Keurusseudun luonnonystävät

Transkriptio

1 Keurusseudun luonnonystävät Jäsenkirje 1 / 2011 Erämaan tuntua Pihlajaveden Kivisuolla Kuva: Ari Aalto

2 Luonnolla ei mene hyvin Haukat ovat yksi lajiryhmä, jota Keurusseudulla on seurattu ja tutkittu pitkään. Tiedämme tarkoin mitä haukkalajeja täällä pesii, ja kuinka paljon. Olemme myös osa valtakunnallista petolintuseurantaa. Jo omista havainnoista tiedämme, että haukoilla ei mene hyvin. Saman vahvistaa juuri ilmestynyt punainen kirja: Suomen lajien uhanalaisuus Siinä useimmat haukkalajit ovat uhanalaisten listoilla, yleisimmin nimikkeellä vaarantunut (VU): hiirihaukka, mehiläishaukka, sinisuohaukka, muuttohaukka, tunturihaukka, haarahaukka, niittysuohaukka, sääksi ja kaikki kotkat. Keurusseudullakin yleisesti esiintyvien hiirihaukan ja mehiläishaukan uhanalaisuusluokkaa jopa kiristettiin, koska ne ovat selvästi harvinaistuneet viimeisten 10 vuoden aikana, eli edellisen uhanalaisuuskatsauksen jälkeen. Uhanalaisten lajien määrä lisääntyi useimmissa muissakin eliöryhmissä. Kokonaan Suomesta hävinneiksi todettiin 332 lajia, ja eri tavoin uhanalaisia tunnetaan nyt yhteensä 2247, paljon enemmän kuin edellisessä arviossa vuodelta Perhosia on listoilla 384 lajia, kovakuoriaisia 333, jäkäliä 271, sieniä 251, putkilokasveja 197 jne. Eniten uhanalaisia lajeja on metsissä, sitten niityillä, rannoilla, soilla ja kallioilla. Yleisin syy uhanalaisuuteen on metsänhoito, sitten niittyjen ym. umpeenkasvu. Hieman yllättäen uhanalaisten tai lähes uhanalaisten (silmälläpidettävät) listoille ovat joutuneet myös monet metsästettävät lajit: metsäjänis, teeri, metso, riekko, metsähanhi, tukkasotka, jouhisorja jne. Yleensä uhanalaisuus perustuu siihen, että lintu- ym. laskennoissa lajin on todettu pitkällä aikavälillä huolestuttavasti vähentyneen. Koko maailmassa piti lajien uhanalaistuminen ja häviäminen pysäyttää vuoteen 2010 mennessä, mutta niin ei ole kai missään valtiossa tapahtunut, ei myöskään Suomessa. Täälläkin taistelu lajien puolesta siis jatkuu. Riittävästi metsiä, niittyjä, rantoja, soita ja kallioita pitäisi säilyttää sellaisina, että kaikille eri elinympäristöjen lajeille säilyisi elintilaa. Mutta näinhän ei tapahdu. Kaikkia em. elinympäristöjä jaellaan kaiken aikaa ihmisille eri tarkoituksiin. Hienojakin luonnonmetsiä hakataan aukoiksi, viimeisiä luonnontilaisia soita annetaan turpeen tuotantoon,

3 rantoja rakennetaan ja kallioita louhitaan. Aina paras ratkaisu olisi luonnonsuojelualue, jossa ensisijaisena tarkoituksena on säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Mutta myös kaikkialla muualla pitäisi yhtenä osatekijänä olla lajien, varsinkin uhanalaisten, säilyttäminen. Uhanalaisuuskatsaus paljastaa selvästi, että Suomessakaan tähän mennessä tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Luonnonsuojelu on vielä aika kaukana hyvästä tilanteesta. Valtiovaltakin, ja muut viranomaiset, ovat jotain yrittäneet, mutta niiden toimintamahdollisuuksia ollaan koko ajan säästämässä alaspäin. Vapaaehtoisille luontojärjestöille on kaatumassa entistä suurempi vastuu. Suomen luonnonsuojeluliitto on johtava luonnonsuojelun kansalaisjärjestö, joka yrittää vaikuttaa kaikilla hallinnon ym. tasoilla. Keurusseudun luonnonystävätkin tekevät parhaansa. Esim. viime vuonna edistimme ratkaisevasti muutamien metsäalueiden rauhoitusta, olimme mukana 10 niityn hoidossa, yritimme pelastaa soita suolajeille ja elintilaa luonnolle myös erilaisissa kaavaprosesseissa., keräsimme ja raportoimme tietoja kymmenistä uhanalaisista lajeista ja yritimme levittää oikeata tietoa ja asennetta asioihin. On hienoa, että parisensataa ihmistä Keuruulla ja Multialla on tukenut ja kannustanut meitä olemalla mukana, ainakin jäsenmaksun verran. Kiitos teille. Toivottavasti pysytte mukana tänäkin vuonna. PS Tuleeko hiljainen kevät? Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan Euroopassa talvehtivista Suomen linnuista. Suuressa osaa Eurooppaa talvi on ollut poikkeuksellisen ankara, paikoin jopa ankarin yli sataan vuoteen. Esim. sorsien talvehtimislampia on jäätynyt umpeen, ja lumi on peittänyt rastaiden, peippojen ym. suosimat avomaat. Paikoin on jo ryhdytty hätätoimenpiteisiin lintujen auttamiseksi. Suomessakin talvi on jälleen eläimille vaikea, joten ruokintaa kannattaa jatkaa huolellisesti. Monet Suomessa talvehtivat linnut (esim. hippiäiset, puukiipijät, pöllöt) kärsivät pahasti jo edellisestä talvesta, ja jos nyt oli vastuksia etelämpänäkin, saattaa ensi kevät olla lintumaailmassa tavallista hiljaisempi. PS

