Sisällysluettelo 1. ry Liikunnan ja urheilun puolesta...2 1.1. -yhteisö... 2 1.2. ry:n hallinto... 2 1.3. Jäsenjärjestöt... 3 1.4.Strategiatyö... 3 1.5. Vuonna 2002 kiinnittää erityisesti huomiota läpileikkaavasti seuraaviin asioihin... 3 2. - keskusyksikkö... 5 2.1. Edunvalvonta... 6 2.1.1. Liikuntapolitiikan tavoitteet... 6 2.1.2. Liikunnan ja urheilun rahoitus... 6 2.1.3. Paikallisen liikunnan edistäminen... 7 2.1.4. Jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen... 7 2.1.5. Urheilun eettiset kysymykset... 8 2.1.6. Ammattilaisuus... 8 2.2. Kenttätoiminta.........9 2.2.1. Yhteistyö... 9 2.2.2. Osaamisen kehittäminen... 9 2.2.3. Eettinen kasvatus- ja koulutustyö... 9 2.3. Koulutus ja osaaminen... 10 2.3.1. Osaamiskeskuksen painopisteet.........10 2.3.2. Ohjaaja- ja valmentajakoulutus... 10 2.3.3. Järjestökoulutus... 10 2.3.4. Henkilöstökoulutus...11 2.3.5. Muut palvelutehtävät...11 2.4. Viestintä... 12 2.4.1. -keskusyksikön tukitoimet... 12 2.4.2. Liikunnan ja Urheilun mielikuva... 12 2.4.3. ry:n yhteinen viestintä... 13 2.4.4. Tukitoimet jäsenjärjestöille... 13 2.5. Kansainvälinen toiminta... 14 2.5.1. Kansainvälinen työ kotimaassa... 14 2.5.2. Pohjoismainen yhteistyö... 14 2.5.3. Lähialueyhteistyö... 14 2.5.4. Eurooppalainen yhteistyö.........15 2.5.5. Kehitysyhteistyö... 15 2.6. Liikunnan ja urheilun yhteiskuntavastuu... 16 2.6.1. Eettinen työ.... 16 2.6.2. Suvaitsevaisuus... 16 2.6.3. Tasa-arvotyö... 16 2.6.4. Ympäristötyö... 17 1 3. -hallintopalveluyksikön toiminta... 18 3.1. Tietohallinto... 18 4. Taloussuunnitelma... 20 Liitteet... 23
1. ry Liikunnan ja urheilun puolesta Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Finlands Idrott rf on 127 jäsenjärjestön muodostama ry, jonka toiminnan painopisteitä ovat yhteistyö, edunvalvonta ja palvelut. ry perustettiin marraskuussa 1993. 1.1. -yhteisö -yhteisö on on liikunnan ja urheilun järjestäytyneen kansalaistoiminnan kokonaisuus, johon kuuluvat paikallisella tasolla: lähes 8000 liikunta ja -urheiluseuraa tai jäsenjärjestöjen muita paikallisyksikköjäseniä alueellisella ja maakunnallisella tasolla -alueet sekä jäsenjärjestöjen omat alue- ja piiriorganisaatiot valtakunnallisella tasolla valtakunnalliset jäsenjärjestöt, ry:n hallitus, toimisto ja -hallintopalveluyksikkö. -yhteisön tavoitteena on tasa-arvoinen liikuntakulttuuri, jossa kaikilla Suomessa on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, toimia ja päättää liikunnassa ja urheilussa. Tärkeintä on liikuntapalveluja tarjoavan paikallisen yksikön hyvinvointi ja kyky vastata liikkuvan ihmisen muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. 2 -yhteisön keskeinen arvopohja on elämänvoimaa liikunnasta ja urheilusta. -yhteisö tarjoaa liikuntaa ja urheilua sadoille tuhansille nuorille, perheille ja aikuisille iloa, elämyksiä, terveyttä, kasvua ja hyvinvointia kilpa- ja huippu-urheilua kasvua, rajojen ylittämistä sekä vastuuta itsestä, urheilun arvoista ja edustamastaan järjestöstä urheiluelämyksiä ja keskustelun aiheita joka päivä joko katsomoissa tai median kautta kansalaistoimintaa liikunnan ja urheilun puolesta paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti sadoille tuhansille urheilutalkoita läheisten ihmisten ja harrastuksen puolesta kokemuksia, kasvua ihmisenä, ystäviä vastuullista toimintaa yhteiskunnassa terveyden ylläpitämistä, sosiaalista pääomaa yhteiskuntaa 1.2. ry:n hallinto ry:n korkeinta päätösvaltaa käyttää jäsenjärjestöjen edustajista koostuva varsinainen kokous keväällä ja syksyllä. :n hallituksen muodostavat syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi valitut puheenjohtaja sekä 16 jäsentä. ry:n operatiivisia tehtäviä hoitaa -keskusyksikkö, jonka muodostavat -toimisto ja -hallintopalveluyksikkö. Valtaosa -toimiston rahoituksesta tulee valtiolta. hallintopalveluyksikkö palvelee jäsenjärjestöjä omakustannusperiaatteella.
