Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus Toimintaohjelma i
Sisällys 1. Hyvää medialukutaitoa ja turvallista mediaympäristöä edistämässä...2 2. MEKU:n toiminta lainsäädännöllinen perusta...4 3. MEKU:n toiminnan perusteita...6 3.1. MEKU:n visio, toiminta-ajatus ja arvot ja toimintaperiaatteet...6 3.2. MEKU:n toimintojen yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti...7 3.2.1. Mediakasvatustoimintojen yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti... 7 3.2.2. Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti... 9 3.3. MEKU:n toimintojen kansallinen toimijakenttä kuka tekee mitä?. 10 3.3.1. Mediakasvatuksen toimijakenttä...10 3.3.2. Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan toimijakenttä...14 Kuva 3. Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan toimijakenttä...16 3.4. MEKU:n mediakasvatukselliset lähtökohdat... 16 4. MEKU:n tehtävät...19 4.1. MEKU:n mediakasvatustehtävän osa-alueet... 20 4.1.1. Viranomais- ja strategiatyö...21 4.1.2. Mediakasvatuksen toimintakulttuurin edistäminen...23 4.1.3. Tutkimuksen edistäminen ja selvitykset...24 4.1.4. Tietoisuuden lisääminen...24 4.2. Kuvaohjelmien luokitteluun ja valvontaan liittyvät tehtävät... 26 4.2.1. Viranomais- ja strategiatyö...26 4.2.2. Luokittelu, koulutus ja valvonta...27 4.2.3. Tarjoamisen valvonta...30 4.2.4. Tietoisuuden lisääminen...32 LIITE 1 HMS tavoitteet ja niitä edistävät MEKU:a koskevat toimenpiteet... 34 1
1. Hyvää medialukutaitoa ja turvallista mediaympäristöä edistämässä Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö laati kulttuuripoliittiset suuntaviivat lasten ja nuorten hyvän medialukutaidon edistämiseksi nimellä Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013 2016 (HMS). Julkaisun kohderyhmänä ovat laajasti erilaiset toimijat mediakasvatuksen alueella. Linjaukset valmisteltiin poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä toimialan kanssa. Linjauksilla pyritään vahvistamaan yhteistä tahtotilaa lasten ja nuorten hyvän medialukutaidon edistämisestä sekä kirkastamaan toimintasuuntia, joilla toivotut päämäärät ja tavoitteet voidaan saavuttaa. Tarkoituksena oli myös käynnistää ja tukea prosesseja, joissa eri toimijat yhteistyössä ja omilla tahoillaan vievät ehdotuksia eteenpäin. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto ja toteuttaa näitä suuntaviivoja työssään. Mediakasvatusviranomaisena MEKU profiloituu mediakasvatuksen kansallisena keskuksena, jonka keskeisiä toimintoja ovat viranomais- ja valmistelevat asiantuntijatehtävät sekä erilaiset yhteistyön muodot niin mediakasvatuksen alan kuin muidenkin toimijoiden kanssa. MEKU on kuvaohjelmalain toteutumista valvova viranomainen, ja se ylläpitää ja kehittää kuvaohjelmien luokittelujärjestelmää, kouluttaa luokittelijoita sekä valvoo kuvaohjelmien tarjontaa lapsille turvallisen mediaympäristön edistämiseksi. Virastona MEKU pyrkii siihen, että toiminta on ennakoitavaa ja läpinäkyvää. Yhtenä keinona tavoitteiden toteutumiselle 2
3 on käsillä oleva MEKUn toimintaohjelma, jolla halutaan edistää hyvää medialukutaitoa ja turvallista mediaympäristöä. Toimintaohjelmassamme hahmottelemme mediakasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edistämiseen tähtääviä toimintoja vuosille 2013 2017 MEKU:n ydintoimintojen ja HMS:n mukaisesti. MEKU:ssa työskenteli vuoden 2013 lopussa vakinaisessa työsuhteessa 13 henkilöä, joista kaksi työskentelee osa-aikaisesti. Määräaikaisia työntekijöitä on yhteensä viisi, joista kaksi on osa-aikaista. MEKU:n vuoden 2013 talousarviossa myönnetty rahoitus on yhteensä 767 000 euroa. Budjettirahoituksen lisäksi maksuperusteasetuksen perusteella MEKU:lle kertyy tuloja vuosittain 300 000 400 000 euroa. Vuoden 2014 alusta MEKU ja Kansallinen audiovisuaalinen arkisto KAVA yhdistyvät Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi (KAVI). MEKU:n toiminnot jatkuvat KAVI:n mediakasvatuksen ja kuvaohjelmaluokittelun vastuualueena.
2. MEKU:n toiminta lainsäädännöllinen perusta Laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta (710/2011 ja kuvaohjelmalaki (710/2011) toteavat seuraavaa: MEKU 1. edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa 2. toimii asiantuntijana lasten mediaympäristön kehityksessä ja edistää toimialaan liittyvää tutkimusta sekä seuraa alan kansainvälistä kehitystä 3. tiedottaa lapsia ja mediaa koskevista asioista 4. vastaa kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta ja valvoo heidän toimintaansa 5. ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä kuvaohjelmaluokittelijoista ja kuvaohjelmien tarjoajista 6. ylläpitää kuvaohjelmien luokitteluohjelmistoa ja julkista kuvaohjelmaluetteloa 7. ottaa vastaan yleisöpalautetta 8. valvoo kuvaohjelmien tarjoamista 9. luokittelee kuvaohjelmia. MEKU:n tehtävä on valvoa kuvaohjelmalain noudattamista, kun kuvaohjelmaa tarjotaan yleisölle. Yksityistä kuvaohjelman tarjoamista MEKU ei valvo. MEKU valvoo elokuvien, tallenteiden, televisio-ohjelmien, tietokone- sekä videopelien tarjontaa ja ylläpitää ikärajaluokittelujärjestelmää lastensuojelullisin perustein. 4
5
3. MEKU:n toiminnan perusteita 3.1. MEKU:n visio, toiminta-ajatus ja arvot ja toimintaperiaatteet MEKU:n visio Suomessa on osallistava ja turvallinen mediaympäristö, jossa medialukutaitoiset lapset, nuoret ja aikuiset toimivat aktiivisesti ja vastuullisesti. MEKU:n toiminta-ajatus MEKU edistää mediakasvatusta, mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä laaja-alaisessa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. MEKU on suomalaisen mediakasvatustoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu koordinaattori, edistäjä ja proaktiivinen asiantuntijaviranomainen. MEKU on luotettava ja arvostettu kuvaohjelmien luokittelun ja luokittelijakoulutuksen asiantuntija ja kehittäjä sekä kuvaohjelmatarjonnan valvoja. Visiona osallistava ja turvallinen mediaympäristö, jossa medialukutaitoiset lapset, nuoret ja aikuiset toimivat aktiivisesti ja vastuullisesti. MEKU:n keskeiset arvot ja toimintaperiaatteet Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen keskeisiä arvoja ovat lasten hyvinvointi ja hyvä elämä mediakulttuurissa, tasa-arvo ja osallisuus. Lähtökohtina toiminnoille ja päätöksenteolle ovat puolueettomuus, johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys sekä kaiken toiminnan perustana oleva asiantuntijuus. 6
