Lääkärityöstä hyvinvointia Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti
Työryhmä Teppo Heikkilä, puheenjohtaja Ermo Haavisto Hannu Halila Anja Hallberg Kaarina Huuskonen Ulla-Kaija Lammi Kari-Pekka Martimo Helena Nukari Tuula Rajaniemi Kristiina Toivola Jukka Vänskä Ulla Anttila, sihteeri
Lääkäriliiton hallitus asetti kokouksessaan 20.4.2011 lääkärien työhyvinvointia käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä oli esittää toimenpiteitä lääkärien työhyvinvoinnin edistämiseksi ja selvittää lääkärien työterveyspalvelujen käyttö sekä luottamuslääkäritoiminnan nykytila
Lääkäriliiton strategia 2010-2017 Lääkärin osaamista ja kehittymistä kannustava ja motivoiva työympäristö : Lääkärien ammatillinen autonomia turvattu Lääkäreillä osaava esimies Potilastietojärjestelmä toimivat ja tukevat lääkärin työtä Lääkärin työhyvinvointi ja työterveyshuolto turvattu
Ehdotuksia käsiteltäviksi asioiksi Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy Työympäristö Työilmapiiri Työhön liittyvät kuormitustekijät Johtamiseen liittyvät ongelmat Tietotekniikkaan liittyvät ongelmat Työolot laajempana käsitteenä
Haasteita Lääkärit ylläpitävät joskus vääränlaista jaksamisen kulttuuria, mikä heijastuu työhyvinvoinnin ongelmina Lääkärit eivät tällä hetkellä hakeudu riittävästi työterveyshuollon palvelujen piiriin, vaan turvautuvat joko itsehoitoon tai kollegojen epäviralliseen konsultoimiseen. Asioista on helppo keskustella yleisellä tasolla, mutta kun pitäisi pohtia niihin vaikuttavia konkreettisia asioita ja toimenpiteitä, ei vastausten löytyminen olekaan enää helppoa.
Alueellisten professiovaliokuntien keskusteluissa nousivat työhyvinvoinnin kannalta tärkeiksi seuraavat asiat: mielekäs työ, oman työn hallinta, yhteistyö kollegojen ja hoitohenkilökunnan kanssa, prosessien toimivuus, työnohjaus, tuutorointi ja perehdytys.
Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa
Työhyvinvoinnin taustatekijät lääkärit lääkärin töihin lääkärit aktiivisesti mukana työnjaon palvelujärjestelmän uudistusten suunnittelussa työhyvinvointiin huomiota peruskoulutuksessa
Perusedellytys työhyvinvoinnille on oman työn kokeminen mielekkääksi ja järkeväksi. Perustehtävä, joka lääkäreillä keskeisesti liittyy potilaan hoitamiseen, määrittää työn tekemistä. Ydinkysymys on potilastyöhön keskittymisen mahdollistaminen perusammattitaitoon kuulumattomia oheistoimintoja vähentämällä.
Lääkärin työn keskeisimpänä tavoitteena on tuottaa hyvinvointia potilailleen. Parhaimmillaan työ tuottaa hyvinvointia myös lääkärille itselleen. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että lääkärin osaaminen ja työmäärä ovat kohdallaan, työvälineet ja yhteistyö muiden kanssa toimii ja työ tuottaa onnistumisen kokemuksia. Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan sitä on aktiivisesti työstettävä. Vastuu tästä on lääkärillä itsellään, mutta myös esimiehillä ja koko työyhteisöllä.
Työyhteisö Yhteistyö kollegoiden kesken ja toimintaketjujen / hoitoprosessien toimivuus Organisaation ja johtamisen tulee tukea työn tekemistä. Palautejärjestelmä toimii, jos omasta työstä saa aitoa palautetta. Potilaille tulisi olla myös palautejärjestelmä. Päivystys tulee nähdä tärkeänä, mielekkäänä ja haluttavana työtehtävänä
Työyhteisö ( jatk.) Työyhteisön tuki / vertaistuki tukee työssä jaksamista esimerkiksi hankalissa potilastapauksissa, ja konsultaatioon tulisi olla matala kynnys. Keskustelut kollegojen kanssa vapaamuotoisemmissa tapaamisissa ja yhteisillä kahvihetkillä ovat tärkeitä.