4 Rahkasammalet Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut vuoden 2011 lajiksi (tai paremmin lajiryhmäksi) rahkasammalet (suku Sphagnum). Ne ovat varsin mielenkiintoisia kasveja, ja läheltä katsoen kauniitakin. Niitä on Suomessa n. 40 lajia, joista useimmat ovat väriltään vihertäviä, mutta osa myös kellertäviä, kirjavia jopa hehkuvan punaisia. Useimmat kasvavat soilla ja muilla kosteikoilla, mutta jotkut myös kankailla ja kalliolla, kohdissa, joissa jotenkin tihkuu vettä. Eri lajien erottelu on mahdollista, mutta vaatii kyllä hieman paneutumista. Rahkasammalet ovat varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaistuneet, koska pääosa soista ja muista kosteikoista on kuivattu metsiksi, pelloiksi, turvetuotantoalueiksi ym. Muutama laji on jo päässyt uhanalaistenkin listalle. Soiden turve syntyy pääosin rahkasammalista. Sammal kasvaa vuosittain yläpäästään sentin verran, ja samanlainen pätkä kuolee alapäästä. Itse kasvi ei kuole koskaan, ainakaan vanhuuteen. Kuollut alapää litistyy vähitellen noin millin paksuiseksi turvekerrokseksi. Tuhannessa vuodessa suolle kertyy keskimäärin metri turvetta. Paksuimmillaan turvetta on soissa n. 10 metriä, eli sitä on alkanut kertyä heti jääkauden päätyttyä. Soista onkin voitu lukea paljon Suomen kasvillisuuden ja eläinten, osittain jopa ihmisten, historiaa. Luonnon eläimistä varsin harvat syövät rahkasammalta tai viihtyvät rahkasammalikossa. Silti soilla on runsas eläinmaailma, pilvin pimein hyönteisiä ja hämähäkkejä, ja pääasiassa niitä syöviä lintuja. Esim. vaaksiaisen(ison hyttysen) toukat elävät rahkasammalien seassa, ja kurki koukkii niitä sieltä ruoakseen. PS Minne pöllöt hävisivät? Keuruulla on kaksi ns. petoruutua eli 10 x 10 km:n neliötä, joilta pyritään etsimään kaikki haukkojen ja pöllöjen pesät. Kesällä 2009 näiltä ruuduilta löytyi 11 varpuspöllön, 9 viirupöllön, 6 helmipöllön ja 2 sarvipöllön pesää. Kesällä 2010 ei löytynyt ainuttakaan pöllön pesää. Romahdus johtui pääosin myyrien puutteesta, mutta miten pöllöjen

5 kävi? Ilmeisesti osa kuoli talven pakkasiin, osa vaelsi muualle ja loput sinnittelivät nippa nappa, mutta eivät jaksaneet ajatellakaan pesimistä. Nyt on alkamassa uusi kevät, myyrät ovat lisääntymässä. Saapa nähdä paljonko pöllöjä ilmaantuu. Yllättäen ainakin helmipöllö ja varpuspöllö ovat jo nyt laulaneet mm. Riihon suunnalla. PS Saukko nappasi ankeriaan Eero Heinonen Virroilta oli vuodenvaihteen tienoilla kuvausmatkalla Vilppulan isoilla koskilla. Paikalle ilmestyi myös saukko, ja pian se nappasi koskesta saaliikseen lähes itsensä mittaisen ankeriaan. Mutta ankeriashan ei vähällä lakkaa kiemurtelemasta, ja välillä niiden paini näytti aika tasaväkiseltä. Lopulta saukko taisi kyllästyä luikeron temppuihin, ja päästi sen menemään. Aito Sargassomerellä syntynyt ankerias on Suomessa nykyään harvinainen ja uhanalainen laji, mutta tämä yksilö lienee ollut istutuskaloja, joita Keuruun vesistöissäkin kyllä liikkuu. PS Seurakunnan metsät Keurusseudun luonnonystävät ovat tehneet useitakin ehdotuksia, jotka koskevat Keuruun seurakunnan metsiä. Yksi on Loilonharjun pää, jota yhdessä Keurusselän seuran kanssa on yritetty pelastaa. Toinen tärkeä alue on Ilovuoren seutu Mäntäntien suunnalla. Se on todella hieno ja vaihteleva metsä, luonnontilaisuudessaan ainutlaatuinen. Ja lisäksi se on paljon käytetty ulkoilualue, jossa risteilee hieno polkuverkosto. Ely-keskus on jo alustavasti luvannut seurakunnalle Ilovuoren alueesta täyden korvauksen. Ilovuoresta tulisi Keuruun hienoin ja tärkein ja hyödyllisin suojelualue, seurakunnan näyteikkuna. Usea muu seurakunta on viime aikoina tehnytkin Metso-ohjelman mukaisia suojelupäätöksiä, myös Keski-Suomessa. Mutta jostain syystä Keuruun seurakunnan päättävissä elimissä suojelupäätöstä ei ole saatu aikaan. Kun sinne nyt on saatu uudet päättäjät, voisi toivoa uudenlaisia päätöksiäkin. Ollaan kuitenkin tarkkana. Jos hakkuut Ilovuoressa alkavat, on jotain tehtävä; viimeisenä keinona sidomme itsemme niihin hienoihin keloihin. PS

