EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

2 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen ohjelma on tarkoitettu päättäjille, kunnan viranhaltijoille, järjestöille ja kaikille vammaisten asioista kiinnostuneille henkilöille apuvälineeksi vammaisten aseman kehittämiseksi Evijärvellä. 2 Vammaispoliittisen ohjelman tekemisessä on hyödynnetty Satu Lappisen ja Hanna Nybackan tekemää opinnäytetyötä: Vammaisten ja vanhusten palvelut. Tilannekartoitus Evijärven kunnassa. Työssä nimensä mukaisesti selvitettiin kyselyllä vammaisten ja vanhusten palvelujen tilannetta Evijärvellä. Evijärven vammaispoliittisessa ohjelmassa on tarkasteltu seuraavia teemoja: Asuminen, työelämä, terveydenhuolto, kuntoutus, varhaiskasvatus ja koulutus, vapaa-aika, vammaispalvelulaki, vertaistuki, tiedotus ja esteetön elinympäristö. Ohjelma on kunkin painopistealueen osalta jaettu nykytilan kartoitukseen, tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Ohjelman hyväksyy sosiaalilautakunta. Vammaisuuden käsite Vammaisuus käsitetään tässä ohjelmassa laajasti eikä pelkästään yksittäisen lain tai vammaisryhmän määritelmän mukaisesti. Vammaisuuteen sisältyy toiminnallisia rajoituksia vammaisen henkilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa.

3 Toimintavajavuus voi olla pysyvää tai ohimenevää ja se voi olla fyysisen, älyllisen, aistivamman, lääketieteellisten olosuhteiden tai psyykkisen sairauden aiheuttamaa. Samatkin vammat ovat erilaisia eri ihmisillä. 3 Vammaispoliittisen ohjelman tarkoitus ja tavoitteet Ohjelman yleistavoitteena on vammaisten ihmisten täysivaltaistuminen tasa-arvoiseen, mielekkääseen elämään ja osallistumiseen yhteiskunnassa sekä edistää yhteiskunta kaikille ajattelua. Vammaispoliittisen ohjelman tarkoituksena on nostaa vammaisten tarpeet näkyville niin, että heidän asemansa parantamiseksi tehdyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset huomioidaan tulevissa suunnitelmissa ja päätöksenteossa. Vammaispoliittisen ohjelman yhtenä merkittävänä tavoitteena on lisätä tiedottamista vammaisten kuntalaisten tarpeista. Ohjelman avulla pyritään muuttamaan kuntalaisten asenteita, jotka saattavat olla ns. näkymätön este vammaisten osallistumiselle, asemalle ja perusoikeuksille yhteiskunnassa. Eri hallintokuntien tulee ottaa vammaisten kuntalaisten tarpeet huomioon jo suunnittelussa, koska esteetön ympäristö on hyvä

4 kaikille kuntalaisille. Vammaispolitiikka on osa koko kunnan politiikkaa, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. 4 Tämä vammaispoliittinen ohjelma on tehty vuosille Vammaisneuvosto tarkastelee ohjelmaan asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain.

5 ASUMINEN 5 Tämän hetken tilanne Evijärvellä vammaiset asuvat omissa kodeissaan tai kehitysvammaisten tukiasunnossa Antintuvalla. Kehitysvammaisilla on arkipäivisin mahdollisuus työskennellä toimintakeskuksessa. Kotona asumista voidaan tukea kunnan kotipalvelulla tai kotisairaanhoidolla tai järjestöjen kotiaputoiminnalla. Kotona asumista tuetaan myös sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla (esim. kuljetuspalvelu, kotona tarvittavat välineet tai laitteet tai henkilökohtainen avustaja). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (7 ) velvoittaa tekemään asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelman. Evijärvellä suunnitelma tehdään kehitysvammaisten osalta sosiaalitoimiston ja toimintakeskuksen yhteistyönä. Kotipalvelun osalta suunnitelman tekee kodinhoitaja, tai se henkilö kuka asiakkaasta pääasiassa huolehtii, yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelma tehdään pääsääntöisesti niille asiakkaille, joilla palvelu on pitkäaikaista tai jatkuvaa (ei satunnaisille asiakkaille). Suunnitelmaa pitäisi tarkistaa muutaman kerran vuodessa, mutta käytännössä työtilanteen takia sitä tarkistetaan tilanteen muuttuessa. Suunnitelmaa varten on olemassa oma lomake. Siivoaminen voi huonokuntoisilla kotona asuvilla olla ongelma. Kunnan kotipalvelua on vaikea saada siivoustyöhön, ja muuta apua