3.2. MEKU:n toimintojen yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti MEKU:n toiminnan ja siihen vaikuttavien lakien lähtökohtina ovat mediakulttuurissa ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Lasten suojeleminen nykyisessä mediaympäristössä edellyttää muuttuneeseen toimintaympäristöön vastaavaa lainsäädäntöä ja viranomaistoimintaa. Nykyisessä globaalissa mediaympäristössä rajoittaminen on käynyt yhä vaikeammaksi, ja vain pieni osa lasten ja nuorten käyttämistä mediasisällöistä kuului aiemman valtiollisen ennakkotarkastuksen piiriin. Kaikkeen kasvatukseen kuuluu olennaisena osana ns. lukutaidon dilemma kieltämisen ja kannustamisen välillä. MEKU:n toiminnassa dilemma näkyy ikärajojen asettamisen ja niiden valvomisen sekä osallistuvan, kriittisen ja ymmärtävän medialukutaidon tukemisen välisenä ristiriitana. Lapsia, nuoria ja aikuisia on tuettava medialukutaidon kehittämisessä, mutta samaan aikaan on rajoitettava tietynlaisia sisältöjä tietynikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Lapsilla ja nuorilla on oikeus sekä suojeluun että sananvapauteen ja mediataitojensa kehittämiseen. Pelkillä ikärajoilla ei kuitenkaan voida taata lapsille turvallista mediaympäristöä. Tämän vuoksi mediakasvatuksen merkitys korostuu. Vaikka median sääntely ja mediataitoja painottava kasvatus ovat lähtökohdiltaan erilaisia, ne voivat käytännön kasvatuksen tasolla olla toisiaan tukevia elementtejä. Ikärajajärjestelmä toimii esimerkiksi kodeissa tärkeänä mediakasvatuksen apuvälineenä. 3.2.1. Mediakasvatustoimintojen yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti Mediakasvatuksen osalta MEKU toteuttaa OKM:n virastona toiminnassaan hallituksen audiovisuaalista kulttuuripolitiikkaa, lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ja muita mediakasvatusta käsitteleviä linjauksia, joista kattavimpana tämän työohjelman raameina toimiva opetus- ja kulttuuriministeriön laatima Hyvän medialukutaidon suuntaviivat 2013 2016. Toimintaa ja sitä suuntaavia asiakirjoja (Kuva 1) ohjaavat Suomen lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset, erityisesti YK:n Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (1989) ja poliittinen yhteistyö (erityisesti Euroopan unioni). Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen mediakasvatus asemoituu pohjoiseurooppalaiseen mediakasvatuskulttuuriin, jossa painotetaan mediataitojen kehittämistä ja kasvatusta. Tällä pyritään lasten suojelemiseen ja voimauttamiseen ja halutaan vähentää kontrollin painottamista. 7
YK:n lapsen oikeuksien sopimus Hyvän medialukutaidon suuntaviivat 2013 2016 Strateginen toimintaympäristö Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä Kulttuuripolitiikan strategia 2020 UNESCO MIL Policy Guidelines Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämis - ohjelma Kuva 1. MEKU:n mediakasvatuksen strateginen toimintaympäristö Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020 kuvaa ministeriön pitkän aikavälin tavoitteita. Strategian mukaisesti sivistykseen liittyvä keskeinen haaste on, että tulevaisuudessa yleissivistyksessä korostuvat globaali- ja ympäristövastuu, ymmärrys kulttuurista ja siihen liittyvä osaaminen, arvot ja etiikka, elämänhallintataidot, yksilöiden terveys- ja hyvinvointikäyttäytyminen, sosiaaliset taidot ja kommunikaatiovalmiudet, tietomassojen hallinta ja oppimisvalmiudet, medialukutaito ja teknologinen osaaminen. Vaikka edellä luetelluista osa-alueista medialukutaito onkin spesifisti mediakasvatukseen liittyvä tavoite, kytkeytyvät ne kaikki nyky-yhteiskunnassa monin tavoin mediaan. Käytännön laaja-alaisella mediakasvatuksella voidaan vaikuttaa suotuisasti näiden haasteiden kohtaamiseen. Strategiassa nostetaan keskeisinä teemoina esiin myös 8
muun muassa niin alueellisen kuin yksilötason yhdenvertaisuuden edistäminen sekä osallisuuden vahvistaminen. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kolme kärkitavoitetta ovat puolestaan osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta. Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea mediakasvatuksen keinoin. Medialukutaidon kokonaisvaltaisesti elämänhallintaa tukeva luonne on huomioitu myös audiovisuaalisen kulttuurin poliittisissa linjauksissa. Vuonna 2012 mediakasvatuksesta linjattiin seuraavasti: Mediakasvatuksella tuetaan laajaa ja monipuolista lukutaito-osaamista, joka vahvistaa lasten ja nuorten elämisen hallinnan taitoja. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö laati kulttuuripoliittiset suuntaviivat lasten ja nuorten hyvän medialukutaidon edistämiseksi nimellä Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013 2016. Suuntaviivat pyrkivät edistämään mm. yhteistyötä mediakasvatuksen alueella ja tukemaan keskustelua, joka koskee medialukutaidon kehittämistä ja sen suuntia. 3.2.2. Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti MEKU:n toteuttaa lastensuojelullisia tehtäviä ja huolehtii myös siitä, että lasten sananvapautta ei rajoiteta aiheettomasti. Kuvaohjelmaluokittelua kehittävänä, luokittelijoita kouluttavana sekä luokittelijoita ja kuvaohjelmien tarjontaa valvovana viranomaisena MEKU toteuttaa erityisesti kuvaohjelmalaissa (710/2011) sille määrättyjä lastensuojelullisia tehtäviä. Kuvaohjelmalain valvonnalla toteutetaan mm. kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja suomalaisen lainsäädännön edellyttämää lasten oikeutta suojeluun. Toisaalta lastensuojelullinen kuvaohjelmalaki rajoittaa sananvapautta, joka sekin on lasten ja nuorten perusoikeus. Valvovana viranomaisena MEKU:n tehtävänä onkin huolehtia myös siitä, että lasten sananvapautta ei rajoiteta aiheettomasti eikä kuvaohjelmien ikärajoja aseteta tarpeettoman korkeiksi. Lain tulkinnassa näitä rajoituksia on tulkittava sananvapausmyönteisesti ja kaikkien rajoitusten tulee olla välttämättömiä lasten suojelemisen kannalta. 9
