Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2008

Transkriptio

1 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2008 gg

2

3 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2008 Tiehallinto Kuopio 2008

4 Kansikuva: Ensio Kulju Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v TIEHALLINTO Savo-Karjalan tiepiiri Kirkkokatu 1 PL KUOPIO Puhelin

5 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle. Kuopio Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2008, 30 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: tuottavuus, yhteistyö, julkinen hallinto, työn kehittäminen, verkostoituminen, urakat, tiemestarit, hankinta, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Keski-Suomen tiepiiri, Savo-Karjalan tiepiiri Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiehallinto ja sen alueorganisaatio on kohdannut viimeaikoina useita muutostarpeita. Tarpeet perustuvat pitkälti koko Valtionhallinnon tuottavuustavoitteisiin, mutta vaatimuksia on esitetty myös osaamisen ja hankintamallien kehittämiseen. Muutoksia on tulossa myös alue- ja vastuujakoihin. Tämän työn aikana on tehty virastotason päätökset hoidon ja ylläpidon hankinnan keskittämisestä sekä itäisen yhteistyöalueen perustamisesta. Tällä suunnitelmalla itäinen yhteistyöalue ei pelkästään vastaa edellä mainittuihin haasteisiin vaan haluaa kolmen tiepiirin voimin ottaa etunojan tulevaan. Suunnitelmassa on otettu kantaa urakka-alueiden kokoon ja yhdistelyyn vuoteen 2012 saakka sekä tehty esitys tiemestareiden määrästä tiepiirikohtaisesti. Suunnitelmassa esitetään lähiaikojen merkittävimpinä toimenpiteinä yhtenäisen toimintamallin ja tehtäväkuvausten laadintaa, tarkempaa henkilöstö- ja työsuunnittelua, sekä yhteistyöalueen laajuista ostopalvelujen hankintaa, koskien lähinnä laadun seurantaa. Erityisesti tiemestarin tehtäväkuvauksen ja asiakaspalvelun vastuiden osalta yhteistyöalueella odotetaan tuloksia muista kehittämishankkeista, joiden tuloksia saadaan vuoden 2008 aikana. Suunnitelmassa on kuitenkin tarkoitus edetä jo vuoden 2008 alussa, koska osan kehittämishankkeiden tuloksia saadaan aikaisintaan vasta vuoden kuluttua. Kehityshankkeet aiheuttavat tuottavuuden lisäksi etenkin siirtymävaiheessa vaikutuksia muun muassa asiakaspalveluun ja työkuormitukseen. Tällä suunnitelmalla on tarkoitus vaikuttaa tuottavuuden varmistamiseen, henkilöstön viihtyvyyteen ja jaksamiseen sekä osaamisen varmistamiseen. Yhteistyöalue painottaa jatkossakin tiemestarin merkitystä alueen ja tiestön paikallisasiantuntijana. Toimintojen ja tehtäväkuvausten yhtenäistämisen yhteydessä myöskään piirikohtaisia eroja ei voi kokonaan ohittaa.

6

7 ESIPUHE Tiehallinnon itäinen yhteistyöalue vastaa tällä suunnitelmalla hallinnonalan muutosten aiheuttamiin haasteisiin. Suunnitelmalla varaudutaan tuottavuustavoitteiden mukaisiin resurssivähennyksiin, toimintojen keskittämisten tuomiin toimintamallimuutoksiin sekä varmistamaan tehtävien mielekkyys ja niistä suoriutuminen vaatimusten mukaisesti. Suunnitelma on laadittu yhteistyöalueen tiemestareiden ja muiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Suunnitelmaa on työn kuluessa käsitelty erikseen tiepiirien omissa työryhmissä. Suunnitelman seuraava vaihe, tarkempi toiminta- ja henkilöstösuunnittelu, käynnistetään vuoden 2008 alussa. Jatkotyöhön vaikuttavat useat muut Tiehallinnon sisäiset kehityshankkeet. Suunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuosittain. Kuopiossa tammikuussa 2008 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Keski-Suomen tiepiiri Savo-Karjalan tiepiiri

8

9 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 7 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 5 1 JOHDANTO Tavoitteet Työn kulku ja menetelmät Ohjausryhmä 10 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Hoidon hankinta Tiemestareiden tehtäväkuvaukset Ostopalvelut Strategiat ja kehittämishankkeet Päätelmät 20 3 HOIDON HANKINNAN SUUNNITELMA Toimintamalli ja organisointi Piirien välinen yhteistyö Henkilöstösuunnitelma 23 4 VAIKUTUKSET 26 5 JATKOTOIMENPITEET Etenemispolku Toimintasuunnitelma vuodelle

