Hoidon ja ylläpidon hankinta

Transkriptio

1 Hoidon ja ylläpidon hankinta Oulun tiepiiri Sisäisiä julkaisuja 13/2007

2

3 Hoidon ja ylläpidon hankinta Oulun tiepiiri Sisäisiä julkaisuja 13/2007 Tiehallinto Oulu 2007

4 Kansikuva Eerik Jarkko ISSN TIEH v Verkkojulkaisu pdf ( Tiehallinto OULUN TIEPIIRI Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde

5 Martti Perälä, Esko Perälä ja Eerik Jarkko: Hoidon ja ylläpidon hankinta. Oulu Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Sisäisiä julkaisuja 13/ s. + liitt. 4 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Hankinta, tienpito, kunnossapito, hoito, ylläpito, palvelusopimus Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Oulun tiepiirin maantieverkon pituus oli yhteensä km, josta päällystettyä tieverkkoa oli noin 65 %. Vähäliikenteisiä teitä (KVL 200 ajon/vrk) oli tuolloin yhteensä km eli noin 48 % koko maantieverkon pituudesta. Siltoja Oulun tiepiirissä on yhteensä kpl, joista putkisiltoja on 265 kpl. Maanteiden hoito tällä hetkellä hankitaan urakoitsijoilta alueurakoina. Oulun tiepiirissä on alkaen 12 hoitoaluetta. Ylläpitopalvelut hankitaan tällä hetkellä pääasiallisesti erillisurakoina. Tavoitteena on, että hoidon ja ylläpidon hankinnoissa siirrytään laajaalaisesti palvelusopimusten (HOIPA, VALOSÄ, TIEMPA, SILTOPA, PÄÄLPA) käyttöön Hankinta strategian mukaisesti. Tässä hankinnan hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa esitetään, että hoidon alueurakoiden sisältöä laajennetaan alueellisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Vuonna 2011 hoidon palvelusopimuksia tulee olemaan 7 kpl ja ne ovat kestoltaan 7-vuotisia. Myös 10-vuotisia palvelusopimuksia pilotoidaan. Ylläpito hankitaan pääasiallisesti ylläpidon palvelusopimuksin. Suunnittelukaudella Oulun tiepiirissä on käynnissä useita palvelusopimuksia, joista merkittävimmät ovat päällystettyjen teiden ylläpitoa (PÄÄLPA) ja siltojen ylläpitoa (SILTOPA) koskevat palvelusopimukset. PÄÄLPA - palvelusopimusalueita tulee suunnitelman mukaan olemaan vuonna kpl ja SILTOPA -palvelusopimusalueita 3 kpl. Tilaajan ja palveluntuottajien tehtäviä esitetään voimakkaasti kehitettäviksi. Tilaaja tulee jatkossa keskittymään markkinoiden hallintaan, palvelusopimuksen valmisteluun liittyviin tehtäviin, palvelusopimuksen aikaisiin koulutus-, valvonta-, koordinointi-, ohjaus- ja tiedotustehtäviin sekä palvelusopimusmenettelyn edellyttämiin kehittämistehtäviin. Palveluntuottaja vastaa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin sopimusalueen tienpidosta. Palveluntuottajalla on vastuu laadun tuottamisesta ja sopimuskohteen kunnon hallinnasta, toimenpiteiden ohjelmoinnista ja toimenpiteiden toteutuksesta. Laadun toteuttamista ohjataan hoidolle ja ylläpidolle määritettyjen palvelutasovaatimusten ja toimivuusvaatimusten avulla. Tässä suunnitelmassa on esitetty sekä hoito- että ylläpitoluokitus, joiden avulla ohjataan palveluntuottajia tuottamaan luokitusten mukaista palvelutasoa. Laadittu Oulun tiepiirin hoito- ja ylläpitosuunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana hoidon ja ylläpidon hankinnoille. Suunnitelma parantaa ja jäntevöittää samalla tiepiirin hoidon ja ylläpidon hankinnan ohjausta sekä antaa tietoa palveluntuottajille hoidon ja ylläpidon linjauksista sekä heille esitettävistä vaatimuksista.

6

7 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 5 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 7 2 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMALLE ASETETUT TAVOITTEET 8 3 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö ja sen muutokset Asiakastarpeet Tienkäyttäjien tyytyväisyys tieliikenteen palvelutasoon Maantiet, kevyen liikenteen väylät, sillat, tiemerkinnät, varusteet ja laitteet sekä niiden kunto Hoitopalvelut Ylläpitopitopalvelut Hoidon ja ylläpidon ohjaus Hoidon ja ylläpidon rahoitus 22 4 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA Strategiset linjaukset Hoidon ja ylläpidon palvelutaso ja toimivuusvaatimukset Oulun tiepiirin hoito- ja ylläpitoluokitus Ohjelmointi ja rahoitustarve Hoidon hankinta Ylläpidon hankinta Tilaajan ja palveluntuottajan tehtävät palvelusopimuksissa Vuorovaikutus, sidosryhmäyhteistyö, tiedottaminen (vuoropuhelu) Laadunvarmistus Tietojen reaaliaikainen ylläpito Hoidon ja ylläpidon hankinnan muu kehittäminen 46 5 RISKIT Hankinnan hoito- ja ylläpitosuunnitelman vaikutus riskeihin Hankinnan hoito- ja ylläpitosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät riskit 51 6 LIITTEET 52

8 6

9 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinnon hankintastrategiassa Hankinta 2010 todetaan, että uutena suunnitteluvälineenä otetaan käyttöön tiepiirin laatima hoito- ja ylläpitosuunnitelma, joka toimii hoidon ja ylläpidon hankintojen lähtökohtana. Suunnitelmassa kuvataan tiepiirin tieverkon suunniteltu laatu- ja palvelutaso, jota toteutettaessa hyödynnetään palvelusopimuksissa neliporrasajattelua. Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelumalliraportissa (Tiehallinnon selvityksiä 24/2006) todetaan myös koko piirin kattavan hoito- ja ylläpitosuunnitelman tarve. Hoito ja ylläpitosuunnitelmassa määritetään tieverkon hoidon ja ylläpidon laatu- ja palvelutaso sekä ne toimenpiteet, jotka tarvitaan tieverkon päivittäisen toimivuuden ja pääoma-arvon säilyttämiseksi tai nostamiseksi halutulle tasolle. Laadittu Oulun tiepiirin hoito- ja ylläpitosuunnitelma on linjausasiakirja. Tämä ensimmäinen suunnitelma liittyy lähtöasiakirjana Oulun alueen päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksen tarjouspyyntöasiakirjoihin (PÄÄLPA -pilotti nro 2). Jatkossa kulloinkin voimassa oleva hankinnan hoito- ja ylläpitosuunnitelma liitetään hoidon ja ylläpidon palvelusopimuksiin lähtöasiakirjaksi. Suunnitelma antaa suuntaviivat palvelutuottajan hoidon ja ylläpidon strategian sekä toiminta- ja laatusuunnitelman tekemiseen. Vaatimukseksi tulee, että palvelutuottajan on tehtävä tällaiset suunnitelmat ja esiteltävä ne tilaajalle. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana kaikille tuleville hoidon ja ylläpidon hankinnoille. Se ohjaa myös palvelusopimuksilla hankittavien hoito- ja ylläpitopalveluiden palvelu- ja laatutasoa. Tämä suunnitelma on käsitelty Oulun tiepiirin johtoryhmässä ja se on hyväksytty hoidon ja ylläpidon hankinnan toimintalinjaksi. Tätä suunnitelmaa päivitetään vuosittain sen mukaan kuin asiakastarpeet, tienpidon suunnittelu ja ohjaus, markkinat ja palvelusopimusten käyttöönotto tuovat päivitystarpeita.