6 on tarjolla vaihtelevasti ja satunnaisesti, työntekijöiden saatavuuden mukaan. Tällä hetkellä työntekijöitä ei ole riittävästi. 6 Mielenterveyskuntoutujille ei tällä hetkellä ole tarjolla tuettua asumista. Seuraavien vuosien aikana tarve tulee kuitenkin olemaan niin suuri, että asuntoja täytyy järjestää jollain tavalla. Omaishoidon tukea saavia omaishoitajia oli Evijärvellä vuonna 2003 yhteensä 21 henkilöä. Järviseudun omaishoitajat ja läheiset ry:n tiedon mukaan omaishoitajia on kuitenkin noin henkilöä. Omaishoidontuen maksamiseen ei ole olemassa selkeää ohjeistoa, joten kunnat maksavat tukea eri tavoin. Tavoitteet: - tuettujen asumispalvelujen saaminen mm. kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille - kehitysvammaisten asuntolassa tulee jatkossakin olla työntekijöitä asukasmäärän mukaan - omaishoidon tuen maksaminen porrastetusti hoitotyön sitovuuden ja vaativuuden mukaan ja tuen maksaminen koko vuodelta

7 Toimenpide-ehdotukset: - kunnan ulkopuolisen avun ja kuntien välisen yhteistyön selvittäminen asuntojen saamiseksi (esim. asumispalvelusäätiö ASPA ja yksityiset yritykset) 7

8 TYÖELÄMÄ 8 Tämän hetken tilanne Tutkimusta varten tehtyyn kyselyyn vastanneista 24% oli koulu- tai työikäisiä. Vammaisten ja myös mielenterveyskuntoutujien työllistyminen on vaikeaa Evijärvellä. Pienellä paikkakunnalla sopivia, yksilöllisesti tuettuja työpaikkoja on vähän ja niitä on hankala järjestää. Mielekkään työn tekeminen olisi kuitenkin tärkeää kaikille henkilöille, jotka ovat hankkineet ammatillisen koulutuksen. Tavoitteet - tuettujen työpaikkojen kartoittaminen Evijärvellä kunnan sosiaalitoimen tehtävänä kevään 2005 aikana. - Yhteistyö työvoimatoimiston kanssa Toimenpide-ehdotukset - vammaisten työllistymisen mahdollisuuksien selvittely. Työn voisi tehdä esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoalan opiskelija opinnäytetyönään. Yhteistyötä voidaan tehdä myös kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa.

9 TERVEYDENHUOLTO 9 Tämän hetken tilanne Terveyskeskuksen fyysiset tilat koetaan hyviksi, rakennukseen on myös pyörätuolilla esteetön pääsy. Vuodeosastolla on (liian) paljon potilaita. Palvelu terveyskeskuksessa on koettu hyväksi, pienellä paikkakunnalla asiakkaat tunnetaan ja heitä myös palvellaan. Erikoissairaanhoito on pitkän matkan päässä. Intervallipaikkoja ei ole tarjolla suhteellisen hyväkuntoisille potilaille, jotka eivät tarvitse varsinaista laitoshoitoa, mutta kuitenkin ympärivuorokautista läsnäoloa. Tavoitteet - kotisairaanhoidon käyntien lisääminen - tiedon jakaminen kunnan palveluista eri yksiköihin Toimenpide-ehdotukset - intervallipaikkojen lisääminen - kuntien välinen yhteistyö - kunnan palveluesitteiden (Mistä apua vanhana?, Palveluita vammaisille ja pitkäaikaissairaille) päivittäminen ja jakelu kunnan eri yksiköihin ja Kelaan

10 KUNTOUTUS 10 Tämän hetken tilanne Evijärvellä ei tällä hetkellä ole tarjolla Kelan maksamaa vaikeavammaisten kuntoutusta (fysioterapiaa), mikä koetaan hyvin suurena puutteena. Asiaan on kuitenkin tulossa muutos. Terveyskeskuksen kuntoutusryhmät ovat puolestaan olleet tarpeellisia suhteellisen hyväkuntoisille henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan kuntoutukseen. Mielenterveyskuntoutujille on kaksi päivätoimintaryhmää, jotka kokoontuvat viikoittain omissa tiloissaan. Tiloihin kaivataan uudistamista. Apuvälineet asiakkaille saadaan joko Evijärven terveyskeskuksesta (pienet apuvälineet) tai apuvälinekeskuksesta Seinäjoelta. Apuvälineitä on hyvin saatavissa. Fysioterapeutti tekee kotikäyntejä ja mm. apuvälinekartoituksia. Lasten puheterapiaa on tällä hetkellä saatavissa Evijärvellä. Palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, jolla on mahdollisuus ottaa vastaan kaikki puheterapiaa tarvitsevat asiakkaat. Aikuisten puheterapia (esim. aivohalvauspotilailla) koordinoidaan keskussairaalan kautta.

