Keurusseudun Luonnonystävät ry

Transkriptio

1 Jäsenkirje 1/2014 Keurusseudun Luonnonystävät ry

2 Puheenjohtajan turinoita Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin. Toivottavasti se on kaikilla alkanut hyvin tai ainakin mukiinmenevästi. Ja toivottavasti vuosi jatkuukin suotuisissa merkeissä. Keurusseudun luonnonystävät (KeLy) on kaavaillut tälle vuodelle aika lailla samantapaista toimintaa kuin edellisinäkin vuosina. Tarjolla on runsaasti retkiä, talkoita niityillä ja soilla, metsien ja soiden suojelua, tornikisoja, lastenleiriä, vaihtotoria, erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, jäsenkirjeitä, seurantaa ja tutkimusta, lausuntoja ja valituksia. Toiminnoissa on ollut mukana ihmisiä ihan mukavasti, mutta enemmänkin mahtuisi. Rohkeasti vaan mukaan, ja uusiakin ideoita saa esittää, varsinkin jos on itse valmis viemään esittämäänsä asiaa eteenpäin. Mutta tärkeitä ovat myös kannattajajäsenet, jotka tukevat ja kannustavat toimintaamme vain pysymällä yhdistyksemme jäseninä. Tuolla jäsenmaksulla on luonnon ja Suomen hyvinvoinnille suurempi merkitys kuin moni arvaakaan. PS Ketojen ja niittyjen hoitaminen auttaa mm. kaunista pikkukultasiipeä. Kuva: Ari Aalto.

3 Keurusseudun Luonnonystävien retket ja tapahtumat ) = Haapamäen Suojan kautta -25. tai la-su pihabongaus Havaintoaika yksi tunti. Bird Life la tai su klo 8-16 koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski-Liesjärvi (SSLTY). Ilmoittautuminen *** 1) la Pöllöretki * su Joutsenretki* pe Koskiretki. Liesjärven myllykoski* 1) pe Suurien puitten retki. Letonmäen jättihaapa * 1) la Lintujen kevätmuuton havainnointia. Riiho ja Manniskylä (SSLTY) Ilmoittaudu * Varapäivä su pe Lintutorniretki.Heinä-Valkeisen torni * 1) pe Turvesuoretki.Keuruu, Heposuo. ** la "Tornien taisto" Lintutornien välinen lajikisa * (SSLTY) Ilmoittaudu su Susivaellus Limpsingin rotko - Huhkojärvi. *** Ilmoittaudu pe "Valkeisretki" Valkeajärven Valkeislammit* 1) pe Vanhan metsän retki Väärisjoen suojelumetsä Riiho* 1) la Kevätretki linja-autolla Soinin Matosuolle. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö.** Hieno suo, paljon lintuja, pitkospuita, tulipaikka pe Taivaanrantojen tiirailua Simsiön Kalikkamäki* pe Lähiluontoretki Otavan metsä* pe Yölaulajalinturetki* su Luonnonkukkien päivä. Haapamäen niityt* ma-ti kesäyön retki Liukon Ilovuori Uinti ja makkaranpaisto Nenistönniemessä** pe-ma Lasten luontoleiri Riihossa la Kesäretki Kokkolan Tankarin saarelle.*** Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö su Luonnonkukkaretki * su Perhosretki Haapamäelle ** 1)

4 ti Luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin pe Lepakkoretki Asunnan Välijoelle* la-su 8-16 Suotalkoot Koivumäen perällä*** 1) pe Sieniretki** -6.9 la Lintutornikisa* (SSLTY) Ilmoittaudu* la Lintujen syysmuuton havainnointia (SSLTY) ilmoittaudu.? ** to Geologinen retki Keuruun kalliolouhoksille Keurusseudun kivipiirin kanssa** la Syysretki mahd. Luonnonperintösäätiön suojelualueille Metsäpirtti Uurainen ja Mörkökorpi Saarijärvi..** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö ke Hiljan päivän retki johonkin erämaahan jossa kuunnellaan hiljaisuutta puoli tuntia* Lähdöt Suojalta ja Keuruun linja-autoasemalta.* la Vesilintujen muuton tarkkailua Kaukasesta. Lämmintä ylle ** su Karpaloretki *** la-su joutsenbongaus. BirdLife * SSLTY= Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. Lisätiedot retkistä: Jouko Pihlainen ja Pertti Sulkava Retkien vaativuusaste merkitty tähdillä. *=helppo, **=normaalikuntoisille ja ***=vaativa. Lähdöt kimppakyydein Keuruun matkahuollosta, ellei toisin mainita. Retkien järjestämistä, leiritoimintaa ja ympäristön hoitotöitä tukee Keuruun kaupunki. TERVETULOA MUKAAN NÄKEMÄÄN, KOKEMAAN JA OPPIMAAN LUONTOA! Retkiohjelma on myös nettisivuillamme osoitteessa

