Keurusseudun Luonnonystävät ry. Jäsenkirje 1 /2008

Transkriptio

1 Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1 /2008

2 Hyvät luonnonystävät Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Alkuvuosinaan se oli nimeltään Suomen Luonnonsuojeluyhdistys. Se perustettiin juuri sotavuosien alla, ja alkuvuodet olivatkin melko sekavia, mutta kun 1940-luvulla päästiin vähitellen hyvään vauhtiin, alkoi tuloksiakin tulla. Suomen Luonto-lehteäkin alettiin julkaista jo 1940, aluksi kerran vuodessa ilmestyvinä vuosikirjoina. Yhdistyksen alkuaikojen voimahahmoja olivat mm. professorit Niilo Söyrinki ja Reino Kalliola. Yhdistys oli alusta alkaen mukana mielipiteiden muokkaajana ja asiantuntijana lukemattomissa tilanteissa. Ja sama jatkuu edelleen. Luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin ja tärkein luonnonsuojelujärjestö. Jäseniä sillä on n Se muodostuu valtakunnan tason hallinnon ja toimiston lisäksi 15 luonnonsuojelupiiristä ja n. 200 paikallisyhdistyksestä. Meitä lähinnä toimivat Keski- Suomen piiri (n.1500 jäsentä) ja Keurusseudun Luonnonystävät (190 jäsentä). Luonnonsuojeluliiton ja alaosastojen päättävät elimet valitaan yleisissä kokouksissa demokraattisin menetelmin, tarpeen tullen äänestäen. Toiminta tapahtuu pääosin palkattomana vapaaehtoistyönä. Toiminta on enimmäkseen hidasta ja vaivalloista vaikuttamista, mielipiteiden muokkausta, julkaisujen, aloitteiden, lausuntojen ja valitusten laadintaa sekä osallistumista erilaisiin toimikuntiin, lautakuntiin, valiokuntiin ym., mutta myös mukavaa toimintaa. Keurusseudun Luonnonystävien toiminta jatkui viime vuonna enimmäkseen entiseen malliin. Pihlaisen Jouko veti taas lukuisia retkiä, lastenleiri pidettiin Riihossa, niittyjen hoitoa organisoitiin (pääosin YTY-miehet tekivät työt), linnunpönttöjä tehtiin ja vietiin metsiin, kesäkisa luonnonoikuista järjestettiin Suur-Keuruun kanssa, Haapamäen vaihtotoria pyöritettiin, useita aloitteita ja lausuntoja annettiin erilaisista kaavoista ja mm. turvetuotannosta. Lintuja, perhosia, sammakoita, kuukkeleita, liitooravia, saukkoja ym. seurattiin jne. Suurkiitos kaikille mukana olleille. Uusiakin osallistujia ja toimijia otetaan mielellään, joten lähtekääpä mukaan vaikka nyt heti kevätkokoukseen. Retkille ja muihin tapahtumiin voi hyvin osallistua, vaikkei jäsen olisikaan. PS Kannen kuvassa pussitiainen, joka oli vuoden 2007 harvinaisin lintu Keuruulla, Kuvan on ottanut Markku Saarinen Jaakonsuolla huhtikuussa KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY KEVÄTKOKOUS klo Keuruulla Nordean kerhohuoneella (käynti sisäpihalta). Sääntömääräisten asioitten lisäksi Ari Aalto näyttää vuoden 2007 parhaat luontokuvansa. Pullakahvit. Tervetuloa.