1.3. Jäsenjärjestöt :n jäsenjärjestöihin kuuluu jäseninä yli 1,1 miljoonaa suomalaista. Jäsenjärjestöistä suurin ryhmä on lajiliitot (75). Lajiliittojen lisäksi jäsenjärjestöjä ovat -alueet (15), erityisliikuntajärjestöt (8), koululais- ja opiskelijaliikunta-järjestöt (4), kuntoliikuntajärjestöt (2), Nuori Suomi (1), Suomen Olympiayhdistys (1), ruotsinkieliset järjestöt (8), Suomen Työväen Urheiluliitto (1), sekä tukijäsenjärjestöt (12). Jäsenjärjestöjen rahoituksesta osa tulee valtiolta, osa toimintaan liittyvästä varainhankinnasta. Esimerkiksi lajiliittojen (75) rahoituksesta, lajiliitosta riippuen, keskimäärin 20 prosenttia tulee valtiolta, loput varainhankinnasta. Lajiliittojen tulosohjatusta valtionavusta puolet tulee nuorisotoiminnasta; aikuisliikunnan ja huippu-urheilun painoarvo ovat molemmat 25 prosenttia. 1.4.Strategiatyö Liikuntajärjestöjen toimintaympäristö ja järjestötoiminnan rakenne ovat muuttuneet rajusti viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Keskeistä muuttuneessa toimintaympäristössä on tunnistaa ja valita ry:n oikeat painopisteet suomalaisen liikunnan ja urheilun elinvoimaisuuden edistämiseksi. :n kevätkokous 2001 hyväksyi perusasiakirjan -yhteisön jatkuvalle strategiaprosessille. Kevätkokouksen päätöksen mukaisesti käynnistyi työ laatia jatkotyönä yksityiskohtaiset ehdotukset -yhteisön arvoperustasta, lajiliittojen asemasta osana -yhteisöä sekä toimialojen kehittämisestä. Samaten annettiin tehtäväksi valmistella perusasiakirjaan seuraavat esitykset: :n liikuntapoliittiset tavoitteet 2003 2007, :n yhteiset koulutus- ja kehittämispalvelut 2001 2003, :n viestintästrategia ja yhteiset toimenpiteet 2002 2003, :n kansainvälinen toiminta, :n tietohallinnon kehittäminen. 3 ry:n strategiaprosessia jatketaan ja maastoutetaan vuonna 2002 vuoden 2001 syyskokouksen linjausten mukaisesti. 1.5. Vuonna 2002 kiinnittää erityisesti huomiota läpileikkaavasti seuraaviin asioihin voimistaa toimia paikallisen liikunnan puolesta mm. kehittämällä arpajaislain tavaraarpajaisiin kohdistuvia säädöksiä, järjestämällä arpajaisia seuratoiminnan käyttöön ja toteuttamalla Suomi Kondikseen hanketta paikallisen seuratoiminnan varain-hankintamuotona edistää kaikessa toiminnassaan eettisesti kestävää urheilua mm. tukemalla lasten ja nuorten eettistä kasvatus- ja koulutustyötä sekä kehittämällä eettisiä suosituksia ja toimintamalleja jäsenjärjestöille tuottaa jäsenjärjestöjen ja seurojen tueksi aineistoja ja ohjelmia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi valmistelee jäsenjärjestöyhteistyöllä liikuntapolitiikan tavoitteet vuosille 2003 2006 voimistamaan liikunnan ja urheilun pitkäaikaista edunvalvontaa laajentaa liikunnan ja urheilun mielikuvaa yhteiskunnassa puhumalla yhteisten asioiden ja arvojen puolesta sekä nostamalla mediasisältöihin liikunnan kansalaistoiminnan moninaisuutta
4 kehittää liikunnan ja urheilun yhteiskuntavastuullista toimintaa suvaitsevaisuus-, tasaarvo- ja ympäristökysymyksissä sekä eettisissä asioissa edistää kansainvälistä toimintaa ja Suomen kv. vaikuttamista yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. urheilun EU-asioissa vaikuttamiseen, eurooppalaisen järjestön (ENGSO) toimintaan ja lähialueyhteistyöhön kehittää yhteissuunnittelua ja luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta sekä :n johtamiskulttuuria ja päätöksentekorakenteita vahvistaa tukitoimia jäsenjärjestöille mm. tietohallinnon keinoin vakauttaa :n talous
2. - keskusyksikkö ry:n operatiivisia tehtäviä hoitaa -keskusyksikkö, jonka muodostavat -toimisto ja -hallintopalveluyksikkö. -keskusyksikkö toimii sen eteen, että jäsenjärjestöjen ja yleensä liikuntakulttuurin asema suomalaisessa yhteiskunnassa olisi mahdollisimman suotuisa lasten ja nuorten liikunnalle ja urheilulle, koululais- ja opiskelijaliikunnalle, erityisliikunnalle ja kaikenikäisten kilpaja huippu-urheilulle. - keskusyksikkö tukee ja kehittää paikallista liikuntaa ja urheilua yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. -toimisto edistää jäsenjärjestöjen yhteistyötä, kehittää strategiatyötä, varmistaa yhteisön rakenteen toimivuutta ja kehittää paikallista liikuntaa ja urheilua mahdollistavien yksikköjen toiminnan edellytyksiä. -keskusyksikkö on Liikunnan harrastajien edunvalvoja yhteiskunnassa ja liikuntajärjestöjen äänenkannattaja liikunnan aate ja moniarvoisuus vapaaehtoistyön edellytykset liikunnan olosuhteet, liikuntapaikat järjestötoiminnan talous 5 Liikuntajärjestöjen yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittäjä toimintaympäristön ja liikkujaryhmien tuntemus eettinen työ kehittämishankkeet: ympäristö, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, kehitysyhteistyö Liikuntapolitiikan ja liikuntakulttuurin asiantuntija ja yhteistyökumppani päätöksentekijöille ja medialle urheilun arvot urheilun edellytykset urheilun kehittämishaasteet urheilun yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liikunnan kentällä toimivien yhteisöjen ja toimihenkilöryhmien asiantuntija ja tukija lainsäädäntö talous koulutus viestintä kansainväliset asiat tietohallinto talous- ja hallintopalvelut -hallintopalveluyksiköstä
2.1. Edunvalvonta valvoo liikunnan ja urheilun etua yhteiskunnan päätöksenteossa erityisesti lainsäädännön, julkisen rahoituksen, liikunnan verotuksen ja liikuntapaikkarakentamisen asioissa. työskentelee mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka valmistelevat ja tekevät liikuntaan vaikuttavat päätökset. pyrkii kaikessa liikunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa toteuttamaan yhteiskunnallisesti tärkeitä periaatteita. :n sisäinen toiminta keskittyy jäsenjärjestöjen muodostamiin työryhmiin, jotka valmistelevat edunvalvontahankkeet. :n edunvalvonnan tärkein tavoite on toimia paikallisen liikunnan ja urheilun hyväksi. Toimintaa ohjaavat nelivuotiskaudeksi 1999 2003 hyväksytyt liikuntapolitiikan tavoitteet, jotka samalla toimivat erityisesti :n edunvalvonnan toimintasuunnitelmana. Liikunnan eettisen toiminnan määrätietoinen edistäminen on keskeinen tulevaisuuskysymys urheilussa. Ongelmat on voitava minimoida ja urheiluliikkeen mahdollisuuksia nuorison terveen kasvun edistämiseksi on parannettava. :n toiminnan keskeinen tarkoitus on varmistaa liikuntajärjestöjen yleishyödyllisen toiminnan asema yhteiskunnassa. Urheilun kansainvälinen kehitys kasvattaa järjestöjen tarvetta kehittää osaa toiminnastaan ammatilliseen ja yritystoiminnan suuntaan. Valtio rahoittaa liikuntaa yksinomaan veikkausvoittovaroista. Liikunnan osuus Veikkauksen tuotosta ei vastaa eduskunnan ja valtion tilintarkastajien toistuvasti ilmaisemaa tahtoa. 