Yhteistyöiltapäivä; (kehitys)vammaisten maakunnallisten erityispalvelujen

Transkriptio

1 1 Yhteistyöiltapäivä; (kehitys)vammaisten maakunnallisten erityispalvelujen kehittäminen Aika: Keskiviikkona klo Paikka : JAMK:n Dynamo, Piippukatu 2, D 410 Kuulimme mm. kolmen alkuvuonna perustetun työryhmän tämän hetken tuotoksia (tiedonvälitys/dokumentointi-työryhmä, kriisijakso-työryhmä ja maakunnallisia erityspalveluja kokonaisuutena pohtiva työryhmä). Työryhmien tuotosten pohjalta keskusteltiin ja sovittiin, mihin suuntaan kehitetään maakunnallisia erityispalveluja lähipalvelujen tueksi 12:15 Tervetuloa, tapaamisen taustaa ja tarkoitus projektikoordinaattori Pirjo Lehtovaara, K-S:n Vammais-Kaste -hanke Helena Koskimies toivotti JAMK:n puolesta tervetulleeksi tilaisuuteen ja kertoi mm., että JAMK:ssa on tulossa sosionomi (AMK) -koulutukseen mm. vammaisalaa koskevia suuria muutoksia. Pirjo Lehtovaara johdatti päivän aiheeseen. Keski-Suomen erityispiirteenä vammaispalveluissa on lähipalvelupainotteisuus. Maakuntamme on eri rytmissä muuhun maahan verrattuna, jossa laitospalveluja vasta puretaan. Viime syksynä hankkeessa tehdystä kyselystä ilmeni, että kunnissa toivottiin etenkin maakunnallisia palveluja lähipalveluiden tueksi. 12:30 Työryhmä; maakunnalliset erityispalvelut kokonaisuutena Pirjo Lehtovaara, tulosaluejohtaja Reija Alen Pirjo Lehtovaara kertoi, että työryhmässä käytiin maakunnallisista palveluista laaja-alaista keskustelua. Valtakunnallisesta Kehas-raportista (Kehitysvammaisten asuminen ja palvelut) ilmeni, että Keski-Suomessa ollaan muuhun maahan verrattuna eri tasolla lähipalvelupainotteisuudessa. Kuntien lähipalveluissa tulee olla joustavia toimintatapoja: konsultatiivisia ja jalkautuvia palveluita tarvitaan, samoin monisektoraalista yhteistoimintaa paikkakunnalla. Tällä hetkellä yhteistyötä hankaloittaa erilainen käsitteiden käyttö, joka vaihtelee eri ammattilaisten kesken sekä paikkakunnalta toiseen. Esimerkkinä koulukuntoisuus-käsite. Esiin on noussut myös diagnoosista riippuva toiminta etenkin nuorten, joilla ei ole kehitysvammadiagnoosia, kohdalla. Keskussairaalan Uusi sairaala -hankkeessa tulee kiinnittää huomiota myös vammaisten palveluprosessiin.

