Toiminta- ja kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Sivu 1/16 Toiminta- ja kehittämissuunnitelma Koulu: Luolajan koulu TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KÄSITELY Opettajien kokouksessa: Oppilaskunnan kokouksessa: Vanhempainyhdistyksen kokouksessa: Koulun työaika lukuvuonna Syyslukukausi (90 pv.) syysloma (vko 42) joululoma Kevätlukukausi (99 pv.) talviloma (vko 9) vapaapäivä KOULUN KEHITTÄMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1. Koulun kehittämissuunnitelma Luolajan koulussa toimivat tulevaisuudessakin motivoituneet oppilaat ja opettajat. Oppilas on toiminnan keskiössä. Koulussa on ilo olla ja koulu tunnistaa oman tärkeän roolinsa oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa. Tulevien vuosien aikana haluamme kehittää kokonaisvaltaisesti koulumme toimintaa ja toiminnan olosuhteita. Kansainvälisyystiimin kehittämissuunnitelma Kansainvälisyystiimi jatkaa aktiivista linjaansa Luolajan koulun kansainvälisyyden kehittämisessä. Koulussa alkaneen Let s meet people from another country -projektia laajennetaan siten, että kaikki luokkien oppilaat pääsevät toimintaan mukaan. Yhteistyökumppania etsitään syksyisin eurooppalaisen etwinning-hankkeen kautta. Kansainvälisyystiimin jäsenet seuraavat aktiivisesti kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää julkista keskustelua ja mahdollisuuksien mukaan osallistuvat kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatukseen liittyviin koulutuksiin ja tapahtumiin. Tavoitteena on pitää koulun oppilaat ja henkilökunta tietoisina em. aiheisiin liittyvistä aihepiireistä.

2 Sivu 2/16 Oppilaille suunnattua kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta jatketaan yhteistyössä Hämeenlinnan Kaurialan lukion vaihto-oppilaiden kanssa. Tavoitteena on löytää toimintamuotoja, joissa oppilaiden rooli on perinteisiä kouluvierailuja aktiivisempi. Koulu jatkaa kahden srilankalaisen koululaisen kummina. Kummien koulunkäyntiä tuetaan säännöllisesti rahallisella avustuksella. Oppimisympäristötiimin kehittämissuunnitelma Oppimisen ja opettamisen perustana on turvallinen ja hyvinvoiva fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö. Kannustavalla, suvaitsevalla, oikeudenmukaisella sekä toista kunnioittavalla käytöksellä luomme edellytyksiä koko koulun hyvinvoinnille. Tiimimme tavoitteena on parantaa oppilaitoksemme turvallisuutta yhdessä eri sidosryhmien kanssa toimivaksi arjen malliksi. Korostamme toiminnassamme turvallista, välittävää ja kasvua tukevaa oppimisympäristöä. Haluamme jatkossakin Luolajan koulun olevan kyläkoulu keskellä kaupunkia. Seuraamme arjen sujuvuutta ja erityisesti liikenneturvallisuutta. Pyrimme tiedottamalla vähentämään turmien riskiä. Koulumme peruskorjausparannus on lähitulevaisuudessa ajankohtainen. Tiimimme yhdeksi mielenkiintoiseksi tehtävänkuvaksi nousee tämän seikan huomioiminen ja mahdollisuus olla kehittämässä kouluamme eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on aloittaa uuden opetussuunnitelman mukaisesti oppimisympäristöjen laajentaminen. Oppimisympäristöt tulevat muodostamaan pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Koulun laitteiden lisäksi käytetään oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen. Kestävän hyvinvoinnin tiimin kehittämissuunnitelma Painotamme toiminnassamme hyvinvoinnin merkitystä arjen koulutyössä. Suunnitelmassamme on kolme päätavoitetta: kouluyhteisön hyvinvointi, materiaalin säästäminen ja kierrätys sekä sähkön- ja vedenkulutuksen säästäminen. Tavoitteena on viihtyisä ja siisti oppimisympäristö, jossa on ilo opiskella ja toimia yhteisöllisesti sekä voida hyvin. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi toimitaan vuosittain seuraavasti: - Koulun tilojen ja tavaroiden järjestyksestä huolehditaan päivittäin. Toukokuussa on ympäristöpäivä ja koulualueen siivous- ja löytötavarapäivä. - Tapakasvatus on jokapäiväistä. Lisäksi järjestetään syyslukukaudella teematempaus, joka sisältää tapakasvatusta. - Kiva-ohjelman toteutumista seurataan tiimissä ja tarvittaessa otetaan asia esille opettajakokouksessa. - Työyhteisön hyvinvointia edistämme liikunnallisilla ja toiminnallisilla menetelmillä vuoden aikana. Lukuvuonna toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioimme erityisesti Koulukohtainen opetussuunnitelmatyö Viimeisen vuoden aikana opetussuunnitelman perusteet ovat pikkuhiljaa avautuneet. Paikallinen opetussuunnitelmatyö on edistynyt, ja tieto on saavuttanut koulutkin. Kouluvuoden alkua edeltävässä suunnittelupäivässä keskityimme tulevan OPSin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Olemme sitoutuneita muuttamaan toimintakulttuuriamme.

