Suomen Ratsastajainliitto ry.

Transkriptio

1 Suomen Ratsastajainliitto ry TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Toimintasuunnitelma Esipuhe 3 2. Organisaatio Organisaatiouudistus Toimintatavat Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Aluetoiminta Tallijärjestelmä 7 3. Pääteema 7 4. Koulutus Valmentajakoulutus Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Nuorisotoiminnan koulutus Harraste- ja seuratoiminnan koulutus Ammatillinen koulutus Valmennus Valmennusjärjestelmän kuvaus Valmennusryhmät Valmennuksen toteutus ja tukeminen Kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminta Kilpailujärjestelmän kuvaus Kilpailukalenteri Huippu-urheilu Eettisyys ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Antidopingtyö Harraste- ja seuratoiminta Aluetoiminta Seura- ja jäsenpalvelut Tallitoiminta Hevostaitojen edistäminen Harrasteliikunta Erityisryhmien ratsastus Edunvalvonta, yhteiskunta, olosuhteet Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Olosuhteet ja turvallisuus Markkinointi ja viestintä Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Viestintä Talous Jäsenmaksut Yhteisöjäsenmaksut Green Card Lisenssit ja kilpailuluvat Toimitusmaksu 34 Talousarvioehdotus toimintasuunnitelman lopussa. Alueiden toimintasuunnitelmat erillisessä liitteessä. Syyskokouksen tekemät muutokset on merkitty punaisella. kannessa Anne Ahonen ja tytär Bettina Luopioisten Ratsastuskeskuksessa, kuva Sonja Holma. 2

3 1. Esipuhe Suomen urheilumaailman rakenteiden muutosprosessi Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry perustivat yhdessä uuden järjestön, Valo ry:n, 18. kesäkuuta Valo aloittaa täyden toiminnan vuoden 2014 alusta. Sen tehtäviä ovat yhteisten valintojen toteuttaminen, yhteistyön johtaminen ja koordinointi aluejärjestöjen kanssa sekä jäsenjärjestöille tarjottavien palveluiden johtaminen ja organisointi. Huippu-urheilun ja seuratoiminnan kehittäminen ovat toiminnan keskeisiä asioita. Suomen Ratsastajainliitto on käynyt keskustelua Valon kanssa jäsenyydestä organisaatiossa. Ratsastajain liittoa huolestuttaa aikuisliikunnan ja harrasteliikunnan jääminen paitsioon sen toiminnassa. Tämän johdosta Ratsastajainliitto ei ole vielä liittynyt Valoon. Suomen Ratsastajainliiton strategia ja organisaatio sekä Hyvä hallintotapa -projekti Ratsastajainliiton organisaatiota on täsmennetty vuoden 2013 aikana. Hyvä hallintotapa -projekti saatiin päätökseen ja organisaation toimintaohje julkaistiin liiton nettisivuilla. Uudessa organisaatiossa keskeiseen asemaan on nostettu alueet ja niiden kautta seurat sekä lajikomiteat. Hallitus ja liiton toimisto käyvät suunnitteluprosessin mukaisesti keskustelua alueiden ja komiteoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää liiton toimintaa vastaamaan jäsenten ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeita ja vaatimuksia. Toimintasuunnitelmien toteuttamista ohjaa neljä ryhmää: alueiden puheenjohtajisto, huippu-urheilun johtoryhmä (HUJO), kansallisen urheilun johtoryhmä (KUJO) ja seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä. Toimiston organisaatiomuutosta on käytännön kokemusten perusteella hiottu vielä syksyllä Organisaatiota kehitetään edelleen vuoden 2014 aikana. Vuoteen 2020 tähtäävän uuden strategian valmistelu on käynnissä. Nykyinen strategia on tehty vuoteen Hyvä hallintotapa -projektin ja organisaatiomuutosprosessin puitteissa jo tehty työ luo hyvän pohjan strategialle. Sitä valmistellaan neljässä ryhmässä: huippu-urheilu, kansallinen urheilu, harraste toiminta ja viestintä. Strategiatyön sitoo yhteen erillinen koordinointiryhmä. Strategian periaatteet esitellään syyskokoukselle 2013 ja kokonaisstrategia valmistuu vuoden 2014 aikana. Ensimmäinen luonnos esitellään kevätkokouksessa Liitto on käyttänyt Jukka Pekkalaa asiantuntijana strategian kokoamisessa. Seura- ja tallipalvelut Ratsastajainliiton seuratoiminta pohjautuu Suomen urheilumaailman yhteiseen seuratoiminnan visioon 2020: Seuroissa urheillaan ja kilpaillaan, liikutaan ja liikutetaan, opitaan ja osataan, tehdään ja toimitaan yhdessä. Seuratoiminta antaa iloa, elämyksiä ja merkityksiä elämään. Liiton toiminnan painopisteenä on seuratoimijoiden kouluttaminen ja tukeminen niin, että samalla vahvistetaan vapaaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Seurapalveluja kehitetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Seurakehittäminen ja seurakehittäjien tarjoamat kehityskäynnit ovat konkreettinen liiton tarjoama jäsenetu seuroille myös vuonna Ratsastuskoululaisen vuosi -teemaa hyödynnetään harrasteratsastajan polun jalkauttamisella käytäntöön, ajatuksena antaa yksi työväline lisää kehittymiseen tuntiratsastajana. Osana strategiatyön käytännön toteutusta käynnistetään nuorisotoiminnan projekti, jonka tavoitteena on saada syrjäytyneitä lapsia ja nuoria mukaan lajin pariin. Kyseessä on pilottihanke, johon haetaan yhteistyötahoja järjestöistä ja yhteiskunnan vaikuttajista. Ratsastajainliiton jäsentallikriteereitä on päivitetty vuoden 2013 aikana. Vuonna 2014 voimaan astuva, tallien tilavaatimuksia koskeva lainsäädäntö on otettu huomioon uusissa kriteereissä. Toimiva talli -opas on päivitetty ja se ilmestyy vuoden 2014 alussa. Tallitarkastajan nimike muutetaan tallineuvojaksi ja tallitarkastuksen sijaan käytetään nimitystä tallikäynti. Urheilutoiminnan haasteet Huippu-urheilun päätavoitteet ovat MM- ja EM-kilpailuissa, Nations Cup -esteratsastuskilpailuissa ja ikäkausijoukkueiden menestymisessä Euroopan sekä Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuksissa. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat merkittävässä roolissa urheilijoiden kehittymisedellytysten ja lajin näkyvyyden kannalta. Tärkeimmät kansainväliset kilpailut Suomessa ovat esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu lokakuussa Helsingissä ja esteratsastuksen Nations Cup -kilpailu, joka järjestetään kolmen tähden tasolla Ypäjällä elokuussa, mikäli rahoitus järjestyy. Suomessa järjestetään kansainväliset kilpailut myös kenttä-, koulu-, matka- ja lännenratsastuksessa. Huippu-urheilun muutosryhmään kuuluneen Jorma Vertaisen kanssa jatketaan Urheilijan polun jalkauttamista. Seura- ja aluevalmennusjärjestelmien kehittäminen ja urheilijakohtainen urasuunnittelu ovat vuoden 2014 tärkeimpiä toimenpiteitä. Tähän prosessiin kuuluu vuonna 2013 aloi- 3

4 tettu Talent-ohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa perusasioiden laadukas opettaminen varhaisessa vaiheessa, seuravalmennuksen aktivointi ja seuranta sekä menestysedellytyksiä omaavien uusien ratsastajien nousujohteinen kehitys. Samalla aktivoidaan ratsastuksen urheiluakatemiatoimintaa, jossa Ypäjän Hevosopistolla on keskeinen rooli. Panostusta tuloksia tuottaneeseen kilpailuvalmennukseen sekä maajoukkuetoiminnan oheisharjoitteluun ja tukipalveluihin jatketaan. Liitto jatkaa ratsastuksen olosuhdeprojektien tukemista ja kilpailutoiminnan kehittämistä. Liitto on panostanut Laakson ratsastusstadionin kehittämiseen euroa. Helsingin kaupungin toteuttaman projektin kokonaisbudjetti on euroa, ja se jatkuu vuonna Laakson kentän pohjan peruskorjaus valmistui vuonna 2011 ja kastelujärjestelmä sekä IT-yhteyksien parantaminen Iltakilpailut mahdollistava valaistus on valmistunut syksyllä 2013 ja otetaan käyttöön Lisäksi tuetaan muutamien keskeisten kansallisten kilpailukenttien uudistamista. Muita kilpailutoiminnan kehittämisprojekteja ovat Ratsastajainliiton koko kilpailujärjestelmän uudistaminen sekä Helsinki Horse Show ssa kritiikkiä saaneen kilpailukaluston vaihtaminen. Suomen Ratsastajainliitto järjesti ainutlaatuisen hevostapahtuman Helsingin Olympiastadionilla Ratsukot kilpailivat stadionilla ensimmäisen kerran sitten vuoden 1952 olympialaisten. Hevoset Stadikalla -tapahtuma oli suunnattu koko perheelle ja ohjelmassa oli sekä kilpailuja että näytöksiä. Kilpailuluokkina olivat ulkokauden tärkeimmät finaalit: LähiTapiola Grand Prix, Volkswagen Leading Rider, Poni GP ja Racing Trophy 5-, 6- ja 7-vuotiaille hevosille. Katsojamäärät ylittivät tavoitteen, ja paikalla oli yli henkilöä. Yle lähetti 1,5 tunnin mittaisen koosteen tapahtumasta sunnuntaina. Stadionin ulkoalueella oli neljänkymmenen näytteilleasettajan expo ja kotieläinpiha, johon ei tarvittu pääsylippuja. Tapahtuman taloudellinen tulos on lähellä nollaa, mikä oli tavoitteena. Olemme vuonna 2013 saaneet nauttia ennätyksellisen monista sekä kansallisista että kansainvälisistä ratsastustapahtumista Ylen televisioinneissa. Liitto on vastannut osasta tuotantokustannuksista, ja kokonaiskulut ylittävät euroa vuodessa. Televisiointeja jatketaan yhteistyössä Ylen kanssa vuonna Liiton talous Vuoden 2014 budjetti on laadittu euroa alijäämäiseksi. Ranskassa järjestettävät maailmanmestaruuskilpailut rasittavat budjettia samalla määrällä, ja hallitus on aiempien vuosien aikana kerännyt likviditeettipuskurin, jonka avulla alijäämä voidaan hoitaa liiton hyvää likviditeettiä vaarantamatta. Liitto on käynyt jatkuvaa keskustelua LähiTapiolan kanssa tapaturmavakuutusten kehittämiseksi. Muutama vuosi sitten käyttöön otetun lisävakuutuksen on ottanut liki jäsentä. Tapaturmat ovat määrällisesti kasvussa, ja hoitokulujen keskihinta on noussut noin 500 euroon. Valtaosa loukkaantuneista on aikuisia. Tapaturmavakuutus on ollut menneinä vuosina LähiTapiolalle kannattamaton, jopa tappiollinen. Vakuutuksesta on tämän vuosikymmenen aikana saanut korvauksen yli liiton jäsentä. Korvaussumma nousee vastaavalta ajalta yli neljään miljoonaan euroon. Liiton maksamat vakuutusmaksut jäävät selvästi tätä korvaussummaa pienemmiksi. Näiden lukujen valossa voi todeta, että vakuutusturva on jäsenistölle tärkeä etu. LähiTapiola nostaa vakuutusmaksua neljällä eurolla vuonna Sen osuus liiton jäsenmaksussa nousee 12 eurosta 16 euroon. Samalla kuitenkin myös vakuutusehdot paranevat. Hoitokulujen enimmäiskorvausmäärä nousee euroon (2013: 5.100), kuoleman vakuutusmäärä euroon (2013: 5.100) ja haitan vakuutusmäärä euroon (2013: ). Vapaaehtoisen lisävakuutuksen hoitokulujen määrä on euroa, vakuutuskorvaus kuoleman varalta euroa ja korvaus pysyvän haitan osalta korottuu euroon. Näin jäsenistö saa rahoilleen enemmän vastinetta ja nykytason lääkäri- ja toimenpidekuluihin paremmin soveltuvan vakuutusturvan. Ratsastajainliiton hallitus esittää tämän johdosta vuosikokoukselle, että junioreiden jäsenmaksu korotetaan kolmella eurolla ja senioreiden jäsenmaksu viidellä eurolla. Green Card -maksua ehdotetaan korotettavaksi viidellä eurolla ja lisävakuutusta eurolla. Varainhankinnassa yhteistyötä jatketaan Hevosopiston ja Helsinki Horse Show n kanssa. Stadionin varainhankinta onnistui myös tyydyttävästi, ja myös Horse Show onnistui saamaan uusia kumppaneita. Taloudellinen tilanne on maassamme edelleen huonon kilpailukykymme ja yhteiskunnan rakennemuutostarpeiden takia huolestuttava. Tämä asettaa varainhankinnalle kovia haasteita ratsastuksen kasvavasta suosiosta huolimatta. Suomen ratsastusurheilun taso on noussut ja olemme saaneet nähdä menestystä ja hyviä suorituksia yhä laajemmalla rintamalla. Rion olympialaisiin tähtäävä suunnittelu on jo aloitettu, ja valmistelut jatkuvat vuoden 2014 aikana. On ensiarvoisen tärkeää, että liiton talous on kunnossa, jotta voimme tarjota lahjakkaille urheilijoille mahdollisuuden edetä omalla urheilijanpolullaan olympiatasolle saakka. Maailmanmestaruuskilpailut Ranskassa ovat merkittävä etappi sillä tiellä. Lokakuussa 2013 Fred Sundwall pääsihteeri 4

5 2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920, ja se on Kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi ottaa vastaan vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluejaostot. Hyvä Hallintotapa -projektin yhteydessä liiton organisaatiota on tarkennettu ja kaikkien liiton toimielinten tehtävät on kirjattu ylös. Toimiston organisaatio on jaettu kahteen tiimiin, joiden vetäjillä on vastuu kokonaisuuden hallinnasta sekä toiminnasta ikäryhmittäin. Toinen tiimi vastaa huippu-urheilusta sekä kilpailu- ja koulutustoiminnasta ja toinen seura-, alue- ja tallipalveluista. Hallinto, johon kuuluu varainhankinta, edunvalvonta, viestintä ja talous, toimii matriisina organisaatiossa. Kaikkien toimihenkilöiden toimenkuvat on avattu Hyvä Hallintotapa -ohjeistossa. Kirjanpito- ja talouspalvelut sekä jäsenlehteen liittyvät palvelut ostetaan talon ulkopuolelta. Kaluston huolto ja vuokraustoimintaan liittyvät käytännön järjestelyt siirretään ensi vuonna ulkopuoliselle yritykselle. Liiton toimielimet esitellään tarkemmin jäljempänä tekstissä, liiton Hyvä Hallintotapa -ohjeistossa sekä liiton nettisivuilla. Vuosikokous nimeää valituslautakunnan. Keväällä 2011 nimetty huippu-urheilun johtoryhmä (HUJO) vastaa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä ratsastuksen huippu-urheilusta. Maajoukkueiden operatiivisesta toiminnasta huolehtii kuhunkin lajiin ja ikäryhmään nimetty maajoukkuejohto. Lajikomiteat toimivat asiantuntijaeliminä ja vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja lajikohtaisesta kehittämistyöstä. Koulutustoiminnasta ja -järjestelmän kehittämisestä vastaa koulutusvaliokunta. Keväällä 2013 perustettu kansallisen urheilun johtoryhmä (KUJO) on asiantuntijayksikkö, jolla on kokonaisvastuu kotimaisesta kilpailutoiminnasta. KUJO toimii itsenäisesti hallituksen alaisena ja yhteistyössä HUJOn kanssa. Sen painopistealueita ovat yhteiset linjaukset, strategian toteutumisen seuranta ja urheilijan polun toteutumisen varmistaminen. KUJO laatii kotimaisen urheilun strategian ja pitkän tähtäimen suunnitelman, ohjeistaa ja valvoo lajikomiteoiden toimintaa sekä johtaa, seuraa ja kehittää kotimaista kilpailutoimintaa. HUJO kokoaa vuositason toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvän talousarvion yhteistyössä lajikomiteoiden kanssa. Harrastetoiminnan tulevaisuuden tavoitteet, visiot ja strategiset linjaukset on laatinut erikseen valittu brändityöryhmä, joka koostui yhteiskunnan vaikuttajista, viestintäalan ammattilaisista sekä hevosalan asiantuntijoista. Brändityöryhmä vaikutti ratsastusharrastuksen kehitykseen suunnittelu- ja strategia prosessien yhteydessä. Seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä perustettiin keväällä Johtoryhmän tehtävänä on vastata seura- ja tallipalveluiden kehittämisestä sekä suurten linjausten laatimisesta. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harraste- ja yksityistallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt sekä hevosalan oppilaitokset ja muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. Toiminnan kehittymistä tarkastellaan seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella. Vuotuisesti seurataan myös mm. lisenssien, kilpailujen, ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määriä. 5

6 Liiton kansainvälinen toiminta Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ratsastuksen edistämiseksi. Liitto on Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sekä Eurooppalaisen ratsastajainliiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa kokouksissa. Ratsastajainliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen on mukana FEIn kehitysohjelman johtoryhmässä. Professori Kyra Kyrklund on ratsastajien edustaja FEIn kouluratsastuskomiteassa sekä International Dressage Riders Clubin puheenjohtaja. Tom Gordin on kansainvälisen kilpailujärjestäjien yhdistyksen (AJO) puheenjohtaja Organisaatiouudistus Ratsastajainliitto on vuosina uudistanut organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Liiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku, joka koostuu tämän kehitysvaiheiden kokonaisuudesta eri elämänvaiheissa. Se näkyy uudessa organisaatiossa siten, että seuratoiminnan rooli korostuu entisestään, huippu-urheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista ja lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Ratsastajainliitto aloitti strategiansa päivitystyön vuonna Uuden organisaation avulla strategiset linjaukset hahmottuvat päästrategian ohella kunkin toimialan alle entistä selkeämmin. Laadittava strategia ohjaa toiminnan suunnittelua ja tukee organisaatiota kokonaisvaltaiseen elämänkulkuajatteluun. Vuonna 2011 käynnistetty Hyvä hallintotapa -projekti esitti muutoksia liiton toimintasääntöihin sekä laati liiton hallinnolle toimintaohjeen, joka valmistui syksyllä Hyvä hallintotapa -projektia jatketaan prosessikuvauksilla vuonna Vuosikokouksien yhteyteen järjestetään seuraseminaari, urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja tuoda esiin jäsenseurojen, henkilöjäsenten sekä lajiaktiivien mielipiteitä. Nämä seminaarit toimivat osana liiton vuosisuunnitteluprosessia. 2.2 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan koko urheilujärjestön yhteisiä Reilun Pelin periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa myös valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat nykyiseen Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategiatyöhön, joka on julkaistu liiton nettisivuilla. Uuden strategian päivitys on työn alla. Toimintaamme ohjaavat arvot: Ihminen Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasa-arvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Kunnioitamme toisiamme kaikessa toiminnassamme. Hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme. 6