10 8 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle

11 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Tavoitteet Työn tarkoituksena on ollut laatia hoidon hankinnan suunnitelma Kaakkois- Suomen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien muodostamalle itäiselle yhteistyöalueelle. Suunnitelmalla vastataan etenkin seuraaviin tavoitteisiin: Valtionhallinnon tuottavuustavoitteet Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti Tiehallinnosta tullee poistumaan noin 200 henkilötyövuotta seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä johtanee muun muassa Tiehallinnon toimintojen keskittämisiin, henkilöiden vastuualueiden laajenemisiin ja palvelun tuottajien käytön lisääntymiseen. Itäisen yhteistyöalueen yhteistoiminnan kehittäminen Itäinen yhteistyöalue on edelläkävijä hoidon hankinnan tulevaisuuden suunnittelussa. Tavoitteena ovat päällekkäisten toimintojen vähentäminen, tehokkaat urakka-aluerajaukset ja toiminnan jatkuva kehittäminen verkostomaisesti. Tiemestareiden määrä ja tehtävien määrittäminen Tiemestareiden määrä vähenee yhteistyöalueella lähinnä eläköitymisen vuoksi ja poistumaa ei voitane korvata rekrytoinneilla. Suunnitelmassa esitetään tiemestareiden määrän lisäksi pääasialliset tehtävät. Tällä tuetaan myös tiepiirikohtaisten henkilöstösuunnitelmien päivittämistä. Lisäksi tarkastellaan erikoistehtäviä yhteistyöalue-kokonaisuudessa. Tiehallinnon hankintastrategian jalkauttaminen Hoidon hankinnan kannalta merkittävimpiä asioita ovat alueurakoiden laajeneminen palvelusopimuksiksi, toimivuusvaatimusten käyttöönotto ja ostopalveluiden lisääminen.

12 10 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle JOHDANTO 1.2 Työn kulku ja menetelmät Tietoaineistojen kokoaminen ja analyysi Työn alussa käytiin läpi valmiit ja käynnissä olevat strategiat, kehityshankkeet ja Tiehallinnon johdon päätökset, joilla katsottiin olevan vaikutusta tämän suunnitelman esityksiin. Työryhmätyöskentely Työ on perustunut pääosin yhteistyöalueen kunnossapidon asiantuntijoiden ryhmätyöskentelyyn välillä maaliskuu joulukuu Työn sisältöön ovat vaikuttaneet osaltaan kaikkien kolmen tiepiirin tiemestarit ja kunnossapitovastaavat. Työtä ja sen tuloksia on käsitelty useaan otteeseen tiepiirien omissa tiemestaritapaamisissa sekä yhteistyöalueen tiemestaritapaamisessa Ohjausryhmä Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: - Martti Halmela, Keski-Suomen tiepiiri - Sakari Häyhä, Kaakkois-Suomen tiepiiri - Timo Järvinen, Kaakkois-Suomen tiepiiri - Martti Leppänen, Savo-Karjalan tiepiiri - Matti Oinas, Kaakkois-Suomen tiepiiri - Asko Pöyhönen, Savo-Karjalan tiepiiri - Juhani Valjakka, Kaakkois-Suomen tiepiiri Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Kalevi Lipponen Savo-Karjalan tiepiiristä. Työn koordinaattorina on toiminut Jyrki Paavilainen WSP Finland Oy:stä. Ohjausryhmän kokouksia on pidetty neljä kertaa.

13 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 11 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Toimintaympäristö Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiirissä on Tiehallinnon ylläpitämiä teitä noin km. Tiepiirin alue on jaettu tällä hetkellä kahdeksaan alueurakkaan. Alueurakoiden tiepituudet vaihtelevat kilometriin. Tiepiirin tiemestareina toimivat: Imatran alue Juvan ja Mikkelin alue Kotkan ja Kouvolan alue Lappeenrannan alue Pieksämäen alue Savonlinnan alue Sakari Häyhä Keijo Turkki Kari Kuronen Juhani Valjakka Matti Oinas Kari Kapanen Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen tiepiirissä on Tiehallinnon ylläpitämiä teitä noin km. Tiepiirin alue on jaettu kuuteen alueurakkaan, joiden tiepituudet vaihtelevat kilometriin. Tiepiirin tiemestareina toimivat: Jämsän ja Keuruun alue Jyväskylän alue Karstulan alue Pihtiputaan alue Äänekosken alue Marja Laavisto Timo Hyvönen Martti Halmela Heikki Parviainen Oili Puttonen Savo-Karjalan tiepiiri Savo-Karjalan tiepiirissä on Tiehallinnon ylläpitämiä teitä noin km. Tiepiirin alue on jaettu 11 alueurakkaan, joiden tiepituudet vaihtelevat kilometriin. Tiepiirin tiemestareina toimivat: Iisalmen ja Kiuruveden alue Ilomantsin ja Kiteen alue Joensuun alue Kuopion alue Nurmeksen alue Pielaveden ja Nilsiän alue Suonenjoen alue Viinijärven alue Kalevi Lipponen Martti Leppänen Petri Inkinen Paavo Kosunen Ensio Kulju Marja Bäck Asko Pöyhönen Martti Hämäläinen