3 Sivu 3/16 Painotamme lukuvuoden aikana erityisesti teemaa "Oppilas subjektina" ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä arjen koulutyössä (tarkemmin kohdassa 2.5.). Opettajat osallistuvat syksyn aikana järjestettäviin OPS-pajoihin ja keväällä käytämme yhden veson koulukohtaiseen opetussuunnitelmatyöhön. Keskitymme (veso) yhteisöllisyyden lisäksi koulumme toimintakulttuuriin. Opettajakokouksissa, tiimien toimin sekä yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa viemme opetussuunnitelmaa (ToKe) eteenpäin myöhemmin tarkentuvan aikataulun ja työjaon mukaisesti. Erillisrahoituksen käyttö Ryhmäkokoraha käytetään samanaikaisopetuksen järjestämiseen. Käytännössä koulussamme on resurssiopettaja 15 tuntia viikossa syyslukukaudella ja 6 tuntia viikossa kevätlukukaudella. Raharesurssin puitteissa toteutamme samanaikaisopettajuutta tarkoituksen mukaisissa tilanteissa oman opettajakunnan voimin. Kaupungin teemavuodet Sibeliuksen juhlavuosi 2015 tulee näkyvään syyslukukauden aikana mm. Siboppityöryhmältä saamiemme vinkkien ja toiveiden mukaisesti. Sibeliusta käsitellään niin musiikin, kuva- ja sanataiteen, kuin historiankin kautta. Myös yhteisten juhlien suunnittelussa Sibelius-teema otetaan huomioon. Osallistumme koko koulun voimin, myös esiopetusryhmä, Sibelius 150 -juhlakonserttiin netin välityksellä Konserttipakettiin kuuluu myös 2-10 oppitunnin monipuolinen tieto- ja tehtäväpaketti. Vuosi 2016 on Hämeenlinnassa Luonto ja vesi teemavuosi. Alueellinen toiminta Lännen alueen aluejohtotiimi kokoontuu kuukausittain. Luolajan edustaja aluejohtotiimissä on rehtori. Alueella jaetaan alueellinen koulutus- ja kalustoraha yksiköittäin. Olemme myös tarkoituksenmukaisesti luoneet yhteistä toimintakulttuuria alueen eri yksiköiden kanssa yhteisten toiminnan perusteena olevien kivijalkojen pohjalta. - Kunnioittava vuorovaikutus (vuorovaikutus, keskustelu ja kohtaaminen sekä verso/sovittelu ja ratkaisukeskeisyys). - Oppilashuollon käytänteiden ja prosessien arviointi ja edelleen kehittäminen (mm. ehkäisevät prosessit, kivijalat). - Ammatillisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen muutoksessa. Liikkuva koulu Liikkuva koulu -hanke käynnistyi Luolajassa kevätlukukaudella Koulumme oppilaat liikkuvat välituntisin varsin paljon jo nykyiselläänkin. Aiemmin käytössämme ollut tunnin opetukseton ajanjakso tuki oppilaiden rauhallista ruokailua, välituntien aktiivisuutta ja oppilaiden jaksamista koulupäivän aikana. Aloitimme välituntiliikuttajien kouluttamisen ja ohjattujen liikuntatuokioiden pitämisen sekä kesken oppituntien että 45 min opetuksettoman ajanjakson puitteissa. Tuleva resurssi määrittää osaltaan laajuutta, millä lähdemme toteuttamaan lukuvuoden Liikkuva koulu -hanketta. Haluamme jatkossa toimia myös kerhojen kautta oppilaiden liikuttajina, ja toisaalta ohjata resurssia opetuksen toiminnallisuutta tukevaan ja lisäävään opettajien koulutukseen. Kulttuuripolku 1.lk: Kirjasto ja kädentaitopaketti 2.lk: Taide- ja ympäristökasvatuksen paja 3.lk: Suuri kuoroprojekti, Synkeä louhos

4 Sivu 4/16 4.lk: Linnanniemen mobiilisuunnistus 5.lk: Mediakasvatustyöpaja, Hämeen linna 6.lk: Itsenäisyyspäivän juhla, museovierailu 1.2. Suunnitelma tavoitteiden saavuttamisen etenemisestä, mittaamisesta ja arvioinnista Lukuvuosittain toteutettava asiakastyytyväisyyskysely ja sen tulokset ovat mitä parhain tapa mitata ja arvioida koulun kehittämistoimintaa. Lisäksi Opetuspalveluiden mittareiden (kohta 1.4) tulokset osaltaan kuvaavat koulumme tavoitteiden saavuttamista. Kansainvälisyystiimin suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Kansainvälisyystiimiin kuuluu kolme opettajaa. Tiimi jatkaa aktiivista linjaansa Luolajan koulun kansainvälisyyden kehittämisessä. Toiminnan tärkeänä tavoitteena on ylläpitää oppilaiden roolia aktiivisina toimijoina. Lukuvuonna käynnistetty projekti kansainvälisen yhteistyökoulun kanssa jatkuu lukuvuonna luokkalaiset osallistuvat Let s meet people from another country -projektiin. Yhteistyökumppania etsitään eurooppalaisen etwinning-hankkeen kautta. Kansainvälisyystiimin jäsenet seuraavat aktiivisesti kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää julkista keskustelua. Pyrimme tuomaan ajankohtaisia asioita koulun arkeen ja mm. lisäämään oppilaiden vieraiden kulttuurien tuntemusta sekä ymmärrystä oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksia kunnioittavan maailman toteutumisesta. Oppilaille suunnattua kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta jatketaan yhteistyössä Kaurialan lukion kanssa. Saamme Kaurialasta vaihto-oppilasvierailijoita kansainvälisyyden teemapäivänä viikolla 43. Tämän lisäksi kansainvälisyystiimi järjestää joulun alla Joulu eri maissa-projektin, jossa tutustutaan eri maiden jouluperinteisiin luokittain. Tavoitteena on lisätä vieraiden kulttuurien tuntemusta. Helmikuussa järjestetään koko koulun Valentines day-päivä toiminnallisin tuokioin ja huhti-toukokuulla toteutetaan englannin kielinen näytelmä. Näiden lisäksi 3.-6.luokkalaiset oppilaat valmistelevat ja esittävät kuukausittain englannin kielisiä aamunavauksia keskusradiosta läpi lukuvuoden. Pyrimme lisäämään vieraan kielen käyttöä koulun arjessa. Luolajan koulu jatkaa edelleen Sri Lankan kummilasten kummina. Koulu seuraa ja tukee rahallisesti edelleen heidän koulunkäyntiään. Luolajan koulun oppilaat saavat postia säännöllisesti kummilapsiltaan. Kirjeet luetaan oppilaille ääneen yhteisissä tilaisuuksissa. Oppimisympäristötiimin suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Tiimiimme kuuluu koulun kaksi opettajaa ja varhaiskasvatuksesta yksi edustaja. Tiimi kokoontuu säännöllisin väliajoin pohtimaan ja keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuusasioista, järjestäen mm. kerran lukukaudessa pelastautumisharjoituksen sekä seuraa arjen sujuvuutta ja erityisesti turvallisuutta päivittäin. Olemme puuttuneet välittömästi havaittuihin tiimillemme kuuluviin asioihin. Olemme onnistuneesti laajentaneet oppimisympäristöä koulumme ulkopuolelle, käyttäen liikuntahallien palveluita, hyödyntäen Kulttuuripolun tuotantoa, tutustuen lähipäiväkotien toimintaan sekä kulkien lähiluonnossa. Pelastautumisharjoitukset pidetään yhdessä eskareiden kanssa. Viidennen luokan kodin turvallisuuskoulutus pidetään perinteiseen tapaan paloviranomaisten toimesta, minkä yhteydessä päivitetään henkilöstön sammutustaidot. Teemapäivillä hyödynnämme aktiivisesti koulun lähiympäristöä.