3 Yhdistyksen hallinto vuonna 2008 Puheenjohtaja: Pertti Sulkava Varapuheenjohtaja: Hely Ikäheimonen Muut hallituksen jäsenet: Tapani Asunta (niityt) Ari Aalto (metsät, nettiposti) Kari Lamminpää (tiedotus) Jouko Laine Merja Perämäki (lapset, nuoret) Hall. varajäsenet Raimo Kekälinen (Multia) Risto Sulkava Juhani Kiltinen Muut: Jouko Pihlainen (sihteeri, retkivastaava) Pertti Ikäheimonen (taloudenhoitaja, kaavat) Raija Sulkava (Haapamäen. vaihtotori) Maija Salo (kotisivut, jäsenkirjeen kokoaminen) Anita Palomäki (leikekirja) Nuukuusviikko vietetään taas kirjasto- ja nuukuusviikkoa. Teemana on tänä vuonna lähinnä luonnonvarojen kulutus kotitalouksissa. Palkathan nousevat tällä kierroksella reilusti. Ihmisillä on enemmän rahaa. Yleensä se merkitsee lisää kulutusta. Tavaraa hankitaan entistä reippaammin, autojakin hankitaan lisää, ja moottoriveneitä, moottorikelkkoja, mönkijöitä. Rakennetaan lisää ja matkustetaan yhä kauemmas. Ja kaikki tämä kuluttaa luonnonvaroja, kuluu enemmän sähköä, öljyä, puuta ja kaikkea, sekä tulee lisää jätettä, päästöjä ja saasteita kaatopaikoille, vesiin, ilmaan. Mutta kun rahaa on entistä enemmän, niin mihin sen sitten voisi työntää. Tässä muutama vihje: Yksi vaihtoehto on palvelujen käytön lisääminen, alkaen ruokailusta, partureista, hierojista, siivoojista ja muista vastaavista. Matkat kannattaisi tehdä julkisilla kulkuneuvoilla, vaikka se joskus maksaisi enemmänkin. Myöskään kaupassa ei kannata aina tuijottaa vain hintoja, vaan myös laatua ja tuotantopaikkaa: esim. ruokatavarat mieluummin Keuruulla tai Multialla tuotettuna (Vakka) kuin Saksassa (Lidl). Sähkönkin voisi vaihtaa norppaenergiaan (kilpailuta: Ja loput rahat voisi sitten sijoittaakin suoraan luonnonsuojeluun, esim. Suomen luonnonsuojelun säätiölle ( tili ), Luonnonperintösäätiölle ( tili ) tai Keurusseudun Luonnonystäville (tili ). Näihin sijoitetut rahat eivät mene kulutuksen lisäämiseen, vaan vähentämiseen. PS

4 Metsät - lapset - sudet Kuusamolainen luontokuvaaja Hannu Hautala kävi äskettäin Jyväskylässä eräässä kirkon järjestämässä lapsitilaisuudessa. Hän mm. kehotti vanhempia viemään lapsia metsään. Iltanuotio pilkkopimeässä metsässä voisi olla yksi metsäretken huippuelämys. Hannu sanoi vielä, että antakaa lasten mennä myös yksin metsään Se antaa itsenäisyyden, vapauden ja vastuun kokemuksia. Eivätkä lapset metsään eksy - ja jos eksyvät, nykyajan metsät ovat niin pieniä, että kyllä ne sieltä löytyy. Joku tietysti sanoo tähän, ettei metsään uskalla mennä, siellähän on susia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että auto tappaa ja raatelee edelleen joka päivä enemmän ihmisiä kuin kaikki pedot koko Suomessa viime vuosisadalla, 1900-luvulla siis (100 v), yhteensä. Tielle vai metsään? PS Lahjoittajajäsenet Kelyn maksaneiden jäsenten määrä oli vuodenvaihteessa 190. Heistä parikymmentä on perhejäseniä. Jäsenmäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Uutena jäsenryhmänä yhdistykseemme ovat tulleet lahjoittajajäsenet. He tekevät Luonnonsuojeluliiton kanssa suoraveloitussopimuksen ja maksavat kuukausittain sovitun summan. Summasta osa jää liitolle, osa tulee Keuruulle. Lahjoittajajäseniä on hankittu varsinkin ns. face to face -kamppanjalla, jossa ihmisiä houkutellaan mukaan keskustelemalla heidän kanssaan kaduilla ja toreilla. Keski-Suomessa kampanjaa on toteutettu vain Jyväskylässä. Mutta jokainen voi halutessaan ryhtyä lahjoittajajäseneksi, kuten varmaan jäsenmaksuesitteestä huomasittekin. Lahjoittajajäsenet ansaitsevat erityiskiitoksen ylimääräisestä tuestaan, ja he ovat tietysti erityistervetulleita kaikkiin yhdistyksen tapahtumiin. Luonnonsuojelua voi tukea myös ylimääräisellä kertalahjoituksella jäsenmaksun yhteydessä. Senkin ovat muutamat jäsenemme tehneet. Kiitos. Kesän kisa Viime kesänä kyselimme kaikenlaisia luonnon erikoisuuksia. Ensi kesänä, ja oikeastaan osittain jo keväällä, kyselemme havaintoja matelijoista ja sammakoista. Keurusseudulla elävät nykyään matelijoista varmasti kyy, sisilisko ja vaskitsa, sammakoista tavallinen sammakko, rupikonna ja viitasammakko. Aikaisemmin täällä on tavattu myös rantakäärmeitä ja vesiliskoja. Kaikkien niiden elämisestä ja olemisesta kaipaamme tietoja, myös vanhoja. Missä esim. on sammakoiden kutupaikkoja, tai kyiden talvehtimisonkaloita? Niitä tulisi seurata jo vapun tienoilla. Missä päin vaskitsoja on nähty, ja olisivatko rantakäärmeet ja vesiliskot palanneet, ehkä ilmaston lämpenemisen myötä? Vai onko niitä ollut kaiken aikaa? Kaikki lisääntymiseen, kuolinsyihin, kannankehitykseen ym. liittyvät havainnot ja mielipiteet ovat tervetulleita.