14 12 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuva 1. Tiemestarialueet ja urakka-alueet

15 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 13 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.2 Hoidon hankinta Urakka-alueet Taulukko 1. Urakka-alueet ja urakoiden kestot Imatra Juva Kotka Kouvola Lappeenranta Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Jyväskylä Jämsä Karstula Keuruu Pihtipudas Äänekoski Iisalmi Ilomantsi Joensuu optio Kitee Kiuruvesi Kuopio Nilsiä Nurmes Pielavesi Suonenjoki Viinijärvi optio Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Savo-Karjala optio Piirien välinen yhteistyö Yhteistyö on kehittynyt parempaan suuntaan vuodesta Merkittävimpinä yhteistyöalueina hoidon hankinnan osalta ovat olleet: vuosina kilpailutettujen alueurakoiden asiakirjojen valmistelu Ilomantsin, Nurmeksen, Juvan ja Suonenjoen alueurakoiden auditoinnit talvihoidon yhteistyöpäivät yhdessä urakoitsijoiden kanssa keväällä 2005, 2006 ja 2007 laadunvalvonnan yhtenäistämishanke vuonna 2005 Edellä mainittujen lisäksi yhteistyötä on tehty syksyllä 2004 ja 2006 pidettyjen yhteistyöalueen tiemestariseminaarien ja Savo-Karjalan tiepiirin urakoitsijoille vuonna 2005 järjestetyn Silta ja Viherpäivien osalta.

16 14 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.3 Tiemestareiden tehtäväkuvaukset Tiemestarin tehtävät nykyisin Tiemestarin päätehtävänä on toimia paikallistasolla kunnossapidon alueurakassa (palvelusopimuksessa) tilaajan eli Tiehallinnon edustajana. Tiemestari pitää urakan työmaakokoukset ja välikatselmukset, sekä toimii sopimuskatselmuksissa ja vastaanottotarkastuksissa sihteerinä. Urakkaan kohdistuvia muita tehtäviä ovat; osallistuu urakan tarjouspyyntöjen valmisteluun ja urakka-asiakirjojen kokoamiseen vastata kunnossapitourakan kustannusten oikeellisuudesta tarkastaa/hyväksyä urakan lisä- ja muutostyöt määrätä tarvittaessa urakan sanktiot suorittaa pistokoevalvontaa laadun toteamiseksi Urakan tehtävien lisäksi tiemestari vastaa alueellaan muun muassa seuraavista tehtävistä; seuraa tiestön tilaa (erityisesti kelirikko ja päällysteiden kunto) antaa lausuntoja kelirikkokorjausohjelmista, päällysteohjelmista, Liituohjelmista ja tiemerkintäohjelmista toimii paikallisena asiantuntijana ohjelmointitiimiin päin antaa lausuntoja yleisöltä tulleisiin toimenpidealoitteisiin toimii paikallistasolla tilaajan/tiepiirin edustajana erilaisissa katselmuksissa ja kokouksissa antaa lausuntoja lupa- ja sopimusasioissa paikallistasolla suorittaa lausuntojen vaatimat maastokatselmukset tekee yksityisteiden valtionavustuksiin liittyviä maastokatselmuksia ja antaa valtionavustuksiin liittyvää neuvontaa opastaa koko hoitotiimiä omien erityisosaamisalueiden asioissa antaa lausuntoja vahingonkorvausasioissa Merkittävän osuuden tiemestareiden työajasta vie yhteydenpito asiakkaisiin ja sidosryhmäyhteistyö. Jatkossa tiemestari osallistuu myös hoito- ja ylläpitosuunnitelman laadintaan.