5 Sivu 5/16 Liikuntatuntien pidossa hyödynnetään lähiliikuntapaikkojen mahdollisuuksia. Akuutteihin turvallisuustekijöihin puutumme tilanteen vaatimalla tavalla, esim. lumiesteiden kuntotarkistuksella ja jääpuikkojen pudottamisella. Liikenneturvallisuutta painotetaan erityisesti liikenneturvallisuusviikolla. Koululle on hankittu Chromebookeja ja ipadeja. Laitteita hyödynnetään monipuolisesti. Tiimimme pyrkii kannustamaan joustavien oppimisympäristöjen käyttämiseen. Kestävän hyvinvoinnin tiimin suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi - Kouluyhteisön hyvinvointi toimii pohjana fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Kiinnitämme huomiota oppilaiden ja aikuisten hyvinvointiin. Otamme osaa oppilashuoltoryhmän toimintaan. Henkilökunnan"tiimispirittiä" nostamme liikunnallisin ja toiminnallisin menetelmin. - Materiaalin säästäminen ja kierrätys on jo pitkälti toteutunut ja tullut osaksi koulun toimintaa. Luokissa kannustetaan kierrättämään. - Koulussamme on käytössä Kiva koulu -ohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi. Reksikahvituksen yhteydessä esitellän aihetta huoltajille. - Koulun säännöt ohjaavat ottamaan toiset ja ympäristön huomioon. Koulumme kaunis luontoympäristö pyritään säilyttämään vahingoittumattomana. Jokakeväinen ympäristöpäivä, johon yhdistyy "Koulu kuntoon kesäksi"-teema, on osa tätä toimintaa. - Koulun sisätilat pyritään pitämään siisteinä. Oppilaita ohjataan huolehtimaan koulutavaroista ja henkilökohtaisista varusteista. - Hyvät tavat, toisen huomioon ottaminen, opiskeluympäristön arvostaminen luovat myönteisen ja opiskelua tukevan kasvuympäristön. Pidämme hyvien tapojen teematempauksen viikolla 38. Tänä vuonna joka vuosi vaihtuvan tapakasvatusteeman aihe on "Tilannetajua ja tapataituruutta". - Kestävän hyvinvoinnin suunnitelman toteutumista em. tavoitteiden osalta tulee arvioida vähintään vuosittain. - Vanhemmat osallistuvat koulun kehittämiseen vanhempainilloissa, vanhempainyhdistyksen kautta sekä antamalla palautetta koulun toiminnasta. Vanhemmille lähetetään arviointikysely koulun toiminnasta huhtikuun lopulla. - Syyskaudella järjestetään opettajien yhteisöllisyysmatka, koko henkilökunnan pikkujoulu ja joulukahvit. Kevätkaudella kokoonnutaan vähintään kerran yhteisöllisesti ja juodaan kevätkahvit viimeisellä kouluviikolla. - Tavoitteiden saavuttamisen etenemistä seurataan palautekeskusteluin, vertaamalla tilannetta edellisvuotiseen ja arviointikyselyin Arviointi koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta lukuvuotena Lukuvuosi oli opetustoiminnan suhteen onnistunut ja työntäyteinen. Lukuvuoden aikana tehtiin monia pieniä koulun kuntoa kohentaneita parannustöitä. Esiopetusryhmä kuuluu kiinteästi koulumme ja toimintamme arkeen. Koemme onnistuneemme kasvatuskumppanuuden ja kolmiportaisen tuen jalkauttamisessa arkeen. Koululle laadittu oppilashuoltosuunnitelma toi osaltaan jäntevyyttä toimintaan. - Maahanmuuttajaopetuksessa olemme pyrkineet käyttämään kaiken koululle osoitetun resurssin mamu-oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseen. - Koulun johtamisesta on edelleen kehitetty jaetun johtamisen suuntaan. Tiimityöskentely kehittyi edelleen, huomioimme myös selkeämmin vuosirytmityksen tiimien työskentelyssä. - Olemme kiinnittäneet huomiota resurssien puitteissa oppilaan tuen ja oppilashuollon kehittämiseen. - Lukuvuoden toimintasuunnitelmassa esitetyissä kehittämishankkeissa olemme

6 Sivu 6/16 onnistuneet pääosin hyvin. Työyhteisön, yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen panostimme mm. ulkopuolisen työyhteisövalmennuksen tuella. Sosiaalinen pääomamme on matkalla oikeaan suuntaan. - Jouduimme luopumaan oppilaiden ja vanhempien kiittämästä väljemmästä päivärytmistä. Kansainvälisyystiimin arviointi lukuvuodesta Kansainvälisyystiimi asetti tavoitteikseen Luolajan koulun kansainvälisyyden, yleisen suvaitsevaisuuden ja ihmisten välisen tasa-arvoisuuden esillenostamisen. Ko. lukuvuotena teemoja lähestyttiin etupäässä erilaisten vierailujen (kansainvälisyyspäivän vierailijat, brasialaiset vaihto-oppilaat) ja teemapäivien kautta (Unicef- kävely, kansainvälisyyspäivä, ystävänpäivä, englannin kieli tutuksi -päivä). Nämä tavoitteet toteutuivat. Unicef -tapahtuma aloitti teemapäivien sarjan Kaikki oppilaat osallistuivat Unicef -kävelyyn sekä vierailevan luennoitsijan esitykseen, jossa kerrottiin kansainvälisestä avustustyöstä. Kansainvälisyyspäivänä luokkalaisille pidettiin pajakoulua, jossa maahanmuuttajavanhemmat kertoivat kuvien, sanojen ja makuelämysten avulla synnyinmaastaan luokkalaisille saksalainen vaihtooppilas kertoi englannin kielellä kotimaastaan brasilialaisia aikuisvaihtoopiskelijoita osallistui vuorovaikutteisesti oppitunteihin tutustuen suomalaiseen koulujärjestelmään. Lisäksi he kertoivat omasta kulttuuristaan eri luokka-asteille. Yhteisen toiminnan ja oppitunneille osallistumisen kautta koulumme oppilaat saivat mahdollisuuden kohdata ihmisiä eri maanosasta. Kevätlukukauden aluksi vietimme Valentines day -päivää koulullamme. Luokissa toteutettiin erilaisia toiminnallisia tuokioita. Kevätlukukauden aikana oppilaat pitivät englannin kielisiä päivänavauksia. Let s meet pupils from another country -projekti saksalaisen yhteistyökoulun kanssa jatkuu lukuvuonna Kansainvälisyystiimi etsi yhteistyökumppania eurooppalaisen etwinning -hankkeen kautta. Tavoitteena oli yhteistyön alkaminen syksyllä 2014, mutta se siirtyy seuraavalle syyslukuvuodelle Oppilaat ovat saaneet kokemuksia kohtaamisista erilaisten ihmisten kanssa. Lukuvuonna kansainvälisyystiimin tavoitteena oli lisätä oppilaiden roolia aktiivisina toimijoina. Koemme, että tavoitteessa onnistuttiin, sillä kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatus toteutettiin muun muassa ilmiö-oppimisen keinoin. Ulkopuolisin vierailijavoimien lisäksi hyödynsimme omien oppilaidemme ja heidän perheidensä tarjoamaa tietoa ja kontakteja. Oppimisympäristötiimin arviointia lukuvuodesta Lukuvuoden tiimimme koostui moniammatillisesta osaamisesta, sillä opettajien lisäksi ryhmään kuului esikouluryhmän edustaja. Tiedonkulku oli jouhevaa ja ongelmakohtiin pystyttiin puuttumaan välittömästi. Tarkkailimme koulumme ympäristöä, kuten jääpuikkojen kerääntymistä, hiekoituksen tarpeellisuutta, leikkivälineiden kunnossapitoa jne. Syksyllä koulumme keinujen ja kiipeilytelineen alle uusittiin turvahiekoitus. Järjestimme koulun pelastautumisharjoituksen, johon osallistui oppilaiden lisäksi myös varhaiskasvatuksen esiopetusryhmä. Oppimisympäristön laajentamista jatkoimme koulumme lähiympäristöön, esim. koulunulkopuoliset liikuntapaikat. Saattoliikenne on edelleen mielestämme vilkasta ja sitä on syytä edelleen tarkkailla sekä kannustaa Opintien kääntöpaikan käyttöä. Kestävän hyvinvoinnin tiimin arviointi lukuvuodesta Yhteisöllisyyden edistämiseksi teimme marraskuussa matkan Tallinnaan (Veso). - Järjestimme joulukahvit henkilökunnalle. - Ystävänpäivänä piristimme oppilaita ja henkilökuntaa aiheeseen sopivalla rekvisiitalla sekä oppilaskunnan kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