7 2.4. Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Seurapalvelutiimi laatii vuonna 2014 alueellisille vapaaehtoistoimijoille Aluetoimijan käsikirja -oppaan, jonka tarkoituksena on toimia aluetoiminnan käytännön apuna ja vapaaehtoistoimijoiden tukena. Aluetoiminta on kuvattu tarkemmin kohdassa 7.1. sekä alueiden omassa erillisessä liitteessä. Tawast Riders, kuva Tiia Vilmunen Tallijärjestelmä Ratsastajainliiton jäsentallit on jaettu kolmeen luokitukseen: ratsastuskouluihin sekä harraste- ja yksityistalleihin. Jäsentallien toiminnan painopisteinä ovat hevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinen henkilökunta. Liitto tarkastaa tallin toimintaperiaatteet ennen sen hyväksymistä jäseneksi. Hyväksytty talli sitoutuu ylläpitä mään liiton toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa. Tallijärjestelmä on kuvattu tarkemmin liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto tukee ja ohjeistaa jäsentallien toimintaa tarjoamalla koulutusta, edunvalvontaa ja tallineuvojien (entinen tallitarkastaja) asiantuntijapalveluita. Tallineuvojat suorittavat 1-1,5 vuoden välein tallikäynnin (entinen tallitarkastus) jokaiseen liiton jäsentalliin. Tallikäynnillä tutustutaan käytännön tilanteeseen ja opastetaan mm. hevosen hyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja asiakaspalvelussa. Tallikäynnistä laaditaan kirjallinen raportti, joka lähetetään myös talliyrittäjälle. Liitto tiedottaa jäsentalleja ajankohtaisista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaan. Lisäksi tallien toivotaan tutustuvan Laatuportaat -käsikirjaan ja kehittävän toimintaansa sen avulla. 3. Pääteema 2014 Vuosi 2014 on ratsastuskoululaisen teemavuosi. Teemavuonna nostetaan esille lajin vankkaa harrastetoimintaa, lasten ja nuorten liikkumista sekä ratsastusalan yrittäjyyttä. Teemaa käsitellään erikseen jokaisen toimialueen sisällä. 7

8 4. Koulutus Ratsastajainliitto ja sen alueet kouluttavat jäsenistöään ja muita lajista kiinnostuneita valmentajiksi, toimihenkilöiksi kilpailuihin ja muihin tehtäviin, ratsastuksen harraste- ja nuorisotoimintaan, erityisliikunnan ohjaukseen ja järjestötoimintaan. Koulutus on suunnattu vapaaehtoistoimintaan eikä se anna ammatillista pätevyyttä. Koulutukset on koottu koulutusjärjestelmäksi, jossa määritellään kunkin koulutuksen kohderyhmät, sisällöt, lähtötasovaatimukset, kouluttajat sekä toimihenkilöoikeuksien myöntämisperusteet. Vuoden 2014 tavoitteena on kansainvälisen koulutuksen käytäntöjen tarkistaminen, koulutusmateriaalien päivittäminen, sähköisen koulutustyötilan käyttöönotto sekä mentor-projektin käynnistäminen. Koulutusjärjestelmän tarkistus valmistui Toimihenkilöiden urapolkuja on selkiytetty ja kaikista tarjolla olevista koulutuksista on olemassa kuvaukset. Koulutusten sisällöt esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla, joilla julkaistaan myös koulutuskalenteri. Vuoden alun koulutukset kootaan koulutuskirjeeseen, joka lähetetään seuroille ja toimihenkilöille sähköpostilla. Koulutusten järjestelyistä vastaavat liiton ohella aluejaostot, Ypäjän Hevosopisto sekä ratsastusseurat sopimuksen mukaan. Ratsastajainliitto nimeää kouluttajat kullekin koulutukselle, valinnoissa painavat lajikokemus ja kouluttajataidot. Kouluttajalista julkaistaan liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto pitää yllä rekisteriä toimihenkilökoulutuksen hyväksytysti suorittaneista jäsenistään ja järjestää lisenssikoulutusta tietojen ajan tasalla pitämiseksi. Lisäksi järjestetään lajiseminaareja ja kouluttajakoulutusta. Ratsastuksen perustaitojen opettamisen ja ohjaamisen tulee liiton näkemyksen mukaan olla ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden vastuulla. Liiton tallijärjestelmässä edellytetään, että tallien toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta, mikä on tärkeää oppimisen ja turvallisuuden sekä hevosten hyvinvoinnin kannalta. Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, mikä on lajille suuri rikkaus. Ratsastajainliitto tekee niiden kanssa aktiivisesti yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, koulutustarjonnan varmistamiseksi ja opinnäytetöiden sekä tutkimusten osalta. Liitto lähettää kouluttajille ajankohtaisia tiedotteita vähintään kahdesti vuodessa. Kouluttajille on tarjolla yhteisesti tuotettua kurssimateriaalia, mm: PowerPoint-diasarjat Mahdolliset teoriakokeet ja vastaukset Kurssitodistukset ja seurantalomakkeet Tuomareille ja muille lisenssitoimihenkilöille tarpeen mukaan: SRL Yleiset kilpailusäännöt (KSI), SRL Eläinlääkintäohjeet, FEI Code of Conduct, SRL lajisäännöt, (KSII -IX), FEI Stewards Manual (lajiosa) Palautelomakkeet kurssilaiselle ja kouluttajalle Kouluttajan palkkiolomake- ja matkalaskupohjat Vuoden 2013 aikana on tuotettu mm. stewardi peruskurssi -materiaali. Liitolta löytyy aineistoa myös esteratsastuksen stewardien, kenttätoimihenkilöiden, kilpailunjärjestäjien, tyylituomareiden, estetuomareiden, hevoskerhonohjaajien sekä turvallisuuspäälliköiden kouluttamiseksi. Viestintäkoulutusta varten on laadittu koulutusmateriaalit ja koulutuksia toteutetaan eri ryhmille niiden omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien: seurat ja tallit, maajoukkuetason urheilijat ja avainasemassa olevat toimihenkilöt. Koulutus voidaan sisällyttää mukaan muihin koulutuskokonaisuuksiin. Materiaalien työstöä jatketaan vuonna Kouluttajat saavat materiaalit sähköisessä muodossa kilpailu- ja koulutuspäälliköltä pyydettäessä. Koulutusmateriaalin uudistamisesta ja päivittämisestä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Kouluttajakoulutuksen ja kouluttajien täydennyskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutusvaliokunta. Koulutusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää liitolta myös kilpailusääntöjen ja niihin liittyvien määräysten ja ohjeiden päivittämistä ja tuottamista. Kilpailusääntöjen yleisen osan (KSI) uusin versio astui voimaan Lajisääntöihin tehtävät päivitykset astuvat voimaan Liitto tuottaa ja kääntää ammattikirjallisuutta tarpeen mukaan. Vuonna 2013 valmistui Valmentaudu tavoitteellisesti -opas, jonka tavoitteena on tukea kilpailijoita urasuunnittelussa ja arkityöskentelyssä Valmentajakoulutus Liiton valmentajakoulutusjärjestelmän kehittämistä jatketaan muuttuneen organisaation ja uusien hankkeiden mukaisesti. Ratsastajainliitto vastaa valmentajakoulutuksen toteutuksesta tasoilla I II yhteistyössä alueiden, hevosalan oppilaitosten ja urheiluoppilaitosten kanssa. Vuonna 2013 pilottihankkeena toteutettua I-tason yhteiskoulutusta AKK Motorsport ry:n (autourheilun keskusliiton), Moottoriurheiluliiton sekä Purjehdus- ja veneilyliiton kanssa Vierumäellä jatketaan. Tasolle III IV hakeutuvat valmentajat ohjataan urheiluopistojen ammattivalmentajakoulutukseen ja tasolle V hakeutuvat valmentajat Jyväsky- 8

9 län yliopistoon. Liitto tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa valmentajaopiskelijoiden työnohjauksessa. Vuonna 2014 järjestetään I- ja II -tason valmentajakoulutus sekä 2 3 valmentajaseminaaria, jotka ovat samalla lisenssikoulutuksia. Valmentajakoulutuksen sisältö tarkistetaan Kilparatsastajan urapolku -työn ja 365 -arkiharjoitteluprojektin tavoitteiden mukaiseksi. Koulutuksen rakenteesta vastaa urheilujohtaja. Vammaisratsastusvalmentajien oman koulutusosion suunnittelua jatketaan Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Toimihenkilökoulutuksia järjestävät Ratsastajainliitto ja sen aluejaostot. Uusien toimihenkilökoulutusten lisäksi tarjotaan täydennys- eli lisenssikoulutuksia jo oikeudet omaaville toimihenkilöille. Vuonna 2014 järjestetään seuraavat koulutukset: Equipe- ja Kipa-ohjelmien käyttäjäkurssi/kansliakoulutus 3 8 kpl Esteratsastuksen aluepuheenjohtajatuomarikoulutus 1 kpl Esteratsastuksen alueratamestarikurssi, uusi oikeus, 1 kpl suomeksi ja 1 st på svenska Esteratsastuksen B-puheenjohtajatuomarikoulutus, korotuskurssi 1 kpl Esteratsastuksen B-ratamestarikurssi, uusi oikeus 1 kpl Esteratsastuksen puheenjohtajatuomariseminaari, lisenssikoulutus 1 kpl Esteratsastuksen ratamestariseminaari, lisenssikoulutus 1 kpl Esteratsastuksen tyylituomareiden lisenssikoulutus 2 kpl Esteratsastuksen tyylituomarikoulutus, uusi oikeus 2 kpl Estetuomareiden kurssi, uusi oikeus 2 kpl Estetuomareiden, -stewardien ja ratamestareiden lisenssikoulutus 3 8 kpl Hevoskerhon ohjaajan jatkokurssi 1/alue joka 2. vuosi 2 4 kpl Hevoskerhon ohjaajan peruskurssi 1/alue/vuosi 3 8 kpl Hevostaitokoulutus 2 3/vuosi 3 kpl III K-skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 1 kpl IVK-IV- skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 4 kpl IV-koulutuomarikurssi, korotuskurssi 1 kpl Jäsensihteerikoulutus 6 kpl Kenttäratsastuksen B-puheenjohtajatuomarikurssi 1 kpl Kenttäratsastuksen maastoradan suunnittelukoulutus 1 kpl Kenttäratsastuksen tekninen asiantuntijakoulutus 1 kpl Kenttäratsastuksen toimihenkilöille lisenssikoulutus 1 kpl Kilpailunjärjestäjäkoulutus, (voidaan järjestää lajeittain) 2 8 kpl Koulutuomareiden täydennyskoulutus, vammaisratsastus 1 kpl Koulutuomarikoulutus III -taso, korotuskurssi 1 kpl Liikkuva Ratsastaja Ratsastuksen oheisliikunnan ohjaajakoulutus 4 6/vuosi 6 kpl Lännenratsastuksen kansallinen tuomarikoulutus 1 joka 2. vuosi / 1 kpl Lännenratsastuksen kilpailunjärjestäjäkoulutus 1 kpl Matkaratsastuksen aluetuomarikoulutus 1 kpl Matkaratsastuksen kansallinen tuomarikoulutus 1 kpl Matkaratsastuksen kilpailunjärjestäjäkoulutus 1 kpl Matkaratsastuksen puheenjohtajatuomareille lisenssikoulutus 1 kpl Matkaratsastuksen seuravalmentajakoulutus 1 kpl Matkaratsastuskilpailijoille suunnattu koulutus 1 kpl Ratsastuksen kuntotestaaja -koulutus, taso 1, aerobinen kunto 2 4/vuosi 4 kpl Ratsastusseurojen puheenjohtajakoulutus 1 kpl Seurakehittäjäkoulutus 1 kpl Seurakehittämisvalmennus 1 kpl Seurakohtaaminen 1/alue/vuosi 8 kpl Stewardikoulutus 8 kpl Stewardikoulutus, laji 1/laji/vuosi 8 kpl Sääntökoulutus 8 kpl Tiedotus 2 kpl Turvallisuuspäällikkökoulutus 4 8 kpl Valjakkoajokilpailun tulospalveluohjelman käyttökoulutus 1 kpl Valjakkoajon alueratamestarikurssi 1 kurssi joka 3. vuosi 1 kpl Valjakkoajon estetuomarikoulutusta 1 kpl Valjakkoajon groomikoulutus 1 kpl Valjakkoajon tekninen asiantuntijakoulutus 1 kurssi joka 3. vuosi 1 kpl Valjakkoajon kilpailunjärjestäjäkoulutus 1 kpl Valjakkoaluetuomari 1 kurssi joka 3. vuosi 1 kpl Valjakkotoimihenkilöiden lisenssikoulutus 1kpl Valmentajakoulutus II-taso 1 kpl Valmentajakoulutus I-taso 2 kpl Valmentajaseminaari 1 kpl Vammaisratsastuksen avoimet päivät 1 kpl Vammaisratsastuksen peruskurssi 1 kpl Vikellyksen ohjaajakoulutus 1 kpl Vikellyksen valmentajaseminaari 1 kpl Lisäksi Suomen Islanninhevosyhdistys järjestää tuomarikoulutusta askellajituomareille Muita kursseja, esim. ensiapu ja järjestyksenvalvonta, järjestetään tarpeen mukaan. 9

10 Kansainvälisestä toimihenkilökoulutuksesta vastaa FEI, kansainvälinen kattojärjestö. Kotimaan koulutuksien kehittämisessä otetaan huomioon kansainvälisen toimihenkilökoulutuksen sisällöt ja linjaukset. Koulutusvaliokunta laatii yhteistyössä liiton huippu-urheilun johtoryhmän kanssa vuosisuunnitelman kansainvälisestä koulutustarpeesta sekä koulutettavista, perustuen kilpailutoiminnan tarpeeseen. Valiokunta määrittelee koulutuksien valintaperusteet. Vuonna 2014 lähetetään osallistujia mm. vammaisratsastuksen tuomarikoulutukseen ja eri lajien stewardikoulutukseen (level I). FEIn lisenssikoulutuksiin lähetetään henkilöitä tarpeen mukaan. FEIn omassa koulutusjärjestelmässä määritetään, että toimihenkilöiden tulee osallistua lisenssikoulutuksiin pääsääntöisesti kolmen vuoden välein ja toimia tehtävässään aktiivisesti Nuorisotoiminnan koulutus Ratsastajainliiton nuorisokoulutuksia ovat hevoskerhon ohjaajan peruskurssi ja jatkokurssi. Nuorisokouluttajat osallistuvat liiton kouluttajien täydennyskoulutukseen. Liitto tukee nuorisotapahtumien ja kurssien järjestämistä alueellisesti. Tavoitteena on, että vuonna 2014 järjestetään joka alueella vähintään yksi peruskurssi sekä vähintään neljä jatkokurssia. Lisäksi koulutetaan kuusi uutta kouluttajaa viikonlopun pituisessa Hevoskerhon ohjaajien kouluttajakoulutuksessa, mihin järjestetään avoin haku. Kouluttajat valitaan osaamisen ja kokemuksen sekä maantieteellisten tarpeiden perusteella. Lisäksi otetaan huomioon tarve löytää ruotsinkielinen kouluttaja Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ratsastuksen harraste- ja seuratoimintaa tukevia koulutuksia järjestetään yhteistyössä Valo ry:n alueiden sekä liiton aluejaostojen ja ratsastusseurojen kanssa. Seuratoiminnan koulutuksia toteutetaan myös yhteistyössä Valon ja muiden lajiliittojen kanssa. Seurakehittämistä jatketaan ratsastukseen erikoistuneiden seurakehittäjien sekä Valon asiantuntijoiden kanssa. Alueellisia seurakohtaamisia ja ratsastusseurojen kehittämiskoulutuksia tuetaan. Seuroja ja alueita kannustetaan järjestämään ratsastajien kuntotapahtumia ja lisäämään ratsastajien liikkumista. Seuroille ja talleille tarjotaan Liikkuva ratsastaja -koulutusta, jossa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Hevostaitokoulutuksia jatketaan yhteistyössä Kari Vepsän ja Hevosopiston kanssa. Lisätietoa harraste- ja seuratoiminnan koulutuksista kohdassa 7. Erityisliikunnan ohjaukseen sekä avustajana ja taluttajana toimimiseen järjestetään myös koulutusta. Avustajien ja taluttajien peruskursseja pidetään 1 2. Vammaisratsastusohjaajakurssi alkaa syksyllä. Lisätietoa erityisryhmien ja vammaisratsastuksen toiminnasta kohdassa 7.6. Kilpailijoille järjestetään sääntökoulutusta, joka on suositeltava kaikille kilpailulisenssiä hakeville. Koulutusta varten päivitetään Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -materiaali sekä kouluttajan materiaalit. Alueille, seuroille ja talleille on tarjolla uusi koulutusaineisto Kilpailijan ABC, joka on suunniteltu aloittavien kilpailijoiden tueksi Ammatillinen koulutus Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, joiden kanssa Ratsastajainliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä. Liiton tallipäällikkö osallistuu oppilaitosten tutkintotoimikuntien työhön ja liiton edustajat ovat mukana tutkintojen sisältöjen suunnittelutyössä. Yhteistyössä oppilaitosten ja opetushallituksen kanssa varmistetaan, että opettaja- ja ohjaajakoulutus täyttää alan kansainväliset normit sekä työnantajien että asiakkaiden vaatimukset. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen hyväksymillä talleilla ratsastuksen opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat ammattikoulutetut henkilöt. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään mm. tilaamalla ja ohjaamalla opinnäytetöitä ja tarjoamalla aihevinkkejä. Oppilaitosten on mahdollista myös saada Ratsastajainliitolta koulutuksia ja luentoja. Oppilaitosten yhteyshenkilöille lähetetään ajankohtaista tietoa ratsastuksesta. Oppilaitoksia kannustetaan tiedottamaan liiton nettisivuilla mm. lyhytkursseistaan ja hakuajoistaan. Opetushallituksen perus- ja ammattitutkintojen lisäksi Ratsastajainliitto myöntää hakemuksesta hevosharrasteohjaajan ammattinimikkeen hevosalan perustutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka ovat erikoistuneet hevosharrastepalveluiden tuottamiseen. Edellytyksenä on näyttökokeen suorittaminen vaaditulla tasolla. Hevosharrasteohjaaja voi erikoistua myös tietyn ratsastuksen lajin erityisosaamiseen, kuten islanninhevosharrasteohjaajaksi. Hevosharrasteohjaaja voi toimia Ratsastajainliiton hyväksymällä harrastetallilla vastuullisena, ratsastusta ohjaavana henkilönä. Ratsastajainliitto on valtuuttanut hevostalouden tutkintolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamaan nimiketodistukset. 10