10 8 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMALLE ASETETUT TAVOITTEET 2 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMALLE ASETETUT TAVOITTEET Hankinnan hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on varmistaa hoidon ja ylläpidon vaikuttavuus liikennejärjestelmässä, hoidon ja ylläpidon palvelutaso sekä toiminnan taloudellisuus pitkällä aikavälillä. Edelleen hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on lisätä hoidon ja ylläpidon hankinnan suunnitelmallisuutta sekä edesauttaa siirtymisessä Hankinta strategian mukaisesti palvelusopimusten laaja-alaiseen käyttöön (HOIPA, VALOSÄ, TIEMPA, SILTOPA, PÄÄLPA). Oulun tiepiirin hankinnan hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimiselle on asetettu seuraavat tavoitteet: toimii keskeisenä lähtökohtana hoidon ja ylläpidon hankinnoille (palvelusopimukset) ja ohjaa hankittavien hoito- ja ylläpitopalvelujen palvelu- ja laatutasoa. ohjaa suunnittelemaan tiepiirin hoitoa ja ylläpitoa kokonaisuutena palvelusopimuksilla tehtävää hankintaa varten sekä tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja, jotka lisäävät hoidon ja ylläpidon tehokkuutta ja parantavat niiden taloudellisuutta. antaa tietoa palveluntuottajille hoidon ja ylläpidon linjauksista sekä heille asetettavista vaatimuksista. esittää hoidolla ja ylläpidolla tuotettavan palvelutason ja yhdenmukaistaa sitä tiepiirin alueella. tuo tietoa tiepiirin päättäjille hoito- ja ylläpitotarpeesta tuotekohtaisesti sovitun palvelutason suhteen. tehostaa tiedottamista hoidon ja ylläpidon hankinnoista. parantaa ja jäntevöittää tiepiirin hoidon ja ylläpidon hankinnan ohjausta sekä lisää hoidon ja ylläpidon merkitystä tienpidossa. lisää hoidon ja ylläpidon läpinäkyvyyttä sekä parantaa siten hoidon ja ylläpidon tasapuolisuutta eri alueiden välillä. Palvelusopimuksissa edellytetään palvelutuottajilta hoito- ja ylläpidon strategioiden sekä toiminta- ja laatusuunnitelmien tekemistä ja esittämistä tilaajalle.

11 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 9 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 3 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset Oulun tiepiirin alue käsittää koko Oulun läänin. Alueella on kaksi maakuntaa: Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu. Pohjois-Pohjanmaalla on 41 kuntaa, jotka muodostavat 7 seutukuntaa. Kainuussa on 10 kuntaa ja 2 seutukuntaa. Oulun läänin alue on suhteellisen harvaan asuttua aluetta, jossa asukastiheys on 8,2 as/km 2. Koko maassa asukastiheys on 17,3 as/km 2. Asukkaista vajaa 45 % on keskittynyt Oulun seutukuntaan. Oulunkaaren PÄÄLPA pilotti 2 alue Kuva 1. Oulun tiepiirin alue ja seutukunnat. Väestön kehitys ja ikärakenteen muutokset Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten sekä väestön ikääntymisen myötä väestö muuttaa taajamiin ja kaupunkeihin sekä niistä suuriin asutuskeskuksiin. Oulun tiepiirin alueen koko väestön määrä on kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 2005 noin henkilöllä ja oli vuonna 2005 yhteensä noin asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulun seutukunnan väestön kasvu jatkuu voimakkaana, kun taas kaikkien muiden seutukuntien väestön määrä vähenee. Ennusteen mukaan Oulun tiepiirin alueen väestön määrä kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2020 yhteensä noin henkilöllä on vuonna 2020 noin asukasta. Väestön kasvu aiheutuu ennusteen mukaan yksistään Oulun seutukunnan väestön kasvusta.

12 10 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Väestön määrä ja muutos % % OULUN TIEPIIRI 2,1 POHJOIS-POHJANMAA 5,4 Koillismaan seutukunta - 8,8 Nivala-Haapajärven seutukunta - 9,7 Oulun seutukunta 15,3 Oulunkaaren seutukunta - 3,5 Raahen seutukunta - 6,7 Siikalatvan seutukunta - 9,9 Ylivieskan seutukunta - 3,5 KAINUU -12,2 Kajaanin seutukunta - 8,4 Kehys-Kainuun seutukunta -20,5 asukasmäärä Kuva 2. Oulun tiepiirin alueen seutukuntien väestö vuonna 2005 ja ennuste vuodelle Koko tiepiirin alueen väestön ikärakenne on suhteellisen tasapainoinen koko maan ikärakenteeseen verrattuna. Alueelliset erot ovat Oulun tiepiirin alueella kuitenkin suuret. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa Oulun tiepiirin alueella nykyisestä 14 %:sta 21 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vastaavat prosenttiluvut Pohjois-Pohjanmaan alueella ovat 13 % ja 17 % sekä Kainuussa 19 % ja 26 %. Elinkeino- ja tuotantorakenne Oulun tiepiirin alueen elinkeinoelämän selkärangan muodostavat vahva perusteollisuus (metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuus) sekä tietoteollisuus. Näiden elinkeinoelämän alojen tuotanto ja työpaikat ovat pääasiallisesti keskittyneet Oulun, Raahen ja Kajaanin alueille. Kainuun alueella kaivannaistoimialan merkitys on kasvamassa. Kuhmon, Puolangan ja Suomussalmen kuntien alueille on syntynyt paikallista kiviraaka-ainetta käyttävää kiviteollisuutta. Talvivaaran nikkelikaivoshanke luo toteutuessaan noin 400 uutta työpaikkaa ja lisäksi epäsuoran työllistävän vaikutuksen arvioidaan olevan uutta työpaikkaa. Myös matkailun merkitys Oulun tiepiirin alueen elinkeinoelämässä nähdään suureksi, varsinkin Koillismaalla ja Kainuussa. Myös Oulussa ja Kalajoella matkailusta on kehittynyt merkittävä elinkeinoelämän alue. Kansainvälistyminen Pohjois-Suomen kansainvälisen yhteistyön painopiste on lähialueyhteistyössä ja EUtoiminnassa. Talouden globalisoituminen on edellyttänyt kuitenkin Oulun tiepiirin alueen elinkeinoelämältä yhä enenevässä määrin suoria yhteyksiä Pohjois-Amerikkaan sekä Aasian nouseviin talousmahteihin, Kiinaan, Intiaan ja Japaniin. Perämerenkaari -yhteistyö ja lähialueyhteistyö Karjalan tasavaltaan, Arkangeliin ja Komiin saakka (Oulu - Karjala - Arkangeli - Komi -liikennekäytävä) edellyttävät sujuvia tieyhteyksiä erityisesti Oulun tiepiirin rajanylityspaikoille Vartiukseen ja Kuusamoon.

