Keurusseudun Luonnonystävät ry
|
|
- Viljo Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 2 /2011
2 Heipä taas, Syksy tulee rymisten, sataa ja tuulee ja lehdet lentelee. Hyvä sienivuosi alkaa olla suppilovahverovaiheessa, marjavuosi puolukkavaiheessa ja lintuvuosi enimpien kurkiaurojen mentyä joutsenvaiheessa. Luonto alkaa asettua talviteloilleen, ja luonnonystävätkin yrittävät rauhoittua. Kylläpä yhdistyksemme taas ehtikin touhuta. Pääosin mentiin edellisvuosien malliin, mutta aina ilmaantuu jotain uuttakin. Jouko luotsasi taas lukuisia retkiä pääosin kotiseudun mielenkiintoisiin luontokohteisiin. Matti kumppaneineen ohjaili lastenleirin ja nuorison retkileirin Riihossa. Niittyjä oli hoidossa kymmenkunta. Niistä puolet niitettiin Ely-keskuksen (EU:n) tukemien Lape-miesten toimesta. Haapamäen niittyjen talkoita tuki myös VR:n Matkalla luontoon kampanja. Yhteistyössä Suur-Keuruun kanssa järjestettiin orava-aiheinen kesäkisa. Suur-Keuruussa oli muutenkin hyviä luontojuttuja, mm. Joukon luontopalsta. Mutta oli lehdessä sitten luonnon kannalta huonojakin kannanottoja. Yhteistyö kaupungin Ympäristötoimen kanssa sujui entiseen tapaan mm. ostopalvelusopimuksen ja niittyjen merkeissä. Luontoilta museolla pidettiin yhdessä Keurusselän seuran kanssa. Tupa oli täynnä luonnosta kiinnostuneita. Vaihtotori Haapamäellä jatkaa edelleen Keuruun vanhaintukisäätiön rivitalossa. Yhdessä Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa tukittiin suo-ojia UPM:n omistamalla Kivisuolla Pihlajavedellä. Vuoden kuluessa Keuruulla suojeltiin useita metsäalueita ns. Metsoohjelman merkeissä. Tärkeimpien alueiden synnyssä yhdistys/ari
3 Aalto oli merkittävästi mukana. Metsäammattilaisten taholta suojelualueiden syntyä yritettiin monin tavoin vaikeuttaa. Erilaisista kaavoista ja turvesuohankkeista laadittiin useita lausuntoja. Moninaisia tutkimuksia ja seurantoja jatkettiin. Ehkä tehokkaimmin seurattiin lintuja, mm. haukkojen ja pöllöjen runsautta ns. petoruuduilla, mutta myös perhoset, harvinaiset kasvit, sammakot, saukot, liito-oravat ja metsäsopulit olivat edelleen tarkkailun kohteena. Tässä jäsenkirjeessä taas totuttuun tapaan lyhykäisyydessään Luonnonystäviin liittyvistä tapahtumista kesän varrelta. PS Kivisuon ennallistamistalkoissa oli paljon väkeä ja tehokas meininki. Kuva: Risto Sulkava
4 Niityt Keuruulla hoidetaan ainakin 11 aluetta niittyinä. Ne kaikki liittyvät jollain tavalla myös omaan yhdistykseemme, KeLyyn. Useimmilla olemme ainakin jossain vaiheessa myös talkoilleet. Lisäksi täällä on muutamia yksityisempiä pihanlaitaniittyjä, joita tarvittaisiin vielä enemmän, jotta monin tavoin uhanalainen niittylajisto säilyisi. Yleensä hoito tarkoittaa sitä, että alue niitetään kerran kesässä, mieluummin mahdollisimman myöhään syksyllä, jolloin kaikki kasvit ovat ehtineet varistaa siemenensä ja eläimet asettua talvivaiheeseen. Kasveista tyypillistä niittylajistoa ovat kellokasvit, ketoneilikka, päivänkakkara, keltanot, hiirenvirna, niittyätkelmä jne., eläimistä taas perhoset, mesipistiäiset, kukkakärpäset, kukkajäärät, heinäsirkat, luteet ja kaskaat. Lape-miehet niittivät Hirvikylän, Vuorelan, Pohjolan/Tarhian ja Haapamäen aseman niittyjä. Talkooporukoiden voimin niitettiin edellä mainittujen lisäksi Haapamäellä Hylkysen, Niemelänjärven, Porinratavarren ja Petäisen niittyjä. Ja eiköhän Lautaperän Aholan, Kamanan ja Santun talonkin niityt vielä tule hoidettua. PS Sisiliskot niityllä Olen jo vuosikymmeniä niitellyt viikatteella yhtä niittyä myös Karjalohjalla. Sillä niityllä oli elokuun loppupuolella erityisen runsaasti heinäsirkkoja, luteita, kaskaita, hämähäkkejä ja kärpäsiä. Kun heinät katkaistiin ja korjattiin pois, nämä niityn eläimet putosivat tietysti heinänkorsilta maahan. Kävellessäni seuraavana päivänä niityn alalaitaa, havaitsin siellä epätavallisen runsaasti eri kokoisia sisiliskoja, jotka minut havaittuaan kipittivät kovaa vauhtia