11 Tallitoimintaa ja yrittäjyyttä tuetaan mm. järjestämällä jäsentalleille vuosittain alueellisia tapaamisia ja koulutuksia. Toiminnassa jatketaan yhteistyötä oppilaitosten ja aluejaostojen kanssa. Tallikohtaamiset ovat jäsentalliyrittäjille maksuttomia koulutuksia, mutta mukaan otetaan myös muiden tallien edustajia korvausta vastaan. Kohtaamisten aiheissa otetaan huomioon yrittäjien koulutus- ja kehitystarpeet, tavoitteena tarjota ajankohtaista tietoa mahdollisimman monelle. 5. Valmennus Valmennusjärjestelmää arvioidaan uuden organisaatiomallin ja uusien kehityshankkeiden mukaisesti HUJOn johdolla ja siihen tehdään tarvittavia muutoksia. Tavoitteena on kilparatsastajan urapolun jalkauttaminen urheilijan koko uran ajalle. Maajoukkuevalmennusten linjauksista ja painopistealueista sekä valmennusleirien sisällön kehittämisestä vastaa maajoukkuejohto yhdessä lajivalmentajan kanssa. Emile Faurie, Kira Kanerva ja Dorazio. Valmennustoiminnan painopisteet 2014 kilparatsastajan urapolun jalkauttaminen Jorma Vertaisen vetämän työryhmän esityksen mukaan (ko. kehitystoimenpide-ehdotukset löytyvät Ratsastajainliiton netistä osasta Valmennus ja koulutus sivulta Kilparatsastajan urapolku) maajoukkuevalmennus, leirit ja kilpailuvalmennus maajoukkuejohdon ja lajivalmentajien esityksen mukaan aluevalmennus alueiden ja maajoukkuetavoitteiden mukaan Talent -ohjelma maajoukkue- ja aluevalmennuksen sekä laadukkaan perusopetuksen tavoitteiden mukaan 365 -arkiharjoitteluohjelma huippu-urheilun urheilijalähtöisen tavoitteen mukaan Maajoukkuevalmennuksen painopiste on nuorissa ja joukkueissa. Nuorten valmennuksen määrää lisätään ja myös ensimmäisiä kausia senioritasolla ratsastaville tarjotaan valmentautumismahdollisuutta ryhmään. Uutena hankkeena aloitetaan 365 arkiharjoittelun laadun kehitysohjelma, joka suunnataan ensisijaisesti lajin huippu-urheilijoiden päivittäisharjoitteluun. Valmennustoiminnassa otetaan huomioon uusina kohderyhminä myös lasten (12 14 v.) sekä nuorten U25 (21 25 v.) ikäryhmät. 11

12 Vuonna 2013 käynnistettyä Talent Program -toimintaa laajennetaan ja kehitetään saadun palautteen perusteella. Tavoitteena on parantaa perusvalmennuksen tasoa, aktivoida seuravalmennusta ja seurantaa sekä tukea lahjakkaiden yksilöiden kehitystä eri uravaiheissa. Lisäksi aktivoidaan ratsastuksen toimintaa urheiluakatemiaverkostossa. Valmennustoimintaa rakennetaan enenevästi kilpailumenestykseen tähtäävien projektien avulla. Kilpailuvalmennuksen määrää lisätään edelleen. Osassa lajeista se korvaa kokonaan senioreiden maajoukkueleirityksen, etenkin silloin kun kärkiratsukot asuvat ja valmentautuvat pääsääntöisesti ulkomailla. Valmennusleirien yhteydessä toteutettavien asiantuntijaluentojen määrää nostetaan ja asiantuntijuutta haetaan entistä laajemmalta taholta. Valmennusten yhteydessä toteutettavan oheisliikunnan ja testauksen sekä psyykkisen valmennuksen määrää lisätään. Valmennustoiminnan mittarina käytetään ensisijaisesti kilpailumenestystä muihin Pohjoismaihin nähden. Valmennuksen sisällöt perustuvat Kilparatsastajan urapolkuun, joka valmistui vuonna Valmennusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan mm. valmennettaville ja valmentajille tehtävän tyytyväisyyskyselyn perusteella. Valmennuksen erityisinä painopisteinä ovat menestymisedellytysten luominen vuoden 2014 MM-kilpailuihin, joukkueiden menestys EM- ja Pohjoismaiden/ Baltian mestaruuskilpailuissa sekä Rio de Janeiron 2016 olympialaisiin/paralympialaisiin tähtäävät hankkeet Valmennusjärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoite on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka antaa edellytyksiä ja valmiuksia kansainväliselle urapolulle, huolehtii urheilijan urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluvat päätoiminen urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa kartoitetaan myös uusia kykyjä. Toimintaa tehostetaan Talent Program -hankkeella, jossa nostetaan erityisesti seuravalmennuksen roolia ja perustaitoja. Uuden 365 -hankkeen avulla nostetaan kotiharjoittelun laatua ja kehitetään yhteistyötä henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Maajoukkue- ja aluevalmennusta tuetaan taloudellisesti. Lajin perustaitojen opetuksesta vastaavat ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen saaneet ratsastuksenopettajat ja -ohjaajat ratsastuskouluissa. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa urheilujohtaja yhdessä huippu-urheilun johtoryhmän ja maajoukkuejohdon kanssa. Järjestelmä esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla Valmennusryhmät Maajoukkuevalmennukset Kouluratsastus: U25, nuoret, juniorit, lapset, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja haastajat. Senioreiden ja joidenkin nuorten valmennus toteutetaan liiton alaisen Top Dressage Finlandin toimesta. Kenttäratsastus: seniorit, nuoret, juniorit, (lapset), poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja haastajat. Osalle senioreista myönnetään henkilökohtainen valmennustuki leirityksen sijaan. Esteratsastus: (U25), nuoret, juniorit, lapset, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Senioreiden valmennus tapahtuu kilpailuvalmennuksena. MM- ja Nations Cup -projektiin (kansainvälinen maiden välinen joukkuekilpailu) nimetään kalenterivuodeksi joukkueenjohtaja vastaamaan myös valmennusavusta kilpailuissa. Valjakkoajo: yksikkö- ja parivaljakot, hevoset ja ponit / mukana maajoukkueehdokkaat ja haastajat. Matkaratsastus: Kohderyhmä määritellään tarkemmin kansainvälisten tavoitteiden mukaan ikäryhmittäin. Vikellys: yksin-, pari- ja joukkuevikeltäjät / mukana maajoukkue-ehdokkaat. Lännenratsastus: reining ja all-around -lajit / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja haastajat. Valmennustoiminnan uudistusta jatketaan. Vammaisratsastus: paralympiaratsastajat integroidaan kouluratsastuksen Top Dressage -projektiin. Muilta osin valmennustoiminnan uudistusta jatketaan. Mukaan on otettu vuodesta 2012 alkaen myös kehitysvammaisten valmennustoiminta. Islanninhevoset: tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämän maajoukkueen valmentautumista. Lajivalmentajat nimeävät maajoukkuevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten, menestysarvion ja/tai katsastusleirien perusteella. 12

13 Maajoukkueen valmennustoiminnan laajuus 2014 (alustava) Maajoukkue-ryhmä Valmennusryhmään nimettyjen määrä Valmennusvuorokausien määrä Valmentaja Valmentajasopimus, voimassa Este, seniorit n. 6 (19 v ->) n. 30 kilpailu-valmennusta Henkilökohtaiset valmentajat, Herve Godignon, joukkueenjohtaja Este, nuoret (+ U25 ryhmä) n. 20 (16 21/25 v) 20 + n. 30 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu A-rengas, (ruotsalainen valm.tutkinto) Pantsu Ehrnrooth Henrik Ehrnrooth (II taso valm.) Este, juniorit, lapset n. 25 (14 18 v) 20 + n. 30 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu A-rengas, Henrik Ehrnrooth Pantsu Ehrnrooth Este, ponit n. 20 (10 16 v) 15 + n. 12 kilpailuvalmennusta Satu Liukkonen (ei valm. tutkintoa) Liukkonen Koulu, seniorit n. 6 (19 v ->) 25 + n. 20 kilpailuvalmennusta Emile Faurie ja Janne Bergh Top Dressage projektin kautta Faurie Bergh Koulu, nuoret, U25 n. 10 (16 25v) 15 + n. 15 kilpailuvalmennusta Marko Björs (II taso valm.) Björs Koulu, juniorit 5-7 (14 18 v) 15 + n. 15 kilpailuvalmennusta Marko Björs Björs Koulu, ponit, lapset n. 15 (10 16 v) 3 5 ratsukkoa 15 + n. 15 kilpailuvalmennusta Kikko Kalliokoski (II taso valm.) Kalliokoski Kenttä, seniorit n. 5 (19 v ->) 12 + n. 15 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu Kenttä, nuoret n. 8 (16 21 v) 12 + n. 12 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu Kenttä, juniorit n. 10 (14 18 v) 12 + n. 10 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu / Tuija Rosenqvist (Lapset) (ruotsalainen valm.tutkinto / I taso) Kenttä, ponit n. 5 (10 16 v) 12 + n. 6 kilpailuvalmennusta Tuija Rosenqvist Valjakkoajo n. 20 (ei ikäryhmäjakoa) 28 + n. 6 kilpailuvalmennusta Tomas Eriksson / Henrik Høper (ruots. / tansk. valm.tutkinto) Vikellys n. 7 senioria, n. 12 junioria n n. 8 kilpailuvalmennusta Gero Meyer (saksalainen valm.tutkinto) n. 7 minioria Matkaratsastus n. 6 (ei ikäryhmäjakoa) 8 + n. 4 kilpailuvalmennusta Nina Mickelsson (II taso valm.) Lännenratsastus n. 16 senioria, n. 4 nuorta/junioria n. 8 reining + Nico Hörmann tapahtumakohtainen sopimus n. 8 all-around all-around avoin Vammaisratsastus Paralympia 2 4 (ei ikäryhmäjakoa) Perusvalmennus-leireille ja kehitysvammaisten valmennukseen hakemusten mukaan Paralympiaryhmän valmennus henkilökohtaisten valmentajien ja Top Dressage Finland yhteistyönä, muu valmennus leireinä Paralympia: Janne Bergh ja henkilökohtaiset valmentajat Kehitysvammaiset: Arto-Pekka Heino Perusvalmennus-leirit: Pirkko Herd ja Johanna Pulkkinen Paralympia: Top Dressage Finland ohjelman + kotivalmennuksen mukaan Kehitysvammaisten toiminta ja perusvalmennus-leirit Askellaji / islanninhevos-kilpailut Ryhmäkoko seniorit / nuoret / juniorit määritellään 1. leirillä n. 7 valmennus-kertaa + kuivaleiri sekä 1 2 kilpailuvalmennusta Sölvi Sigurdarsson Valmentajasopimuksesta vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys Valmentajasopimukset ovat voimassa ja optiona asti. Valmennusjärjestelmän uudistamisen vuoksi kaikki valmentajasopimukset uusittiin Liittovalmentajien kanssa tehdään pääsääntöisesti olympiadisopimukset ja aluevalmentajien sopimukset ovat yleensä kaksivuotisia. Valmentajat vastaavat lajiryhmäkohtaisten tavoitteiden määrittämisestä ja kausikohtaisesta valmennus- ja kilpailusuunnitelmasta tavoitteiden toteuttamiseksi lajin valmennus- ja kilpailubudjetin puitteissa. 13

14 Aluevalmennukset Maajoukkuevalmennus, aluevalmennus, 365 ja Talent Program -ohjelma integroidaan ratsastajan urakehitystä palvelevaksi valmennuskokonaisuudeksi. Aluevalmennus on suunnattu ensisijaisesti: koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori-, lapsi- ja poniratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille lännenratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille vikellyksessä yksinvikeltäjille, parivikeltäjille ja joukkuevikeltäjille vammaisratsastuksessa tuetaan alueellista ratsastusleiri- ja perusvalmennustoimintaa tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista Aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. Lisäksi vammaisratsastajille järjestetään omia ratsastusleirejä. Talent Program -ohjelma luo toimintamalleja seuravalmennukselle ja antaa erityistukea lahjakkaimmille aluevalmennettaville hanke kehittää päivittäisen kotiharjoittelun laatua ja ohjaa valmennusta Valmennuksen toteutus ja tukeminen Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajien maajoukkuejohto tekee lajikohtaisen vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista (ks. taulukko). Maajoukkuevalmennusta tuetaan vuosibudjettien mukaisesti. Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan ja uudistetaan ottaen huomioon kilpailutoiminnan enenevä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. Ratsastajainliiton vuonna 2011 teettämää Terveysprofiilia hyödynnetään maajoukkue- ja aluevalmennusten yhteydessä sekä valmentajakoulutuksissa. Liitto määrittelee aluevalmennuksen vuosirakenteen ja hinnat, nimeää valmentajat ja valmennuspaikat. Alueet vastaavat käytännön toteutuksesta. Aluevalmennustoimintaa tuetaan liiton budjetin mukaisesti. Talent Program -ohjelmaa tuetaan budjetin mukaisesti ja 365 -hankkeen aloittamiseen on varattu erillismääräraha. Urheiluakatemiatoiminta aktivoidaan lajin tarpeiden mukaisesti ja integroidaan maajoukkue- ja aluevalmennuksen tueksi yhteistyössä Hevosopiston kanssa. Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki kriteerit täyttäville kilpailijoille henkilökohtainen valmennustuki olympialaisiin/paralympialaisiin, MM- ja EM-kilpailuihin ehdolla oleville kilpailijoille olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit, joiden hallinnoinnista vastaa huippu-urheilun johtoryhmä Top Dressage Finland, kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet lajien erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi valmentaja- ja urheilijasopimukset valmentajakoulutuksen toteuttaminen, ks. kohta 4. koulutus. antidopingtyö urheiluoikeudellinen neuvonta ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa urheiluakatemiatyön kehittäminen 14

15 6. Kilpailutoiminta Urheiluorganisaatio Urheiluorganisaatio muodostuu huippu-urheilun johtoryhmästä, kansallisen urheilutoiminnan johtoryhmästä, maajoukkuejohtoryhmistä, lajikomiteoista ja Sport Officesta. Niiden lisäksi urheiluun tiiviisti liittyviä tehtäviä hoitavat koulutusvaliokunta, sääntövaliokunta, kurinpitolautakunta ja valituslautakunta. Lajikomiteat vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Muiden kuin olympialajien komiteat voivat lisäksi vastata lajinsa alemman tason valmennustoiminnasta sekä lajin harrastetoiminnan edistämisestä. Komiteoiden tehtävänä on linjata kansallisen kilpailukalenterin rakentamista sekä sarjakilpailutoimintaa. Aluejaostot vastaavat aluetason kilpailutoiminnan ohjauksesta. Kilpailukalenterit vahvistetaan syksyllä sääntöjenmukaisen hakuajan päätyttyä. Komiteat esittävät hallitukselle kotimaiset arvokilpailut ja tähtikilpailut. Komiteoiden tehtävänä on yhteistyössä aluejaostojen kanssa kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa seura- ja aluekilpailut mukaan lukien, laatia ohjeita olosuhteiden parantamiseksi sekä rekrytoida uusia kilpailupaikkoja ja -järjestäjiä ja toimihenkilöitä. Komiteat tekevät tarvittaessa esityksiä sääntömuutostarpeista sääntövaliokunnalle. Vuoden 2013 aikana valmistuivat kotimaisen kilpaurheilutoiminnan strategiset linjaukset, jotka luovutettiin liiton hallitukselle osaksi liiton strategiatyötä. Strategiatyötä jatketaan keväällä käytävillä lajikierroksilla, joiden tarkoituksena on tuottaa strategiaan käytännön toimenpiteet, aikataulut ja mittarit. Huhtikuussa ja elokuussa järjestetään lajien väliset yhteiset koordinointikokoukset (avoin lajikomiteoille) ja marraskuussa urheilufoorumi sekä lajiseminaarit (avoimia kaikille). Kaikessa toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tärkeyttä, urheilun reilun pelin periaatteiden toteutumista sekä hevosen hyvinvointia. Seminaarit ja kokoukset ovat olennainen osa liiton vuosisuunnitteluprosessia Kotimaan kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminta on parhaimmillaan ponnahduslauta kansainväliseen menestykseen. Se tarjoaa kilpailuja niin harrastajille kuin huippu-urheilijoillekin sekä näyteikkunoita lajista kiinnostuneille. Kotimaan kilpailutoimintaa ohjataan sääntöjen ja kilpailujärjestelmän avulla. Haasteena on luoda monipuolinen ja kattava kilpailutoiminta lajikohtaiset ja alueelliset tarpeet huomioiden. Voimassa oleva kilpailujärjestelmä on noin 20 vuotta vanha eikä vastaa enää urheilun tavoitevaatimuksia tai kilpailujen järjestäjien tarpeita. Järjestelmän uudistus on vuoden 2014 tärkein projekti. Tavoitteena on, että vuoden 2014 alusta alkaen kaikissa lajeissa on säännöissä määritelty kvaalautuminen tasolta toiselle. Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja -ohjeet, joiden avulla ylläpidetään tasaarvoista kilpailutoimintaa. Tavoitteena on, että siinä noudatetaan yhteisiä sääntöjä hyvän urheiluhengen mukaisesti. Kilpailusääntöjen uudistettu yleinen osa (KS I) astui voimaan Lajisääntöihin tehdään tarvittaessa tarkennuksia vuoden vaihteessa. Sääntömuutokset viedään koulutusmateriaaleihin ja niistä tiedotetaan kilpailijoille ja toimihenkilöille. Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sääntölinjaukset otetaan huomioon kotimaisessa sääntötyössä. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitetään vuoden 2014 sääntömuutoksien mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Vuoden 2013 aikana on kehitetty Kilpailijan startti -koulutuspaketti seurojen ja tallien käyttöön. Uusi koulutus on suunnattu aloittaville kilpailijoille ja näiden huoltojoukoille. Lisäksi liitto on tuottanut muuta koulutusmateriaalia kouluttajien käyttöön. Toiminnan suunnittelussa urheilijan urakehitys on ohjaavana tekijänä. Kilparatsastajan urapolku -työkalu valmistui vuoden 2012 alussa ja vuoden 2013 aikana on suunniteltu sen jalkautusta. Vuonna 2014 urapolku kirjoitetaan auki oppaaksi, joka on suunnattu valmentajien ja urheilijoiden käyttöön. Urapolkujulisteet ja tiedotteet toimitetaan maajoukkueurheilijoille. Urapolusta on kerrottu valmentajille mm. valmentajaseminaarissa ja maajoukkuekatsastuksissa. Urapolkua hyödynnetään valmennustyössä ja urheilutoiminnan suunnittelussa edelleen. Vuoden 2014 aikana toteutetaan Ratsastajan urapolku -kiertue levittämään tietoa asiasta. Kansallisten ja aluekilpailujen määrää lisätään laji- ja aluekohtaisen tarpeen mukaan mm. toimijoiden välistä yhteistyötä edistämällä ja rutiineja helpottamalla. Toimihenkilöiden ja urheilijoiden koulutuksella edistetään hevos- ja ratsastustaitoja sekä turvallisuutta. Ratsastuksen yleistä perustaitotasoa kohotetaan kannustamalla seuroja ja talleja järjestämään ratsastus- ja hevostaitomerkkien suoritustilaisuuksia. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään sääntökoulutusta sekä jaetaan tietoa netin välityksellä ja Hippos-lehdessä. Kilpailujen toimihenkilöiden ja järjestäjien koulutuksesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 4. 15