5 Luonnonsuojeluliiton painopistealueita Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) kiinnittää tänä vuonna erityistä huomiota alla lueteltuihin asioihin. KeLykin huomioi niitä mahdollisuuksien mukaan. 1. Soidensuojelun täydennysohjelma. Meneillään on valtakunnallinen prosessi, jossa pyritään täydentämään aikaisempaa soidensuojelua erityisesti lisäämällä suojelun piiriin harvinaisempia, uhanalaisia suotyyppejä kuten korpia sekä lajistollisesti merkittäviä soita. 2. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuisesti vakava ja monimuotoinen ongelma, johon kuitenkin jokainen voi osaltaan vähän vaikuttaa, esim. kauppareissulla. 3. Tolkkua kaivostoimintaan. Ehkä Talvivaarakin omalta osaltaan herättää suomalaiset vähän miettimään. Keski-Suomessakin on jo valtavia ulkomaalaisten malmivaltauksia. Tarvitaan enemmän harkintaa ja sääntelyä kaivamiseen. 4. Näkymätön lainsäädäntö- ym. vaikutustyö (lobbaus) näkyvämmäksi. Luontojärjestöt tekevät valtavasti työtä erilaisissa valiokunnissa, työryhmissä, lautakunnissa ja muissa suunnitteluissa. Ilman tätä toimintaa moni asia olisi luonnon (ja monesti ihmisenkin) kannalta paljon huonommin. 5. Ympäristörikokset. Luonnossa tapahtuu monenlaista negatiivistakin, tuhoa, saastuttamista, roskaamista, häirintää. Moni toiminta on jo laillakin kielletty. Liian usein selvätkin lain rikkomukset jäävät kuitenkin rankaisematta. Jos havaitset epäilyttävää toimintaa, tuo se esille, kerro poliisille tai vaikka luonnonystäville. PS Leudot talvet luovat uusia loppiaisenviettomahdollisuuksia. Kuva Kolhon Ukonselän Selkisaaresta Kuva: Ari Aalto

6 Kuukkelin sukupuuttovelka Syksyllä 2013 etsimme Keuruun ja Multian alueelta taas kuukkeleita. Etsintä tapahtuu siten, että sopivantuntuiseen sakeaan kuusikkoon viedään katiskaverkosta tehty kassi, jossa on leipää ja rasvaa. Ehkä viikon päästä käydään katsomassa, kelpaako ruoka. Riistakamerat osoittautuivat hyviksi tarkkailijoiksi syöteillä. Ne ottavat valokuvan jokaisesta paikalla liikahtaneesta ruokavieraasta. Eniten ruokinnoilla kävi närhiä ja talitiaisia, mutta myös muita tiaisia, näätä, harmaapäätikka, käpytikka, kuukkeli, orava ja myyrä. Kuukkeleita löytyi Keuruun ja Multian alueelta ilahduttavan monesta metsästä, mutta melkein aina vain yksi: 1 (Karimo)+1 (Sälli)+1 (Liesjärvi)+1 (Haapamäki)+1 (Heinäperä)+1 (Karhila)+ 2 (Sipilä). Monet noista yksinäisistä ovat olleet yksinäisiä jo vuosikausia. Kyseessä on tyypillinen sukupuuttovelkatilanne. Kuukkeli voi elää kymmenenkin vuotta, mutta kun nämä yksinäiset kuolevat, tarina päättyy. Uusia ei synny. Monien muiden lajien tapaan kuukkeli ei pärjää nykyisissä metsissä. Tilanne on vähän sama kuin amerikkalaisella muuttokyyhkyllä tasan 100 vuotta sitten; laji ei ollut lopullisesti hävinnyt, koska yksi yksilö oli vielä elossa, Cincinnatin eläintarhan häkissä. PS Kuukkeliin ei Keurusseudulla enää juuri sattumalta törmää, mutta kuluvana talvena monet ovat saattaneet ihmetellä kelon tai kuusen latvassa jököttävää hiiripöllöä. Laji on seudulla harvinainen, mutta syksyllä 2013 poikkeuksellisen runsaasti venäläisiä hiiripöllöjä vaelsi Suomeen ravinnon perässä. Useimmista pöllöistä poiketen hiiripöllö on päiväaktiivinen ja istuu usein hyvin näkösällä. Tämä pöllö on kuvattu Haapamäellä kännykkäkameralla kiikarin läpi. Kuva: Ari Aalto.