2.1.1. Liikuntapolitiikan tavoitteet 6 Yhteissuunnittelun avulla selvitetään yhdessä toimialajärjestöjen kanssa keskeiset kehittämistarpeet erityisesti suhteessa viranomaisiin. seuraa ja raportoi Liikuntapolitiikan tavoitteiden 1999-2003 toteutumista seuraa pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman toteuttamista liikunnan osalta toimii vaikuttaakseen uuteen hallitusohjelmaan 2003-2006 valmistautuu uuteen Liikutusohjelmaan liittyen eduskuntavaaleihin 2003 valmistelee Liikuntapolitiikan tavoitteita 2003-2006 ylläpitää viranomaisyhteistyötä ja kansanedustajaverkostoa 2.1.2. Liikunnan ja urheilun rahoitus Edunvalvonnan keinoin pyritään vaikuttamaan liikunnan yhteiskunnalliseen tukipolitiikkaan. Viime vuosina on kasvavassa määrin ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden avulla parannetaan erityisesti urheiluseurojen omakohtaisia varainhankinta mahdollisuuksia. toimii liikunnan osuuden kasvattamiseksi valtion liikuntabudjetissa kehittää yhteistyötä Veikkauksen edunsaajien kesken kirjastomenojen kustantamiseksi yleisillä budjettivaroilla veikkausvoittovarojen sijasta vaikuttaa arpajaislain uudistamiseen tavara-arpajaisten ja bingotoiminnan osalta toimeenpanee kuudennet joulukalenteriarpajaiset ja toiset kevätarpajaiset, joiden tuotto jää pääosin seurojen käyttöön
käynnistää uutta yhteistyötä Veikkauksen kanssa johtaa koko -yhteisöä koskevaa Kondis-hanketta, jonka tarkoituksena on motivoida suomalaisten liikuntaharrastusta tarjoamalle heidän käyttöönsä internet-pohjainen väline oman kunnon kehittymisen seuraamiseen. Hankkeella tuetaan myös jäsenjärjestöjen ja niiden seurojen sekä :n varainhankintaa. 2.1.3. Paikallisen liikunnan edistäminen Yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta liikuntatoiminnan perusyksikkö on urheiluseura. Seurat tuottavat liikuntapalveluja kaikenikäisille ihmisille monipuolisesti ja edullisesti. Tämä perustuu seuroissa tehtävään laaja-alaiseen vapaaehtoistyöhön. edistää liikuntaseurojen varainhankintaa kehittämällä uusia arpajais- ja sponsorituotteita keventää seurojen työnantajavelvoitteita etenkin pienten palkkioiden osalta ryhtyä toimenpiteisiin tavoitteena seurojen vapaaehtoistoimijoiden pienten palkkioiden verottomuus palvelee avainseura- ja kuntaverkostoa toimittamalla 4 5 kertaa vuodessa tietopaketin lainsäädännön ajankohtaisista asioista ja järjestämällä koulutusta liikuntapaikkapolitiikkaa osallistumalla suunnittelutyöhön erityisesti lähiliikuntapaikkojen osalta. 2.1.4. Jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen Valtakunnalliset liikuntajärjestöt ovat viime vuosina joutuneet kasvavassa määrin vastaamaan uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ilman että rahoitusta olisi lisätty. :n tärkeä tehtävä on puolustaa liittojen oikeuksia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 7 kehittää jäsenliittojen taloushallintoon liittyviä suosituksia ja ohjeita jatkaa taloushallintokoulutusta ja urheiluoikeudellista koulutusta kehittää jäsenjärjestöjen kanssa tehtävät yhteistyöhankkeet: seurasiirrot, kasvattajakorvaus, palkkakattosuositus, seurojen talouden seurantajärjestelmä, liikuntaharrastus ja tarttuvat taudit, erotuomarin asema, vakuutuskysymykset osallistuu tulosperusteiseen määrärahapolitiikkaan koordinoi ja toteuttaa yhdessä Nuoren Suomen, Kuntourheiluliiton ja Olympiakomitean kanssa kansalaisten liikuntaharrastustutkimuksen (gallup) 2001-2002 tehostaa järjestäytyneen liikunnan oikeusturvaa huolehtii Urheilun oikeusturvalautakunnan hallintotehtävistä hoitaa urheilijarahastoa toimittaa liittojohtajan kansion.
2.1.5. Urheilun eettiset kysymykset Järjestäytyneen liikuntatoiminnan haaste on eettisesti kestävät periaatteet. Erityisesti huippu-urheilun ongelmat saavat paljon julkisuutta, joka heijastuu koko urheilun kenttään. kehittää eettisten suositusten seurantaa ja toimintamalleja yhteistyössä liittojen kanssa tehostaa antidopingtoimintaa: koulutus, vuosittaiset seminaarit, lääketieteen ja valmennuksen vastuuhenkilöiden rekisteri, liittojen antidoping-ohjelma 2.1.6. Ammattilaisuus Urheilu ammattina on laajemmin vasta 1990-luvun ilmiö. Normiperusta on eri kuin yleishyödyllisessä urheilussa. Tämän johdosta ammattilaistoimintaa varten pitää luoda oma järjestelmä. kehittää pelisääntöjä osakeyhtiömuotoisen ammattiurheilun ja yhdistys-toiminnan välille edistää ammattiurheilijoiden ja muiden työntekijäryhmien oikeudellista asema seuraa, tulkitsee ja soveltaa EU:n päätöksiä 8
2.2. Kenttätoiminta Keskeistä on tukea jäsenjärjestöjen onnistumista ja hyvinvointia kehittämällä yhteistyön ja vuorovaikutuksen kulttuuria -yhteisössä. Toiminnassa kunnioitetaan järjestöjen itsenäisyyttä, jolloin yhteistyön lähtökohtana on lisäarvon tuottaminen osapuolille. Tavoitteena on ratkaista yhteisesti tunnistettuja haasteita: alati muuttuva toimintaympäristö edellyttää yhteisöltä osaamisen kehittämistä, muutosvalmiutta ja verkostomaista työtapaa. Tässä viitekehyksessä kenttätoiminnan painopisteenä on aluetoiminta. 2.2.1. Yhteistyö Keskeistä yhteistyössä on eri toimijatahojen kohtaamiset ja niiden kehittäminen. tukee ja kehittää alueiden ja :n keskusyksikön vuoropuhelua ja varmistaa kaikissa perustoiminnoissa ja keskeisissä hankkeissa informaation kulku molempiin suuntiin tukee ja kehittää alueiden ja toimialoilla toimivien järjestöjen vuoropuhelua kaikkien osapuolten tarpeet huomioiden tukee lajiliittoja liittokohtaisesti määriteltyjen kehittämistarpeiden mukaan, tavoitteena on tehostaa alueellista toimintaa alueita hyödyntäen tukee ja kehittää alueiden toisiaan täydentävää avointa vuorovaikutusta, jossa yksi keskeinen tavoite on toisilta oppiminen. tukee uusia yhteistyömalleja ja verkostoja, joita syntyy jäsenjärjestöjen kesken ja mahdollisesti myös liikuntakulttuurin ulkopuolelle. 9 2.2.2. Osaamisen kehittäminen Keskeistä järjestöjen onnistumisessa on työyhteisöjen hyvinvointi ja kehittyminen. Tavoitteena on tuoda -yhteisöön oppivan organisaation toimintamalleja, joissa sisältöinä on jatkuva osaamisen kehittäminen ja entistä parempi kyky ymmärtää toimintaympäristömuutoksia. Kenttätoiminta tekee tiivistä yhteistyötä :n osaamiskeskuksen kanssa tämän osa-alueen merkityksen tiedostamisessa ja kehittämisessä. tukee -alueiden työyhteisöjen paikallisia kehittämishankkeita järjestää yhteistyössä -alueiden kanssa henkilöstökoulusta eri henkilöstöryhmille. 2.2.3. Eettinen kasvatus- ja koulutustyö Nuorten eettinen kasvatus- ja koulutustyö on -yhteisön yhteinen haaste, jossa pyritään laajapohjaiseen yhteistyöhön. Kenttätoiminta toimii asian koordinaattorina ja tavoitteena on löytää järjestöjen välinen synergia ja välttää päällekkäisyyttä.