16 Teemavuonna ratsastuskouluille järjestetään taitoja kehittävä haastekilpailu, jossa on sarjat eri ikäryhmille. Tavoitteena on kannustaa kokeilemaan kilpailemista ja testaamaan omat taidot leikkimielisissä kilpailuissa. Kilpailu tuottaa samalla myös tietoa ratsastuksen perustaitotasosta. Liiton sarjakilpailutoiminta tukee ratsukoiden urakehitystä eri tasoilla. Sarjakilpailuilla taataan oikean tasoisia kilpailuja eri ikä- ja tasoryhmille sekä nuorille hevosille. Sarjakilpailut ja niiden säännöt esitellään liiton nettisivuilla materiaalisalkussa. Lajikomiteat ja sääntövaliokunta laativat sarjakilpailuille säännöt ja päivittävät ne vuosittain. Lisäksi liitto tukee sarjakilpailuita taloudellisesti sarjakilpailut Osakilpailujen ja finaalien paikkakunnat ja ajankohdat julkaistaan Kipassa. Volkswagen Leading Rider Esteratsastuksen LähiTapiola Grand Prix LähiTapiola Future Trophy U 25 Esteratsastuksen Junioricup Esteratsastuksen Poni Grand Prix Esteratsastuksen Ponicup (+ pikkuponi GP) Esteratsastuksen Pikkuponicup Esteratsastuksen Amatöörisarja Esteratsastuksen Racing Noviisisarja Esteratsastuksen Racing Trophy 5-, 6- ja 7-vuotiaille hevosille Powercup este- ja kouluratsastuksessa LähiTapiola Small Tour kouluratsastuksessa Supreme Horse Care sarjat nuorille hevosille kouluratsastuksessa Kouluratsastuksen Junioricup Kouluratsastuksen Ponicup Dressage Future cup poni-, juniori- ja nuorille ratsastajille Racing Kenttä-Trophy Kenttäratsastuksen Helppo kenttäcup Kenttäratsastuksen Ponicup Lisäksi Ratsujalostusliitto ry:n kilpailut 5-vuotis derby Breeders prize Lajikohtaisia tavoitteita Esteratsastus Esteratsastuksen päätavoitteena on ratsastustaitotason kohottaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön kvaalisääntö, joka ohjaa ratsukoiden urakehitystä, lisätään ihanneaika- ja tyyliarvostelua, parannetaan nuorten hevosten kilpailujen laatua, panostetaan ratamestareiden koulutukseen ja ohjeistukseen sekä kehitetään sarjakilpailutoimintaa. Kilpailukustannuksia halutaan laskea niin kilpailijoiden kuin kilpailujen järjestäjien osalta, jotta kilpaileminen olisi mahdollista yhä useammalle. Olosuhteita parannetaan kilpailukaluston uudistamisella sekä kansallisten kilpailujen laatukriteerien määrittelyllä. Kaluston uusiminen aloitetaan mm. pienten vesihautojen sekä kevyempien esteiden hankkimisella. Kenttäratsastus Päätavoitteena on ratojen yhtenäistäminen. Projekti on aloitettu 2013 ja työtä jatketaan konsulttikierroksella. Lajiin jalkautetaan tyyliarvostelu lisäämään lajitaitoja ja parantamaan turvallisuutta. Vaativan tason kilpailujen järjestäjien käyttöön on rakennettu 15 siirrettävää maastoestettä. Niille laaditaan vuonna 2014 esittelykansio ja hankitaan kuljetuskalustoa. Lisäksi aloitetaan varautuminen uusien kansainvälisten määräysten mukaisiin hajoaviin esteisiin. Olosuhteiden kehittämistä tuetaan. Kilpailupaikoille tarjotaan konsultaatiota este- ja kilpailutoiminnassa, ja järjestäjille tarjotaan koulutusta ja ohjemateriaalia. Suomessa järjestetään kansainvälinen toimihenkilökurssi (FEI level 1). Myös tyylituomareille tarjotaan koulutusta. PM-kilpailut järjestetään Suomessa, Keravalla. Kouluratsastus Kouluratsastuksessa painopisteenä on tuomarikoulutuksen kehittäminen. Vuonna 2012 käyttöönotetun kvaalausjärjestelmän kehittämistä jatketaan. Kilpailijoiden urapolkua varmistetaan kykyjen löytämiseksi. Small Tour -sarjan osakilpailujen palkintotasoa korotetaan. Vuonna 2013 alkanutta poneille, junioreille ja nuorille suunnattua Dressage Future Cupia jatketaan ja osallistujamääriä kasvatetaan yhteistyössä maajoukkuevalmentajien kanssa. Uusia kilpailujärjestäjiä etsitään ja kannustetaan tarjoamalla osaamistukea ja konsultaatiota. Lännenratsastus Lännenratsastuksen päätavoite on MM-kilpailuissa. Kotimaassa haetaan lajille hyviä näyteikkunatilaisuuksia mm. messuilta. Lajien välistä yhteistyötä kehitetään kilpailukustannuksien säästämiseksi. Kilpailujärjestäjien määrän lisäämiseen sekä kouluttamiseen panostetaan. Suunnitteilla on kisatietopankki, johon kootaan konkreettista apua järjestäjille sekä toimihenkilöpankki. Tavoitteena on lisätä kilpailujen ja koulutettujen toimihenkilöiden määrää sekä yhteistyötä seurojen välillä. Kilpaili- 16

17 joille tarjotaan sääntökoulutuksia sekä uusi Ahkerin kilpailija -cup, joka kannustaa kilpailemaan. Lajin harrastusmahdollisuuksia selvitetään laatimalla lännenratsastustallien ja -valmentajien kartoitus. Matkaratsastus Matkaratsastuksen pääpainopisteet ovat kilpailutoiminnan kehittäminen, uusien kilpailujärjestäjien löytäminen sekä toimihenkilöiden ja kilpailujärjestäjien koulutus, perehdytys ja ohjeistus. Lajissa kilpaillaan aktiivisesti kansainvälisesti ja kansainväliseen toimihenkilökoulutukseen panostetaan. Lapsille ja nuorille järjestetään innostavaa toimintaa. Valjakkoajo Valjakossa panostetaan kilpailujen järjestämisen tukemiseen. Valmistautuminen vuonna 2017 Suomessa järjestettäviin PM-kilpailuihin alkaa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään toimihenkilökoulutuksen osalta ja kokemuksen kartuttamiseksi. Lajille haetaan monipuolista näkyvyyttä tapahtumissa. Uutta kilpailumuotoa suunnitellaan. Vammaisratsastus Vammaisratsastuksessa panostetaan toimihenkilökoulutukseen. Lajia esitellään mm. kouluratsastustuomareille. Lajiin rekrytoidaan mukaan uusia toimihenkilöitä ja kilpailujärjestäjiä tavoitteena kilpailujen määrän lisääminen. Kansainvälisen kilpailutoiminnan osalta laji on integroitu kouluratsastuksen Top Dressage Finland -arvokilpailuprojektin toimintaan. Vikellys Ensi vuonna panostetaan koulutukseen. Vikellykselle on myönnetty FEIn tukirahaa valmennuksen ja kilpailutoiminnan kehittämiseen vuosille Lajikomitea vastaa kehittämishankkeen toteutuksesta sekä aluevalmennuksesta, kotimaan kilpailutoiminnan aktivoinnista ja lajin koulutustapahtumien järjestämisestä. Vuodelle 2014 komitea on valinnut pääteemakseen ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen. Kotimaan kilpailujen määrää lisätään kahdella tai kolmella kilpailulla niin, että niitä on vähintään neljä. Ensimmäiset A-tason yksinvikellyksen kansalliset kilpailut järjestetään Helsinki Horse Fair -messuilla. Tavoitteena on järjestää myös yksinvikellysluokan SM-kilpailut tai lajimestaruuskilpailut. Vuonna 2013 valmistuneille tuomarikokelaille järjestetään lisäkoulutusta 2014 (tai joulukuussa 2013). Kauden 2014 jälkeen kansallisten vikellystuomareiden määrä toivottavasti kaksinkertaistuu. Kansainvälisiä tuomareita kannustetaan nostamaan FEI-koulutusstatustaan kauden aikana. Islanninhevosten askellajiratsastus Askellajiratsastuksessa toiminnan ohjauksesta vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys, jonka urheiluvaliokunnan kanssa Ratsastajainliitto tekee tiivistä yhteistyötä. Lajin kilpailutoiminta on lisääntynyt vahvasti viime vuosien aikana. Maajoukkuetoimintaan ja -valmennukseen panostetaan tulevalla kaudella. Tuomarikoulutusta jatketaan ja lisäksi tavoitteena on kouluttaa yksi kansainvälinen tuomari lisää Suomeen. Sääntömuutoksista johtuen osa vanhoista kilpailupaikoista ei enää täytä kansainvälisen askellajiratsastusliiton määräyksiä radan pituudesta. Tästä johtuen Ypäjän radan merkitys korostuu entisestään. Kipan käyttö ilmoittautumisessa ja tulospalvelussa on koevaiheessa. Tukitoimet Urheilun talousarviossa otetaan huomioon lajien vuosittaiset erityistarpeet ja painopisteet. Talousarviota laadittaessa arvioidaan lajien kokonaistarvetta kaikilla tasoilla ja samalla mahdollistetaan vuosikohtaiset painotukset. Ratsastajainliitto tukee kansallisten sarjakilpailuiden ja SM-kilpailuiden toteuttamista sekä toimihenkilökoulutusta. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimuksia. Kilpailujen järjestäjille on tarjolla ohjeita sekä neuvontaa mm. kutsujen suunnitteluun. Liitto antaa palkintorahatukea suunnitelmien mukaisiin kilpailuihin (mm. sarjakilpailut ja SM:t). Kilpailuolosuhteita edistetään mm. kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamisella ja ohjeiden laatimisella sekä tiedotuksella. Ratsastajainliiton perimällä startti- tai kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan Kipan maksupalvelusta aiheutuvia kustannuksia ja ylijäämä käytetään ensisijaisesti kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2014 kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan ratsastuskenttien kunnostamistoimenpiteitä, kotimaiseen kilpailutoimintaan liittyviä muita kehityshankkeita (mm. urapolku) sekä Kipan kehittämistä. Liiton teettämää Kenttämestariopasta hyödynnetään ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamisessa ja huollon suunnittelussa. Liiton nimeämä ratsastuskenttäpohjakonsultti neuvoo ja auttaa tähtikilpailujärjestäjiä. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaisesti. Ei-olympialajien kansainvälisten kilpailuiden järjestämiseen Suomessa varataan oma erillisbudjetti. Kotimaan Tähtikilpailuiden järjestämistä (olympialajien SM, GP-estesarja) tuetaan eri tavoin, mm. kalustotuella. Ratsastajainliitto ylläpitää kilpailukalustoa, jota vuokrataan subventoituun hintaan kaikkien kilpailujen järjestäjien käyttöön. Kalustoon hankitaan tarpeen mukaan täydennystä. 17

18 Kilpailujärjestäjiin pidetään aktiivisesti yhteyttä ja heille tarjotaan koulutusta ja tukimateriaalia. Liitto tukee taloudellisesti myös aluejoukkueiden mestaruuskilpailuja sekä senioreiden henkilökohtaisia mestaruuksia. IT-järjestelmät IT-järjestelmiä, kilpailupalvelujärjestelmää (Kipa) ja tulospalveluohjelmaa (Equipe) ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti palvelemaan kilpailijoita ja kilpailujärjestäjiä. Pienissä lajeissa (valjakko, lännenratsastus, vikellys ja islanninhevoset) ilmoittautumiset, maksut ja tulokset sekä rankingpisteet otetaan käyttöön Kipassa vuoden 2013 loppuun mennessä. Matkaratsastuksen ilmoittautumiset, maksut ja tulokset saadaan Kipaan vuoden 2014 alkupuolella. Valmennuskalenteri ilmoittautumismaksuineen on otettu käyttöön kaikissa lajeissa alue- ja maajoukkuevalmennuksien osalta. Vuoden 2014 aikana Kipan ulkoasua uudistetaan, toimintoja selkeytetään ja siihen lisätään sarjakilpailupisteet koulu- ja kenttäratsastuksessa sekä osittain esteratsastuksessa. Kehittämistyötä jatketaan vuoden 2015 aikana. Equipen online-ominaisuus on kilpailujärjestäjien käytössä. Se mahdollistaa kilpailun tulosten online-seuraamisen netissä sivustolla equipe.com. Alueet järjestävät koulutusta Equipen ja Kipan käytössä. Liitto vastaa kouluttajien koulutuksesta sekä koulutusmateriaaleista Kilpailujärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton virallisen kilpailujärjestelmän tavoitteena on tarjota eritasoisille ja -ikäisille kilpailijoille ja hevosille riittävästi kehittäviä kilpailuja ja luokkia. Voimassa olevassa järjestelmässä määritellään kilpailutasot, soveltuvat arvostelumenetelmät, vaadittavat olosuhteet ja toimihenkilöt sekä annetaan palkinto- ja maksusuosituksia. Kilpailujärjestelmän uudistusprojekti käynnistettiin Sen tavoitteena on luoda johdonmukainen ja laadukas tasojärjestelmä, joka etenee ratsukon urapolun mukaisesti. Tarkoituksena on sekä lisätä innostusta kilpailujen järjestämiseen että ratsastusurheilun kiinnostavuutta suuren yleisön ja median parissa. Järjestelmällä halutaan varmistaa hyvät harrastekilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille. Lasten ja nuorten kilpailutoiminta on uudessa järjestelmässä keskiössä, samoin kilpahevosten urakehitys ja hyvinvointi. Tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestelmä, jossa lajikohtaiset sisällöt palvelevat kilparatsastajan urakehitystä myös eri lajien erityispiirteen huomioon ottaen. Kilpailutasot ovat vaativuudeltaan nousujohteisia. Uusittu järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön alkaen. Järjestelmän käyttöönottoon vaikuttavia sääntömuutoksia ja materiaaleja työstetään vuoden 2014 aikana. Kilpailujärjestäjille tarjotaan asiasta tietoa ja koulutusta Kilpailukalenteri Liitto ylläpitää kilpailukalenteria netissä toimivassa kilpailupalveluohjelma Kipassa. Kilpailujärjestelyistä vastaavat pääasiassa jäsenseurat. Kalenterissa julkaistaan kutsut kansainvälisiin, kansallisiin, alue- ja seuratason kilpailuihin. Lajikomiteat ja Sport Office muokkaavat kansallista kilpailukalenteria ja sijoittavat siihen sarjakilpailut. Aluejaostot hallinnoivat aluekalenteria, ja seuratason kilpailukalenteri on vapaa. Jäsenseurat hakevat kansallisten kisojen järjestämisoikeutta liitolta, aluekilpailuja alueelta ja seurakilpailuista tehdään ilmoitus alueelle. Sarjakilpailuiden tarkoitus on taata urakehitys ja toimia seurantajärjestelmänä eri ikäryhmille, eri taitotasoille sekä mahdollistaa tavoitteellinen kilpailutoiminta koko kilpailukauden ajalle. Tavoitteena on aikaistaa kilpailukalentereiden valmistumista, mikä tukee ratsastajien vuositason suunnittelua. Seuroille järjestetään koulutusta ja tarjotaan neuvontaa Kipan ja Equipen käytössä. Ratsastajainliitto hakee vuosittain Kansainväliseltä ratsastajainliitolta (FEI) eri lajien kansainvälisten kilpailuiden järjestämisoikeutta Suomessa. Järjestelyistä vastaa Ratsastajainliitto yhdessä jäsenseurojensa ja niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat saaneet liitolta kilpailujen järjestämisluvan. Kansainväliset kilpailut Suomessa vuonna 2014 (alustava suunnitelma): CEI2* / CEIY2* matkaratsastus, Ypäjä CDI3*, CDI-Y, CDI-J, CDI-Po, kouluratsastus, Ypäjä 7.6. CRI3* lännenratsastus, Ypäjä CIC1*/2*/ CICpo, kenttäratsastus, Kerava (Pohjoismaiden / Baltian mestaruuskilpailu senioreille, nuorille, junioreille ja poneille) CSIO3*Nations Cup, esteratsastus, Ypäjä CSI5*-W/CSIJ+Y-A + CDI3* este- ja kouluratsastus, Helsinki (esteratsastuksen maailmancup) 18

19 6.2. Huippu-urheilu Strategian otsikot ja suunnitelmat 2014 Visio 2020 Suomi on kansainvälisesti menestyvä ratsastusurheilumaa ja kuuluu kymmenen parhaan maan joukkoon. Ratsastuksen huippu-urheilun arvostus Suomessa on korkea. Strategia / 2014 suunnitelmat Menestyminen arvokilpailuissa MM-menestys: joukkueet este-, koulu-, lännen- ja vammaisratsastuksessa sekä valjakossa, henkilökohtainen edustus kenttä- ja matkaratsastuksessa. Nations Cup -menestys: finaalipaikka. Maailmancupin finaalipaikat: koulu- ja esteratsastus. Ikäkausijoukkueiden menestys: EM, Pohjoismaiden/Baltian mestaruuskilpailut. Maailman paras organisaatio Valmennusjärjestelmän organisointi. Maajoukkue-, aluevalmennus, 365, Talent integrointi. Uusien valmentajasopimusten tuloksellisuuden seuranta. Top Dressage Finland -projektia jatketaan ja panostusta nostetaan. Paralympiaratsastuksen integrointi Top Dressage Finland -projektiin. Toimintaa laajennetaan Suomi on osaamisen huippumaa Talent Program -ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan: / 10 pilottiseuraa, tavoite / 20 seuraa. Urheiluakatemiatoiminta aktivoidaan yhteistyössä Hevosopiston kanssa. Valmentajakoulutuksen sisältö tarkistetaan. Maajoukkueleirien oheistoimintaa tehostetaan. Joukkueenjohtajille ja maajoukkuevalmentajille järjestetään johtajakoulutus. Huippu-urheilun julkikuva pidetään kirkkaana. ADT-toimintaa jatketaan ja laajennetaan (tiedotus, koulutus, testaus). Ratsastuksen huippu-urheilusta kiinnostava Kansainvälisten kilpailuiden järjestäminen Suomessa. Tiedotusstrategian tarkistaminen. Huippu-urheilun resurssien nostaminen menestysedellytysten parantamiseksi. Yhteistyösopimukset. Lajien huippu-urheilun erillisprojektit ja niihin panostaminen. Hanna Tardiveau ja Prinz Clintus2, kuva Sonja Holma Suomi on Pohjoismaiden kärkimaa Mitalit Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa kaikissa ikäluokissa ja lajeissa. Pohjoismainen yhteistyö lajiliittojen ja kilpailujärjestäjien kanssa. Menestyvät joukkueet, joukkuekilpailutoimintaa lisätään. EM-joukkueprojektit. Maajoukkuetoimintaa organisoidaan projektien avulla kohti arvokilpailuja. Nations Cup -projektia esteratsastuksessa jatketaan ja aloitetaan kouluja kenttäratsastuksessa. Lisäpanostusta kilpailuvalmennukseen jatketaan. Kansainvälisen kilpailutoiminnan tavoitteena on menestys kaikissa lajeissa ja ikäryhmissä. Onnistumisen mittarina toimii hyvin vertailu pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite vuonna 2014 on lajien MM-tason ja Pohjoismaiden/Baltian mestaruuskilpailuissa sekä menestymisessä este-, koulu- ja kenttäratsastuksen Nations Cup -tasolla ja maailmancupissa. Tavoitteisiin pääsemistä tuetaan erillisprojektein. Pääpainopiste on joukkuekilpailemisessa. Olympialajien MM-kilpailut ovat ensimmäinen kvalifikaatiomahdollisuus Rion olympialaisten joukkuepaikkoihin. Kotimaan toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon nuoret ja juniorit uusien lahjakkuuksien löytämiseksi. 19