7 Tämä talvi ja riekko Viime talvena ihailimme mahtavaa lumimaisemaa, joulukuulta maaliskuulle. Nyt on vastakohtainen tilanne, tammikuukin on vielä lähes lumeton. Se tuottaa monenlaisia ongelmia luonnolle. Suurimmissa vaikeuksissa ovat olleet talven ajaksi valkoisiksi muuttuvat eläimet. Metsäjänikset, riekot, kärpät ja lumikot loistavat kuin mainosvalot mustassa maisemassa. Nälkäiset pöllöt ja haukat näkevät ne jo kaukaa. Ainakin osittain viime aikojen pitkien lumettomien syksyjen vuoksi sekä metsäjänis että riekko ovatkin vähentyneet, jopa niin paljon, että ne ovat joutuneet uhanalaisuusselvityksiin, ainakin silmälläpidettäviksi. Kärppien ja lumikoiden tilannetta ei kukaan taida seurata. Riekko on Keski-Suomessa harvinainen ja uhanalainen laji, jonka elinmahdollisuuksia on lumettomuuden lisäksi vähentänyt sopivien elinympäristöjen eli soiden väheneminen. Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri onkin julistanut tämän vuoden lajiksi riekon. Tarkoitus on selvittää riekon tilannetta, ja kaavailla olisiko jotain tehtävissä. Näyttää esim. siltä, että riekot aika herkästi palaavat suolle, jota on palautettu kohti luonnontilaa tukkimalla ojia ja vähentämällä puustoa. Riistabiologi Pekka Helle kertoo kiinnostuneille riekon nykytilanteesta luonnonsuojelupiirin kevätkokouksen yhteydessä Jyväskylässä klo 18. Lumettomuus aiheuttaa monia muitakin ongelmia luonnossa. Lumi suojaa tehokkaasti kasveja ja eläimiä pakkaselta. Lumisuojaa hyödyntävät myös kanalinnut (teeri, riekko, pyy) kiepeissään. Myyrät ovat lumen alla paremmassa suojassa pedoilta. Tänä talvena pöllöt, mm. hiiripöllöt, ovat löytäneet helposti saalista. PS Kamppailu rannoista jatkuu KeLy on vuosien varrella laatinut kymmeniä lausuntoja ja valituksia rantojen rakentamisesta ja muusta mylläämisestä. Ja uusia rantakaavoja ja niiden täydennyksiä ja tiivistyksiä on kaiken aikaa vireillä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että koko Keuruun talous ja tulevaisuus riippuu tästä rantarakentamisbuumista. Päällimmäisenä on nyt Lomahotellin seudun rannat ja erityisesti Sikoniemen seutu. Sekin haluttaisiin pökätä täyteen uusia huviloita. KeLy on johdonmukaisesti sitä mieltä, että jossain pitäisi säilyä yhtenäisiä vapaita rantoja, ulkoilijoiden ja retkeilijöiden iloksi sekä luonnon hyväksi. Monet vesieläimet, mm. melkein kaikki linnut, nousevat rannalle pesimään, ja monet pääosin maalla elävät lajitkin tarvitsevat vettä. Mutta yhä useammin etenkin kovapohjaisella rannalla niillä on vastassa savuava sauna, haukkuva koira tai suojattomaksi raivattu tasainen kenttä. PS