2 Työryhmä kokosi työnsä pohjaksi lisätietoa kehitysvammapoliklinikan tilastoista sekä teki puhelinkyselyn kuntiin erittäin haastavien asiakkaiden lukumäärästä ja niihin liittyvien palvelujen ostoista maakunnasta ja maakunnan ulkopuolessa. Lisäksi AVI:sta on pyydetty yksityisten vammaisten asumispalvelutuottajien listausta maakunnasta. Työryhmä teki ehdotuksen huippuosaamisyksiköistä, mutta ei ota kantaa, mikä/mitkä tahot ko. yksiköt järjestäisivät. Maakunnalliset tukiyksiköt (3 kpl) suunnattaisiin lapsille ja perheille, nuorille ja nuorille aikuisille sekä aikuisille, joiden lisäksi olisi erikoissairaanhoidon erityispoliklinikka. Kunnissa on nykyiselläänkin paljon erityisosaamista. Mikäli oman kunnan palvelut eivät riitä, tuki saataisiin näistä huippuyksiköistä. Yksiköt olisivat siis erityisen haastavia tilanteita varten. Reija Alén totesi, että kuten työryhmän esittämässä kuvassa, erikoissairaanhoidon osuuden tulee olla pienin ja kunnan peruspalveluiden suurin. Sairaalassa tapahtuu juuri nyt erittäin paljon, mm. uuden sairaalan suunnittelussa. Kehitysvammapoliklinikka on muuttamassa Väistö 1 -tiloihin Keskussairaalanmäelle Kinkomaalta. Myös moduulisairaala nousee vauhdikkaasti: kesällä sinne muuttavat synnytyssalit ja vastasyntyneiden osasto. Uusi sairaala -konsepti merkitsee koko sairaalan toimintojen uudelleenorganisointia potilaskeskeisesti. Suunnitelmaan kuuluu erikoisalojen yli tapahtuva ajattelutapa, jossa tarkoituksena on, että kaikki lapset (myös kehitysvammaiset) hoidetaan samassa yksikössä riippumatta potilaan sairauden laadusta. Sama ajattelumalli koskee aikuisia. Lisäksi kuntoutuksen teema läpäisee kaikki erikoisalueet. Jalkautumismallia toteutettaisiin myös sairaalan sisällä: tilanteessa tarvittava osaaja tulee potilaan luo. Esimerkiksi kehitysvammapoliklinikalta tultaisiin hoitamaan lasta lastenyksikköön, kun siellä on tarvetta. Erikoissairaanhoito tekisi kiinteää yhteistyötä työryhmän mallissa esitettyjen huippuosaamisyksiköiden sekä kuntien peruspalvelujen kanssa. Tässä vaiheessa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Löytyykö asian edistämiseksi maakunnassa tarvitaan yhteistä tahtoa viedä mallia eteenpäin päättäjille? Työryhmässä on työn alla selvitys omien maakunnan kuntien omien yksiköiden ulkopuolisista ostopalveluista. Keskustelua: Työryhmältä tiedusteltiin, mihin suunnitelmassa sijoittuu vammaisten lasten perhehoito. Työryhmä toi esiin, että perhehoito sijoittuu mallissa kunnan erityispalveluihin, jonka vuoksi sitä ei ole erikseen suunnitelmaan nimetty. Keskustelussa tuotiin esiin, että kuvattu toiminta on sitä, mitä muissa maakunnissa tehdään nykyisissä laitoksissa eri nimillä, mm. tutkimus- ja osaamisyksiköissä. Keski-Suomessa laitosten tarjoamia tukipalveluita ei ole, joten täällä on muodostettava uusi malli. Tähän todettiin, että uudessa mallissa pitäisi lähtökohtana olla lähipalveluita tukeva toimintatapa. Kehitysvammaisten on saatava asua 2

3 3 kodissaan: ongelmat on voitava ratkaista paikan päällä niin, että erityispalvelut jalkautuvat lähipalveluihin. Malli vaatii asennemuutosta työntekijöiltä. Onko osaamisverkoston kartoitus maakunnassa tarpeen? Tarvitsemme lisää rohkeutta toistemme osaamisen käyttämiseen maakunnan sisällä, koska maakunnassamme osaamista kuitenkin paljon löytyy. Toisaalta eteen tulee tilanteita, joihin ei löydy vastausta maakunnasta. Sekä maakunnallinen että valtakunnallinen osaamisverkosto olisi tarpeen. Maakunnallisen osaamisverkon kokoamisessa voi hyödyntää Keski-Suomessa jo olemassa olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon Intermetso / Sonette -ammattilaisverkkoa, mikäli yhdessä niin halutaan. Sonetten tietojen ajantasaisuuteen täytyy ylipäänsä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kunnissa ja muissa organisaatioissa, jotta sitä voisi hyödyntää työssä täysipainoisesti. 13:00 Työryhmä; tiedonvälitys/dokumentointi kuntoutusohjaaja Mari Niinivirta Sosiaalialan kirjaaminen on valtakunnallisesti kirjavaa. Yhteinen käsitteistö on tärkeää, joskin tällä hetkellä käsitteiden käytössä on sekavuutta. Käsitteiden määrittelyyn on paneuduttu TikeSos-hankkeessa, jonka materiaaleja työryhmä on hyödyntänyt. Kirjaaminen on osa hyvin tehtyä työtä sekä osa henkilökunnan ja asiakkaan oikeusturvaa. Työryhmä rajasi kirjaamiseen kolmeen kokonaisuuteen: 1. Arjen kirjaaminen 2. Siirtymätilanteiden kirjaaminen a. elämänkulun mukaiset siirtymät b. siirtymät kriisitilanteissa 3. Suojatoimenpiteiden kirjaaminen a. käyttöä koskeva toimintaohje b. suojatoimenpidepäätös ja tilanteen seuranta Työryhmä jatkaa työskentelyään ja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita työskentelyyn pohjaksi. Työryhmältä on toivottu konkreettisia ohjeita ja vinkkejä kuntiin. Keskustelu: Kehitysvammaliiton Minun suunnitelmani -kansio on saanut hyvää palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä. Ko. kansio painottuu enemmän aikuisuuteen. Kansio mahdollistaa esim. yksilöllisen työskentelyn ja asiakkaan osallisuuden oman elämänsä suunnitteluun ja hallintaan. Kansiosta voi käyttää myös osia asi-