5 niityn ylälaidalla olevan kiviaidan suojiin. Syy sisiliskojen määrään oli tietysti selvä: edellisenä päivänä maahan tippuneet pikkueläimet olivat nyt sisiliskojen ulottuvilla, pöytä oli katettu. Isommat heinäsirkat ehkä pääsivät hyppimällä pakoon, ja luteet pelastautuivat hajunsa avulla, mutta muut pikkuotukset taisivat päätyä sisiliskojen mahaan, ja rasvaksi talven varalle. Onneksi paikalle ei osunut lokkeja tai varislintuja, jotka olisivat syöneet sirkatkin, ja sisiliskot. PS Myrkkylupiinit Yksi niittyjen salakavala uhka on lupiini. Kun se röyhähtää paikalle, muut niittykasvit ovat hätää kärsimässä, samoin useimmat niittyeläimet. Miksi lupiini sitten on niin ylivoimainen laji? Siihen on moniakin syitä, mutta yksi on se, että käytännöllisesti katsoen mikään eläin ei sitä syö. Lupiinin lehdet ovat niin pahanmakuisia ja myrkyllisiä, että mikään toukka tai muu pikkueläin ei niihin koske, ei myöskään hirvieläimet eikä kotieläimet, ei edes sienitaudit. Muilla kasveilla on omat käyttäjänsä, jotka varsinkin runsaassa ja yksilajisessa kasvustossa lisääntyvät ja leviävät tehokkaasti, mutta lupiini saa reuhkottaa rauhassa. Vain kerran olen tavannut lupiinilla toukkia. Läheisellä hiekkakuopalla oli parin lupiinin kimpussa muutama täplätupsukkaan (entinen tupsutoukkakehrääjä) toukka. Ne söivät lupiinin vielä raakoja palkoja. Toinen lupiinin kimppuun käyvä laji näyttää olevan humalavieras, joka on täälläpäin ainut siemenkasvi, joka on täysloinen. Pihaamme ilmaantui sellainen muutama vuosi sitten, ja se näkyy työntävän imujuurensa myös lupiinin varteen, mistä lupiini ei yhtään pidä.
6 Syksyyn mennessä lupiini kellastuu ja ainakin melkein kuolee. Oletko havainnut muita lupiinin luonnollisia vihollisia? PS Uusi nuoruus Olen jo vuosia sitten menettänyt heinäsirkkojen sirityksen. Aurinkoisilla niityillä niitä kyllä näkee hyppimässä, mutta ääni on vanhan korville liian korkeaa. Mutta viime kesänä nuoruus palasi. Sirkkojen laulu kuului taas, tosin tekniikan avustuksella. Kuuntelin detektorilla lepakoiden ultraääniä Karjalohjan yössä ja ihmettelin, miksi jokaisessa lehtipuussa sirisi useita lepakoita, jotka pysyivät vielä paikallaan. Vähitellen asia selvisi: puissa oli yöllä sirittäviä heinäsirkkoja. Tarkistin asian päivällä läheisellä sirkkaniityllä: sama surina kävi sielläkin. Heinäsirkkojen sirinästä siis osa on niitä yliääniä, joita ihmiskorva ei kuule ilman apulaitteita. Keurusseudulla ei tunnu olevan yöllä puissa laulavia sirkkoja. PS Perhoset Kesä oli taas enimmäkseen kaunis ja lämmin. Perhosilla oli toinen hyvä kesä peräjälkeen. Niinpä Haapamäenkin laskennoissa niitä nähtiin nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Petäisen ympäri kiertävällä lenkillä yhteensä 3208 yksilöä, edellisenä kesänä Lajeja nähtiin vain 39, monena muuna kesänä on nähty yli 40. Ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa leviää uusiakin lajeja, päiväperhosista esim. karttaperhonen ja keisarinviitta, mutta tänne asti ne eivät vielä ole ehtineet. Tosin Haapamäelläkin tavattiin nyt yksi kokonaan uusi laji, idänniittyperhonen. Mutta samanaikaisesti muutama vanha laji oli hävinnyt. Esim. kaaliperhosia,