8 Lasten luontoleiri 7-12 vuotiaille (s ) järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa (pe-ma). Leirin hinta on 95 /leiriläinen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 75. Sis. ruuat, sisämajoituksen ja vakuutuksen sekä tietenkin monipuolista tutustumista kesäiseen luontoon asiantuntevien ohjaajien opastamana. Leirillä tutkitaan luontoa, retkeillään, leikitään, uidaan, saunotaan, askarrellaan ja ennen kaikkea nautitaan kesästä ja leirielämästä. Retkiä tehdään myös polkupyörillä. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto tai Henna Soini Nuorten retkiluontoleiri (2000 syntyneistä alkaen) järjestetään kesäkuun alussa soutu/-melontavaelluksena. Ajankohta on vielä avoin (kuitenkin pe-su). Katso tarkemmat tiedot keväämmällä nettisivuiltamme tai ilmoita kiinnostuksesi, niin kerromme kun tiedot varmistuvat. Retkellä yövymme teltoissa. Leppoisan retkeilyn lomassa tutustutaan matkan luontokohteisiin osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin hinta on 0, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Retkeilyvarusteita saa tarvittaessa lainaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Matti Aalto Ohjaajaksi luontoleirille? Onko sinulla halukkuutta tulla ohjaajaksi lasten luontoleirille? Ohjaaja ei tarvitse erityisiä luontoon liittyviä taitoja, vaikka ne eduksi ovatkin. Riittää, kun osaa toimia lasten kanssa ja sehän onnistuu varmasti esim. leiriläisen vanhemmilta. Ohjaajat ovat perinteisesti toimineet ruokapalkalla, mahdolliset kulut korvataan. Kysy lisätietoja Matti Aallolta

9 Keuruun isoja kaloja 1950-luvulla Jussi Rainio kirjoitti huhtikuulla 1957 Suur-Keuruun sanomissa jutun Keuruun suurimmista kaloista. 'Nimittäin niistä, jotka on saatu veneeseen saakka'. Keuruun suurin kala on ollut pitkäkuonoinen, vihertäväsuomuinen peto, hauki. Kalle Koskinen sai Tuulisaaren luota kesällä 1912 yksilön, joka painoi 24 kg. Ikää sillä oli 33 v., pituutta 136 cm ja ympärysmitta oli 65 cm. Lohet voisivat olla isoja, mutta ne ovat Keuruun vesistöissä harvinaisia; suurin järvilohi on painanut 8,5 kg. Ruskehtava limainen made voisi myös olla iso, mutta rutto hävitti ne Keuruulta, eikä uusi polvi ole ehtinyt vielä kovin suureksi. Leveän, säikkyvän, mutta hyvänmakuisen, lahnan kannat ovat viime vuosina pienentyneet. Suurimmat ovat painaneet 3-3,5 kg. Siikoja on Keuruulla edelleen vähän, vaikka niitä on tänne istutettukin. Suurin lienee ollut vähän yli 50 cm. Arka, vilkasliikkeinen, mutta varovainen säynävä on myös täällä vähälukuinen. Suurimmat ovat painaneet pari kiloa. Särki on ruotoinen punasilmä, mutta hyvä suolakala. Keurusselässä ne ovat pieniä (15 20 cm), mutta Liesjärvessä ja Uuranjärvessä suuria. Arka kyrmyniska peto, ahven, on maukas onkikala. Suurimmat ovat painaneet 3 kg. Yhä vielä saadaan Keurusselästä muikkujakin, useimmiten nuotalla. Liukon Muikkuniemen apajasta saatiin kerran 115 kg yhdellä nuotalla. Pieni pitkä hopeakylki, kuore, on pienimpiä syötäviä kaloja. Ruutana kasvaa järvessä jopa 2 kg:n painoiseksi, mutta jää pienemmäksi mutalammikoissa. Pitkä käärmemäinen ankerias elää harvinaisena Keurusselässäkin. Suurimmat ovat painaneet 1,5 kg. Ja kalahan se on kiiskikin, ja olisihan niitä kivien koloissa eräitä muitakin. Edellä olevat tiedot perustuvat suureksi osaksi keskusteluihini asessori Sarkkila-vainaan kanssa. Aika hyvä kalakatsaus. Lohet ja taimenet eivät ole olleet oikein hallinnassa. Salakka on unohtunut kokoaan; pasuria ei luultavasti asessorikaan erottanut lahnasta. Sulkavaa ja sorvaa ei ehkä ole silloin ollutkaan. PS