Kansainvälisesti tarkasteltuna lastensuojeluperustaiset mediasääntelyn käytännöt ja perusteet vaihtelevat suuresti eri maissa, sillä käytänteet ja perusteet heijastavat kussakin yhteiskunnassa vallitsevaa kulttuuria ja arvomaailmaa. Tapakulttuurissa moraali säätelee yhdessä elämistä kaikissa ihmisyhteisöissä ja määrittää, mikä on oikein ja hyvää. Kun arvioidaan kuvaohjelman mahdollista haitallisuutta, perusteena ei Suomessa voi olla se, minkä katsotaan olevan moraalitonta. Tämä pätee myös muihin Pohjoismaihin, mutta useissa maissa lapsen moraalin suojeleminen ja hyvien tapojen opettaminen on tärkeä ikärajaperuste. Käytössä olevat kuvaohjelmien ikärajamerkinnät ja kuvaohjelman haitallisuudesta kertovat sisältösymbolit mukailevat yleiseurooppalaista digitaalisten pelien ikärajajärjestelmä PEGI:ä, joka on käytössä myös Suomessa. MEKU:a vastaavia sekä mediakasvatus- että sääntelytehtävistä vastuussa olevia viranomaisia ovat esimerkiksi Ruotsin Statens Medieråd ja Tanskan Medierådet for Børn og Unge. 3.3. MEKU:n toimintojen kansallinen toimijakenttä kuka tekee mitä? 3.3.1. Mediakasvatuksen toimijakenttä Mediakasvatusta on toteutettu Suomessa monipuolisesti eri toimijoiden voimin vuosikymmeniä, mutta toiminta on ollut hajanaista. Alalla kaivattiin pitkään kansallista tahoa, joka jäsentäisi toimintaa ja edistäisi yhteistyön mahdollisuuksia alan toimijoiden välillä. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskus MEKU oli ensimmäinen valtiollinen toimija, jolla oli laissa määritelty mediakasvatuksen edistämistehtävä. Kuvassa 2 esitetään kansallista toimijakenttää. Eduskunta päättää lainsäädännöstä, rahoituksesta ja mm. kulttuuri-, nuoriso- ja koulutuspolitiikan linjoista. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat mediakasvatusta ja -lukutaitoa koskevan politiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) määrittää kansallisen mediakasvatuksen ja -lukutaidon suuntaviivat ja strategiset linjaukset. OKM valvoo valtion budjettiin sidottua mediakasvatustoimintaa sekä valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset. OKM myös tukee mediakasvatuksen kansallista edistämistä resurssiohjauksen keinoin ja informaatio-ohjauksella. 10
Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus MEKU Yritykset Järjestöt Alue - hallinto Korkeakoulut Valtakunnalliset keskukset Kunnat Kuva 2. Mediakasvatuksen toimijakenttä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU (1.1.2014 alkaen KAVI) on OKM:n alaisena virastona kansallinen mediakasvatusviranomainen. MEKU toimii osaltaan opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämien poliittisten linjausten ja suuntaviivojen toimeenpanijana ja mediakasvatuksen edistäjänä. MEKU toimii myös valmistelevana viranomaisena mediakasvatusta ja -lukutaitoa koskevissa asioissa. MEKU tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa, vaikka työn ydin onkin viranomaistyössä. MEKU tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa, vaikka työn ydin onkin viranomaistyössä. Mediaan ja lapsiin liittyviä edistämis-, valvonta- ja tiedostustehtäviä hoitavat ME- KU:n lisäksi osin myös muut viranomaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista organisaatioista mediakasvatukseen liittyviä asioita kehittää erityisesti opetuksen kehittämisvirasto Opetushallitus. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Kilpailu- ja kuluttajavirasto puolestaan vastaa lapsiin ja mainontaan liittyvistä kysymyksistä. Mediakasvatusta tai sitä tukevaa toimintaa on tuettu myös esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla. Lisäksi Nuorisotyön valtakunnalliset kehittämis- ja palvelukeskukset suorittavat mediakasvatukseen liittyviä tehtäviä osana työtään. Näistä esimerkiksi Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti, Verke Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus sekä 11
12 Nuorisotutkimusverkosto tekevät mediakasvatusnäkökulmasta merkittävää työtä. Aluehallintovirasto edistää oppilaiden oikeusturvaa käsittelemällä valitukset, oppilasarvioinnin oikaisupyynnöt sekä kantelut. Myös maakuntien liitot hoitavat alueellisia suunnittelu- ja kehittämistehtäviä kuntien valtuutuksella. Kunnat järjestävät mm. opetuksen, kasvatuksen sekä nuoriso- ja kulttuuritoimen palveluita, joissa kaikissa toteutetaan konkreettisesti mediakasvatusta osana jokapäiväistä työtä. Lisäksi kunnissa toteutetaan erilaisia paikallisia tai laajemmassa yhteistyössä toteutettuja mediakasvatuksen hankkeita. Kuntien toimintaa ohjataan lainsäädännössä asetetuilla tavoitteilla ja kansallisilla asiakirjoilla, esimerkiksi opetuksen osalta opetussuunnitelmien perusteilla. Kunnilla on kuitenkin suuri vapaus päättää itse järjestämiensä palveluiden konkreettisista sisällöistä. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia, ja niissä toteutetaan mediakasvatuksen tutkimusta ja opetusta sekä koulutetaan ammattilaisia mediakasvatustyöhön. Myös monet toisen asteen oppilaitokset kouluttavat käytännön mediakasvatustyötä tekeviä ammattilaisia. Kansalaisjärjestöt tukevat ja toteuttavat mediakasvatuksen kehittämistä ja edistämistä mm. kehittämis- ja kokeiluhankkein, tuottamalla ammattikasvattajien täydennyskoulutusta ja oppimateriaaleja sekä selvityksiä ja tutkimuksia, mediakasvatustietoisuutta lisäämällä ja toimimalla yhteiskunnallisina keskustelijoina. Osa järjestöistä keskittyy erityisesti mediakasvatuksen alaan, mutta suurin osa kolmannen sektorin mediakasvatustoimijoista toteuttaa ja edistää mediakasvatusta yhtenä monista toiminnoistaan. Suuri osa toimialan kansalaisjärjestöistä myös kohtaa suoraan lapsia, nuoria ja aikuisia mediakasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Mediakasvatuksen alueella monia järjestöjä yhdistää Mediakasvatusseuran jäsenyys. Yritykset toteuttavat ja edistävät myös mediakasvatusta mm. tiedottamalla, kouluttamalla ammattilaisia ja tarjoamalla koulutuspalveluita, resursseja ja tukea mediakasvatustietoisuuden edistämiseen sekä kehittämis- ja tutkimushankkein.
13
3.3.2. Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan toimijakenttä Ennen vuotta 2012 Valtion elokuvatarkastamon tehtävä oli julkisesti esitettävien, yleisölle tallenteina ja tilausohjelmapalvelun kautta tarjottavien kuvaohjelmien ennakkotarkastus ja luokittelu sekä kaikkien tarkastuksesta vapautettujen kuvaohjelmien rekisteröinti. Televisio-ohjelmien lastensuojelullinen valvonta kuului Viestintävirastolle. Kuvaohjelmien tarjoajien toiminnan valvonta ei ollut elokuvatarkastamon tehtävä, vaan se kuului poliisille. Kuvaohjelmalaki (710/2011) astui voimaan 1.1.2012. Lailla kumottiin aiempi laki kuvaohjelmien tarkastamisesta (775/2000). Samassa yhteydessä Valtion elokuvatarkastamo (775/2000) muutettiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseksi (711/2011). Vuoden 2014 alussa tapahtuvalla MEKU:n ja KAVA:n yhdistymisellä Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ei ole asiallista vaikutusta kuvaohjelmalain sisältöön. MEKU:n tehtävä on valvoa kuvaohjelmalain noudattamista, kun kuvaohjelmaa tarjotaan yleisölle. Yksityistä kuvaohjelman tarjoamista MEKU ei valvo. Kuvaohjelmalaissa säädetään kuvaohjelmien tarjoamista koskevista rajoituksista lasten suojelemiseksi. Lasten suojeleminen mahdollisilta kuvaohjelmien aiheuttamilta haitoilta toteutetaan pääosin kuvaohjelmien ikärajaluokittelun ja kuvaohjelmien yhteydessä esitettävien haitallisuusmerkintöjen ja ikärajaan perustuvien tarjoamisrajoitusten avulla. Kuvaohjelmalaki on ns. välineneutraali laki, mikä tarkoittaa sitä, että samat määräykset koskevat kuvaohjelmia jakelukanavasta ja esitysformaatista riippumatta. Eduskunta päättää lainsäädännöstä, rahoituksesta ja mm. kulttuuri-, nuoriso- ja koulutuspolitiikan linjauksista. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat kuvaohjelmien luokittelua ja valvontaa koskevan politiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) määrittää kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan suuntaviivat ja strategiset linjaukset. OKM tulosohjaavana ministeriönä valvoo kuvaohjelmien luokittelua ja valvontaa sekä valmistelee niihin liittyvän lainsäädännön. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU (1.1.2014 alkaen KAVI) on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jonka tehtäviä ovat mediakasvatuksen edistämisen lisäksi toimeenpanna laissa sille määrätyt kuvaohjelmien luokitteluun ja valvontaan liittyvät tehtävät. MEKU osallistuu OKM:n pyynnös- 14
15 tä kuvaohjelmien luokittelua ja tarjoamisen valvontaa koskevien asioiden valmisteluun ja tekee poikkihallinnollista yhteistyötä toimialaa koskevissa asioissa. Kuvaohjelmien luokittelua tekevät MEKU:n kouluttamat ja hyväksymät, itsenäiset ja riippumattomat kuvaohjelmaluokittelijat. MEKU:n tekemistä luokittelupäätöksistä voi valittaa kuvaohjelmalautakuntaan. Kuvaohjelmalautakunnan päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksessa on opetus- ja kulttuuriministeriö nimittämä neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää keskuksen toimintaa sekä tehdä aloitteita ja edistää toimialan yhteistyötä. MEKU tekee yhteistyötä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa erityisesti lapsille suunnattuun mainontaan ja markkinointiin liittyvissä asioissa. MEKU tekee säännöllistä yhteistyötä Viestintäviraston kanssa mm. televisio- ja tilausohjelmapalvelutoimintaan liittyvissä lain soveltamiskysymyksissä. Viestintävirasto valvoo, että ohjelmatoiminnan harjoittajat noudattavat televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain säännöksiä. MEKU valvoo kuvaohjelmien tarjoajien toimintaa, mutta tekee myös tiedotusyhteistyötä ja pyrkii edistämään toimialan keskinäistä yhteistyötä lastensuojelukysymyksissä. MEKU tekee yhteistyötä valtakunnallisten televisioyhtiöiden, tilausohjelmapalveluja yleisölle tarjoavien, elokuvateatteritoimintaa harjoittavien sekä kuvaohjelmien myyntiä ja vuokrausta harjoittavien toimijoiden kanssa sekä heidän etujärjestöjensä kanssa. Toimialan edunvalvontajärjestöjä ovat mm. Suomen Filmikamari ry, joka on elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö, Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML ry, joka edustaa mm. useita verkkokauppoja, Päivittäistavarakauppa PTY ry, johon kuuluu suuri osa kuvaohjelmia tallenteina tarjoajista sekä FIGMA, joka Suomessa edustaa pohjoismaista videopelien julkaisijoiden ja jakelijoiden etujärjestö ANGI:a.
Valtioneuvosto Korkein hallinto-oikeus Opetus- ja kulttuuriministeriö MEKU Kuvaohjelmalautakunta Luokittelijat Kuvaohjelmien tarjoajat Etujärjestöt Kuva 3. Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan toimijakenttä 3.4. MEKU:n mediakasvatukselliset lähtökohdat Kaiken kasvatuksen päämääränä on MEKU:n kasvatusajattelun mukaan hyvä elämä. Hyvän elämän saavuttaminen edellyttää kykyä ja mahdollisuutta osallistua oman elämänsä rakentamiseen, mikä nyky-yhteiskunnassa tarkoittaa muun muassa laaja-alaista toimijuutta suhteessa mediaan. MEKU:n mediakasvatustehtävä sisältää median eri osa-alueet perinteisestä printtimediasta digitaaliseen mediaan, vaikka kuvaohjelmien valvontatehtävä koskeekin vain audiovisuaalisia sisältöjä. Nykyisessä mediaympäristössä eri mediavälineet ja -sisällöt yhdistyvät niin moninaisin tavoin, että kasvatustehtävän sitominen tiettyihin median muotoihin ei olisi käytännössä mielekästä. Mediakasvatus on kasvatusta mediakulttuuriin ja mediakulttuurissa. Mediakulttuurin kasvatusvaikutusta on vaikea kiistää. Kulttuurissosiaalinen valta on siirtynyt yhä enemmän globaaleille mediakulttuurin toimijoille. Mediakentän toimijoiden ylikansallistuminen ja keskittyminen asettavat haasteen kansalliselle mediakulttuurille. Mediakasvatuksen tavoitteena voidaan siis nähdä myös kulttuurinen ja sivistyksellinen medialukutaito, joka pitää sisällään ymmärrystä, 16
17 taitoja, kokemusta, osallisuutta, osallistumista ja kriittistä kykyä arvioida ympäröivää mediakulttuuria. Kriittisyys tarkoittaa tässä uteliaisuutta, kyseenalaistamista, totuudellisuutta ja yhteiskunnallisuutta. Myös nykyinen ikärajajärjestelmä tukee aiempaa paremmin kaikenikäisten kansalaisten aktiivisuutta ja kriittistä otetta suhteessa mediaan. Perusteltu katsojapalaute voi johtaa kuvaohjelman uudelleenluokitteluun, ja ikäraja- ja sisältösymbolit paitsi antavat tietoa luokittelun perusteista, myös ohjaavat keskustelemaan median sisällöistä ja esitystavoista. Mediakasvatuksen avulla voidaan voimaannuttaa ja valtauttaa yksilöitä aktiivisiksi oman elämänsä toimijoiksi yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten osallisuus omassa mediakulttuurissaan on tärkeä osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden väylä. Mediakasvatuksen avulla on myös mahdollista välittää sivistyksen perinnettä ja kulttuuris-sosiaalista historiallista hiljaista tietoa. Kaikessa kasvatuksessa tulee huomioida lapsuuden kunnioittaminen elämänvaiheena niin, että kasvatuksen tavoitteita ei aseteta ainoastaan tulevaisuutta silmällä pitäen, vaan lapsia tuetaan toimimaan ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti nykyhetkessä. Mediakasvatuksessa tulisi huomioida lapsen mediasuhde tässä ja nyt. Sääntelemällä mediasisältöjä ikärajaperustaisesti pyritään tarjoamaan lapsille tilaisuuksia mediakokemuksiin ja mediataitojen harjaannuttamiseen toimintaympäristössä, jossa on otettu huomioon lapsen ikätaso. MEKU:n mediakasvatuksen tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan tutkimustulosten sekä eri tavoin lapsilta, nuorilta ja aikuisilta kerättävän tiedon perusteella. Tämä on välttämätöntä, jotta mediakasvatusta voidaan ohjata ja toteuttaa ajanmukaisesti, vaikuttavasti ja tehokkaasti lasten ja nuorten oikeudet huomioiden. Kehittämistoimenpiteet ja erityisesti tiedotukselliset viestit jäävät helposti ajastaan jälkeen ilman kriittistä reflektointia ja toimivia tiedonhankintaprosesseja.
