Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti FEAR-projekti 3/2007 Tutkimukset ja selvitykset
Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Tutkimukset ja selvitykset 3/2007
VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Anitta Railonkoski/VM, viestintä Helsinki 2007
Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2007 Tekijät Jyväskylän yliopisto: FEAR-projekti Mirja Pulkkinen, FM, KTM, projektipäällikkö Katariina Valtonen, DI, KTM, tutkija Jukka Heikkilä, KTT, professori Katja Liimatainen, KTM, projektipäällikkö Julkaisun nimi Kokonaisarkkitehtuurimallit Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta www.vm.fi/julkaisut Asiasanat kokonaisarkkitehtuuri, yhteentoimivuus, arkkitehtuuriviitekehys, arkkitehtuurimalli, hyvä tietohallintotapa, TOGAF, ITIL, EA Grid Julkaisusarjan nimi ja numero Tutkimukset ja selvitykset 3/2007 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto PL 28, 0023 VALTIONEUVOSTO, puh. (09) 160 01 Painopaikka ja -aika ISBN 978-951-804-713-4 (PDF) ISSN 1455-7614 Sivuja 62 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä tutkimusraportissa on yleiskatsaus kokonaisarkkitehtuurityöhön, jota voidaan soveltaa julkishallinnon organisaatioiden informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintaan. Raportissa esitellään lyhyesti kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja malleja ja hyvän tietohallintotavan malleja. Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise architecture) on organisaation ja sen tietojärjestelmien kehittämisen väline. Sitä käytetään organisaation ylimmän johdon ja tietohallintojohdon yhteistyöhön. Kokonaisarkkitehtuurit yötä varten on olemassa kokonaisarkkitehtuurimenetelmiä, jotka luovat pohjan hallinnon prosessien ja niitä tukevien yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun. Arkkitehtuurimalleissa ohjaus tulee yleensä ylhäältäpäin ja ne toteutetaan yhteistyössä. Kokonaisarkkitehtuuri näyttää lupaavalta lähestymistavalta julkishallinnon IT-toimintojen yhtenäistämiseksi. Suomen kannalta on oleellista määrittää oma, yksinkertainen ja helposti omaksuttava arkkitehtuuriviitekehys sekä hyvät informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallintakäytänteet.
Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juni 2007 Författare Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä och Katja Liimatainen Publikations titel Helhetsarkitekturmodeller Forskningsprojektet för statsförvaltningens helhetsarkitektur Publikationens andra versioner Publikationen finns på Internet, www.vm.fi/julkaisut Nyckelord helhetsarkitektur, kompatibilitet, referensram för arkitektur, arkitekturmodell, god informationsförvaltningssed, TOGAF, ITIL, EA Grid Publikationsserie och nummer Studier och utredningar 3/2007 Beställningar/distribution Finansministeriet, avdelningen för utvecklandet av förvaltningen, PB 28, 00023 STATSRÅDET Tfn (09) 160 01 Tryckeri/tryckningsort och år ISBN 978-951-804-713-4 (PDF) ISSN 1455-7614 Sidor 62 Pris Språk Finska Sammandrag Denna forskningsrapport innehåller en allmän översikt över sådant helhetsarkitekturarbete som kan tillämpas på hanteringen av organisationers informations- och kommunikationsteknologi inom den offentliga förvaltningen. Rapporten presenterar kort referensramar och modeller för helhetsarkitekturer och modeller för god informationsförvaltningssed. Helhetsarkitekturer (Enterprise Architecture) är redskap för utveckling av en organisation och dess informationssystem. De utnyttjas vid den högsta ledningens och informationsförvaltningsledningens samarbete. Rapporten innehåller en översikt över de modeller för god informationsförvaltningssed som skapats för den offentliga förvaltningens bruk. Man upptäckte att referensramarna för helhetsarkitekturer saknade för det mesta en modell för informationsförvaltning. I arkitekturmodellerna kommer styrningen för det mesta uppifrån, och de förverkligas genom samarbete. Helhetsarkitekturerna tycks vara ett lovande tillvägagångssätt när det gäller förenhetligandet av den offentliga förvaltningens IT-funktioner. Det är ur Finlands synvinkel väsentligt att definiera en egen, enkel och lättillägnad arkitekturreferensram, samt goda förvaltningskoder för informations- och kommunikationsteknologin.
Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, June 2007 Author (s) Mirja Pulkkinen, Katariina Valtonen, Jukka Heikkilä and Katja Liimatainen Title of publication Enterprise architecture models Finnish Enterprise Architecture Research Project Parts of publication/ other versions released The publication is available on Internet at the website www.vm.fi/julkaisut Keywords Enterprise Architecture, EA, interoperability, EA framework, EA model, IT Governance, TOGAF, ITIL, EA Grid Publications series and number Research and studies 3/2007 Sales distributions Ministry of Finance, Public Management Department P.O. Box 28, FI-00023 GOVERNMENT, tel. +358 9 160 01 Printing place and year ISBN 978-951-804-713-4 (PDF) ISSN 1455-7614 No. of pages 62 Price Language Finnish Abstract This research report is an overview of enterprise architecture work, which can be adapted to information and communication technology management in the organisations of the public administration. Report describes briefly enterprise architecture frameworks and models and models for IT governance. Enterprise architecture is a tool for developing the organisation and its information systems. It is used for collaboration between top management and chief information officers. Report overviews IT governance models created for the use of public administration. It was noticed that enterprise architecture frameworks usually lack IT governance model. In the architecture models the control is generally top-down and they are developed in co-operation. Enterprise architecture seems to be a promising approach for unifying public administration s IT functions. For Finland it is essential to define an own, simple and easily acquired architecture framework and good practice for the governance of the information and communication technology.
Kiitokset Tämä raportti on pääsääntöisesti laadittu syksyn 2006 aikana FEAR-projektia edeltäneessä ValtIT/KA-projektissa. Haluamme kiittää raportin kommentoimisesta seuraavia tahoja: Valtiovarainministeriö, TietoEnator GMR, IBM Finland, Microsoft ja SysOpen Digia. Lisäksi haluamme kiittää yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin AISA-projektia. Raportin ovat rahoittaneet FEAR-projektin asiakasorganisaatiot, jotka ovat Valtiovarainministeriö, BEA Systems Oy, IBM Finland Oy, Microsoft Oy, Oracle Finland Oy, SAP Finland Oy, SAS Institute Oy, SysOpen Digia Oyj ja Tieto- Enator GMR Oy.
Sisältö 1 Johdanto 11 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä 13 2.1 Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri 13 2.2 Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys 16 2.3 Kokonaisarkkitehtuurityö 19 2.4 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi 22 3 Tietohallinnon johtaminen ja kokonaisarkkitehtuurityö 24 3.1 Hyvä tietohallintotapa ja IT-palvelujen hallinta 24 3.1.1 Tietohallinnon parhaat käytänteet 25 3.1.2 ITIL-malli 26 3.1.3 Standardit ITIL-mallin pohjalta 27 3.2 ITIL-mallin kritiikkiä 29 4 Arkkitehtuuriviitekehyksistä 31 4.1 Yleistä kokonaisarkkitehtuurimenetelmistä 31 4.2 EA-viitekehykset kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun 33 4.2.1 Zachmanin viitekehys 34 4.2.2 Generic Enterprise Architecture Metamodel 34 4.2.3 The National Institute for Standards and Technology 35 4.2.4 Enterprise Architecture Grid 35 4.2.5 Integrated Architecture Framework 36 4.2.6 Information FrameWork 36 4.2.7 New Generation Operations Systems and Software 37 4.2.8 Component Busines Modeling -viitekehys 37
4.3 Järjestelmälähtöinen arkkitehtuurityö 38 4.3.1 Generalized Enterprise Reference Architecture & Methodology 38 4.3.2 CIMOSA ja ARIS 39 4.3.3 Model Driven Architecture ja Domain Specific Modeling 39 4.3.4 Reference Model for Open Distributed Processing 40 4.3.5 Kruchtenin 4-1 näkökulmat 41 5 Yhdysvaltojen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityö 42 5.1 Yhdysvallat yli 10 vuotta EA-perinnettä 42 5.1.1 Liittohallinnon kokonaisarkkitehtuuri 44 5.1.2 Arkkitehtuuriviitekehykset eri hallinnonaloille 45 5.1.3 Osavaltioiden arkkitehtuuriviitekehykset 47 5.2 The Open Group Architecture Framework 47 6 Eurooppalainenkokonaisarkkitehtuurityö 50 6.1 Yhteentoimivuus hallinnon palveluissa 50 6.2 European Interoperability Framework 51 7 Johtopäätökset 55 8 Lähdeluettelo 57