10 Palkittuja KeLy myönsi syyskokouksessaan vuoden 2013 ympäristöpalkinnot Jukka Pulkkiselle ja Jaakko Koppiselle ansiokkaasta työstä Keurusseudun vesistöjen ja suoluonnon puolesta. Pääroolissa ovat olleet turpeenkaivuualueet, joilta valuu vesistöihin turvemössöä, humusta ym. paljon enemmän kuin on luultu. Koppisen tutkimukset ja laskelmat turvesoiden todellisista humusvuodoista ovat jo vaikuttaneet lupien myöntämiseen koko valtakunnan tasolla. Pulkkinen on Keuruun kalastusalueen isännöitsijänä ollut laatimassa lukuisia erittäin perusteellisia ja asiantuntevia lausuntoja ja valituksia turvesoiden lupaprosesseissa, eikä tuloksetta. Keurusseudullakin on jo useita turpeenkaivuulupia evätty joko kokonaan tai ainakin osittain. Tapani Asunta ja Raimo Kekälinen saivat hopeiset ansiomerkit pitkäaikaisesta toiminnasta luonnon hyväksi. He ovat olleet mukana KeLy:n hallituksessa yli 20 vuotta ja muutenkin toimineet ansiokkaasti luonnon ja luonnonsuojelun merkeissä. Tapani on mm. rauhoittanut metsiään, hoidellut niittyjä ja seurannut harvinaisten kasvien esiintymiä. Raimo on toimissaan monin tavoin huomioinut luontoa, ja keksinyt kivoja ideoita, mm. rakentanut pihassaan mielenkiintoisen suojatien muurahaisille. Pertti Sulkava sai joulukuussa 2013 Luonnonsuojeluliiton elämäntyöpalkinnon. Liiton 75- vuotisjuhlan kunniaksi palkinto myönnettiin kymmenkunnalle eri puolilta Suomea kotoisin olevalle henkilölle, jotka ovat vuosikymmenien ajan olleet aktiivisesti mukana luonnonsuojelutoiminnoissa. Pikkutikka kiittää palkittuja ja kaikkia muitakin luonnon ystäviä! (Erityiskiitos Sinulle, joka säästät lahoavan lehtipuun ja siinä mönkivät herkulliset toukat). Kuva: Ari Aalto

11 Lyhyesti Jäsenkirjeen saa myös sähköpostitse ilmoittautumalla osoitteella Sähköinen viesti säästää yhdistyksen varoja, työtä ja luontoa. Sähköisessä versiossa on värikuvat! =) Vaihtotori on edelleen avoinna lauantaisin klo Haapamäellä, Lääkärintien yläpäässä (rivitalossa). Sinne saa tuoda ja sieltä viedä kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa. Eikä maksa mitään. Sopimuksen mukaan voi käydä muinakin aikoina (puh /Sulkava). Eniten on tarjolla vaatteita ja kirjoja, mutta monenlaista muutakin tavaraa. Yhdistyksemme nettisivuilla on ajankohtaista (ja vähän vanhempaakin) tietoa yhdistyksen asioista, mm. tapahtumista ( Olemme myös Facebookissa. Yhdistyksemme ottaa vastaan myös lahjoituksia. Tilimme numero on Jäseneksi pääsee ehkä helpoiten osoitteessa eli Luonnonsuojeluliiton sivujen kautta. Voit myös ilmoittautua esim. jollekulle hallituksemme jäsenelle. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin sääntömääräinen kevätkokous on Jyväskylän kaupunginkirjastolla klo Klo 18 samassa paikassa riistabiologi Pekka Helle esitelmöi riekoista. Lumivalkea riekkokoiras ja keväisen hangen kimallus on vaikuttava näky. Kuva: Ari Aalto