5 Kuukkelit Kuukkelit olivat viime vuonna luontojärjestöjen erikoistarkkailussa. Keuruulta niitä etsittiin, lähinnä ruokintojen avulla, huomattavan tehokkaasti, ja löytyihän niitä, viidestä eri metsästä yksilöä. Huolestuttavaa on se, että vain yhdessä metsässä pesintä oli onnistunut ja emoilla oli mukanaan poikanen. Multialta löytyi myös yksi poikue, ja Vilppulan puolelta yksi yksinäinen. Keuruun kuukkelien olemassaolo taitaa olla pääasiassa Virtain Riponevan kunnolla lisääntyvän populaation jälkikasvua, joka hiljalleen vaeltelee tänne päin, mutta ei pysty lisääntymään täällä. Asiaan ehkä saadaan pian vahvistustakin, sillä kuukkelitohtori Lillandt selvittelee parhaillaan näiden seutujen kuukkeleiden DNA-rakenteita (geenejä). Parilla UPM:n mailla sijaitsevassa kuukkelimetsässä ollaan aloittelemassa tutkimusta, jolla pyritään selvittämään metsän käsittelyn vaikutuksia kuukkeleihin. Hanketta vetää prof. Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta, jossa on meneillään toinenkin kuukkelien selviämiseen liittyvä maisematutkimus. Sekalaisia tietoja Vaihtotori Haapamäellä jatkaa entiseen tapaan lauantaisin klo 10-12, Veturipuiston lähellä, Veturitallien kupeella. Sängyt ja sohvat sinne sopivat huonosti, mutta kaikki pienempi tavara kelpaa, kunhan se on kunnossa olevaa, ehjää ja puhdasta. Torille voi tuoda ja sieltä voi viedä tavaraa ilmaiseksi, eniten on tarjolla kaikenlaista vaatetavaraa. Ylijäämää on kuljetettu Jyväskylän Ekocenteriin; Venäjän puolellekin on jatkuvasti pientä liikettä, ja veturitallin pojat saavat trasselinsa. Mieluummin vaihtarille kuin kaatopaikalle. Sopimuksesta torille pääsee muulloinkin. Yhteyshenkilö on Raija Sulkava (puh ). Pönttöjä ja aihioita (kairattuja putkia) on myynnissä edelleen jonkin verran. Kysy Pertsalta puh Jäsenkirjeen voi tilata myös sähköpostitse. Ota yhteyttä Ari Aaltoon: aallonarska@hotmail.com. Haapamäki on tällä hetkellä varmaan Luonnonsuojeluliiton toiminnassa Suomen aktiivisin kylä. Risto Sulkava on SLL:n valtakunnan tason ykkösmies, Matti Aalto vetää Keski-Suomen piirin hallitusta ja Pertti Sulkava sinnittelee yhä Kelyn puheenjohtajana. Muukin luontoharrastus on kylällä poikkeuksellisen aktiivista. Mm. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen lehdessä (Suomenselän Linnut) näyttää joka toinen juttu nykyään olevan haapamäkistä alkuperää (Aallot & Sulkavat). Muista aktiiveista mainittakoon Hannu Kirjavainen, joka lähes yksin teki ja levitti Haapamäen ympäristöön viime vuonna yli 100 isoa pönttöä (pöllöille ja tuulihaukoille).