4 akkaan tarpeen mukaan. Materiaali on saatavana ilmaiseksi netistä tulostettavana. TATU ry:n Verso-kansio painottuu enemmän lapsuuteen. 13:30 Työryhmä; kriisijaksot erikoislääkäri Kari Räty Tehtävänanto oli varsin laaja koskien maakunnan lasten, nuorten ja aikuisten kriisijaksoja. Työryhmässä ei voitu vastata näin laajaan kysymykseen vaan yksittäisiin tilanteisiin. Asiaa pohdittaessa on selvitetty suuntaviivoja sosiaali- ja terveysministeriöstä, mm. rajoitustoimenpiteiden osalta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa ollaan jäljessä. Ruotsissa ja Tanskassa kehitysvammaisten normalisaatioperiaatteella on pitkät perinteet: lainsäädäntö ollut olemassa Ruotsissa 1940-luvulta ja Tanskassa 1950-luvulta lähtien. Theresa Sinkkonen /palvelukoti Lehtola KSVS Sinkkonen esitteli, mitä Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö tarjoaa/voisi tarjota kriisipalveluiden alalla. Lehtola on tarkoitettu aikuisille. Viime vuonna on käyttäjiä ollut neljä, tänä vuonna on ollut jo viisi eri käyttäjää. Tarve näyttäisi kasvavan. Jaksojen pituus vaihtelee viikosta kuukauteen, riippuen asiakkaan tarpeista. Kotiin annettavaa palvelua kehitetään. Kysyntää tälle ei ole ollut. Monesti asiat näyttäytyvät erilaisena kotikentällä, joten jalkautuminen on tässä mielessä hyvä. Jalkautuvan työn tarve ja kentän tuki sekä koulun kanssa tehtävä yhteistyö nousivat selkeästi esiin keskustelussa. Voisiko jalkautumista laajentaa toisen asteen opiskelupaikkoihin? Keskustelun lomassa kartoitettiin maakunnan muita kriisipaikkoja. Yksi lyhytaikaispaikka löytyy Kehitysvammaliiton Päivänsäteestä, mutta sillä on tällä hetkellä vakituinen käyttäjä. Laukaassa kunnan omissa yksiköissä on useampia paikkoja, jotka tällä hetkellä on varattu vain laukaalaisille. 14:00 Kahvihetki Nautitaan kahvit keskustelun lomassa kolmen eri pöydän ääressä, aiheina työryhmien tuotokset, kommentteja, ideoita ja eteenpäin vieviä rakentavia ehdotuksia - I-pöytä; aiheena tiedonvälitys/dokumentointi o Kirjaamiskoulutusta henkilöstölle o Salassapidon merkitys -> Koulutusta 4

5 5 Vedotaan tiedonkulussa salassapitoon Mitä asioita saa kertoa kenelle ja kenelle ei! o Toimintakyvyn ja kehityksellisten seikkojen kirjaaminen o Täsmällisyys: kirjaaminen niin, että ulkopuolinen lukija ymmärtää o Asiakaslähtöisyys o Esitietolomake o Jos omainen / kuka tahansa pyytää nähtäväksi, kenelle voi antaa o Kirjaamisen kieli ja sävy o Tietojen tutkiminen: onko tiedossa se, että vain perustellusta syystä voi hakea tietoja o Kirjaamisen yhdenmukaisuus koko Keski-Suomessa o Keskustelua, mihin saa kirjata ja missä paperit tulee säilyttää o Mitä kirjaamisen ohjelmia käytetään maakunnassa? o Onko käytössä terveys- ja sos. Efficaa rinnakkain? - II-pöytä; aiheena kriisijaksot o Yhteistyön merkitys vanhempien kanssa ja erityisopetusta tekevien tahojen kanssa keinot ja menetelmät rajapinnat huolen vyöhykkeet (1 3) HOJKS (sisällöt) o Kunnan omana palveluna: mitä se vaatii: tilojen asianmukainen järjestäminen o Vaativat kriisijaksot: tilausta/ palvelupyyntöä kunnasta kehitettävä, dokumentointi! o Yhteistyö opetustoimen/vammaispalvelun kesken / koulukuntoisuus!? o Mielenterveystyön puoli ei tahdo palvella kehitysvammaista - III-pöytä; aiheena maakunnallisten erityispalvelujen järjestäminen lähipalvelujen tueksi o Tarvitaan peruspalvelujen tueksi yleinen (vammaispalvelujen) hätänumero o Huippuosaamisyksilöt eli hankitaan osaamista peruspalveluihin päin. tarkoittaako peruspalveluhenkilöiden koulutusta ja ammattitaidon lisäämistä? o Kahden eri alueen asiakkaiden haaste, esim. kehitysvammaisuus + mielenterveys; harmaan alueen haaste: nuoret (ei vpl asiakkaita) o Olisi hyvä, jos aloitettaisiin yksikkö heti ja konkreettisesti. Meitä vammaispalveluiden työntekijöitä on kuitenkin aika vähän eli Sonetteen vaan kuvat ja yhteystiedot.

