Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen - Keski-Suomen Vammais-Kaste -osahankkeen ajankohtaispäivä 1.12.2011 KOONTIA PÄIVÄN KESKUSTELUISTA: 10:00 Tervetuloa, ohjausryhmän puheenjohtaja vammaispalveluyksikön johtaja Marjatta Salminen Vammaispalvelujen tuottaminen, laatu ja kustannukset puhututtavat kunnissa 10:15 Kehittämistä keskellä muutosta - Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen tuotoksia, miten Keski-Suomi voi niitä hyödyntää projektipäällikkö Tuija Anttila, Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Diaesitys liitteenä. Valtakunnallisessa hankkeessa vammaispalveluista puhutaan uuden vammaislain hengessä. Keskustelua herätti erityisesti: Etevassa kehitysvammapsykiatrisen palvelujärjestelmän luominen (kehitysvammapsykiatrinen yksikkö), konsultoivan sairaanhoitajan toimintamallin pilotointi o tällä hetkellä toimii yksi kehitysvammalääkäri, psykiatri Terhi Koski = yksikkö, mutta kuviota pyritään vahvistamaan, kollegiaalisena tukena koko HYKS:n psykiatrinen klinikka, ei ole käytännössä HYKS:ssä vaan kiertää eri paikoissa o konsultoivia sairaanhoitajia on useampia ja alueellisestikin, kiinteä yhteistyö Terhi Kosken kanssa o erityishuoltolaista tullee siirtymään vammaisasiat pois ja suuntaus vahvistuu erikoissairaanhoitoon o lisätietoja: Miia Koski & Petra Parikka (Eteva) 11:00 Vaikeavammaisten palveluratkaisuja muualla, projektipäällikkö Petra Tiihonen, Kehitysvammaisten palvelusäätiö Diaesitys liitteenä. EU-komissiossa laitoshajautustyöryhmä on tehnyt suositukset laitosasumisen lakkauttamiseksi. Laitospaikkojen purkamisessa täytyy huomioida, että
laitoksista muuttaville on tarjolla riittävä osaaminen ja tuki niissä lähiyhteisöissä, joihin he laitosten purun jälkeen muuttavat. Malleja mm. Capable environment tukeva, mahdollistava ympäristö Flexible response service, FRS-malli paikalliset palvelut paikallisille ihmisille ts. samat lähipalvelut myös kehitysvammaisille, vaatii erityisosaajien jalkautumista ihmisten arkeen. Ruotsissa erityishuoltopiirit ovat (olleet) erittäin aktiivisessa roolissa uusien asumisratkaisujen kehittämisessä. Avopalvelujen asumismuodot ja tuki eivät ole kaikkien kaikkein haastavimmin käyttäytyvien osalta onnistuneet. Epäonnistumisten syynä on ollut, että avuntarve ja tuki eivät ole vastanneet toisiaan ja tiedonkulku on ollut puutteellista. Valmistumassa olevia raportteja: Yksi naapureista -hankkeessa valmistuu tapaustutkimuksena toteutettu kustannusvaikuttavuusanalyysi vuoden loppuun mennessä. STM:stä tulossa makrotason tutkimus kustannuksista. Laitosasumisen lakkauttamisen suositukset EU:ssa valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä Laitoksesta lähiyhteisöön muuttajan polkumalli, jossa kuvataan mm. matkanvarrella eri toimijoiden roolit eri tilanteissa, valmistuu myöhemmin. Kommenttina todettiin, että Keski-Suomessa laitospurku on jo tapahtunut. Miten me saisimme vietyä eteenpäin keskisuomalaista osaamista ja tietoa muualle maahan? Keski-Suomi voisi olla pilottialue uuden toimintamallin kehittämisessä. Miten tätä voitaisiin tehdä yhteistyössä KVPS:n ja ministeriön kanssa? Mukana on pidettävä myös koulu, sivistystoimi. Kodin ulkopuoliseen selviämiseen ja yhteisöihin sopeutumiseen, mm. sosiaalisiin taitoihin, on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kolmen