6 Talven näkymiä. Lintumaailma on metsissä nyt hiljainen. Kuusessa ei ole käpyjä, joten käpylinnut puuttuvat lähes tyystin. Koivuissa olisi siemeniä, mutta urpiaisia on silti vähänlaisesti. Niillä taitaa ruokaa ja säitä riittää nyt Lapissakin, joten eivät ole vaivautuneet etelämmäksi. Kanalinnuillakin huippuvuodet alkavat olla taittumassa alaspäin, mutta niitä kyllä vielä näkee. Lintulaudoilla on tavanomainen kuhina, mutta erikoisemmat lajit (nakkelit, hakit ym.) ovat pysytelleet poissa. Lämmin lumeton talvi on useimmille metsän eläimille hyväksi. Hirvieläimille riittää ruokaa maastakin, petoeläimet (ilvekset ja muut) pääsevät helposti liikkumaan, pöllöillekin saalistus on vaivatonta, varsinkin kun myyräkannatkin ovat paikoin selvässä nousussa. Myyrät tietysti mieluummin elelisivät lumen alla, eikä karhuillekaan kunnon talvi olisi pahitteeksi. Erityisen onneton on Keuruun vähien riekkojen tilanne. Katselimme niitä joulun aikoihin Pihlajaveden Kalmunevan suunnalla, ja hohtavan valkoisina ne loistivat mustasta maastosta melkein kuin jouluvalot. Sama on tietysti jänisten, kärppien ja lumikoiden tilanne. Lasten ja nuorten leirit LASTEN LUONTOLEIRI 7-11-vuotiaille (ala-asteikäiset) järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa (pe-ma). Leirin hinta on 70 /leiriläinen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 50. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto tai Risto Sulkava NUORTEN RETKILUONTOLEIRI vuotiaille (6.luokalta yläasteelle siirtyvistä ylöspäin) järjestetään (pe-su). Leiri toteutetaan Riiho Ylä- Kolkki -suunnalla pyöräilyvaelluksena teltoissa yöpyen. Leppoisan retkeilyn lomassa tutustutaan Keurusseudun luontokohteisiin, lintuharrastukseen sekä muuhun luontoon osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin on ilmainen, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Kaikkia retkeilyvarusteita polkupyöristä alkaen saa tarvittaessa lainaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Matti Aalto tai Henna Soini Lue juttu viime vuoden leiristä, niin tiedät mitä saattaa olla odotettavissa

7 Retkiluontoleiri Leirin ohjaajat ja jutun kirjoittajat: Matti Aalto ja Henna Soini Perjantai Sää oli mitä mainioin viiden reippaan leiriläisen ja kahden hilpeän ohjaajan pakkaillessa huikeaa retkitavaroiden määrää Haapamäen Suojan pihassa. Iltapäivä ei ehtinyt kulua pitkälle, sillä pian oli viimeinenkin makuupussi viritetty pyöräntarakalle ja saimme polkaista pyörät vauhtiin. Ensimmäisenä ohjelmanumerona oli määrä olla viirupöllönpoikasten rengastus, mutta pesintä olikin vasta munavaiheessa. Pöntöllä käynnistä muistoksi jäi kuitenkin pöllöemon kopautus pesälle kiivenneen ohjaajan päässä olleeseen vanhasta nahkalaukusta tehtyyn suojukseen. Jo ensimmäisenä päivänä päästiin totuttelemaan Pihlajaveden mäkiseen maastoon matkalla yöpymispaikalle Simsiön Saarijärven rantaan. Innokkaimmat ehtivät jo ensimmäisenä päivänä treenata suunnistusta ja käydä uimassa. Hautovaa kuikkaa katsottiin porukalla kaukoputkella ja kaikki saivat laitettua trangialla iltakeitokset. Pussivalmis pinaattikeitto ei päässyt herkkuruokien listalle. Lauantai Aamulla suoritettiin lyhyt vapaaehtoinen aamukävely, jolloin löytyi mm. punakylkirastaan pesä. Leiriläisistä retkelle päätti lopulta lähteä vain yksi aamuvirkku. Maistuvan aamupalan jälkeen suuntasimme Kalikkamäen lähteelle täyttämään vesiastiat