JÄSENKIRJE 2/06 Keurusseudun Luonnonystävät Ry

Transkriptio

1 JÄSENKIRJE 2/06 Keurusseudun Luonnonystävät Ry

2 Hyvät luonnonystävät, yksi helteinen kesä viuhahti taas ohi. Luonnonystävien toiminta jatkui tavanomaisen vilkkaana. Jouko ohjaili moninaisia retkiä eri puolille, lähelle ja vähän kauemmaksikin. Riihon lastenleirillä oli yllin kyllin sekä lapsia että ohjaajia, ja kaikki tuntuivat viihtyvän. Niityt hoidettiin ainakin tämän kerran vielä pääosin YTY-töinä. Vähän niitä on käyty muutenkin perkailemassa. Lepakkokisa Suur-Keuruun kanssa onnistui hyvin. KeskiSuomen luonnonsuojelupiirin retkikokous pidettiin Virrankoskella Pihlajavedellä, jossa mukana oli myös Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Susiluoma. Erilaisia tutkimuksia ja seurantoja jatkettiin. Laskettiin perhosia, sammakoita ja lintuja sekä seurailtiin harvinaisia kasveja. Pönttömiehetkin olivat ahkerana. Varsinkin kottaraisen, tuulihaukan ja lepakon pönttöjä ollaan lisäämässä. Ja yritettiin vähän suojellakin, varsinkin vanhoja metsiä, vaihtelevin tuloksin. Muutamista kesän projekteista ohessa hieman enemmänkin. Syksy onkin sitten vähän rauhallisempaa aikaa. Syyskokous kuvaesityksineen pidetään klo 18 Kamanassa, jossa myöhemmin on tarkoitus järjestää vielä luontoiltakin ja luontoaiheinen valokuvanäyttely. Ja sitten taitaa olla jäljellä enää joulumyyjäiset. PS Lepakkokisa Yhdessä Suur-Keuruun kanssa järjestetty lepakkokysely tuotti runsaasti havaintoja ja tietoja Keurusseudun lepakoista. Niitä ilmoitettiin n. 70 eri alueelta, yhteensä pitkälti yli 100 yksilöä. Eniten nähtiin vesisiippoja (lentävät pitkin veden pintaa, usein siltojen alla), sitten viiksisiippoja ja vähiten pohjanlepakoita. Päivälepopaikkoja löytyi kymmenittäin, mutta talvipaikkoja ei paljastunut. Päiviään lepakot viettävät pääosin rakennusten ullakoiden kattorakenteissa. Kissa on lepakoiden pahin vihollinen.

3 Perhoslaskennat 2006 Haapamäen päiväperhoslaskennat sujuivat kesän poutaisina hellepäivinä mainiosti. Perhosia ei silti kertynyt juuri tavanomaista, keskimääräistä, enemmän. Yhteensä kirjattiin n perhosyksilöä, jotka edustivat 42 lajia. Viime vuosien tapaan pieni ruskea tesmaperhonen leputteli kesän runsaimmaksi lajiksi (linjalla laskettiin 374 yks.). Muut kymmenen runsaimman joukkoon mahtuneet lajit olivat lanttuperhonen (232), nokkosperhonen (181), loistokultasiipi (150), lauhahiipijä (142), piippopaksupää (137), hopeasinisiipi (91), niittyhopeatäplä (77), angervohopeatäplä (74) ja aurooraperhonen (60). Edellisestä kesästä runsastuivat selvähkösti lauhahiipijä, piippopaksupää, lanttuperhonen, loistokultasiipi, pikkukultasiipi, kangassinisiipi, juolukkasinisiipi, hopeasinisiipi ja angervohopeatäplä. Vastaavasti taas vähenivät suuret vaeltajat amiraali, ohdakeperhonen, neitoperhonen, kaaliperhonen ja naurisperhonen sekä muista sitruunaperhonen, hohtosinisiipi, nokkosperhonen, tesmaperhonen ja suonkeltaperhonen. Nokiperhonen kutakuinkin puuttui, mutta sehän lentääkin vain parittomina vuosina. Sen tilalla oli rämekylmänperhonen, joka lentää vain parillisina vuosina. Hiipijät (kelta- ja mustatäpläsellainen) näyttävät häviävän kokonaan, samoin ratamoverkkoperhonen ja virnaperhonen. Suruvaipallakin menee huonosti. Nokkosperhonen ehti tänä kesänä tuottaa yhden ylimääräisen sukupolven. Ensimmäiset lensivät keväällä, toiset keskikesällä ja viimeinen sukupolvi syksyllä. Normaalikesinä tämä viimeinen sukupolvi jää pois. Pikkukultasiipi on kaunis laji, joka on viime vuosina runsastunut alueellamme selvästi.