18
4. MEKU:n tehtävät Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tehtäviä voidaan kuvata alla olevan kuvion avulla. MEKU:n tehtäväalueita yhdistävänä tavoitteena voidaan pitää turvallista media ympäristöä, johon pyritään sekä kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan että media kasvatuksen ja tiedotuksen kautta. Mediakasvatus ja tiedotus Turvallinen mediaympäristö Kuva 4. Turvallinen mediaympäristö MEKU:n toimintojen yhdistävä tavoite Kuvaohjelmien luokittelu ja valvonta 19
4.1. MEKU:n mediakasvatustehtävän osa-alueet MEKU on kansallinen mediakasvatusviranomainen ja edistää tehtävänsä mukaisesti mediakasvatusta. Edistämistyön perustana ovat asiantuntijuus, vaikuttaminen ja yhteistyö. Mediakasvatuksen edistämisen neljä keskeistä kokonaisuutta MEKU:ssa ovat: 1) viranomais- ja strategiatyö, 2) tietoisuuden lisääminen, 3) mediakasvatuksen alan toimintakulttuurin edistäminen, 4) tutkimuksen edistäminen ja selvitykset. (Kuva 5) Viranomaisena MEKU on ainoa taho Suomessa, jolla on lakisääteinen tehtävä edistää mediakasvatusta MEKU on mediakasvatusta edistävänä viranomaisena ainoa taho Suomessa, jolla on lakisääteinen tehtävä edistää mediakasvatusta. Valtiollisena virastona MEKU edistää mediakasvatusta kansallisesti sekä kansainvälisesti pohjoismaisella, yleiseurooppalaisella ja maailmanlaajuisella yhteistyöllä. Seuraavassa tarkastellaan niitä toiminta-alueita ja -muotoja (Kuva 5), joita MEKU viranomaisena mediakasvatustehtävässään toteuttaa. Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013 2016 -linjauksessa esitetyt MEKU:a koskevat tavoitetaulukot ja niihin liittyvät keskeiset toiminnot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Viranomais- ja strategiatyö Viranomaisyhteistyö Strategisten ja hallinnollisten asiakirjojen valmistelu Kansainvälinen yhteistyö Toiminta- KULTTUUrin edistäminen Sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen Läpinäkyvä, ennakoitava ja avoin yhteistyökulttuuri Asiantuntijuus Kuva 5. MEKU:n mediakasvatustehtävän osa-alueet Tietoisuuden lisääminen Tiedottaminen Proaktiivinen julkinen keskustelu Vaikuttaminen Tutkimukset ja Yhteistyö selvitykset Selvitykset ja kartoitukset Ohjausryhmätyöskentely Popularisointi 20
4.1.1. Viranomais- ja strategiatyö Viranomaisyhteistyö ja valmisteleva rooli Mediakasvatusviranomainen profiloituu mediakasvatuksen kansallisena keskuksena tehden monipuolista yhteistyötä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa sekä ottaen huomioon olemassa olevat toimijat ja toiminnot. Viranomaisen mediakasvatustoiminta on ennakoitavaa ja läpinäkyvää viraston strategian ja muiden toimintaa ohjaavien asiakirjojen kautta. (HMS, tavoite 3) MEKU:n mediakasvatustyö on asiantuntijana toimimista ja vaikuttamista, kuten strategisten ja hallinnollisten asiakirjojen valmistelua ja kommentointia, viranomaisyhteistyötä, tiedottamista ja julkiseen keskusteluun osallistumista. Yllä olevaa tavoitetta MEKU toteuttaa esimerkiksi laatimalla tämän toimintaohjelman ja päivittämällä sitä säännöllisesti. Toimintaohjelman kautta yhteistyön edistäminen ja siihen liittyvät suunnitelmat ovat julkisia ja vuoropuhelun kohteena. MEKU toimii asiantuntijana mediakasvatuksessa ja lasten mediaympäristön kehityksessä myös suhteessa muihin viranomaisiin. Teemme yhteistyötä eri viranomaisten kanssa erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan liittyvissä asioissa, mutta myös yleisemmin lapsiin ja mediaan liittyvien teemojen parissa. MEKU:n pitkän tähtäimen tavoitteena on, että niin kulttuuri- kuin koulutuspolitiikan alueiden toimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä edistäen mediakasvatuksen ja hyvän medialukutaidon yhteisiä tavoitteita. Tätä voidaan toteuttaa edistämällä sitä, että esimerkiksi medialukutaitopolitiikka, opetussuunnitelmatyö, lastenkulttuuripolitiikka ja audiovisuaalisen kulttuurin politiikka toimeenpanevine organisaatioineen toimivat samoista peruslähtökohdista käsin suhteessa mediakasvatukseen. MEKU toimii asiantuntijaviranomaisena mediakasvatuksessa ja pyrkii vahvistamaan toimialan yhteistyötä. Kansallinen ja kansainvälinen verkostotyö Suunnitellaan ja toteutetaan mediakasvatusta laaja-alaisessa yhteistyössä erilaisin kombinaatioin valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. (HMS, tavoite 3) Mediakasvatusviranomaisena MEKU:n edustajat toimivat asiantuntijajäseninä erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä, joissa käsitellään mediakasvatukseen tai lapsiin ja mediaan liittyviä kysymyksiä ja toimintoja. MEKU:n asiantuntijat osallis- 21
tuvat suoraan mediakasvatusta käsittelevien hankkeiden ja toimintojen ohjaukseen ja toteutukseen sekä muihin lapsia ja mediaa koskettaviin kokonaisuuksiin, joihin tuomme mediakasvatuksen asiantuntijanäkökulmaa. MEKU myös koordinoi itse mediakasvatuksen yhteistyöhankkeita ja -verkostoja, kuten Mediataitoviikkoa, jota toteuttaa vuonna 2013 2014 yhteistyössä noin 40 organisaatiota eri sektoreilta ja toimialoilta. MEKU:n ja Pelikasvattajien verkoston koordinoimaan Kansalliseen pelipäivään ilmoitettiin vuonna 2013 yhteensä 96 avointa tapahtumaa, joista osa oli monipäiväisiä. Lisäksi Pelipäivään ilmoittautui 58 koulua ja oppilaitosta, jotka huomioivat pelaamiseen liittyviä teemoja opetuksessa. Suomi on mediakasvatuksen aktiivinen globaali toimija (HMS, tavoite 4). MEKU tekee läheistä yhteistyötä pohjoismaisten kollegavirastojen kanssa mediakasvatuksen edistämiseksi. Eurooppalaista yhteistyötä mediakasvatuksessa teemme erityisesti INSAFE-verkostossa ja toimimme Suomen Safer Internet -keskuksena. Tätä työtä jatketaan myös tulevaisuudessa ja yhteistyötä erityisesti pohjoismaisten Safer Internet -keskusten kanssa tiivistetään. Pyrimme myötävaikuttamaan siihen, että pohjoismainen MEKU edistää Suomen tunnettuutta mediakasvatuksen kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. kehitys, jossa sääntelyviranomaisten tehtävä painottuu yhä vahvemmin kasvatustehtävän suuntaan, tulee jatkossa laajenemaan myös pohjoismaiden ulkopuolelle. Globaalissa kontekstissa MEKU edistää Suomen tunnettuutta mediakasvatuksen kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Tähän tavoitteeseen pyritään osallistumalla ja vaikuttamalla aktiivisesti erilaisilla kansainvälisillä areenoilla, kuten UNESCO:n Global Forum for Partnerships on Media and Information Literacy työryhmätyöskentelyssä. Suomalaiset politiikkalinjaukset ja niiden kansallinen toteuttaminen ovat näyteikkunoita suomalaisesta mediakasvatusosaamisesta ja ovat tärkeä lisä Suomen maineeseen kasvatuksen globaalina edelläkävijänä. 22
