Talouskatsaus Pääekonomisti Jukka Palokangas 3.3.2015
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB (Rautaruukki Oyj) Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto 14.3.2015 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli 1 600 jäsenyritystä. 14.3.2015 3
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2014 edellisvuotisella tasolla Liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 67 miljardia euroa vuonna 2014 Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 14.3.2015 4
Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 14.3.2015 5
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt 50 000:lla eli 15 % vuoden 2008 jälkeen 330 000 310 000 290 000 270 000 250 000 230 000 210 000 190 000 170 000 Henkilöstöstä noin 19 000 lomautusjärjestelyjen piirissä 30.9.2014 150 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 14.3.2015 6
Euroopan vetoapu Suomen viennille jää pieneksi 2015 - kasvua on haettava muualta 14.3.2015 7
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset merkitsevät pientä liikevaihdon kasvua 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Uudet tilaukset Suomessa, milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: IV,2014 / IV,2013 IV,2014 / III,2014 Vientiin: -1 % -11 % Kotimaahan: +16 % -16 % Yhteensä: +4 % -12 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu 2014. 14.3.2015 8
Teknologiateollisuuden* tilauskantaa ovat vahvistaneet erityisesti laivatilaukset 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Tilauskanta Suomessa, milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos: 31.12.2014 / 31.12.2013 31.12.2014 / 30.9.2014 Vientiin: +10 % +1 % Kotimaahan: +34 % +2 % Yhteensä: +16 % +1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset. Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.12.2014. 14.3.2015 9
Suomen talous kehittyy heikosti myös vuonna 2015 Bkt:n kehitys 2015/2014, % Pohjois-Amerikka: +3,1 % USA +3,2 % Kanada +2,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,9 % Brasilia -0,3 % Meksiko +3,0 % Argentiina -0,3 % Venezuela -5,3 % Kolumbia +3,7 % Chile +2,7 % Peru +4,3 % Länsi-Eurooppa: +1,5 % Saksa +1,5 % Iso-Britannia +2,7 % Ranska +0,9 % Italia +0,5 % Espanja +2,2 % Alankomaat +1,4 % Sveitsi +0,4 % Ruotsi +2,4 % Belgia +1,2 % Norja +1,4 % Itävalta +1,2 % Tanska +1,4 % Kreikka +1,7 % Suomi +0,9 % Portugali +1,4 % Irlanti +3,3 % Afrikka Etelä-Afrikka +2,4 % Nigeria +5,1 % Egypti +3,6 % Keski- ja Itä-Eurooppa: -0,3 % Venäjä -4,3 % Turkki +3,4 % Puola +3,3 % Tšekki +2,5 % Romania +2,9 % Ukraina -4,1 % Unkari +2,3 % Slovakia +2,7 % Slovenia +1,8 % Liettua +2,9 % Latvia +2,6 % Viro +2,1 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +0,1 % Israel +2,9 % Aasia: +4,7 % Kiina +7,0 % Japani +1,3 % Intia +6,4 % Australia +2,7 % Etelä-Korea +3,4 % Indonesia +5,3 % Taiwan +3,6 % Thaimaa +3,7 % Malesia +4,8 % Singapore +3,0 % Uusi Seelanti +3,0 % Filippiinit +6,4 % Vietnam +6,0 % Lähde: Consensus Forecasts, February 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu helmikuussa 2015. 14.3.2015 10
EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa supistumistaan Lähde: Macrobond 14.3.2015 11
Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä vähenee noin 5 %:iin 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014(1-11) 2015e 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti. Lähde: Tulli 14.3.2015 12
Suomen talouskriisi on katkaistava: - Vienti ja tuotantokapasiteetti romahtivat Julkinen sektori velkaantuu Kokonaisveroaste nousee Yritysten kannattavuus, tuottavuus ja investoinnit ovat pohjalla Investoinnit, tuotantokapasiteetti ja vienti on saatava uuteen kasvuun 14.3.2015 13
Vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus kattaa 90 % Suomen viennistä 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tarvittava vientikehitys, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista Toteutunut vienti Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 14.3.2015 14
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Lähde: Macrobond, Eurostat 14.3.2015 15
Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen Lähde: Macrobond, Eurostat 14.3.2015 16
Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta Tavaravienti on 18 % eli vuositasolla 12 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä 18 16 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 14 12 Tavaravienti Suomesta 10 8 6 4 Palveluvienti Suomesta 2 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014. Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 14.3.2015 17
Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa Teollisuus kattaa 70-80 % Suomen palveluviennistä Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut 14 Mrd. euroa, käyvin hinnoin 12 10 Teollisuuden palveluvienti Suomesta 8 6 4 2 Muiden toimialojen palveluvienti Suomesta 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa 14.3.2015 18
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee merkittävästi teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, % 100 90 80 70 60 50 40 30 Viennin osuus liikevaihdosta: mediaani 13 % 22 %:lla ei lainkaan omaa vientiä 35 %:lla omaa vientiä alle 5 % liikevaihdosta 20 10 0 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 30.9.2014 14.3.2015 19
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuuden tuotanto ja vienti eivät palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 % 125 120 115 110 105 100 95 90-22 % -14 % Teollisuuden tuotantokyky (tuotanto, jos kapasiteetti täyskäytössä) Suomen koko tavaraja palveluvienti (2008=100) Teollisuuden työpaikat (2008=100) 85 80 75 70-21 % -21 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Teollisuuden tuotanto (2008=100) Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 14.3.2015 20
Julkisia menoja joudutaan leikkaamaan 10-15 miljardia euroa, 10-15 % Veroasteen nousu vastaa neljän miljardin euron veronkiristyksiä Lähde: Macrobond, Eurostat 14.3.2015 21
Investoinnit on saatava selvään kasvuun uudistamalla yritysverojärjestelmää Yritysten kiinteät investoinnit 135 Indeksi, 2005=100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 USA Alankomaat Sveitsi Ruotsi Saksa Suomi 85 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e Lähde: OECD, Economic Outlook 2014 14.3.2015 22
Suomi on houkutellut heikosti myös ulkomaisia investointeja (vrt. Ruotsi, Puola, Viro,...) 14.3.2015 23
Vientisektorin investoinnit Suomessa 2008 ja 2015e Kiinteät sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit yhteensä, käyvin hinnoin 2008 2015e Teknologiateollisuus 7,5 mrd. euroa 5,0 mrd. euroa Kemianteollisuus 1,0 mrd. euroa 1,5 mrd. euroa Metsäteollisuus 1,1 mrd. euroa 0,7 mrd. euroa Elintarviketeollisuus 0,5 mrd. euroa 0,7 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2015) 14.3.2015 24
Yritysten kannattavuus on heikentynyt selvästi Suomessa Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos-%* 14% 12% 10% Kaikki yritykset 8% 6% 4% Teknologiateollisuus 2% 0% -2% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus 25
Yritysverotuksen uudistamisella on mahdollista lisätä investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten liiketoiminnan tulos* / liikevaihto 2013: - keskiarvo +0,4 %, mediaani +3,6 % 30 25 % 20 15 10 5 0 Kannattava (23 % yrityksistä) Tyydyttävä (19 %) Heikko (32 %) -5-10 Tappiollinen (26 %) -15-20 -25-30 Yritykset satunnaisjärjestyksessä *) Liiketoiminnan tulos tarkoittaa yritysten tulosta ennen rahoitustuottoja ja kuluja, satunnaisia eriä sekä veroja. 14.3.2015 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 26
Suomen kustannuskilpailukyky ei osoita paranemisen merkkejä Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit 2005,I =100 120 115 110 Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee 105 100 95 Suomen kustannuskilpailukyky paranee 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan Suhteessa Suomeen *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. 14.3.2015 Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki 27
Mitä tulisi tehdä? Teollisuuden uudistumista on tuettava T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun. Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää progressiivista ansiotuloverotusta. Työmarkkinat uudistettava Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti. Julkista sektoria on karsittava Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa, 10-15 % nykyisistä menoista. Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä. 14.3.2015 28