13 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 11 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Oulun tiepiirin alueen elinkeinoelämän vienti ja tuonti sekä kansainväliset yhteydet hoidetaan pääasiallisesti alueen ns. talvisatamien (Oulu ja Raahe) ja Oulun lentoaseman kautta. Kajaanin lentoasemalla on suuri merkitys Kajaanin teollisuudelle ja koko Kainuun matkailulle. Kuusamon lentoasemalla on suuri merkitys Koillismaan matkailulle. 3.2 Asiakastarpeet Hoidon ja ylläpidon sekä koko tienpidon tavoitteena on tukea asiakkaiden (kansalaisten ja elinkeinoelämän) matkojen ja kuljetusten toimivuutta. Väestön kasvualeilla sekä päätieverkolla asiakastarpeen merkityksestä kertovat kokonaisliikennemäärä ja tavarakuljetukset. Oulun tiepiirin alueella suurimmat liikennemäärät ovat keskittyneet Oulun seutukunnan alueen teille. Näillä teillä liikenne on viime vuosina kasvanut Oulun tiepiirin alueella voimakkaimmin. Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten ja varastoinnin vähenemisen myötä kuljetusten tarve ja määrä ovat kasvaneet. Samalla kuljetuksille asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Kuljetuksille asetetaan aikaisempaa enemmän vaatimuksia täsmällisyyden, kustannustehokkuuden ja nopeuden suhteen. Tavarakuljetusten kannalta tärkeimmät tiet Oulun tiepiirin alueella ovat valtatiet 4 ja 8. Nämä tiet ovat Suomen elinkeinoelämän kuljetusten valtasuonia Oulun tiepiirin alueella. Myös valtakunnallisiin terminaaleihin (Oulun ja Raahen satamat sekä Oulun lentoasema) johtavat tiet ovat sekä henkilö- että tavarakuljetusten kannalta tärkeitä. Väestön ja elinkeinoelämän muutokset vaikuttavat paikallisesti hyvin suuresti sekä liikenteen kysyntään että liikenneväylien pitoon. Väestön kasvualueilla liikenteen kasvu lisää sekä liikenneinfrastruktuurin investointitarvetta että hoidon ja ylläpidon tarvetta. Muuttotappioalueilla suurimpana ongelmana on pitää alempiasteinen maantieverkko ja yksityistieverkko kohtuullisin kustannuksin pysyvää asutusta sekä maa- ja metsätalouden kuljetuksia tyydyttävässä kunnossa. Tavarakuljetusten täsmällisyys-, kustannustehokkuus- ja nopeusvaatimukset asettavat teiden hoidolle ja ylläpidolle uusia ja osin tiukkenevia vaatimuksia ennen kaikkea pääteillä ja terminaaliyhteyksillä mutta myös raaka-aineyhteyksillä ja maaseutualueiden teillä. Kustannustehokkaiden ja täsmällisten kuljetusten tie- ja rataverkko vuonna 2025 on esitetty liitteessä 1. Oulun tiepiirin seutu- ja yhdystiet on pisteytyksen perusteella jaettu merkittävyydeltään viiteen ryhmään. Tätä koskeva merkittävyysryhmittely on esitetty liitteessä Tienkäyttäjien tyytyväisyys tieliikenteen palvelutasoon Tiehallinto on tehnyt tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksia vuodesta 2003 lähtien. Tutkimuksia on tehty sekä talvi- että kesäkaudelta. Tutkimuksissa on selvitetty tienkäyttäjien tyytyväisyyttä sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen edustajien osalta. Tässä esitetyt talven ja kesän 2006 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tulokset koskevat Oulun tiepiiriä.

14 12 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Talven 2006 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan liikkumisen kannalta kaksi tärkeintä tiestön kuntoon ja talvihoitoon liittyvää asiaa Oulun tiepiirissä ovat lumen auraus ja liukkauden torjunta pääteillä. Muita tärkeitä asioita ovat lumen auraus muilla teillä, tienpinnan tasaisuus pääteillä, liukkauden torjunta ja tienpinnan tasaisuus muilla teillä (raskas liikenne) sekä jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito, liikennemerkkien ja tienviittojen näkyvyys (yksityishenkilöt). Maanteiden (päätiet ja muut maantiet) tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan ovat yksityishenkilöt talvikaudella tyytyväisiä, mutta raskaan liikenteen edustajat tyytymättömiä. Pääteiden talvihoitoon kokonaisuudessaan ovat sekä yksityishenkilöt että raskaan liikenteen edustajat tyytyväisiä. Muiden maanteiden talvihoitoon kokonaisuudessaan yksityishenkilöt ovat melko tyytyväisiä, mutta raskaan liikenteen edustajat tyytymättömiä. Yksityishenkilöt ja raskaan liikenteen edustajat ovat tyytyväisiä Oulun tiepiirin tiestön kuntoon ja talvihoitoon liikkumisen kannalta seuraavissa asioissa (tärkeysjärjestyksessä): Yksityishenkilöt Raskaan liikenteen edustajat - lumen auraus pääteillä - lumen auraus pääteillä - liukkauden torjunta pääteillä - liukkauden torjunta pääteillä - liikennemerkkien ja tienviittojen näkyvyys - tienpinnan tasaisuus pääteillä - tienpinnan tasaisuus pääteillä - liikennemerkkien ja tienviittojen näkyvyys - jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito - pääteiden keli- ja liikenneoloista tiedottaminen - lumen auraus muilla teillä - linja-autopysäkkien talvihoito - liukkauden torjunta muilla teillä - levähdys- ja pysähtymisalueiden talvihoito - tievalaistuksen riittävyys - tievalaistuksen riittävyys. - linja-autopysäkkien talvihoito - pääteiden keli- ja liikenneoloista tiedottaminen - levähdys- ja pysähtymisalueiden talvihoito. Tutkimuksen mukaan yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen edustajien mielestä talvella Oulun tiepiirin tiestön kuntoa ja talvihoitoa tulisi parantaa liikkumisen kannalta seuraavissa asioissa: Yksityishenkilöt Raskaan liikenteen edustajat - tienpinnan tasaisuus muilla teillä. - lumen auraus muilla teillä. - liukkauden torjunta muilla teillä - tienpinnan tasaisuus muilla teillä. Kesän 2006 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan yksityishenkilöt ovat tyytyväisiä Oulun tiepiirissä maanteiden tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan kesällä 2006 ja raskaan liikenteen edustajat melko tyytyväisiä. Kaikki Oulun tiepiirin tienkäyttäjät ovat kokonaisuudessaan tyytyväisiä pääteiden kesähoitoon. Muiden teiden hoitoon kokonaisuudessaan yksityishenkilöt eivät ole kovin tyytyväisiä ja raskaan liikenteen edustajat ovat tyytymättömiä. Autoilu kesäaikaan pääteillä, muilla teillä ja taajamissa koetaan tienkäyttäjien keskuudessa pääasiassa turvalliseksi. Myös kävely tai pyöräily koetaan turvallisena jalankulku- ja pyöräteillä.

15 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 13 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yksityishenkilöt ja raskaan liikenteen edustajat ovat Oulun tiepiirin tiestön kuntoon ja kesähoitoon tyytyväisiä liikkumisen kannalta seuraavissa asioissa (tärkeysjärjestyksessä): Yksityishenkilöt Raskaan liikenteen edustajat - ajoratamerkintöjen näkyvyys pääteillä - ajoratamerkintöjen näkyvyys pääteillä - päällysteiden kunto pääteillä - päällysteiden kunto pääteillä - jalankulku- ja pyöräteiden määrä - tiedottaminen tietöistä ja liikenteen häiriöistä - tiedottaminen tietöistä ja liikenteen häiriöistä - ajoratamerkintöjen näkyvyys muilla teillä - tienvarsien siisteys pääteillä - tienvarsien siisteys pääteillä. - linja-autopysäkkien siisteys ja kunto - ajoratamerkintöjen näkyvyys muilla teillä - päällysteiden kunto muilla teillä. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen edustajien mielestä Oulun tiepiirin tiestön kuntoa ja kesähoitoa liikkumisen kannalta tulisi parantaa seuraavia asioita: Yksityishenkilöt Raskaan liikenteen edustajat - sorateiden kunto kesällä - päällysteiden kunto muilla teillä - sorateiden kunto keväällä. - sorateiden kunto kesällä - sorateiden kunto keväällä. Talvihoidon osalta maanteiden tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan yksityishenkilöt ja raskaan liikenteen edustajat olivat tyytyväisimpiä Oulun hoitoalueella. Kesähoidon osalta hoitoaluekohtaisia tyytyväisyysarviointeja ei ollut käytettävissä. 3.4 Maantiet, kevyen liikenteen väylät, sillat, tiemerkinnät, varusteet ja laitteet sekä niiden kunto Tieverkko Oulun tiepiirin maantieverkon pituus on km ( ), josta päällystetyn tieverkon pituus on noin km. Lisäksi tieverkolla on ramppeja ja kiertoliittymiä noin 51 km. Tieverkon jakautuminen toiminnallisiin luokkiin on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Oulun tiepiirin tieverkon jakautuminen toiminnallisiin luokkiin päällystelajeittain (Lähde: Tierekisterin tiepituus ). Toiminnallinen luokka Runkotie Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Kaikki yhteensä Päällystelaji km km km km km km Kestopäällyste Kevytpäällyste SOP Sora Kaikki yhteensä Päällystetty tieverkko on jaettu osiin toiminnallisen luokan ja yhdeksän liikennemääräluokan mukaan. Luokkajako on sama kuin päällysteiden palvelutasoa kuvaava ylläpitoluokitus.