20 2014 MM / EM tavoitteet Laji MM seniorit EM nuoret EM juniorit EM ponit Esteratsastus joukkueosallistuminen henkilökohtainen osallistuminen joukkueosallistuminen Kouluratsastus joukkue 6 parhaan joukkoon joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Kenttäratsastus henkilökohtainen osallistuminen henkilökohtainen osallistuminen ja mitali Valjakko hevosyksiköt, joukkue 6 parhaan joukkoon ja henkilökohtainen mitali Matkaratsastus henkilökohtainen osallistuminen henkilökohtainen osallistuminen Vikellys osallistuminen joukkue-, pari- ja henkilökohtaiseen kilpailuun Lännenratsastus, reining joukkueosallistuminen ja henkilökohtainen finaalipaikka Vammaisratsastus joukkueosallistuminen ja henkilökohtainen mitali Askellaji/Islanninhevoset EM: henkilökohtainen A-finaalipaikka henkilökohtainen A-finaalipaikka henkilökohtainen osallistuminen Este- ja kenttäratsastuksen Nations Cup- projektiin varataan erillisbudjetti ja tehdään joukkueenjohtajasopimus kaudelle Kouluratsastuksen Top Dressage Finland -projektille varataan erillisbudjetti ja paralympiatoiminta laajennetaan siihen mukaan. joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Huippu-urheilun tavoitteena on lisäksi: Menestyminen kansainvälisissä kilpailuissa joukkueilla ja henkilökohtaisesti, Nations Cup -pisteet ja finaalipaikka. Joukkueosallistuminen ikäkausimestaruuksiin EM- ja PBM-tasolla (PBM = Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut), nuoret, juniorit, poniratsukot. Tavoitteena mitalisijat. Tavoitteeseen pääsyä tuetaan maajoukkuetoiminnan valmennusbudjeteista. Maailmancup-pisteet ja finaalipaikat koulu-, kenttä- ja esteratsastuksessa. Kansainvälisten kilpailuiden järjestäminen Suomessa. Urheilun organisaation uudistustyötä jatketaan ja eri toimijoiden tehtäviä selkeytetään. Huippu-urheilua johtaa huippu-urheilun johtoryhmä, HUJO, joka on Ratsastajainliiton hallituksen nimeämä ratsastuksen huippu-urheilun asiantuntijayksikkö. HUJOlla on kokonaisvastuu ratsastuksen kansainvälisestä kilpailutoiminnasta ja sen toimikausi on neljä vuotta (olympiadi). HUJO laati vuonna 2012 huippu-urheilun vision ja strategian. Se johtaa, seuraa ja kehittää kansainvälistä kilpailutoimintaa ja laatii vuositason toimintasuunnitelmat sekä talousarvion. HUJO nimeää maajoukkuejohtoryhmät, maajoukkuevalmentajat ja vahvistaa maajoukkueiden ja edustustehtävien valintakriteerit. Maajoukkuejohtoryhmät, MJJ, ovat HUJOn nimeämiä, lajin kansainvälisestä operatiivisesta toiminnasta vastaavia yksiköitä. Johtoryhmään kuuluu maajoukkuevalmentaja, joukkueenjohtaja / kapteeni, urheilujohtaja (olympialajit) sekä tarvittaessa erikseen nimettävä muu operatiivinen henkilö. Maajoukkuejohtoryhmä laatii toiminnalle vuosisuunnitelman ja talousarvion ja vastaa käytännön toteutuksesta. Se toimii eri ikäryhmien maajoukkuekilpailijoiden ja -ehdokkaiden valintakomiteana valmennusrenkaisiin ja edustustehtäviin. MJJ vastaa arvokisojen viimeistelytilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta, valmistelee ja toteuttaa arvokisat, Nations Cupit sekä ikäkausikilpailut EM-/PBM-tasolla, edistää tärkeimpien yksilökilpailujen toteutumista ja nimeää aluevalmentajat. 20

21 Maajoukkueleirien oheistoimintaa monipuolistetaan lisäämällä mm. ratsastajien fyysisen harjoittelun, testauksen, psyykkisen valmennuksen ja asiantuntijaluentojen määrää. Painopisteenä on myös kansallisten Tähtikilpailuiden ja huippu-urheilutapahtumien varmistaminen ja niiden laatukriteereiden vahvistaminen. Niitä ovat valitut kotimaan kansainväliset kilpailut, olympialajien SM-kilpailut ja esteratsastuksen GPsarja. Tähtikilpailujärjestäjille toimitetaan vuonna 2013 päivitetty ohjeisto ja heille tarjotaan konsultointia ja kilpailujärjestäjäkoulutusta. Sarjakilpailujen järjestäjille laaditaan ohjeita ja SM-kilpailujärjestäjien ohjeet tarkistetaan. Tukitoimet Vuonna 2012 käyttöön otetun uuden budjetointitavan avulla otetaan huomioon lajien kokonaistarve kaikilla eri tasoilla ja samalla mahdollistetaan painotukset vuosittaisen tarpeen mukaan. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia Top Dressage Finland jatketaan. Projektisuunnitelman mukaan panostetaan vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin edellytykset omaaviin ratsukoihin. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaan. Muiden kuin olympialajien kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen Suomessa on varattu erillisbudjetti. Esteratsastuksen Nations Cup -projektia jatketaan menestymisedellytysten tukena. Projektille nimetään joukkueenjohtaja kaudelle Kenttäratsastuksen Nations Cup -projekti aloitetaan. Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, kansainvälisiä kilpailuja koskevat järjestämisvaatimukset asettavat Ratsastajainliitolle suuria haasteita. Laatuvaatimuksista merkittävin on maailmancupin ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen suuruus. Esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset ratsastajat eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakilpailun järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa lähes 200 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa. Ratsastajainliitto jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin kaupungin ja järjestäjien kanssa työtä Suomen maailmancupin osakilpailun varmistamiseksi. Nations Cup -osakilpailun järjestämisedellytyksiä kolmen tähden tasolla Ypäjällä vuosina 2014 ja 2015 selvitetään. Päätös tehdään taloudellisten edellytysten vahvistuttua. Ulkomailla osallistutaan esteratsastuksessa 4 6 Nations Cup -kilpailuun, ja ne ovat merkittävä osa ratsastajien urakehitystä. Toimintaa käynnistetään myös muissa olympialajeissa. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut toimivat ponnahduslautoina urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat myös avainasemassa ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja Eettisyys ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Ratsastajainliiton keskeisiin arvoihin kuuluu hevosen hyvinvoinnin edistäminen, mikä on otettu huomioon kilpailusäännöissä. Hevosen hyvinvoinnin varmistamiseksi liitto kouluttaa asiassa sekä ratsastajia että kilpailujen toimihenkilöitä. Ratsastus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen urheilulaji, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samoissa luokissa. Kilpailujärjestelmässä kilpailuluokkavaatimukset säädellään ratsastajan tai ratsukon taitotason mukaan. Myös rajattuja kilpailuluokkia voidaan järjestää. Eri kilpailutasoilla ja -luokilla luodaan kaikille mahdollisuus osallistua kilpailemiseen omien resurssien mukaisesti. Sääntövaliokunta vastaa kilpailusääntöjen päivittämisestä. Kilpailusäännöillä varmistetaan tasapuoliset kilpailut sekä urheilun reilun pelin toteutuminen. Vammaisratsastajille on omat lajisääntönsä kilpailutoimintaan, joissa on mm. määritelty apuvälineiden käytöstä osallistuttaessa avoimeen ratsastuksen kilpailutoimintaan. Hallitus nimeää kalenterivuosittain kurinpitolautakunnan, jonka tehtävänä on käsitellä kilpailusääntörikkomuksiin liittyviä asioita. Kurinpitolautakunnan päätöksistä voi valittaa vuosikokouksen valitsemalle valituslautakunnalle. Mahdollisista dopingrikkomuksista annetut rangaistukset vahvistaa aina liiton hallitus. Kurinpitolautakunnan ja valituslautakunnan toimintaohjeet kuvataan liiton hallinto-ohjeessa, jonka Hyvä hallintotapa -projektityöryhmä sai valmiiksi Valituslautakunnan ja hallituksen päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle. Ratsastajainliitto tiedottaa urheilun Reilusta Pelistä sekä liiton eettisistä linjauksista aktiivisesti. 21

22 6.4. Antidopingtyö Ratsastajainliiton tavoitteena on puhdas urheilu ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen mm. Suomen ADT:n, Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan, WADAn sekä FEIn sääntöjä ja ohjeita noudattaen. Ratsastajainliitto antaa antidopingvalistusta sekä urheilijoita että hevosia koskien. Antidopingtyön ja sääntöjen laatimisen tavoitteena on puhdas ja rehti urheilu. Dopingvalvonta tapahtuu yhteistyössä ADT:n ja Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan kanssa. Liitto osallistuu kansainvälisten aloitteiden laadintaan ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin antidopingtyön edistämiseksi. Puhtaan urheilun edistämiseksi: Laaditaan urheilija- ja valmentajasopimukset. Sopimuksissa on huomioitu ADT:n säännöt ja ohjeet. Lajisäännöt ja dopingmääräykset päivitetään vuosittain ja ne julkaistaan liiton nettisivuilla sekä toimitetaan pyynnöstä paperiversiona. Jaetaan antidopingia koskevaa tietoa ja valistusta harrastajille, kilpailijoille, valmentajille, toimihenkilöille ja kilpailuorganisaatioissa koulutuksissa, liiton nettisivuilla ja jäsenlehdessä. Varataan antidopingtyölle erillisbudjetti toiminnan toteuttamiseen. Sovitaan vuosittaisesta hevosten testaustoiminnasta kansainvälisen lajiliiton yhteyseläinlääkärin kanssa. Harrasteliikunnassa korostetaan terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja järjestämällä kuntoilutapahtumia ja koulutuksia. Harraste- ja seuratoimintaa kehitetään yhdessä Valo ry:n, muiden lajiliittojen ja aluejärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös hevosalan oppilaitosten, Suomen Hippoksen, Hippoliksen, Suomen 4H-liiton, MTT:n, Hevostietokeskuksen, ProAgria Maaseutukeskusten, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAUn, vammaisjärjestöjen ja kansainvälisen vammaisratsastusjärjestö Federation of Riding for Disabled Internationalin kanssa. Seura- ja tallitoimintaa kehitetään myös yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhteistyötä tamperelaisen Hevoset- ja helsinkiläisen Horse Fair -messujärjestäjien kanssa jatketaan vuonna Hevoset -messut tarjoaa ratsastusseurojen jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn messuille Hippos-lehden numeron 2 mukana. Kävijäkisaa Helsinki International Horse Show n kanssa kehitetään vuonna Ratsastajainliitto on aloittanut strategian päivitystyön. Harrastetoiminnan strategiset linjaukset on laatinut yhteiskunnan vaikuttajista, viestintäalan ammattilaisista sekä hevosalan asiantuntijoista koostunut brändityöryhmä, jonka työ päättyi syksyllä Seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä aloitti työnsä keväällä Se vastaa strategian toteutumisesta, johtaa ja kehittää liiton seura- ja tallipalveluita sekä laatii vuositason toimintasuunnitelmat. 7. Harraste- ja seuratoiminta Seuratoiminta on Ratsastajainliiton koko toiminnan painopiste. Organisaation uudistamisessa siihen on varattu lisää resursseja. Seurapalvelutiimi keskittyy seuraja jäsenpalveluiden jatkuvaan kehittämiseen. Tiimin vastuulla on edistää lasten, nuorten ja aikuisten harrastetoimintaa sekä turvata sen jatkuvuus. Liiton harraste- ja seuratoiminnalla tuetaan alueita, seuroja ja talleja laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja ja kannustamalla kehittämiseen. Liiton toimiston vastuulla on valtakunnallisten järjestelmien laatiminen ja vieminen eteenpäin. Tärkeänä yhteisenä tehtävänä on yhteydenpito seurojen ja alueiden toimijoihin tavoitteena toiminnan kehittäminen ja laajentaminen sekä työtehtävien ja vastuualueiden jakaminen Aluetoiminta Alueilla on merkittävä rooli harraste- ja seuratoiminnan toteutuksessa. Alueet toimivat seuratoimijoiden kouluttajina sekä harrastetoiminnan aktivoijina. Aluetoiminnan merkitys on korostunut Ratsastajainliiton uudistetussa organisaatiossa. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmän (SETAP) muodostavat alueiden nimeämät luottamushenkilöt, joiden tehtävänä on vastata alueellaan seura-, talli-, nuoriso-, kuntoliikunta- ja/tai muusta harrastetoiminnasta. Alueet nimeävät oman ehdokkaansa ryhmään, jonka kokoonpano tarkastetaan vuosittain. Ryhmään kuuluvat lisäksi liiton toimihenkilöt. Kokouksissa vierailevat myös eri alojen asiantuntijat ja kouluttajat. Harrastetoiminnan painopisteitä ovat nuoriso-, seura- ja tallitoiminnan kehittämisen ohella ratsastajien kunto- ja hyvinvointitapahtumien järjestäminen, hevostaitojen ja 22

23 hevosten hyvinvoinnin lisääminen sekä alueiden harrastevastaavien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa liiton seura- ja tallipalveluja käytännön toiminnassa ja palvella paremmin liiton jäsenseuroja ja -talleja. Ratsastajainliitto tukee alueellista seuratoimintaa harraste- ja seuratukien avulla. Tukea myönnetään euroa/alue mm. nuoriso- ja seuratoimijoiden koulutuksiin, seurakohtaamisiin, seurakehittämiskäynteihin ja -tapaamisiin sekä hevostaitokurssien ja -kilpailujen järjestämiseen. Vuonna 2014 tukea myönnetään myös alueellisiin tallikohtaamisiin sekä hevosalan tapahtumiin ja yhteistyöhankkeisiin. Seura- ja tallipalveluiden alue-edustaja vastaa omalla alueellaan liiton harraste- ja seuratukien käytäntöön panosta. Alueellisia seurakehittäjiä koulutetaan seurakäynteihin ja toimijoiden tukemiseen. He osallistuvat myös liiton valtakunnallisiin seurakehittämiskäynteihin ja -valmennukseen. Vuonna 2014 valmistuu Aluetoimijan käsikirja -opas, jonka tarkoituksena on perehdyttää vaihtuvia aluetoimijoita vapaaehtoistehtäviinsä. Opas laaditaan yhdessä aluetoimijoiden kanssa. Kaikki aluetoimijat kokoontuvat yhteisen koulutuksen ja verkostoitumisen merkeissä Jyväskylässä. Tämä tapaaminen aloittaa liiton vuosisuunnitteluprosessin. Alueiden toimintasuunnitelmat julkaistaan omana liitteenä Seura- ja jäsenpalvelut Liiton seurapalveluiden tavoitteena on saada mahdollisimman moni ratsastuksen harrastaja liittymään ratsastusseuran kautta liiton jäseneksi. Seuroja kannustetaan tarjoamaan jäsenilleen tietoa mm. lajin liikunnallisuudesta, hevostaidoista sekä laatimaan toiminnalleen strategian, toimintalinjan tai muu pitkän tähtäimen suunnitelman. Seurakehittäminen on tärkeä osa liiton palveluita. Liiton tavoitteena on kouluttaa seuratoimijoita vapaaehtoistehtävissään. Tärkeänä painopisteenä on seuran hallitustoiminnan arvostuksen nostattaminen, jotta vapaaehtoisena toimiminen on houkuttelevaa uusille jäsenille. Seuroja kannustetaan lisäämään talliyhteistyötä, perehtymään kuntien avustuspolitiikkaan ja hevosalan hankkeisiin. Seuroja opastetaan myös valtakunnallisista tukimuodoista. Ratsastajainliitto järjestää vuosikokoustensa yhteydessä seuratoimintaa käsitteleviä seminaareja. Vuoden 2014 seuraseminaari pidetään kevätkokousviikonlopun yhteydessä Hämeenlinnassa huhtikuussa. Seminaarin aiheena on seuran kehittäminen, ja siinä kuullaan mm. muiden lajien kokemuksista ja hankkeista. Seminaarit ja kohtaamiset ovat osana liiton vuosisuunnitteluprosessia. Ratsastusseurojen puheenjohtajakoulutus järjestetään Horse Show -viikolla. Jäsensihteerikoulutuksia toteutetaan edellisvuosien tapaan säännöllisesti. Seuratiedotteiden sisältöä ja aikataulutusta on kehitetty viime vuosina. Tiedotteiden lisäksi seuroille lähetetään säännöllisesti vähintään neljä paperipostitusta vuodessa. Liiton Facebook-profiilia hyödynnetään sisäisessä viestinnässä. Seuroille ja talleille lähetetään Liity ratsastusseuraan -jäsenetuesitteitä ja -julisteita, joiden avulla ne voivat panostaa omaan jäsenhankintakampanjaan ja mainostaa toimintaansa uusille mahdollisille jäsenille/asiakkaille. Seurat ja tallit voivat tilata liitosta käyttöönsä myös messu- ja tapahtumaesitteitä, oppaita ja muuta materiaalia, jonka avulla voidaan tiedottaa yleisesti ratsastusharrastuksen monista mahdollisuuksista. Materiaalia on saatavilla myös ruotsiksi. Ratsastajainliiton jäsenhankintakampanjaa jatketaan vuonna Messuyhteistyötä ja liiton ständitoimintaa hyödynnetään jäsenhankinnassa. Tampereen Hevoset -messuille tarjotaan jäsenetuna kaikille jäsenille ilmainen sisäänpääsy. Teemavuonna jäsenhankintaa keskitetään myös tallitoiminnan ympärille. Ratsastajainliitto tukee seurojen toimintaa kannustin-, tukiraha- ja palkitsemisjärjestelmien avulla, mm. Sinettiseuratoiminnan ja Vuoden Ratsastusseura -kilpailun. Seuroja kannustetaan myös palkitsemaan aktiivisia toimijoitaan monipuolisesti. Liiton palkitsemisjärjestelmästä tiedotetaan ja liiton toiminnassa mukanaolijoita palkitaan. Vuoden Ratsastusseura -kilpailu järjestetään vuoden 2014 alussa. Seuroja, talleja, seuratoimijoita ja talliyrittäjiä palkitaan liiton Ratsastusgaalassa Seurakehittäminen Ratsastajainliitto aloitti vuonna 2010 ratsastusseurojen kehittämiseen keskittyvän projektin, jonka tavoitteena on auttaa vapaaehtoisia seuratoimijoita seuran perustoiminnoissa sekä herättää heitä seuransa kehittämistyöhön. Liitto koulutti alueille vapaaehtoisia ratsastuksen seurakehittäjiä, jotka aloittivat itsenäiset seurakäynnit aluetasolla. 23