ja sieltä jatkoimme kohti lounaspaikkaa Kupankoskelle. Matkalla teimme lintujen pistelaskentaa mäntytaimikossa sekä Siipikankaan vanhojen metsien suojelualueella. Kupankoskelta pyöräilymme jatkui kohti heiluvaa kiveä ja valtava järkäle saatiin kuin saatiinkin heilumaan. Kuolemaisen suolammella katselimme suolinnustoa ja vanhaa majavan pesää. Ryönänkoskella tehtiin päivällistä ja pompittiin koskikivillä. Valkeajärvellä päästimme yksittäisen innokkaan leiriläisen jälleen pulahtamaan viileään veteen. Vielä ennen yöpymistä Heinävalkeisella etsimme turhaan lähdettä, joka oli hakkuun yhteydessä möyritty mättäikköön. Rankahkon päivän jälkeen telttauni houkutteli niin kovasti, ettei paljon puhuttu iltanuotio jaksanut kiinnostaa ketään. Telttapaikat löytyivät ennätysvauhdilla ja pian kaikki 7 retkeilijää olivat syvässä unessa. Heinävalkeisen lintutornilla katseltiin lintuja sekä illalla että aamulla. Sunnuntai Heinävalkeiselta jatkoimme Isorimpin lintutornille. Lintutarkkailun jälkeen suoritimme retken kulttuuriannoksen käymällä Pihlajaveden vanhassa kirkossa, joka osoittautuikin mielenkiintoiseksi kohteeksi. Sitten alkoi nälättää, mutta keittelyvesi oli vähissä. Päätimme suunnata Mäkikylän kautta kohti Haapamäkeä ja keitellä ruokaa heti kun löytyy riittävän puhdasta vettä. Kahden epäonnistuneen lähdeetsinnän jälkeen löytyi lähteestä tuleva oja, josta saimme keittovettä. Keittämättä emme sitä kuitenkaan uskaltaneet juoda, vaan jano jatkui vielä Letonmäkeen asti,

8 jossa bongattiin Suomen suurin haapa ja saatiin myös vettä isohkosta lähteestä. Lähdevedestä nautittiin oikein antaumuksella. Me, länsimaiset ihmiset, olimme kerrankin vähään tyytyväisiä. Kuinka suuri osa maailman ihmisistä joutuukaan pärjäämään ilman yltäkylläistä määrää puhdasta vettä? Letonmäestä jatkoimme Kaijanlampien kautta Hylkyselle, jossa innokkain leiriläinen halusi jälleen uimaan. Uinnin/katselun jälkeen polkaisimme Suojalle ja hajaannuimme kukin eri teitä omiin koteihimme. Pyöräilyä retkellä kertyi noin 85 kilometriä. Ainakin osalle leiriläisistä matka oli rankka, mutta kaikki jaksoivat silti hyvin loppuun asti. Kukaan ei edes satuttanut itseään kummemmin. Useampi puhui jo seuraavan vuoden retkestä eli aivan pieleen reissu ei ainakaan mennyt. Ensi kerraksi suunnittelimme jo lyhyempää pyöräilyosuutta, jotta jäisi enemmän aikaa koskikivillä loikkimiseen, luonnon tarkkailuun ja muuhun mukavaksi todettuun leppoisaan puuhasteluun. KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry. TOIMINTAKERTOMUS v (käsitellään kevätkokouksessa) Jouko Pihlainen, sihteeri Hallitus ja toimihenkilöt v Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hallituksen varajäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja Tilintarkastajat Varatilintarkastajat Pertti Sulkava Hely Ikäheimonen Tapani Asunta, Kari Lamminpää, Risto Sulkava, Ari Aalto, Jouko Pihlainen Juhani Kiltinen, Samuli Kallio, Raimo Kekälinen Jouko Pihlainen Pertti Ikäheimonen Aulis Pajusaari, Esa Lintula Kyösti Vehmaskoski, Eila Kelloniemi Hallitus on kokoontunut 8 kertaa kuluneen vuoden aikana. Kokouksissa on ollut 6-11 hallituksen jäsentä tai toimihenkilöä. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Keuruun Osuuspankin kerhohuoneella. Sääntömääräisten asioitten lisäksi Risto Sulkava kertoi kuukkeleista kuvien kera. Syyskokous oli ravintola Mirjamissa. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2008 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin toimihenkilöt vuodelle Yhdistyksen puheenjohtajaksi Pertti Sulkava Hallituksen jäseniksi Hely Ikäheimonen, Kari Lamminpää, Ari Aalto, Risto Sulkava, Jouko Laine, Tapani Asunta Hallituksen varajäseniksi Raimo Kekälinen, Juhani Kiltinen,Merja Perämäki Tilintarkastajiksi Aulis Pajusaari, Esa Lintula Varatilintarkastajiksi Kyösti Vehmaskoski, Eila Kelloniemi