11 1 Johdanto Julkishallinnon palveluihin kohdistuu suuria modernisointiodotuksia 1, 2, 3 erityisesti tehokkuuden, innovatiivisuuden ja läpinäkyvyyden paranemiseen. Julkisten organisaatioiden kehittäminen on tiukasti sidottu lainsäädäntöön. Toiminnassa korostuu julkisuus ja demokraattisten elinten kautta tehtävä määrämuotoinen päätöksenteko. Kansalaisten tasapuolinen kohtelu ja tietojen pitkäaikainen säilyttäminen ovat rinnakkaisia tavoitteita tehokkuudelle. Siksi erityisesti julkishallinnon organisaatioissa on oltu edelläkävijöitä sekä kokonaisarkkitehtuurien että hyvän tietohallintotavan mallien luomisessa ja käyttöönotossa. Tämä raportti esittelee lyhyesti näitä malleja Suomen valtionhallinnossa tehtävän työn tarpeisiin. Tuottavuuden parantamisen lisäksi julkishallinnossa tavoitellaan palveluinnovaatioita. Kansalaisten ja yritysten erilaistuvia ja lisääntyviä tarpeita on mahdollista täyttää esimerkiksi yhtyeentoimivin prosessein ja tietojärjestelmin. Nykyisiä julkishallinnon tietojärjestelmiä ei yleensä ole suunniteltu yhteentoimivuuden lähtökohdasta, vaan tietojärjestelmät on tehty ensisijaisesti itsenäisten hallinnonalojen palvelutarjonnan tueksi. Julkishallinnon tuottavuuden nostamisessa lupaavana toimintatapana on nähty muun muassa tilaajatuottaja malli. Siinä julkishallinto on vastuussa ja ainakin osittain maksajana kansalaisille ja yrityksille tarjottavista palveluista, mutta palvelun tuottaja voi olla yksityinen yritys. Tilaaja-tuottaja -malli edellyttää eri hallinnonalojen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja integroituja tietoverkkoja, jotka tukevat hallinnonalarajoja ylittäviä palveluprosesseja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on järjestetty menettelytavat, joilla kootaan parhaillaan julkishallinnon yleiskäyttöisten ja yhteentoimivien palvelukomponenttien rekisteriä 4. Kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan ja kehitetään tukemaan organisaatiorajat ylittäviä prosesseja. Sillä voidaan kuvata nykytila ja suunnitella siirtymä nykyisestä IT-arkkitehtuurista ja tietohallintomallista tulevaisuuden tavoiteti- 1 Tarabanis et al. 2001 2 Homburg 2004 3 Paskaleva-Shapira 2006 4 Component Organization and Registration Environment, ks. www.core.gov
12 laan, joka ohjaa päätöksiä ja kehittämisponnisteluja. Kokonaisarkkitehtuurin avulla hallitut järjestelmät ovat tulevaisuudessa yhä useammin toisiinsa liittyviä palvelukomponentteja, joiden ylläpito ja käyttö voivat eriytyä. Tällä tavalla pystytään parantamaan yksittäisten palvelukomponenttien laatua ja ajanmukaisuutta, sekä järjestämään palveluita joustavasti. Palveluprosessien suorituskykyä voidaan mitata, jotta resurssit mitoitetaan ja kohdennetaan oikein. Samalla hyvien tietohallintoa ohjaavien mallien merkitys korostuu, jotta palveluiden toimivuus turvataan. Suomen julkishallinnon tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua 5. ValtIT-hanke perustettiin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtion IT-toimintojen kehittämiseksi ja sen yhdeksi osaksi yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Keskeisiä tavoitteita ovat järjestelmien yhteentoimivuus, johdonmukainen tietohallinto, aiempaa asiakaslähtöisempi näkemys hallinnon palveluiden tuottamiseen, kustannustehokkuuden parantaminen, sekä osaamisen ja tietotekniikan kehittäminen palvelemaan ydintoimintaa 6. Lisäksi hankkeen lähtökohdissa otetaan huomioon Suomessa tehty pitkäjänteinen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämistyö 7 ja myös Euroopan unionin hallinnon järjestelmien yhteentoimivuuden vaatimukset 8. ValtIT-työtä tukevan Jyväskylän Yliopiston tutkimusprojektin edistymistä ja tuloksia voi seurata osoitteessa www.titu.jyu.fi/fear. Raportissa on tavoitteena antaa yleiskuvaus kokonaisarkkitehtuurityöstä. Ensiksi käsitellään kokonaisarkkitehtuurityötä, toiseksi hyviä tietohallintomalleja ja kolmanneksi kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä ja -malleja. Sen jälkeen esitellään USA:n liittovaltion kokonaisarkkitehtuuria (Federal Enterprise Architecture, FEA) ja sen pohjalta kehitettyä TOGAF-mallia. Lopuksi raportissa luodaan katsaus Euroopan Unionin (EU) yhteentoimivuuspyrkimyksiin esittelemällä Euroopan yhteentoimivuuskehikkoa (European Interoperability Framework, EIF). 5 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006a http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/esittely/fi_ FI/1082644124667/ 6 Tietoyhteiskuntaohjelma 2006b. ValtIT kohti Valtion yhteistä tietohallintoa http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/osa-alueet/jukishallinnon_sahkoiset/fi_fi/valtit/ 7 vrt. esim. JUPA _hanke, www.jupa.fi, JUHTA asetus 854-1988, voimassa oleva 145/2006 8 Interoperable Delivery of European egovernment Services to public Administrations, Businesses and Citizens, IDABC http://ec.europa.eu/idabc/en/home