4 Muut seurannat Sammakoita, saukkoja, liito-oravia, kuukkeleita ym. seurailtiin edelleen, mutta niiden osalta ei mitään erikoisempaa ole kerrottavana. Haukan- ja pöllönpesiä etsittiin entistä enemmän ja myös löydettiin. Vielä keväällä myyrätilanne oli petojen kannalta monin paikoin hyvä, ja pesintä onnistui kohtalaisesti. Yölaulajaretkillä löytyi ruisrääkkiä ja satakieliä niukanlaisesti, luhtakerttusia runsaasti, sarvipöllöpoikueitakin useita, mutta kehrääjälintuja ei ainuttakaan. Tehtiin myös linjalaskentoja, atlasruutulaskentoja ja vesilintulaskentoja. Kaiken kaikkiaan Keuruun linnusto tunnetaan varmaan paremmin kuin minkään muun kunnan Suomessa. Muuta Vaihtotori Haapamäellä, Veturipuiston ja veturitallin vieressä, on edelleen auki lauantaisin klo 10 12, erikoistapauksissa muulloinkin. Tiedustelut puh /Raija Sulkava. Keuruulta on ilmestynyt hyvä retkeilykartta, josta löytyy runsaasti retkikohteita ja muita nähtävyyksiä. Sitä pitäisi löytyä mm. Kamanasta. Multialta vastaava ilmestyi hieman aikaisemmin. Tulossa värikäs lintutalvi Kaikki merkit viittaavat siihen, että ensi talvena lintuja on ihan eri tavalla kuin edellisenä. Pihlajanmarjoja on koko tasavallassa nyt todella paljon, joten niitä pitäisi riittää rastaille, tilhille, taviokuurnille ym. vähintään jouluun asti. Myös kuusissa on runsaasti käpyjä ja ilmeisesti myös siemeniä. Käpylintuja kilkattaakin jo vähän joka puolella, ja vuodenvaihteen jälkeenhän ne aloittavat jo kevätlaulunsa. Käpytikoillekin riittää nyt ruokaa. Lisäksi koivuillakin on ennätysmäinen siemenvuosi, mikä tietää talvimuonaa urpiaisille ja ehkä vihervarpusillekin. Toivotaan vielä jotain kivaa nakkeli- tai muuta vaellusta idästä. Pöllöjä ainakin saattaa vaeltaa, sillä myyräkannat ovat romahtaneet pääosassa Suomea.

5 Syyskokous Keurusseudun Luonnonystävien sääntömääräinen syyskokous pidetään Kamanassa klo 18. Kokouksen jälkeen Aallon veljesten kuvaesitys. Kahvitarjoilu. Retkillä koettua 2006 Kuluneena vuonna teimme parikymmentä luontoretkeä Keurusseudulle. Yksi retki tehtiin eteläisiin naapuripitäjiin ja kauimmaksi mentiin Hankoon saakka. Jokaiselle retkelle löytyi lähtijöitä jopa viime vuotta enemmän. Retkille lähtevistä on jo muodostunut vakioporukkakin kuuden hengen ryhmä hiihti kireässä pakkasessa perinteisen koskikarahiihdon Kotalasta Karansalmelle ja pari miestä hiihteli Pihlaisselän yläpuoliset kosket Liesjärvelle saakka. Koskikaroja oli peräti 24 yksilöä reittien varrella. Kovat pakkaset olivat jäädyttäneet sulapaikat pieniksi ja karat kerääntyivät niihin helposti laskettaviksi kuuntelimme pöllöjä Lankkuan ja Suojoen suunnalla. Kaksi puputtavaa helmipöllöä kruunasivat retken tiirailimme taivasta Riihossa ja Lihjamon Huutovuorella lintujen kevätmuuttoa tarkkaillen kiersimme vesilintujen suosimat sulapaikat Valkealahdessa ja Riitalahdella. Joutsenia nähtiin lähes 30 ja pari kevään ensimmäistä västäräkkiä ajelimme Multian Uitamonkoskelle josta kävelimme lumisohjossa Rympsylänkoskelle. Kovan talven jälkeen Rympsylä oli vielä umpijäässä. Metsiköstä löysimme kuitenkin hyvät papanamerkit liito-oravasta kävimme Lautaperän Notkolassa ihailemassa seudun suurinta pylväskatajaa sekä matkan varrella ollutta Keuruun suurinta luonnonvaraista metsälehmusta tutustuimme Keuruun uusimpaan lintutorniin Kömin Isorimpillä jonka vedenpintaa on nostettu lintuvesien parantamis-suunnitelmien mukaiseen korkeuteen. Paikalla olikin runsaasti joutsenia ja tukkasotkia vaelsimme susien polkua Roosinpohjan Limpsinginrotkolta Lintusyrjän harjulle. Tämän kymmenen kilometrin pituisen reitin alkumatka kulkee komeassa rotkossa josta polku kiipeää rotkon yläreunalle. Matka jatkuu Huhkojärven rantaan ja sen länsirantaa seuraten. komealle näköalapahdalle ja edelleen kesäasutuksia sivuten Lintusyrjän harjun laelle rämmimme risukoitten läpi Koivumäen perän Kivisuolle. Suo oli komea avosuo ja jäljistä päätellen hyvä teerien soidinpaikka. Samalla retkellä kävimme Heiluvaa kiveä heiluttamassa. Ja heiluihan se ajelimme Liesjärven pitkille mökittömille hiekkarannoille ja Sitkansola