henkilön ryhmä luo asumisen rauhoittavan ympäristön, jolloin ei tarvita niin paljon resurssejakaan. Suomessa taas pyritään siihen, että asumisyksiköiden suurin henkilölukumäärä olisi viisi. Samalla Suomessakin rakennetaan 15 hlön asuntoryhmiä. Tiihonen kertoi, että Irlannissa yli 10-paikkaiset yksiköt puretaan. Tulossa on aiheeseen liittyvä jatkoraportti, jossa keskitytään mielekkään työ- ja päivätoiminnan kehittämiseen. Toimintakeskuksia on muutettu valmennuskeskuksiksi, joissa ihmiset saavat valmennusta normaaleille työmarkkinoille hakemiseen ja joissa on mahdollisuus kokeilla erilaisia ammatteja. Toiminta perustuu ajatukselle, että kaikilla oikeus tehdä työtä ja saada siitä palkkaa
Tarinoita kansalaisuudesta -konferenssi 21. 22.3.2012, puhujina mm. Christie Linds, Simon Duffy. Lisätiedot: http://www.kvps.fi/materiaalipankki/seminaarit-koulutukset/tarinoitakansalaisuudesta/ 12:45 Kehitysvammahuollon vaativat tilanteet; millaisia palveluita tällä hetkellä Keski-Suomessa tarvitaan ja kuinka kehitetään kyselyn tulokset; kehitysvammaisten erittäin vaikeat tilanteet; kuinka eri alueilla/kunnissa toimitaan, millaisia tarpeita ja ideoita nousi esille projektikoordinaattori Pirjo Lehtovaara ratkaisuehdotuksia keskisuomalaisen kehitysvammahuollon yhteistyöhön, keskustelua, jatkosuunnittelua Diaesitys liitteenä. Kysely koski erittäin vaativia tilanteita, joissa on haettu tukea omien lähipalveluiden ulkopuolelta. Kaikki tahot eivät vastanneet (3 puuttui) ja osa vastaajista oli vastannut kyselyyn vain osittain. Saadut vastaukset ovat suuntaa-antavia eivätkä täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. Kommentteja: Muun kuin lähialueen / -seudun palvelutarpeen osalta tuotiin esiin, että määrät vaikuttavat liian pieniltä. Lisäksi kysymys on koettu jossain määrin vaikeaksi vastata. Keskustelussa tuotiin esiin, ettei kyse ole kovin monesta henkilöstä eikä ilmiö ole uusi. Toisaalta on hyvä, että tilanteita ja tarvetta on vähän. Toisaalta työntekijöillä voi olla se kokemuksellinen harha, että tilanteita on paljon, koska vaikeusasteen kokemus ko. tilanteissa on suurempi. Lähialueen ulkopuolelta tarvitaan kyselyn perusteella vähän palveluita. Onko tästä pääteltävissä, että osaaminen Keski-Suomessa on vahvaa? Kehitysvammaisten päihdehoito: Ilmiö ei näy erityisesti Jyväskylän kaupungin päihdehoidossa, jossa tällä hetkellä on hyvät ohjaustoimenpiteet. Maakunnassa käydyissä keskusteluissa asia on noussut esille. Ainakin alkoholidementikkojen määrä tuntuisi lisääntyneen. Alkoholin käytön taustalla voi olla perheen antama malli tai se voi olla väylä kaverisuhteisiin. Piilossa olevaa päihdeongelmaa on tuntuman mukaan melko paljon. Työntekijä ei välttämättä saa tukea kehitysvammaisen päihdeongelman hoitoon. Toisaalta voi olla, että kehitysvammainen henkilö itse ei halua ottaa vastaan tukea ja ohjausta. Jos pidetään tarkkaa linjaa kehitysvammaisten palveluissa, Aspergerit jäävät ulkopuolelle. Keski-Suomessa ei ole pidetty tiukkaa linjaa. Vaikka kyselyssä ilmeni, että kaivataan lisää koordinointia, Suomi erottuu edukseen koordinoinnissa muihin EU-maihin verrattuna STM:n osalta, joka on