13 2 Kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokonaisarkkitehtuurityö on organisaatiossa tehtävää suunnitelmallista tietoteknisen infrastruktuurin ja tietojärjestelmien hallintaa sekä kokonaisvaltaista kehittämistä organisaation toiminnan vaatimuksista ja tavoitteista lähtien. Siksi sitä tehdään yhteistoiminnassa organisaation toiminnan johdon ja tietohallinnon vastuutahojen kesken. Julkishallinnossa tämä tarkoittaa myös vuorovaikutusta lainsäädännön kanssa. Seuraavassa esitellään aluksi kokonaisarkkitehtuurityötä lähemmin, ja sen liittymistä organisaation päätöksentekoprosesseihin. Kokonaisarkkitehtuurityötä varten on laadittu useita kehikoita ja malleja, joista organisaatiokohtaisesti voidaan räätälöidä sen lähtökohtiin soveltuva menetelmällinen ohjaus tälle työlle. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän pohjana on jokin arkkitehtuurikehikko. Tällaista yhteistä viitekehystä tarvitaan, koska kokonaisarkkitehtuuria kuvataan mm. eri sidosryhmien tarpeita ajatellen heidän näkökulmistaan erilaisilla kuvaustavoilla. Viitekehys auttaa jäsentämään nämä kuvaukset ja näkemään niiden yhteydet toisiinsa. Se tukee kehittämisprojekteja varmistaen että yhteinen kehittämisen konteksti ja aiemmat päätökset otetaan huomioon. Järjestelmäsuunnittelussa käytetyt kuvauskielet eivät yksinomaan riitä täyttämään viestintätarvetta esimerkiksi kehitettäessä organisaation toimintamalleja, prosesseja ja palveluja. Tässä esitellään kokonaisarkkitehtuurikehikon tyypillinen rakenne. Tällaisen kehikon avulla voidaan edelleen määrittää kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämisprosessi, joka osoittaa eri sidosryhmien vastuut ja päätöksenteon vaiheet. Lopuksi esitellään yleisesti kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet ja tarkemmin kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi. 2.1 Lähestymistapana kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurit (enterprise architecture, EA) tukevat ICT:n (informaatio ja kommunikaatioteknologian) ja teknologiainnovaatioiden liiketoiminnallista hyödyntämistä sekä organisaatiomuutosten ohjaamista. Kokonaisarkkitehtuuri sijoittuu sekä organisaatiostrategian että liiketoimintamallin rinnalle ja siinä pyritään ottamaan huomioon teknologian mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurilla pyritään
14 eriyttämään tekniset yksityiskohdat alemman abstraktiotason suunnitelmiin - esimerkiksi prosessien ja tietojärjestelmäkomponenttien loogiselle ja fyysiselle tasolle. Arkkitehtuurin kohteena olevien osajärjestelmien hyödyllisyyttä arvioidaan etukäteen ja seurataan suorituskykyindikaattoreilla. Strateginen tietojärjestelmien suunnittelu 1980-1990 -luvuilla näyttäytyi ensivaiheena siirryttäessä perinteisestä tietohallinto- ja tietojärjestelmätyöstä kohti kokonaisvaltaista ja liiketoimintalähtöistä ICT:n hallintaa. Suuntauksena oli yksinkertaistaa tietojärjestelmiä tuottavuuden parantamiseksi. Tähän päästiin uudelleen suunnittelemalla organisaatiorajat ylittävät asiakasohjautuvat prosessit. Tällöin törmättiin integrointiongelmiin. Toiminnoittain kehitetyt tietojärjestelmät piti integroida niitä läpäisevien virtaviivaistettujen prosessien osajärjestelmiksi. Sovellusintegroinnin (Enterprise Application Integration) ja sen vaatimien väliohjelmistojen myötä (Middleware) törmättiin kasvavaan monimutkaisuuteen ja järjestelmien kirjavuuteen. Viimeistään WWW-sovellusten ja kauppapaikkojen yleistyminen pakotti luomaan prosesseista ja tietojärjestelmistä arkkitehtuurikuvauksia, jotta järjestelmämuutosten vaikutuksia liiketoimintaan (tai liiketoimintamalliin) pystyttiin arvioimaan. Kokonaisarkkitehtuuri sopii koordinoinnin välineeksi organisaation johdon ja tietohallinnon yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä varten kukin organisaatio valitsee ja ottaa käyttöönsä kokonaisarkkitehtuurin rakenneosia jäsentävän viitekehyksen ja kokonaisarkkitehtuurin hallinnan prosessin. Kokonaisarkkitehtuurissa toiminta, sen prosessit, organisaatio vastuineen, palvelut, tietovarannot ja tietämys sekä niiden ICT-tuki ovat yhtä aikaa tarkastelussa. Kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa tietotekninen varustus ja tietojärjestelmät kuvataan osana liiketoimintaa. Kuvaus koskee myös omaan toimintaan liittyviltä osin asiakkaiden ja kumppaneiden liiketoimintaa sekä ICT-infrastruktuuria, kuten tietoverkkoja ja osaamista. Arkkitehtuurityöhön ja sen tuomien muutosten täytäntöönpanoon tarvitaan organisaation johdon osallistumista, tukea ja sitoutumista. Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen tarkoittaa yhteisesti omaksuttavia periaatteita, standardeja ja kattavia linjauksia. Yhdysvalloissa, jossa ollaan pisimmällä kokonaisarkkitehtuurityössä, aloitettiin samoin tavoittein 9 kuin Euroopan Unionin yhteentoimivuushankkeissa. USA:n liittovaltion lainsäädännöllä Clinger- Cohen Act vauhditetaan kokonaisarkkitehtuurityön vakiintumista ja juurtumista hallinnon kehittämisessä. Clinger-Cohen Act edellyttää paitsi arkkitehtuurimallin käyttöä, suorituskykykeskeisiä periaatteita ICT-investointien suunnitteluun, investointia edeltävään prosessien muuttamiseen ennen investointia, vastuuttamiseen, standardien käyttöön, yleisesti saatavilla olevan tekniikan käyttöön ja hankintojen kilpailuttamiseen. Näiden periaatteiden toteutumista 9 NIST 1994. Draft Report of the Federal Internetworking Requirements Panel, and selected responses.