7 ohdakeperhosia, suohopeatäpliä, täpläpapurikkoja ja metsäpapurikkoja ei reitille osunut nyt ainuttakaan. Runsaimmin kesällä 2011 löytyi laskentareitiltä tesmaperhosia (421), nokkosperhosia (352), lauhahiipijöitä (267), niittyhopeatäpliä (265), lanttuperhosia (247), loistokultasiipiä (235), metsänokiperhosia (225), angervohopeatäpliä (148), neitoperhosia (103) ja hopeasinisiipiä (84). Edelliseen kesään verrattuna tesmaperhoset, loistokultasiivet ja niittyhopeatäplät runsastuivat todella reilusti, mutta vähän enemmän nähtiin myös lauhahiipijöitä, piippopaksupäitä, ritariperhosia, sitruunaperhosia, kangassinisiipiä, niittysinisiipiä, hopeasinisiipiä, rämehopeatäpliä, saraikkoniittyperhosia ja tummapapurikkoja. Mutta jotkin lajit myös vähenivät: lanttuperhoset ja kangasperhoset oikein reilusti, mutta hieman myös mustatäplähiipijät, virnaperhoset, ketosinisiivet, juolukkasinisiivet, neitoperhoset ja ohdakeperhoset. Hieman yllättäenkin kevään ja syksyn komeita vaeltajia oli nyt liikkeellä vähänlaisesti. Haapaperhosia ja hohtosinisiipiä nähtiin laskentareitillä vain yksi, naurisperhosia ja idänniittyperhosia kaksi sekä ratamoverkkoperhosia, orvokkihopeatäpliä ja pihlajaperhosia kolme. PS Haapaperhonen on suurimpia päiväperhosiamme. Kuva: Ari Aalto
8 Oravakisa Yhdessä Suur-Keuruun kanssa järjestetty kesäkisa etsi tällä kertaa havaintoja oravista. Liito-oravista tuli oikeastaan vain yksi havainto ja sekin oli negatiivinen. Pihlaisen Jouko ilmoitti, että papanoita ei löytynyt Keuruun keskustan ympäristön vanhoilta liituripaikoilta. Tosi huonosti niitä löytyi myös Haapamäen laiteilta. Liito-oravilla taitaa nyt mennä poikkeuksellisen huonosti. Heikentyneiden elinympäristöjen ja kovien talvien yhteisvaikutus on ilmeisesti ollut monelle lentokurrelle liikaa. Sen sijaan tavallisista oravista vastauksia tuli. Useimmat tosin ilmoittivat vain, että meidänkin pihalla niitä on nähty ja ruokittu. Ja hyvin yleinen pihaeläin orava näyttää olevankin, siilin ohella myös hyvin suosittu. Tarkempia seurantoja ja havaintoja sen sijaan tuli harvakseltaan. Tämän tiedustelun mukaan orava ei nykyään oikeastaan syö muuta kuin pähkinää ja auringonkukan siemeniä, ne pesivät pöntöissä tai rakennuksissa ja ainoa kuolinsyy on auton alle jääminen. Takametsien oravat taitavat elää ihan eri lailla. PS Lastenleiri 2011 Lasten luontoleiri pidettiin perinteiseen tapaan Riihon leirikeskuksessa Tällä kertaa mukana oli 27 leiriläistä ja 7 ohjaajaa. Sää oli paria sadekuuroa lukuun ottamatta aurinkoinen ja lämmin, joten uiminen ylsi jälleen leirin suosituimmaksi toiminnaksi. Leirin ohjelma oli perinteisen monipuolinen: katseltiin lintuja, tutkittiin vesiötököitä, pyydystettiin perhosia ja korentoja, katseltiin ja kuunneltiin (detektoreilla) lepakoita, poimittiin mustikoita, määritettiin kasveja, harjoiteltiin suunnistusta, tehtiin itse ruokaa