2.3. Koulutus ja osaaminen Osaamiskeskus tuottaa :n jäsenjärjestöjen tarpeista lähteviä laadukkaita koulutuksen ja osaamisen palveluita, joilla tuetaan järjestöjen onnistumista -yhteisön ja :n strategian suunnassa. Ensisijaisena tavoitteena on paikallisen peruskoulutuksen turvaaminen tukemalla -alueiden ja muiden jäsenjärjestöjen koulutustoimintaa. Osaamiskeskus on myös -yhteisön edunvalvoja koulutuksen alueella yhteistyössä :n edunvalvontayksikön kanssa. Toiminnan lähtökohtana ovat -yhteisön arvot ja yhteiset strategialinjaukset. Toteutuksessa huomioidaan läpäisyperiaatteella urheilun etiikka, ympäristöasiat, suvaitsevaisuus, tasaarvo ja työllistämismahdollisuudet. Toiminnassa huomioidaan myös liikunnan tietohallinnon ja sähköisen viestinnän tuomat uudet mahdollisuudet. Koulutuksen ja osaamisen toteutus- ja kehitystyötä johtaa :n hallituksen alainen koulutusvaliokunta. Koulutusvaliokunta kutsuu koolle koulutuksen asiantuntijaryhmiä tarpeen mukaan. 2.3.1. Osaamiskeskuksen painopisteet 10 Osaamiskeskuksen kehityssuunnitelman 2002-2004 suuntaviivojen mukaisesti toimintavuonna keskeistä on perustaa toiminta sopimuspohjaiseen kurssi-, koulutus-, kehitys- ja konsultointipalveluun parantaa seurojen vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä, toiminnan arvostusta ja tunnettuutta yhteisössä ja laajasti yhteiskunnassa ehittää koulutuksen toimintatapoja (missä) tukea jäsenjärjestöjen henkilöstön ammatillista osaamista kehittää osaamiskeskuksen toimintarakennetta. 2.3.2. Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Keskeistä on tuottaa sopimustoiminnan ja I-tason yhteiset palvelut. palvelee jäsenjärjestöjä I- ja II-tason ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa ennen kaikkea asiakas- ja palvelusopimusten pohjalta kehittää I-tason yhteisiä palveluita ja niihin liittyvää yhteistyötä toteuttaa alueelliset kouluttajatapaamiset yhdessä -alueiden, Nuoren Suomen ja Kuntourheiluliiton kanssa kutsuu koolle ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen yhteistyöryhmän ja I-tason johtoryhmän järjestää ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen neuvottelupäivän järjestää Avainkouluttajatapahtuman. 2.3.3. Järjestökoulutus Keskeistä on tuotteistaa -alueiden kanssa yhteistyössä tuotettuja lyhytkursseja niihin liittyvässä kouluttajakoulutuksessa, markkinoida kursseja ja tuottaa uusia kurssisisältöjä.
tuottaa -alueiden käyttöön lyhytkurssimateriaalit järjestökoulutuksen kurssitarjottimelle järjestää lyhytkurssien kouluttajakoulutuksen tuottaa jäsenjärjestöjen tarvitsemia kehitys- ja konsultointipalveluja toteuttaa Koulutuksen ja osaamisen kehitysohjelmaa seurakoulutuksen johtoryhmässä sovittavin toimenpitein edistää seurajohtajien ja muiden seuran toimihenkilöiden, päätoimisten seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden valmiuksia tehtäviensä hoitamiseen, yhteistä seurakoulutusta tuottavat ensisijaisesti -alueet järjestää valtakunnalliset seurajohtajapäivät, kehittämisavustusta saaneiden liittojen tapaamistilaisuudet ja työllisyysprojektien koulutuspäivät päivittää ja markkinoi seurakehittäjien verkostoa osana :n osaamiskeskuksen palveluja. 2.3.4. Henkilöstökoulutus Keskeistä on tuottaa jäsenjärjestöjen työyhteisöjen kehittämispalveluita, kehittää henkilöstöstrategiaa ja tuottaa yhteisiä henkilöstökoulutuspalveluita. toteuttaa Koulutuksen ja osaamisen kehitysohjelmaa henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnassa sovittavin toimenpitein kannustaa ja konsultoi jäsenjärjestöjä henkilöstöstrategioiden laatimisessa ja henkilöstökoulutuksen suunnittelussa osana organisaation kehittämistä. Osaamiskeskus tarjoaa henkilöstön kehitysprosesseja jäsenjärjestöille, johon kuuluvat mm. työyhteisön yhteistoiminnan arviointi, kehityskeskusteluvalmennukset ja aineistot sekä yksilön ja yhteisön osaamistarveanalyysit käynnistää -Akatemian toiminnan tavoitteena innostaa ja kannustaa :n ja sen jäsenjärjestöjen henkilöstöä elinikäiseen oppimiseen. tutorverkoston kanssa opastaa ja tukee jäsenjärjestöjä ja niiden henkilöstöä laatimaan henkilökohtaisia oppimissuunnitelmia järjestön tavoitteiden pohjalta auttaa henkilöstökoulutuksen kurssitarjottimen avulla opiskelijoita löytämään heidän työnsä näkökulmasta mielekkäitä koulutuksia ja kursseja järjestää 2-3 jäsenjärjestöjen henkilöstön työtehtäviä ja jaksamista tukevaa Studia Spordia luentoa järjestää uusien toiminnanjohtajien ja puheenjohtajien tapaamisen, tutortapaamisia ja yhden Talo tutuksi tapahtuman jäsenjärjestöjen uusille työntekijöille. 11 2.3.5. Muut palvelutehtävät Perustehtävien ohella osaamiskeskus vastaa vuonna 2002 -yhteisön Kohti yhteistä maalia strategiaprosessin jatkotyöstämisestä. Työn tavoitteena on saattaa -yhteisön ja :n strategiat ja palvelut vastaamaan kysyntään huomioiden jäsenjärjestöjen, viranomaisten ja kansalaisten toiveet. kehittää -yhteisön ja :n strategiaprosessia tarjoaa jäsenjärjestöjen EU-hankkeille valmisteluapua, konsultointia projektihakemuksien laadintaan sekä verkostoitumisen paikan eri toimijoille yhteisten hankkeiden aloittamiseksi. kouluttaa liikunnan työllisyyshankkeita ja tilastoi työllistyneiden määrän.