17 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 15 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Taulukko 2. Tiemestareiden erikoisosaamisalueet. Kaakkois-Suomen tiepiiri Risto Hämäläinen Sakari Häyhä Kari Kapanen Kari Kuronen Matti Oinas Keijo Turkki Juhani Valjakka Kesähoito, sillat, kiinteistöasiat Raja-asemat, sidosryhmät, ympäristöasiat Lossiasiat, soratiet, kelirikkoasiat, Pienet urakka-asiakirjat, yksityistiet Kilpailutus, sopimusasiat, Aura, tiedotus, liikennekeskus Urakka-asiakirjat, sähköinen kaupankäynti, lupa-asiat Laatuasiat, talvihoito, Kaliumformiaatti-pilotti, urakan valvonta Keski-Suomen tiepiiri Martti Halmela Timo Hyvönen Marja Laavisto Heikki Parviainen Oili Puttonen Kilpailutus, sopimusasiat, katselmukset, piirin hoidon budjetointi ja seurantavastuu, sorateiden kelirikkokorjaukset, tievalaistuksen hoitourakka Päällysteasiat (Parviaisen sijainen) Perinneasiat Päällysteasiat, ylläpitovastaava, varautuminen Tiestötiedot, eurakka, AURA- ja RDA-järjestelmät, liikennekeskusyhdyshenkilö, tiesää- ja muuttuvat nopeusrajoitusmerkit, aloitteet, tutkijalautakunta Savo-Karjalan tiepiiri Marja Bäck Martti Hämäläinen Petri Inkinen Paavo Kosunen Ensio Kulju Martti Leppänen Aura, inventoinnit, tiestötietojärjestelmät, sähköinen kaupankäynti Työsuojelu, liikenteen ohjaus, yksityistiet, tutkijalautakunta Päällysteet, urakoiden laadunvalvonta, tutkijalautakunta Varautuminen, suojelu, avattavat sillat, lossit, valaistus Ympäristöasiat Urakka-asiakirjat, hintatietous, piirien välinen yhteistyö Kalevi Lipponen Urakka-asiakirjat, tiemerkinnät, asiakaspalautteet, kumppanuus alueurakoissa Asko Pöyhönen Talvihoito, viestintä, liikennekeskus, T&K

18 16 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.4 Ostopalvelut Tiehallinnon laadun hallinta verkossa on tehty päätös, jonka mukaisesti pääosa kunnossapidon alueurakan normaalin työajan ulkopuolisesta pistokoevalvonnasta hankitaan ostopalveluna. Ostopalvelu koskee sekä kesäettä talvihoitoa. Savo-Karjalan tiepiirissä on ajalla marraskuu 2004 huhtikuu 2005 kokeiltu kattavammin tiemestaritehtävien hankkimista ostopalveluina. Akuutin resurssitarpeen vuoksi tiepiiri hankki Ilomantsin, Joensuun, Kiteen ja Kuopion alueurakoiden valvonta- ja viranomaistehtävissä avustamista. Syynä konsulttipalvelutarpeeseen oli tiemestarin sairasloma ja omien, korvaavien resurssien puute. Kokemukset olivat kokeilusta pääosin myönteiset. Savo- Karjalassa on hankittu ostopalveluina myös talvihoidon pistokoevalvontaa alkaen syksystä Kaakkois-Suomen tiepiirissä on käynnistynyt marraskuussa 2007 ostopalvelupilotti, jossa kunnossapidon alueurakan pistokoevalvonnan optiona hankitaan viranomaispalveluissa avustamista. 2.5 Strategiat ja kehittämishankkeet Hankintastrategia Tiehallinnon hankintastrategia 2010 mukaisesti omana työnä tehtyjä tienpidon tehtäviä siirretään edelleen hallitusti osaksi palvelusopimuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa asteittaista palveluntuottajan vastuun lisäämistä tienpidollisten toimenpiteiden ohjelmoinnista sekä liikenteen hallintaan liittyvien viranomaispalveluiden alihankintojen lisäämistä. Seuraavina kehityskohteina ovat pitkäkestoiset (10 15 vuoden) toimivuusvastuusopimukset ja siltojen ylläpidon palvelusopimukset. Palvelusopimusten kehittämisen askelluksiin kuuluvat myös markkinoiden kehittäminen, toimijaverkon kehittäminen, toimijoiden osaamisen kehittäminen, tiedon hallinnan kehittäminen, tilaajan hoito- ja ylläpitosuunnitelman sekä ylläpidon ohjausvälineistön kehittäminen. Palvelusopimukset sisältävät sopimuskohteen kunnon hallinnan, tarvittavien toimenpiteiden ohjelmoinnin sekä näiden toimenpiteiden toteutuksen. Hankintastrategian mukaisesti siirrytään pilotoinnin kautta seuraavien palvelusopimusten käyttöön: hoidon palvelusopimukset (HOIPA) päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimukset (PÄÄLPA) valaistus ja sähköasioiden hoidon palvelusopimukset (VALOSÄ) tiemerkintöjen ylläpidon palvelusopimukset (TIEMPA) siltojen ylläpidon palvelusopimukset (SILTOPA) maanhankinnan palvelusopimukset (MAANPA)