6 Lasten luontoleiri 2010 Lastenleiri pidettiin aurinkoisissa keleissä Riihon leirikeskuksessa. Leiriläisiä oli tällä kertaa 27, apuohjaajia 3 ja ohjaajia 4. Leirin ohjelma oli perinteisen monipuolinen: katseltiin lintuja, tutustuttiin kotieläimiin, tutkittiin vesiötököitä, pyydystettiin perhosia, seurattiin lepakoita, määritettiin kasveja, harjoiteltiin suunnistusta, tehtiin itse ruokaa retkikeittimillä jne. Pyöräretket suuntautuivat kosken rannalle, suolammelle, maatilalle, uimarannalle ja lintutornille. Tutuksi tuli totta kai myös pihapiirin luonto ja lähistön maalaismaisema. Aiemmista leireistä poiketen pidettiin kaksi vapaaehtoista yöretkeä. Leirin mielenkiintoisimpia lajeja olivat lepakkoretken vesisiipat, yöretken ruisrääkät, lintutorniretken ruskosuohaukat sekä perhosretken orvokki- ja ketohopeatäplät. Ampiaisiin otettiin tuntumaa turhankin useasti ja isolla joukolla. Muita mieleenpainuvia ja suosittuja juttuja olivat ainakin lepakkoleikki ja varsin hilpeä iltaohjelma iltanuotiolla. Havaittu lajisto kirjattiin muistiin viimeistään illalla ja lopulta saatiinkin kattava lista leirikeskuksen vieraskirjaan. Ennen kotiinlähtöä testattiin vanhempien luontotietämystä leiriläisten tekemällä luontopolulla. Sekä leiriläisiltä että ohjaajilta tullut palaute oli jälleen niin positiivista, että ensi kesän leiriajankohtakin on jo varattu, MAa Retkileiri 2010 Nuorten retkileiri oli neljäs laatuaan, mutta toteutettiin aiemmista vuosista poiketen heinäkuussa ja vieläpä vesillä liikkuen. Kolmen päivän retkelle lähti ohjaajan lisäksi viisi innokasta. Haapamäeltä pyöräilimme Riihoon, jossa vaihdoimme kulkupeleiksi soutuveneen, kanootin ja kajakin. Ensimmäisen päivän noin 10km veneily saatiin taittaa mukavassa myötätuulessa. Telttapaikalla Ukonselän Selkisaaren hiekkarannalla uitiin ja harjoiteltiin kajakilla eskimokäännöstä. Tulos oli odotetunlainen, sillä Eero ja Matti oppivat puolikkaan eskimokäännöksen. Toisen päivän tavoitteeksi asetettiin Mäntän S-Market ja sinne selviydyttiinkin. Luvatun reilu määrä jäätelöä nautittiin tehtaan kupeessa Koskelanlammella. Yöksi palattiin Lietun niemenkärkeen komealle

7 hiekkarannalle. Illalla yritettiin kalastella ja saalistakin saatiin, nimittäin muovirasialla kolmen sentin mittaisia särkiä. Viimeisenä aamuna Joona ja Matti tekivät parin tunnin aamulenkin Mäkelänvuoreen. Aamuretken jälkeen muukin porukka saatiin kohtalaisen räväkästi liikkeelle. Sunnuntain myötätuuli oli täydellinen, mikä takasi optimistisesti suunnitellun retkiaikataulun pysyvän suurin piirtein kuosissaan. Ruokakokkailun suoritimme veneessä Ukonsellällä. Pari trangiallista keiteltiin sillä aikaa, kun veneestä, kanootista ja kajakista muodostettu lautta kellui eteenpäin järvenselällä. Soutu-/melontamatkaa kertyi 60km, josta noin 50km saatiin edetä jonkinlaiseen myötätuuleen. Kulkupelejä vaihdeltiin ja halukkaat saivat kokeilla niin venettä, kanoottia kuin kajakkiakin. Myös spurttikisat ja vesisodat kuuluivat joka päivä asiaan. Silti kanoottikin pysyi tiukoista tilanteista huolimatta aina pystyssä, eikä retken aikana uponnut mitään tavaraa järven pohjaan. Lyhyeen loppupyöräilyyn sisältyi kuitenkin yksi renkaanvaihto. Vesilintuhavainnoista mieleen jäi selkälokin edellisvuosia parempi pesimätulos. Kuikan poikasia ei sen sijaan havaittu lainkaan ja härkälinnuillakin vain kaksi poikuetta. Ampuhaukka lensi Selkisaaren ohi ja muista pedoista nähtiin sääksi, ruskosuohauka ja tuulihaukka. MAa Kesän 2011 leirit LASTEN LUONTOLEIRI 7-12 vuotiaille (alakouluikäiset) järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa (pe-ma). Leirin hinta on 80 /leiriläinen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 60. Sis. ruuat ja sisämajoituksen sekä tietenkin monipuolista tutustumista kesäiseen luontoon asiantuntevien ohjaajien opastamana. Leirillä tutkitaan luontoa, retkeillään, leikitään, uidaan, saunotaan, askarrellaan ja ennen kaikkea nautitaan kesästä ja leirielämästä. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto tai Henna Soini

