöön. Kalustoon hankitaan tarpeen mukaan täydennystä. IT-järjestelmiä ylläpidetään ja kehitetään: kilpailupalvelujärjestelmää (KIPA) ja tulospalveluohjelmaa (Equipe). KIPAan avataan mahdollisuus maksaa kilpailumaksut Internetin kautta. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös rahapalkintojen maksamisen suoraan kilpailijan tai hevosenomistajan tilille. Kilpailupalvelujärjestelmään lisätään hevosten rokotetiedot. Equipen online-ominaisuus on kilpailujärjestäjien käytössä. Se mahdollistaa kilpailun tulosten online-seuraamisen netissä sivustolla Koulutus Kilpailutoimihenkilöiden koulutusta sekä kilpailujen järjestäjäkoulutusta järjestetään. Katso tarkemmin Koulutus, kohta Eettisyys Ratsastajainliitto antaa antidopingvalistusta sekä urheilijoita että hevosia koskien. Antidopingtyön ja sääntöjen laatimisen tavoitteena on puhdas ja rehti urheilu. Dopingvalvonta tapahtuu yhteistyössä ADT:n ja Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan kanssa. Liiton organisaatioon kuuluu sääntövaliokunta, joka vastaa kilpailusääntöjen päivittämisestä, eettisten ja oikeusturva-asioiden valiokunta, joka antaa valistusta jäsenkunnalle eettiseen toimintaan liittyvissä asioissa ja käsittelee tarvittaessa eettisten sääntöjen rikkomuksia sekä hallituksen nimeämä kurinpitolautakunta, joka käsittelee kurinpitorikkomuksiin liittyviä asioita. Vuosikokouksen valitsema valituslautakunta käsittelee hallitukselle osoitettuja valituksia kurinpitolautakunnan päätöksistä. Mahdollisista dopingrikkomuksista annetut rangaistukset vahvistaa aina liiton hallitus. Komiteoiden tehtävänä on valistaa ja tiedottaa sekä varmistaa liiton ja sen jäsenten, etenkin kilpailijoiden, oikeusturva. Liiton hallituksen ja toimiston tehtävänä on tiedottaa kaikkia osapuolia eettisyyteen liittyvissä asioissa. 16

17 6.7. Antidopingtyö Ratsastajainliitto edistää kansallista ja kansainvälistä antidopingtyötä yhteistyössä Suomen ADT:n ja eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan kanssa. Liitto osallistuu kansainvälisten aloitteiden laadintaan ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin antidopingtyön edistämiseksi. Tavoitteena on puhdas urheilu ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen mm. Suomen ADT:n, Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan, WADA:n sekä FEI:n sääntöjä ja ohjeita noudattaen. Lajisäännöt ja dopingmääräykset päivitetään vuosittain ja ne julkaistaan liiton Internet-sivuilla sekä toimitetaan pyynnöstä paperiversiona. Laaditaan urheilija- ja valmentajasopimukset. Sopimuksissa on huomioitu ADT:n säännöt ja ohjeet. Järjestetään toimihenkilö- ja valmentajakoulutusta sekä jaetaan antidopingia koskevaa tietoa ja valistusta harrastajille, kilpailijoille, valmentajille ja kilpailuorganisaatioissa toimiville koulutuksissa, liiton Internetsivuilla ja jäsenlehdessä. Varataan antidopingtyölle erillisbudjetti toiminnan toteuttamiseen. Sovitaan vuosittaisesta hevosten testaustoiminnasta kansainvälisen lajiliiton yhteyseläinlääkärin kanssa Suvaitsevaisuus Ratsastus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen urheilulaji, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samoissa luokissa. Kilpailujärjestelmässä kilpailuluokkavaatimukset säädellään ratsastajan tai ratsukon taitotason mukaan. Myös rajattuja kilpailuluokkia voidaan järjestää. Eri kilpailutasoilla ja -luokilla mahdollistetaan kaikille mahdollisuus osallistua kilpailemiseen omien resurssien mukaisesti. Erityisryhmille on omat vammaisratsastuksen lajisääntönsä kilpailutoimintaan sekä sääntölisäykset apuvälineiden käytöstä osallistuttaessa muiden ratsastuksen kilpailulajien toimintaan. 7. Harraste- ja seuratoiminta Ratsastajainliiton harraste- ja seuratoiminta pohjautuu vuonna 2008 julkaistuun Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategiaan. Strategiassa on esitelty kattavasti ratsastuksen toimialat ja se pitää sisällään kaiken harrastamisen kaikissa ikäluokissa. Strategiassa esitetään liiton arvot, päämäärät ja toiminnan osa-alueet, jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua, ja se ohjaa liiton uutta organisaatiota kokonaisvaltaiseen toimintatapaan. Harraste- ja seuratoiminnassa vahvistetaan alueiden, seurojen ja tallien yhteistyötä entisestään. Lapset ja nuoret ovat kaiken toiminnan ydin. Seuratoiminta on tulevina vuosina Ratsastajainliiton painopisteenä. Organisaation uudistamisen kautta seuratoimintaan on varattu lisää resursseja. Seurapalvelutiimi keskittyy seuratoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja jäsenpalveluihin. Sen vastuulla on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten harrastetoimintaa sekä turvata sen jatkuvuus kaikessa seuratoiminnassa. Tiimi huolehtii yhteistyössä talli- ja aluetiimin kanssa myös terveys- ja kuntoliikunnasta. Talli- ja aluetiimin vastuulla on jäsentallien toiminta, ja se huolehtii myös tallitarkastajien ja aluesihteereiden koulutuksesta. Kilpailu- ja koulutustiimi vastaa kilpailu- ja koulutustoiminnan suunnittelusta sekä toimihenkilökoulutuksesta. Harrasteliikuntatiimi vastaa jatkossa harrastekilpailuista sekä kunto- ja terveysliikunnasta. Organisaatio täydentyy vuoden 2011 aikana, jolloin harrasteliikuntatiimi eriytetään omaksi kokonaisuudekseen. Käytännön toimintaan osallistuvat myös assistentit, vammaisratsastuksen lajivastaava sekä aluesihteerit. Aluesihteereiden tehtävänä on aluetason tehtävien koordinointi ja toteutus, työtehtävät ovat pitkälti seuratoimijoiden palvelemista. Liiton harraste- ja seuratoiminnalla tuetaan alueiden, seurojen ja tallien toimintaa laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja ja kannustamalla alueita, seuroja ja talleja oman toimintansa kehittämiseen. Liiton toimiston tehtävänä on valtakunnallisten järjestelmien laatiminen ja kehittäminen. Ratsastajainliiton harraste- ja seuratoimintaa ohjaa harrastevaliokunta. Harrastevaliokunta laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman, jossa määritellään nuoriso-, aikuis-, erityisryhmä-, seura- ja tallitoimintaan liittyvät 17