ollut paljon kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Useissa maissa sosiaali- ja terveys ovat erikseen eikä tietokaan kulje oikein hyvin. Ajatuksia ja kommentteja kyselyn tuloksista ja ryhmissä pohditusta kysymyksestä Kuinka kehitetään maakunnassa kehitysvammahuollon vaativia tilanteiden sujumista? - yhteistyö, raja-aitojen ylittäminen - panostus perhetyöhön - ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen - selvitystyöhön malttia, samoin päätöksentekoon - virheet sallittuja, mutta yritetään olla korjaamatta niitä uusilla virheillä - vastuu haastavien tilanteiden hoidosta tietylle taholle maakunnassa; tämä vaatii yhteisiä poliittisia päätöksiä ja sopimuksia - yleinen asennekasvatus: ei pelotella, asiat ovat selvitettävissä, vammaisten henkilöiden kanssa voi pärjätä rakentava positiivisuus - määrittelyä kriisipaikan ajankäytölle: miten pitkään käytetään, oman toimintamallin kehittäminen, kuinka siirrytään kriisipaikasta pois, akuuttitilanteet vs tiedontarvetilanne, paikassa täytyy olla monenlaista osaamista, jotta voidaan vastata erilaisiin tarpeisiin - laajempi näkökulma ja VAMPO:n hyödyntäminen vaativien tilanteiden miettimisessä tarpeen - Onko mahdollista kehittää yhtä maakunnallista mallia, koska vaativat tilanteet ovat niin erilaisia? - terapeuttisen keskustelun tarve kehitysvammaisilla asiakkailla - täytyy osata erottaa, milloin tarvitaan peruspalveluja ja milloin erityispalveluja - maakunnallinen yhtenäisyys on haaste tasavertaisia palveluja toivotaan maakunnan alueella - perheiden tukeminen keskiöön - haastavasti käyttäytyville henkilöille pitäisi olla seudullisia asumispalveluita, asumisen pienyksiköitä, joilla pystytään minimoimaan tilanteiden kriisiytyminen asumisyksiköiden tueksi tarvitaan peruspalveluja ja seutukunnallista kehitysvammaneuvolatoimintaa - maakunnallinen erikoissairaanhoidon ohessa oleva erityispoliklinikka (kehitysvammaisten neuropsykiatrinen klinikka) - KSVS:n Lehtola-kodissa on kriisipaikkoja ja maakunnassa on jo osaavaa toimintaa, ei shp:n yhteyteen osastomuotoista kriisiyksikköä - vahvat peruspalvelut joka puolella, asumisen perusyksiköt, seudullisesti moniammatilliset työryhmät, maakunnallisesti KSVS Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnissä ollessa tarvitaan näkymää pidemmälle, jotta nyt tehtyjä ratkaisuja ei jouduta muuttamaan heti.
Tiedotusta palveluista täytyy vahvistaa, sillä tällä hetkellä kaikilla tahoilla ei ole välttämättä tietoa kaikista maakunnassa tarjolla olevista palveluista. Keskusteltiin, onko tarvetta maakunnalliseen kehitysvammaisten masterryhmään. Ennen päätöstä ryhmän perustamiseksi tarvitaan lisätietoa ryhmän toiminnasta ja tarkoituksesta. Lastensuojelussa toimii master-ryhmä, josta löytyy tietoa Kosken sivuilta www.koskeverkko.fi -> Palvelutoiminta -> Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Valtakunnallisesti käydään vastaavia keskusteluja moniammatillisista yhteistyöryhmistä ja niitä on jo toteutettu mm. sähköisenä konsultaationa. Keskusteltiin dokumentoinnista ja etenkin siitä, ettei vaativia tilanteita dokumentoida tarpeellisella tarkkuudella. Haastava tilanne karkaa usein käsistä, eikä siihen osata puuttua oikein tarpeeksi ajoissa. Ensiaputilanteita ja niissä tehtyjä toimia ei dokumentoida tarkasti, jonka vuoksi samoja toimenpiteitä voidaan toistaa seuraavassa paikassa. Vammaisalalla kirjaaminen on usein puutteellista. Kouluttajia sosiaalipuolen kirjaamisessa tarvitaan, mutta