8 NUORTEN RETKILUONTOLEIRI vuotiaille (yläkouluun siirtyvistä ylöspäin) järjestetään (pe-su). Leiri toteutetaan todennäköisimmin yhdistettynä pyöräily- ja soutu-/melontavaelluksena Ukonselkä-Mänttä suunnalla viimevuotiseen tapaan. Yövymme teltoissa. Leppoisan retkeilyn lomassa tutustutaan matkan luontokohteisiin osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin hinta on 0, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Kaikkia retkeilyvarusteita polkupyöristä alkaen saa tarvittaessa lainaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Matti Aalto OHJAAJAKSI LUONTOLEIRILLE? Olisiko sinulla halukkuutta tulla ohjaajaksi lasten luontoleirille? Ohjaaja ei tarvitse erityisiä luontoon liittyviä taitoja, vaikka ne eduksi ovatkin. Riittää, kun osaa toimia lasten kanssa ja sehän onnistuu varmasti esim. leiriläisen vanhemmilta. Ohjaajat ovat perinteisesti toimineet ruokapalkalla, mahdolliset kulut korvataan. Kysy lisätietoja Matti Aallolta Luonnon monimuotoisuutta Keuruun luontoa tunnetaan aika hyvin. Mutta aukkojakin tiedoissa edelleen on. Yksi huonosti tunnettu eliöryhmä on käävät ja muut sienet sekä jäkälät, jotka nekin ovat puoliksi sieniä. Seuraavassa Kely:n harvinaisuustiedostoon vuosien kuluessa Keurusseudulta kertyneet sienihavainnot (suluissa löytövuosi ja havainnon ilmoittaja): Lakkakääpä: Riiho Kankamo (1980, PS) Kosteikkovahvero: Haapamäki, Ristasalo (1985, PS) Aarnikääpä: Haapamäki, Aaltionkytö (2005, RSu) Haavanarinakääpä: Keuruu-Multia, Isojärvi, tienvarren haavoissa useita (2008, PS) Raiski, Komentynnörinaho (2007, RSu) Raiski, Ähtärintienvarsi (2008, PS) Hytymaljakas: Virrat, Liedenpohja, Naulaojanvarsi (2007, PS) Isonuijakas: Multia Hangaslahti (2010, Jouko Laine) Koralliorakas: Haapamäki, Karjuvuori (2000, RSu) Petäjävesi, Metsäkulma, Sompakivi (2008, Ossi Nieminen)

9 Mustamörsky: Haapamäki, Ristaniemi (1993, Raisa Elo) Pikireunakääpä: Haapamäki, Karjuvuori (1999, RSu) Puistopökkösieni: Keuruu, Lapinmäki (1998, Urpo Aho) Punaonttotatti: Mänttä (1992, Riitta Kohonen) Purppuranuijakas: Jukojärvi, Vuorela (1996, Lea Riihimäki) Riukukääpä: Haapamäki, Karjuvuori (1999, RSu) Tummajalkalapakka: Haapamäki (2007, PS) Lamokääpä: Keuruu, Konttiaho (1995, JH) Ruostekääpä: Raiski, Pikkuviita (2003, JK) Raiski, Kolmentynnörinaho (2005, PK) Pihlajavesi, Allunmyllynvuori (2005, RSu) Pihlajavesi, Siipikangas (2005, PK, OH) Multia, Ruostepuro (2000, JM, EH) Multia Karjovuori (1995 ja 2005, JH,PK,OH) Multia, Saunalehto (1995, JH) Korkkikerroskääpä: Raiski, Pikkuviita (2003, JK) Silokääpä: Raiski, Kolmentynnörinaho (1993, JH) Multia, Saunalehto (1995, JH) Rusokantokääpä: Pihlajavesi, Pyörkkilänperä (2002, RSu) Keuruu, Siipikangas (1993, JH) Multia, Karjovuori (2005, PK, OH) Lumokääpä: Multia, Karjovuori (2005, PK, OH) Punakarakääpä: Pihlajavesi, Raiski (2004, JK) Sirppikääpä: Pihlajavesi, Raiski, Pikkuviita (2003, LK) Pursukääpä: Multia, Joensuonkangas (2005, PK, OH) Kultakurokka: Multia, Särkivuori (2009, Sienilehti)) Lapakääpä: Petäjävesi, Tuohimäki (2009) Oranssikääpä: Petäjävesi, Heikkilänperä (2009) Raidankeuhkojäkälä: Vilppula, Lauttajärvi Pihlajavesi, Raiski Multia, Särkivuori Lautaperä, Ahola Osa edellä mainituista havainnoista on saatu Panu Kuntun (PK)tutkielmasta: Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpälajien esiintyminen Keski-Suomessa (Jyväskylän yliopisto 2007). Sieltä löytyy myös tarkempia tietoja ja nimikirjaimilla merkittyjen havainnoitsijoiden nimet. Edellä olevassa luettelossa on joitakin erittäin harvinaisia lajeja, mutta myös hieman tavallisempia. Osa lajeista lienee jo hävinnytkin näiltä seuduilta, kun niiden ainoa kasvupaikka on hakattu aukoksi. Useimmat em. lajeista elävät vanhojen varjoisten ikimetsien lahopuilla. Jos itselläsi on kivoja sienihavaintoja, ilmoita ne meille. PS