6 nimiseen kalliorotkoon. Liesjärveä ihailimme vielä Mansikkamäen korkealta rinteeltä lähdimme vähän isommalla porukalla bussilla kohti Mänttää jossa kiersimme Mäntänvuoren luontopolkuja sekä kiipesimme vuoren uuteen komeaan näkötorniin josta näkyi Keuruulle saakka. Retki jatkui Vilppulaan ja Elämänmäen luonnonsuojelualueelle. Kiersimme sielläkin luontopolkuja, jotka olivat mäen jyrkillä rinteillä jylhässä kuusikossa. Kotimatkalla poikkesimme vielä Tammikoskella jossa oli vielä käytössä oleva vesivoimalla toimiva jauhomylly. Kotiin ajelimme upean Salussärkän kautta kiersimme Asunnanmäen vanhan kuusikon jossa on useita korkeita kekomuurahaispesiä kävimme yöretkellä bongaamassa Tiusalan satakielet ja Haapamäen ruisrääkän tiirailimme taivaanrantoja Lautaperän Ison Virkamäen juuri hakatulta laelta. Näköalat olivat todella laajat aina Petäjävettä ja Koskenpäätä myöten. -9,6. teimme lähiretken Yliahon Ilovuoren poluille. Näimme mm. komeita tervaskantoja ja tervahaudan tutustuimme luonnonkukkiin Pohjolanmäen museotalolla ja Vuorelan niityllä perintenen kesäyönretki suuntautui Lihjamon Huutovuorelle jossa auringonlasku olikin upea perhosretki suuntautui taas Haapamäelle jossa pienimmät osanottajamme haavivat innolla perhosia Riston ja Arin tunnistettaviksi. Poikasiaan ruokkiva viitakerttunen oli kuitenkin retken merkittävin löytö tilasimme bussin ja lähdimme Hankoon tutustumaan etelärannikon merimaisemiin ja luontoon. Seppäsen Paavon opastuksella ihailimme merta Högholmenin kallioilta ja hiekkarannalta merikasveja. Tutustuimme rantaelämään kaupungin purjelaivasatamassa ja kiersimme myös kaupungin länsisataman puolen teimme geologisen retken Uuranjärven Pöytäkivelle ja Ison Kivijärven hiidenkirnulle jonka luona rantakalliot ovat muutenkin jääkauden erikoisiksi kovertamia. -Syksyn bussiretki suuntautui ruska-aikaan Kuhmoisten Isojärven kansallispuistoon. Retkellä havaittiin muun muassa voimakasta itäisten hanhien muuttoa. -Tämän kirjoittamisen jälkeen retkeilemme vielä sienimetsissä ja hiljaisuutta etsimässä sekä katsastamassa lintujen syysmuuttoa. Jouko Pihlainen

7 KEURUSSEUDUN LUONTOILTA Tiistaina klo KAMANAN yläaulassa. Tilaisuuden järjestää Keurusseudun Luonnonystävät Juontajana Jouko Pihlainen Raati: Jukka Pulkkinen (Keuruun kalastusalueen isännöitsijä): Kalat. Jari Päivärinta (karhututkija): Suurpedot Pertti Sulkava (biologi): Linnut, kasvit, hyönteiset Risto Sulkava (biologi): Linnut, nisäkkäät Tilaisuuden aloittaa klo seinäjokelainen luontokuvaaja Jouni Haapoja avaamalla Kamanan yläaulassa olevan valokuvanäyttelyn jossa aiheena on "Ihmisen katoava luontosuhde. Klo on vielä mahdollisuus käyttää ravintolapalveluja kahviossa joka suljetaan klo (kahvin voi tuoda yläkertaan). Luontoilta alkaa klo ja päättyy klo Toivomme erikoisesti kysymyksiä paikallisesta luonnosta. Myös näytteitä voi tuoda. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Keurusseudun Luonnonystävät ry.

8 Lauantaina 30.9 saatiin Keurusseudulla ihastella voimakasta siperialaisten hanhien muuttoa. Keurusselän Kaukasessa laskettiin päivän aikana yli 4000 muuttavaa metsä-, tundra- ja valkoposkihanhea. Hyvänä pihlajanmarjavuotena palokärkikin innostuu marjastamaan