Työnjako ja tiedonkulku Yhteistyön keskeinen elementti on hoitajien ja lääkärien välinen työnjako, yhteispalaverien sujuvuus ja toimiva viestintä.
Työympäristö Johtamisrakenteet ovat monimutkaistuneet, jolloin päätöksenteko viedään monesti liian pitkälle suorittavasta tasosta. Raportointia on liikaa ja liian monella tasolla. Tukipalveluiden kuten potilastietojärjestelmien ja muiden IT-sovellusten toimivuus
Päivystystyöryhmän raportti Yöaikaiseen työhön liittyy yleensä pitkäkestoista valvomista ja elimistön perusvuorokausirytmin häiriintymistä. Näistä johtuu sekä toimintavirheitä että terveyshaittoja. Päivystysten keskittäminen harvempiin toimintayksiköihin on johtanut siihen, että päivystyspisteistä on tullut erittäin raskaita.
Päivystys : viisi toimenpide-ehdotusta: 1. Lääkäripäivystys tulee järjestää siten, että työvuorojen kestot ovat enintään 17 ja pääsääntöisesti 8 12 tuntia kerrallaan riippuen päivystysvakanssin raskaudesta. 2. Aktiivipäivystyksiin tulee sisällyttää elpymistauko ja päivystäjällä tulee olla asianmukainen tila sitä varten. 3. Päivystävälle lääkärille tulee taata riittävä toipuminen: vuorokausilepo heti työvuoron jälkeen, 2 vapaapäivää viikossa, aktiivivapaan pitomahdollisuus sekä vähintään 4 viikon yhtenäinen kesäloma.
Päivystys : viisi toimenpide-ehdotusta: 4. Päivystävät lääkärit tulee päivystystyön erityisen kuormittavuuden vuoksi huomioida työterveyshuollossa erityisryhmänä. 5. Päiväaikaiset toiminnat tulee resursoida riittävästi, jotta päivystyksessä voidaan keskittyä todelliseen päivystystyöhön. Päivystysten prosessien tulee olla toimivia ja yöllä tehdään vain niitä asioita, joita ei voida siirtää aamuun.
Nuoret lääkärit Tuutorointi ja erikoistumisen ohjaus Kouluttajalääkäreille suunnattu pedagoginen koulutus lisää ohjaamisen osaamista. Työnohjaus toimii hyvin joillain erikoisaloilla, kuten psykiatriassa. Erikoistumiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen mahdollistaminen Riittävä perehdytys
Lääkärin tuen portaat 1. Itsehoidosta itsestään huolehtimiseen 2. Kollegojen tuki 3. Esimiehen rooli osaamisen arviointi ja palautteen antaminen johtamisessa työnohjaus työuran alussa olevien lääkärien tukeminen 4. Työterveyshuolto 5. Luottamuslääkärijärjestelmä 6. Lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus
Lääkärin työhyvinvoinnin erityiskysymykset 1. Muutos haastaa työhyvinvoinnin 2. Päivystyksen kuormittavuus ja terveysvaikutukset 3. Tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat
Toimenpide-ehdotukset Työhyvinvoinnin taustatekijät lääkärien tulee voida keskittyä lääkärin työhön lääkärien tulee olla aktiivisia toimijoita muutoksissa muutosten suunnittelu tulee tehdä yhdessä esimiesten ja työntekijöiden kanssa erikoislääkärikoulutukseen tulee lisätä työhyvinvointiin liittyvää koulutusta
Toimenpide-ehdotukset Itsehoito ja itsestä huolehtiminen toisen lääkärin vastaanotolle hakeutumista sairastuessa tulee aktiivisesti kannustaa lääkärien itsehoidon riskeistä tulee aktiivisesti tiedottaa ja järjestää koulutusta
Työnohjaus lääkäreille lakisääteinen mahdollisuus työnohjaukseen ( mielenterveyslain perusteella psykiatrisessa työssä on jo ) esimiehille tietoa työnohjauksen mahdollisuuksista : ensisijaisesti työn kehittämistä, ei kriisien hoitoa työnohjaus muutosten tukena
Esimiestyö kehityskeskustelut säännöllisiksi, vähintään kerran vuodessa esimies- ja alaistaidot yhtä keskeisiä johtamiskoulutuksessa tietoa työhyvinvoinnista