10 Petoeläinten merkitys luonnossa Yellowstonen kansallispuisto on keskellä USA:ta. Se on maailman suurin, kaunein ja vanhin (ainakin amerikkalaisten mielestä). Joskus 1800-luvulla sieltä hävitettiin sudet. Se aiheutti monenlaista epätasapainoa puiston lajistoon. Näkyvin muutos oli, että alueen yleisin hirvieläin, muulipeura, lisääntyi huimasti. Puiston vartijat yrittivät pitää sen kantoja kurissa mm. ammuskelemalla niitä helikopterista. Muutama vuosikymmen sitten susi palasi puistoon ja sen annettiin rauhassa lisääntyä. Sinne muodostui muutama lauma. Susien tulo aiheutti hämmästyttävän ison muutoksen puistossa. Muulipeurat eli karibut muuttivat käytöstään perusteellisesti ja niiden runsaus saatiin aisoihin. Kasvillisuus alkoi palautua alkuperäiseksi, lehtipuutkin selvisivät taimivaiheesta ja majavakanta kasvoi, ketut ja kojootit vähenivät, useimmat pienet eläimet lisääntyivät. Vähitellen puiston hyönteismaailmakin mullistui täysin, ja lopulta jopa puiston jokien kalakannat muuttuivat, mm. lohikalat lisääntyivät. Kaikki johtui susista, eli koko alueen ekosysteemien tasapaino oli susista kiinni. Yellowstonessa käy edelleen miljoonia turisteja vuosittain.vaikka suomalaismetsien suurimmat ongelmat johtuvat metsien hakkuista, tilanne on osittain ollut samanlainen kuin Yellowstonessa. Kun suuret pedot ovat puuttuneet, pienemmät mm. ketut ja supikoirat ovat runsastuneet ja pitäneet niukkoina taas monien pienempien eläinten, mm. kanalintujen kannat. Tällä hetkellä Keurusseudullakin on pysyvä ilveskanta, jopa joskus muutama susikin, supikoirat ja ketut ovat vähissä ja teeriä on paljon. Talvilintulaskennoissa löytyi tänä talvena hämmästyttävän vähän ketun jälkiä ja yllättävän isoja teeriparvia. Jyväskyläläisen biologin Gilbert in väitöskirjan mukaan juuri näin pitikin käydä. PS Jäsenhankintakisa Luonnonsuojeluliitto järjestää tänä vuonna jäsenhankintakisan siten, että toivotaan jokaisen entisen jäsenen hankkivan yhden uuden jäsenen. Ja palkkioksi teosta kumpikin, siis sekä vanha että uusi jäsen, saa T- paidan. Katsokaa tarkemmat ohjeet Luonnonsuojelija-lehdestä, ja

11 lähtekää mukaan. Uusi jäsen voi olla mistä vaan Suomesta, mutta alennushintainen perhejäsen ei kelpaa. PS Kesäkisat Kesällä 2010 kyselimme luonnon monimuotoisuusvuoden kunniaksi tietoja kasvimaailman monimuotoisuudesta, eli harvinaisista ja erikoisista kasveista. Vaikka kasviharrastus ei nykyään ole mikään pop, tietoja kertyi kohtalaisesti mm. kämmeköistä ja talvikeista, jopa noidanlukoista. Tuloksista on ollut juttu Suur-Keuruussa ja Keurusseudun Luonto 6-lehdessä. Ensi kesänä kyselemme havaintoja oravista. Tavallisesta oravasta on tullut vähän siilin kaltainen pihaeläin, ja ihmisillä on siitä runsaasti havaintoja. Kaikki tiedot kelpaavat. Paljonko niitä on, mitä ne syövät, missä ne asuvat ja pesivät, koska poikueet syntyvät, onko niitä nyt enemmän vain vähemmän kuin ennen, miten ne pärjäävät muiden eläinten kanssa, onko niillä vihollisia, miten niiden väri vaihtelee jne? Toinen oravalajimme, liito-orava, on harvinaisuus, josta emme kovin paljon tietoja usko tulevan, mutta kaikki pienetkin havainnot ovat mielenkiintoisia, mm. havainnot pienistä papanoista. Taustoja oravakisalle voisi lukea esim. edellisestä jäsenkirjeestämme, jos se sattuu olemaan tallella. PS Vaihtotori Vaihtotori on edelleen auki lauantaisin klo 10-12, sopimuksesta, esim. tavaran vientiä varten, muulloinkin. Torilla on erittäin runsaasti vaatteita, kaiken kokoisille ja näköisille, samoin kenkiä. Kirjoja siellä on nyt valtavasti, ja kaikenlaista taloustavaraa, vähemmän huonekaluja. Ja uutta tulee joka lauantai monta kuormaa. Rahaa ei käytetä, tavarat tuodaan ja viedään maksutta. Tori sijaitsee Haapamäellä, Lääkäri/ terveystalon takana, vanhainkoti Metsätähden vieressä, lähestulkoon Haapamäen korkeimmalla kohdalla, Lääkärintiellä, Keuruun Vanhaintukisäätiön omistamassa rivitalossa. Toria pitää auki parisen kymmentä vapaaehtoista, joiden joukkoon tarvittaisiin aina uusiakin ihmisiä. Vaih-