niitä ei tahdo löytyä valtakunnallisestikaan. Apuja kirjaamiskäytäntöjen kehittämiseen voi mahdollisesti saada lastensuojelun puolelta, jossa dokumentointi on pidemmällä. Jatkosuunnitelmat: Päätettiin perustaa kaksi työryhmää: - Dokumentointi-työryhmä pohtimaan, mm. mitä on hyvä olla kirjattuna, jotta jatkotoimet mahdollistuvat työryhmän koollekutsujina ovat Mari Niinivirta ja Ulla Lahti - Työryhmä Lehtolan kriisipaikan osaamisresurssin suunnitteluun asiakastarpeita vastaavaksi työryhmässä Marja-Leena Saarinen (koollekutsuja), Ulla Lahti, Marja Liimatainen sekä kehitysvammalääkäri - Keskussairaalan kehitysvammapoliklinikan tiedotusta terästetään sekä terveydenhuoltoon että sosiaalihuoltoon (Kari Räty) - Asiakkaan ääni jollain tapaa saatava osaksi suunnitelmia Asian pohdintaa jatketaan maakunnallisesti seuraavassa työkokouksessa: o ke 28.3.2012 klo 12 15 o käydään läpi edellä mainittujen työryhmien tuloksia Tuettu päätöksenteko ja henkilökohtainen budjetointi -teemapäivä 26.1.2012 Äänekoskella
14:45 K-S:n Vammais-Kaste -osahankkeessa esille nousseita hyviä toimintatapoja ja kehittämisideoita esim. moniammatilliset asiakasyhteistyöryhmät/aikuisten kuntoutustyöryhmät, nuoruuden nivelvaihe, palveluohjausyksikkö, vp perhetyö tiedon löytyminen kuntalaisen näkökulmasta Jämsä: Nuorten peruskoulun päättäneiden nivelvaihe Jämsässä on tehostettu nuorten palvelusuunnitelmaprosessia liittämällä siihen ennakkotyöskentelyvaihe, joka keskittyy oman kansalaisuuden ja osallisuuden lisäämiseen. Yläkoulussa pidetään palveluohjaajan tunteja. Toiminnalla pyritään vahvistamaan nuorten omaa ajattelua ja haaveita peruskoulun jälkeisiin suunnitelmiin. Erityisopetuksessa olevien kanssa tehdään enemmän palveluohjauksellista työtä, sillä muu koulujärjestelmä ei ole oikein vastannut heidän tarpeita. Hojks:eissa työharjoittelujaksojen aktiivinen suunnittelu liitetään TETpolkuun. Kehitysvammaiset nuoret voivat hakea Jämsässä kesätyötä kuin muutkin nuoret. Keskustelussa kommentoitiin, että nuorten nivelvaiheita koskettaviin asioihin liittyy myös vaikeimmin vammaisten ja autististen jatko-opiskelujen asumispalvelut. Saarikka: Palveluohjausyksikkö Saarikassa on oma yksikkö, jossa tarjotaan palveluohjausta eri ikä- ja asiakasryhmille samasta paikasta. Tämä on todettu käyttäjäystävälliseksi lähestymistavaksi. Laukaa: Vammaispalvelujen perhetyö Käynnistyi vuoden 2010 alussa ja siinä toimii kaksi työntekijää. Toiminta lähti henkilökohtaisen avun tarpeesta. Ensisijainen työ henkilökohtaisten avustajien sijaistaminen, toinen vammaisten lasten perheissä tehtävä perhetyö (rinkiperhetyö). Riskinä jälkimmäisessä on toissijaisuus. Kolmantena tehtävänä kunnan muu perhetyö, jota tehdään, mikäli aikaa jää. Keuruu: Pikku-ASPA Lakisääteisen asiakasyhteistyöryhmän "apuelimenä" toimii ns. pikkuaspa, jossa asiakkaan asioista perillä olevat tahot ovat yhdessä asiakkaan kanssa miettimässä keinoja, jotka auttavat henkilöä esim. työllistymään (vammaiset, Asperger-nuoret ja muut ns. harmaan alueen nuoret, pitkäaikaistyöttömät jne.). Se asiakasyhteistyöryhmän jäsen, jonka puoleen asiakas kääntyy, kokoaa "pikkuaspan" (ylisektoraalinen esim. opetustoimi, Kela, työvoimahallinto, sosiaali- ja terveystoimi). Asiakkaalla on oikeus saada asiansa myös varsinaisen asiakasyhteistyöryhmän käsittelyyn.