LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto esa.iivonen@mll.fi, p. 075 324 5581 Kirkon valtakunnalliset köyhyyspäivät 17.-18.3.2010 Mikkeli 1
Lapset (0-17-v.) maakunnittain 31.12.2008 Lähde: Tilastokeskus Uusimaa 292 667 Pirkanmaa 95 929 Pohjois-Pohjanmaa 95 877 Varsinais-Suomi 90 344 Keski-Suomi 55 655 Pohjois-Savo 48 777 Satakunta 43 752 Etelä-Pohjanmaa 41 279 Päijät-Häme 39 413 Pohjanmaa 37 586 Lappi 36 550 Kanta-Häme 35 952 Kymenlaakso 34 110 Pohjois-Karjala 31 887 Etelä-Savo 28 105 Etelä-Karjala 24 470 Itä-Uusimaa 21 373 Keski-Pohjanmaa 16 233 Kainuu 15 915 Ahvenanmaa 5686 Koko maa 1 091 560 2
Lapsiperheet 31.12.2008 Lähde: Tilastokeskus Lapsiperheitä yhteensä 585 224 lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi Kahden vanhemman perheitä, joissa lapsi/lapset puolisoiden yhteisiä 414 451 Yksinhuoltajaperheitä 117 099 Uusperheitä 53 674 uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä Alle 18-vuotiaita lapsia/lapsiperhe 1,83. HUOM! Keskimääräinen lapsiluku määräytyy tarkasteluhetken mukaan. Nykyisten lapsiperheiden lopullinen lapsiluku on keskimäärin 2,4. 3
Lapsiperheet maakunnittain 31.12.2008 Lähde: Tilastokeskus Uusimaa 162 002 Pirkanmaa 52 597 Varsinais-Suomi 49 752 Pohjois-Pohjanmaa 44 995 Keski-Suomi 29 194 Pohjois-Savo 26 043 Satakunta 24 006 Päijät-Häme 21 325 Etelä-Pohjanmaa 21 055 Pohjanmaa 19 634 Lappi 19 491 Kanta-Häme 19 219 Kymenlaakso 18 949 Pohjois-Karjala 16 964 Etelä-Savo 15 257 Etelä-Karjala 13 667 Itä-Uusimaa 11 376 Kainuu 8506 Keski-Pohjanmaa 7960 Ahvenanmaa 3232 KOKO MAA 585 224 4
Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain vuonna 2008 Lähde: THL, SOTKAnet Uusimaa 22,8 % Päijät-Häme 22,2 % Etelä-Karjala 21,5 % Kymenlaakso 21,2 % Varsinais-Suomi 20,5 % Lappi 20,3 % Pohjois-Karjala 20,0 % Kanta-Häme 19,9 % Ahvenanmaa 19,7 % Pirkanmaa 19,5 % Satakunta 19,4 % Kainuu 19,3 % Etelä-Savo 19,2 % Pohjois-Savo 18,9 % Keski-Suomi 18,7 % Itä-Uusimaa 18,1 % Pohjois-Pohjanmaa 16,5 % Etelä-Pohjanmaa 15,6 % Pohjanmaa 14,2 % Keski-Pohjanmaa 13,4 % KOKO MAA 20,0 % 5
Köyhyyden esiintyvyyttä tulee arvioida usealla tavalla Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö, jota voidaan ja jota tulee mitata usealla eri tavalla. Pienituloisuusaste (köyhyysaste) Hyvinvointi- ja terveysindikaattorit Tulo- ja kulutustiedot, mm. kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja koskevat tiedot ja kotitalouksien kulutusmenoja ja niiden rakennetta koskevat tiedot Ihmisten subjektiivinen kokemus toimeentulon riittävyydestä ja köyhyydestä Eri etuuksien ja palveluiden tarve ja käyttö, esim. toimeentulotuki, järjestöjen ja seurakuntien ruokapankit 6
Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Pasi Moisiota (2006 & 2008) mukaillen Köyhyys on usein jaettu absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen. Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan biologisten perustarpeiden tyydyttämisen kannalta riittämättömiä voimavaroja. Suhteellisella köyhyydellä ymmärretään kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi. Suhteellinen köyhyys voidaan ymmärtää mahdollisuuksien puutteena osallistua tavanomaisen elämäntavan sosiaalisiin prosesseihin ja valintoihin. 7
Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista Julkisessa keskustelussa suhteellisen köyhyyden merkitystä usein vähätellään: Eihän meillä kukaan kuole nälkään. Kuitenkin myös suhteellinen köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista. Ihmisen tarpeet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan. Hyvinvointiyhteiskunnissa on perusteltua tarkastella köyhyyttä suhteellisena köyhyytenä. 8
Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista osattomuus Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen vallitsevien harrastus- ja kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. 9
Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista köyhyys uhkana vanhemmuuden voimavaroille Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen olosuhteet, kuten taloudellisten voimavarojen niukkuus, vaikuttavat vanhempien toimintaan ja jaksamiseen vanhempina. Lapsiperheköyhyys on merkittävä uhka vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsymys, uupuminen ja masennus. 10
Pienituloisuus- eli köyhyysraja EU:n tilastolaitoksen Eurostatin määritelmä Pienituloiseksi eli köyhyysuhan alaiseksi määritellään henkilö, joka kuuluu kotitalouteen, jonka tulot ovat pienemmät kuin 60 % kotitalouksien kulutusyksikköä kohden lasketusta mediaanitulosta. Pienituloisuuden raja (köyhyysraja) Suomessa, käytettävissä oleva tulo euroa/kulutusyksikkö vuonna 2008: 13 760 Määrittelyyn, kuinka monta kulutusyksikköä kotitaloudessa on, käytetään OECD:n muunnettua kulutusyksikkö-määritelmää, jonka mukaan kotitalouden: ensimmäinen aikuinen saa painon 1, 14 vuotta täyttäneet henkilöt (kotitalouden muut aikuiset ja 14-17-vuotiaat lapset) saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3. 11
Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2008, pienituloisuusraja vuodessa, euroa/kotitalous Pienituloisuusmääritelmä 60 % ekvivalenttitulon mediaanista Lähde: Tilastokeskus 12
Lapsiköyhyysaste kasvanut voimakkaasti Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Lapsiköyhyysaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista oli 13,2 % vuonna 2008, kun se oli 4,7 % vuonna 1995. Lapsiköyhyysaste kertoo, sen kuinka monta prosenttia lapsista kuuluu kotitalouksiin, joissa kotitalouden tulot ovat alle 60 % vastaavanlaisten kotitalouksien mediaanituloista. Eniten pienituloisuus on kasvanut yksinhuoltajaperheissä ja perheissä, joissa nuorin lapsi on alle 3-vuotiais. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului yksinhuoltajaperheiden lapsista 27 % vuonna 2008, kahden huoltajan perheiden lapsista 10 %. Vrt. yksinhuoltajaperheistä sai toimeentulotukea 23,4 % vuoden 2008 aikana, kahden huoltajan perheistä toimeentulotukea sai 4,2 % ja kaikista kotitalouksissa 7,4 % (THL, Toimeentulotuki 2008). 13
Koko väestön ja lapsiväestön pienituloisuusaste 1995-2008 Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) 14
Lapsiköyhyysaste (pienituloisuusaste), prosenttia 1995-2008 Pienituloisuusrajana 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista. Lähde: Tilastokeskus 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 15
Kahden vanhemman perheiden ja yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste prosenttia 1995-2008 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) 16
Pienituloisuusaste erityyppisissä kotitalouksissa vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Parit, joilla lapsia, nuorin 13-17 v. Parit, joilla lapsia, lapset alle 7 v. Parit, joilla lapsia yhteensä Lapsettomat parit yhteensä Yksinhuoltajataloudet Yhden hengen taloudet yhteensä Kaikki kotitaloudet 0 5 10 15 20 25 30 35 17
Lasten köyhyysriskistä Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Pienituloisuusriski on suurimmillaan, kun lapsi/lapset on alle kouluikäinen. Yksinhuoltajien lasten riski on noin kolminkertainen kaksinhuoltajaperheeseen kuuluvan lasten riskiin verrattuna. Perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. From welfare to workfare -kehitys: Köyhyysriski on korkea ja kasvanut niissä talouksissa, joissa ei ole yhtään työllistä aikuista. Myös yhden työssä käyvän ansioiden varassa olevien lapsiperheiden köyhyysaste on kasvanut. 18
Tulojen reaalimuutos kotitaloustyypeittäin aikavälillä 1990-2007, prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2007 19
Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä 1990-2008 Lähde: THL, Toimeentulotuki 2008 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1990 1995 2000 2005 2007 2008 20