9 retkikeittimillä jne. Pyöräretket suuntautuivat kosken rannalle, suolammelle, uimarannalle ja lintutornille. Tutuksi tulivat myös pihapiirin luonto ja lähistön maalaismaisema. Ensimmäisen illan lepakkoretken lisäksi viimeisenä yönä pidettiin vapaaehtoinen yöretki, jonne lähti 7 innokasta. Yölaulajalintuja kuultiin todella hyvin: lähietäisyydellä lauloivat niin ruisrääkät ja luhtahuitti kuin viitasirkkalintukin. Lisäksi kuultiin sarvipöllöpoikue ja nähtiin useita kiiltomatoja sekä pohjanlepakko. Muita leirin mielenkiintoisimpia lajeja olivat lepakkoretken vesisiipat, lintutorniretken jouhisorsat, uimarantaretken kuikkapoikue, metsäretken liito-oravan papanat, ylilennon tehnyt mehiläishaukka sekä perhosretken orvokkihopeatäplä. Yleisemmästä lajistosta jaksoivat kiinnostaa ainakin monet perhoset, sylkikaskas, nelivyökukkajäärä, sudenkorennon toukka, hopeaseppä, vesipunkit toukkineen, rannan ahvenet, västäräkin poikaspesä, maariankämmekkä sekä lihansyöjäkasvi pyöreälehtikihokin syöttäminen. Havaittu lajisto kirjattiin muistiin ja lopulta saatiinkin satojen lajien lista leirikeskuksen vieraskirjaan. Kiinnostus luonnon tarkkailuun ja lajistoon taisi olla hieman edellisiä leirejä suurempaa, mutta tehtiin leirillä perinteiseen tapaan myös paljon muuta. Saunomisen ja uimisen lisäksi suosittuja juttuja olivat ainakin lepakkoleikki ja varsin hilpeä iltaohjelma iltanuotiolla sekä monenlaiset pelit. Osallistuimme myös Big Jump - hyppy puhtaiden vesien puolesta tapahtumaan. Ennen kotiinlähtöä testattiin vielä vanhempien luontotietämystä leiriläisten tekemällä luontopolulla. MAa
10 Retkileiri 2011 Järjestyksessään viidennelle retkileirille lähdettiin perjantaiiltapäivällä polkupyörillä Haapamäen kirkolta seitsemän leiriläisen ja yhden ohjaajan voimin. Retkeläiset olivat varsin laajalta alueelta: 2 Haapamäeltä, 1 Jukojärveltä, 2 Ikaalisista, 1 Tampereelta ja 2 peräti Washingtonista asti. Pyöräilimme viimevuotiseen tapaan Ukonselän rantaan, josta jatkoimme matkaa meloen / soutaen kaksi kajakkia, kanootti ja soutuvene kulkuvälineinämme. Osalle järviretkeily oli hyvinkin tuttua, mutta myös vähemmän veneilleet ja järviretkeilyn ensikertalaiset kehittyivät hyvin sekä soudussa että melonnassa. Ensimmäisenä päivänä meloimme Selkisaareen, jossa telttailimme retken molemmat yöt. Lauantain suorastaan kuumassa ja lähes tyynessä kelissä veneilimme Kaijanselän Kurenniemeen ja takaisin. Osa teki Kurenniemestä vielä lisämelontalenkin kiertäen Kaijanselän Särkisaaren. Toiset kalastivat sillä aikaa kaksi haukea ja ahvenen, jotka paistettiin Selkisaaressa iltanuotiolla. Amerikan Tuomas piti huolen siitä, että aiemmilta rekileireiltä polttamatta jääneet nuotiokiintiöt käytettiin ja tuli oli nuotiossa lähes yötä päivää. Myös uintia harrastettiin aiempienkin retkien edestä, sillä säät olivat siihen kerrankin suotuisat. Ukkonen tosin jyrisi lähes koko retkileirin ajan, mutta kohdalla se ei onneksi ollut kertaakaan. Lauantai-iltana neljän hengen melontaryhmä pyörähti vielä tarkistamassa Laksinjärven vesilintutilanteen ja vesikasvillisuustiheyden. Uittosalmen paikkeilla kasvoi runsaasti kortetta, joiden seasta saatiin kyytiin paljon hämähäkkejä ja muita pieneläimiä. Samassa kortteikossa kahden silkkiuikun tai härkälinnun pesän munat olivat jääneet kuoriutumatta. Muita