19 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 17 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuva 2. Hoidon alueurakka muuttuu palvelusopimukseksi. Palvelukysyntää lisätään myös hankinta- ja tietopalveluissa. Hankintapalveluilla täydennetään Tiehallinnon osaamista ja resursseja niin hankinnan ja viranomaistehtävien valmistelussa kuin työnaikaisessa laadunvarmistuksessakin. Hankintapalvelujen käyttö hankinta-asiakirjojen laadinnassa ja hankinnan toteutuksessa systematisoidaan ja muodostetaan kaupallisiksi palvelukonsepteiksi. Palvelusopimuskehityksessä pisimmällä ollaan hoidossa. Alueurakkamallia ja kiertoa voidaan pitää jo vakiintuneena. Alueurakoiden koko säilynee nykyisellään. Lähivuosina joitain alueita tullaan yhdistämään. Yksityiskohtaisia päätöksiä palvelusopimusten sisällöistä ei ole toistaiseksi. Sisällön laajentaminen edellyttää pilotointia ja tiivistä yhteistyötä palvelun tuottajien kanssa. Hoidon palvelusopimuksiin tultaneen sisällyttämään seuraavat tuotteet: hoito kokonaan sorateiden ylläpito kokonaan pieniä investointeja kuten kevyen liikenteen väylien rakentamista vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpitoa Hoidon ja ylläpidon hankinnan keskittäminen Keskittäminen on tarpeen hankintaosaamisen turvaamisen sekä yhteisen toimintatavan ja tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Keskittämissuunnitelman yhtenä tärkeimpänä lähtökohtana on verkostomainen ja yhtenäinen toiminta. Henkilöt eivät siis välttämättä istu samassa paikassa. Jatkossa rekrytointeja pyritään kuitenkin keskittämään Savo- Karjalaan. Yhteistyöalueella tarkastellaan yli piirirajojen ohjelmointia (esimerkiksi PMStarkastelu) ja urakka-alueita. Valtakunnallisesti tarkastellaan muun muassa palvelun tarjoajia.

20 18 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyöalueella yksi keskitettävien tehtävien vastuuhenkilö tulee vastaamaan sekä hoidon että ylläpidon kilpailuttamisesta apunaan tuotetiimien vetäjät (hoito, ylläpito ja sillat). Vastuuhenkilö raportoi suoraan tiejohtajalle. Vuonna 2008 hoidon ja ylläpidon kilpailutuksen johto keskitetään Savo- Karjalan tiepiiriin. Vuoden 2008 jälkeen yhteistyöalueelle laaditaan yhteinen hoidon ja ylläpidon hankintasuunnitelma. Tavoitteena on saada myös vuonna 2009 aikaiseksi suunnitelma piirirajat ylittävistä optimaalisista hoidon ja ylläpidon palvelusopimuksista. Keskittämisestä on laadittu toimeenpanosuunnitelma, jossa eteneminen on esitetty alustavasti. Kuva 3. Hoidon ja ylläpidon hankinnan keskittämisen eteneminen. Maastotyön tavoitetila Tiehallinto tulee jatkossa hankkimaan merkittävän osan maastossa tapahtuvasta tarkastus- ja muusta toiminnastaan ulkoisilta palveluntuottajilta. Lisäksi kehitetään toimintamalleja, jotka tukeutuvat vahvasti sähköiseen asianhallintaan ja sähköisten maastotietojen hyödyntämiseen. Tavoitetilassa maastossa tapahtuva operatiivinen työ hankitaan pääsääntöisesti ostopalveluina. Viranomaispäätökset tehdään Tiehallinnossa, mutta niidenkin valmistelu ja tarkastus hankitaan ostopalveluina. Tiehallinnon henkilöstö osallistuu kuitenkin aina tarvittaessa itse seuraavien tehtävien maastotöihin: liikennejärjestelmätyö tai muu sidosryhmien kanssa tehtävä työ vaativat maankäyttö- ja sopimusasiat hankkeiden työmaakokoukset erityisen vaativat lupa- ja sopimusasiat riita-asioiden katselmukset Tavoitetilassa maastotöitä hankitaan ensisijaisesti laajentamalla olemassa olevia palvelusopimuksia sekä erillisin alue- tai palvelukohtaisin sopimuksin.

