www.aikuiskoulutuksenvoima.fi
SISÄLTÖ Johdanto...3 Aikuiskoulutus...3 1 Hakukelpoisuus...4 2 Koulutusväylät...5 2.1 Toisen asteen koulutus...5 Aikuisten lukiokoulutus...5 Ammatillinen aikuiskoulutus...5 Oppisopimuskoulutus...6 2.2 Työvoimakoulutus...7 2.3 Vapaatavoitteiset opinnot...7 2.4 Korkea-asteen koulutus...8 Ammattikorkeakoulu...8 Yliopisto...9 3 Opintojen rahoitus...10 4 Tukea oppimiseen...11 5 Maahanmuuttajien koulutus, how to apply to education...12 6 Sanasto...12 7 Pohjois-Karjalassa aikuiskoulutusta toteuttavien oppilaitosten ja organisaatioiden yhteystiedot...13 8 Linkkivinkit...14 OPPAAN TYÖSTÄMISESSÄ KÄYTETYT LÄHTEET: www.oph.fi/koulutusoppaat/aikuiskoulutusopas.pdf www.mol.fi www.opintoluotsi.fi www.koulutusnetti.fi www.opioppimaan.fi www.edu.fi/maahanmuuttajat Opas päivitetty 14.5.2013 2
JOHDANTO Haluatko selvittää aikuisopiskelumahdollisuudet? Millaisessa ympäristössä työskentelisit mieluiten (yksin - yhdessä, hiljainen - äänekäs jne.)? Mikä opiskelumuoto sopii sinulle parhaiten; ilta-, päivä-, verkko-, monimuoto- vai etäopiskelu, tutkintovai vapaatavoitteinen opiskelu? Onko sinun vaihdettava alaa terveydellisistä syistä tai saadaksesi töitä? AIKUISKOULUTUS Mitä osaamista ja taitoja sinulla jo on? Oletko vaihtamassa ammattia? Kaipaavatko vanhat taitosi päivittämistä? Oletko uudelleen tilanteessa, jossa haluat selvittää, mikä sinusta tulee isona? ja Mitä tulisit tekemään työksesi, jos voisit vapaasti valita? Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Se voi olla: omaehtoista koulutusta henkilöstökoulutusta työvoimakoulutusta. Voit opiskella niin työssä, työn ohessa kuin omalla ajalla. Aikuiskoulutusta järjestetään mm. yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa aikuiskoulutusoppilaitoksissa ja ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa, kansalais- ja työväenopistoissa, kansanopistoissa ja kesäyliopistoissa, aikuislukioissa, opintokeskuksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja musiikkioppilaitoksissa. Aikuisten opiskelua on helpotettu poistamalla opiskelulta muodollisia esteitä ja aikaisempia opintoja voidaan lukea hyväksi. Aiemmin hankittu osaaminen (opiskelemalla, työelämässä tai harrastuksissa) lasketaan osaksi tutkintoa ja näin se voi lyhentää opiskeluaikaa ja nopeuttaa valmistumista. Aikuisopiskelu voi olla lähiopetusta, itsenäistä tai ohjattua etäopiskelua tai monimuoto-opiskelua. Lähiopiskelulla tarkoitetaan opiskelua luokassa tai ryhmä- tai seminaarityöskentelyä. Opiskelu voi tapahtua päivällä, illalla tai viikonloppuisin. Etäopiskelussa on kyse paikasta riippumattomasta opiskelusta, jossa opettaja ja opiskelija eivät tapaa toisiaan kasvokkain. Opetuksessa voidaan käyttää hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskelu on mm. erilaisten tehtävien itsenäistä tekemistä ja tenttejä, mutta mahdollistaa myös opiskelun yhdessä muiden etäopiskelijoiden kanssa. Verkko-opiskelulla tarkoitetaan tietoverkon hyödyntämistä opiskelussa. Opetus voi tapahtua joko kokonaan tai osittain verkossa. Verkkoa voidaan käyttää myös muun opetuksen tukena esimerkiksi tiedon jakamisessa. 3
Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan erilaisten opetusjärjestelyjen, kuten lähiopetuksen, etäopetuksen ja itsenäisen opiskelun yhdistelmiä. Opinnot koostuvat esimerkiksi valmiiden oppimateriaalien ja kirjallisuuskuulustelujen suorittamisesta. Monimuoto-opiskelussa yhdistyvät erilaiset opiskelun toteuttamistavat. 