7 Sivu 7/16 - ystävänpäiväviikolla pohdimme koko koulun voimin hyviä käytänteitä ja asenteita. - Toukokuussa vietimme koko koulun yhteisen siivouspäivän, joka sisälsi kierrätysaiheisia työskentelypisteitä ja liikunnallisia kierrätysleikkejä. Otimme osaa kaupungin Siisti Hämptön-valokuvatempaukseen. - Henkilökunta kävi työhyvinvoinnin merkeissä keilaamassa ja syömässä. - Viimeisellä viikolla pelasimme 6. lk vs. henkilökunta-pesäpallo-ottelun, johon sisällytimme taukoliikuntaa. - Teimme aloitteen taukoliikunnasta. Koululla alkanut Liikkuva koulu aktivoi myös aikuisia liikkumaan oppituntien välissä sekä lisäsi henkilökunnan ja oppilaskunnan yhteistyötä. Siitä innostuneena tulevina vuosina aktivoimme henkilökuntaa liikkumaan yhä enemmän työpäivän aikana. Asiakastyytyväisyyskysely Asiakas- ja yhteistyösuhteita olemme yhteisönä kehittäneet päämäärätietoisesti. Erityisesti olemme panostaneet lapsen kohtaamiseen ja yhteistyöhön kotien kanssa. Opetuspalveluiden tavoitteissa on asetettu asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi 4,0 (hyvä). Luolajan koulun keskiarvo asiakastyytyväisyysmittarin osa-alueilla oli 4,16 (koulun kokonaisarvosana 4,2), joten tämän mittarin mukaan olemme saavuttaneet tavoitteemme. Oppilaat ja huoltajat (yhteensä 153 vastausta) arvioivat viisiportaisella (5 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä) asteikolla koulun toimintaa asiakastyytyväisyyskyselyssä seuraavasti: - Olen tyytyväinen koulun toimintaan 4,3 - Henkilökunta osaa asiansa 4,4 - Tilat ovat toimivat 3,9 - Käytössä olevat laitteet ja välineet ovat tarkoitukseen sopivia 4,2 - Saan tarpeeksi tietoa kouluun liittyvistä asioista 4,4 - Voin halutessani vaikuttaa koulun toimintaan 3,6 - Vuorovaikutus ja yhteistyö henkilökunnan kanssa on sujuvaa 4,3 - Koulussa on kannustava ja reilu työskentelyilmapiiri 4,2. Oppilashuolto Koulullamme oli käytössä lukuvuonna selkeä oppilashuollon malli (Luolajan koulun käsikirja). Kuluneen lukuvuoden aikana Luolajan OHR:n edellisen lukuvuoden kokoonpanosta puolet jatkoi ja koulupsykologi sekä uusi terveydenhoitaja pääsivät sujuvasti mukaan työskentelyyn. Moniammatilinen ryhmämme kehittyi asiantuntijuuden jakamisessa ja käytimme edellistä vuotta enemmän aikaa yhteisille keskusteluille. Kokouksia oli noin kerran kuussa, tarvittaessa pidettiin lisäpalavereja. OHR-työskentelyn ulkopuolella pyrittiin pitämään asiat, jotka pystyttiin viemään eteenpäin kasvatuskumppanuuden hengessä perheiden, erityisopettajan ja luokanopettajan yhteisten keskustelujen puitteissa. OHR kiinnitti huomiota opettajien avustuksella oppimisvaikeuksien lisäksi myös käytösasioihin. Tämä tehtiin, jotta tulevaisuus oppilaiden, perheiden ja henkilökunnan kannalta olisi hyvinvoinnin ja yhteisten normien noudattamisen kannalta hyvä. Oppilashuollon tehtävä on myös yhdessä perheiden kanssa arvioida kehitystä. Oppilaskunnan toiminta Oppilaskunnan hallitus eli Oppis muodostuu koulumme luokan oppilaista. Jokaisesta luokasta valitaan sellainen tyttö- ja poikaedustaja, joka on kiinnostunut koulun asioista ja halukas vaikuttamaan oppilaiden asioihin. Oppiksen hallitukseen valitaan puheenjohtaja ja sihteeri ylemmiltä luokilta. Oppis kokoontuu lähes viikoittain. Kokouksissa on aina oppilaskunnasta vastaava opettaja paikalla. Oppilaskunnan jäsenet käsittelevät kokouksissaan koulun toiminnassa esiin tulleita toiveita ja haasteita sekä järjestävät erilaisia tapahtumia.