2.4. Viestintä Viestintä on osa strategista johtamista. Viestintää tarvitaan ry:n tavoitteiden esillepanossa, yhteisten tavoitteiden asettamisessa, koordinoinnissa ja motivoinnissa. Viestintä kokoaa jäsenjärjestöjen näkemyksiä liikunnan ja urheilun avainkysymyksistä, rakentaa niistä yhteisiä viestejä ja kuljettaa ne läpi yhteisön sekä tiedottaa niistä päättäjiä ja tiedotusvälineitä. Viestintä tukee ry:n yhtenäisyyttä ja yhteistyötä ajankohtaisella ja nopealla tiedonkululla sekä edistämällä avointa vuorovaikutusta. Viestintä luo yhteisön sisäiseen ja ulkoiseen viestintään tehokkaita välineitä ja -verkostoja. Niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä huomioidaan tasavertaisesti eri sukupuolet ja liikunnan eri harrastajaryhmät. Viestintää suunnitellaan ja johdetaan siitä lähtökohdasta, että sitä toteuttaa jokainen. Viestintä on osa -keskusyksikön tuloksen tekoa ja yksi ry:n voimavaroista, jonka merkitys vain kasvaa median aikakaudella. Liikunnan ja urheilun asema yhteiskunnassa riippuu ratkaisevasti mielikuvista. Liikunnan ja urheilun asioita on edistettävä median kautta. Keskeistä on kehittää jäsenjärjestöjen yhteistä viestintää yhteisten arvojen ja asioiden puolesta sekä tukea liikuntajärjestöjen toimintaa vastaamaan yhä paremmin valtakunnallisen ja paikallisen median tarpeita. 2.4.1. -keskusyksikön tukitoimet Keskeistä on aktivoida julkista keskustelua :n liikuntapolitiikan tavoitteiden sisällöistä, etenkin kansalaistoiminnasta, sekä selkeyttää -keskusyksikön palveluja eri kohderyhmille. 12 viestintä toteuttaa suunnitelmallisesti läpinäkyvää ja ajankohtaista tiedonkulkua yhteisöä koskevista aiheista yhteisössä ja sen ulkopuolella viestintä varmistaa ja nopeuttaa :n keskusyksikön uusimman asiantuntijatiedon käyttöönottoa yhteisössä ja mediassa viestintä luo -keskusyksikköön viestinnän periaatteita ja työkaluja sekä perehdyttää niiden hyödyntämiseen ja antaa asiantuntija-apua viestintä johtaa -keskusyksikön mediayhteistyötä, koordinoi tiedotustilaisuuksia ja järjestää keskeisten tapahtumien tiedotuksen kehittää -keskusyksikön palvelurakennetta eri kohderyhmille etenkin www-uudistuksen yhteydessä. vakiinnuttaa graafisten ohjeiden ja työkalujen käyttöä keskusyksikössä toimittaa ry:n ja -keskusyksikön toimintakertomuksen sekä julkaisee liikunnan ja urheilun yhteystiedot sisältävät Sporttilinjat-taskukirjan 2.4.2. Liikunnan ja Urheilun mielikuva Keskeistä on edistää -yhteisössä yhteisten arvojen ja asioiden puolesta puhumista sekä harrasteliikunnan ja urheiluelämän taustoja käsittelevien ohjelmien syntyä mediaan. julkaisee Liikunnan ja Urheilun Maailma verkkolehteä 22 kertaa vuodessa koko yhteisön ja median monikäyttöisenä tietopalveluna julkaisee liikunnan kansalaistoiminnan yhteistä www.slu.fi portaalia edistää jäsenjärjestöyhteistyöllä lasten ja nuorten liikuntaa, aikuisliikuntaa sekä liikunnan ja urheilun taustoja käsittelevien sisältöjen syntymistä mediaan yhteisissä hankkeissa sekä Yleisradion ja Urheilukanavan kehityshankkeissa
antaa henkilökohtaista tietopalvelua toimittajille yhteisten arvojen mukaisesti sekä edistää pilottihankkeiden syntymistä valtakunnalliseen ja paikallisen mediaan edistää yhteisössä keskustelua liikunnan ja urheilun arvoista sekä yhteisten asioiden puolesta puhumista ja toimimista edistää liikuntajärjestöissä toimivien johtaja- ja asiantuntijaprofiilia mediassa. 2.4.3. ry:n yhteinen viestintä Keskeistä on kehittää jäsenjärjestöyhteistyöllä -yhteisön sisäisen viestinnän pelisääntöjä ja perehdyttämiskäytäntöjä. kokoaa jäsenjärjestöyhteistyöllä sisäisen viestinnän pelisäännöt, vastuut ja perehdyttämiskäytännöt ja ohjeistot keskeisistä alueista jäsenjärjestöjen työkaluiksi sekä edistää vuorovaikutusta viestinnän jäsentapaamisissa kehittää jäsenjärjestöyhteistyöllä luottamusjohdolle liikuntapolitiikan ja järjestöelämän uutispalvelua siten, että jäsenjärjestöt lähettävät saamansa Liikunnan ja Urheilun Maailman otsikkolinkit omille luottamusjohtajilleen samalla kehitetään sisältöjen yhteissuunnittelua kokoaa eduskuntavaalioperaation yhteydessä jäsenjärjestöjen näkemyksiä ja viestejä liikunnan ja urheilun avainkysymyksistä, laatii yhteistyössä viestinnän kampanjasuunnitelman sekä tiedottaa avainaiheista päättäjiä ja mediaa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa koordinoi suuren liikuntatutkimuksen yhteistä ulkoista viestintää Nuoren Suomen, Kuntourheiluliiton ja Olympiakomitean kanssa sekä järjestää aiheeseen liittyvät :n tiedotustilaisuudet edistää yhteisesti koordinoidulla sisältötuotannoilla median edellytyksiä tehdä moniarvoisia sisältöjä lasten ja nuorten liikunnasta, aikuisliikunnasta sekä liikunnan ja urheilun taustoista. 13 2.4.4. Tukitoimet jäsenjärjestöille Keskeistä on tukea jäsenjärjestöjen omaa mediayhteistyötä. kerää ja jalostaa www.slu.fi -sivuille liikuntaan liittyvää tutkimustietoa ja kalvomateriaalia jäsenjärjestöjen ja luottamushenkilöiden käyttöön sekä markkinoi tehokkaasti niiden hyödyntämistä tarjoaa jäsenjärjestöille maksutonta artikkelipalvelua Liikunnan ja Urheilun Maailman kautta vuosittain noin 500 artikkelia tuottaa sähköpostin välityksellä uutispalvelua jäsenjärjestöille hyödynnettäväksi omassa sisäisessä ja ulkoisessa yhteydenpidossa luottamusjohtoon ja mediaan ylläpitää viestinnän Riemujoukot verkostoa, jossa on tarjolla osaamista viestinnän uusista haasteista ja tapaamisia median kanssa edistää jäsenjärjestöjen mediayhteistyötä etenkin yhteisissä hankkeissa Yleisradion ja Urheilukanavan kanssa kehittää ja toteuttaa jäsenjärjestöille tukitoimia viestinnän suunnitteluun ja mediayhteistyöhön edistää jäsenjärjestöjen keskinäistä viestinnän yhteistyötä mm. viestinnän freelancerja asiantuntijaverkostojen syntymiseksi.