12 Luonnon hiilivarastot Luonnonsuojeluliiton tämän vuoden teemana on luonnon hiilivarastot. Kyse on ilmastonmuutoksesta, mutta myös metsistä ja soista. Maapallon suuria hiilivarastoja ovat kivihiili, maaöljy, maakaasu, turve ja metsät. Niihin on vuosimiljoonien kuluessa sitoutunut alun perin ilmakehän hiilidioksidissa ollutta hiiltä vähintään 10 kertaa enemmän kuin mitä sitä nyt on ilmakehässä. Jos ne kaikki äkkiä poltettaisiin, ilmakehän hiilidioksidin määrä siis kymmenkertaistuisi nykyisestään. Se tietäisi kutakuinkin kaiken elämän loppua maapallolla. No, niin ei tapahdu, mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Kivihiiltä, öljyä, kaasua, turvetta ym. poltettaessa hiiltä vapautuu hiilidioksidina ilmaan, mutta sitten on onneksi olemassa myös hiilinieluja, jotka ottavat sitä takaisin. Näistä tärkeimmän ovat metsät, suot ja meret levineen. Mitä enemmän metsässä on puita ja maaperän kariketta ja turvekerrosta (humusta), sitä enemmän sinne on sitoutunut ilman hiiltä. Mitä enemmän maailmassa on isoja ja isopuisia metsiä, sitä vähemmän hiilidioksidia on ilmassa. Myös puutaloissa ja muissa puutavaroissa hiili pysyy pitkään poissa ilmasta. Luonnontilainen suokin on hiilinielu; sinne kertyy jatkuvasti orgaanista ainesta, joka ei lahoa. Mutta kun suo kuivataan, turve alkaa lahota eli palaa, ja turpeen hiili palaa ilmakehään. Vielä nopeammin se palaa, jos turve poltetaan. Soiden ja metsien suojelu on siis samalla taistelua ilmastonmuutosta vastaan. PS Nettisivut ( Yhdistyksellämme on nettisivut, joille pääsee helpoiten yllä olevalla osoitteella. Siellä on paljon yhdistykseen liittyvää tietoutta. Sivuille voi jokainen tarjota myös omia havaintojaan ja kannanottojaan ym. Ne kannattaa lähettää sivustojen ylläpitäjälle osoitteeseen aallonmatti@hotmail.com. Samalla voit tietysti poiketa Luonnonsuojeluliiton muillekin sivuille, esim. tai eri blogeille. Olemme myös Facebookissa, joten liity kaveriksemme! Nämä jäsenkirjeet saat myös sähköpostitse. Jos niin haluat, ilmoittaudu Ari Aallolle (aallonarska@hotmail.com). Yhdistyksemme jäseneksi pääsee helpoiten ilmoittautumalla Luonnonsuojeluliiton nettisivulle ( tai ottamalla

13 tautumalla Luonnonsuojeluliiton nettisivulle ( tai ottamalla yhteyttä johonkin hallituksemme jäseneen. KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVIEN RETKET tai la tai su klo 8-16 koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski-Liesjärvi (SSLTY). Ilmoittautuminen *** la Pöllöretki * su Joutsenretki* pe Koskiretki. Haapamäki, Kaijankoski* la Lintujen kevätmuuton havainnointia. Riiho ja Manniskylä.(SSLTY). Ilmoittaudu * pe Suurien puitten retki. Tempakan kuusi * pe Lintutorniretki. Petäjäveden Piesala * su Susivaellus Limpsingin rotko - Huhkojärvi. *** Ilmoittaudu pe Suoretki. Keuruu, Asunta, Lempaatsuo. *** la Tornien taisto Lintutornien välinen valtakunnallinen lajikisa * (SSLTY) Ilmoittaudu pe Valkeisretki Jukojärven Valkeiselle* la Kevätretki linja-autolla johonkin lähiseudun mielenkiintoiseen luontokohteeseen ** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö pe Vanhan metsän retki Joensuonkankaalle Multialle** pe Taivaanrantojen tiirailua Haapamäen Koivumäestä** pe Lähiluontoretki Kurkilahti, Kurkisaari* la Yölaulajalinturetki* to-pe kesäyön retki Rekolanmäelle* Uinti ja makkaranpaisto Rekolanrannassa su Luonnonkukkaretki Hirvon hirvenkellorinteelle ja Olkkolan kirkiruohoniitylle* pe-ma Lasten luontoleiri Riihossa la Kesäretki Asikkalan Pulkkilanharjulle ja Sysmän Päijätsaloon.*** Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö.