8 Sivu 8/16 Lukuvuoden aikana Oppis järjesti mm. - Halloween-päivänä kauhukellarin - tempauksen välituntileikeistä - polkupyörien katsastuksen - Älä ärsytä -päivän - Kykypäivän vappuriehan yhteydessä. Kerhotoiminta Koulumme kerhot ovat toimineet oppimisympäristöjen rikastajina ja laventajina. Kerhotarjottimelta olemme kyenneet tarjoamaan monipuolisia vaihtoehtoja niin, että jokainen on voinut löytää sieltä mieleistänsä tekemistä ja saaneet onnistumisen kokemuksia. Kerhot ovat täydentäneet ja tukeneet hyvin normaalia koulunkäyntiä. Syksyn 2014 kerhot (kerhojen kesto 8 tuntia, viisi kertaa): - TVT-kerho, luokkalaiset tytöt ja pojat, Ismo Aho Tyttöjen retkeilypainotteinenliikuntakerho, 5.-6.lk, Hanna Savijoki EN-kielisuihkutus toiselle luokalle, Tatiana Stålhammar klo (3 h) - Kuvataide - taidetta eripuolilta maailmaa, 3.-6.lk, Kaisu Saksio-Kaartinen Liikuntakerho 4.-6.lk, Jari Heikkilä Englannin kielisiä lauluja ja sketsejä, 4.-6.lk, Tatiana Stålhammar Puuhakerho, 2.-4.lk, Hanna Savijoki (6 h) Kevään 2015 kerhot (kerhojen kesto 6 tuntia, neljä kertaa): - TVT- ja ohjelmointikerho, luokkalaiset tytöt ja pojat, Ismo Aho (8 h) - EN-kielisuihkutus toiselle luokalle, Tatiana Stålhammar klo (2,5 h) - Englannin kielisiä lauluja ja sketsejä, 4.-6.lk, Tatiana Stålhammar Bändikerho, 3.-6.lk, Maija Ertamo Liikuntakerho, 5.-6.lk, Jari Heikkilä Yhteistyö eri tahojen kanssa - Toiminta Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanssa on ollut luontevaa. Päivänavausten lisäksi olemme laatineet pääsiäishartauden ja joulukirkon ohjelman seurakunnan työntekijöiden kanssa. Lisäksi osallistumme Syöksynsuun tarjontaan. - Liikuntahallit Oy:n tiloja on käytetty säännöllisesti pienehkön liikuntasalin tukena. - Alemmat luokat ovat hyödyntäneet tänäkin vuonna ARXin tarjontaa. - Kulttuuripolku tarjoaa monipuolista ohjelmaa kouluille. - Varhaiskasvatuksen (Nummen päiväkoti) kanssa teimme yhteistyötä koulumme esiopetusryhmän ja aluejohtotiimin puitteissa. - Edellä mainittujen lisäksi yhteistyökumppaneinamme ovat olleet mm. Sibeliusopisto, Panssarisoittokunta ja 4h-kerho. - Yritysyhteistyö vaatii kehittämistä ja kummankin osapuolen sitoutumista. Kehittämishankkeet - Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehitystyö jatkui Luolajassa. Erityisesti kosketustaulut ja opetuspalveluiden tason uudistukset (AD ja sähköinen oppimateriaali) olivat tervetulleita. - Pyrimme tukemaan yhteisöllisyyttä (sosiaalista pääomaa) koko yhteisön voimin. Saavutimme selkeitä edistysaskeleita, mutta matka jatkuu. hyödynsimme ulkopuolista työyhteisövalmennusta. Oppilaiden yhteisöllisyyden tunnetta ja hyviä käyttäytymistapoja

9 Sivu 9/16 meidän tulee tukea jatkossa Luolajan koulun käsikirjaa hyödyntäen. - KiVa-ohjelman jalkauttaminen koulun jatkuu edelleen. - Osaamisen kehittäminen laaja-alaisesti on tarkoittanut meille mm. osallistumista Promethean-koulutuksiin. - Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa eteni jälleen. Olemme ylpeitä yhteistyöstämme. Tiedottaminen Koulun viralliset tiedottamisväylät ovat koulun kotisivut ja Wilma. Koulu tiedottaa edelleen jonkin verran myös paperitiedotteilla, koska kaikki vanhemmat eivät vielä käytä sähköisiä tiedottamisvälineitä. Opettajat tiedottavat koteihin Wilman välityksellä. Samoin vanhempien toivotaan käyttävän Wilmaa ilmoitusasioissa. Puhelinkeskustelut toimivat akuuteissa ja tärkeimmissä nopeaa tiedotusta vaativissa asioissa. Rehtorilta opettajille suuntautuva tiedottaminen toimii sähköpostin välityksellä ja henkilökohtaisen kontaktin kautta. Opettajainkokoukset toimivat tärkeinä tiedottamisväylinä. Koulun tiedottamisesta vastaa rehtori yhdessä vararehtorin kanssa. Korostamme kaikkien (opettajien ja muun henkilökunnan) omaa vastuuta siitä, että tietoa jaetaan ja sitä kysytään tarvittaessa. Jokaisen opettajan on syytä säännöllisin väliajoin viettää hetki Kehränetin parissa. Olemme lisänneet opettajainhuoneeseen ilmoitustaulutilaa. Esikouluryhmän edustaja osallistui kokouksiin ainakin silloin, kun käsitellään myös heitä koskevia asioita. Esiopetuksen ja koulun yhteistyö Esiopetuksen ja koulun yhteistyö on kiinteätä. Koulun suunnalta katsomme, että esiopetusryhmä on yksi koulun opetusryhmistä. Neljäsluokkalaiset toimivat eskareitten kummioppilaina, joka sisältää erinäistä yhteistyötä. Jatkossa haluamme kehittää esiopetuksen ja ekaluokkalaisten välistä yhteistyötä suunnitelmallisesti. Pitkin lukuvuotta pidettiin erilaisia kummituokioita, joiden yhtenä tarkoituksena oli madaltaa kynnystä koulun ja päiväkodin välillä sekä pehmentää lapsen nivelvaihetta eskarista ekaluokkalaiseksi. Koulun yhteisten tapahtumien lisäksi järjestimme yhdessä mm. - askartelutuokioita - lukutuokioita - juhlia salissa - yhteiset liikuntatapahtumat - Eurooppa-viikon työpajat - kirjat eskareille - luistelua yhdessä 1.4. Arviointisuunnitelma lukuvuodelle Kansainvälisyytiimin arviointisuunnitelma lukuvuodelle Kansainvälisyystiimi arvioi omaa toimintaansa ja sen vaikuttavuutta havainnoimalla oppilaita ja keskustelemalla tapahtumista/toiminnastaan koulun muun henkilökunnan kanssa järjestämiensä tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen. Luokanopettajia myös pyydetään välittämään oppilailta saatua välitöntä palautetta kansainvälisyystiimille. Oppimisympäristötiimin arviointisuunnitelma lukuvuodelle Oppimisympäristötiimin tehtävänkuva rakentuu pitkälle viime lukuvuoden aikana jäsentyneille asioille. Tavoitteemme kulmakivenä on lapsen turvallinen ja sujuva arki. Tärkeää on käyttäjäpalveluiden säilyminen vähintäänkin nykyisellä tasolla. Koemme heidät