1 HAKUKELPOISUUS Toinen aste Peruskoulu tai sitä vastaava oppimäärä Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen yleinen hakukelpoisuus ja hakukelpoisuus vastaavalle alalle (AMK-tutkintoon johtava koulutus): Yleisen hakukelpoisuuden antavat: lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto International Baccalaureate-, Reifeprüfung- tai European Baccalaureate -tutkinto opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto (mm. insinööri) vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto vähintään kolmivuotiset yhdistelmäopinnot edellä mainittuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot Hakukelpoisuuden vastaavalle alalle antavat: kolmea vuotta suppeampi ammatillinen perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto kolmea vuotta suppeammat yhdistelmäopinnot ammattitutkinto edellä mainittuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot Vastaavan alan hakukelpoisuuden täydentäminen yleiseksi hakukelpoisuudeksi (yksi seuraavista): suorittamalla lisäksi yleissivistävät tai ammatilliset lisäopinnot, jotka laajentavat perusopetuksen jälkeiset opinnot kolmeen vuoteen suorittamalla lisäksi ammattitutkinnon suorittamalla lisäksi erikoisammattitutkinnon hankkimalla vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkinnon suorittamisen jälkeen tutkintoa vastaavalla alalla. Lisäksi: AMK-tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen voi tulla valituksi myös vähintään 60 op koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja avoimessa AMK:ssa suorittanut henkilö. Yliopisto Yliopistokoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut jonkun seuraavista tutkinnoista: ylioppilastutkinto International Baccalaureate -tutkinto (IB) Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB) 4
Reifeprüfung-tutkinto ammatillinen korkea-aste, ammatillinen opistoaste tai vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto ammattikorkeakoulututkinto ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot 2 KOULUTUSVÄYLÄT PERUSKOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus KORKEA-ASTEEN KOULUTUS Ammattikorkeakoulu Yliopisto AIKUISKOULUTUS Näyttötutkinnot Työvoimakoulutus Vapaatavoitteiset opinnot 2.1 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Aikuisten lukiokoulutus Aikuiset voivat suorittaa lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon, yksittäisten oppiaineiden oppimäärän tai korottaa aikaisemmin saatuja arvosanoja. Aikuisten lukiokoulutusta järjestetään useimmiten aikuislukioissa tai lukioiden aikuislinjoilla. Lukio-opintoja voi suorittaa myös yksityisopiskelijana, etälukiossa ja eräissä kansanopistoissa. Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Näyttötutkintoihin voidaan valmentautua omaehtoisessa koulutuksessa (opetushallinnon tukemaa), oppisopimuskoulutuksena (oppisopimusviranomaisten tukemaa), työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena (työvoimaviranomaisten hankkimaa) ja henkilöstökoulutuksena (työnantajan tukemaa). 5
Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voidaan hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä (henkilökohtaistaminen). Voit valita itsellesi tarpeellisia tutkinnon osia tutkinnon perusteissa vaaditun mukaisesti. Näyttötehtävät ja -järjestelyt suunnitellaan siten, että tutkinnon voi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan. Näyttötutkintoon voi osallistua kuka tahansa, jolla on riittävä ammattitaito tutkinnon suorittamiseksi. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen haetaan ottamalla yhteyttä suoraan oppilaitokseen. Koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti hakuajoista, jotka vaihtelevat paljon. Joihinkin koulutuksiin voi hakea pitkin vuotta. Varmimmin tiedon hakuajoista saa suoraan oppilaitoksista. Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai nuorten opetussuunnitelmiin perustuvana koulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on koulutuksena suoritettaessa 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta. Näyttötutkintoon valmentavassa opiskelussa opiskeluaika on tavallisesti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen otetaan huomioon henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa laadittaessa (henkilökohtaistaminen). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona, jossa ammattitaito osoitetaan näytöin. www.oph.fi/nayttotutkinnot Oppisopimuskoulutus Oppisopimus perustuu työsopimukseen tai virkasuhteeseen, jossa noudatetaan työ- ja virkasuhdeehtoja. Opiskelija hakee työnantajan tai työnantaja hakee opiskelijan/työntekijän. Yrittäjänä toimiva henkilö voi solmia ns. yrittäjän oppisopimuksen, jos toinen yrittäjä toimii hänelle mentorina. Oppisopimuksen voi solmia alkamaan milloin tahansa. Oppisopimus on pääosin työpaikalla, käytännön työtehtävissä tapahtuvaa koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimus valmentaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai se voi olla ammatillista täydennyskoulutusta. Opiskelijalla on vastuu opinnoista (työssä oppiminen ja tietopuolinen opiskelu). Ohjaus- ja opastusvastuu on ammattinsa osaavalla työpaikkakouluttajalla. Oppisopimusaika on yksilöllinen ja jokaisella on henkilökohtainen opiskeluohjelma. Oppisopimuksessa työnantajalla on koulutusvastuu (sopivat ja monipuoliset työtehtävät, työkierto). Työnkuvan on oltava näyttötutkinnon sisältöä vastaava ja työaika vähintään 25 tuntia viikossa (tutkintoa vastaavissa työtehtävissä). Vaadittava ammattitaito osoitetaan (pääosin) työtehtävillä omalla työpaikalla. Oppisopimuskeskus maksaa tietopuoliset opinnot, näyttötutkinnon, opintososiaaliset edut tietopuolisten opintojen päiviltä sekä koulutuskorvauksen työnantajalle. Mahdollinen palkkatuki työnantajalle tulee TE-toimistosta (kun oppisopimuksen aloittaa työtön työnhakija). Työnantaja maksaa opiskelijalle vähintään alan työehtosopimuksen mukaisen palkan. Opiskelijalta perittävä tutkintomaksu on 58. Rahoituksena käy myös vakuutusyhtiön tai KELAn rahoittama uudelleen kouluttaminen. 6
2.2 TYÖVOIMAKOULUTUS AIVO - Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Ammatillinen työvoimakoulutus on usein tutkintotavoitteista koulutusta, jossa opiskelija voi suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Koulutus voi olla myös jatko- tai täydennyskoulutusta. Korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta voidaan hankkia kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamiseksi. Valmentava työvoimakoulutus painottuu urasuunnitteluun ja työelämävalmiuksien kehittämiseen ja siihen sisältyy usein työssäoppimista Työvoimakoulutus on tarkoitettu ensi sijassa 17 vuotta täyttänelle työttömille työnhakijoille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Koulutukseen voivat tietyin edellytyksin osallistua myös muut, kuten työssä ja työvoiman ulkopuolella olevat. Kaikki haussa olevat työvoimakoulutukset löytyvät työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilta www.te-palvelut.fi/ koulutukset. Jos soveltuvaa koulutusta ei löydy työvoimakoulutustarjonnasta, TE-toimisto voi perustellusti hankkia koulutusta ns. yksittäisenä koulutuspaikkana. Työvoimakoulutuksilla ei ole yhtenäistä haku- tai aloitusajankohtaa, niihin haetaan työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Koulutushakemuksen voi jättää sähköisesti www.te-palvelut.fi/koulutukset. Työ- ja elinkeinohallinto hankkii työvoimakoulutuksen ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta tai yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Opiskelu työvoimakoulutuksessa on opiskelijalle maksutonta. Koulutuksen ajalta opiskelijalle maksetaan työttömyysetuutta. Korvaukseton määräaika (karenssi) ei ole voimassa koulutuksen aikana. Koulutuksesta aiheutuvien ateria-, matka- ja majoituskustannusten korvaamiseksi maksetaan ylläpitokorvausta. Työvoimakoulutuksessa oloaika kuluttaa ansio- ja peruspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaa. Lisätietoa työvoimakoulutuksesta saat TE-toimistosta työvoima- ja koulutusneuvojilta sekä osoitteesta www.te-palvelut.fi. 25 vuotta täyttäneet työnhakijat voivat suorittaa työttömyysaikanaan myös omaehtoisia opintoja. Opintojen tarkoituksenmukaisuus ja päätoimisuus arvioidaan TE-toimistossa ja kirjataan hakijan työllistymissuunnitelmaan. Opintojen ajalta hakija saa työttömyysetuuden ja ylläpitokorvauksen. Etuutta maksetaan enintään 24 kuukautta kutakin