15 voi seurata hallinnonaloittaisten projektien seurantasivuilta verkossa 10, mikä tekee julkishallinon ICT:n hallinnasta läpinäkyvää kansalaisille. Yhdysvalloissa vuonna 1995 säädetyn Clinger-Cohen actin avulla tavoitellaan hallinnon käsittelemien tietojen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta. Hyvän tietohallintotavan vaatimuksia on kirjattu lainsäädäntöön. Vuonna 2002 säädetty Sarbanes-Oxley koskee erityisesti taloushallinnon raportointia ja pankkeja koskevat Basel II säädökset. Todennäköisesti samanlainen tie tulee myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden kuljettavaksi, jotta toimintaprosessit ja niitä tietojärjestelmät saadaan modernisoitua. Modernisoinnin tavoitteiksi luetaan tietojen saatavuuden, luottamuksen ja luottamuksellisuuden takaaminen, sekä tiedon tuottamisen tehostaminen. Tämä vaatii lainsäädäntötoimia hallinnoinnin, tiedon suojaamisen ja yksityisyyden suojan, tietoturvan sekä tiedon saatavuuden osalta. Koordinointi Euroopan sekä kansallisen ja alueellisen lainsäädännön välillä on tarpeen, jotta julkishallinnot voivat kehittää tehokkaasti toimivia julkisia palveluja ja kehittämismenettelyjä hyvän hallintotavan pääperiaatteiden hengessä 11. Lainsäädännön kehittämisen kanssa kulkevat rinnan teknologisen kehityksen tuomat muutokset kokonaisarkkitehtuurityöhön. Esimerkkejä teknologisesta kehityksestä ovat palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit (service oriented architecture, SOA) ja www-palvelustandardien kehittyminen (XML standardiperhe ja liiketoimintaprosessien hallinnan standardit). Tietojärjestelmät voidaan näissä ympäristöissä tuottaa verkon kautta palveluina, joita voivat ylläpitää ja käyttää eri tahot. Näin tietojärjestelmät ymmärretään palvelun komponentteina, joita voidaan ainakin teoriassa yhdistää osaksi manuaalisia palveluprosesseja suunnitellusti prosessien osana tai tarpeen mukaan ad hoc. Joustavuus palveluprosessien muokkauksessa lisääntyy. Esimerkkejä tällaisesta tavasta on mm. pankkialalla, mutta myös Kanadan valtionhallinnon esimerkki osoittaa, miten SOA-lähestymistapaa voidaan hyödyntää julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityössä. Kokonaisarkkitehtuurimallien käytölle ajan tekee otolliseksi se, että tietojärjestelmä- ja tietoliikenneinfrastruktuuri sekä mallit itsessään ovat kehittyneet riittävälle kypsyystasolle. Kokonaisarkkitehtuurimallin avulla ICT-järjestelmien kehittäminen, käyttöönotto ja tukitoimet voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja läpinäkyviksi. Läpinäkyvyys tarkoittaa mm. että tietojärjestelmiä koskevia muutoksia tehdessä ymmärretään päätösten seuraukset eri osapuolille ja heijastevaikutukset muihin järjestelmiin. ICT-arkkitehtuuria koskevilla päätöksillä on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia organisaation toimintakykyyn. 10 www.core.gov 11 Paskaleva & Shapira 2006
16 2.2 Kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja viitekehys Arkkitehtuuri tarkoittaa yleisesti rakenneosia ja niiden välisiä suhteita sekä näiden kehittymistä ja suunnittelua ohjaavia periaatteita. 12 Arkkitehtuuri kuvataan tuottamalla joukko arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuuri eli yritysarkkitehtuuri (EA Enterprise Architecture) on organisaation rakenneosia ja näiden suhteita kuvaava kokonaisuus. Sen avulla voidaan mallintaa organisaation nyky- tai tavoitetila tarkasteltaessa yrityksen ICT-strategiaa liiketoimintastrategiaan nähden. Kokonaisarkkitehtuurin rakenneosat ovat ihmisiin, prosesseihin, liiketoimintaan ja teknologiaan liittyvät rakenneosat, esimerkiksi strategiat, periaatteet, osapuolet, yksiköt, budjetit, kohdealueet, toiminnot, prosessit, palvelut jne. 12 Nykytilan arkkitehtuuri kuvaa olemassa olevan yrityksen liiketoimintakäytännöt ja ICT-infrastruktuurin erilaisin kuvauksin. 