Toimeentulotukea saaneet yksinhuoltajaperheet ja kahden vanhemman lapsiperheet; prosenttia perheistä 1995-2008 Lähde: THL 21
Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2008 Lähde: THL, Toimeentulotuki 2008 25000 20000 15000 10000 5000 0 Miesyksinhuoltajaperheet Avio/avoparit, joilla lapsia Naisyksinhuoltajaperheet 22
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, toimeentulotuen kesto vuonna 2008, prosenttia Lähde: THL, Toimeentulotuki 2008 23
Toimeentulotukea vuoden 2008 aikana saaneet lapsiperheet, prosenttia maakunnan lapsiperheistä Lähde: THL, SOTKAnet Pohjois-Karjala 10,8 % Lappi 10,6 % Pohjois-Savo 10,0 % Keski-Suomi 9,2 % Kainuu 9,1 % Etelä-Karjala 8,9 % Etelä-Pohjanmaa 8,5 % Pirkanmaa 8,5 % Etelä-Savo 8,0 % Päijät-Häme 7,9 % Uusimaa 7,7 % Pohjois-Pohjanmaa 7,6 % Satakunta 7,5 % Varsinais-Suomi 7,5 % Kymenlaakso 7,3 % Kanta-Häme 7,2 % Pohjanmaa 7,2 % Itä-Uusimaa 5,8 % Keski-Pohjanmaa 5,5 % Ahvenanmaa 3,4 % KOKO MAA 8,1 % 24
Eri kotitaloustyyppien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohden 1995-2001 ja 2001-2006 Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 25
Kotitalouksien kulutusasema suhteessa keskimääräiseen kulutukseen kotitaloustyypin mukaan 1990-2006, % kaikkien kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 26
Kahden huoltajan lapsiperheiden ja yksinhuoltajatalouksien kulutusmenojen rakenne 2006, prosenttia kotitalouden kulutusmenoista Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 27
Lasten materiaalista puutetta ilmaisevia indikaattoreita perheen pienituloisuuden mukaan, prosenttia tuloryhmän lapsista Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 (ennakkotiedot) Lapselle ei ole mahdollisuutta ostaa vaatteita uusina: Lapsen perhe pienituloinen: 8,9 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 1,5 % Lapsella ei ole ulkoiluharrastusvälineitä: Lapsen perhe pienituloinen: 4,4 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 0,2 % Lapsella ei ole jotain säännöllistä harrastusta: Lapsen perhe pienituloinen: 5,7 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 0,6 % Lapsella ei ole mahdollisuutta osallistua maksullisiin koulun tapahtumiin: Lapsen perhe pienituloinen: 4,4 % Lapsen perhe ei-pienituloinen 0,4 % 28
Köyhyys subjektiivisena kokemuksena: Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä kirjoituskilpailu (2006) Isola, Anna-Maria Larivaara, Meri Mikkonen, Juha (toim.): Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. (Kustannusosakeyhtiö Avain, 2007): www.koyhyyskirjoitukset.org Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun osallistui 850 kirjoittajaa, joilla jokaisella oli oma tarinansa suomalaisesta köyhyydestä. Kirjoituskokoelmaan kootuista tarinoista kuvastuu lukuisia erilaisia kehityskulkuja ja elämänkokemuksia. Monelle köyhyys on muodostunut pysyväksi olotilaksi. Kirjoitukset kertovat arkipäivän pärjäämisestä, tarkoista kuukausibudjeteista ja köyhyyden aiheuttamasta häpeästä. Elämäntarinat ja ihmisten arki tulevat esiin aitoina subjektiivisina kokemuksina. 29
Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (1/3) Köyhyys ja häpeä Kirjoittajat kokevat muiden suhtautumiseksi: Jokainen on oman onnensa seppä Köyhä on laiska ja syypää omaan köyhyyteensä Välttely köyhyyden tai työttömyyden takia Sääli: sääli saattaa lisätä eristäytymistä Ahdistavat kysymykset ja kommentit Muiden negatiivinen suhtautuminen saa välttelemään muita ihmisiä Ulkopuoliset antavat neuvoja tilanteen korjaamiseksi Muiden kateus 30
Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (2/3) Häpeä ja nöyryytys - Kirjoittajien kokemuksia: Nöyryyttävät kokemukset aiheuttavat häpeää Häpeä liittyy köyhyyteen itseensä Hävetään sitä, ettei pärjätä omillaan Työttömyys koetaan hävettävänä Avun vastaanottamiseen liittyvä häpeä, mm. kokemukset sosiaalitoimistossa asioimisesta Köyhyydestä kertominen ystäville hankalaa häpeän takia, seurauksena eristäytyminen Lasten kokema häpeä 31
Köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden perheellisten aikuisten kirjoitukset - Reetta Ruokosen pro gradu -tutkimus (2007) (3/3) Ylpeys - Kirjoittajien kokemuksia: Ylpeys liittyy häpeään, mm. asioiminen sosiaalitoimistossa tai ruokapankissa Ruokapankissa asioiminen vie ylpeyden Myös köyhyys sinällään voi viedä ylpeyden Ylpeys lapsista Ylpeys terveistä elämäntavoista Köyhyys on selviytymistä - Kirjoittajien kokemuksia: Kirjoittajat kuvaavat köyhyyttä nimenomaan selviytymisen näkökulmasta Kirjoittajat luettelevat keinoja, miten köyhyydestä selviydytään Perhe selviytymisen subjektina Ilman lapsia monet luovuttaisivat 32
Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä Vanhemman/vanhempien työttömyys tai osa-aika- ja pätkätyöllisyys, myös pienipalkkaisuus kokopäivätyössä Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksien ostovoiman heikentyminen Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso Yhden tulonsaajan lapsiperheiden korkea verorasitus perheen veronmaksukykyyn nähden Yksinhuoltajaperheillä avio/avoerosta johtuva tulotason lasku Yksinhuoltajien muita vanhempia heikompi työllisyys Opiskelijalapsiperheiden opintorahan matala taso Maahanmuuttajataustaisten perheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste Pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva vanhemman rajoittunut kyky osallistua työmarkkinoille ja siitä johtuva pienituloisuus tai lapsen/vanhemman pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset Asumiskustannusten kallistuminen 33
Miten ehkäistä lapsiperheiden köyhyyttä? Toimet lasten vanhempien työttömyyden vähentämiseksi Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksien korottaminen ja sitominen indeksiin Lapsilisä etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä Verotukseen perhepoliittiset verovähennykset, esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen kohdennettu korottaminen lapsiperheille Todellisen veronmaksukyvyn huomioon ottaminen yksinhuoltajaperheiden ja muiden yhden tulonsaajan lapsiperheiden verotuksessa Huoltajakorotuksen palauttaminen opiskelijoiden opintotukeen Osittaisen hoitorahan korottaminen ja oikeuden laajentaminen Lapsiperheiden peruspalveluista huolehtiminen Palveluiden asiakasmaksujen tason pitäminen kohtuullisena, esim. päivähoitomaksut, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut, harrastustoiminnan maksut Maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotouttamiseen, koulutukseen ja työllistymiseen panostaminen sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kotouttamiseen ja koulutukseen panostaminen Lapsiperheiden asumiskustannusten alentaminen maa-, kaavoitus- ja asuntopoliittisin toimimin sekä lapsiperheiden asumisen tukien parantaminen 34
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät lapsiköyhyyden ehkäisemistä Perustuslaissa turvatut perusoikeudet ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut ihmisoikeudet luovat oikeudellisesti velvoittavan perustan lainsäätäjälle ja julkisen vallan muille toimille. Perusoikeuksista säädetään Suomen perustuslain 2 luvussa. Ihmisoikeuksista määrätään kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (YK, ILO, Euroopan neuvosto). Perustuslaki sisältää useita perusoikeussäännöksiä ja ihmisoikeussopimukset sisältävät useita ihmisoikeusmääräyksiä, joilla turvataan lapsen oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan ja jotka edellyttävät julkiselta vallalta toimia lapsiköyhyyden ehkäisemiseksi. 35