koulutuskokonaisuutta kohden. Opiskeluaika kuluttaa ansioja peruspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaa. 2.3 VAPAATAVOITTEISET OPINNOT Aikuiset voivat kehittää itseään myös suorittamatta tutkintoa tai valmistumatta ammattiin. Vapaatavoitteisten eli kaikille avoimien opintojen piiriin kuuluvat kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja avoimet korkeakouluopinnot. Kansalais- ja työväenopistot järjestävät yleissivistävää koulutusta lähinnä aikuisille. Opiskelijat opiskelevat tietoja ja taitoja omien tavoitteidensa mukaan. Kansalais- ja työväenopistojen toiminnan esittely ja yhteystiedot löytyvät sivustolta www.ktol.fi. Kansanopistoissa järjestetään kursseja. Kansanopistoissa on myös opintolinjoja, jotka kestävät syksystä kevääseen. Kansanopistoissa voi opiskella yleissivistäviä aineita ja harrasteaineita. Myös tutkintoja voi suorittaa, esimerkiksi peruskoulututkinnon. Joissakin kansanopistoissa järjestetään ammatillista koulutusta. Lisätietoja kursseista ja linjoista www.kansanopistot.fi. 7
Opintokeskukset ovat valtion tukemia yksityisiä aikuisoppilaitoksia. Opintokeskukset järjestävät yleissivistäviä opintoja aikuisille ja jonkin verran ammatillista lisäkoulutusta. Puolueet, ammattijärjestöt ja sitoutumattomat kansalaisjärjestöt vastaavat opintokeskusten toiminnasta. Opintokeskusten sivuja löytyy www.opintokeskukset.fi. Kesäyliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta yhteistyössä yliopistojen kanssa sekä ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi ne järjestävät kielikoulutusta, valmennuskursseja, abiturienttikursseja, erilaisia tapahtumia ja yleisötilaisuuksia. Kesäyliopistojen toiminta on ympärivuotista. Opetus on kaikille avointa. Ikärajoja tai pääsykokeita ei ole. Lisätietoja www.kesayliopistot.fi. 2.4 KORKEA-ASTEEN KOULUTUS Korkea-asteen koulutusta ovat yliopistojen alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot), ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakouluopiskelu Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen korkeakoulututkinto. Koulutus kestää koulutusohjelmasta riippuen kokopäiväopintoina 3,5 4,5 vuotta. Koulutusta järjestetään myös aikuiskoulutuksena, jolloin opintoja voi suorittaa myös työn ohessa. Aikaisemmat opinnot ja työkokemus lyhentävät yleensä opiskeluaikaa. Opinnot sisältävät perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, harjoittelua ja opinnäytetyön. Koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa keväisin ja syksyisin. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ylempään amk-tutkintoon voi hakeutua kun hakijalla on soveltuva korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen vähintään kolme vuotta työkokemusta asianomaiselta alalta. Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Tutkinnon keskeinen osa on ammatillinen opinnäytetyö, joka toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin kuin ylempi korkeakoulututkinto. Haku on kaksi kertaa vuodessa syksyisin ja keväisin. Ammatilliset erikoistumisopinnot Erikoistumisopinnot ovat 30 60 opintopisteen laajuisia täydennyskoulutusohjelmia, joita voi suorittaa työn ohessa. Opinnoilla voi täydentää aikaisempaa tutkintoa tai laajentaa ammatillista osaamista uudelle alueelle. Erikoistumisopinnot on pääsääntöisesti suunnattu henkilöille, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon tai opistoasteen tutkinnon. Erikoistumisopintoihin haetaan ammattikorkeakoulun erikseen ilmoittamana hakuaikana syksyisin tai keväisin. Avoin ammattikorkeakoulu Opinnot ovat kaikille avoimia iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoin AMK sopii kaikille itsensä ja ammatillisen osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille. Koulutuksiin voi hakeutua ympäri vuoden. Opinnot ovat hyödynnettävissä ammattikorkeakoulututkintoon, jos henkilö myöhemmin hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi. Opinnoista saa myös lisäpisteitä haettaessa tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen. Lisätietoja www.avoinamk.fi. 8