12 Tavoitearkkitehtuuri on strategisen tahtotilan ilmaus yrityksen tulevaisuuden tilasta. 12 Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen eli kokonaisarkkitehtuurikehikon avulla jäsennetään kokonaisarkkitehtuurin rakenneosien, esim. organisaation toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien sekä tieto- ja viestintäteknologian kuvaukset ja niiden suhteet toisiinsa. Ks. esimerkkikehikko taulukossa 1 13, jossa taulukon sarakkeet esittävät viitekehyksen näkökulmat. Näkökulmien avulla kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset jaetaan tyypillisesti toimintaa, informaatiota, järjestelmä- ja teknologiakokonaisuutta koskeviin kuvauksiin. Toimintaa kuvataan usein prosesseina, myös prosessikarttoina; palvelut ovat myös keskeinen kuvausten kohde. Tietoa kuvataan esim. tietovirtoina tai tietomalleina. Järjestelmiä voidaan arvioida elinkaaritiedon huomioivana järjestelmäsalkkuna, joka paljastaa esimerkiksi päällekkäiset järjestelmät suhteessa toimintoihin. Järjestelmien integrointia voidaan tarkastella järjestelmäkarttana, josta voidaan lukea elektronisen tiedonkulun kuiluja eli puuttuvaa integraatiota. Karttaa voi käyttää myös tunnistamaan tuottoisimmat kohdat tai pullonkaulat toimintorakenteessa. Kuvattaessa teknologiaa esitetään toteutusteknologiat, infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet. Keskeistä on kuvata myös edellä mainittujen asioiden suhteita. Esimerkiksi: toiminnan eli prosessien ja palveluiden suhde tietoon tai informaatioon, käsiteltävän tiedon suhteet järjestelmiin; kuvaus järjestelmien sijoittelusta palvelinkoneille liittää järjestelmien kuvauksen teknologiakuvauksiin. 12 Schekkerman, 2003 13 Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006
17 Kuvauksia organisaation ICT-tuesta voidaan tehdä hyvin karkealla abstraktiotasolla, tai yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Karkean tason kuvaukset on monesti tarkoituksenmukaista eriyttää detaljitason kuvauksista erilaisen muutostaajuuden ja yksityiskohtien määrän vuoksi. TAULUKKO 1. Esimerkki kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksestä Hirvosta ja Pulkkista mukaillen 14. NÄKÖKULMAT-> Liiketoimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri liiketoiminnan rakenneosat ja niiden suhteet, esim. liiketoimintatavoitteet, sekä näitä koskevat periaatteet tiedon rakenneosat ja niiden suhteet: metamallit, sanastot, tärkeimmät tietoryhmät ja näitä koskevat periaatteet tietojärjestelmät, niiden suhteet ja ominaisuuudet sekä näitä koskevat periaatteet. Teknologiaratkaisujen ja infrastruktuurin osa-alueet, rakenneosat ja suhteet sekä näitä koskevat periaatteet Päätöksentekotasot Strateginen taso Ylimmän johdon päätöksentekotaso arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Kohdealuetaso Ratkaisun kohdealue, esim. organisaatiorajat ylittävä prosessi, kuten eläkeehdotus arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot Järjestelmätaso Järjestelmätoteutukset, rakenneosat, rajapinnat muiden kohdealueiden järjestelmiin jne. arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot arviot, päätökset, kuvaukset luettelot 14 Hirvonen 2005, Pulkkinen 2006
18 Kuvaukset on myös hyvä jaotella sen mukaan, miten laajaa aluetta kuvausten osoittamat arkkitehtuurit kattavat ja kenen luettavaksi ne on tarkoitettu. Taulukon rivit esittävätkin arkkitehtuurin päätöksentekotasot. Ylimmällä päätöksentekotasolla kuvaukset on tarkoitettu koko tarkasteltavan organisaatiojoukon ylimmän johdon luettavaksi. Toisella päätöksentekotasolla kokonaisarkkitehtuuri jakautuu useaan kohdealueeseen. Kohdealue voi olla organisaatio, virasto, organisaatiorajat ylittävä prosessi, liiketoimintafunktio tai muu. Kutakin kohdealuetta koskien esitetään järjestelmäarkkitehtuuritason kuvaukset. Päätöksentekotaso ei tässä välttämättä viittaa organisaation