Seudullisen vesihuollon organisointivaihtoehtojen vertailu ja keskuspuhdistamohankkeen eteneminen Valmistelijat: toimitusjohtaja Pekka Pesonen, puh. 040 801 6712, rahoituspäällikkö Janne Salonen, puh. 040 560 0702 ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh. 050 345 1397, etunimi.sukunimi@tampere.fi Kh 10.11.2014 Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen: kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti sekä Ylöjärvi käynnistivät tammikuussa 2009 selvityksen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka syvenevä vesihuoltoyhteistyö on tarkoituksenmukaista organisoida kunnissa. Selvityksessä kartoitettiin kuntien omistamien vesihuoltolaitosten teknistä tilannetta, organisaatioiden ja talouden nykytilaa ja olemassa olevan kuntayhteistyön tilannetta teknisten järjestelmien osalta. Työn osana laadittiin myös laitosten arvonmääritykset tiedossa olevine verkostoineen. Selvitys valmistui huhtikuussa 2010 ja sen johtopäätöksenä oli seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistäminen. Työssä käytettiin myös ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon organisointia käsiteltiin muun muassa kaupunkiseudun kuntajohtajien kokouksissa sekä teknisten johtajien palavereissa. Kuntien asiantuntijoista koottiin projektiryhmä, joka osaltaan teki lisäselvityksiä asiasta. Selvityksen jatkovalmisteluvastuu annettiin Vesi Liikelaitokselle, joka jatkovalmistelussa yhdessä konsernihallinnon edustajien kanssa tutki erilaisia organisointivaihtoehtoja toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Vaihtoehtojen selvittelyyn vaikuttivat merkittävästi suunnitelmat keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisesta seudullisena yhteistyönä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Tällöin alkuperäinen vesihuollon yhteisestä organisoinnista kiinnostuneiden kuntien joukko rajautui kuntiin, jotka olivat myös lähdössä mukaan yhteisen keskuspuhdistamon rakentamiseen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi). Vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja kuntayhteistyön sisältöä on mietitty kiinteässä yhteydessä keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun aikatauluun ja sisältöön. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja keskuspuhdistamon suunnittelutilannetta 17.9.2012 ja 20.5.2013. Jälkimmäisessä kokouksessa keskuspuhdistamon suunnittelu oli edennyt jo niin pitkälle, että kokouksessa päätettiin ohjata vesihuollon organisoinnin jatkovalmistelua seudullisen vesihuoltoorganisaation suuntaan. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle tehdyssä jatkovalmistelussa tutkittiin vesihuollon organisoitumista sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Tutkitut vaihtoehdot olivat 1) niin sanottu tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamohankkeessa mukana olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Vesi hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien
toimesta perustetaan yhteinen Vesihuoltolaitos, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja niiden omaisuus siirretään osakeyhtiölle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos on seudullisen vesihuollon laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti 17.12.2013 esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että keskuspuhdistamohankkeen sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta. Kaupunginhallitus päätti 3.2.2014, että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys 1.4.2014 mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti 17.2.2014, että keskuspuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen vesihuollon organisoinnin vaikutuksia on nyt tarkasteltu neljässä eri vaihtoehdossa. Niissä nykyistä Vesi liikelaitosmallia verrataan kolmeen yhtiömalliin, joista yksi on kaupungin yksin omistama, liikelaitoksesta yhtiöksi muutettu Vesi, ja kaksi muuta kuntien yhteisesti omistamia yhtiöitä Seudullinen Vesihuoltolaitos tai Keskuspuhdistamo. Tarkasteltavina olleet vesihuollon organisointimallit poikkeavat toisistaan merkittävästi päätöksenteon, investointien, rahoituksen, riskienhallinnan, toiminnan