11 Tavoitteet - kuntoutusten järjestäminen omalla paikkakunnalla 11 - monipuoliset kuntoutuspalvelut - lisää toimintaa mielenterveyskuntoutujille - erityisliikunnanohjaajan saaminen Toimenpide-ehdotukset - kuntohoitajan viran perustaminen - yhteistyö kunnan liikuntatoimen kanssa erityisryhmien liikunnan suhteen

12 12 VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS Tämän hetken tilanne Erityispäivähoito järjestetään Evijärven päiväkodilla, jonne voi tarvittaessa saada lapselle avustajan. Päiväkodin tiloissa ei ole mahdollisuutta kahdenkeskiseen työskentelyyn lapsen kanssa (esim. erilliset opetustuokiot). Vammainen lapsi voidaan sijoittaa myös perhepäivähoitoon. Peruskouluikäisille lapsille ja nuorille on oma kahdeksanpaikkainen pienluokka. Lapset voivat opiskella myös tavallisessa tuntiopetuksessa avustajan turvin. Tällä hetkellä avustajia on peruskoulussa yhteensä 8, joista neljä on palkattuja henkilökohtaisia avustajia, ja neljä työmarkkinatuella olevaa luokkaavustajaa. Tavoitteet - Erityislastentarhanopettajan saaminen - Pitkäaikaiset avustajat (keinoina esim. kouluavustajan ja henkilökohtaisen avustajan työn yhdistäminen, jolloin yhdelle henkilölle tulisi riittävä tuntimäärä) - Päiväkodin tilat tulisivat olla tarkoituksenmukaiset myös erityislasten tarpeisiin

13 13 Toimenpide-ehdotukset - Yhteistyön tiivistäminen perheneuvolan kanssa erityislasten asioissa - Uuden päiväkodin rakentaminen pidetään keskustelussa edelleen.

14 VAPAA-AIKA 14 Tämän hetken tilanne Tutkimuksessa lähes kaikki vastanneet olivat löytäneet sopivaa harrastustoimintaa Evijärveltä. Varsinaiset erityisryhmien harrastusmahdollisuudet ovat kuitenkin vähäiset. Tässä asiassa seutukunnallisella yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa tuloksia. Vammaisen lapsen vieminen yleisiin harrastusryhmiin koetaan vaikeana. Laitoshoidossa olevilla ei tällä hetkellä ole varsinaista järjestettyä viriketoimintaa. Henkilökunnalla ei ole aikaa eikä resursseja järjestää potilaille viriketoimintaa. Tavoitteet - Antinrinteelle toimintatila ja välineitä, jotta asukkaat voisivat viettää vapaa-aikaa mielekkään toiminnan parissa - Toimintaterapeutin viran perustaminen (seutukunnallisesti) - Tukihenkilöjärjestelmän luominen kuntaan. Tukihenkilön avulla erityisesti vammaisille lapsille ja nuorille voitaisiin turvata osallistuminen yleisiin harrastusmahdollisuuksiin.

15 15 Toimenpide-ehdotukset - Haetaan vapaa-aikatoimen kanssa yhteistyössä rahoitusta projektille, jossa luodaan kuntaan vapaaehtoisten tukihenkilöiden verkosto - Tukihenkilökurssi keskikoulussa ja lukiossa yhdistettynä syksyllä 2005 käynnistettävään tukioppilastoimintaan, aikuisille koulutusta yhteistyössä vapaa-aikatoimen, sosiaalitoimen, Järviseudun opiston ja seurakunnan kanssa sekä järjestöjen (esim. SPR) kanssa.

16 VAMMAISPALVELULAKI 16 Vammaispalvelulain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Laki korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta elää ja toimia samoissa elinympäristöissä kuin muutkin kansalaiset. Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on säädetty kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, jolloin vammaisella henkilöllä on ehdoton subjektiivinen oikeus saada näitä palveluja (kuljetuspalvelut, saattajapalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä asunnon muutostyöt). Osa palveluista taas järjestetään varattujen määrärahojen puitteissa kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti (henkilökohtaiset avustajat, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet esim. auto, ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisravinto). Vammaispalvelulain mukaisia palveluita Evijärvellä sai vuonna 2003 yhteensä 22 asiakasta, joista 16 oli kuljetuspalvelupäätöksiä, kolmelle oli myönnetty henkilökohtainen avustaja ja kolmelle asunnon muutostöitä. Lisäksi kuljetuspalveluita oli vuonna 2003 myönnetty sosiaalihuoltolain perusteella 38 henkilölle. Vammaispalvelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja yhteensovittamassa kehitysvammalain kanssa. Esiselvitys