2.5. Kansainvälinen toiminta :n kansainvälinen toiminta edistää liikunnan ja urheilun kansainvälisyyttä kotimaassa ja suomalaisen urheilun kuvaa maailmalla. tuottaa palveluita, koordinoi kansainvälistä toimintaa ja toimii suomalaisena keskusjärjestöjen edunvalvojana. Kansainväliseen työhön sitoutuminen on pitkäjänteistä toimintaa. :n kansainvälisen työn tasavertaisiksi osa-alueiksi ovat vakiintuneet pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Suomen lähialueille, eurooppalainen ja EU-yhteistyö sekä kehitysyhteistyö. 2.5.1. Kansainvälinen työ kotimaassa Keskeistä on toimia tiiviissä yhteistyössä :n jäsenjärjestöjen kanssa kansainvälisissä asioissa. Kaikki :n kansainväliset hankkeet tehdään jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyössä heidän toiveitaan kuunnellen. edistää yhteistyötä ja antaa tukea kansainvälisissä asioissa ja hankkeissa jäsenjärjestöille järjestää laajan kansallisen koulutustilaisuuden kansainvälisistä asioista kokoaa suomalaisten kansainvälisten delegaattien yhteystiedot. 2.5.2. Pohjoismainen yhteistyö Tiivis pohjoismainen yhteistyö on :n kansainvälisen toiminnan luontainen ja läheinen toimintamuoto. 14 osallistuu pohjoismaiseen päättävään Felleskokoukseen osallistuu työryhmätyöskentelyyn ja pohjoismaiseen nuorisoleiriin. 2.5.3. Lähialueyhteistyö Yhteistyö Viron urheilun kanssa on jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on kuitenkin lisätä alue- ja paikallistason yhteyksiä Viroon. Toisena painopisteenä on laaja yhteistyöhanke Pietarin urheilukomitean kanssa. jatkaa ja laajentaa yhteistyötä Pietarin urheilukomitean kanssa edistäen uusien toimijoiden mukaan tuloa, liikuntamatkailua ja koulutusta selvittää mahdollisuutta soveltaa Pietari-yhteistyön mallia Luoteis-Venäjän urheilukomitean Petroskoin alueelle jatkaa Barents-yhteistyötä painottaen nuorten urheiluvaihtoa ja yhteistyötä lisäa alueellista ja paikallista yhteistyötä Viron kanssa, yhteistyössä mukana ovat -alueet ja urheiluopistojen lähialueyhteistyöryhmä osallistuu Baltia-Pohjoismaat urheilun yhteistyökokoukseen.
2.5.4. Eurooppalainen yhteistyö Keskeistä on Euroopan urheilujärjestöjen varapuheenjohtajuuden hoitaminen ja urheilun EUasioihin vaikuttaminen. seuraa ja vaikuttaa EU-asioihin ja aktivoi Suomessa mm. rakennerahastojen käyttöön hoitaa ENGSO-järjestön varapuheenjohtajuutta ja siihen liittyviä tehtäviä kehittää ja toteuttaa Eurooppalaisen järjestön viestintää edistää E-learning hanketta ja tekee yhteistyötä viestinnän kehittämisen kanssa hyödyntää varapuheenjohtajuutta eurooppalaisessa urheilupolitiikassa jatkaa EWS-johtoryhmässä kevään 2002 loppuun saakka vaikuttaa IWG-valmisteluun, pohjoismaiseen sekä Viro-yhteistyöhön osallistuu Euroopan neuvoston yleiskokoukseen ja seurantaan Suomen vuonna 2001 järjestämästä EN-seminaarista osallistuu nuorisourheilun yhteistyöhön yhdessä Nuori Suomen kanssa liittyen. 2.5.5. Kehitysyhteistyö :n painopisteenä kehitysyhteistyössä on yhdessä SvoLi:n kanssa tehtävä SCORE-järjestön vapaaehtoistyö Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Uutena hankkeena on mukana pohjoismaisessa kehitysyhteistyöhankkeessa, joka sekin suuntautuu Etelä-Afrikkaan. jatkaa Tansanian Mtwaran liikuntapaikkarakentamishanketta toista vuotta ja siihen liittyvää koulutusta ja liikuntapaikkarakentamista Mtwaran eri kylissä lähettää SCORE-vapaaehtoiset tammikuussa Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan ja arvioi hanketta yhdessä SvoLin ja SCORE-järjestön kanssa ja suunnittelee hankkeen jatkumista koordinoi kansallisesti pohjoismaista kehitysyhteistyöhanketta Etelä-Afrikassa lajeina aluksi lento- ja käsipallo sekä pitää yhteyttä muihin Pohjoismaihin. 15
2.6. Liikunnan ja urheilun yhteiskuntavastuu 2.6.1. Eettinen työ Eettisesti kestävän urheilun edistäminen toteutuu läpileikkaavasti kaikessa ry:n toiminnassa. Liikunnan eettisen toiminnan määrätietoinen edistäminen on keskeinen tulevaisuuskysymys urheilussa. Ongelmat on voitava minimoida ja urheiluliikkeen mahdollisuuksia nuorison terveen kasvun edistämiseksi on parannettava. Eettisen työn toimenpiteitä on kuvattu kohdissa: 2.1.5 Urheilun eettiset kysymykset ja 2.2.3 Eettinen kasvatus- ja koulutustyö. Lisäksi työ on mukana koulutuksen ja osaamisen toiminnassa läpäisyperiaatteella. 2.6.2. Suvaitsevaisuus :n suvaitsevaisuustyön tavoitteena on edistää hyviä etnisiä suhteita ja vähentää rasismia liikunnan keinoin, luoda yhteistyötä maahanmuuttajien ja kantaväestön välille liikunnan avulla sekä parantaa maahanmuuttajien osallistumista liikuntatoimintaan Suomessa. Hyvien etnisten suhteiden toteutuminen edellyttää sitä, että maahanmuuttajien osallistuminen liikuntatoimintaan lisääntyy ja maahanmuuttajat käyttävät liikuntapalveluja tasavertaisesti muun väestön kanssa, urheilu- ja liikuntajärjestöt sitoutuvat hyvien etnisten suhteiden edistämiseen periaatteellisella ja käytännön tasolla ja liikuntajärjestöjen halu ja valmiudet ottaa toimintaansa mukaan uusia ihmisiä, myös maahanmuuttajia, paranevat. 16 tukee paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia suvaitsevaisuushankkeita kouluttamalla, luomalla verkostoja ja avustamalla viestinnässä edistää maahanmuuttajien osallistumista liikuntaan sekä päätöksentekoon liikunnassa. Käytännön toimenpiteinä kunta- ja kaupunkiyhteistyö sekä koulutus ja tiedottaminen aktivoi liikuntajärjestöjä huomiomaan maahanmuuttajat toiminnassaan ja sitouttaa järjestöjä suvaitsevaisuustyöhön toimii yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa edistämässä maahanmuuttajien osallistumista järjestöjen koulutuksiin sekä muuhun toimintaan tukee Suomen Monikulttuurisen Liikuntaliiton toimintaa osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön liikunnan suvaitsevaisuusasioissa ja rasismin vastaisessa työssä tuottaa viestintä- ja koulutusmateriaalia liikunnan suvaitsevaisuustyöhön tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa suvaitsevaisuuden edistämiseksi viestii suvaitsevaisuustyöstä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. 2.6.3. Tasa-arvotyö Suomen Liikunnan ja Urheilun tasa-arvotyön keskeisenä tavoitteena on urheilun päätöksenteon tasa-arvoistaminen. Tavoitteena on taata tasapuolinen ja turvallinen osallistuminen sukupuolesta, sosiaalisesta taustasta, rodusta, kielestä asuinpaikasta, iästä tai vammaisuudesta riippumatta. Siihen pyritään mm. linjausten, strategisten suunnitelmien, kansainvälisen yhteistyön, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Kansallisen työn painopiste siirtyy valtakunnallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta paikalliselle tasolle hyväksikäyttäen perustettuja alueellisia LiikunNaiset-verkostoja.