9 Vuoden 2008 jäsenmaksu on valtakunnallisen suosituksen mukainen 28 euroa varsinaisilta ja perhejäseniltä 10 euroa. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan jäsenkirjeellä tai paikallislehdessä sekä mahdollisesti myös Luonnonsuojelija -lehdessä. Toiminta ja yhteistyö Toimintamme on ollut aktiivista. Olemme järjestäneet 26 retkeä, joihin osallistui 255 osanottajaa. Lisäksi olemme olleet mukana koulujen retkillä oppaina. Olimme järjestämässä Keuruun koulujen kuudesluokkalaisille ympäristöpäivän nuorisotalo Kipinässä. Opastimme 4-H -kerhoa linnunpönttöjen teossa Pohjoislahden koululla. Lasten luontoleiri järjestettiin heinäkuussa Riihon koululla. Linnunpönttöjä teimme myös Pihlajaveden Karhunkylässä Keski-Suomen ympäristöpiirin pönttökairalla. Pönttöjä on myyty ja sijoitettu maastoon. Haapamäen kierrätyskeskus on toiminut vilkkaasti. Ketoja on hoidettu Haapamäen asemalla, Pohjolan museotalolla, Hirvikylän niityllä ja Vuorelan kedolla. Työapua on saatu YTY-työryhmältä. Olemme myös neuvotelleet Lautaperän niityn suojelusta jossa Keski-Suomen ympäristökeskus on myös mukana. Osallistuimme järjestöjen joulumyyjäisiin. Järjestimme suositun luontoillan Keurusselän seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Olemme seuranneet aktiivisesti maakunta-, paikallis- ja rantakaavoja sekä turpeenottosuunnitelmia. Kannanottomme muitten valittajien kanssa Asunnan Lempaatsuosta johtikin lupaviraston asettamaan turpeenottokieltoon ko. alueella. Multian soiden turpeenottosuunnitelmia käsittelevässä kokouksessa saimme paikkakuntalaisten tuen soiden säilyttämisen puolesta. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olemme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2007 toimi Risto Sulkava, hallituksen jäseninä toimi Matti Aalto ja Pertti Sulkava sekä varajäsenenä Jouko Pihlainen. Risto Sulkava valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi vuosille Keski-Suomen piirin puheenjohtajana v aloitti Matti Aalto. Lintujen ja ympäristön suojelu on ollut vahvasti toiminnassamme mukana. Mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti paikallislehdessä, jonka kanssa järjestimme vuoden kilpailunkin aiheena Luonnon erikoisuudet. Jäsenmäärämme on kasvussa ollen nyt 190.

10 Toiminnasta ovat vastanneet: Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Metsät: Risto Sulkava Retket: Jouko Pihlainen Tiedotus: Kari Lamminpää Kotisivut ja jäsenkirjeet: Maija Salo Kierrätyskeskus: Raija Sulkava Leikekirja: Anitta Palomäki Nuoriso: Ari Aalto Niityt: Tapani Asunta Multia: Raimo Kekälinen Parhaat lintuhavaintoni 2007 Jouko Pihlainen. Vuoden kohokohta oli Keuruun Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon ruovikkoon ilmestynyt PUSSITIAINEN. Mänttäläinen Markku Saarinen löysi linnun ja soitti paikalta minulle. Olin kohta paikalla ja saimme seurata lintua läheltä sen kieppuessa osmankäämien varsissa ja äännellessä vilkkaasti korkeaa