10 Sivu 10/16 tärkeiksi niin turvallisen oppimisympäristön tekijöinä kuin tasa-arvoisina oheiskasvattajina. Koulualueellamme on tehty muutostöitä, jonka johdosta pelastautumissuunnitelman päivittäminen on myös yksi tärkeä tehtävämme. Järjestämme syyslukukaudella liikenneturvallisuusviikon (37) yhdessä koulumme oppilastoimikunnan kanssa. Liikenneturvallisuusviikko huipentuu Autoliiton kanssa järjestettävään Fillarikisaan pe Kartoitetaan opettajien ja oppilaiden kokemuksia uusien laitteiden käytöstä sekä oppimisympäristöjen laajentamisesta. Kestävän hyvinvoinnin tiimin arviointisuunnitelma lukuvuodelle Tämän lukuvuoden arviointitulosten perusteella tiimin toiminta jatkuu samojen teemojen pohjalta. TOKEn tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvä päivä. Tästä lähtökohdasta painotamme seuraavia osa-alueita: - Työyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä arvioidaan vuosittaisella työhyvinvointikyselyllä sekä keskustelemalla. - Kestävän kehityksen suunnitelman toteutumista pidemmällä aikavälillä arvioidaan havainnoiden, keskustellen sekä asiakastyytyväisyyskyselyllä. - Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan asiakastyytyväisyyskyselyllä ja koulun omalla vanhemmille suunnatulla kyselyllä. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Hallintorakenteet ja erillisrahoituksen käyttö Koulun johtamista kehitetään edelleen jaetun johtamisen suuntaan. Luolajan koulun johtoryhmän muodostaa rehtori ja vararehtori. Heillä on tukenaan koko työyhteisö. Suunnittelu tapahtuu johtoryhmässä, koko henkilöstön yhteisvoimin ja tiimeissä. Tiimityön kehittäminen on painopistealueemme myös lukuvuonna Koulumme tiimit lukuvuonna : - Kansainvälisyystiimi (Varpu Tuulio pj., Tatiana Stålhammar ja Hanna Savijoki) - Oppimisympäristötiimi (Kaisu Saksio-Kaartinen pj. Outi Salovaara ja lastentarhanopettaja Sari Eiste) - Kestävän hyvinvoinnin tiimi (Maija Ertamo pj., kouluohjaaja Anne Kivelö ja Tarja Vihervaara) Vastuualueet: Maija Ertamo - vararehtori, Siboppi-yhteyshenkilö, KiVa-tiimin pj. Kaisu Saksio-Kaartinen musiikkiesitykset, seurakunnan yhdyshenkilö Outi Salovaara - kulttuuriyhdysopettaja Hanna Savijoki oppilaskunnan ohjaava opettaja Varpu Tuulio liikunnan yhdysope, Liikkuva koulu -yhdyshenkilö Tatiana Stålhammar - kansainvälinen yhteistyö Ismo Aho - TVT-vastaava, kerhotoiminnan yhdyshenkilö Maija Ertamo, Kaisu Saksio-Kaartinen, Tarja Vihervaara ja Anne Kivelö KiVa-tiimin jäsenet Varpu Tuulio pj., Outi Salovaara, Niina Sovelius - virkistystoimikunta Vararehtorin tehtäväkuva: - korvaa rehtorin tämän poissa ollessa kouluarjessa ja kokouksissa - koulun johtoryhmän jäsen

11 Sivu 11/16 - Primuksesta ja koulun kotisivuista vastaaminen (yhdessä rehtorin kanssa) - koulukuljetusten yhdyshenkilö - KiVa-tiimin puheenjohtaja - rehtorin kanssa sovitut tiedotustehtävät Vuosikello Opettajakokousaika on tiistaisin klo Osa opettajakokousajoista on varattu tiimien työskentelyyn. Yhteisöllinen OHR kokoontuu noin kerran kuukaudessa maanantaisin: syyslukukaudella , , , ja sekä kevätlukukaudella , , , ja Tarvittaessa yhteisöllisen OHR:n aikoja voidaan käyttää yksilöllisen oppilashuollon tapaamisaikoina. Riskienkartoitus päivitetään annettujen ohjeiden mukaisesti. Turvallisuussuunnitelma päivitetään lokakuun loppuun mennessä. Pelastautumisharjoituksia pidetään kerran lukukaudessa (Oppimisympäristötiimi vastaa). Erillisrahoituksen käyttö Ryhmäkokoraha käytetään samanaikaisopetuksen järjestämiseen. Käytännössä koulussamme on resurssiopettaja 15 tuntia viikossa syyslukukaudella ja 6 tuntia viikossa kevätlukukaudella. Raharesurssin puitteissa toteutamme samanaikaisopettajuutta tarkoituksen mukaisissa tilanteissa oman opettajakunnan voimin Henkilöstö Lukuvuoden aikana panostamme osaamisen kehittämisessä ja jakamisessa etenkin: - Toimintakulttuurin kehittäminen (oppilas subjektina, osallisuus, vaihtelevat työtavat, yhteistoiminta). - Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen ja koulun sisäinen vertaistuki. - Kasvatuskumppanuuden korostaminen ja osaamisen jakaminen. - Tieto-taidon jakaminen esiopetuksen ja koulun kesken. - Lisäksi kiinnitämme huomiota yhteisöllisyyteen ja kehitämme työyhteisön sosiaalista ilmapiiriä. Veso-päivät: - Aloitussuunnittelu ( ) 1,0 pv - Yhteisöllisyyden ja toimintakulttuurin kehittämisen veso-päivät laivalla ( ) 1,0 pv - OPS-veso keväällä 2016 (koulun sisäinen) 1,0 pv Henkilöstökoulutus: - Ismo Aho osallistuu mm. rehtori- ja johtamiskoulutuksiin sekä TVT-koulutuksiin. - Maija Ertamo osallistuu oppilashallinto- ja vararehtorikoulutuksiin sekä Resto- ja Liikkuva koulu -koulutuksiin. - Varpu Tuulio osallistuu Resto- ja kasvatuskumppanuuskoulutukseen sekä Liikkuva koulu -koulutuksiin. - Tarja Vihervaara osallistuu erityisopetuksen ja oppilashuollon koulutuksiin. - Kaisu Saksio-Kaartinen ja Outi Salovaara osallistuvat Koulujen elokuvaviikon koulutukseen. - Tatiana Stålhammar osallistuu kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatukseen liittyviin koulutuksiin.