4.1.2. Mediakasvatuksen toimintakulttuurin edistäminen Mediakasvatuksen toiminnot ja eri toimijat profiloituvat, verkostot vahvistuvat ja alueelle syntyy uusia kumppanuuksia. (HMS, tavoite 3) MEKU edistää mediakasvatuksen toimintaedellytyksiä ja pitkäjänteistä kehittämistä sekä sektorirajat ylittävää, avointa ja läpinäkyvää yhteistyötä. MEKU edistää mediakasvatuksen toimintaedellytyksiä ja pitkäjänteistä kehittämistä sekä sektorirajat ylittävää, avointa ja läpinäkyvää yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään niin mediakasvatuksen toimijoiden kuin muidenkin toimialojen kanssa. MEKU pyrkii tukemaan sellaisten käytäntöjen luomista, jotka auttavat kasvatuksen toimijoita löytämään oman näkökulmansa toteuttaa mediakasvatusta sekä edistämään lasten ja nuorten osallisuutta mediakulttuurissa. Mediakasvatuksen paikallista toimintaa toteutetaan laajasti mm. kuntien, korkeakoulujen ja kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden voimin. MEKU:n tehtävänä on edistää toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiedottaa siitä. MEKU tekee työtä yhteistyökumppaneiden avulla ja heidän kanssaan. MEKU pyrkii työssään tasapuolisuuteen sekä avoimuuteen ja edistää tiedon jakamista toimialalla. Mediakasvatustoiminnan tulisi olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja avointa. MEKU pyrkii edistämään toimialan sisäistä yhteistyötä tarjoamalla keskustelun mahdollisuuksia sekä alueellisilla että valtakunnallisilla areenoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosittain järjestettävät kansallinen Mediakasvatusfoorumi ja Mediataitoviikko. MEKU toimii ministeriön asiantuntijavirastona alalle suunnattujen tukien osalta. 23
4.1.3. Tutkimuksen edistäminen ja selvitykset Selvitetään mediakasvatuksen tietopohjan vahvistamisen tarpeita ja ylläpitämisen keinoja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti-- (HMS, tavoite 2) MEKU on aktiivinen toimija kansainvälisillä ja kansallisilla tutkimus- ja asiantuntijafoorumeilla. MEKU edistää ja kartoittaa toimialaan liittyvää tutkimusta, osallistuu alaan liittyvän tutkimuksen ohjausryhmätyöskentelyyn ja toteuttaa selvityksiä ja tutkimuksia mahdollisuuksien mukaan. Oman alansa asiantuntijana MEKU on aktiivinen toimija kansainvälisillä ja kansallisilla tutkimus- ja asiantuntijafoorumeilla. MEKU pyrkii lisäämään mediakasvatuksen alan tutkimusten tunnettuutta popularisoimalla tutkimustuloksia ja tiedottamalla niistä laajalti. MEKU edistää tieteenalan sisäistä yhteistyötä tarjoamalla vuosittain Mediakasvatusfoorumissa tutkijoille mahdollisuuden kokoontua yhteen keskustelemaan alan keskeisistä kysymyksistä ja kannustamaan tutkijoita aktiiviseen vuoropuheluun alan muiden toimijoiden ja kansalaisten kanssa. MEKU tarjoaa myös blogissaan tutkijoille mahdollisuuden nostaa keskusteluun tärkeinä pitämiään mediakasvatuksellisia kysymyksiä. Tavoitteena on, että tutkijoilla on avoin ja säännöllisesti toimiva verkosto, jossa voidaan keskustella ja kehittää alaa mahdollisimman avoimessa ympäristössä. 4.1.4. Tietoisuuden lisääminen Kehitetään ja toteutetaan erilaisia keinoja mediakasvatustietoisuuden lisäämiseksi. (HMS. tavoite 1) Mediakasvatustietoisuuden lisääminen on yksi MEKU:n keskeisimpiä keinoja edistää mediakasvatusta, kansalaisten mediataitoja ja turvallista mediaympäristöä. Keskeinen sanoma on, että mediakasvatus kuuluu kaikille kasvattajille ja on kaikkien perusoikeus, niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin. Näin ollen mediakasvatuksen tulisi olla jokapäiväistä toimintaa kulttuurissamme. Tämä toteutuu parhaiten osana suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta. Mediakas- 24
25 vatus nähdään ensisijaisesti kasvatusajatteluna ja mediataitojen kehittymisen laaja-alaisena tukemisena, ei niinkään yksittäisinä menetelminä tai listoiksi pelkistettävinä ohjeina. MEKU:n tavoitteena on, että negatiivisen uhkadiskurssin sijasta lähtökohtina tietoisuuden lisäämisessä ovat osallisuuden ja toimijuuden näkökulmat. Vaikka lastensuojelullisista näkökohdista onkin tiedostettava myös mahdolliset uhkat, keskeisenä on valtauttava näkemys kasvatuksen positiivisesta voimasta. Jotta mediakasvatus voi toteutua laajasti yhteiskunnassa niin formaalin kuin informaalinkin opetuksen ja kasvatuksen tasoilla, se edellyttää, että yksittäisten kasvattajien lisäksi päättäjät ja asiantuntijat ovat tietoisia median ja mediakasvatuksen roolista osana kasvatusta. MEKU vaikuttaa asiantuntijatapaamisten, -tekstien ja muiden puheenvuorojen kautta kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla mediakasvatustietoisuuden leviämiseen ja mediakasvatuksen aseman vahvistumiseen. Mediakasvatuksen sisällyttäminen osaksi peruskoulutusta kaikilla niillä aloilla, joilla mediakasvatusta voidaan toteuttaa, on yhtenä pitkän aikavälin poikkisektoriaalisena tavoitteena. Alalla toimivien organisaatioiden sekä media-alan yritysten kanssa pyritään yhteistyössä tavoittamaan mahdollisimman laajasti lasten ja nuorten hyväksi toimivia ammattilaisia ja perheitä. Yksittäisille kansalaisille MEKU:n toiminta näkyy tiedotuksena. Lisäksi kansalaisilta saadaan arvokasta palautetta esimerkiksi ikärajajärjestelmän ja kuvaohjelmatarjonnan valvonnan kehittämisen tueksi. MEKU pyrkii viranomaisena aktiiviseen läsnäoloon mediassa, vaikuttamaan mahdollisimman laajalti ja tiedottamaan siellä, missä kohderyhmät ovat tavoitettavissa. MEKU:lle on vuoden 2012 2013 aikana luotu sekä yleinen viestintästrategia että yksityiskohtaisempi sosiaalisen median strategia. Strategiat ohjaavat MEKU:n viestintää. Näkyvänä osana tiedottamista ovat ikärajat.fi-sivusto, Mediataitoviikko teemaviikkona sekä mediataitokoulu.fi-sivusto ja blogi, johon kirjoittavat sekä MEKU:n omat asiantuntijat että vieraskirjoittajat. Viestinnässä pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon kohderyhmien monimuotoisuus. Osa tiedotusaineistosta ja medianostoista toimitetaan niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edellyttää enenevässä määrin myös englanninkielisiä aineistoja. Tiedotuksessaan MEKU pyrkii nopeuteen ja joustavuuteen. Tavoitteena nähdään proaktiivinen mediakasvatuskeskustelun herättäminen ja kuvaohjelmalain mukaisen ikärajatiedon valtavirtaistaminen. Kaikki MEKU:n tuottama tiedotusaineisto on maksutta muidenkin toimijoiden käytettävissä.