24 Ratsastajainliitossa toimii seurapalvelupäällikön lisäksi neljä valtakunnallisesti toimivaa, vapaaehtoista ratsastuksen seurakehittäjää. Ratsastuksen valtakunnallinen seurakehittäjien ryhmä perustettiin vuonna Ryhmän tavoitteena on koordinoida ja suunnitella seurakehittämisen konseptia alueellisella ja valtakunnallisella tasolla sekä toteuttaa valtakunnallisia kehittämiskäyntejä, jotka toimivat apuna ja esimerkkeinä alueelliseen toimintaan. Ryhmä käynnisti vuoden 2012 alussa seurakehittämisvalmennussarjan, johon otettiin avoimessa haussa mukaan pilottiseuroja valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Valmennussarjaa on tarkoitus toteuttaa jatkossa vuosittain. Valmennuksessa on mukana useita ratsastusseuroja, jotka oman kehittämistyönsä ohella saavat vertaistukea muilta seuratoimijoilta. Jokainen seura saa valmennuksessa henkilökohtaisen seurakehittäjän, joka toteuttaa käynnin seuran omaan toimintaympäristöön. Vuoden 2013 seurakehittämisvalmennuksessa on ollut mukana kuusi ratsastusseuraa eri puolilta Suomea ja sitä jatketaan kevääseen saakka. Uusi valmennushaku toteutetaan syksyllä Jokaiseen seuraan tehdään vähintään yksi seurakehittämiskäynti, seurat sitoutuvat toimintansa kehittämiseen ja laativat sille toimintalinjan/strategian. Valmennustapaamisia pidetään kaikkien mukana olevien seurojen kesken vähintään neljä vuodessa. Valtakunnalliset seurakehittäjät ovat laatineet lajille Ratsastuksen toimintalinja -vihkosen sekä muita seuratoimintaa tukevia materiaaleja. Niitä päivitetään vuoden 2014 aikana. Ratsastajainliitto on kouluttanut alueellisia seurakehittäjiä, joita seurat voivat myös tilata käynnille. Alueellisten seurakehittäjien koulutuksissa käydään läpi urheiluseuratoimintaa ja toiminnan luonnetta. Suunnitelmissa on tehostaa valtakunnallisten ja alueellisten kehittäjien yhteistyötä entisestään, ja seuraava yhteinen koulutus pidetään Helsingissä Seurapalvelupäällikkö on laatinut yhteistyössä valtakunnallisten seurakehittäjien kanssa Ratsastuksen seurakehittäjän ABC -oppaan osana Humanistisen ammattikorkeakoulun vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopintoja vuonna Opas toimii perehdytyksenä ja tukipakettina nykyisille ja uusille vapaaehtoisille seurakehittäjille. Sen tarkoituksena on avata seurakehittämisen periaatteita, toimintatapoja ja tavoitteita sekä toimia ohjeistona vapaaehtoisille ratsastuksen seurakehittäjille, joiden toimikenttä alati muuttuu ja kehittyy. Oppaan työstämisessä on hyödynnetty seurakehittämiseen ja -toimintaan liittyvää kirjallisuutta, vapaaehtoistyön ominaispiirteitä sekä muiden lajien ja valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation materiaaleja. Oppaan rakentaminen perustuu pitkälti myös kokemuksiin niin seurakehittäjien kuin seuratoimijoidenkin näkökulmasta. Seurakehittämiskäynnit sekä alueiden järjestämät kohtaamiset ovat osa alueellisia harraste- ja seuratukia, joiden ansiosta liitto voi tukea alueella tapahtuvaa seuratoimintaa entistä tehokkaammin. Ratsastajainliitto suunnittelee erillistä seurajohtajakoulutusta yhteistyössä urheiluopistojen, Valo ry:n sekä muiden lajien (mm. Ampumaurheiluliitto) kanssa. Suunnitelmia työstetään vuonna 2014, kun Valon toiminta selkiintyy. Sinettiseurat Uusien Sinettiseurojen haku alkaa alkuvuodesta ja päättyy toukokuun lopussa. Ratsastuksen Sinettiseuratapaaminen järjestetään Tampereen Hevoset -messuilla minkä lisäksi osallistutaan Valon valtakunnalliseen Sinettiseuraseminaariin. Ratsastuksen Sinettikriteereitä päivitetään vuonna Sinettiseuratoimintaa hyödynnetään seurakehittämisvalmennuksessa, ja seurakehittäjät osallistuvat Sinettiseurojen auditointeihin. Ratsastajainliitto käynnistää osana strategiatyön käytännön toteutusta nuorisotoiminnan projektin, jonka tavoitteena on saada syrjäytyneitä nuoria mukaan lajin pariin. Kyseessä on pilottihanke, johon haetaan yhteistyötahoja eri järjestöistä ja yhteiskunnan vaikuttajista. Hankkeessa nimetään vastuuhenkilöt ratsastusseuroihin ja -talleihin. Sinettiseuroja pyydetään esimerkkiseuroina hankkeeseen ensimmäisinä mukaan. Ratsastajainliiton valtakunnallinen nuorten ryhmä käynnistetään uudelleen kevään aikana. Nuorten ryhmän toiminta linkitetään osaksi nuorisotoiminnan pilottihanketta. Arvokas kasvatus on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama, vuosille ajoittuva valtakunnallinen hanke, jossa on tarkoituksena kehittää väkivallattomuuteen tähtäävä arvokasvatusmalli ja -menetelmät alakouluikäisille lapsille. Päävastuu hankkeen toteuttamisesta on nuorisokasvatusjärjestö Non Fighting Generation ry:lla. Peruskoulujen lisäksi mukaan mallin kehittämiseen toivotaan vapaa-ajan toimijoita, kuten esimerkiksi urheiluseuroja, kerhoja jne., jotta menetelmistä saataisiin mahdollisimman monenlaisissa ympäristöissä toimivat ja erilaisille kohderyhmille soveltuvat ja helppokäyttöiset. Ratsastajainliitto on yksi Arvokas kasvatus -hankkeen yhteistyökumppaneista. Sinettiseurojen kanssa aloitettavan hankkeen kohderyhmänä ovat 7 12-vuotiaat. Mukaan etsitään syksyllä 2013 ratsastusseuroja, joilla olisi kiinnostusta lähteä kokeilemaan 24

25 kehitteillä olevia menetelmiä (esim. toiminnalliset ja liikunnalliset harjoitukset, leikit ja pelit) osana omaa toimintaansa sekä antamaan niistä palautetta hankkeesta vastaaville työntekijöille jatkokehittelyä varten. Pilottijaksot aloitetaan keväällä Tallitoiminta Ratsastajainliiton tavoitteena on kehittää tallipalveluita ja panostaa erityisesti tiedon välittämiseen ja hevosalan edunvalvontaan. Talliyrittäjien koulutusta ja neuvontaa jatketaan yhteistyössä hevosalan hankkeiden, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Jäsentallikriteereitä on päivitetty vuoden 2013 aikana. Vuonna 2014 voimaan astuva, tallien karsinoiden tilavaatimuksia koskeva lainsäädäntö on otettu huomioon uusissa kriteereissä. Toimiva talli -opasta on myös päivitetty, ja se ilmestyy vuoden 2014 alussa. Tallitarkastajan nimike muutetaan tallineuvojaksi ja tallitarkastuksen sijaan käytetään nimitystä tallikäynti. Uudistuneita jäsentallikriteereitä markkinoidaan ja hyödynnetään uusien tallien saamiseksi liiton jäseniksi. Yhteistyökuvioita laajennetaan eri järjestöjen kanssa eijäsentallien paikantamiseksi. Liiton jäsentalleja markkinoidaan myös suoraan harrastajille. Tavoitteena on lisätä harrastajien tietoa hyväksyttyjen tallien laatuvaatimuksista ja ohjata heitä valitsemaan liiton jäsentalli. Markkinointia tehostetaan liiton ständitoiminnassa, messuilla ja muissa alan tapahtumissa. Jäsentalleille toteutetaan tyytyväisyyskysely, jossa kartoitetaan liiton tarjoamia palveluita. Tallien Laatuportaita markkinoidaan ja jäsentalleja opastetaan käyttämään niitä työkaluna toimintansa kehittämisessä. Laatutalli-materiaalia päivitetään vuoden 2014 aikana. Alueellisia tallikohtaamisia jatketaan syksyllä yhteistyössä alueiden ja oppilaitosten kanssa. Talliyrittäjille järjestetään keväällä Tampereen Hevoset-messujen yhteydessä verkostotapaaminen, jonka aiheina ovat mm. viestintä ja markkinointi. Vuonna 2014 aloitetaan talliyrittäjien työhyvinvointivalmennuspilotti, jonka tavoitteena on parantaa yrittäjien työssäjaksamista. Työhyvinvointivalmennus käynnistetään keväällä ja sitä jatketaan syksyn tallikohtaamisissa. Ratsastuskoululaisen teemavuotta hyödynnetään Mahdollisuuksien hevonen -tilaisuudessa toukokuussa, jolloin järjestetään koko hevosalaa esittelevä tapahtuma yhteiskunnan vaikuttajille ja median edustajille. Ratsastusharrastus ja alan yrittäjyys tuodaan päivässä vahvoina nostoina esille. Vuoden Ratsastustalli -kilpailua jatketaan. Kilpailun sisältöä ja tiedotusta kehitetään. Talleja kannustetaan yhteistyöhön ratsastusseurojen kanssa ja järjestämään hevoskerhoja sekä lapsille ja nuorille että aikuisille. Liitto osallistuu Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailujen järjestelyihin yhteistyössä Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistyksen kanssa. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kilpailla myös niille, jotka harrastavat ratsastuskoulussa ja joilla ei ole mahdollisuutta omaan hevoseen. Kilpailun merkittävyyttä nostetaan teemavuonna entistä selkeämmin esille. Ratsastuskoulujen ja harrastetallien oppilaille suunniteltuja Hevoshullu-seurakisoja jatketaan ja kehitetään. Tallit saavat käyttöönsä valmiin ja ilmaisen kisapaketin sääntöineen, ohjeineen sekä palkintoineen. Lajeina ovat esteratsastus, kouluratsastus ja hevostaidot sekä keppihevoset. Jäsentallit voivat järjestää syyskuun alussa Nouse Ratsaille -päivän ja markkinoida sitä kouluille, paikkakuntalaisille, päättäjille tai medialle. Ratsastajainliitto tuottaa talleille valmiin, uudistetun oheismateriaalin sekä valmiin esityspohjan. Tallit voivat myös halutessaan järjestää mahdollisuuden tutustua lajiin vaihtotunneilla, joille ratsastaja kutsuu ystävänsä kokeilemaan uutta harrastusta. Nouse Ratsaille -viikkoa markkinoidaan teemavuonna entistä monipuolisemmin sekä harrastuksen että yrittäjyyden näkökulmasta. Ratsastajainliitto on koonnut lajiharjoittelun tueksi Harrasteratsastajan polun, jota voivat hyödyntää niin harrastajat kuin talliyrittäjätkin. Ratsastuksen harrastaja voi polun avulla kartoittaa omaa osaamistasoaan, suunnitella uusia tavoitteita ja lisätä harrastuksensa monipuolisuutta. Ratsastuksenopettajat voivat käyttää polkua apuna esimerkiksi tuntiryhmien ja kurssitarjonnan suunnittelussa. Työtä polun kanssa jatketaan käytännön toimintojen kehittämisellä. Ratsastajainliitto tuottaa tukimateriaalia ja toimintamalleja ratsastuksen tutustumisvaiheeseen. Alkeiskurssilaisille tehdään oma opas, joka sisältää teoriatietoa ratsastuksen ja hevostaitojen perusteista. Ratsastuksen käsikirja -opasta ryhdyttiin kokoamaan vuonna Työ viimeistellään vuonna

26 Ratsastavan lapsen vanhempainopas sekä Ratsaille -opas päivitetään. Seurat ja tallit voivat tilata näitä oppaita veloituksetta jäsenilleen/asiakkailleen Hevostaitojen edistäminen Harraste- ja seuratoiminnalla edistetään myös hevostaitojen opettelua. Hevoskerhoissa eri-ikäiset voivat harjoitella niitä ohjatusti. Liitto tukee seurojen ja tallien järjestämää hevoskerhotoimintaa kouluttamalla ohjaajia, tuottamalla materiaaleja sekä nostamalla esille hyviä toimintamalleja. Seuroja ja talleja kannustetaan järjestämään kerhotoimintaa junioreiden lisäksi myös senioreille. Hevostaitokilpailuja järjestetään eri tasoilla. Seuratasolla tallit ja seurat voivat toteuttaa Hevoshullu-hevostaitokisoja. Aluetasolle liitto tuottaa valmiin kysymyspaketin järjestäjien avuksi. Junioreiden valtakunnallinen Hevostaitomestaruuskilpailu käydään keväällä Järvenpäässä, järjestäjinä Ratsastajainliitto ja Järvenpään Ratsastusseura. Ratsastajainliitto jatkaa yhteistyötä Hevosopiston ja Kari Vepsän kanssa hevostaitoihin liittyvän koulutuspalvelun kehittämiseksi. Hevostaitokoulutuspakettia tarjotaan liiton jäsenetuna ratsastusseuroille, -talleille ja yksittäisille jäsenille. Tavoitteena on tarjota myös aikuisratsastajille mahdollisuuksia testata taitojaan ja kehitystään hevostaidoissa Harrasteliikunta Ratsastuksen harrastajia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen ja urheilulliseen elämäntapaan. Ratsastajainliitolla toimii valtakunnallinen Kuntotyöryhmä, joka vastaa eri ikäryhmille suunnattujen kunto-, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisestä ja ideoimisesta. Kuntotyöryhmän toiminnan pääpainopisteenä on liikunnan edistäminen ja lisääminen eri elämän alueilla. Ryhmä suunnittelee toimenpiteitä ratsastajien kunnon kohottamiseksi ja terveyden edistämiseksi. Kuntotyöryhmän ammattilaiset ovat vastanneet materiaalin tuottamisesta (mm. Ratsastajan Kunto-opas, lajianalyysi ja Ratsastuksen terveysprofiili) sekä toimineet Ratsastajan kuntotestin testaajina ja toteuttajina. Kuntotyöryhmän vuoden 2014 tavoitteena on nostaa ratsastuksen lajiprofiilia olemme maailman liikkuvin urheilukansa -vision mukaisesti, mikä tarkoittaa lajin oheisliikunnan kehittämistä (koulutukset, seminaarit, kurssit), ratsastuksen kilpailukyvyn varmistamista (lajin näkyvyys, markkinointi ja viestintä) sekä tuntiratsastajien liikuttamista koko elämänkaarella. Ratsastuskoululaisen teemavuonna nostetaan esille lajin monipuolisuutta kaikenikäisille ja -tasoisille. Vuonna 2014 tehdään koosteraportti Kuntohaaste-kunnonkohotuskampanjan onnistumisesta sekä suunnitellaan kampanjan jatkoa edelleen. Kuntotyöryhmä järjesti vuonna 2013 osana Kuntohaaste-kampanjaa fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä seminaareja ja alueellisia starttipäiviä. Hyvinvointiteema jatkuu ja Kuntotyöryhmä järjestää hyvinvointiseminaarin Hämeenlinnassa Liikkuva Ratsastaja -koulutuksen, kuntotestaajien verkostotapaamisen, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan sekä henkisen hyvinvoinnin tiimoilta. Ratsastuskoululaisen vuosi -teemaa hyödynnetään seminaarissa harrasteratsastajan polku -työn jalkauttamisen esittelyllä, ajatuksella kehittyminen tuntiratsastajana. Valtakunnallisen Urheillen terveyttä -ohjelman kehittäminen on osa Kuntotyöryhmän harrasteliikunnan kehittämistyötä. Ohjelman avulla tavoitellaan koko urheilumaailman yhteistä Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -visiota. Uudella yhteistyöllä lajiliittojen ja aluejärjestöjen kanssa toteutetaan pitkäjänteinen ja systemaattinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja ikääntyneiden määrää urheiluseuroissa kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Ratsastajainliitto osallistuu vahvasti ohjelman toteuttamiseen ja seurapalvelupäällikkö on mukana sen valtakunnallisessa kehittämistyöryhmässä. Ratsastusseuroille tarjotaan Urheillen terveyttä -ohjelman tiimoilta Liikkuva Ratsastaja -koulutusta. Se on seuratoimijoille suunnattu kevyt koulutus, jossa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Kiinnostuneista seuroista koulutetaan yhdestä kahteen henkilöä, jotka saavat käyttöönsä nettisivujen tietopaketin sisältäen mm. liikuntaohjeita, liikuntatuntisuunnitelmia ja alku- ja loppuverryttelyjä. Seuratoimijat voivat käyttää valmiita ohjeita liikuntatuokioiden ohjaukseen. Koulutukseen osallistujat saavat käyttöönsä myös helpon ja kevyen testiosion, jonka avulla voi mitata liikkujien edistymistä. Kuntotyöryhmän Liikuntakuukausi -kampanjaa jatketaan keväällä ja syksyllä Kuntohaasteen hengessä. Ratsastuskoululaisen teemavuonna Kuntotyöryhmä keskittyy erityisesti lasten ja nuorten liikunnan monipuolisuuteen, tuntiratsastajien liikkumiseen ja ratsastuksen oheisliikunnan ohjaamiseen. Suunnitelmissa on laatia ohjeistus ja opetuslaminaatit kuntopiireistä seuroille ja talleille. 26