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien oikeusvaikutukset (Kaarlo Tuori 1995 Heikki Karapuuta mukaillen) 1. Subjektiivisen oikeuden perustava vaikutus: TSS-normi perustaa välittömästi yksilölle julkiseen valtaan kohdistuvan subjektiivisen oikeuden etuuteen tai palveluun. 2. Kompetenssivaikutus: TSS-normi antaa lainsäätäjälle sellaisen toimivallan lainsäädäntöratkaisuihin, joihin lainsäätäjällä ei muutoin olisi toimivaltaa esimerkiksi jonkin toisen perus- tai ihmisoikeusnormin vuoksi. 3. Toimeksiantovaikutus: TSS-normi asettaa lainsäätäjälle tai julkishallinnolle velvoitteen ryhtyä toimiin TSS-oikeuden toteuttamiseksi. 4. Heikennyskieltovaikutus: TSS-normi kieltää heikentämästä oikeuden toteuttamisessa jo saavutettua tasoa. 36
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien oikeusvaikutukset (Kaarlo Tuori 1995 Heikki Karapuuta mukaillen) 5. Syrjäyttävän vaikutus: Tuomioistuimen tai muun viranomaisen on jätettävä soveltamatta säännös, joka on ristiriidassa TSSnormin kanssa. 6. Tulkintavaikutus: TSS-normi vaikuttaa muun lainsäädännön tulkintaan. 7. Ohjelmallinen vaikutus: TSS-normi asettaa lainsäätäjälle tai julkishallinnolle poliittisen tai moraalisen velvoitteen pyrkiä oikeuden toteuttamiseen tai olla heikentämättä jo saavutettua oikeuden toteutumistasoa. 37
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 26 artikla: Lapsen oikeus sosiaaliturvaan Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus ja ryhdyttävä välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. 27 artikla: Lapsen oikeus riittävään elintasoon Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 6 artikla: Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. 38
Suomen perustuslaki Oikeudenmukaisuuden edistäminen ja yhdenvertaisuus Valtiojärjestyksen perusteet Valtiosääntö (1 ): Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuus (6 ): Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (6 :n 1 mom.) Syrjinnän kielto (6 :n 2 mom.) Lasten tasa-arvoinen kohtelu yksilöinä ja oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (6 :n 3 mom.) Sukupuolten tasa-arvon edistäminen (6 :n 4 mom.) 39
Suomen perustuslaki Oikeus sosiaaliturvaan (19 ), sivistykselliset oikeudet (16 ) ja oikeus työhön (18 ) Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19 :n 1 momentti) Perustoimeentulon turva (19 :n 2 mom.): Työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen syntymä ja huoltajan menetys Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen (19 :n 3 momentti) Väestön terveyden edistäminen (19 :n 3 mom.) Perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tukeminen (19 :n 3 mom.) Asumisen edistäminen (19 :n 4 mom.) Oikeus maksuttomaan perusopetukseen (16 :n 1 mom.) Julkisen vallan taattava jokaiselle mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaistesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä (16 :n 2 mom.) Oikeus työhön ja työllistävään koulutukseen, työvoiman suojelu ja julkisen vallan velvoite edistää työllisyyttä (18 ) 40
Lapsen oikeuksien komitean suositus (2005) Suomelle 41. Komitea suosittelee, että Suomi panee tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa sekä vahvistaa tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille sen varmistamiseksi, että köyhyys vähenee ja lapsia suojellaan taloudellisella ja muulla avulla niiltä kielteisiltä vaikutuksilta, joita taloudellisilla vaikeuksilla on heidän kehitykseensä. 41
Lapsiperheiden köyhyyden ehkäisy on julkisen vallan oikeudellinen ja eettinen velvollisuus Lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia turvaavien elinolosuhteiden luominen on jokaisen yhteiskunnan erityisenä velvollisuutena. Lasten kokema köyhyys tulee kalliiksi inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnan tasolla. Lapsiperheiden köyhyys lisää inhimillistä ja sosiaalista kestävyysvajetta yhteiskunnassa (vrt. keskustelu julkisen talouden kestävyysvajeesta). Lapsiköyhyyden ehkäisemiseen on vahva perus- ja ihmisoikeusperusteinen velvoite. Lapsiperheiden köyhyyttä tulee ehkäistä sosiaaliturvan ja verotuksen uudistuksissa. 42