päätöksentekotasoihin, vaan ennemminkin arkkitehtuuria koskevien suunnittelupäätösten eri tasoihin. Päätöksentekotasoista voidaan puhua myös arkkitehtuurin kuvaustasoina. Kokonaisarkkitehtuurin yksinkertaistettu hierarkia on esitetty alla (kuvio 1), jossa järjestelmäarkkitehtuurit koskevat tiettyä kohdealuetta. Kuvassa on idealisoitu hierarkinen esitys kokonaisarkkitehtuurin rakentumisesta. KUVIO 1. Kokonaisarkkitehtuurin jakautuminen kohdealueiksi ja järjestelmäarkkitehtuureiksi Strategisen tason arkkitehtuuri... Kohdealueen 1 arkkitehtuuri Kohdealueen 2 arkkitehtuuri Kohdealueen 3 arkkitehtuuri Kohdealueen 4 arkkitehtuuri... Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 1 Kohdealueen 4 järjestelmäarkkitehtuuri 2
19 2.3 Kokonaisarkkitehtuurityö Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen menetelmät periytyvät yleisestä tietojärjestelmien kehittämismenetelmätietoudesta ja konsultointimenetelmistä. Kokonaisarkkitehtuurityötä tekevät yleensä seniorikonsultit, jotka ovat hyvin perillä järjestelmäkehityksestä vuosien kokemuksella. Työ edellyttää paljon heuristista tietoa 15. EA:n kehittäminen voidaankin nähdä jossain määrin analogisena järjestelmäkehittämiselle, mutta laajemmassa kontekstissa. Työtä voidaan verrata järjestelmän kehittämisprosessiin, joka alkaa vaatimusmäärittelystä ja kohdealueen määrityksestä, edeten spesifioinnin ja suunnittelun kautta implementointiin. Myös järjestelmäkehittämisessä (information systems development, ISD) on totuttu soveltamaan oppeja käyttäjien sitouttamisesta ja osallistumisesta kehitysprojektiin. Käytännössä koeteltua tietoa sovelletaan kokonaisarkkitehtuurityöhön. Kokonaisarkkitehtuurityössä ei kuitenkaan olla tekemisissä yksittäisten tietojärjestelmien kanssa (IS) vaan organisaation kokonaisvaltaisen ICT:n hyödyntämisen ja teknologiajohtoisen organisaatiomuutoksen kanssa, joiden menetelmät ovat vasta kehittymässä. Tässä esitettävä kokonaisarkkitehtuurityön käsite kattaa arkkitehtuurimenetelmän räätälöimisen organisaation tarpeisiin, sen soveltamisen organisaation ja sen kohdealueiden arkkitehtuurisuunnitteluun, suunnittelutyön mukaiset kehittämisprojektit ja arkkitehtuurin hallinnan. Aloitettaessa organisaation kokonaisarkkitehtuurityötä, tulee päättää käytettävästä kokonaisarkkitehtuurin menetelmästä. Menetelmässä on tyypillisesti viitekehys eli kehikko, joka jaottelee kuvauskohteet. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittämisessä tai sovittamisessa yksi askel onkin viitekehyksen valinta, räätälöinti tai modulaarinen koostaminen organisaation tarpeisiin. Organisaation ICT:n hallintaan tarkoitetut kehikot ovat karkeasti jaoteltuina kahdentyyppisiä: pyramidi (esim. NIST) tai matriisi. Useimmat kehikot ovat matriiseita. Pyramidimallia pidetään usein rajoittuneena, koska se ei tuo teknologioiden tarkastelua ylimmälle, liikkeen- tai organisaatiojohdon päätöksenteon tasolle. Sähköisen liiketoiminnan suunnittelussa täytyy teknologiainvestointien tarkastelu tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa suhteessa liiketoimintastrategiaan. Matriisimalliset kehikot sisältävät yleisimmin neljä arkkitehtuurinäkökulmaa: liiketoiminta, informaatio (tieto), järjestelmät (tai sovellukset) ja teknologia. Nämä ovat melko vakiintunut kokoelma tarpeellisia kokonaisarkkitehtuurin näkökulmia, jotka kuitenkaan eivät hajota kuvauksia liiallisen yksityiskohtaisiksi ryhmiksi. 15 Kokonaisarkkitehtuurityössä tarvitaan yleisen arkkitehtuurityön tapaan ammatilliseen osaamiseen perustuvia heuristisia käytänteitä. Heuristiikka esittää nyrkkisäännöt ja ohjeet, jotka eivät perustu formaaliin, menetelmälliseen tietoon, vaan arkkitehtuurityössä tarvittavaan ammatilliseen kokemukseen, arkkitehdin henkilökohtaiseen arkkitehtuurityötyyliin ja arkkitehtuurityöstä luotuihin mielikuviin ja metaforiin (Rechtin 1992, 1997).