tsiiiy -ääntään. Välillä lintu lennähti koivuihin kiikkumaan sinitiaisten lailla. Tämä erittäin pieni lintu oli kauniin värikäs ja muistutti väreiltään pikkulepinkäistä ruskeine selkineen ja rosvonaamareineen. Lintu oli ensimmäinen lajiaan Suomenselällä ja itselleni myös. Pari päivää pussitiaista aiemmin Jaakonsuolta kuului iltahämärissä LUHTAKANAN porsasmaista kiljuntaa. Ensimmäisenä äänen kuuli Guntherin Olli, joka ilmoitti linnusta minulle. Kävimme yhdessä paikalla ja odottelun jälkeen ääni kuului muutamaan kertaan keskeltä ruovikkoa. Lintua ei näkynyt, mutta ääni oli sama kuin Ollin soittimen nauhoituksessa. Tätäkään lintulajia en ole aiemmin kuullut. Jaakonsuo osoittautui erinomaiseksi lintujärveksi vielä kun paikalla raksutti karheaääninen RASTASKERTTUNEN. Lintu viihtyi paikalla ainakin pari viikkoa ja paikalla käyneet lintuharrastajat näkivät toisenkin rastaskerttusen samalla reviirillä. Lintu käyttäytyi levottomasti, joten ainakin pesinnän yritystä pidettiin mahdollisena. Havainto oli Suomenselän alueen neljäs ja ensimmäinen Keuruulta. Edelleen Jaakonsuolla tapasin LIEJUKANAN 1.5. Lintu ui nopeasti avoveden yli osmankäämikön sekaan punainen otsakilpi loistaen. Vielä syksyllä Jaakonsuon telkkä- ja sorsaparvi sai harvinaisempia vieraita, kun niiden seuraksi ilmestyi kaksi LAPASOTKANAARASTA valkoisine nokantyvineen. Lintuja oli toki muuallakin ja varsinkin Riihon pellot keräsivät komean lajimäärän. Aamun vasta pikkuhiljaa valjetessa paikalla nähtiin muuttava koiras AROSUOHAUKKA aivan lähietäisyydeltä. 7.5 mullospelloilla tepasteli kaksi

11 ISOKIRVISTÄ, joista toinen havaittiin vielä seuraavanakin päivänä. Tämän itäisen lajin pariskunnan tapaaminen keväällä on Suomen oloissa erittäin harvinaista jäin katselemaan pieniä vaaleita kahlaajia, jotka antoivat lähestyä niin että sain ne määritettyä nuoriksi KUOVISIRREIKSI. Tätä lajia en muista nähneeni Keuruulla ennemmin. Linnut viihtyivät paikalla toista viikkoa, kunnes illalla katosivat eteläiseen taivaanrantaan. Samoilla pelloilla lepäili lisäksi mm. neljä uhanalaista HEINÄKURPPAA. Syksyn hanhimuutto keskeytyi välillä pudotuskeleihin ja päinen VALKOPOSKIHANHIPARVI pudotti Uskalinkankaan sänkipellolle. Linnut tulivat vielä seuraavana päivänä kotipihani Könttärinlahdelle, jonne jäivät yöksi. Näin komeaa valkoposkien parvea en ole Keuruulla maassa nähnytkään. Lisäksi Keuruulla koettiin kaksi arktisten hanhien massamuuttopäivää 28.9 ja Näinä päivinä muuttavien hanhien summat kohosivat useisiin tuhansiin yksilöihin lajiston koostuessa pääosin SEPEL-, VALKOPOSKI- ja TUNDRAHANHISTA. Vuoden lopulla kävin vielä bongaamassa PIKKU-UIKUN sulasta Lapinsalmen siltojen alta. Linnun havaitsi edellisenä päivänä Ruokosen Roope. Tämä piilotteleva lintu havaitaan talven tullen viimeisistä sulapaikoista silloin tällöin Keuruultakin. Harvinainen se kuitenkin on. Kuka päättää ympäristön, terveytemme ja viihtyisyytemme puolesta v ? Jouko Pihlainen Kunnallisvaalit ovat ja silloin me keuruulaiset ja multialaiset äänestäjät päätämme ketkä päättävät meille tärkeistä asioista tulevalla vaalikaudella Ympäristöasioissa kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä ympäristölautakunta käsittelevät asioita, joihin heillä ei aina riitä asiantuntemusta, tietoa ja paikallistuntemusta, jota taas meillä luonnonystävillä useinkin on. Tulevista haasteista korostuvat ilmaston