4.2. Kuvaohjelmien luokitteluun ja valvontaan liittyvät tehtävät MEKU on kansallinen kuvaohjelmien luokittelun ja luokittelijakoulutuksen asiantuntija sekä kehittäjä ja kuvaohjelmatarjonnan valvoja. Työn perustana ovat asiantuntijuus, vaikuttaminen ja yhteistyö. Kuvaohjelmien luokitteluun ja valvontaan liittyen neljä keskeistä kokonaisuutta MEKU:ssa ovat: 1) viranomais- ja strategiatyö, 2) luokittelu, koulutus ja valvonta, 3) tarjoamisen valvonta 4) tietoisuuden lisääminen. (Kuva 6) Viranomais- ja strategiatyö Valmisteleva työ Asiantuntijalausinnot Verkostotyö Tarjoamisen valvonta Ikärajavalvonta Kansalaispalautteen vastaanottaminen ja käsittely Käytännesääntöjen edistäminen Asiantuntijuus Vaikuttaminen Yhteistyö Luokittelu, koulutus ja valvonta Luokittelijakoulutukset Luokittelijoiden tuki Luokittelijoiden valvonta Tietoisuuden lisääminen Ikärajatiedotus Selvitykset Asiantuntijapuheenvuorot ja -tekstit Kuva 6. Kuvaohjelmien luokitteluun ja valvontaan liittyvän tehtävän osa-alueet 4.2.1. Viranomais- ja strategiatyö Kuvaohjelmien luokittelusta ja valvonnasta vastaavana viranomaisena MEKU:n tehtäviin kuuluu asiakirjojen valmistelua, viranomaisyhteistyötä, tiedottamista ja julkiseen keskusteluun osallistumista. Lisäksi MEKU toimii suorassa yhteydessä kuvaohjelmien tarjoajien ja kuvaohjelmaluokittelijoiden kanssa. 26
Kansainvälisen yhteistyön osalta MEKU tapaa säännöllisesti muiden Pohjoismaiden kuvaohjelmien valvonnasta vastaavia kollegavirastoja ja osallistuu eurooppalaisiin ja kansainvälisiin kuvaohjelmaluokittelijoiden tapaamisiin. MEKU osallistuu niin ikään yleiseurooppalaisen PEGI (Pan European Game Information) -luokittelujärjestelmän hallintoon. MEKU:lla on edustaja sekä PEGI:n neuvottelukunnassa (PEGI Council) että pelien ikärajoja koskevia valituksia käsittelevässä Complaint Boardissa. Kuvaohjelmien tarjoaminen on kasvavassa määrin globaalia liiketoimintaa, ja ala on suuressa murroksessa. MEKU seuraa alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla. Kuvaohjelmien luokitteluun ja valvontaan liittyen MEKU tekee tiivistä viranomaisyhteistyötä kotimaassa Viestintäviraston ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto kanssa. 4.2.2. Luokittelu, koulutus ja valvonta Kuvaohjelmien luokittelu ja luokittelujärjestelmä Kuvaohjelmalain (710/2011) 15 :n mukaan lapsen kehitykselle haitallisena pidetään kuvaohjelmaa, joka väkivaltaisuutensa tai seksuaalisen sisältönsä vuoksi tai ahdistusta aiheuttamalla taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lapsen kehitykseen. Kuvaohjelman haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, millaisessa yhteydessä ja miten tapahtumat ohjelmassa kuvataan. MEKU ylläpitää ja kehittää kuvaohjelmien luokittelukriteeristöä, jonka avulla kuvaohjelmaluokittelija arvioi ohjelman mahdollista haitallisuutta eri-ikäisille lapsille ja nuorille. MEKU myös ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa, jonka avulla kuvaohjelmalaissa tarkoitettu kuvaohjelmien luokittelu toteutetaan teknisesti. Luokittelujärjestelmän avulla toteutetaan myös tarjoajille pakollinen kuvaohjelman ilmoittaminen MEKU:n ylläpitämään kuvaohjelmaluetteloon, sillä luetteloon ilmoitetaan vain luokitellut ohjelmat. Kuvaohjelmaluokittelija tekee luokittelun aina jonkun tarjoajan/tilaajan toimeksiannosta. MEKU:n ylläpitämässä julkisessa Ikärajat.fi-palvelussa julkaistaan ikärajatiedot kaikista luokitelluista kuvaohjelmista. Kuvaohjelmalain lähtökohtia on, että ikärajojen ohella tarvitaan tarkempaa tietoa kuvaohjelmien haitallisista sisällöistä. Siten sisältöä kuvaavien symboleiden käyttäminen suomalaisessa järjestelmässä on lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämisen näkökulmasta edistysaskel. Sisältöä kuvaavat symbolit ovat väkivalta, seksuaalinen sisältö, ahdistus ja päihteiden käyttö (Kuva 7). 27
Sallittu kaikenikäisille Elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit merkitään ikärajalla ja sisältösymbolilla. Merkintä kertoo minkälaisten lapsille haitallisten sisältöjen vuoksi ohjelmalla on ikäraja. Sallittu yli 7-vuotiaille Sallittu yli 12-vuotiaille Sallittu yli 16-vuotiaille Vain aikuisille Sisältää väkivaltaa Sisältää seksiä Voi aiheuttaa ahdistusta Sisältää päihteiden käyttöä Kuva 7. Kuvaohjelmien ikäraja- ja sisältösymbolit Viime kädessä huoltajien ja kasvattajien on huolehdittava siitä, että lapsia suojellaan haitallisilta mediasisällöiltä. Kuvaohjelmien yhtenäiset ikärajat ja sisältöä kuvaavat symbolit televisio-ohjelmien, elokuvateatterielokuvien ja kuvaohjelmatallenteiden yhteydessä parantavat huoltajien ja kasvattajien sekä lasten ja nuorten itsensä tietoisuutta ikärajoista ja niiden perusteista. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus voi hyväksyä kuvaohjelmalle Euroopan unionin alueella annetun ikärajan ja sisältöä kuvaavan symbolin Suomessa käytettäviksi. Digitaalisten pelien yleiseurooppalaisen luokittelu- ja merkintäjärjestelmän (PEGI) ikärajat ja merkinnät ovat Euroopan unionin alueella annettuja. PEGI-järjestelmässä käytetään lähes samoja ikärajoja ja haitallisuusarvioita ja -merkintöjä kuin Suomen luokittelujärjestelmässä, minkä vuoksi Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskus voi hyväksyä ne Suomessa käytettäväksi. 28
Luokittelijakoulutus Kuvaohjelmien luokittelu on vuoden 2012 kuvaohjelmalain myötä siirtynyt pääosin MEKU:n kouluttamien ja hyväksymien, itsenäisten ja riippumattomien kuvaohjelmaluokittelijoiden tekemäksi. MEKU järjestää luokittelijakoulutusta kaksi kertaa vuodessa. Koulutus koostuu pakollisista luennoista ja luokitteluharjoittelusta. Luokittelijakoulutukseen sisältyvät: kuvaohjelmalainsäädäntö ja sananvapaus, lapsen kehitys, kuvaohjelman lähilukeminen, kuvaohjelman luokittelu, luokittelun perusteet ja online-luokittelujärjestelmän käyttö. Oikeus luokitella kuvaohjelmia on voimassa viisi vuotta. Kertauskoulutus on suoritettava aikaisintaan kuusi kuukautta ennen oikeuden voimassaolon päättymistä. MEKU tukee luokittelijoiden työtä neuvontapalvelulla, luokittelijoiden Facebook-ryhmää ylläpitämällä sekä kaksi kertaa vuodessa järjestettävien luokittelijapäivien avulla. Tapaamisten ja neuvonnan tarkoituksena on yhteistyössä kehittää luokittelukriteeristöä ja -ohjelmistoa. Luokittelujen ja