Toinen urheilun tasa-arvotyön tärkeä osa-alue tulee olemaan lasten ja nuorten suojelun kehittäminen yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Huomioon on otettava myös toimenpiteet seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi. Tasa-arvotyö on liikuntakulttuurin laadullista kehittämistä. Vuoden 1995 Piikkarit-raportti ja 1998 hyväksytty Yhteinen maali tasa-arvo-ohjelma ovat pohjana :n toteuttamalle liikuntakulttuurin sukupuolten väliselle tasa-arvotyölle. Keskeistä on tehostaa suomalaisen urheilun ja liikuntatoiminnan edunvalvontaa, parantaa suomalaisen urheilun julkisuuskuvaa ja uskottavuutta, kehittää uutta innostavaa liikuntakulttuuria, kehittää naishuippu-urheilua ja tukea menestymistä sekä löytää ja rekrytoida uusia toimijoita. laajentaa ja edelleen kehittää alueellista verkostoitumista, jonka painopisteenä on tasavertaisten liikuntamahdollisuuksien takaaminen kaikille (naiset-miehet-tytöt-pojat). Kansallisena mallina toimii Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (Oulun) Liikunnaiset-verkosto laatii kansallisen selvitystyön ja SPRINT-seminaarin (14.-16.9.2001) pohjalta toimintaja eettiset ohjeet sukupuolisen häirinnän estämiseksi sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi liikunnassa ja urheilussa kehittää edelleen yhdessä OPM:n kanssa tulosohjausperusteista määrärahakriteeristöä tasa-arvon toteuttamiseksi liikuntajärjestöissä huolehtii :n tasa-arvotyön edunvalvonnasta osallistumalla järjestölliseen kehittämistyöhön yhdessä lajiliittojen, aluejärjestöjen ja muiden :n jäsenjärjestöjen kanssa huolehtii tasa-arvotyön viestinnästä eri sidosryhmiin sekä valmistelee yhdessä OPM:n kanssa Piikkarit-palkinnon osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, mm. EWS-verkoston johtoryhmän työskentelyyn ( johtoryhmän jäsenenä 2000-2002). Muita tärkeitä kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat eurooppalaisen urheilun kattojärjestö ENGSO, Pohjoismaat, Viro sekä International Working Group on Women and Sport (IWG). 17 2.6.4. Ympäristötyö Ympäristöasioissa keskitytään vuonna 2002 vakiinnuttamaan lajiliittojen tarvitseman asiantuntijapalvelun toteuttaminen ja toimintatavat. Toinen tärkeä painopiste on tukipalvelujen kehittäminen lajiliittojen omille ympäristöhankkeille. Ympäristöasioiden tärkeimmät toimet ovat: ympäristökouluttajakoulutuksen tarjoaminen ja valtakunnallisen kouluttajaverkoston kehittäminen asiantuntija-avun tarjoaminen liikuntajärjestöjen ympäristötyöhön laadunarviointimenettelyn kehittäminen liikuntajärjestöjen ympäristötyölle varainhankinta liikuntajärjestöjen ympäristörahaston perustamiseksi ympäristövaliokunnan profiilin selkiyttäminen ja aseman vahvistaminen lausunnonantajana liikuntaan ja ympäristöön liittyvissä asioissa kansainvälisen yhteistyön jatkaminen ja edelläkävijän rooliin säilyttäminen ympäristönsuojelutoiminnan edistämisessä järjestöpohjaisessa liikunta-kulttuurissa.
3. -hallintopalveluyksikön toiminta :n hallintopalveluyksikkö tuottaa jäsenjärjestöjen käyttöön niiden tarvitsemia talouden ja hallinnon palveluita: kirjanpito-, kassa-, palkanlaskenta- ja laskutuspalvelut it-tuki käännöspalvelut paino- ja kopiointipalvelut myyntipalvelu postitus- ja puhelinkeskuspalvelut kokoustilavuokraus Taloushallintopalveluissa siirrytään euron käyttöön jo lokakuussa 2001 eli vuoden 2001 tilinpäätös tullaan laatimaan euroissa. Painopalveluissa hyödynnetään entistä enemmän uutta Canon ir110 -verkkotulostustulostusjärjestelmää. Myyntipalvelussa jatketaan sähköisen palvelun kehittämistä (sporttikauppa.com). It-tuen osalta suunnitellaan toimintojen siirtämistä -Palvelut Oy:öön osana koko -yhteisön tietohallinnon palvelukonseptia. Jäsenjärjestöjen ulkopuolelle suuntautuvasta (-talon muut vuokralaiset) arvonlisäverollisesta hallintopalvelutoiminnasta sekä talon kokoustilavuokrauksesta vastaa :n kokonaan omistama -Palvelut Oy. 18 :n ja sen jäsenjärjestöjen henkilöstöasioissa antaa suosituksia :n henkilöstövaliokunta. -talon työsuojeluasioista vastaa :n työsuojelutoiminta. 3.1. Tietohallinto :n tietohallinnon tavoitteena on kehittää sähköisiä työkaluja ja palveluja jäsenjärjestöjen ja seurojen tarpeisiin. Kehittämistyötä on tähän saakka tehty tietohallintoprojektin puitteissa. Hankkeessa on tuotettu liikunnan ja urheilun yhteisen tietohallinnon perusta. Keskeisenä tavoitteena vuonna 2002 on tuotettujen sovellusten käyttöönotto jäsenjärjestöissä ja seuroissa. Sovellusten käyttöönottoon tarvitaan toimiva koulutus- ja tukiorganisaatio, jonka luominen on myös vuoden 2002 tavoite. Tietohallintokokonaisuus on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti erittäin laaja kokonaisuus ja toiminnan luonne entistä enemmän liiketoimintaa. Tämän vuoksi :n hallitus tutkii sen yhtiöittämistä ja mahdollista siirtoa Palvelut Oy:öön. Mikäli yhtiöittäminen tapahtuu, yhtiöön siirtyvät kaikki sellaiset :n tietohallinnon toiminnot, jotka ovat valmiita, eivätkä edellytä enää opetusministeriön investointeja sekä palveluyksikössä nykyisin sijaitseva ITyksikkö. :un jää vielä tietohallintoprojekti, jonka tehtävänä on saattaa loppuun tietohallintohankkeen kehittäminen ja vetää Kansalaisen liikuntainfo hanketta. Tähän tarkoitukseen on talousarviossa varauduttu hakemaan opetusministeriöltä 225.372 euron (1.340.000 markan) kehittämisavustus. Alla on kuvattu tietohallinnon tehtävät organisoitumismuodosta riippumatta.