lämpeneminen, energiakysymykset, soiden käyttö turvetuotantoon, kierrätys, uusiokäyttö, Kolhoon suunniteltu saastuttava kyllästetyn puun polttolaitos jne. Luonnonystävien suosio ja jäsen- sekä kannattajamäärä seudullamme on suhteellisesti Keski-Suomen suurin. Näin meillä olisi hyvin suuri mahdollisuus saada hyvä tai hyviä ehdokkaita läpi. Itse Keurusseudun Luonnonystävät ei voi asettaa ehdokkaita vaan ehdokkaat tulevat puolueitten kautta. Kehotankin jäseniämme harkitsemaan kenelle äänen antaa ja suhtautumaan myönteisesti jos pyydetään ehdokkaiksi vaaleissa. KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVIEN RETKET V Jouko Pihlainen

12 * la klo Koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski-Liesjärvi. (Varapäivä su ). SSLTY:n perinteinen hiihto. * 8.3. la klo Pöllöretki * su klo 9.00 Joutsenretki * pe klo Koskiretki Pihlajaveden Pihlaiskoskelle * su klo Lintujen kevätmuuton havainnointia Haapamäen Riihon uudesta lintutornista ja Keuruun Lihjamon Huutovuorelta. SSLTY:n (Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys) vuotuinen tapahtuma. * pe Suurien puitten retki Pihlajaveden Pyörkkilän ja Mäkelän suurille kuusille * 2.5. pe klo Lintutorniretki Kolhon Käkijärven tornille * 3.5. la klo 5-13 Tornien Taisto, BirdlifeSuomen valtakunnallinen lintujen bongauskilpailu. Paikat ilmoitetaan myöhemmin. Lintutornit Keuruulla tai Multialla. * 4.5. su klo 8-16 Susivaellus Huhkojärven ja Limpsinginrotkon komeissa maisemissa. N. 10 km osin polutonta metsää. * 9.5. pe klo Suoretki uhanalaiselle Asunnan Lempaatsuolle * pe Retki kirkasvetiselle Lapinkankaan Valkeiselle * la klo 8-16 yhdistyksen kevätretki linja-autolla. Mahd. Viitasaaren Heinä- Suvannolle. Ennakkoilmoittautuminen. * pe klo Vanhan metsän retki Multian Raatokankaalle * la klo Yölaulajalintujen kuunteluretki parhaille lintuniityille * pe klo Taivaanrantojen tiirailuretki Multian Tervavuorelle (Keski- Suomen toiseksi korkein vuori). * 6.6. pe klo Lähiluontoretki Äänelän vanhaan metsään * su klo Luonnonkukkien retki sen hetken kauneimmalle kedolle * la klo Perhosretki Haapamäen perhosniityille. Säävaraus. * ma-ti klo yöretki Roosinpohjan Raiskinmäelle (auringonlasku) ja Varpaansalmelle (uinti ja makkaranpaisto). * la klo 8-22 Etelä-Suomen retki Tammisaareen. Matkalla poiketaan Karjaan Lepinjärven lintujärvellä ja lounastetaan Karjaalla. Tammisaaressa retkeillään kauniissa Ramsholmenin luonnonpuistossa ja vanhassa kaupungissa. Ilmoittaudu. * 8.8. pe klo Lepakkoretki Pihlajaveden viiksisiippakoskille * la klo Sieniretki johonkin hyvään sienimetsään * 6.9. la klo SSLTY:n tornikisa. Lintuja bongataan Keuruun ja Multian lintutorneista. * la klo Lintujen syysmuuton havainnointia SSLTY:n opastuksella Riihossa ja Lautaperän Isolla Virkamäellä. * la klo 8-16 Yhdistyksen linja-autoretki Suomen Luonnonsuojeluliiton 70- vuotisjuhlan kunniaksi Keuruun kauneimmille luontokohteille: Tamppikoski, Vesilahdensuo, Heiluva kivi, ruokailumahdollisuus Valkeajärven Valopilkussa, Iso Rimppi-Virrankoski, Ahtaansalmi, Raiskin mylly, kahvi Haapamäellä Cafe Raijassa, Lintusyrjä ja Pikkuhiekka, josta Keuruulle. - Ruoka ja kahvi maksulliset. Ilmoittaudu.

13 * ke klo Hiljan päivän retki. Puoli tuntia hiljaisuutta syvällä erämaassa auringon laskiessa Lisätiedot retkistä: Jouko Pihlainen ja Pertti Sulkava Lähtöpaikkana Keuruun linja-autoasema ellei toisin ilmoiteta.