21 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 19 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Laajentamalla palvelusopimuksia hankitaan: lupa- ja sopimusehtojen noudattamisen, tiestöllä tapahtuvan toiminnan sekä tiestön yleisen kunnon seuranta tuotteeseen liittyvässä viranomaistehtävissä avustaminen ja tienkäyttäjän palvelu ohjelmointiin ja aloiteasioihin liittyvä maastotyö Alue- tai palvelukohtaisin sopimuksin hankitaan: suunnitteluhankkeiden maastotyöt (osana suunnittelukokonaisuutta) investointien, hoidon ja ylläpidon pistokoetarkastukset asiakaspalveluiden lupa- ja sopimuspäätösten valmistelu yksityisteiden avustustoimintaan liittyvät maastotyöt maanhankinnan tehtävät tietopalvelut (tietojen keruu, varastointi, jalostus ja jakelu) ja niihin liittyvät maastotyöt Tiehallinnon rooli maastopalveluissa muuttuu itse tekemisestä yhteistyöksi palveluntuottajien kanssa. Roolissa korostuu palvelusopimusten ja palveluihin liittyvien tietojen hallinta sekä yhteistyö Tiehallinnon muiden toimintojen kanssa. Palvelusopimusten kilpailuttamista voidaan keskittää, mutta sopimuksen aikainen yhteistyö tapahtuu aluetasolla ja tähän tehtävään tarvitaan toimijoita jokaiseen tiepiiriin. Tätä jokaisen piirin vastuulle kuuluvaa tehtäväkokonaisuutta hoitamaan varataan Tiehallinnon omia toimijoita, aluevastaavia. Aluevastaavat voivat oman osaamisensa ja tiepiirin tarpeiden mukaan keskittyä tiettyyn osaamisalueeseen, esim. päällysteet ja sillat, ja tukea tällä osaamisalueella muita aluevastaavia ja avustaa osaamisalueen erityisasiantuntijoita. Aluevastaavien tarve määräytyy tiepiirien alueellisista lähtökohdista, muun muassa liikenne, väestö, maankäyttö sekä muu alueellinen toiminta. Aluevastaavan vastuulla olevan alueen koko on noin 2-3 nykyisen hoidon alueurakan muodostama alue. Se merkitsee tavoitetilassa noin kolmanneksen vähennystä nykyisten tiemestarien määrään verrattuna.

22 20 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Hoito- ja ylläpitosuunnitelma Tiepiirit laativat alueelliset hoito- ja ylläpitosuunnitelmat, jotka määrittelevät palvelutason alueella. Palvelutason perusteena ovat valtakunnalliset strategiat ja toimintalinjat, joita tarkennetaan alueellisilla tarpeilla. Tiepiirikohtaiset suunnitelmat toimivat hoidon ja ylläpidon lähtöasiakirjoina ja niistä laaditaan yhteistoiminta-alueelle yhteinen hoidon ja ylläpidon hankintasuunnitelma. Tiemestarin tehtävä oman alueen suunnitelman laatimisessa tulee olemaan merkittävä ja myös aikaresursseja vievä. Erityisesti asiakaslähtöisyys kunnossapidon suunnittelussa tulee voimistumaan. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisessa on ensiarvoisen tärkeä tuntea alueensa tieverkon kuntoon ja tilaan liittyvät asiat sekä se, että asiakastarpeiden alueelliset ja paikalliset erityispiirteet tulevat otetuksi huomioon. Edellä mainitut asiat on pystyttävä sisällyttämään ymmärrettävästi myös hoito- ja ylläpitourakoiden tarjouspyyntöasiakirjoihin. 2.6 Päätelmät Itäisellä yhteistyöalueella on jo nykytilanteessa tehty paljon yhteistyötä. Yhteistyöalueella pyritään olemaan kehityksen kärjessä ja siten vaikuttamaan myös kehityksen nopeuteen ja suuntaan. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä muun muassa ostopalvelupilotit. Yhteistyöalue painottaa jatkossakin tiemestarin merkitystä alueen ja tiestön paikallisasiantuntijana. Merkittäviä muutoksia ovat osaamisvaatimusten ja tehtävien laajuuden kasvu. Näihin tulee jatkossa varautua huolellisella henkilöstö- ja työsuunnittelulla. Ostopalvelujen hankintaa tullaan ohjaamaan alueurakkaan (palvelusopimuksiin). Urakoiden kilpailutuskierto huomioon ottaen hankintaa joudutaan tekemään kuitenkin urakoiden ulkopuolella. Jatkossa ostopalvelujen hankintaa tulee tehdä yhteistyöalue perusteisesti. Täten voitaneen myös edesauttaa markkinoiden ja osaamisen kehittymistä. Yhteistyöalueen tulee panostaa myös palvelun toimittajien osaamisen kehittämiseen ja oman osaamisen säilyttämiseen. Tällä hetkellä tuleva tiemestarin tehtäväkuvaus ja erityisesti vastuut asiakaspalvelun osalta ovat epäselvät koko Tiehallinnossa. Näiden osalta yhteistyöalueella odotetaan tuloksia muista kehittämishankkeista, joiden tuloksia saadaan vuoden 2008 aikana. Toimintojen ja tehtäväkuvausten yhtenäistämisen ohessa tulee jatkossakin kiinnittää huomiota piirikohtaisiin eroihin.