6 o Kehitettävä yksilöiden liikkumisen ja ulkopuolella työskentelyn malleja eli kuinka toimitaan -> Jalkautuminen o Jatkossa muistettava, että k.vamm. ja vpl asiakkaat eivät enää ole eri lainsäädännössä. o Perhehoito maakunnallisesti ohjeistettua tai ohjattua -> tuen, koulutuksen ym. järjestäminen 6 15:00 Yhteiskeskustelu Vammaislakien yhdistämistä kohti edetään. Uuden ajattelutavan tulisi näkyä jo nyt arkityössämme ja selkeästi tulevissa suunnitelmissa. Koulun kanssa (niin peruskoulussa kuin kasvavassa määrin ammatillisissa oppilaitoksissa) tehtävä yhteistyö on päivän polttava kysymys: mitä tehdä, kun koulu on ilmoittanut, ettei lapsi/nuori ole koulukuntoinen. Bovallius-ammattiopisto on mukana erityisammattioppilaitosten yhteisessä Yty-hankkeessa (ks. jossa tarkoituksena on kehittää koulumaailmassa erikoisammattikoulua vaativien oppilaiden havaitsemista riittävän ajoissa sekä luoda yhteisiä pelisääntöjä prosessille. Jalkautumisesta on puhuttu ja sitä on työstetty maakunnassa jo kymmenen vuotta. Edelleen se koetaan palveluna, jota maakunnassa toivotaan saatavan. Kysyntää on tästä huolimatta ollut varsin vähän: syynä tähän on raha. Ennaltaehkäisevinä jalkautuvat palvelut tulevat edullisemmaksi kuin tilanteiden ratkaisu vasta siinä vaiheessa, kun kriisiytyminen on jo tapahtunut. Monissa Keski-Suomen kunnissa on keksitty luovia, toimivia ratkaisuja vammaispalveluissa esim. perhetyössä. Vammaisasioista tulisi olla enemmän yhteydessä tiedotusvälineisiin, jotta asiaa saadaan laajemmin niin päättäjien kuin kuntalaistenkin tietoon. Lehdet tarttuvat hyviin näkökulmiin. Keski-Suomen monissa kunnissa on alkamassa asumisyksiköiden rakentamishankkeita. Toivottiin, että hanke kutsuu koolle asumisen asioita ja erityisesti siihen liittyviä palveluja pohtivan työryhmän. Vammaispalvelujen päätöksiä tekevien työkokouksessa on toivottu myös päiväja työtoimintaa pohtivaa työryhmää. Arvokas elämä -hankkeen toivottiin kokoavan yhteen ja järjestävän kuntien perhehoidon vastaavien yhteistä tapaamista. Arvokas elämä -hankkeen sivuille on

7 mahdollista tehdä oma, yksityinen keskusteluryhmä ko. porukalle ajatusten vaihtoa varten. Vammais-Kaste -hanke ja Arvokas elämä -hanke järjestävät 7.6. orientoivan päivän VIG-menetelmästä, jonne kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Varsinaiseen syksyllä alkavaan koulutukseen toivotaan osallistujia pareittain työpaikoilta. Pientyöryhmät jatkavat työtään edelleen. Alkusyksyyn on suunnitteilla yhteinen kehittämisiltapäivä, jossa katsotaan, mitä hankkeessa ja työryhmissä on saatu aikaiseksi. Päivämäärä täsmentyy myöhemmin. Peukkupalautteen perusteella päivä oli useimpien mielestä onnistunut. 7 Muistiin kirjasivat Sivi Talvensola ja Elina Paavolainen