27 Kuntotyöryhmä suunnittelee myös Tutustu hevoseen -päivää tai Aloita uusi harrastus -tapahtumia keväälle/syksylle. Tapahtumien tarkoituksena on informoida lasten vanhempia ratsastusharrastuksen monipuolisuudesta (hevostaidot, keppihevoset, tapahtumat), turvallisuusasioista, vakuutuksesta sekä lajin liikunnallisuudesta. Kuntotyöryhmän syksyllä 2013 laatimaa keppihevosharrastuksen ohjeistusta hyödynnetään teemavuonna liikunnallisuuden esilletuomisessa Vammaisratsastus (erityisryhmien ratsastus) Vammaisratsastuksesta on käytössä myös nimitykset erityisryhmien ratsastus ja erityistä tukea tarvitsevien ratsastus. Ratsastajalla voi olla vamman tai sairauden aiheuttaman haitan takia vaikeuksia osallistua yleiseen ratsastusryhmään. Näiden ratsastajien harrastusmahdollisuuksien kehittämisestä ja parantamisesta vastaa lajikomitea ja lajivastaava. Tavoitteena on, että jokainen ratsastaja pääsee haluamalleen esteettömälle ja helposti saavutettavalle ratsastuskoululle. Vammaisratsastuksen aluetoiminnasta huolehtivat aluevastaavat. Vuoden 2014 aikana kirjataan ylös aluevastaavan toimenkuva ja toiveet heidän työpanoksestaan. Samalla jaetaan tietoa vammaisratsastuksen toimintakentästä myös aluehallituksille. Aluevastaaville järjestetään vuoden aikana yhteinen kokoontuminen. Toiveena on, että aluevastaavat järjestävät alueellaan keväällä ja/tai syksyllä tapaamisen kaikille vammaisratsastuksesta kiinnostuneille, ja tavoitteena on tapahtuma vähintään neljällä alueella. Jos liitto saa Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:lta Treenitukea, tapaamisten yhteydessä voidaan järjestää myös ilmaisia tai edullisia tunteja lapsille ja nuorille. Liitto tuottaa tukimateriaalia ja vammaisratsastusesitteitä tapahtumapäiviä varten. Vuoden 2014 aikana järjestetään avoin, valtakunnallinen vammaisratsastuspäivä yhteistyössä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ja ratsastusterapeuttien kanssa. Lisäksi laji-ihmiset kokoontuvat liiton syyskokousviikonloppuna Urheilufoorumin yhteydessä pidettävässä lajiseminaarissa. Lajitietoutta levitetään järjestämällä seurakehittäjille ja tallitarkastajille lyhytkoulutusta. Liiton nettisivujen sisältöä kehitetään, ja niiltä löytyvät esteettömyysmaterialit päivitetään ajan tasalle. Vammaisratsastuksen peruskurssi järjestetään syksyllä. Vuoden 2013 lopulla käynnistyvä Vammaisratsastuksen ohjaajakoulutus jatkuu vuonna 2014 kahtena viikonloppuna. Koulutusmateriaalit sekä Vammaisratsastusopas päivitetään. Vammaisratsastusohjaajille järjestetään täydennyskoulutuspäivä tai -viikonloppu. Hevosalan ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelu aloitetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Kilpailutoiminnan järjestämistä halutaan helpottaa ohjeistuksella, jossa kerrotaan mitä vammaisratsastuskilpailujen järjestäjän tulee tietää ja miten vammaisratsastajat otetaan huomioon avoimissa kouluratsastuskilpailuissa. Vammaisratsastuskomitea tukee kotimaan kilpailujärjestäjiä tuomarituella. Kilpailusäännöistä halutaan kevyt, selkokielinen versio, jonka avulla opettaja/valmentaja voi käydä säännöt aloittelevan kilpailijan kanssa läpi. Stewardien peruskurssiin tulee vammaisosuus, jonka jälkeen he voivat toimia stewardeina vammaisratsastuksen kilpailuharjoituksissa ja seurakilpailuissa. Uusia lajin tuomareita koulutetaan kotimaisten, useita vuosia toimineiden vammaisratsastustuomareiden kanssa yhteistyössä. Tarve on löytää myös kansainvälisestä toiminnasta kiinnostunut tuomari, joka voidaan lähettää FEIn koulutukseen. Keväällä järjestetään yhtä aikaa vammaisratsastusohjaajakoulutuksen kanssa kaikille avoin ratsastusleiri. Leirin yhteydessä järjestetään luokitustilaisuus, johon voivat osallistua myös muut kuin leiriläiset. Kehitysvammaisten A-renkaalle järjestetään kaksi tuettua leiriä keväällä ja syksyllä. Syksyn leiri järjestetään ohjaajakurssin viimeisen koulutusviikonlopun yhteydessä. Muille VAUn valmennuksen piiriin kuuluville on tarjolla tallien järjestämiä leirejä. Kaikille avoin ratsastuskoulu -kriteeristön työstäminen aloitettiin vuonna Tavoitteena on saada liiton jäsentalleiksi myös ne tallit, joissa päätoimialana on vammaisratsastus, ratsastusterapia ja/tai sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Työ jatkuu vuonna Yhteistyötä jatketaan ratsastusterapeuttien, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan, Suomen vammaisurheilun ja liikunta VAU ry:n sekä vammaisjärjestöjen kanssa. Uudenmaan Lionsklubien kanssa jatkuu pitkäkestoinen yhteistyö Lions-ravitapahtuman järjestämisessä. Tapahtuman tuotot ohjataan vammaisratsastukselle. Kansainvälistä yhteistyötä jatketaan erityisesti lähialueille kohdistaen. 27

28 8. Edunvalvonta, yhteiskunta ja olosuhteet 8.1. Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Yhteistyö järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Ratsastajainliitto ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua hevosalan järjestöjen kanssa yhteisten edunvalvontaan liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitto osallistuu aktiivisesti muiden hevosalan järjestöjen, oppilaitosten, MTK:n ja ProAgrian kanssa muodostettuun Mahdollisuuksien hevonen -verkoston toimintaan, jota hallinnoi Hippolis ry. Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat eläinsuojelujärjestöt, Eläinlääkäriliitto, Ratsujalostusliitto, Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistys, Kuntaliitto ja Ulkoilufoorumiin osallistuvat järjestöt. Liitto on aktiivisesti yhteydessä myös hevosalan kannalta keskeisiin ministeriöihin, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä hevosalaa tunteviin ja sen puolesta toimiviin poliitikkoihin. Liitto antaa asiantuntijan ominaisuudessa lausuntoja hevosalaan liittyvissä asioissa koskien mm. kaavoitusta, rakentamista, maankäyttöä, alan koulutusta, liikenneongelmia, ympäristöasioita, eläinlääkintää, vastuukysymyksiä, hevosten hyvinvointia ja riita-asioita. Liitto reagoi tarvittaessa myös vastineilla ja lausunnoilla hevosalan asioihin ja epäkohtiin esim. kuntien kaavoitussuunnitelmissa. Jäsenseuroilta ja jäsentalleilta tulevat aloitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä tässä toiminnassa. Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä ja kotimaisissa yhteisöissä suomalaisen ratsastuksen edistämiseksi sekä kilpaurheilu- että harrastemuotona. Ratsastajainliitto on FEIn, kansainvälisen ratsastajainliiton, ja EEF:n, eurooppalaisen ratsastajainliiton, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa yhteiskokouksissa. Huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtaja Kristian Nyman toimii liiton edustajana Olympiayhdistyksessä ja Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa. Ratsastajainliitto on jäsenenä osaamiskeskus Hippolis ry:ssä. Sen tuottamaa materiaalia ja tietoa hyödynnetään liiton toiminnassa. Liitto on mukana Hippoliksen hallituksessa ja sen toteuttamien hankkeiden ohjausryhmissä. Ratsastajainliitto on mukana Ypäjällä sijaitsevan Suomen Hevosurheilumuseon hallituksessa ja myös museoyhdistyksen jäsen. Tavoitteena on kerätä museoon urheilumme historiaan liittyvää tärkeää materiaalia ja aineistoa. Liitolle lahjoituksina saatu historiallinen aineisto luetteloidaan ja toimitetaan museolle. Hippolis hallinnoi museon toimintaa, ja liiton pääsihteeri on yhdistyksen puheenjohtaja. Ratsastajainliitto on jäsenenä Urheilutyönantajat ry:ssä ja pääsihteeri on mukana yhdistyksen hallituksessa. Urheilutyönantajat on Palta ry:n jäsen. Pääsihteeri edustaa liittoa myös Suomen Urheilijoiden Tukisäätiössä ja on sen hallituksen puheenjohtaja. Seurapalvelupäällikkö on ollut mukana Kolmas Lähde -hankkeen ja Aalto-yliopiston yhdistysten palvelutoiminnan kehittäjävalmennuksessa sekä SLU:n seuratoiminnan laadun kehittämisen operatiivisessa työryhmässä keväällä Työryhmä laati koko urheilumaailman seuratoiminnan kehittämistavoitteet Visio 2020:n mukaisesti. Seurapalvelupäällikkö on toiminut entisen SLU:n jäsen- ja seurapalveluvaliokunnassa sekä ollut mukana SLU:n Reilun Pelin ja tasa-arvoryhmän työskentelyssä. Seurapalvelupäällikkö on osallistunut Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopinnot -koulutukseen. Yhteistyötoiminta ja -hankkeet Ratsastajainliitto on mukana kaikissa tärkeissä hevoselinkeinoa edistävissä projekteissa ja hankkeissa. Hevosalan järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla. Keskeisiä painopistealueita ovat kuntien maankäyttö, sen suunnittelu, ympäristöasiat (erityisesti lannanpoltto), hevosten hyvinvointi, verotusasiat, alan yritysten palvelujen laatu, turvallisuus ja koulutus. Edunvalvontaa jatketaan myös yhteistyössä Valo ry:n edunvalvontaorganisaation ja liiton käyttämien asiantuntijoiden kanssa. Edunvalvonnan kohteina ovat erityisesti laki-, talous-, verotus- ja työsuojeluasiat, urheilijoiden työsuhde- ja palkkauskysymykset, sopimusjuridiset asiat, olosuhteet ja rakennushankkeet sekä yhteistyö kuntien ja kaupunkien kanssa. Ympäristöministeriön maankäyttötyöryhmän vuonna 2009 valmistunutta raporttia ja Hästsam-projektin suosituksia hyödynnetään neuvotteluissa kuntien päättäjien kanssa. Raporteissa korostetaan paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden huomioon ottamista ja vuorovaikutusta alan toimijoiden sekä kunnan suunnittelijoiden välillä. Suositukset velvoittavat kuntia ottamaan hevosalan huomioon maankäytön suunnittelussaan. Raportit antavat selkänojan ja työkalun, joita Ratsastajainliitto ja 28

29 sen jäsenistö voivat hyödyntää lähestyessään kuntien päättäjiä ja virkamiehiä. Liitto lisää tiedottamista raportin sisällöstä ja suuntaa sen erityisesti uusille harrastajille ja yrittäjille. Liitto on mukana Hippoliksen Hevoset ja Yhteiskunta rajapintoja -hankkeessa. Sen tavoitteena on vahvistaa hevostalouden toimintaedellytyksiä sekä monipuolistaa ja kehittää hevostalouden ja sen rajapintoihin liittyviä elinkeinoja lisäämällä vuoropuhelua ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Hästsam -projektin suositusten mukaisesti hankkeen toimenpiteitä ovat mm. alueellisten hevostoimikuntien kokoaminen Hämeeseen ja Uudellemaalle. Tavoitteena on myös saada aikaan alueelliset hevostalousohjelmat. Keväällä 2013 tapahtunut, yhden nuoren ratsastajan kuolemaan johtanut maneesikaton romahdus on kiihdyttänyt keskustelua laajarunkoisten hallien turvallisuudesta. Ympäristöministeriö asetti Laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden toimintaryhmän pohtimaan hallien tarkastuskäytäntöä ja hallirekisterin perustamista. Pääsihteeri on jäsenenä toimintaryhmässä. Monet maneesien omistajat ovat hankalassa tilanteessa. Useiden jo konkurssissa olevien yrittäjien toimittamat maneesit eivät täytä lumikuorman kantavuutta koskevia määräyksiä. Rakennetarkastukset ovat olleet kalliita ja korjaustoimet voivat maksaa jopa pari sataa tuhatta euroa. Ellei halleja ehditä korjata, ne voidaan asettaa käyttökieltoon talvella Muutama jäsentalli on jo tämän takia lopettanut toimintansa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa ongelmamaneesien korjaamiseen ei löydy tukia tai edullisia rahoitusmahdollisuuksia. Liitto on lähestynyt asiassa poliitikoita ja ministeriöitä (YM, OKM ja MMM). Ratsastajainliitto osallistuu Ulkoilufoorumin toimintaan. Ulkoilufoorumi on ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu lähes 20 kansalaisjärjestöä. Viranomaistahoja edustavat ulkoilun kannalta keskeisimmät ministeriöt, virastot ja tutkimuslaitokset. Ratsastajainliitto puolustaa aktiivisesti ratsastuksen kuulumista jokamiehenoikeuksiin ja vastustaa näiden oikeuksien rajoittamista. Tavoitteena on turvata ratsukoiden oikeus liikkua maastossa ja yksityisteillä ja saada sen ohella hevosille omia, rakennettuja kulkuväyliä. Liitto toimii aktiivisesti reittien saamiseksi maakuntakaavoihin ja kuntien yleiskaavoihin. Liitto on ollut mukana Ympäristöministeriön julkaiseman jokamiehen oikeuksiin liittyvän käsikirjan laatimisessa ja sitä hyödynnetään liiton toiminnassa ja koulutuksissa. Hevostietokeskuksen hallinnoima, hevosten järjestelmällistä terveydenhuoltoa kehittävä hanke toimii valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa tehdään esimerkiksi talleille terveydenhuoltosuunnitelmia, joihin kuuluvat mm. hevosen pito-olosuhteet (tallirakenteet, talli-ilma, tarhat, laitumet, valmennusolosuhteet), sairaus- ja lääkekirjanpito, tasapainoinen ruokinta/laadukkaat rehut, loishäädöt, hammashuolto, rokotukset, kavioiden hoito, varsojen hoito ja niiden erityistarpeet, hevosten päivittäinen hoito ja terveydentilan tarkkailu, lanta ja jätevedet sekä hevosesta luopuminen. Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala on mukana johtoryhmässä. Hankkeen koulutuksiin osallistuvat tallitarkastajat sekä tallipäällikkö. Tallipäällikkö on mukana Tarttuvien tautien hallinta hevostalouden tukena -hankkeen ohjausryhmässä. Tavoitteena on selvittää hevosten tartuntatautien esiintymistä Suomessa painottaen tuontiin liittyviä ajankohtaisia tautiriskejä. Tulosten avulla voidaan kehittää hevostautien riskinhallintaa ja siten tukea sekä hevosten hyvinvointia että hevostaloutta. Yritystoiminta ja ratsastusharrastus Yritystoiminnassa ja harrastamisessa huomio kiinnitetään ympäristöhaittojen ehkäisyyn ja hevosella liikkumisen pelisääntöihin. Karsinoiden kokovaatimukset muuttuvat koskemaan kaikkia talleja pitkän siirtymäkauden jälkeen vuonna Ratsastajainliitossa jatketaan tiedottamista asiasta yhteistyössä Eviran sekä muiden hevosalan järjestöjen kanssa. Liitto on toimittanut jäsentalleilleen MMM:n oppaan Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen ja neuvonut talleja eläinsuojelusäädösten sisällössä ja siirtymäajoissa. Säädökset muuttuvat vuonna 2014 asetuksiksi ja säätävät tallien minimikoot. Annettujen suositusten tulkitsemisesta siirtymäajan päättyessä on neuvoteltu ministeriön ja Eviran kanssa. Hevosalan aloitteesta ja painostuksesta asetusta on muutettu lähinnä karsinoiden korkeuteen koskevassa tulkinnassa. Ratsastustuntien alv-kohtelusta saatiin ratsastusharrastuksen kannalta myönteinen päätös Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 2009, joka vahvisti 10 prosentin alvkäytännön. Päätös tukee ratsastusharrastuksen myönteistä kehitystä. Jäsentalleille toimitetaan ajantasainen viranomaisinformaatio, ja talleja neuvotaan toimintansa kehittämisessä. Hevosalan oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä hevosharrasteohjaaja-nimikkeen käytössä. Nimikkeen myöntää Ratsastajainliitto yhdessä hevostalouden tutkintotoimikunnan kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään myös tarjoamalla koulutusmateriaalia sekä osallistumalla jatko- ja täydennyskoulutusten suunnitteluun. Jatkossa oppilaitosyhteistyötä tehostetaan entisestään. Osa alueellisista tallikohtaamisista järjestetään oppilaitoksissa ja samalla tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksiin. 29

30 Ratsastajainliitto on mukana liikunta-alan yrittäjyyden neuvottelukunnassa. Ryhmä koostuu eri lajien edustajista sekä yrittäjäjärjestöistä. Tärkeimpänä toimena on saada aikaan muutos liikuntalakiin. Ratsastajainliitto seuraa EU:n lainsäädännön vaikutusta hevostalouteen, hevoskuljetuksiin ja -kauppaan sekä eläinten lääkintään liittyen ja tiedottaa jäsenistöään ajankohtaisista asioista. Yhteistyö Bützow Nordia asianajotoimiston kautta jatkuu. Hevosalaa tunteva lakimies antaa liiton jäsenille neuvoja hevosalaan liittyvissä juridisissa asioissa. Ratsastajainliitto maksaa kustannukset ja neuvonta on jäsenetu Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Ratsastajainliitto seuraa Suomen ja EU:n ympäristölainsäädännön vaikutusta hevostalouteen. Liiton tavoitteena on lannanpolton salliminen meillä Ruotsin ja Saksan sekä monen muun Euroopan maan tapaan. Hevosen hyvinvointiprojektin materiaalia hyödynnetään tiedottamisessa ja seminaareissa. Hevosenomistajan opasta jaetaan harrastajille tapahtumien ja jäsentallien kautta sekä netissä. Alan järjestöjen yhteinen nettisivusto tarjoaa koottuna tärkeimmät tiedot hevosen ja tallinpitoon liittyen. Ratsastajainliitto on mukana uudessa valtioneuvoston asettamassa seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa, joka perustettiin syksyllä Neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Tallien ja seurojen vastuu ympäristöstä ja luonnosta otetaan esille tiedottamisessa ja kohtaamisissa. Liitto antaa asiantuntija-apua maankäyttöön liittyvissä asioissa sekä puhelimitse että nettisivuillaan Olosuhteet ja turvallisuus Turvallisuus on keskeisenä teemana kaikessa Ratsastajainliiton toiminnassa. Aikuisharrastajien määrän kasvaminen ja riittämättömät hevostaidot ovat vaikuttaneet ratsastustapaturmien määrän kasvuun. Liitto käy jatkuvaa dialogia LähiTapiola-ryhmän kanssa tapaturmavakuutuksen osalta. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vahinkoja. Vuonna 2010 kehitettiin uusi vapaaehtoinen lisävakuutus, joka korvaa liiton jäsenvakuutusta laajemmin ratsastukseen liittyvät tapaturmat. Yli jäsentä onottanut 11 euron hintaisen lisävakuutuksen vuonna Lisävakuutuksen markkinointia tehostetaan. Vuoden 2014 jäsenkortin mukana lähetetään tietoa lisävakuutuksesta sekä tilisiirto sen lunastamiseksi. Turvallisuuspäällikkökoulutusta järjestetään alueilla. Liiton vuokrattavassa kilpailukalustossa käytetään FEIn hyväksymiä turvakannattimia. Ratsastajainliitto työskentelee yhteistyössä TUKESin kanssa ratsastuspalvelujen turvallisuuden edistämiseksi mm. tarjoamalla asiantuntemusta terveystarkastajien käyttöön sekä toimittamalla viraston kanssa yhteistyössä ohjeita talleille. Liitto kouluttaa tallitarkastajia mm. turvallisuusasioissa vuosittain. Turvallisuuskoulutukseen sisältyy pelastus- ja paloturvallisuuden lisäksi vakuutustietoutta. Ratsastajainliitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna kattavan vakuutusturvan, josta tiedotetaan Hippos-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Vakuutusturva paranee vuoden 2014 alusta. Liiton valmentajia ja toimihenkilöitä varten on otettu vastuuvakuutus. Liitolla on oikeusturvavakuutus. Suomen Ratsastajainliitto ry 2013 RATSASTAJAN OPAS KILPAILUMAAILMAAN Toimintaohjeita ratsastuskilpailuihin ja sääntökooste koulu- ja esteratsastuksen sekä yleisen osan kilpailusäännöistä Ratsastavan lapsen vanhempainopas ja Ratsastajan opas kilpailumaailmaan ovat kaikkien saatavilla netissä. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan, Vanhempainopas sekä Ratsaille-opas ovat saatavana sekä suomeksi että ruotsiksi. Kenttäpohjaprojektia jatketaan suorituspaikkojen olosuhteiden parantamiseksi ja hevosten turvallisuuden edistämiseksi yhteistyössä liiton kenttäpohja-asiantuntijoiden kanssa. Ismo Lätin kanssa on tehty sopimus tärkeimpien kilpailukenttien kunnostuksesta ja kilpailujärjestäjien neuvonnasta 30