läpinäkyvyyden ja vesihuollon toiminnallisuuden suhteen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Vesi Liikelaitos jatkaa toimintaansa ja toteuttaa keskuspuhdistamohankkeen osana omaa toimintaansa. Liikelaitos tarjoaa jätevesien puhdistuksen lisäksi kaikkia muita vesihuoltopalveluita muille keskuspuhdistamohankkeessa mukana oleville kunnille sopimusperusteisesti. Muille kunnille tarjottavien palvelujen laajuus määritellään kuntakohtaisissa neuvotteluissa. Kuntien nykyiset jätevesien käsittelysopimukset uusitaan ja niissä otetaan huomioon keskuspuhdistamon rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset sekä palvelun järjestämisvastuu. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu Tampereella eikä muissa kunnissa. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Seudullisten vesihuollon palvelujen tuottaminen kaupungin oman liikelaitoksen kautta ei ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Keskeinen ongelma on tulevien suurten investointien jääminen yksin toteutettaviksi, jolloin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit sekä rahoitusvastuu runsaan 250 milj. euron pitkäaikaisesta lainasta jäävät yksin kaupungille ja kaupungin taseeseen. Naapurikuntien tulee tässä vaihtoehdossa joka tapauksessa sitoutua sopimusteitse keskuspuhdistamohankkeen elinkaaren pituiseen palvelunostoon pitkäaikaisilla, nykyiset sopimukset korvaavilla sopimuksilla. Toinen selvitetty vaihtoehto on yhtiöitetty Vesi, jonka omistaa kokonaan kaupunki ja joka tarjoaa vesihuoltopalveluja sopimus/operointimallilla muille mukana oleville kunnille. Tampereella nykyisen liikelaitoksen koko vesihuolto-omaisuus myydään ja annetaan apporttina yhtiölle ja se toteuttaa uuden keskuspuhdistamoinvestoinnin. Liikelaitoksen koko henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä vanhoina
työntekijöinä yhtiön palvelukseen. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Veden muuttaminen yhtiöksi on Tampereelle liikelaitosta edullisempi ja taloudellisesti varmempi tapa toteuttaa vesihuoltoyhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminnan kaikki tulot ja kustannukset ovat läpinäkyviä sekä asiakkaille että naapurikunnille. Yhtiö hankkii tarvittavan investointien rahoituksen eikä kaupunki velkaannu. Investoinnin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit ovat konserniyhtiöllä, joka Vesihuoltolain puitteissa kantaa vastuut. Liikelaitoksen muuttaminen ensi vaiheessa kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi on myös yksin päätettävissä. Tässäkin vaihtoehdossa naapurikuntien kanssa tehdyt jätevesien käsittelysopimukset uusitaan. Yhtiömuodossa kaupungin saama korvaus peruspääomasta ja ylijäämä poistuvat. Vastineeksi yhtiö maksaa kaupungille kauppahinnan sille siirtyvästä omaisuudesta ja yhtiö toteuttaa omalla rahoituksellaan kaikki tulevat vesihuoltoinvestoinnit. Yhtiöitetty liikelaitos on myös tamperelaisille asiakkaille edullisin vaihtoehto vesihuollon maksujen suhteen. Vesi voidaan myöhemmin muuttaa seudulliseksi yhtiöksi, mikäli siihen löytyy osapuolilta halukkuutta. Tällöin myös muiden osakkaiksi tulevien kuntien vesihuolto-omaisuus myydään seudulliseksi laajenevalle Vesi :lle käypään arvoon. Omaisuuden arvosta teetetään arviot riippumattomilla arvioitsijoilla. Seudullinen Vesihuolto vastaa sen jälkeen kaikesta osakaskuntien vesihuollon liiketoiminnasta ylläpitoinvestointeineen. Kunnille ei jää mitään tähän liittyvää omaa toimintaa tai omaisuutta. Vastaavalla tavalla kuntien kesken on toteutettu Pirkanmaan Jätehuolto, joka nykyisin tuottaa palveluja lähes koko Pirkanmaan alueelle. Kolmas tarkasteltu vaihtoehto on Seudullinen Vesihuoltolaitos, jossa osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja uusi toimija hoitaa koko vesihuollon toiminta-alueellaan loppuasiakkaille saakka. Vesihuoltolaitosten omaisuus siirtyy uudelle toimijalle nykyarvostaan sekä yhtiön oman pääoman apporttimerkinnässä että kauppahintaa vastaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: kannalta Seudullinen Vesihuoltolaitos on lyhyellä tähtäyksellä yksin omistamaa Vesi :tä jonkin verran