Vuonna 2002 Rakentaa yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja erityisesti alueiden kanssa organisaation tukemaan sovellusten käyttöönottoa järjestöissä ja seuroissa. Tavoitteena on, että alueet toimivat seurojen ensisijaisena tukena ja järjestöjen tukena. Rakentaa koulutusjärjestelmän, joka tarjoaa koulutusta kaikkiin :n tietohallinnon tarjoamiin ohjelmistoihin, työkaluihin ja sovelluksiin. Rakentaa valtakunnallisen HelpDesk- toiminnon, josta voi saada apua ohjelmistojen, työkalujen ja sovellusten käyttöön puhelimitse, sähköpostilla, faxilla tai internet-sivuilta. Rakentaa sovellusten hallinnointijärjestelmän tilausten, sopimusten ja laskujen käsittelyyn. Huolehtii yhteisten sovellusten ylläpidosta ja palvelinten toimivuudesta. Jatkaa Exchange sanomanvälityspalvelimen käyttöönottoa urheilun ammattilaisten intranet-käyttöön. Ylläpitää ja kehittää teknistä infrastruktuuria ja välittää sen palveluja jäsenjärjestöille. Tuottaa Kansalaisten Liikuntainfo palvelun yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Välittää Microsoftin lisenssipakettia urheilujärjestöille ja seuroille. Välittää laitteita yhteistyössä Canonin ja Hewlett-Packardin kanssa. Tietohallintohankkeen kokonaisuus muodostuu seuraavasti: Sporttisaitti kotisivujen tuotantoväline Sporttikauppa.com tuotteiden tilaukset, myynti, maksut Sporttikalenteri tapahtumakalenteri Sporttirekisterit yhtenäistietokanta ja käyttäjähallinta Exchange / intranet sanomanvälityspalvelin Tietoliikenne / tietoturva tietoliikenne- ja internet yhteydet Erityispalvelut etätyöskentely, laite- ja ohjelmistovälitys Sporttilinjat sähköinen puhelinluettelo Rekka koulutuksenhallinta 19
4. Taloussuunnitelma Vuoden 2002 talousarvion toimintakulujen yhteissumma on 3 455 757 euroa (20 547 000 mk). Toimiston osuus on 1 628 227 euroa (9 681 000 mk), hallintopalveluyksikön osuus 1 539 760 euroa (9 155 000 mk) ja kehittämishankkeiden osuus 287 770 euroa (1 711 000 mk). Toimiston talousarvio pohjautuu 1 244 590 euron (7 400 000 mk) valtion toiminta-avustukseen. Toiminta-avustuksesta on suunniteltu jaettavaksi suvaitsevaisuustyöhön paikallishankkeille 50 456 euroa (300 000 mk). Lisäksi toimiston talousarvion mukaisesti haetaan tasaarvotyöhön 33 637 euron (200 000 mk) ja kansainväliseen toimintaan (ENGSO) 16 818 euron (100 00mk) avustuksia. Toimiston omarahoitusosuuksina arvioidaan kertyvän varsinaisen toiminnan osalta kurssi- ja seminaarituottoja 197 621 euroa (1 175 000 markkaa) ja varainhankinnan osalta yhteistyösopimus- ja arpajaistuottoja 191 734 euroa ( 1 140 000 markkaa). Toimiston toimintakulut ovat yhteensä 1 628 227 euroa (9 681 000 mk). Suurimmat kuluerät ovat henkilöstö- ja tilakustannukset sekä toimintaan liittyvät ostopalvelut ja matka- ja majoituskulut. Toimintasuunnitelman mukaisten toimintojen hoitamiseksi tulee toimistossa olemaan yhteensä 18 työntekijää; 13 vakinaisessa työsuhteessa ja 5 määräaikaisessa työsuhteessa, joista 2 osa-aikaisina (vuonna 2001 yhteensä 19 työntekijää; 14 vakinaisessa työsuhteessa ja 5 määräaikaisessa työsuhteessa, joista 2 osa-aikaisina). 20 Suurimpana kehityshankkeena jatkuu edelleen tietohallintoprojekti, jonka talousarvio on 225 372 euroa (1 340 000 mk). Hankkeelle haetaan opetusministeriöltä 225 372 euron (1 340 000 mk) erillisavustusta. Tietohallintoprojektissa työskentelee 1 määräaikainen henkilö Muita kehityshankkeita ovat eräiden pienlajiliittojen hallintopalvelutoimisto ja Tansania-projekti. Pienlajiliittojen hallintopalvelutoimisto hoitaa tällä hetkellä 8 lajiliiton toimistopalvelut. Toimistossa työskentelee yksi henkilö. Kehityshankkeiden yhteenlasketut kulut on budjetoitu 287 770 euroksi (1 711 000 mk), joihin haetaan opetusministeriön ja ulkoministeriön tukea yhteensä 275 660 euroa (1 639 000 mk). Hallintopalveluyksikön talousarvion loppusumma on 1 539 760 euroa (9 155 000 markkaa). Yksikön kulut katetaan palveluiden käyttäjiltä perittävillä palvelumaksuilla. Hallintopalveluyksikön henkilöstön määrä on 28. -talossa muille kuin jäsenjärjestöille hallintopalveluita tuottavan -Palvelut Oy:n liikevaihdoksi vuonna 2002 on arvioitu 420 470 (2 500 000 mk). Mikäli tietohallinnon organisoiminen toteutuu suunnitellulla tavalla tulee yhtiön liikevaihto olemaan 1 765 973 euroa ( 10 500 000 mk). Ilmarisen Liikekiinteistöt Oy omistaa Pasilan Toimitalon (-talo). neuvottelee vuokrasopimusten muutoksista ja talon mahdollisesta saneerauksesta Ilmarisen Liikekiinteistöt Oy:n kanssa. Lisäksi selvitetään muita mahdollisia toimitilaratkaisuja. Toimitilaratkaisussa painotetaan yhteisöllisyyttä.