luokittelijoiden valvonta Kuvaohjelmalaissa tarkoitetun valvontatehtävän toteuttamiseksi Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskus ylläpitää kuvaohjelmaluokittelijoista kuvaohjelmaluokittelijarekisteriä. MEKU on vuosien 2012 ja 2013 aikana kouluttanut yhteensä lähes 200 kuvaohjelmaluokittelijaa. MEKU:n tulee varmistaa, että luokittelijat toimiva itsenäisesti, riippumattomasti ja noudattavat luokittelussaan lakia. Kuvaohjelmaluokittelijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan kuvaohjelmalain mukaisia tehtäviä. MEKU:n tavoitteena on lapsille ja nuorille turvallinen sekä vanhemmille ja kasvattajille luotettava kuvaohjelmien markkinaympäristö. Tätä tavoitetta mitataan luokittelujen valvonnan osalta viranomaisen suorittamilla luokittelun oikeellisuuden tarkastuksilla. MEKU:n tehtävänä on systemaattisen seurannan, yleisöpalautteen ja pistokokeiden avulla varmistaa kuvaohjelmaluokittelijoiden tekemien luokittelujen lainmukaisuus. Kuvaohjelmaluokittelijoiden valvonta kohdistetaan tasapuolisesti kaikkiin kuvaohjelmaluokittelijoihin. Tutkittavat kuvaohjelmat valitaan satunnaisesti luokittelijan tekemistä luokitteluista tai yleisöpalautteen perusteella. Jos tutkitut luokittelut eivät ole kuvaohjelmalain ja MEKU:n ohjeiden mukaisia, pyritään ensin neuvonnan ja tuen avulla ohjaamaan luokittelija oikeaan tulkintaan. Jos luokittelun oikeellisuus ei parane, annetaan luokittelijalle ensin huomautus, ellei ole ilmeistä ja vahvoja perusteita epäillä, että luokittelija luokittelee tahallaan virheellisesti. Jos luokittelija huomautuksen jälkeen luokittelee ohjelmia edelleen virheellisesti, peruutetaan luokittelijan oikeus luokitella kuvaohjelmia. 29
4.2.3. Tarjoamisen valvonta Kuvaohjelmia säännöllisesti ja taloudellisessa tarkoituksessa yleisölle tarjoavien on ilmoittauduttava MEKU:n ylläpitämään tarjoajarekisteriin. MEKU valvoo, että tarjoajat noudattavat laissa määrättyjä velvoitteita eli tarjoavat alle 18-vuotiaille vain luokiteltuja ja asianmukaisilla ikärajamerkinnöillä varustettuja ohjelmia ja noudattavat ikärajoja tarjotessaan kuvaohjelmia. Kuvaohjelmalakia sovelletaan kuvaohjelman tarjoamiseen ja sen valvontaan Suomessa, jos ohjelmaa tarjotaan sellaisessa televisiotoiminnassa tai tilausohjelmapalvelussa, johon sovelletaan televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia (744/1998). Muuhun kuvaohjelman tarjoamiseen ja sen valvontaan lakia sovelletaan, jos MEKU valvoo, että kuvaohjelmien tarjoajat noudattavat laissa määrättyjä velvoitteita. 1) ohjelmaa tarjoaa yhteisö tai elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröity Suomessa tai jolla on toimipaikka Suomessa 2) ohjelmaa tarjoaa henkilö, joka on Suomen kansalainen tai jolla on vakinainen asuinpaikka Suomessa 3) päätös ohjelman tarjoamisesta on tehty Suomessa. Kuvaohjelmalain soveltamisalaan kuuluvat sekä television lähetystoiminta, elokuvateatteritoiminta, tallennelevitys (DVD, Blu-ray) että tilausohjelmapalvelu (on-demand-palvelu). Laki kattaa myös digitaalisten pelien tarjoamisen. MEKU perii ilmoitusvelvollisuudenalaiselta kuvaohjelmien tarjoajalta vuosittain laissa säädettyä tarjoamistapaan ja tarjoamispaikkojen määrään perustuvaa valvontamaksua. Kuvaohjelmaan, joka sisältyy Suomen ulkopuolelta alkunsa saavaan ohjelmistoon ja jota tarjotaan Suomessa samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa, lakia sovelletaan vain rajoitetusti. Tällaisen toiminnan harjoittajaa koskee ilmoittautumis- ja valvontamaksuvelvollisuus. Suomen ulkopuolelta alkunsa saavia televisio-ohjelmistoja koskevassa markkinoinnissa on tiedotettava, että ohjelmisto voi sisältää lapsen kehitykselle haitallisia kuvaohjelmia ja että ohjelmistoon sisältyviä ohjelmia ei ole luokiteltu ja merkitty tämän lain mukaisesti. Tällainen tiedotus on sisällytettävä myös edelleen lähetettävään ohjelmistoon, jollei se ole teknisesti mahdotonta tai aiheuta kohtuutonta vaivaa. Kuvaohjelmien tarjoajia valvotaan siten, että valtakunnallisilla televisiokanavilla esitettävien ohjelmien ikärajoja, merkintöjä ja esitysaikoja tutkitaan kah- 30
desti vuodessa kahden esityspäivän osalta. Sen lisäksi tutkitaan yleisöltä tulleet palautteet, erityisesti jos samaan kuvaohjelmaan kohdistuu useita palautteita. Muita tarjoajia valvotaan vähintään kerran neljässä vuodessa, mutta vuosittain tehdään yhtä tarjontatapaa koskeva laajempi selvitys tarjottavista kuvaohjelmista. Erityisesti kuvaohjelmia tallenteina tarjoavien toimijoiden suuri määrä on haaste MEKU:n pienille valvontaresursseille. Sen vuoksi MEKU pyrkii aktiivisesti edistämään toimialan yhteisiä käytäntöjä, joilla ikärajavalvonnan onnistuminen pyritään varmistamaan. Käytännesäännöt Kuvaohjelmalailla halutaan edistää yhteisvastuun toteutumista suojeltaessa lasta mediamaailmassa. Lain mukaan kuvaohjelmien tarjoajat voivat laatia käytännesääntöjä hyvän kuvaohjelmien tarjoamisen tavan ja mediakasvatuksen edistämiseksi. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus voi tarkastaa, että käytännesäännöt ovat lain mukaisia. Yksi käytännesääntösopimus on televisioyhtiöiden välinen sopimus siitä, miten kuvaohjelmien ikärajoja sovelletaan televisio-ohjelmien sijoittelussa ja miten ikärajamerkinnät näytetään, kun ohjelmia lähetetään televisiossa. Televisioyhtiöiden sopimuksen ovat allekirjoittaneet Yle, MTV Media, Nelonen Media, TV5 Finland ja Fox International. Sopimus on käsitelty myös MEKU:n neuvottelukunnassa keväällä 2012. MEKU kartoittaa kaksi kertaa vuodessa sitä, miten televisioyhtiöissä noudatetaan lakia ja käytännesääntösopimusta. Selainpelisivustot Kuvaohjelmien tarjoajat voivat laatia käytännesääntöjä hyvän kuvaohjelmien tarjoamisen tavan ja mediakasvatuksen edistämiseksi. MEKU voi tarkastaa, että käytännesäännöt ovat lain mukaisia. Selainpeli- eli minipelisivustojen ylläpitäjät on vapautettu kuvaohjelmien luokitteluvelvollisuudesta. Sivustojen ylläpitäjien on kuitenkin laadittava ja noudatettava tällaista palvelua varten laatimiaan käytännesääntöjä, joilla edistetään hyvää kuvaohjelmien tarjoamisen tapaa ja mediakasvatusta. MEKU tutkii, että säännöt ovat kuvaohjelmalain mukaisia. Vuonna 2012 MEKU hyväksyi Suomen kolmen suurimman, Älypää.fi-, Topkani.fi- ja Pelikone.fi-sivustojen käytännesäännöt. 31