16 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 14 Taulukko 2. Oulun tiepiirin tieverkon jako osiin toiminnallisen luokan ja yhdeksän liikennemääräluokan mukaan (Lähde: Tierekisteri, tiepituudet ). KVL_LUOKKA Runkotie Valtatie Kantatie km Seututie Yhdystie Kaikki yhteensä km km >= < 100 Kaikki yhteensä Kuva km km 10 2 km Oulun tiepiirin tieverkko toiminnallisen luokan mukaan (Lähde: Tierekisteri, tiepituudet ).

17 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 15 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Vähäliikenteisiä maanteitä (KVL 200 ajon/vrk) on Oulun tiepiirissä koko tiepiirin maanteistä vajaa puolet eli km. Vähäliikenteisten maanteiden määrä Oulun tiepiirissä on tiepiirien suurin. Taulukko 3. Vähäliikenteisten teiden (KVL 200 ajon/vrk) määrä Oulun tiepiirissä KVL Ab PAb SOP Sora Yhteensä Osuus tiepiirin yleisistä teistä ajon/vrk km km km km km % Teiden kunto Päällystetyistä teistä huonossa kunnossa olevia osuuksia oli 675 km vuonna Teitä päällystettiin vuonna ,8 miljoonalla eurolla yhteensä 595 km luvulla huonokuntoisten päällysteiden osuus on ollut koko ajan laskeva. Tähän on päästy suunnitelmallisella ja useampivuotisella päällystekohteiden ohjelmoinnilla. Tällöin on valittu vaikutuksiltaan merkittävimmät kohteet ja kohteisiin oikeat toimenpiteet. Sorateiden kuntoa seurataan arvioimalla palvelutasoa eli pintakuntoa koko kesäkaudella ja keväisin esiintyvän runkokelirikon aiheuttamaa haittaa. Oulun tiepiirissä palvelutaso on ollut keskimäärin tyydyttävä tai hyvä valtaosalla sorateistä. Palvelutasoltaan huonoja tai erittäin huonojen osuus vuosina on ollut noin 50 km sorateistä. Inventoidun runkokelirikon määrä oli vuosina keskimäärin noin 90 km. Kelirikon johdosta painorajoitettujen tieosuuksien pituus on ollut viime vuosina noin km. Kevyen liikenteen väylät Yleisten teiden varressa kulkevien Tiehallinnon ylläpitämiä kevyen liikenteen väyliä on yhteensä noin 536 km (Tierekisteri ). Vuonna ja 2005 suoritettujen vaurioinventointien perusteella kevyen liikenteen väylien vauriotilanne on parhaimpia Oulun tiepiirissä verrattaessa muihin tiepiireihin. Kevyen liikenteen väylien toimenpidetarvetta arvioidaan vauriotyypeille asetettujen tilastollisten raja-arvojen ylittävien määrän ja vauriopistesummaltaan erittäin huonojen määrän avulla. Tällä tavoin arvioiden Oulun tiepiirin toimenpidetarve on noin 28 km eli 5,2 % kuntotietorekisteristä löydettävien inventointien kokonaispituudesta. Tiemerkinnät Oulun tiepiirillä on käytössä tiemerkintöjen käyttösuunnitelma , joka on esitetty kuvassa 13. Päällystetyistä teistä merkitään kaikilla tiemerkinnöillä km ja vain reunaviivalla km. Yhteensä tiemerkinnöillä merkittyjä teitä on km. Päällystettyä tiestöä ilman tiemerkintöjä on km. Luvuissa ei ole mukana SOP-teitä eikä sorateiden päällystettyjä osuuksia.

18 16 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Sillat Siltoja Oulun tiepiirissä on yhteensä kpl, joista putkisiltoja on 265 kpl. Silloista kevyen liikenteen väylien siltoja on 58 kpl. Siltojen kokonaispinta-ala on yhteensä m 2. Lautta ja lossipaikkoja on 2 kpl, Hailuodossa ja Oulujärven Alasalmessa. Taulukko 4. Oulun tiepiirin sillat toiminnallisiin luokan mukaan (Lähde: Tierekisteri, tiepituudet ). Toiminnallinen luokka Siltoja (kpl) Valtatie 462 Kantatie 145 Seututie 388 Yhdystie 952 Muu tieverkko 49 Kaikki yhteensä 1996 Sillat jaetaan kunnoltaan viiteen luokkaan. Luokituksen keskeinen tarkoitus on jakaa sillat ylläpitotarpeiden mukaisiin luokkiin, jotka yksinkertaistettuna voidaan kuvata seuraavasti: erittäin hyvä ei ylläpitotarpeita hyvä vähäistä kunnostusta tyydyttävä peruskorjaus tulossa huono peruskorjaus nyt erittäin huono peruskorjaus myöhässä Oulun tiepiirissä kuntoluokaltaan erittäin hyviä siltoja oli 155 kpl, hyviä kpl, tyydyttäviä 527 kpl, huonoja 84 kpl ja erittäin huonoja 6 kpl. Silta on huonokuntoinen, jos sen yhtenäinen kuntoluokka on huono tai erittäin huono. Huonokuntoisia siltoja Oulun tiepiirissä oli 90 kpl. Vuonna 2005 tehtiin ylläpitokorjaus 39 ja peruskorjaus 16 sillalle. Korjattujen siltojen korjauskustannukset olivat yhteensä 5,3 milj. euroa. Valaistus Valaistuja tieosuuksia on km, joista yleistä tietä km ja kevyen liikenteen väyliä 112 km. Tieverkon tievalaistuksista km omistaa Tiehallinto 990 km, kunnat 410 km ja muut 4 km. Varusteet ja laitteet Taulukossa 5 on esitetty Oulun tiepiirien varusteiden ja laitteiden kokonaismääriä niiltä osin, joista on ollut tietoa saatavilla. Tietojen päivittäminen tehdään yleensä silloin, kun hoitourakka-alueen sopimus on päättymässä ja valmistellaan uusia tarjouspyyntöjä. Varusteiden ja laitteiden määrätiedot ovat jatkuvasti muuttuvia ja osa tiedoista on kohtalaisen vanhoja hoitourakkakierosta johtuen.

19 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 17 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Taulukko 5. Oulun tiepiirin varusteet ja laitteet Ryhmittely Määrä Yks. Aluetyyppinen ominaisuus Levähdysalueet 98 kpl Pysäköimisalueet 628 kpl Linja-autopysäkit (merkityt) kpl katoksellisia 639 kpl Viheralueet m2 Pistekohtaiset varusteet Yksityistieliittymät kpl Liikennevaloliittymät 50 kpl Liikennemerkit (sis. linja-autopysäkkimerkit) kpl varsia kpl porttaaleja 300 kpl Rummut kpl Kaivot kpl Varustepisteet (ei sis. liikennevalotolppia) 687 kpl elektroninen infotaulu 12 kpl hiekkalaatikko 150 kpl kohtaamispaikka 290 kpl LAM-piste 20 kpl liikennelaskentalaite 34 kpl nopeuden valvontakamera 53 kpl nopeusnäyttö 10 kpl pumppaamo 64 kpl sääseurannan apuvälineet 25 kpl tiesääasema 29 kpl Tien pituussuuntaiset varusteet Kaiteet jm 3.5 Hoitopalvelut Hoidon tuotteet Hoitotuotteilla varmistetaan tiestön päivittäinen liikennöitävyys kaikkina vuorokauden aikoina hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaisesti sekä annetaan tarvittavat käyttöpalvelut. Tässä tuoteryhmässä käyttöön kuuluvat tievalaistuksen energiakustannukset ja lauttaliikenne. Tuoteryhmä jakautuu neljään toimialueeseen: talvihoito liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sorateiden hoito lauttaliikenne. Tuoteryhmien tarkempi sisältö on esitetty Tienpidon tuotemäärittely 2007 (luonnos ), sisäinen julkaisu 24/2006.