12 Sivu 12/16 Pyrimme erityisesti hyödyntämään opetuspalveluiden sisäistä koulutustarjontaa sekä Opelixhankkeen tarjoamaa koulutusta. Hyvinvoinnin kehittäminen ja toimenpiteet työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta - Kunnioittava vuorovaikutus. - Tavoitellaan kiireetöntä yhteisöllisyyttä (koulun arki, yhteiset tilaisuudet). - Panostamme yhdessä hyvään työyhteisön ilmapiiriin. Tavoitteena sosiaalisen pääoman nostaminen uudelle tasolle. - Luolajan koulun käsikirjan päivittäminen ja jalkauttaminen koulun arkeen. - Työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävä laivaristeily Henkilöstön osallisuus Token laadinnassa ja arvioinnissa Asetimme yhdessä strategian mukaiset tavoitteet tuotantoprosessien kehittämiselle uuden toiminta- ja kehittämissuunnitelman kautta. Opettajat osallistuivat Token laadintaan alusta pitäen (huhti-toukokuusta alkaen) tiimityöskentelyn kautta. Keväällä 2015 emme edistyneet Token valmisteluprosessissa haluamallamme tavalla. Olemme yhdessä oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen kanssa arvioineet koulumme tuotantoprosessia. Tämän arvioinnin pohjalta kehitämme toimintaamme alati. Vesossa arvioimme ja tarkastelimme tulevaa toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa erityisesti toimintakulttuurin ja tulevan opetussuunnitelman kautta. Kouluvuoden aloituksesta lähtien tiimit jatkoivat etenkin Token ensimmäisen osion työstämistä, johtoryhmä keskittyi tiiviimmin toisen osion valmistelutyöhön. Yhteisesti olemme kehittäneet ja arvioineet Token valmisteluprosessia syksyn opettajakokouksissa. Varsinainen lukuvuoden ja Token arviointi tapahtuu keväällä Oppilaat, osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaskunta toimii aktiivisena tiedon välittäjänä. Oppilaat, jotka haluavat vaikuttaa koulun asioihin ja ideoida tapahtumia, ovat löytäneet vaikuttamiskeinokseen Oppiksen. Oppilaita osallistetaan ja heidän annetaan myös vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja kouluarkeensa yrittäjyyskasvatuspedagogiikan mukaisesti, oppilaan ikä huomioiden. Oppilaat ja vanhemmat kokevat mahdollisuutensa halutessaan vaikuttaa koulun toimintaan keskiarvolla 3,7 (asteikko 1-5). Tämä on hyvä tulos, mutta asetamme kunnianhimoisen haasteen, tavoittelemme arviota 4,0. Tavoitteeseen päästäksemme painotamme koulumme toimintakulttuurissa oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa arjen koulutyöhön. Oppilaat saavat mm. vaikuttaa opiskelumenetelmiin, rytmittää opiskeluaan, valita työskentelymuotoja ja hyödyntää omia laitteitaan opiskelussa (BYOD). Oppilasarviointi Oppilasarviointi suoritetaan kirjallisesti kaksi kertaa lukuvuodessa. - Tammikuun lopussa annetaan välitodistus ja lukuvuoden lopussa lukukausitodistus. - Opettajat tarjoavat huoltajille mahdollisuuden vuorovaikutuksellisiin arviointikeskusteluihin loka-tammikuun aikana. - Lisäksi toteutetaan luokka- ja opettajakohtaista arviointia. Oppilasta ohjataan itsearviointiin opiskelun ja oppimisen eri vaiheissa.

13 Sivu 13/ Kasvatuskumppanuus Luolajan koulussa on jo pitkään painotettu sekä kunnioitettu kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä oppilaat ja huoltajat arvioivat kohdan: "Yhteistyö henkilökunnan kanssa on sujuvaa" keskiarvolla 4,3. Tämä, jos joku velvoittaa koulua jatkossakin toimimaan lasten parhaaksi yhdessä huoltajien ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Tutustumispäivät, kasvunkeskustelut (arviointikeskustelut), matalan kynnyksen yhteydenotot ovat koulumme arkea. Kasku-koulutukseen koulumme opettajista on jo nyt osallistuneet: Hanna Savijoki, Maija Ertamo ja Kaisu Saksio-Kaartinen (Hille Halminen, virkavapaa). Tulevaan koulutukseen osallistuu Varpu Tuulio. Tavoitteemme on, että kaikki Luolajan opettajat osallistuvat porrastetusti ko. koulutukseen. Lisäksi opettajamme osallistuvat Resto-koulutukseen. Koulutukseen on jo osallistunut rehtori Ismo Aho. Syksyn aikana koulutukseen osallistuvat ainakin Maija Ertamo ja Varpu Tuulio Liikkuva koulu Liikkuva koulu -hanke käynnistyi Luolajassa kevätlukukaudella Koulumme oppilaat liikkuvat välituntisin varsin paljon jo nykyiselläänkin. Aiemmin käytössämme ollut tunnin opetukseton ajanjakso tuki oppilaiden rauhallista ruokailua, välituntien aktiivisuutta ja oppilaiden jaksamista koulupäivän aikana. Aloitimme välituntiliikuttajien kouluttamisen ja ohjattujen liikuntatuokioiden pitämisen sekä kesken oppituntien että 45 min opetuksettoman ajanjakson puitteissa. Jatkamme välkkäritoimintaa, osallistumme Liikkuva koulu -koulutuksiin (henkilöstön perehdytys) sekä mahdollisuuksien mukaan Hämeenlinnassa järjestettävään valtakunnalliseen Liikkuva koulu -seminaariin Tuleva resurssi määrittää osaltaan laajuutta, millä lähdemme toteuttamaan lukuvuoden Liikkuva koulu -hanketta. Haluamme jatkossa toimia myös kerhojen kautta oppilaiden liikuttajina, ja toisaalta ohjata resurssia opetuksen toiminnallisuutta tukevaan ja lisäävään opettajien koulutukseen Koulun toiminnan omaleimaisuus Opetuksen painopisteet - Oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen (yhteisöllinen kasvatus ja vastuu lapsen hyvästä). - Oppilas koulutyön subjektina: osallisuus ja vaikuttaminen laajasti omaan kouluarkeen jatyöskentelyyn. - Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö. Sähköinen materiaali, kannettavat tietokoneet (ml. Chromebookit ja ipadit) ja kosketustaulut tuovat uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. - Yrittäjyyskasvatus (oman elämän hallinnan taidot) koulun arjessa. - Kerhotoiminnan ylläpitäminen. Haluamme jatkossakin tarjota laadukasta lyhytkerhotoimintaa koulun oppilaille. - Koulua ympäröivä luonto ja kestävän kehityksen korostaminen luovat erinomaisen pohjan ympäristökasvatuksen painottamiseen.