Täydennyskoulutus Ammattikorkeakouluissa järjestetään aikuiskoulutuksena yksityisten henkilöiden ammattiosaamista täydentäviä lyhytkestoisia täydennyskoulutuspäiviä jaseminaareja. Täydennyskoulutukset on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Kesken jääneet ammattikorkeakouluopinnot Kesken jääneiden ammattikorkeakouluopintojen loppuun suorittamista kannattaa tiedustella suoraan ammattikorkeakoulusta, jossa on opiskellut. Kesken jääneiden ammattikorkeakouluopintojen loppuun suorittamista järjestetään myös työllisyyskoulutuksena. Niistä saa tarkemmin tietoa työvoimatoimistoista. Yliopisto-opiskelu Yliopistojen perustutkintorakenne on kaksiportainen: alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto). Lisätietoja hakemisesta yliopisto-opintoihin saat yliopistojen sähköisestä yhteishausta, jonka löydät verkosta osoitteesta www.yliopistohaku.fi sekä yliopistojen hakijapalveluista. Yliopistot järjestävät myös avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta. Avoin yliopisto-opiskelu Avoin yliopisto-opetus on avointa kaikille halukkaille. Avoimet yliopisto-opinnot ovat yliopistojen tutkintovaatimusten mukaisia arvosanaopintoja, joihin kuka tahansa voi osallistua. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta suoritetut opinnot voi liittää myöhemmin osaksi korkeakoulututkintoa. Avoimen yliopiston opintojen perusteella on mahdollista siirtyä tutkinto-opiskelijaksi. Yliopistoon voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi suoritettuaan tietynmäärän opintoja avoimessa yliopistossa, useimmiten ilman valintakoetta. Väylä on avoinna tietyillä aloilla ja sen vaatimukset on syytä tarkistaa suoraan yliopistosta. Lisätietoja www.avoinyliopisto.fi. Täydennyskoulutus Yliopiston täydennyskoulutuskeskukset järjestävät seminaareja ja lyhytkursseja, pitkäkestoista täydennyskoulutusta ja erikoistumisopintoja sekä henkilöstökoulutusta yrityksille, yhteisöille ja järjestöille. Kesken jääneet yliopisto-opinnot Kesken jääneiden yliopisto-opintojen loppuun suorittamista kannattaa tiedustella suoraan yliopistosta, jossa on opiskellut. Kesken jääneet yliopisto-opintojen loppuun suorittamista järjestetään myös työllisyyskoulutuksena. Niistä saa tarkemmin tietoa työvoimatoimistoista. Ikääntyvien yliopisto Ikääntyvien yliopisto on osa avoimen yliopiston toimintaa ja sen tavoitteena on välittää ikäihmisille ajankohtaista tutkimustietoa sekä tarjota mahdollisuuksia yliopistolliseen opiskeluun ilman muodollisia suorituksia. Opinnot sisältävät kaikille avoimia Studia Generalia -luentosarjoja, seminaareja, opintopiirejä ja matkoja. 9
3 OPINTOJEN RAHOITUS Yleiset tuet Opintotuki kuka ja millaiseen koulutukseen tukea voi saada? Opintotukea voi saada peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin. Opintotukea voidaan myöntää, jos päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Opin-noissa on edistyttävä riittävästi, jotta opintotukea voidaan maksaa. Opintotukea voi saada myös ulkomailla suoritettaviin opintoihin, jos opinnot vastaavat tuettavia opintoja Suomessa tai ne sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Oppisopimuskoulutukseen ei voi saada opintotukea. Toisen asteen opinnoissa voi saada opintotukea kaikkiin toisen asteen päätoimisiin opintoi-hin niiden laajuutta vastaavaksi ajaksi. Opintotukea voi saada kaikkia korkeakouluopintoja varten yhteensä enintään 70 kuukauden ajan. Jos opiskelet avoimessa korkeakoulussa tai kesäyliopistossa, et voi saada opintotukea. Jos sinulla kuitenkin on tutkinnonsuoritusoikeus korkeakoulussa ja suoritat tutkintoosi kuuluvia opintoja avoimessa korkeakoulussa, voit saada opintotukea. Suomessa suoritettaviin opintoihin opintotukea voivat saada Suomen kansalaiset ja tietyin ehdoin myös muiden maiden kansalaiset. Kelan opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen määrä ja myöntämisehdot ovat