11 retken mielenkiintoisimpia lintuhavaintoja olivat Selkisaaressa telttojemme yläpuolella männyn latvassa pesinyt tuulihaukka, 3 kuikkapoukuetta, 3 härkälintupoikuetta, 5 telkkäpoikuetta, 2 selkälokkipoikuetta, isokoskelopoikue, 17 kuikan kalasteluparvi, kaksi nuolihaukkaa ja harmaahaikara sekä kaksi kalatiirojen ja pikkulokkien pesimäyhdyskuntaa. Sunnuntai valkeni tuulisena ja sateisena. Varsinkin paluumatkan alkuosan vastatuulessa sai tehdä melkoisesti töitä eteenpäin päästäkseen. Olimme silti hyvissä ajoin venerannassa ja pyöräilimme Haapamäelle pari tuntia etuajassa. Pyöräilymatkaa kertyi 20 km ja soutua/melontaa km retkeläisestä riippuen. Kovakuntoinen jukojärveläisretkeläinen toki pyöräili myös kotoa Haapamäelle ja Haapamäeltä kotiin. Saksittua sanottua Luonnonsuojeluliiton vesiensuojeluohjeet: Luonnon tekemä ranta on vesistön oma suojavyöhyke. Säilytä se sellaisena. Kati Kelola Hesarissa: Mökillä ympäristöystävällisin vessa on kompostikäymälä. Huonoin on vesivessa. Hanna Nurmi Hesarissa: Pieni, mutta sisukas joukko puolustaa muita kuin taloudellisia arvoja tässä maailmassa. He ovat äärimmäisen arvokkaita ihmisiä ja he ovat ymmärtäneet enemmän ihmisenä olemisesta kuin tämä suuri raha-ajattelijoiden joukko. Marjatta Kurvinen Suur-Keuruussa: Luonnonystävän pihassa kissankellot saavat kukkia ruohonleikkurin häiritsemättä. Pihaan voi jättää myös parimetrisen lahopuun ja odottaa, milloin tikka tulee
12 sitä kuorimaan tai hömötiainen kaivaa siihen pesäkolonsa. Pihan perimmäisessä nurkassa on tilaa myös nokkoselle, jonka lehtiä monet perhostoukat, nokkosperhosen lisäksi myös esimerkiksi neitoperhosen toukat, käyttävät ravinnokseen. Luonnonystävän pihassa viihtyvät kaikki lajit jäkälistä kääpiin ja sammakoihin. Pekka Rajala Ilkassa: Lahopuusta on metsän elämä tehty ja lahopuun määrä määrää metsäväen määrää. Voi kun voisimme ja ymmärtäisimme vaalia lahopuuelämää ja yrittäisimme sitä elämää palauttaa ennen kuin on myöhäistä. Toimi on hyvin yksinkertainen. Säästäkäämme kaikki lahopuut turuilla ja toreilla, tonteilla ja pyörtänöillä, rannoilla ja metsissä, kaikkialla siellä, minne itse kunkin valtapiiri ulottuu. Elina Levijoki Suur-Keuruussa: Kierrätystäkin parempi vaihtoehto on se, että välttää jätteiden tuottamista. Luonnonsuojeluliitto: Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä ja energiapolitiikan uudistamiseksi on laadittava energiansäästöohjelma. Pekka Rajala Ilkassa: Käytäntö on osoittanut, ettei soilla nähdä mitään luontoarvoja. Jos eivät kapustarinnat, kurjet, suokukot, metsähanhet, lakat, puhtaat vedet ja hiljaisuus ole luontoarvoja, niin mitkä ovat? Olli Paasivirta Hesarissa: Vuotuinen kulutusjuhla, joulun aika, on koittamassa ja jälleen suomalaiset tavaran ostajat saavuttavat uuden kaatopaikkaennätyksen jätteen määrässä.
13 Anneli Jussila Elonkehässä: Ihmisen kapea mutta tehokas ajattelu yhdessä näppärien käsien ja loputtomien kumuloituvien tarpeiden kanssa on tehnyt hänestä planeetan ainoan todellisen tuholaisen. PS Metsät ja METSO METSO-ohjelman toteutus on parhaillaan menossa. Sen tarkoitus on lisätä metsäisiä suojelualueita Etelä- ja Keski-Suomessa. Metso on eduskunnan hyväksymä ja rahoittama hanke. Sen avulla pyritään suojelemaan, vapaaehtoisuuden pohjalta, lähinnä yksityisiä metsiä, mutta myös kunnat, seurakunnat ja yhtiöt voivat saada suojelukorvauksia. Yksityismaan suojelualueen perustamisesta maksetaan puuston arvon mukainen korvaus verottomana. Keuruulla ja Multialla on jo muutamia metsiä rauhoitettu Metsolla, ja joitakin on suunnitteilla. Pari pikkualuetta on suojeltu väliaikaisesti, vuodeksi, mutta muutamat maanomistajat ovat lähteneet suojelemaan omistamiaan hienoja metsiään pysyvästi. Näillä alueilla metsän elämä saa jatkua omaa ikuista rataansa, ilman ihmisen kovakouraista