31 9. Markkinointi ja viestintä 9.1. Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Markkinoinnissa toimitaan hyväksytyn markkinointistrategian mukaisesti. Tavoitteena on varojen kasvattaminen varainhankinnan kautta. Painopiste on nykyisten yhteistyökumppaneiden säilyttämisessä sekä uusien hankinnassa, missä hyödynnetään mm. ratsastuksen Tähtikilpailuja. Varainhankinnassa keskitytään yrityksiin, joille ratsastusurheilun harrastajat muodostavat kiinnostavan ja luontevan kohderyhmän. Facebookia ja liiton nettisivuja hyödynnetään markkinointivälineenä. Ratsastusurheilun keskeiset toimijat Ratsastajainliitto, Hevosopisto ja BCM Scanhorse Oy aloittivat vuonna 2012 yhteisen, muutamaan suuryritykseen kohdistuvan varainhankintakampanjan, joka onnistui hyvin kasvattaen merkittävästi yhteistyösopimusten arvoa. Kampanjaa jatketaan vuonna 2014 tavoitteena saada muutama uusi suuri kumppani ratsastusurheilulle. Nykyisille yhteistyökumppaneille järjestetään yhteistyössä Hevosopiston ja BCM Scanhorse Oy:n kanssa vähintään kerran vuodessa pienryhmätapaaminen, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja ratsastuksen nykytilasta. Lisäksi yhteistyökumppaneille annetaan mahdollisuus keskinäiseen kanssakäymiseen ja kontaktien solmimiseen tapaamisissa Tähtikilpailujen yhteydessä. Keskeisten kilpahevosten omistajien kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua tavoitteena kaikkien osapuolten intressien huomioiminen ja hevosten käytön varmistaminen nimettyihin edustustehtäviin. Liitolle tärkeisiin viranomaisiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Tapaamisilla ja avoimella tiedottamisella annetaan yllä mainituille tahoille ajankohtaista tietoa ratsastuksesta ja sen kehityksestä sekä ylläpidetään perinteitä ja perinnetietoutta Suomessa. Jäsenetujen hankintaan panostetaan ja jäsenille myydään laadukkaita liiton omia tai yhteistyökumppaneiden tuotteita. Tavoitteena on jäsenyyden tekeminen entistä houkuttelevammaksi harrastajakunnalle. Tallien jäsenhankintaan panostetaan teemavuonna Viestintä Liiton valtakunnallista viestintää ohjaavat toimintasuunnitelma ja työn alla parhaillaan oleva uusi viestintästrategia. Se valmistuu uuden kokonaisstrategian yhteydessä, joka esitellään kevätkokouksessa 2014 ja on tarkoitus hyväksyä seuraavassa syyskokouksessa. Viestinnällä tuodaan esiin ratsastusta urheilulajina, vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen, urheilun sekä hevosalan sidos- ja kohderyhmiin päämäärinä lajikuvan muokkaaminen, harrastajamäärän kasvattaminen, hevostaidon vahvistaminen sekä hevos-, turvallisuus- ja ratsastustietouden lisääminen. Ratsastusurheilun merkittävyyttä tuodaan esiin. Painopistealueita ovat teemavuoden tukemisen ohella hevosen hyvinvointi sekä turvallisuus hevosen kanssa tallissa, kentillä, maastossa ja teillä. Valtakunnallisen viestinnän toteuttamista koordinoi viestintäpäällikkö. Viestinnässä pitkän tähtäimen tavoitteita ovat vaikuttaminen päättäjiin hevostoimintaan liittyvien olosuhteiden parantamiseksi ja lajin yhteiskunnallisen aseman kohottamiseksi sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Viestintä tukee markkinointia taloudellisen ja muun tuen hankinnassa lajille sekä kampanjoiden toteutuksessa. Järjestön sisäinen tiedotus Monipuolisen ja ajankohtaisen tiedon välitys seuroille, ratsastuskouluille, alueille sekä yhteisöjäsenille toteutetaan pääasiassa liiton nettisivujen, Facebookin, sähköpostin sekä jäsenlehden kautta. Kukin liiton toimija ja organisaation tiimit vastaavat omien kohderyhmiensä laadukkaasta, avoimesta ja ajantasaisesta viestinkulusta. Liitto julkaisee sähköistä seura- ja tallipostia sekä toimittaa seuroille ja jäsentalleille postitse liittokokous- sekä kampanjamateriaaleja. Seurat pitävät yhteyttä henkilöjäseniinsä. Toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset julkaistaan liiton nettisivuilla. Ratsastusseurojen täysjäsenet saavat jäsenetuna korkeatasoisen ja monipuolisen hevosalan aikakauslehden, Hippoksen, joka on myös liiton virallinen tiedotuslehti. Ratsastajainliitto toimii lehden julkaisijana, Suomen Hevosurheilulehti Oy kustantajana. Lehden keskipainosmäärä on ollut vuonna 2013 ja sillä on lukijaa. 31

32 Hippos on perustettu vuonna 1948 ja se on Suomen Aikakausilehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Hippoksen voi myös tilata ja irtonumeroita myyvät R-kioskit, kauppojen lehtipisteet ja Akateeminen Kirjakauppa. Liiton budjetista on varattu lehden tuottamiseen vuositasolla euroa. Tampereen Hevoset -messut tarjoaa ratsastusseurojen jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn messuille Hippos-lehden numeron 2 mukana. Erityisprojekteja vuonna 2014 Jäsenhankintakampanjaa jatketaan. Viestinnän koulutuksia jatketaan. Paikallistasolla tarjotaan räätälöityjä mediakoulutuksia, teemavuonna erityisenä kohderyhmänä ovat jäsentalliyrittäjät ja seuratoimijat. Jäsentallikriteereitä on päivitetty vuoden 2013 aikana. Toimiva talli -opasta on myös päivitetty, ja se ilmestyy vuoden 2014 alussa. Tallitarkastajan nimike muutetaan tallineuvojaksi ja tallitarkastuksen sijaan käytetään nimitystä tallikäynti. Uusia kriteereitä ja tallitoiminnan ohjeistusta tuodaan esille sisäisessä viestinnässä teemavuoden ympäriltä. Hippos-lehdessä toteutetaan teemavuoden laaja-alainen käsittely (mm. Ratsastuskouluoppilaiden Mestaruuskilpailut, Nouse Ratsaille -päivä, talliyrittäjänä toimiminen, lasten ja nuorten harrastaminen) Ulkoinen tiedotus Kansallisen tason kilpailutiedottamisen pääkohteita ovat Tähtikilpailut, eli käytännössä olympialajien seniorien SM-kilpailut, esteiden GP-sarjat ja vastaavat sekä erikseen tähtistatuksen saavat, Suomessa järjestettävät kansainväliset kilpailut. Ratsastajainliiton kisapäivystys kattaa Tähtikilpailujen ohella viikonloppuisin merkittävät kansainväliset arvokilpailut, joissa on suomalaisia osanottajia. Tarkemmat tiedot kisapäivystyksen toiminnasta ja sen rajauksista kisatasoittain löytyvät Ratsastajainliiton nettisivuilta. Liiton uutistuotanto palvelee tiedotusvälineitä suhdetoiminnan, tiedotustilaisuuksien, valmiiden uutisartikkeleiden, oman tv-tuotannon ja julkaisuvapaan, netissä uutisajassa toimivan kuvapalvelun kautta. Televisioinnissa kansallisilla kanavilla on edetty Ylen kanssa valtava harppaus kotimaan tuotannoissa, ja toimintaa kehitetään edelleen suotuisassa nosteessa. Myös nettitelevisiointia jatketaan. Liiton tiedotus tukee kaikkia kansallisia kilpailuja ja tapahtumia yleisessä ennakkotiedottamisessa sekä järjestämällä koulutusta ja neuvontaa että laatimalla ohjeita ja materiaaleja. Ratsastusurheilun kiinnostavuuteen panostetaan muun viestinnän ohella mm. suhdetoiminnalla, ratsastajakohtaamisilla, teemapäivillä ja kampanjoilla sekä uusien kanavien hyödyntämisellä. Harrastetoimintaa ja yhteiskunnallista edunvalvontaa palvellaan omilla tiedotusartikkeleilla, tärkeinä aiheina mm. hevosalan kehitys, turvallisuus, liikenne, kaavoitus- ja lainsäädäntökysymykset sekä ympäristöön ja hevosten hyvinvointiin liittyvät aiheet. Erityisprojekteja vuonna 2014 Vuonna 2013 käynnistettyä Mahdollisuuksien hevonen -projektia jatketaan yhteistyössä mm. Hippoksen ja Hippoliksen kanssa ja sen yhteydessä järjestetään mm. tapahtumapäivä päättäjille ja median edustajille. Tarkoituksena on nostaa esiin hevosalan tärkeitä aiheita ja merkittävyyttä sekä teemavuoden mukaisesti mm. ratsastuskoulutoimintaa ja sen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Lasten ja nuorten harrastamista tuodaan esille pilottihankkeen kautta. Ratsastajainliitto käynnistää vuonna 2014 osana strategiatyön käytännön toteutusta nuorisotoiminnan projektin, jonka tavoitteena on saada syrjäytyneitä nuoria mukaan lajin pariin. Artikkelipankin lanseeraamista ja täydentämistä jatketaan teemavuoden ja muiden harrasteaiheisten artikkelien puitteissa Jatketaan vuonna 2013 käynnistynyttä, kaksivuotista ratsastustoimittajan ja - tiedottajan erityiskoulutusta, jossa on mukana yli 30 henkilöä. Projektissa koulutetaan ja tuetaan alueellisia, aktiivisia viestinnän toimijoita ympäri Suomen tarkoituksena rakentaa uutta osaamista ja viestinnän infrastruktuuria. Huippu-urheilussa painopisteenä ovat Normandian MM-kilpailut sekä niihin valmistautuvat urheilijat. Nouse Ratsaille -päivän viestinnän toteuttamista tuetaan valmiilla tiedotus- ja esittelymateriaaleilla. Nettisivuja ja -palveluita kehitetään, jäsennetään ja muokataan. Sosiaalisen median toiminnan kehittämistä jatketaan. Tiedon taltiointi Vuosikokouksissa julkaistaan vuosittain toimintakertomus ja toimintasuunnitelma sekä näiden tilastoliitteet ja ne ovat nähtävinä myös Ratsastajainliiton nettisivuilla. Alkuperäiset kappaleet arkistoidaan kahtena kappaleena liiton toimistossa. Liiton tiedotteet ja uutiset taltioidaan liiton nettisivujen uutis- ja ajankohtaispalstojen arkistoihin. Liitto sitoo arkistoitavaksi kaksi kappaletta Hippos-lehden kutakin vuosikertaa. 32

33 10. Talous Vuoden 2014 budjetti on laadittu euroa alijäämäiseksi. Vakuutusmaksujen korotuksista johtuen hallitus esittää vuosikokoukselle jäsenmaksujen nostamista vakuutusmaksujen hinnannousun verran. Ranskassa järjestettävät maailmanmestaruuskilpailut rasittavat budjettia alijäämän määrällä ( euroa). Hallitus on aiempien vuosien aikana kerännyt likviditeettipuskurin, jonka avulla alijäämä voidaan hoitaa liiton hyvää likviditeettiä vaarantamatta. Varainhankintayhteistyötä Hevosopiston ja Horse Show n kanssa jatketaan. Stadionin varainhankinta onnistui tyydyttävästi ja myös Horse Show onnistui saamaan uusia kumppaneita. Taloudellinen tilanne maassamme on edelleen huolestuttava huonon kilpailukykymme ja yhteiskunnan rakennemuutostarpeiden takia. Tämä asettaa varainhankinnalle kovia haasteita ratsastuksen kasvavasta suosiosta huolimatta. Suomen ratsastusurheilun taso on noussut ja olemme saaneet nähdä menestystä ja hyviä suorituksia yhä laajemmalla rintamalla. Olympialaisiin tähtäävä suunnittelu on jo aloitettu ja valmistelut jatkuvat vuoden 2014 aikana. On ensiarvoisen tärkeää, että liiton talous on kunnossa, jotta voimme tarjota lahjakkaille nuorille urheilijoille mahdollisuuden edetä omalla urheilijanpolullaan olympialaisiin saakka. Maailmanmestaruuskilpailut Ranskassa on merkittävä etappi tällä tiellä. Talousarvion lähtökohtana on näkemys, että ratsastusharrastuksen myönteinen kehitys jatkuu edelleen, mutta maamme taloudellinen tilanne voi vaikuttaa kielteisesti tähän kehitykseen. Budjetti on alijäämäinen, ja pienet heilahdukset varainhankinnassa voi muuttaa tilannetta dramaattisesti. Vuonna 2014 toiminnan tuotot ilman alueita arvioidaan 3,924 miljoonaksi euroksi. Kulujen, poistot mukaan lukien ilman alueita, arvioidaan nousevan 4,024 miljoonaan euroon. Hallitus esittää, että liitto tekee alijäämäisen budjetin ( euroa) vuodelle toimihenkilöoikeuden ja oikeuden kansalliseen kilpailulupaan välisen ajan perhejäsenmaksu on 12,50 / 10,75 jäsen. Seurojen minimimaksu on 10 x varsinaisjäsenmaksu 50, yhteensä 500. Seurat ylläpitävät itse jäsenrekisteriään Sporttirekisterin avulla. Liitto toimittaa seuran ilmoittamalle jäsensihteerille tunnukset rekisterin käyttöä varten, ja alueilla järjestetään käyttökoulutusta. Maksu liiton / alueen tekemästä päivityksestä on 0,40 euroa per päivitetty tieto. Kevätkokouksen äänimääriä määriteltäessä otetaan huomioon mennessä maksetut jäsenmaksut. Syyskokouksen äänimääriä määriteltäessä otetaan huomioon mennessä maksetut jäsenmaksut. Jokainen Ratsastajainliiton jäsenseura ja -talli kuuluu johonkin Ratsastajainliiton kahdeksasta alueesta. Alueet eivät lähtien peri enää euroilta palvelumaksua Yhteisöjäsenmaksut Ratsastuskoulujen, harrastetallien ja yksityistallien jäsenmaksu on 200 vuonna Se sisältää mm. vastuuvakuutuksen, satunnaisratsastajien vakuutuksen, tallineuvojien tallikäynnit, mahdollisuuden vaikuttaa Ratsastajainliiton sääntömääräisissä kokouksissa (1 ääni / yhteisöjäsen) ja muut liiton hyväksymien ratsastuskoulujen ja tallien jäsenedut. Saman yrittäjän 2. ja 3. jne. toimipiste saa 50 % alennuksen jäsenmaksusta. Ratsastuskoulujen, harrastetallien ja yksityistallien jäsenmaksut laskutetaan ennen kevätkokousta. Muiden yhteisöjäsenten jäsenmaksu on 500. Jäsenmaksu sisältää Ratsastajainliiton jäsenpostin, Hippos-lehden sekä mahdollisuuden vaikuttaa liiton kokouksissa (1 ääni/yhteisöjäsen). Yhteisöjäsenten jäsenmaksujen eräpäivä on Jäsenmaksut Henkilöjäsenten jäsenmaksu on 50 seniorijäsen / vuosi ja 43 juniorijäsen / vuosi. Jäsenmaksu sisältää urheiluvakuutuksen, Hippos-lehden, oikeuden kilpailu- ja toimihenkilölisensseihin ja merkkisuorituksiin sekä muut jäsenedut välisen ajan henkilöjäsenmaksu on 25 / 21,50 jäsen. Perhejäsenten (perheen 2. ja seuraaville jäsenille) jäsenmaksu on 25 / 21,50 jäsen / vuosi. Maksu sisältää muut henkilöjäsenten jäsenedut paitsi Hippoksen, Green Card Vuonna 2014 Green Card -maksu on 30 /kalenterivuosi Ratsastajainliiton jäsenkoulujen ja -harrastetallien säännöllisesti ratsastavalle asiakkaalle (muut kuin ratsastusseurojen jäsenet). Green Card sisältää harrastusvakuutuksen ja tieto-oppaan. Green Cardeja voi tilata vain liiton hyväksymien tallien kautta. Green Cardin maksaa ratsastaja itse. 33

34 Nina Westerlund ja His Royalty M, kuva Sonja Holma Ratsastajien kilpailuluvat: Kansainvälinen A-lisenssi 300. Kaikki lajit, sisältää oikeuden kansainvälisiin, kansallisiin ja aluekilpailuihin Suomessa. Kansainvälinen B-lisenssi 210. Nimetty laji, mutta ei este-, kenttä- tai kouluratsastus, sisältää oikeuden kansainvälisiin, kansallisiin ja aluekilpailuihin Suomessa. Kilpailukohtainen kansainvälinen lisenssi 50. A-lisenssi 150. Kaikki lajit, sisältää aluekilpailuluvan ja oikeuden osallistua nimettäessä Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. B-lisenssi 60. Nimetty laji, mutta ei este-, kenttä- tai kouluratsastus, sisältää aluekilpailuluvan ja oikeuden osallistua nimettäessä Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. C-lisenssi 50. Väliaikainen lupa, joka myönnetään ratsastajalle nimettyyn kilpailuun. Luvan myöntäminen edellyttää, että hevosella on rekisterikirja tai kilpailunumero ja vuosittainen kilpailulupa. Aluekilpailulupa 30. Kaikki lajit ja ikäryhmät, sisältää aluelehden niillä alueilla, joilla sellainen on. Hevosten kilpailuluvat: Vuosimaksu alue- ja kansallisiin kilpailuihin on 40. Sama vuosikilpailulupa on voimassa sekä aluetason että kansallisissa kilpailuissa. Ratsastuskouluilta, harrastetalleilta ja yksityistalleilta peritään enintään viiden hevosen vuosimaksut vuosittain. SRL-kilpailunumero 100 / hevonen / poni (sisältää vuosimaksun 40 kuluvalle kaudelle). Numero on hevoselle / ponille elinikäinen. Kansainväliset kilpailuluvat FEIn hinnoittelun mukaisesti Toimitusmaksu 10.4 Lisenssit ja kilpailuluvat Toimihenkilölisenssistä on luovuttu. Toimihenkilöoikeus aktivoidaan osallistumalla lisenssikoulutukseen vähintään joka toinen vuosi. Ratsastajainliitto otti käyttöön toimitusmaksun vuonna Järjestelmä on osana Kilpailupalvelujärjestelmä Kipaa ja tulospalvelujärjestelmä Equipea. Se mahdollistaa kilpailumaksujen suorittamisen netin kautta ja palkintorahojen maksamisen suoraan kilpailijan tai hevosenomistajan tilille. Toimitusmaksu veloitetaan automaattisesti kilpailumaksujen yhteydessä. Toimitusmaksulla katetaan siitä aiheutuvat käyttökustannukset ja IT-järjestelmien kehittämisestä aiheutuvia kuluja. Talousarvioehdotus on toimintasuunnitelman lopussa. Alueiden toimintasuunnitelmat löytyvät erillisenä liitteenä. 34

35 Suomen Ratsastajainliitto ry SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY Lajibudjetti 2014 Lajibudjet 2014 Muut Harrastus- Alueet Yhteensä Järjestö Este Koulu Kentä Issikat Valjakko Matka Vammais Lännen Vikellys kilpailut toiminta 2014 Osanotomaksut Varainhankinnan tuotot Yleisavustukset yhteensä Varainhankinnan kulut TUOTOT YHTEENSÄ Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Henkilökunnan matkakulut Toim. osallist. matkakulut Materiaalikulut yhteensä Urheilija ja valmentajat Muut henkilöstökulut Muut toimintakulut Keskinäiset avustukset KULUT YHTEENSÄ Poistot yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset tuoto/kulut Alueiden netotuoto Alueiden netokulut Alueet YHTEENSÄ

36 Suomen Ratsastajainliitto ry TALOUSARVIO