20 18 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Hoidon hankinta Oulun tiepiirissä on alkaen 12 hoitoaluetta, joiden koko vaihtelee huomattavasti. Pienin on Taivalkosken hoitoalue, jonka tieverkon pituus on 467 km ja suurin Raahen - Ylivieskan hoitoalue, jonka tieverkon pituus on km. Kuusamon yhteisalueurakkaan sisältyy lisäksi kunnan katu- ja yksityistieverkkoa yhteensä 436 km. Meneillään olevat hoidon alueurakat ovat 3-7 vuoden pituisia seuraavasti: 3-vuotisia 1 kpl 3-vuotisia +2-vuoden optiot 2 kpl 4-vuotisia 1 kpl 5-vuotisia 3 kpl 5-vuotisia +2-vuoden optiot 1 kpl 7-vuotisia 4 kpl Hoidon alueurakat sisältävät kaikki Tienpidon tuotemäärittelyn 2006 mukaiset hoitotuotteet (talvihoito, liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sekä sorateiden hoito). Lisäksi hoidon alueurakkoihin on sisältynyt ylläpidon tuotteista kuivatusjärjestelmän parantamista ja osaan hoidon alueurakoita sorateiden runkokelirikon korjausta sekä Oulun alueurakkaan pieniä investointikohteita. Vuonna 2008 päättyvät Pudasjärven ja Taivalkosken hoitourakat. Kyseiset alueurakat tulevat urakkalaskentaan keväällä Kuva 4. Oulun tiepiirin hoidon alueurakat urakka-aikoineen ja tiepituuksineen

21 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 19 Hoidon palvelutaso Hoidon palvelutaso perustuu yhtenäisten valtakunnallisten hoito- ja kuntoluokitusten käyttöön. Talvihoidon, viheralueiden hoidon sekä sorateiden hoidon palvelutason määrittämiseksi tieverkko on jaettu erilaisiin hoitoluokkiin (talvihoidossa 5 luokkaa + taajamahoitoluokka, viheralueiden hoidossa 3 pääluokkaa niitolle ja vesakonraivauksille ja lisäksi 2 taajamaluokkaa ja sorateiden hoidossa 2 luokkaa), joille Tiehallinto on määritellyt valtakunnalliset hoitovaatimukset ja -kriteerit, joita käytetään kaikissa hoidon alueurakkasopimuksissa. Hoitourakoissa palveluiden toimivuus- ja laatuvaatimukset esitetään Oulun tiepiirissä tuotekorteilla, missä kuvataan myös palvelun sisältö, laatuvaatimus sekä sanallisesti että teknisinä vaatimuksina ja kriteereinä, laadun toteamismenetelmät sekä mahdolliset tekniset tuotevaatimukset. Talvihoitoluokitus on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Oulun tiepiirin talvihoitoluokitus

22 20 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Kuva 6. Oulun PÄÄLPA -alueen talvihoitoluokitus Ylläpitopitopalvelut Ylläpito ja korvausinvestoinnit Tuoteryhmän toimet kohdistuvat olemassa olevaan tieverkkoon, ovat pitkävaikutteisia ja niillä säilytetään tiestön ja siltojen käyttökelpoisuus ja rakenteellinen kunto sekä turvataan tieverkon palvelutaso. Ylläpito- ja korvausinvestointitoimet ovat pitkävaikutteisia ja niiden menot aktivoidaan taseeseen. Tuoteryhmä jakautuu kuuteen toimialueeseen: päällysteet tierakenteet sillat varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen muu ylläpito (ei käytössä vielä, eikä vuoden 2007 luonnoksessa). Tuoteryhmien tarkempi sisältö on esitetty Tienpidon tuotemäärittely 2007 (luonnos ), sisäinen julkaisu 24/2006.

23 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 21 HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Ylläpitopalveluiden hankinta Oulun tiepiirin päällysteurakat ja muut ylläpidonurakat ovat olleet pääsääntöisesti yksivuotisia ja hankittu ns. perushankintamallia käyttäen. Vuonna 2006 käynnistyi 2- vuotinen tiemerkintäurakka (TIEMPA) Vuoden 2006 lopussa tiepiiri kilpailutti 5-vuotisen Oulun eteläisen alueen siltojen palvelusopimuksen (SILTOPA) , joka käynnistyy vuoden 2007 alussa. Edelleen Oulun tiepiirissä on meneillään maanlunastuksen ja kiinteistöjen ylläpidon 3-vuotinen palvelusopimus Vuosittain kilpailutetaan yksi sorateiden runkokelirikkokorjausurakka, joka käsittää koko tiepiirin alueen. Tämän lisäksi joihinkin hoidon alueurakkoihin sisältyy sorateiden runkokelirikon korjausta. Vuoden 2006 ylläpidon urakoita olivat rakenteen parantamisurakka RP1 ylläpitourakka YP1 tienpäällystysurakka TP1 tienpäällystysurakka TP2 rakenteen parantamisurakka RP (yhteinen Oulun ja Lapin tiepiirien kanssa) tiemerkintäurakka (ei sisällä Iin hoitourakka-aluetta), palvelusopimus TIEMPA siltojen korjaus ja uusinta A, B, C ja D (4 kpl). Vuoden 2007 ylläpidon urakoita ovat Oulun eteläisen alueen siltojen palvelusopimus (SILTOPA) tiepäällystysurakka Oulu 1 TP 2007 tiepäällystysurakka Oulu 2 Kainuu 2007 tiepäällystysurakka Oulu 3 RP 2007 päällystetyn teiden ylläpito Oulun alue (palvelusopimus). Ylläpidon palvelutaso Koska ylläpidon urakat ovat pääsääntöisesti yksivuotisia ja hankittu ns. perushankintamallia käyttäen, perustuvat urakoissa käytetyt palvelutasomääritykset yleensä yksityiskohtaisiin teknisiin tuotevaatimuksiin. Poikkeuksen tekevät vuoden 2007 alussa käynnistyvä 5-vuotinen Oulun eteläisen alueen siltojen palvelusopimus (SILTOPA) ja kesällä 2006 käynnistyvä 10-vuotinen päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus (PÄÄLPA) Oulun alueella. SILTOPA:ssa siltojen palvelutasotavoite on ilmaistu selkeänä siltojen kunnon määrätavoitteena (tavoite huonojen ja erittäin huonojen siltojen lukumäärälle) ja kunnon parantumisen vuositavoitteena (siltojen kuntoa mittaava vauriopistesumma alenee vuosittain 2 %). Oulun alueen PÄÄLPA:ssa päällystetyt tiet on jaettu 7 ylläpitoluokkaan, joille on annettu erilaisia kuntovaatimuksia mm. uran, harjanteen, tasaisuuden ja eheyden osalta. Myös vuonna 2006 käynnistyneessä 2-vuotisessa tiemerkintäurakassa palvelutasovaatimukset perustuvat tiemerkintöjen kuntoarviovaatimuksiin kuluneisuuden osalta. Kuntoarviovaatimusten määrittämiseksi päällystetty tieverkko on jaettu kolmeen merkittävyysluokkaan (liikenteellisesti tärkeät tiet, keskivilkkaat tiet ja taajamatiet sekä muut tiet). Tiemerkintöjen osalta on siirrytty toimivuusvaatimuksien käyttöön.