komentoa. Näiden pysyvästi rauhoitettujen alueiden synnyssä on Keurusseudun luonnonystävät, ja varsinkin metsävastaavamme Ari Aalto, ollut ratkaisevana apuna. Seuraavaksi yritämme saada mm. seurakunnan suojelemaan ainakin Ilovuoren hienon luonto- ja virkistysalueen Mäntäntien varressa. Keurusseudun metsistä on nyt jollain tavalla suojeltu ehkä 1 %. Jotta metsäluonnon monimuotoinen eliömaailma säilyisi, suojelualueita tulisi olla ainakin 10 %. Ihmisten rajoittamattomassa käytössä olisi silti vielä 90 %. Pitkän päälle suojelluista metsistä voi olla ihmisillekin
14 enemmän hyötyä kuin hakatuista. Mikäli omistat ja haluat suojella metsää, ota yhteys metsävastaavaamme tai PS Keurusseudulta löytyy runsaasti METSO-kelpoisia metsiä. Tämäkin metsä on vielä suojelematta. Kuva: Ari Aalto
15 RETKIMUISTELUKSIA Jouko Pihlainen -HELMIKUUSSA hiihdimme perinteisen koskikarahiihdon Kotalasta Karansalmelle ja Kirkkokanavalta Liesjärvelle. Kireitten pakkasten jälkeen sulapaikat olivat vähissä, mutta laskentapäivänä 15 asteen pakkanen suosi hiihtoa. Hankaluutena oli vain suksia upottava lumi. Molemmilla reiteillä oli neljän hengen porukat. Karoja nähtiin yhteensä 15 yksilöä, mikä on hyvä määrä. -MAALISKUUSSA teimme pöllöretken Riihon ja Lankkuan seuduille. Kovanlainen tuuli piti pöllöt hiljaisena. -HUHTIKUUN joutsenretki tehtiin Tarhianjoen reitille. 15 joutsenen lisäksi havaittiin telkkä, koskikara ja kurki. Palokärkikin kurkisti pesästään. -Kevätmuuttoa havainnoitiin Mannisniemessä ja Riihossa. -Koskiretkellä kävimme Haapamäen Kaijankoskella, jossa vesi syöksyy korkean kivipadon yli Kaijanjokeen. Korkeat hanget haittasivat vähän koskelle pääsyä. -Suurien puitten retkellä katsastimme Keuruun suurimman kuusen eli Asunnan Härkösen kuusen. Lisäksi kävimme Asunnan Viitalassa katsomassa komeaa haapaa. -Lintutorniretki ulotettiin Petäjäveden Piesalan tornille, joka sijaitsi laajojen peltoalueitten laidassa. Mm. pikkutylli lenteli pellolla. -TOUKOKUUSSA patikoitiin Susivaellus Limpsingin rotkolta Huhkojärvelle. Hienot maisemat, mutta sudet kadonneet?
16 -Suoretki tehtiin kiistanalaiselle Lempaatsuolle, jota Vapo haluaa edelleen kaivaa, vaikka suon suojeluarvot ovat seudun parhaat. Korppi hätäili pesänsä puolesta. -Valkeisretki suuntautui Jukojärven melko tuntemattomalle Valkeiselle. Järven vesi ei ollutkaan kirkasta. Onkohan joskus ollut? -Yhdistyksen kevätretki tehtiin Muuramen Muuratsalon komeille kalliopoluille ja Kuusimäen mahtavaan metsään. Palomäen Anitta järjesti retkeläisille yllätystarjoilun näköalavuoren huipulla. -Vanhan metsän retki järjestettiin, yleisön pyynnöstä, Multian Joensuonkankaan aarnimetsään. Polun päätä vartioi vihainen viirupöllö. Pääsimme kuitenkin vammoitta pöllön ohi. -Taivaanrantoja tiirailtiin Haapamäen Koivumäestä. Tihkusateen raosta nähtiin Ähtärin Isomäen maston valotkin. -KESÄKUUSSA lähiluontoretki suuntautui Keuruun keskustan Kurkisaaren ulkoilualueelle ja -poluille. Alue on saatu hienoon kuntoon siltoineen, uimarantoineen ja kuntoiluvälineineen. -Yölaulajalinturetki Liukkoon, Kaakkokankaalle ja Manniskylään onnistui hienosti. Viitakerttuset ja satakieli sekä kehrääjä lauloivat kovasti. -Luonnonkukkien päivänä ihailimme Haapamäen tähtitalvikkeja sekä Simsiön pussikämmekköjä. -Kesäyön retkellä näimme mitä kauneimman auringonlaskun Pihlajaveden Rekolanmäeltä. Söimme metsämansikoita ja uimme Pihlaisselän lämpimässä vedessä.