17 uudistuksesta on valmistunut ja käsiteltävänä sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat myös tekemässä kehitysvammapalveluja koskevaa selvitystä vuosina Uudistunut vammaispalvelulaki tulee voimaan viimeistään vuonna

18 VERTAISTUKI 18 Tämän hetken tilanne Vertaistukea on saatavissa eri järjestöjen kautta. Evijärvellä toimii monia aktiivisia vammaisjärjestöjä. Järjestöjen ja yhdistysten tehtävänä on tarjota vertaistukea samankaltaisissa elämäntilanteissa oleville henkilöille yhteistyössä seurakunnan ja muiden tahojen kanssa, jakaa tietoa sekä järjestää yhteisiä toimintoja (esimerkiksi retkiä ja matkoja) jäsenille. Kunta voi tukea tätä toimintaa mahdollistamalla vammaisten osallistumisen järjestöjen toimintaan mm. vammaispalvelulain mukaisella kuljetuspalvelulla. Evijärvellä toimivat paikalliset tai alueelliset järjestöt on lueteltu liitteessä 1. Tavoitteet - kunta tukee järjestöjen toimintaa edelleen tarjoamalla kokoustiloja ilman korvausta - järjestöjen ajanmukaiset yhteystiedot ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla terveyskeskuksessa ja sosiaalitoimistossa Toimenpide-ehdotukset - vammaisneuvosto ylläpitää Evijärvellä toimivien vammaisjärjestöjen yhteystietoja ja toimittaa ajanmukaiset tiedot terveyskeskukseen ja sosiaalitoimistoon.

19 TIEDOTUS 19 Tämän hetken tilanne Tämän ohjelman yhtenä tavoitteena on myös vaikuttaa kuntalaisten asenteisiin. Tutkimuksen kyselyyn vastanneiden mielestä kuntalaiset suhtautuvat vammaisiin hyvin. Pienellä paikkakunnalla vammainen ihminen tunnetaan ihmisenä, ei pelkästään vammana tai sairautena. Kyselyyn vastanneet olivat aikuisia negatiiviset asenteet näkyvät myös koulussa. Asennekasvatus tulisi aloittaa jo pienistä lapsista. Suvaitsevaisuus on uudistettavan opetussuunnitelman yksi keskeinen arvo, ja tavoite johon pyritään kaikessa koulun toiminnassa. Tavoitteet - tiedotuksella pystytään vaikuttamaan asenteisiin, joten tiedotuksen määrää tulisi edelleen lisätä kaikilla tahoilla

20 Toimenpide-ehdotukset - vammaisten päivä: eri järjestöjen yhteinen tilaisuus, jossa voi esittäytyä, kertoa toiminnasta ja jakaa tietoa. - Vammaisten asioista tiedottaminen sisällytetään peruskoulun opetussuunnitelmaan, jolloin siitä tulee jatkumo, eikä asia ole opettajan tai järjestöjen aktiivisuuden varassa. Tiedottaminen sisällytetään erityisenä asiana terveystiedon opetussuunnitelmaan. Lisäksi suvaitsevaisuus teemana kulkee koko peruskoulun opetussuunnitelman läpi kantavana teemana. - Tiedotus eri tahoilla yhteistyössä eri järjestöjen kanssa 20

21 ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ 21 Tämän hetken tilanne Tutkimuksen mukaan vammaisten liikkuminen Evijärven keskustassa on melko esteetöntä. Postiin, pankkiin, terveyskeskukseen, kunnanvirastoon, kirkkoon ja koulukeskukseen on kohtalaisen helppo mennä, yksin tai avustajan kanssa. Teitä suunniteltaessa on otettu huomioon eri elämäntilanteissa olevat kuntalaiset. Vuonna 1991 Marja-Liisa Jokela teki vammaisneuvoston aloitteesta selvityksen vammaisten liikkumismahdollisuuksista Evijärven julkisissa tiloissa. Tavoitteet - kuljetusavun lisääminen - esteettömän elinympäristön mahdollistaminen kaikille - erityisryhmien huomioiminen jokapäiväisessä toiminnassa (esim. kuulo- ja näkövammaiset) - vaikuttaminen liikuntapaikkojen esteettömyyteen ja rakentamiseen.

22 Toimenpide-ehdotukset - invavessojen merkintä sellaisille paikoille, joista vieraspaikkakuntalainenkin löytää tiedon, esimerkiksi kunnan opastetauluihin. - Päivitetään vuonna 1991 tehty selvitys vammaisten liikkumismahdollisuuksista ja mahdollisista toiminnan esteistä Evijärvellä. 22