12 Multian kaunis Kurenkoski raiskiona Olen koko 2000-luvun käynyt talvisin, lokakuulta huhtikuulle, kaksi kertaa kuukaudessa laskemassa koskikarat Kurenkoskelta. Kosken arvoa nostaa se, että koskikara on pesinyt tällä koskella kuusi kertaa vv Koskikaran pesintöjä ei ole näin montaa muualla Keski-Suomessa. Talvehtivia koskikaroja koskella voi parhaimmillaan olla kahdeksankin yksilöä, mikä tekee koskesta yhden parhaimmista koskikarakoskista. Koski on/oli Multian yksi kauneimmista matkailukohteista, komean ja kauniin puustonsa ansiosta. Kanjonissaan koski kuohui komeitten kuusien suojassa ja osittain oksien alla. Taimenet viihtyivät hyvin varjoissa. Kuusten varjon ansiosta kosken kivet ja kalliot ovat kauniin sammaleen peitossa. Talvella könkään yli kaartuvat lehtipuut peittyivät valokuvaajia ihastuttavaan huurteeseen. Könkään jäätyessä saukot käyttivät jäärinnettä laskettelupaikkanaan koin yllätyksen, kun koko puolikilometrisen koskialueen itäranta vesirajaa myöten oli raiskattu "metsänhoidollisella" hakkuulla. Kaikki isot puut olivat pinossa ja pienemmät energiapuukasassa. Jäljellä oli vielä polven korkeudelle risuja. Pensaat oli katkottu puolimetrisiin kantoihin. Matkailijoitten suosima laavu oli risukasojen ympäröimänä. Alue olisi ollut ehdottomasti suojelun arvoinen, mutta kuka olisi uskonut, että tämänkaltainen luontokohde tuhotaan. Jouko Pihlainen Kurenkosken kuohuja ennen rantametsän avohakkuuta. Kuva: Jouko Pihlainen

13 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry. TOIMINTAKERTOMUS v (38-s toimintavuosi) Hallitus ja toimihenkilöt v Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hallituksen varajäsenet Sihteeri Taloudenhoitaja Toiminnantarkastajat Varatoiminnantarkastajat: Pertti Sulkava Hely Ikäheimonen Tapani Asunta, Ari Aalto, Matti Aalto, Juhani Kiltinen Raimo Kekälinen ja Hely Ikäheimonen Roope Ruokonen, Jouko Laine ja Ritva Iwanow Jouko Pihlainen Pertti Ikäheimonen Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Luonnonsuojelu: Ari Aalto Retket: Jouko Pihlainen, varalla Juhani Kiltinen Tiedotus: Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Kotisivut ja Facebook: Matti Aalto Jäsenkirjeet: Ari Aalto Vaihtotori: Raija Sulkava Leikekirja: Anitta Palomäki Nuoriso: Henna Soini ja Matti Aalto Niityt: Tapani Asunta ja Matti Aalto Multia: Raimo Kekälinen Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä yhdistyksestämme toimivat edelleen puheenjohtajana Matti Aalto, hallituksen jäsenenä Jouko Pihlainen sekä varajäseninä Pertti ja Risto Sulkava. Risto Sulkava jatkaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana ja Ari Aalto aloitti hallituksen jäsenenä vuoden 2013 alusta lukien. Hallitus kokoontui 10 kertaa kuluneen vuoden aikana. Jäsenkirjeitä lähetettiin kuluneena vuonna kaksi. Yhdistyksemme nettisivuja päivitettiin säännöllisesti. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Keuruulla, Kimarassa. Sääntömääräisten asioitten lisäksi Pertti Sulkava näytti dioja Keuruun soista. Syyskokous oli Keuruulla Kimarassa. Ohjelmana oli Ari Aallon luontokuvaesitys.