23 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 21 HOIDON HANKINNAN SUUNNITELMA 3 HOIDON HANKINNAN SUUNNITELMA 3.1 Toimintamalli ja organisointi Toimintamallin osalta tärkeintä on yhtenäistää tehtäväkuvaukset yhteistyöalueen piireissä. Tulevaisuudessa toimintaa kuvaa verkostomaisuus ja osaamisen hyödyntäminen yli piirirajojen. Organisoinnin osalta suunnitelmaa tarkistetaan vuoden 2008 alussa, tässä on esitetty suunnitelma tiemestareiden määristä ja heidän alueistaan. Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiirissä edetään vuoteen 2012 seuraavasti: Kouvolan ja Kotkan alueet on yhdistetty keväällä 2007 Juva ja Mikkeli on yhdistetty lokakuun 2007 alussa vuoden 2010 lopussa tiepiiriin tarvitaan tiemestarirekrytointi vuoden 2011 lopussa Juva ja Savonlinna muodostavat yhden sekä Mikkeli ja Pieksämäki yhden alueen Vuonna 2012 tiepiiriin muodostuu neljä tiemestarialuetta; Imatra- Lappeenranta, Juva-Savonlinna, Mikkeli-Pieksämäki ja Kotka-Kouvola. Tiemestareita on tällöin myös neljä. Keski-Suomen tiepiiri Tiepiirissä on tehty päätös siirtyä kolmeen tiemestarialueeseen. Alueet muodostuvat Jyväskylän ja Karstulan, Äänekosken ja Pihtiputaan sekä Jämsän ja Keuruun yhdistämisestä. Yhden alueen tiepituudeksi muodostuu hieman alle 2000 km. Hoidon urakka-alueita ei yhdistetä. Savo-Karjalan tiepiiri Savo-Karjalassa tullaan etenemään seuraavalla aluejaolla ja viidellä tiemestarilla: Iisalmi, Kiuruvesi ja Pielavesi Kuopio ja Suonenjoki Nilsiä ja Viinijärvi Joensuu ja Kitee Ilomantsi ja Nurmes Kiuruveden ja Pielaveden alueurakat yhdistetään vuonna 2012.

24 22 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle HOIDON HANKINNAN SUUNNITELMA Kuva 4. Tiemestarialueet ja urakka-alueet vuonna 2012.

25 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 23 HOIDON HANKINNAN SUUNNITELMA 3.2 Piirien välinen yhteistyö Tiemestarin tehtävät koostuvat pitkälti alueurakan valvonnasta ja tiemestarin oman alueen viranomaistehtävien hoitamisesta. Näiden tehtävien osalta yhteistyötä ei voitane tehdä ainakaan kovin laajasti. Tärkeintä ovat kuitenkin yhtenäiset toimintamallit eri tehtävien hoitamisessa. Seuraavassa on mainittu muutamia kehittämisalueita: määritellään tehtäväkuvaukset yhdessä valmistellaan alueurakat yhteistyössä osallistutaan alueurakoiden pisteytyksiin ja auditointeihin yli piirirajojen tehdään yhteistyötä laadun seurannassa (parityöskentely, alueiden vaihto ja raportointi) määritellään yhtenäinen toimintamalli lupa-asioita varten yhtenäistetään vahingonkorvauslausunnot tehdään yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhtenäistetään viherhoidon toimintamallit pidetään yhteistyöalueen tiemestaripäivät vuosittain järjestetään koulutukset yhteisinä hankitaan välineet yms. yhteistyössä 3.3 Henkilöstösuunnitelma Tehtäväkuvaukset Tiemestarin toimialueiden laajentuessa tämän suunnitelman tavoitetilaan ei tiemestarin tehtävänkuvaus voi säilyä entisellään. Tehtäviä joudutaan priorisoimaan ja yhteistyötä eri palveluntuottajien kanssa lisäämään huomattavasti. Tavoitetilassa tiemestari toimii edelleen Tiehallinnon paikallisena edustajana ja vastaa kokonaisuudessaan hänelle nimettyjen sopimusten toteuttamisesta. Tiemestarin päätehtävänä ovat hoidon ja mahdollisesti myös ylläpitotehtävien tilaajatehtävät sekä tiepiirille kuuluvien, mutta ulkopuolisten palveluntuottajien tekemien maastotöiden seuranta ja ohjaaminen alueellaan. Sidosryhmäyhteistyö ja asiakastarpeiden selvittäminen lisääntyy ja vastaavasti maastossa tapahtuva rutiininomainen työ vähenee sekä siirtyy palveluntuottajille. Tiemestari vastaa alueellaan alueurakoiden laadunvalvonnasta. Tilaajan tekemä laadunvalvonta tilataan niin kesä- kuin talvihoidonkin osalta pääosin palveluntuottajilta. Tiemestarin tekemä laadunvalvonta vain täydentää palveluntuottajilta tilattua laadunvalvontaa. Tiemestari osallistuu vain riita-asioiden ja vaativien lupa- ja yksityistieasioiden maastokatselmuksiin.