14 ti Luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin pe Lepakkoretki Tarhianjoelle* la 9,00 Sieniretki** -3.9 la Lintutornikisa* (SSLTY) Ilmoittaudu la Lintujen syysmuuton havainnointia (SSLTY) Ilmoittaudu la Syysretki mahd. Petäjäveden luontokohteille. Mm. Tampin kierroksen luontopolku, Kintauden Pirunkivi ja Nyrölän kallioplanetaario.** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö su Geologinen retki Keuruun kalliolouhoksille Keurusseudun kivipiirin kanssa** la Hiljan päivän retki johonkin erämaan tapaiseen, jossa kuunnellaan hiljaisuutta puoli tuntia* Lähdöt Suojalta ja Keuruun linjaautoasemalta la Vesilintujen muuton tarkkailua Keurusselän Kaukasesta. Lämmintä ylle. SSLTY= Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. LISÄTIEDOT RETKISTÄ: Jouko Pihlainen ja Pertti Sulkava Retkien vaativuusaste on merkitty tähdillä. *=helppo, **=normaalikuntoisille ja ***=vaativa. TERVETULOA MUKAAN NÄKEMÄÄN, KOKEMAAN JA OPPI- MAAN LUONTOA!

15 KUTSU KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry.n KEVÄTKOKOUS Keuruulla KIMARASSA perjantaina helmikuun 18 pv klo 18- Sääntömääräisten asioitten jälkeen Jouko Pihlainen julkaisee luontokirjansa Luonto kiikarissa sekä esittää kuvia luontoretkiltään. Kahvitarjoilu. Keurusseudun Luonnonystävät ry:n hallitus Tervetuloa KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry. TOIMINTAKERTOMUS v (35. toimintavuosi) Hallitus ja toimihenkilöt v Puheenjohtaja Pertti Sulkava Varapuheenjohtaja Hely Ikäheimonen Hallituksen jäsenet Tapani Asunta, Ari Aalto, Kari Lamminpää, Jouko Laine ja Juhani Kiltinen Hallituksen varajäsenet Matti Aalto, Raimo Kekälinen ja Henna Soini Sihteeri Taloudenhoitaja Tilintarkastajat Varatilintarkastajat Jouko Pihlainen Pertti Ikäheimonen Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho

16 Hallitus on kokoontunut 9 kertaa kuluneen vuoden aikana. Jäsenkirjeitä jäsenille on lähetetty yksi kuluneena vuonna. Lisäksi julkaisimme Keurusseudun Luonto 6-lehden. Sen tekemisessä ahkeroivat eniten Tuomas Syrjä, Ari Aalto ja Pertti Sulkava. Yhdistyksemme nettisivut ovat nyt Suomen Luonnonsuojeluliiton ja sen Keski-Suomen piirin sivuston alla. Yhdistys liittyi myös Facebookiin. Matti Aalto ja Henna Soini vastaavat päivityksistä. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Multialla Metsolan kartanossa. Sääntömääräisten asioitten lisäksi Jouko Laine kertoi Multian luonnosta kuvien kera. Syyskokous oli Kimarassa. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin toimihenkilöt vuodelle Yhdistyksen puheenjohtajaksi Pertti Sulkava Hallituksen jäseniksi Hely Ikäheimonen, Henna Soini, Juhani Kiltinen, Ari Aalto, Jouko Laine ja Tapani Asunta Hallituksen varajäseniksi Raimo Kekälinen, Matti Aalto ja Roope Ruokonen Tilintarkastajiksi Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Varatilintarkastajiksi Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho Vuoden 2011 jäsenmaksuksi päätettiin valtakunnallisen suosituksen mukainen, eli 32 euroa varsinaisilta jäseniltä ja perhejäseniltä 10 euroa, ulkojäseniltä 330 euroa ja Luonto-Liiton jäseniltä 1 euro/vuosi. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan jäsenkirjeellä tai paikallislehdessä sekä mahdollisesti myös Luonnonsuojelija-lehdessä. Kokouksen päätteeksi Ari Aalto esitti kuvasarjat Keurusseudun luonnon monimuotoisuus ja Junaillen luontomatkalla Slovakiassa.