17 -HEINÄKUUSSA luonnonkukkaretkellä löysimme Lautaperän kateissa olleet kirkiruohot. Hirvon hirvenkellot eivät vielä kukkineet. -Kesäretki suunnattiin Asikkalan Pulkkilanharjulle, Sysmään ja Korpilahden Kärkistensalmelle. Harjulla kävelimme luontopolun ja salmessa uimme. Sysmästä löysimme tunnelmallisen ja makoisan kahvilan vanhan meijerin asuntolan tiloista. -ELOKUUSSA teimme lepakkoretken uuden detektorimme kanssa Virtalan ja Järvenpäänkoskille Lihjamolle. Laite toimi hyvin. Laitteen naksutusten lisäksi näimme vesisiippoja siltojen alla. -Sieniretkellä Keuruun Ilovuoren sienisato todettiin hyväksi. Tätä kirjoitettaessa retkiä on vielä jäljellä. Hiljan päivän retki ja kolme linturetkeä syysmuuton tarkkailun merkeissä. Myös ensi vuoden suunnitelmia tehdään. Otan mielelläni ideoita mielenkiintoisista retkipaikoista. Vesiensuojelun teemavuosi Suomen luonnonsuojeluliitto on nimennyt ensi vuoden, 2012, erityisteemaksi vesiensuojelun. Tavoitteena on vesiluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen sekä ravinnepäästöjen vähentäminen. Teemoiksi nousevat mm. maankäytön ja vesiensuojelun yhteydet (mm. maatalous, metsätalous, kaivostoiminta) ja turvetuotannon vesistövaikutukset. Esille tulevat uhanalaiset rantaluontotyypit, lintuvedet, lähteet, purot niiden tila ja mahdolliset kunnostukset. Ehkä useammillakin järvillä kannattaisi ottaa mallia Pihlajavedellä sijaitsevan Martinjärven ranta-asukkaiden toiminnasta järvensä hyväksi.
18 Ensi vuosi on nimetty myös vapaaehtoistyön vuodeksi. Sitä taas ensi vuonnakin tarvitaan. Luonnonsuojeluyhdistys pyörii lähes pelkästään vapaaehtoistyön avulla. PS Vesiensuojelussa on Keuruullakin vielä paljon tekemistä. Tämä kuva avohakatusta luonnontilaisesta puronotkosta on otettu Keuruun Haapamäellä Kuva: Ari Aalto
19 Muuta Vaihtotori Haapamäellä, vanhainkoti Metsätähden yläpuolella, on edelleen auki lauantaisin klo 10 12, sopimuksen mukaan muulloinkin. Tiedustelut puh /Sulkava. Yhdistyksen jäseneksi pääsee ilmoittautumalla jollekin hallituksen jäsenelle, tai suoraan Luonnonsuojeluliittoon, joka hoitaa jäsenrekisterimme (sll.fi/lomakkeet/liity). Jäsenyysesitteitä on myös vaihtotorilla ja yhdistyksen tilaisuuksissa. Suomen Luonto-lehden tilauksen voi tehdä osoitteessa suomenluontolehti.fi. Kelyllä on omat hienot nettisivut osoitteessa sll.fi/keurusseutu. Ja Facebook istakin Kely löytyy. Keuruun lintuharrastajien havaintoja voi seurata internetissä BirdLife-Suomen Tiira-sivuilla. Jäsenkirjeen voi saada myös vain sähköisessä muodossa ilmoittautumalla Ari Aallolle Linnunpöntöt ovat nyt vähissä. Pitäisikö järjestää talkoot ja tehdä niitä? Vai tekisikö joku niitä isomman satsin pientä korvausta vastaan? Vai löytyisikö jostain peräti kaira, jolla niitä poraisi? Ideoita kaivataan. Viimeistään keväällä ihmiset niitä taas kyselee
20 Syyskokous Keurusseudun Luonnonystävät ry:n syyskokous pidetään perjantaina klo 18 ravintola Mirjamissa. Sääntömääräisissä asioissa pääosin suunnitellaan ensi vuoden toimintaa. Lopuksi katselemme taas luontokuvia. Kahvitkin tarjoillaan. Tervetuloa! Kirkiruohoniityn hoitotöissä loppukesällä Kuva: Ari Aalto
JÄSENKIRJE 2/06 Keurusseudun Luonnonystävät Ry
JÄSENKIRJE 2/06 Keurusseudun Luonnonystävät Ry Hyvät luonnonystävät, yksi helteinen kesä viuhahti taas ohi. Luonnonystävien toiminta jatkui tavanomaisen vilkkaana. Jouko ohjaili moninaisia retkiä eri puolille,
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
Lisätiedot8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN
8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN Matti Aalto 2005 Mitä on tehty? Vuodesta 1997 asti minulla veljieni kanssa on ollut 120-180 linnunpönttöä maastossa Keuruun seudulla. Pääosa pöntöistä on
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotKeurusseudun luonnonystävät
Keurusseudun luonnonystävät Jäsenkirje 1 / 2011 Erämaan tuntua Pihlajaveden Kivisuolla Kuva: Ari Aalto Luonnolla ei mene hyvin Haukat ovat yksi lajiryhmä, jota Keurusseudulla on seurattu ja tutkittu pitkään.