24 22 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 3.7 Hoidon ja ylläpidon ohjaus Hoidon tasoa ohjataan nykyisin talvihoitoluokituksen, sorateiden hoitoluokituksen ja viheralueiden hoitoluokituksen avulla. Teiden ylläpidon osalta vastaava ylläpitoluokitus on käyttöönottovaiheessa. 3.8 Hoidon ja ylläpidon rahoitus Oulun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Oulun tiepiiri käyttää perustienpidon määrärahaa (milj. euroa) hoitoon ja ylläpitoon sekä alueellisiin investointeihin ja liikenteen hallintaan taulukon 6 mukaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan liikenteen sujuvuus huononee erityisesti tärkeimmällä päätiestöllä ja kasvukeskuksien sisääntuloteillä. Ruuhkahuippujen ajallinen kesto pitenee. Liikenneturvallisuus huononee tärkeimmällä päätiestöllä, koska liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tieverkon rakenteellisia parannushankkeita voidaan toteuttaa vain vähäisissä määrin. Päällystetyn tieverkon kunto säilyy ennallaan tai paranee jonkin verran. Siltojen kunnon huononeminen pysähtyy. Taulukko 6. Oulun tiepiirin perustienpidon rahoitussuunnitelma vuosille (miljoonaa /vuosi) Pohjois-Pohjanmaan alue yhteensä 51,7 50,2 49,0 49,0 49,0 Kainuun alue yhteensä 17,5 16,4 16,4 16,4 16,4 Oulun tiepiiri Hoito yhteensä 22,7 22,7 22,7 22,7 22,7 Ylläpito yhteensä 29,0 29,4 29,4 29,6 29,6 Alueelliset investoinnit 8,8 6,6 5,6 5,0 5,1 Esisuunnittelu 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Tie- ja rakennussuunnittelu 2,0 1,4 1,4 1,5 1,5 Liikenteen hallinta 1,2 1,0 1,0 1,1 1,1 Tiehallinto 4,5 4,5 4,3 4,3 4,2 Oulun tiepiirin perustienpito yhteensä 69,2 66,6 65,4 65,4 65,4

25 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 23 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA 4 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA 4.1 Strategiset linjaukset Tienpidon suunnittelu Tienpidon suunnittelun tavoitetilan 2010 (Suunta 2010) mukaan suunnittelun keskeisenä tavoitteena on kehittää suunnittelun toimintatapoja ja menettelyjä niin, että Tiehallinnon toiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat. Samalla suunnittelu tuottaa sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät liikkumisen ja kuljetusten toimivuutta ja turvallisuutta ekologian ja talouden edellyttämällä kestävällä tavalla sekä tuottavat mahdollisimman paljon hyötyä asiakkaille suomalaisille ja Suomen elinkeinoelämälle. Hankinta Tienpidon hankintastrategian (Hankinta 2010) keskeisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä alan palveluntuottajien ja Tiehallinnon oman hankintatoiminnan tuottavuuden parantamiselle sekä varmistaa tavoiteltu palvelutaso ja laatu. Hankintastrategian mukaan Tiehallinto hankkii tienpidon tuotteet ja palvelut laajoina laatuvastuullisina kokonaisuuksina toimivilta markkinoilta. Samalla Tiehallinnon pyrkimyksenä on edistää alan tuottavuuden kehittymistä ja markkinoiden toimivuutta sekä palveluiden tuottamista uusien teknologien ja innovaatioiden avulla. Hankinta 2010 mukaan hoidon alueurakat kehitetään monipuolisiksi palvelusopimuksiksi oheisen kuvan mukaisesti. Hoidon alueurakka Tienkäyttäjän palvelu Kannustavat palkkioperusteet Toimivuusvaatimukset Tiivis yhteistyö Joustavat laatumuutokset Tiedon ylläpitopalvelu Tiestön tilan hallinta Hoidon palvelusopimus Toimenpiteiden ohjelmointi Toimenpiteiden toteutus Pienet investoinnit ja asiakastarpeet Muut hoidon ja ylläpidon urakat Ylläpidon palvelusopimukset/erillisurakat Tiestön tilan hallinta Toimenpiteiden ohjelmointi Toimenpiteiden toteutus Kuva 7. Hoidon alueurakasta monipuoliseksi palvelusopimukseksi. Hoidon palvelusopimusten kestoa pidennetään nykyisestä 5 ja 7 vuodesta mahdollisesti aina 10 vuoteen saakka. Palvelusopimusten sisältöä voidaan tarvittaessa myös edelleen laajentaa. Kuntien ja kuntaryhmien kanssa voidaan tehdä erillisten sopimusten perusteella hoidon yhteisiä palvelusopimuksia, jolloin palvelusopimukseen voidaan sisällyttää maanteiden lisäksi myös katujen ja yksityisten teiden hoitoa ja vastaavasti

26 24 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA kuntien urakoihin esimerkiksi Tiehallinnon vastuulla olevien kevyen liikenteen väylien hoitoa. Päällystetyn tieverkon ylläpidon hankinnoissa edetään erillisurakoista pilotoinnin kautta kohti palvelusopimuksia. Tavoitteena on, että vuonna 2015 ylläpidon palvelusopimukset ovat laajamittaisessa käytössä. Ylläpidon palvelusopimusten sisältö tavoitetilanteessa koostunee pääosiltaan ylläpito- ja korvausinvestoinneista, mutta myös perustienpidon laajennusinvestoinneista ja liikenteen hallinnan investoinneista. Palvelusopimusten lopullinen sisältö määritetään vasta piloteista saatujen kokemusten pohjalta ja rajankäyntiä tuotteista ja palveluista hoidon ja investointien suuntaan käydään koko ajan. Tavoitteena on, että kilpailussa on joka vuosi riittävä määrä palvelusopimuksia markkinoiden ja kilpailutilanteen säilymiseksi. Ylläpidon palvelusopimusten minimikesto on 5 vuotta. Maksimikesto selvitetään pilottien avulla. rajankäyntiä sisällöstä Hoidon palvelusopimukset esim. HOIPA, VALOSÄ Ylläpidon palvelusopimukset esim. SILTOPA, TIEMPA, PÄÄLPA rajankäyntiä sisällöstä Kokonaisurakkasopimukset (KU) Suunnittele - toteuta -sopimukset (ST) Käyttöikäsopimukset (STY) Kuva 8. Tuotekohtaiset hankinta- ja sopimusmallit sekä niiden keskinäiset suhteet. Asiakastarpeet ja asiakaspalvelut Asiakas on viime vuosien aikana noussut keskeiseksi osaksi Tiehallinnon toiminnassa ja asiakastyytyväisyys on selkeästi toimintaa ohjaava tavoite. Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan suunnittelukauden aikana on tavoitteena asiakkuusajattelun syventäminen ja siirtyminen tuote- ja palvelulähtöisestä asiakasajattelusta aitoon asiakaslähtöiseen toimintaan, mikä on osa vuonna 2005 hyväksytyn toimintastrategian toteuttamista. Muutos tarkoittaa mm. asiakasryhmien ja heidän tarpeidensa tietoista priorisointia ja erilaista tapaa toimia eri asiakasryhmien kanssa tuotteiden ja palveluiden hahmottamista asiakasnäkökulmasta asiakassuhteiden hoidon uudelleen määrittelyä tarkistuksia toiminnan organisoinnissa mm. asiakasliittymäpinnassa.