26 24 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle HOIDON HANKINNAN SUUNNITELMA Tehtävänkuvausta tarkennetaan vuoden 2008 aikana, kun Tiehallinnon työryhmä saa oman esityksensä valmiiksi. Tarkempien tehtäväkuvauksien laadinnassa tulee ottaa huomioon piirikohtaiset erot. Ostopalvelut Esitetyllä resurssikehityksellä ostopalveluja tarvitaan jatkossa nykyistä huomattavasti enemmän. Ostopalveluiden kehittämisen ja hankinnan osalta seurataan tiiviisti Maastopilotointi hoidon urakoissa työryhmän esityksiä ja käynnissä olevien ostopalvelupilottien tuloksia. Perusperiaatteena on kuitenkin yhteistyö yhteistyöalueella, siten että kun käynnissä olevat hankinnat päättyvät tarkastellaan ostopalvelujen hankintaa tiepiiri- ja urakka-aluerajojen ylitse. Ostopalvelujen tulevaisuuteen vaikuttanevat merkittävästi myös hoidon ja ylläpidon hankinnan keskittämislinjaukset. Savo-Karjalan tiepiiri kilpailuttaa kesähoidon ja talvihoidon pistokoevalvonnan keväästä 2008 alkaen. Yhteistyöalueella pyritään pistokoevalvonnan yhteiseen hankintaan viimeistään vuonna Syksystä 2008 alkaen on alueurakoissa mahdollisuus teettää alueurakoitsijan työnjohdolla viranomaistehtäviin liittyviä maastotöitä. Urakoitsija hinnoittelee maastotyöt kokonaishinnalla jo tarjousta tehdessään. Tilaaja on arvioinut tarjouspyynnössä maastotöiden arvioidut henkilötyöpäivät. Osaamisen ja toiminnan kehittäminen Tiehallinnon hankintastrategia edellyttää Tiehallinnon hankintahenkilöstöltä aiempaa laaja-alaisempaa osaamista. Hankinnan osaamisen kehittäminen on hankinnan uuden toimintamallin yksi keskeinen tukijalka ja liittyy kiinteästi hankintamenettelyjen, tiedonhallinnan ja tiedonhallinnassa käytettävien työkalujen kehittämiseen. Nämä kaikki muodostavat yhdessä hankinnan uuden toimintamallin. Hankintastrategian linjaukset merkitsevät, että osaamisen vaatimukset lisääntyvät ja perinteisesti Tiehallinnolla ollutta osaamista siirtyy yhä enemmän palveluntuottajien osaamisvaatimuksiksi. Tiehallinnon roolina on muuntaa vaikutustavoitteet hankittavien tuotteiden ja palvelujen laatuvaatimuksiksi ja hallita koko hankintaketju. Hankintastrategian onnistumisen kannalta on keskeistä, että tilaajan oma toiminta on korkeatasoista ja yhtenäistä koko maassa. Hankintakokonaisuuksien suurentuminen, sopimusten keston pidentyminen ja Tiehallinnolle aiemmin kuuluvien tehtävien siirtyminen palveluntuottajien tehtäviin vaikuttavat Tiehallinnon omiin osaamis- ja kyvykkyysvaatimuksiin. Sähköisen toimintamallin ja uuden teknologian käyttöönotto mahdollistavat hankintojen resurssien ja rakenteiden uudelleenjärjestelyn ja tehtävien keskittämisen.

27 Hoidon hankinnan suunnitelma itäiselle yhteistyöalueelle 25 HOIDON HANKINNAN SUUNNITELMA Hoidon hankinnan keskittäminen Itäisellä yhteistyöalueella ja resurssien väheneminen hankinnasta edellyttävät tiemestareiden erikoistumista. Erikoistumisalueita on tarkasteltava yli piirirajojen. Hoitourakoiden luonteen muuttuminen palvelusopimusten suuntaan ja urakoiden muuttuminen entistä enemmän yhteistyöksi tilaajan ja urakoitsijan välillä edellyttävät uudenlaista osaamista. Hoidon keskittämisestä ja siihen liittyvästä osaamisen kehittämisestä ja osaamistarpeiden muuttumisesta laaditaan vuonna 2008 erillinen suunnitelma, jossa on huomioitu aiemmin esitetyt hankintatoimintaan liittyvät muutokset. Toisten osaamisen hyödyntämistä mietitään paitsi erikoisosaamisalueiden, myös mahdollisti perustettavan yhteistyöalueen tiemestaritiimin ja sen toimintamallin kautta. Tiehallinnossa tulee kiinnittää huomiota myös ulkopuolisen osaamisen kehittämiseen. Erityisen tärkeässä roolissa ovat urakoitsija- ja oppilaitosyhteistyö.