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotJÄSENKIRJE 1/2012. Keurusseudun Luonnonystävät ry. Yhdistyksemme netissä: www.sll.fi/keurusseutu Olemme myös Facebookissa!
JÄSENKIRJE 1/2012 Keurusseudun Luonnonystävät ry Yhdistyksemme netissä: www.sll.fi/keurusseutu Olemme myös Facebookissa! Luontoelämyksiä ei tarvitse kaukaa hakea Juuri tällä hetkellä (helmikuun alku) Keurusseudulla
LisätiedotKairankutsun luonto- ja linturetket
Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin
LisätiedotKeurusseudun Luonnonystävät ry
Keurusseudun Luonnonystävät ry Lahopuita Pyhä-Häkin kansallispuistossa, MS Jäsenkirje 2 / 2009 Hyvät luonnonystävät Kesä on taas ohi, hieno syksy meneillään ja talvi lähestymässä. Luonnonystävälle riittää
LisätiedotRantasalmenkierros 18-19.6 2012
Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden
LisätiedotKeurusseudun Luonnonystävät ry
Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1/ 2010 Hyvää alkanutta vuotta Edellinen vuosi, siis 2009, ei ollut luonnonsuojelun kannalta mitenkään hyvä. Varsinkin hallinnon puolella mentiin takapakkia: lopetettiin
LisätiedotVIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA
VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotMalmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta
Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotNuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin
Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin Oulunsalon kesänuokkari Oulunsalon nuorisotalolla järjestettiin 6. - 23.6.2016 klo 11-19 nuorisotalon avoimen toiminnan lisäksi kursseja ja kerhoja yhteistyössä
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotKeurusseudun Luonnonystävät ry
Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 2 / 2008 Kesän kuulumisia Kesä 2008 oli säiden puolesta vaihtelevainen. Sadekuuroja tuli lähes päivittäin, mutta välillä aurinkokin pilkahteli. Luonto sopeutui
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotJaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue
29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI
MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa 2008 2009 Matti Aalto Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto
LisätiedotMikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo
Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotRauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011
Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotKeurusseudun Luonnonystävät ry. Jäsenkirje 1 / 2009
Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1 / 2009 Kansikuvassa koskikara (kuva: Ari Aalto) Tulevan vuoden toiminnasta Keurusseudun luonnonystävien toiminta näyttäisi jatkuvan tänä vuonna suunnilleen entiseen
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotCARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotLEPAKOITA TARKKAILEMAAN!
Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10
SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotIlmoittaudu ja tule mukaan!
Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotRauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 2/2010
Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 2/2010 KeKe-, KaKa- vai ympäristökasvatusta? Aloitin juuri Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin edustajana Lounais- Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmässä.
LisätiedotSopiva paikka asuinrakentamiselle. Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) 2018
Sopiva paikka asuinrakentamiselle Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) Yleiskaavakyselyn tuloksia 2 (13) Sopiva paikka asuinrakentamiselle Vastaajien lukumäärä Yleiskaavakyselyn tuloksia 3 (13) Sopiva paikka
LisätiedotKiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotKorkeimmalle hallinto-oikeudelle
Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry Keurusseudun Luonnonystävät ry c/o Matti Aalto c/o Pertti Sulkava Samuli Rajantie 20 as 2 Lampilantie 8 42720 Keuruu 42800 Haapamäki puh. 040 574 3645 puh. 040
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry
To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotNokian Lintukoulun toiminta 2010
Nokian Lintukoulun toiminta 2010 Teksti ja kuvat: Anne Viitalaakso-Kaasalainen Tammi-helmikuu: Loppiaisena Nokian Puropuistossa ja keskustassa linturetkellä, osallistujia 9. Talvilintulaskennat: 3.1. Nokian
LisätiedotPORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015
Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
LisätiedotKajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0
Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotEsi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013
Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri
LisätiedotSohvalle vai lenkille?
Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 Aleksi Perkiö 8lk Isojoen Koulukolmio Sisällysluettelo Aleksi Perkiö, Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Mikä satuolento haluaisit olla?...4
Lisätiedot