27 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 25 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA 4.2 Hoidon ja ylläpidon palvelutaso ja toimivuusvaatimukset Palvelutason ja toimivuusvaatimusten asettamisen periaatteet Hoito- ja ylläpitotuotteiden palvelutaso perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin perustein määriteltyjen luokitusten käyttöön. Palvelutasoluokituksella yhdenmukaistetaan hoidon ja ylläpidon eri osatuotteiden palvelutasoa ja laatua tiepiirissä ja tiepiirien välillä. Hoidon palvelutasoa kuvaava luokitus on määritelty sekä sanallisesti että kuvien avulla. Palvelutasoluokkavaatimukset ilmaistaan lähinnä toimivuusvaatimuksilla, jotka kuvaavat hoidettavan tai ylläpidettävän kohteen vaadittuja ominaisuuksia määrittelemättä toteutukseen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Vaikka toimivuusvaatimukset yleistyvät, teknisistä vaatimuksista ei voida luopua kokonaan ja sen takia teknisiä vaatimuksia ja toimivuusvaatimuksia käytetään rinnakkain. Tekniset vaatimukset ja toimivuusvaatimukset eivät kuitenkaan saa olla päällekkäisiä saman ominaisuuden osalta. Hoito-, kunto-, kestävyys- ja/ tai laatuvaatimuksilla tarkennetaan hoidettavan tai ylläpidettävän kohteen tai sen osan lopputuoteominaisuutta käyttäen hyväksi yhteisesti määriteltyjä kriteerejä, mittareita ja / tai lukuarvoja. Vaatimus Vaatimuksen esitystapa Esimerkkejä Palvelutaso Luokitus. Luokat kuvataan sanallisesti sekä kuvien avulla Talvihoitoluokitus Viheralueiden hoitoluokitus Sorateiden hoitoluokitus Päällystettyjen teiden ylläpitoluokitus Tasoluokitukset Liikennöitävyysluokitus Turvallisuusluokitus Toimivuusvaatimus toimivuusvaatimusten puuttuessa teknisiä vaatimuksia Kuntovaatimus Kestävyysvaatimus Laatuvaatimus Tekninen vaatimus Palveluntuottajan sisäiset tekniset laatuvaatimukset ja työselitykset Luettelo kohteista tai tuotteista, joille asetetaan toimivuusvaatimuksia. Lopputuotevaatimus kuvataan sanallisesti Kriteerit ja mittarit hoito- tai ylläpitokohteen lopputuoteominaisuudelle. Tekniset ohjeet ja määräykset kohteen tai osa-alueen tekemiselle Ajoradan lumisuus Ajoradan liukkaus Päällysteen pintakunto Päällysteen tasaisuus Kantavuus Tieomaisuuden kuntoluokitus (sillat, liikennemerkit, varusteet ja laitteet) Kuivatuksen toimivuus Maksimilumisyvyys sateen aikana (cm) Toimenpideaika (h) Kitkavaatimus (lukuarvo) Urasyvyys Kevätkantavuus Vauriosumma alenema % Minimi kaarresäde Sivukaltevuus 3% Kerrospaksuus Kuva 9. Ehdotus palvelutasovaatimusten asettamishierarkiasta.

28 26 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA Hoidon ja ylläpidon palvelutason määrittäminen Tiepiiri määrittää hoidon ja ylläpidon tuotteiden palvelutason (=hoito- ja ylläpitoluokat) Tiehallinnon keskushallinnon toimintalinjoihin ja ohjeisiin perustuen. Hoidon tuotteita koskevat palvelutasoluokitukset (talvihoitoluokitus 5 luokkaa, viheralueiden hoitoluokitus 3 pääluokkaa niitolle ja vesakonraivauksille ja lisäksi 2 taajamaluokkaa, sorateiden hoitoluokitus 2 luokkaa) on tehty kaikissa tiepiireissä. Ylläpidon osalta tiemerkintöjen käyttöön liittyvä luokittelu (pituussuuntaisten merkintöjen osalta tieverkko on jaettu kolmeen merkintätapaluokkaan) on piireissä tehty ja päällystetyn tieverkon ylläpitoa koskeva yhtenäinen luokitus (päällystetty tieverkko jaetaan 7 ylläpitoluokkaan) on käyttöönottovaiheessa. Siltojen sekä varusteiden ja laitteiden ylläpidon palvelutasoluokitusta ei ole tehty. Näiden tuotteiden palvelutaso määräytyy teknisten ohjeiden ja määräysten perusteella ja näitä tuotteita koskevissa urakka- ja palvelusopimusten kuntovaatimuksissa hyödynnetään tieomaisuuden yhtenäistä kuntoluokitusta (5 kuntoluokkaa 1 5, 5= erittäin hyvä, 4= hyvä, 3= tyydyttävä, 2=huono ja 1= erittäin huono). Tieosien ja liittymien liikennöitävyyttä kuvaava liikennöitävyysluokitus (5 luokkaa A E) edellyttää tarkistamista. Jatkossa etenkin suurten kaupunkiseutujen sisääntuloteillä halutun liikennöitävyystason ylläpitämiseen liikenteen hallinnan keinon tullaan panostamaan huomattavasti nykyistä enemmän. Tieverkon turvallisuutta kuvaava luokitus on jatkossa tarpeen myös tehdä. Tieverkon turvallisuusluokitus asettaa vaatimuksia erityisesti suunnittelulle, mutta myös hoidolle ja ylläpidolle. Toimivuusvaatimukset ja niihin liittyvät mittarit Talvihoidon ja viheralueiden hoidon luokituksiin liittyvät toimivuusvaatimukset ja toimivuusvaatimusten kohdealueet niihin liittyvine mittareineen ja kriteereineen on ohjeistettu ja kunnossa. Sitä vastoin sorateiden hoitoon liittyvät toimivuusvaatimukset niihin liittyvine mittareineen ovat tutkimus- ja kehittämistyön kohteena. Tiemerkintöjen toimivuusvaatimuksiin liittyvä kuntoluokitus ja laatuvaatimuksia koskeva kehittämistyö on sisällytetty meneillään olevaan Oulun tiepiirin 2-vuotiseen tiemerkintäurakkaan (TIEMPA). Päällysteiden ylläpitoon liittyvien toimivuusvaatimusten ja niitä kuvaavien kuntovaatimusten kohdealueiden määrittäminen kriteereineen on kehitteillä eri piloteissa. Oulun tiepiiriä koskevat päällysteiden ylläpidon toimivuusvaatimuksiin liittyvät kuntovaatimukset (kohdealueet) yksityiskohtaisine mittareineen eri ylläpitoluokissa määritetään vasta piloteista saatujen kokemusten perusteella. Tierakenteiden ylläpidettävyyttä ja kestoikää koskevia toimivuusvaatimuksia ja niihin liittyvien kestävyysvaatimusten kohdealueita ei vielä ole määritetty. Näiden kehittäminen on yksi Tiehallinnon painopistealue vuoden 2007 aikana.