20 Valmiit kokonaisarkkitehtuuriviitekehykset voivat toimia tietämysperustana luotaessa oman organisaation kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä ja kokonaisarkkitehtuuriperiaatteita. Esimerkkeinä voidaan mainita eri organisaatioissa sovelletut viitekehykset, kuten USA:n FEAF (Federal Enterprise Architecture Framework), ja yleisesti sovellettavissa oleva TOGAF. Kehikon sovittaminen organisaation kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöön vaatii organisaation tarpeiden monipuolista tarkastelua, käytänteiden luomista ja periaatteista sopimista. Riittävin valtuuksin varustettu toimielin (architecture board) on hyvä olla olemassa alusta lähtien niin, että tehty työ myös tulee organisaation hyväksi ja toteutuu suunnitellun kaltaisena. Käyttäjien on yhdessä luotava viitekehyksen sisällöstä yhteinen ymmärrys ja varmistettava ennen lopullista versiota, että organisaation tilanteessa tarpeelliset asiat on helppoa ja luontevaa esittää valittua kehikkoa tai sen versiota käyttäen. Viitekehyksen tuoma hyöty on asioiden ja niiden riippuvuussuhteiden ilmaisemisessa. Matriisiperiaatetta noudattavista kehikoista muutamat ovat omaksuneet Zachman kehikon kuusi kysymystä (mitä, miten, missä, kuka, koska ja miksi) toiselle matriisitaulukon akseleista. Tulkinnat kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi siitä, miten Zachmanin kehikkoa käytetään: toisin sanoen käsityksiä siitä, mitkä kuvaukset eri soluihin liitetään, on olemassa useita versioita. Kuvauksia on havaittu tarvittavan useammalla päätöksentekotasolla. Tämä ajattelu on mukana niin pyramidi- kuin useissa matriisimuotoisissa malleissa. Useat kehikot käsittelevät kuitenkin vain yhtä päätöksenteon tasoa. Kokonaisarkkitehtuurityö luo päätöksentekohierarkian, jossa ylempi taso antaa alemmille tasoille riittävät yleisohjeet ja linjaukset kussakin ulottuvuudessa, mutta jättää päätäntävaltaa liiketoiminnan organisoinnin, järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen osalta. Samaa periaatetta voidaan jatkaa myös yksittäisten järjestelmien kehittämisessä. Yhteisesti on sovittava tarjottavista rajapinnoista niin järjestelmien kuin osajärjestelmien välillä. Arkkitehtuuriprosessi sisältää palauteväylän järjestelmien ja organisaatioyksiköiden tasolta ylemmille päätöksentekotasoille. Usein onnistunut kehitystyön tulos osassa organisaatiota, eli tietyllä kohdealuella, voidaan myöhemmin laajentaa koko organisaatiota koskevaksi. Lisäksi tulee huomioida kokonaisarkkitehtuurin hallinnan käynnistäminen. Kokonaisarkkitehtuurin hallintaprosessi voi käynnistyä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen kanssa rinnan. Yksittäinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu tai -kehittämisinstanssi voi koskea integraatiohanketta, organisaatiomuutosta, erillistä, useita organisaatioita koskeva järjestelmäkehityshanketta tai muuta vastaavaa muutosta. Lopullinen tavoitetilan kokonaisarkkitehtuuri toteutuu tässä esitety kokonaisarkkitehtuurityönäkemyksen mukaan vasta integraatio- ja ICT-järjestelmätoteutusten yhteydessä. Yllä mainitut kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet esitetään taulukossa 2, johon on myös kirjattu eri vaiheiden tuotoksia.
21 TAULUKKO 2. Kokonaisarkkitehtuurityön vaiheet pääpiirteittäin Vaihe Kuvaus Tuotos 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen tai sovittaminen (Enterprise Architecture Method Engineering) Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän kehittäminen ja sovittaminen kokonaisarkkitehtuurityötä aloittavan organisaation käyttöön. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmä sisältää ohjeet arkkitehtuuripiirustusten laatimiseksi. Menetelmä kertoo kuvattavat näkökulmat ja huomioitavat päätöksentekotasot, kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun vaiheet, tuotokset kuvaustekniikoineen, näiden vuorovaikutuksen ja ohjeet tuotosten laatimiseksi. 2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu (Enterprise Architecture Planning) Toiminta-, informaatio-, teknologia- ja järjestelmäarkkitehtuurien suunnittelu, mallinnus ja kuvaaminen eri päätöksentekotasoilla nykytilassa ja tavoitetilassa. Sisältää useita erillisiä instantiaatioita kohdealueja järjestelmätasolla. Kokonaisarkkiteh tuuripiirustukset ja tiekartta nykytilasta tavoitetilaan. Piirustuksiin sisältyy useita erillisiä kuvauksia eri tasoilla käyttäen eri kuvaustekniikoita. 3 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen (Enterprise Architecture Development) Tavoitearkkitehtuurin mukaisten muutosten aikaansaamiseksi toteuttu kehittämisprojekti, joka on vaiheistettu muiden projektin kanssa 2-vaiheen tuloksena.. Tavoitearkkitehtuurin mukainen, toteutettu muutos organisaation rakenneosia koskien. Esim. palvelu, organisaatiomuutos, tietojärjestelmä tai muu. 4 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta (Enterprise Architecture Government) Järjestelmien käyttöönoton jälkeen alkava organisaation muutoshallinta. Ylläpidetty kokonaisarkkitehtuuri. Päivitykset kuvauksiin. Hallittu organisaation kehittäminen.