erilaisia korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa. Lisätietoja http://www.kela.fi g Opiskelijat Opiskelu työttömyysetuudella kuka ja millaiseen koulutukseen tukea voi saada? Työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta voi saada työvoimakoulutukseen ja omaehtoiseen päätoimiseen ja tarkoituksenmukaiseen opiskeluun. Etuutta voi saada kutakin opintokokonaisuutta kohden enintään 24 kuukauden ajan. Opiskeluaika kuluttaa ansio- ja peruspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaa. Päätoimiseksi opiskeluksi katsotaan opiskelu, jonka laajuus on 3 ov/5 op kutakin opiskelukuukautta kohden. Opintojen tarkoituksenmukaisuus arvioidaan TE-toimistossa ja kirjataan hakijan työllistymissuunnitelmaan. Opinnot voivat olla päätoimista lukio- tai perusasteen koulutusta, ammatillista perus- tai täydennyskoulutusta, ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja, avointa yliopisto- tai amk-koulutusta. Yliopistotutkintoon johtavia opintoja voi opiskella työttömyysetuudella ainoastaan, jos opiskelu on ollut keskeytyneenä vähintään yhden vuoden. Hakijan on oltava 25 vuotta täyttänyt ja ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Aikuiskoulutustuki kuka ja millaiseen koulutukseen tukea voi saada? Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja jää palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja ei saa opiskeluun muuta tukea. 10
Aikuiskoulutustuen kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa. Tukea maksetaan yhteensä enintään 18 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää (ilman korotusosia). Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia. Lisätietoja www.koulutusrahasto.fi 4 TUKEA OPPIMISEEN Oppimisvaikeuksiin on mahdollista löytää hyviä selviytymiskeinoja. enenkään ei kannata jäädä yksinongelmiensa kanssa. Oppimisen hyväksi voi tehdä paljon hyödyntämällä omia vahvuuksia ja kehittämällä tietoisesti omia työskentelytapoja. Hyviä malleja oppimiseen kannattaa etsiä ja omaksua monilta eritahoilta, esimerkiksi läheisiltä ja opiskelutovereilta sekä oppilaitosten tai työpaikkojen ammattilaisilta. Myös järjestöt, kirjastot ja opistot tarjoavat erilaisia tukimuotoja. Oppimista voi helpottaa myös asianmukaisilla apuvälineillä. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaaliminen on tärkeää oppimisvaikeuksien yhteydessä, jotta jaksaa tehdä työtä oman oppimisen eteen. Oppimisvaikeuksien salaaminen tai peittely voi kuluttaa kohtuuttomasti ylimääräistä energiaa, mikä on pois oppimiseen käytettävistä voimavaroista. Joskus vaikeuksiin tarvitaan myös kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Lisätietoja mm. www.opioppimaan.fi ja www.erilaistenoppijoidenliitto.fi. 5 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS, How to apply to education Maahanmuuttajien koulutusta koskevissa kysymyksissä kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteys oman kunnan kouluviranomaisiin. Useissa kunnissa on nimetty henkilö koordinoimaan maahanmuuttajien koulutusasioita. Ulkomaalaisvirasto neuvoo maahanmuuttajia oleskelulupa- ja kansalaisuusasioissa. Työministeriön alaan kuuluvia maahanmuuttoasioita ovat pakolaisuus, siirtolaisuus, ulkomailla työskentely, turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja maahanmuuttajien kotoutuminen yhteiskuntaan. Kansaneläkelaitos ja KELA:n opintotukikeskus antavat tietoa opintososiaalisista seikoista. Lisätietoja koulutuksen järjestämisestä, opettajan tukipalveluista ja erilaisista maahanmuuttajien koulutukseen liittyvistä teemoista löydät mm. osoitteissa www.koulutusnetti.fi g Minne hakisin g Aikuiskoulutukseen g Maahanmuuttajien koulutus ja www.edu.fi/maahanmuuttajat. When you are applying for education given in a foreign language (other than Finnish or Swedish) and adult education, always check the application procedure from the educational institution. For more information www.koulutusnetti.fi. 11