17 Toiminta ja yhteistyö v Toimintamme on ollut aktiivista. Olemme järjestäneet 30 retkeä joihin osallistui n. 300 osanottajaa. Linturetket järjestettiin yhteistyössä Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Keväinen linja-autoretki suuntautui Ruoveden Helvetinkolulle ja syysretkellä kohteina olivat Petäjäveden Karikkoselkä, Solikkosaari, Syrjänharju ja Karhunahas. Kesäretki puolestaan tehtiin Päijänteen Kelveneen saareen. Riihon lastenleiri toteutettiin. Lapsia oli mukana 27 ja ohjaajia 7. Hieman isompia nuoria oli viisi, Matti Aallon vetämällä polkupyörä- ja kanoottivaelluksella, jonka aikana myös yövyttiin. Retki- ja leiritoimintaa on tukenut Keuruun kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus. Vaihtotori on toiminut vilkkaasti Keuruun Vanhaintukisäätiön rivitalossa Haapamäellä. Ketoja on hoidettu Haapamäen asemalla, Pohjolan museotalolla, Hirvikylän niityllä ja Vuorelan kedolla ym. Yhteistyö VR:n kanssa on rahoittanut radanvarsiketojen hoitotöitä. KeLy:n työryhmä on suorittanut työn Matti Aallon johdolla. Työapua muiden ketojen hoitoon on saatu Lape-työryhmältä. Hirvon ja Heinäsen hirvenkellokasvustot on hoidettu. Osallistuimme järjestöjen joulumyyjäisiin. Ari Aalto on toiminut yhdyshenkilönä Metso - metsiensuojeluohjelman kohteiden etsinnässä ja toteutuksessa metsänomistajien kanssa. Järjestimme taas suositun luontoillan Keurusselän Seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Osallistuimme myös kirjastoissa Luonto- ja Ympäristöviikkoon sekä muihin SLL:n vuoden teemoihin ja tapahtumiin. Olemme seuranneet aktiivisesti maakuntakaavaa sekä Keuruun ja Multian yleis- ja asemakaavoitusta. Kaavoista olemme antaneet useita lausuntoja. Taistelumme muitten valittajien kanssa Asunnan Lempaatsuosta ja muista luonnontilaisista soista jatkuu. Keurusselän Seuran kanssa keräsimme yli tuhannen nimen adressin Loilonharjun rakentamatta jättämisen puolesta. Adressi luovutettiin seurakunnalle ja Keuruun kaupunginvaltuustolle.

18 Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olemme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2010 toimi edelleen Matti Aalto, hallituksen jäsenenä Pertti Sulkava sekä varajäsenenä Jouko Pihlainen. Risto Sulkava jatkaa edelleen Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Lintujen ja ympäristön suojelu on ollut vahvasti toiminnassamme mukana. Mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Seutumme linnusto kartoitettiin valtakunnallisen Lintuatlas projektin myötä. Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti Suur-Keuruu paikallislehdessä, jonka kanssa järjestimme vuoden kilpailun aiheena Luonnon monimuotoisuus Jäsenmäärämme on nyt 194. Yhdistyksen taloudessa toimintavuosi 2010 oli ylijäämäinen (84,92 e), ja yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Toiminnoista vastaavina v.2010 olivat: Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Metsät: Ari Aalto Retket: Jouko Pihlainen Tiedotus: Kari Lamminpää Kotisivut ja jäsenkirjeet: Maija Salo Vaihtotori: Raija Sulkava Leikekirja: Anitta Palomäki Nuoriso: Henna Soini Niityt: Tapani Asunta ja Matti Aalto Multia: Raimo Kekälinen Jouko Pihlainen, sihteeri

19 Keurusseudun Luonnonystävät ry Pertti Ikäheimonen, rahastonhoitaja TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta: Retkitoiminta: Osanottomaksutuotot + 175,00 Muut tuotot + 640, ,90 Matkakustannukset - 162,00 Ilmoituskulut - 428,10 Kuljetuskustannukset - 815,00 Muut kulut - 30, ,10-619,20 Kurssi- ja valistustoiminta: Osanottomaksutuotot +1940,00 Muut tuotot + 209, ,10 Matkakustannukset - 37,00 Ilmoituskulut - 51,96 Vuokrakulut - 660,00 Ruoka-, tarvike- ja kalustokulut -1581,71 Muut kulut - 37, ,17-219,07 Luonnonsuojelumateriaalin myyntitoiminta Myyntituotot +1011,80 Materiaalivaraston lisäys ,80 Materiaalin hankintakulut - 459,99 Myyntikulut - 12,00 Materiaalivaraston vähennys - 9,81-481, ,00 Muu varsinainen toiminta: Toiminnan tuotot + 133, ,00 Koulutuskustannukset - Tarvike- ja kalustokulut - 18,05 Ilmoituskulut - 42,99 Kopio- ja monistuskulut - 635,14 Posti- ja puhelinkulut - 57,05 Muut kulut - 572, , ,03 Varsinaisen toiminnan tulos ,30

20 Varainhankinta: Jäsenmaksutuotot + 977,80 Lahjoitukset ,80 Yleisavustukset: SLL:n K-S:n piirin avustus + 500,00 Korot: Korkotuotot + 108,42 Tilikauden tulos: Ylijäämä + 84,92 Kerusseudun Luonnonystävät ry TASE VASTAAVAA: Rahoitusomaisuus: Rahat ja pankkisaamiset: OP:n tili n:o ,72 Nordean määräaikaistili n:o ,39 Käteiskassa 27,55 Myyntisaamiset 429, ,66 Vaihto-omaisuus: Myyntitavarat 24,07 Vuotoksen Voima Oy:n osake 50,46 74, ,19 VASTATTAVAA: Vieras pääoma: Lyhytaikainen: Siirtovelat 78,90 Oma pääoma: Toimintapääoma ,37 Tilikauden tulos (ylijääämä) +84, , ,19