29 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 27 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA 4.3 Oulun tiepiirin hoito- ja ylläpitoluokitus Tärkein hoitoluokitus, joka edellyttää suunnittelua ja tiepiirin hyväksymispäätöstä, on tieverkon talvihoitoluokitus. Viheralueiden hoitoluokitus määräytyy suoraan ohjeistuksen perusteella. Merkittävin ylläpitoa koskeva luokitus on päällystetyn tieverkon ylläpitoluokitus. Luokitus edellyttää suunnittelua ja tiepiirin hyväksymispäätöstä. Tiemerkintöjen käyttöön liittyvä luokitus edellyttää myös suunnittelua ja piirin hyväksymispäätöstä. Tieverkon talvihoitoluokitus Ohjeet tieverkon talvihoidon palvelutason määrittämiseksi ovat vuodelta Ohjeiden mukaan tieverkko jaetaan viiteen talvihoitoluokkaan: Is, I, Ib, II ja III. Lisäksi taajamissa käytetään luokan Ib sijaan taajamaluokkaa TIb. Luokan Is palvelutaso on korkein ja luokan III matalin. Talvihoitoluokka määräytyy pääosin tien liikennemäärän, toiminnallisen luokan ja alueen ilmaston mukaan. Kevyen liikenteen väylät jaetaan edelleen kahteen hoitoluokkaan K1 ja K2. Oulun tieverkon talvihoitoluokitus on vuodelta 2003, jonka jälkeen siihen on tehty muutoksia muutamien yhteysvälien osalta. Toimintaympäristössä on tämän jälkeen tapahtunut muutoksia, joista merkittävimmät ovat: LVM:n maantieliikenteen runkotieverkkoehdotus, jonka mukaan valtatie 4 koko Oulun tiepiirin osuudella ja valtatie 5 Kajaanista etelään sisältyvät ehdotettuun runkotieverkkoon. Oulun tiepiirin seutu- ja yhdystieverkon merkittävyysluokitus, jonka mukaan seutu- ja yhdystieverkon merkittävyyttä on arvioitu asiakas- ja toimintaympäristötietoon perustuen. kesän 2006 ja talven 2006 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukset, jonka mukaan raskaan liikenteen edustajat ovat tyytymättömiä tietön kuntoon ja talvihoitoon muilla kuin pääteillä. Tienpidon hankintastrategian Hankinta 2010 mukaan liikennejärjestelmän tai yksittäisten teiden liikenneongelmien ratkaisujen etsintään sovelletaan ns. neliporrasajattelua, jossa ratkaisua etsitään neljällä tasolla: vaihe 1: Vaikuttaminen maankäyttöön / liikennetarpeeseen sekä kulku- ja kuljetusmuodon valintaan vaihe 2: Liikenneverkon käytön tehostaminen vaihe 3: Pienet parantamisinvestoinnit vaihe 4: Uusinvestoinnit ja suuret parantamisinvestoinnit. Hoidon toimenpiteitä suunniteltaessa tulevat kysymykseen lähinnä vaiheet 1 ja 2. Tiestön luokittelulla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi maankäyttöön sekä kulku- ja kuljetusmuotojen valintaan, jos sen käyttöä tehostetaan esimerkiksi talvihoidon toimenpitein. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi ja tienkäyttäjätutkimustuloksiin viitaten jatkossa tulee selvittää tarkemmin, onko liikenneverkon käyttöä tarvetta tehostaa mm. hoidon toimenpitein ja nostaa nykyistä talvihoitoluokkaa runkotieverkkoehdotukseen sisältyvien valtateiden 4 ja 5 (vt 4 koko piirin osuudella ja vt 5 Kajaanista etelään) sekä muutamien merkittävien seututeiden (tiejaksot, joiden merkittävyyspisteet > 60) osalta sekä arvioida tästä aiheutuvat kustannukset ja muut vaikutukset.

30 28 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA Päällystetyn tieverkon ylläpitoluokitus Oheisissa kuvissa on esitetty Oulun tiepiirin päällystetyn tieverkon ylläpitoluokitus. Ylläpitoluokitus on muodostettu Tiehallinnon Päällysteiden ylläpidon toimintalinjat - raporttiluonnoksessa esitettyjä periaatteita noudattaen tien nykyisen liikennemäärän ja toiminnallisen luokan perusteella (taulukko 7). Lisäksi tien ylläpitoluokan määrittämisessä on otettu huomioon seuraavat asiat: raskaan liikenteen määrän perusteella tien ylläpitoluokitusta on nostettu eritasoliittymien ramppien ylläpitoluokka on määritetty päätien mukaan yhteysväleillä ylläpitoluokitus on pyritty yhtenäistämään. Yhtenäistämisessä on otettu huomioon tien liikennemäärien ennustettu kehitys, tien merkittävyys ja talvihoitoluokka. kaupunkiseuduilla ja kuntakeskuksissa ylläpitoluokitusten rajakohtia määritettäessä on otettu huomioon nykyiset kaava-alueiden rajat ja tiedossa olevat lähivuosien maankäyttösuunnitelmat sekä nykyiset nopeusrajoitukset. Kuva 10. Oulun tiepiirin tieverkon ylläpitoluokitus. (runko-, valta-, kanta- ja seututiet).

31 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA Kuva 11. Oulun tiepiirin tieverkon ylläpitoluokitus (yhdystiet). Kuva 12. Oulun PÄÄLPA -alueen ylläpitoluokitus. 29

32 30 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA Taulukko 7. Oulun tiepiirin päällystetyn tieverkon jakaantuminen ylläpitoluokkiin toiminnallisen luokan mukaan. Ylläpito- Toiminnallinen luokka Kaikki luokka Runkotie Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie yht. Y1a Y1b Y1c Y2a Y2b Y3a Y3b kaikki yht Tiemerkintöjä koskeva luokitus Tiemerkintöjen käyttöä koskevaan luokitukseen ei ole tehty muutoksia. Suunnitelma käy selville kuvasta 13. Kuva 13. Tiemerkintöjen käyttösuunnitelma

33 Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 31 HANKINNAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMA 4.4 Ohjelmointi ja rahoitustarve Ohjelmoinnin periaatteet Palveluntuottajan ohjelmointivastuu koskee sellaisia palvelusopimuksia, jotka ovat pitkäkestoisia ja sisällöltään laaja-alaisia ja joiden toteuttaminen perustuu toimivuusvaatimusten käyttöön. Palvelusopimusten ensimmäisen vuoden ohjelman ja kahden seuraavan vuoden ohjelmaluonnoksen laatii yleensä tilaaja ja se sisältyy tarjouspyyntöasiakirjoihin. Palvelusopimusten muiden vuosien ohjelmat laatii palveluntuottaja. Palveluntuottaja laatii vuosittain seuraavan vuoden toteuttamisohjelman ja kahden sitä seuraavan vuoden alustavan ohjelman. Vuosittainen ohjelmointi koskee 3 vuotta (1+2 vuotta). Palveluntuottajalla tulee ohjelmaa laatiessaan olla käytössään kaikki ohjelmointiin tarvittavat lähtötiedot ja -asiakirjat, kuten esimerkiksi Ajantasaiset tieverkon kuntotiedot, erilaiset graafiset esitykset ja tarkastelut (esimerkiksi teiden rakenteellisen kunnon kehitysnäkymät) Tiekuvat (Still-kuvat) Teiden kuntovaatimukset Siltoja koskevat vastaavat kohtien 1-3 tiedot Hankinnnan hoito- ja ylläpitosuunnitelma, josta ilmenevät mm. teiden palvelutasot ja niitä kuvaavat luokitukset Uusin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) Tiepiirin pitkän aikavälin suunnitelma (PTS 2015), Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 Ajantasaiset tarveselvitykset (esim. kevyen liikenteen väylien tarveselvitys, liikenneturvallisuustarveselvitykset, siltojen parantamistarpeen selvitys, alempiasteisten teiden parantamistarpeen selvitys) Tiedot meneillään olevista palvelusopimuksista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntasuunnitelmat Ajantasaiset Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat (TOTSU:t) Kaikkia edellä mainittuja lähtötietoja ja -asiakirjoja ei aina tarvita palvelusopimuksen toimenpiteiden ohjelmoinnissa. Palvelusopimuksen toteuttamisohjelman laatiminen sisältää seuraavat työvaiheet: Palveluntuottaja laatii ylläpidon palvelusopimuksen tuotteita koskevan toteuttamisohjelmaluonnoksen tuotteiden nykyisten kuntotietojen ja niitä koskevien kuntovaatimusten perusteella hyödyntäen samalla muita lähtötietoja (erilaiset graafiset esitykset ja tarkastelut, tiekuvat) Ohjelmaluonnosta tarkistetaan teiden palvelutasovaatimusten ja ylläpitoluokituksen perusteella tiepiirin strategisten linjausten ja tavoitteiden mukaisesti (TTS, PTS). Ohjelmaluonnosta tarkistetaan maastokäyntien havaintojen perusteella. Toteuttamisohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon TTS:ssä esitetyt kehittämis-, teema- ja muut hankkeet sekä maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien hankkeet. Palvelusopimushankkeiden toteutus ajoitetaan samalla alueella olevien TTS-hankkeiden toteutuksen kanssa mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Sovitetaan yhteen samalle alueelle tulevien eri palvelusopimushankkeiden toteutus ajallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Sovitetaan toteuttamisohjelma annettuihin rahoituskehyksiin, erikseen Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun osalta.