6 SANASTO Henkilökohtaistaminen Opintojen henkilökohtaistamisessa on kysymys opiskelijan äänen kuulumisesta oppimisprosessissa. Opiskelijan kokemuksilla, tavoitteilla ja hänen opiskelulle antamilla merkityksillä sekä näiden asioiden kehittymisellä on oppimisen lopputuloksessa keskeinen osuus. Opiskelun lähtökohtana on, ja sitä rajaavat, kolme tekijää: a) tutkinnon perusteet sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja vaatimukset b) opiskelijan tavoitteet ja tämän opiskelulle antamat merkitykset sekä c) työelämän vaatimukset. Henkilökohtaistamisen ydin on opiskelijan ammattitaidon kehittymisessä. Lisätietoja www.oph.fi. Omaehtoinen koulutus Termi viittaa opintojen rahoitukseen: omaehtoiseen koulutukseen henkilö voi hakeutua omasta aloitteestaan, ja opintojen rahoitusta varten voi hakea opintotukea. (Vrt. työpaikka- ja työvoimakoulutus.) Opetussuunnitelman perusteet Opetushallituksen määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Opintopiste (op) Korkea-asteen koulutuksessa opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Opintopiste on Euroopan unionin sisäisesti luotu yhtenäinen järjestelmä, jolla mitataan ja vertaillaan opintosuorituksia. Opintopiste perustuu lukuvuoden työmäärään. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos (täysipäiväiset opinnot) vastaa 60 opintopistettä. Esimerkiksi 60 opintopistettä = 32 42 opintoviikkoa. Opiskelija voi tarvita kyseisin kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisen työtahtinsa mukaan. Opintoviikko (ov) Opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta. Opiskelija voi tarvita kyseisen kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisena työtahtinsa mukaan. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta ja itsenäistä opiskelua. Näyttötutkinto Yleiskäsite näyttönä, nykyisin tutkintotilaisuutena, suoritettavasta ammatillisesta tutkinnosta. Näyttötutkinnot (=aikuistutkinto, työelämän tutkinto) ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 12
Tutkintotilaisuus Tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain.. Tutkinnon perusteet Opetushallituksen antama määräys, jossa määritellään tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat ja mahdolliset osaamisalat. 7 POHJOIS-KARJALASSA AIKUISKOULUTUSTA TOTEUTTAVIEN OPPI- LAITOSTEN JA ORGANISAATIOIDEN YHTEYSTIEDOT Ammattiopisto Luovi, Aikuiskoulutus Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun toimipiste Joensuun kampus Nurmeksentie 80, 80100 JOENSUU Niittylahdentie, 82220 NIITTYLAHRI p. 040 319 3009 p. 020 762 1260 www.luovi.fi joensuu@humak.fi www.humak.fi Joensuun lyseon lukion aikuislinja Joensuun seudun kansalaisopisto Koskikatu 8, 80100 JOENSUU Lähteläntie 4, 80110 JOENSUU p. 013 267 5630 p. 013 267 5929 lysil@jns.fi kansalaisopisto@jns.fi www.lysil.jns.fi www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto PL 111, 80101 JOENSUU Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate p. 0294 45 1111 Yliopistokatu 2, Aurora 2.krs, PL 111, 80101 JOENSUU www.uef.fi p. 050 467 8460 www.joensuu.fi avoinyliopisto@uef.fi, avoinyliopisto-ohjaus@uef.fi www.aducate.fi Karelia-ammattikorkeakoulu Hakutoimisto Avoin AMK Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU Tikkarinne 9, 80200 JOENSUU p. 050 408 8429 p. 050 309 8391 hakutoimisto@karelia.fi avoinamk@karelia.fi www.karelia.fi/hakijalle www.karelia.fi/avoinamk Kiteen evankelinen kansanopisto Lieksan kristillinen opisto Opistontie 7, 82500 KITEE Kylänlahdentie 81, 81820 KYLÄNLAHTI p. 0400 956 090 p. 0400 487 750 toimisto@kiteenkansanopisto.fi toimisto@lkro.fi www.kiteenkansanopisto.fi www.lkro.fi Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Pohjois-Karjalan opisto Joensuun toimipiste, Kaislakatu 3 Niittylahdentie, 82220 NIITTYLAHTI PL 199, 80101 JOENSUU p. 013 244 2122 p. 013 244 2360 www.pkky.fi/pko www.pkky.fi/aiko 13
Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto Kaislakatu 3, Maatalo, PL 199, 80101 JOENSUU Kaislakatu 3, 2.krs p. 013 244 200 PL 179, 80101 JOENSUU www.pkky.fi/oppisopimus p. 013 244 2540 www.pkky.fi/kesayliopisto Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Valtakunnallinen koulutusneuvonta Koulutusneuvonta p. 0295 020 702 Kauppakatu 23 A, 80100 Joensuu koulutusneuvonta@te-toimisto.fi www.te-palvelut.fi/toimistot/joensuun_seutu www.facebook.com/koulutusneuvonta 8 LINKKIVINKIT Tietoa oppimisesta, ohjauksesta, aikuisten urasuunnittelusta www.ammattinetti.fi g ammattinettiin on koottu tietoa eri ammateista ja ammattialoista. Ammattinetti on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tietoja ammateista, ammattialoista ja työtehtävistä. www.avosto.net/a-ura g aikuisten urasuunnittelua www.edu.fi g verkkopalvelu oppimisen ja kehittämisen tueksi, löytyy mm. Suomen kaikki koulut www.cimo.fi tai www.maailmalle.net g tietoa opiskelusta ulkomailla www.oph.fi g Ammatilliset näyttötutkinnot g Näyttötutkintojen perusteet www.opintoluotsi.fi/aikuisille g tietoa opiskelusta, koulutuksesta ja opintojen rahoituksesta www.osaan.fi, ammatilliset näyttötutkinnot ja osaamisen tunnistaminen www.uta.fi/tyt/verkkotutor g tietoa oppimisesta ja oppimaan oppimisesta www.verkko-ohjaus.net g opintojen suunnittelu www.virtuopo.net/selkokieli/opiskelu/koulutusjarjestelma/aikuiskoulutus.html g selkokielinen kerronta aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista www.facebook.com/koulutusneuvonta g valtakunnallinen koulutusneuvonta Tietoa oppilaitoksista ja koulutuksista www.avoinyliopisto.fi g tänne on koottu tietokanta, jota voi selailla yliopistoittain, paikkakunnittain ja oppiaineittain tai hakujen avulla www.avoinamk.fi g tänne on koottu osa ammattikorkeakoulujen tarjoamasta avoimesta AMK opinnoista (pääsääntöisesti verkko-opintotarjontaa) www.oppisopimus.net g tietoa oppisopimustoiminnasta ja linkki oman alueesi oppisopimustoimistoon www.koulutusnetti.fi g voit tutustua kaikkiin eri koulutusvaihtoehtoihin tässä osoitteessa www.kurssihaku.fi g tietoa eri oppilaitoksissa järjestettävistä lyhytkursseista www.oph.fi/koulutusoppaat/aikuiskoulutusopas.pdf g oppaaseen on koottu tietoa aikuisten ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin johtavasta koulutuksesta sekä tietoa muusta aikuiskoulutuksesta 14
Tietoa opintojen rahoituksesta www.kela.fi g työttömälle ja/tai opiskelijalle www.koulutusrahasto.fi g aikuiskoulutustuki www.tyj.fi g työttömyyskassojen etuudet Tukea oppimiseen www.erilaistenoppijoidenliitto.fi g Erilaiset oppijat ry. liiton kotisivu, josta löydät monipuolisesti tietoa erilaisesta oppimisesta ja linkit alueellisiin yhdistyksiin. Joensuun seudun erilaiset oppijat osoitteessa www.lukijose.fi www.opioppimaan.fi g Opi oppimaan.fi on verkkopalvelu aikuisten oppimisvaikeuksista Maahanmuuttajien koulutus www.koulutusnetti.fi g Minne hakisin g Aikuiskoulutukseen g Maahanmuuttajien koulutus -> tietoa maahanmuuttajien koulutuksesta www.edu.fi/maahanmuuttajat g tietoa maahanmuuttajille 15
AIVOn asiakaspalvelu toimii TE-toimiston yhteydessä Joensuussa. Palvelupisteessä tarjotaan keskitetysti tietoa, neuvontaa ja ohjausta aikuiskoulutuksen asioissa ja kysymyksissä: eri koulutusmuodoista ja tutkinnoista alkavista koulutuksista koulutukseen hakeutumisesta opintojen rahoitukseen liittyen gsm 050 375 5211 aivo@aikuiskoulutuksenvoima.fi www.aikuiskoulutuksenvoima.fi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama projekti AIVO Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut toteutettiin 1.5.2008 31.12.2010 osana Euroopan unionin rakennerahastojen Suomea koskevan Manner-Suomen ESR-ohjelmakauden 2007 2013 Itä-Suomen suuralueosion toimenpideohjelmaa. Projekti toteutettiin pohjoiskarjalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden ja työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyönä. Lisäksi projekti toimi yhteistyössä muiden itäsuomalaisten aikuisten neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämishankkeiden kanssa.