14 Toiminta ja yhteistyö v Olemme järjestäneet 25 retkeä, joihin osallistui n.100 osanottajaa, tapahtumia järjestettiin 18 (lintujen muuton tarkkailua, lasten luontoleiri, luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla (Keurusselän Seuran kanssa), ketotalkoita, soiden ennallistamisia, myyjäiset, pikkujoulut jne) n. 235 osallistujaa. Lintutapahtumat järjestettiin yhteistyössä Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa (lintulaskennat, seurannat, tornikisat ym). Keväinen linja-autoretki suuntautui Seitsemisen kansallispuistoon yhteistyössä Keuruun Ladun kanssa. Syysretkellä kohteina olivat Petäjäveden Tampinkierros ja Jämsän Rasuanniemi. Kesäretki tehtiin Repoveden kansallispuistoon. Riihon lastenleirillä oli lapsia 24 ja ohjaajia 6. Keuruun kaupunki on tukenut retki- ja leiritoimintaa, sekä niittyjen ja ketojen hoitoa ostopalvelusopimuksella. Vaihtotori on toiminut vilkkaasti Keuruun Vanhaintukisäätiön rivitalossa Haapamäellä. Osallistuimme Luonto- ja ympäristöviikkoon kirjastoissa ja muihin SLL:n vuoden teemoihin ja tapahtumiin, sekä järjestöjen joulumyyjäisiin. Ketoja on hoidettu Pertti Sulkavan johdolla Haapamäen asemalla, Pohjolan museotalolla, Hirvikylän niityllä ja Vuorelan kedolla, Multian Likolan peltoniityllä, Petäisellä, Asemalammella, ja Seinäjoen-, Porin ja Tampereen ratojen varrella. VR rahoitti Haapamäen asemaniityn hoitotöitä. Työapua ketojen hoitoon on saatu Lape-työryhmältä. Kesätyökampanjan kautta kahdeksi viikoksi palkkaamamme kaksi nuorta hoitivat niittyjä, ennallistivat soita ja tekivät linnunpönttöjä. Hirvon ja Heinäsen hirvenkellokasvustot hoidettiin. UPM:n omistamaa Koivumäenperän Kaikusuota ennallistettiin kahden päivän talkoilla. Osallistuimme myös Roosinpohjan Ukonpuron (taimenpuron) kunnostustalkoisiin. Annoimme vuoden 2013 Ympäristöpalkinnot Jukka Pulkkiselle ja Jaakko Koppiselle tuloksellisesta työstä Keurusseudun vesistöjen ja soiden hyväksi. Tapani Asunta ja Juhani Kiltinen saivat Luonnonsuojeluliiton hopeisen ansiomerkin pitkäaikaisesta toiminnasta luonnon hyväksi. Pertti Sulkavalle Luonnonsuojeluliitto myönsi elämäntyöpalkinnon. Ari Aalto toimi aktiivisesti METSO -metsiensuojeluohjelman kohteiden etsinnässä ja suojelussa tehden yhteistyötä metsänomistajien ja ELY-keskuksen kanssa. Soidensuojelun täydennysohjelmaan liittyen teimme maastokartoituksia ja pidimme yhteyttä ELYkeskukseen. Lausunnoissamme olemme vastustaneet turvetuotannon tuloa uusille soille seudullamme. Keuruun ja Multian yleis- ja asema- ja rantakaavoituksiin annoimme useita lausuntoja. Lisäksi myimme luontotietoja kaavoitusten luontoselvityksiä varten.

15 Luonnon ja ympäristönsuojelu sekä tutkimus ovat olleet vahvasti toiminnassamme mukana. Mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, liito-oravien, metsäsopulien, sammakoitten, lepakoitten ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä mm. syksyllä valmistuneen Maakunnallisesti tärkeät lintualueet- hankkeen tiimoilta ( Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti Suur-Keuruu paikallislehdessä, jonka kanssa myös keräsimme havaintoja selkälokista. Jäsenmäärämme on nyt 204 maksanutta jäsentä. Jäsenmäärämme kasvoi kahdeksalla henkilöllä edellisvuodesta. Yhdistyksen taloudessa toimintavuosi 2013 oli ylijäämäinen (753,59e). Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Jouko Pihlainen, sihteeri Yhdistyksen taloudellinen tilanne on selvästi vakaampi kuin Kolhon Käkijärven poltettu lintutorni. Kuva: Ari Aalto

16 Keurusseudun Luonnonystävät ry:n sääntöjen määräämä kevätkokous pidetään Keuruulla Kimarassa perjantaina klo 18. Kokouksen jälkeen (n.18.30) tarjotaan kahvit/teet. Tervetuloa! Luontokuvailta! Kevätkokouksemme jälkeen, perjantaina klo 19, luontokuvaaja Eero Heinonen Virroilta näyttää hienon sarjan luontokuvia, susista perhosiin. Luvassa on upea kuvakavalkadi mitä erilaisimmista luonnonilmiöistä. Joukossa on hurjat kuvat vapaista susista (otettu Virroilla), mutta myös muista nisäkkäistä, linnuista, perhosista ja kasveista. Nyt kannattaa ehdottomasti lähteä luontokuvailtaan, ja ottaa pari naapuriakin mukaan. Tilaisuus on siis Kimarassa, ja se on ilmainen myös kaikille ei-jäsenille! Tervetuloa! Tämäkin susi poseeraa Eero Heinosen kuvaesityksessä. Kuva: Eero Heinonen.