14 Sivu 14/16 Esiopetus Esiopetusryhmä (Nummen päiväkoti) on kiinteä osa Luolajan koulun toimintaa. Lukuvuoden aikana teemme yhteistyötä monin tavoin. Eskarit osallistuvat koulun yhteiseen arkeen ja juhlaan. Neljäsluokkalaiset ja eskarit tapaavat säännöllisesti kummitoiminnan merkeissä. Lisäksi ekaluokkaliset tekevät yhteistyötä eskareiden kanssa suunnitelmallisesti. Kerhotoiminta Koulumme kerhot ovat toimineet oppimisympäristöjen rikastajina ja laventajina. Kerhotarjottimelta olemme kyenneet tarjoamaan monipuolisia vaihtoehtoja niin, että jokainen on voinut löytää sieltä mieleistänsä tekemistä ja saaneet onnistumisen kokemuksia. Kerhot ovat täydentäneet ja tukeneet hyvin normaalia koulunkäyntiä. Toteutamme kerhotarjontamme ns. lyhytkerhoina (4 x 1,5 h). Haasteena on ja tulee olemaan kerhotoiminnan rahoitus. Syksyn kerhotarjotin: Retkeilykerho, luokkalaiset tytöt ja pojat, Outi Salovaara (6 h) Kerhon tavoitteena on tarjota oppilaille miellyttäviä hetkiä retkeilyn parissa erilaisten kohteiden myötä sekä aktivoida hiljaisempiakin oppilaita kiinnostumaan luonnon ihmeistä ja tarjonnasta lähiympäristöä hyödyntäen. Tanssikerho, luokan tytöt ja pojat, Anne Kivelö (6 h) Kerhon tavoitteena on opetella tanssin perusliikkeitä ja tuottaa yhdessä tanssiesitys. Musiikkisuuntaus päätetään 1. kerralla. Venäjän kielen kerho, luokkalaisille, Tatiana Stålhammar (6 h) Kerhon tavoitteena on tutustua venäjän kielen alkeisiin. Kerhossa opetellaan kirjaimia, sekä sanoja ja yksinkertaisia rakenteita, joilla on yhteys lasten arkipäivään. Keskustellaan Venäjän kulttuurista, lauletaan ja esitetään. Liikuntakerho, luokkalaiset, Varpu Tuulio (ei ) (6 h) Kerhon tavoitteena on tarjota miellyttäviä liikuntahetkiä sekä aktivoida vähemmän liikkuvia lähiliikuntapaikoilla. Nikkarointikerho 4.-6.lk tytöt ja pojat, Ismo Aho (6 h) Kerhon tavoitteena on pienen nikkaroinnin kautta rohkaista oppilaan luovuutta ja hänen kädentaitojensa kehittymistä. Jouluisia käsitöitä tekstiilityön kerho, 3.-6.lk, Kaisu Saksio-Kaartinen (6 h) Kerhon tavoitteena on tutustua erilaisiin tekstiilityön työtapoihin pienten jouluisten käsitöiden avulla. EN-kielisuihkutus toiselle luokalle, Tatiana Stålhammar klo (2,5 h) Kerhon tavoitteena on tutustua englannin kielen alkeisiin (tervehdyksiä, esittely, värejä, lukusanoja). Suihkutuksen aikana käytetään runsaasti lauluja, laululeikkejä, loruja,imitointia ja yksinkertaisia vuoropuheluita. Kevätlukukauden kerhoiksi on suunniteltu (kerhojen kesto 6 tuntia, neljä kertaa): -Kaksi kerhoa ajanjaksolle Kaksi kerhoa ajanjaksolle (ei 3.3.). -Kaksi kerhoa ajanjaksolle Sekä englannin kielisuihkutus 2. luokkalaisille 5 x 0,5h Kevään kerhotoiminta tarkentuu marraskuun aikana.

15 Sivu 15/16 Iltapäivätoiminta Lasten Liikunnan Tuki vastaa IP-kerhon toiminnasta. Toimintaa kehitetään yhdessä koulun ja esiopetusryhmän kanssa. Yhteistyötahot Yhteistyö Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX:n kanssa. Hämeenlinna-Vanajan ev.lut. seurakunta päivänavaukset, muut tilaisuudet, joulukirkko Hämeenlinnan kaupunginkirjasto aktiivinen kirjastoauton käyttö, kirjastovierailut (Hämeenlinnan Toimistotarvike Luolajan koulun kummiyritys) Lasten Liikunnan Tuki IP-kerho Yhteistyö liikuntatoimen kanssa liikuntapaikkojen joustavassa käytössä. Kansainvälinen toiminta Let's meet people from another country -projekti eurooppalaisen etwinning-hankkeen kautta aloitettiin lukuvuonna yhden luokan kanssa. Hanketta laajennetaan lukuvuonna koskemaan myös neljättä ja viidettä luokkaa. Luolajan koulun kaksi kummilasta asuvat Sri Lankassa. Koulu seuraa ja tukee rahallisesti heidän koulunkäyntiään. Luolajan koulun oppilaat saavat postia säännöllisesti kummilapsiltaan Opintoretket ja leirikoulut Koulun lukuvuoteen sisältyvät: - erinäiset tutustumiskäynnit ja opintoretket (mm. kulttuuripolku) koulun lähiympäristöön, taide- ja historialliseen museoon, ARX-taloon yms. - käynnit liikuntapaikoilla: uimahalli, jäähalli, liikuntahallit, Kaurialan kenttä Lisäksi yksittäiset luokat tekevät seuraavia opintoretkiä: 1. lk Kummiretki Lahteen (1. ja 5. luokat) toukokuussa lk Kotiseuturetki toukokuussa lk Kevätretki toukokuussa lk Keväinen opintoretki toukokuussa lk Kummiretki Lahteen (1. ja 5. luokat) toukokuussa lk Syöksynsuun retki lokakuussa 2015, leirikoulu Ahvenanmaalle viikolla 19, Koulun teemapäivät ja tapahtumakalenteri Koulun aloituspäivä (työjärjestyksestä poikkeava päivä) Liikenneturvallisuusviikko, vko 37 Fillarikisa yhdessä Autoliiton kanssa Tapakasvatusviikko, vko 38 Liikuntapäivä, yleisurheilukisat Kodin ja koulun päivä, sisältää Unicef-kävelyn (työjärjestyksestä poikkeava päivä) Kansainvälisyyspäivä viikolla 43

16 Sivu 16/16 Adventtihartaus Itsenäisyyspäivän tilaisuus Oppis-päivä (työjärjestyksestä poikkeava päivä) Lukukauden päätöstilaisuus Vanajan kirkossa Ystävänpäivä Talviliikuntapäivä (työjärjestyksestä poikkeava päivä) Pääsiäistilaisuus Kykypäivä Ympäristöpäivä, koulu kuntoon kesäksi -teemapäivä Kevätjuhla (työjärjestyksestä poikkeava päivä) Lukuvuoden päätöstilaisuus koululla