kalliimpi ratkaisu vesihuollon maksujen suhteen. Tämä johtuu siitä, että seudullisessa yhtiössä sekä veden että jäteveden käyttömaksujen on oltava heti samat koko toiminta-alueella. Perus- ja liittymismaksut voivat olla erisuuruisia, millä hintamuutosta voidaan jonkin verran tasoittaa. Seudullinen Vesihuoltolaitos on laajin ja vesihuollon kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto pitkällä tähtäyksellä. Se hyödyntää parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistaa päällekkäisiä kustannuksia. Muut hankkeessa mukana olevat kunnat ovat ilmoittaneet seudullisen yhtiön olevan myös niille halutuin toimintamalli. Seudullisessa Vesihuoltolaitos :ssä toteutuvat parhaiten ja läpinäkyvimmin pääomittamisen, riskienhallinnan ja asiakkuuden näkökulmat. Osakeyhtiössä kukin osakaskunta vastaa toiminnasta, investoinneista ja riskeistä ennalta sovitulla osuudellaan. Asiakas voi olla varma, että vesihuoltomaksuilla kerätyt rahat käytetään kokonaan vesihuollon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Neljännessä vaihtoehdossa perustetaan Keskuspuhdistamo, jonka osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa. Puhdistamoyhtiö toteuttaa pelkästään keskuspuhdistamohankkeen ja laskuttaa kaikkia mukana olevia kuntia jätevesien puhdistuksesta puhdistamolle toimitetun jätevesimäärän mukaan. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat toimintaansa. Puhdistamoyhtiön perimä maksu on sama kaikista puhdistamolle tulevista kuutioista. Johtamisjärjestelyistä, esim. siirtolinjojen rakentamisen kustannusosuuksista ja jäteveden johtamisesta viemäriverkoston kautta perittävistä korvauksista ja muista ehdoista on sovittava kuntien kesken erikseen. Näiden muiden siirtolinjojen rakentaminen tulee kuntien rahoittaa erikseen. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Keskuspuhdistamo :n myötä kuntien vesihuoltoon tulee uusi toimija ja toiminnallisesti joudutaan monimutkaisiin ratkaisuihin. Yhteisesti sekä koko verkoston että veden- ja jätevedenpuhdistamoiden tehtäviä hoitava henkilökunta joudutaan mahdollisesti jakamaan, samoin laitos- ja verkostopäivystys, joka on sekin puhtaalla ja jätevesipuolella yhteinen. Sama koskee nykyään yhteisesti hoidettuja lupaasioita, jotka siirtyisivät keskuspuhdistamon osalta uuteen yhtiöön, mutta jäisivät vedenottamoiden, verkostojen ja pienpuhdistamoiden osalta liikelaitokseen. Rajapintoja pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä. Operoinnin osalta toisena mahdollisuutena on ostaa Keskuspuhdistamo :n palvelut Vesi liikelaitokselta. Jätevesimaksun korotustarpeella mitattuna Keskuspuhdistamo on tamperelaisille asiakkaille edellisiä vaihtoehtoja kalliimpi vaihtoehto. Pelkästään keskuspuhdistamoon keskittyvän seudullisen osakeyhtiön rahoitus vaatii kunnilta rahallista panostusta. Arviolta vähintään 30 milj. euron suuruinen oma pääoma on sijoitettava puhtaana rahana, sillä sijoitettavaa apporttia ei kunnilla tässä vaihtoehdossa ole. Keskuspuhdistamo :n perustamisen tulisi olla välivaihe siirryttäessä kohti Seudullista Vesihuolto :tä. Muita näkemyksiä ja perusteluita: Asiakkaiden kannalta nykyisen laitoksen ja -verkoston myyminen yhtiölle ei nosta veden hintaa, koska esimerkiksi Vesi Liikelaitoksen maksamalla peruspääomakorvauksen määrällä yhtiö kykenee hoitamaan kauppahinnan suuruista lainaa. Sen sijaan investointi ja seudullinen asiakashintojen harmonisointi tulevat nostamaan tamperelaisten asiakkaiden hintoja. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että kaikissa malleissa keskuspuhdistamon toteuttaminen Sulkavuoreen maksaa yhtä paljon. Arviolta 257 milj. euron investointi aiheuttaa noin 16 miljoonan euron vuotuisen pääomakustannusten lisäyksen ja noin 2 miljoonan euron käyttökustannusten nettolisäyksen puhdistusvaatimusten kiristymisestä johtuen. Kustannusten ja riskien jako sekä vaikutus vesihuollon maksuihin sen sijaan poikkeavat malleissa toisistaan sen mukaan, millaisia omaisuusjärjestelyjä organisaatioiden perustamiseen liittyy. Vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiömalleissa mm. tuloutuksen poistuminen, osakepääoman suuruus ja omaisuuden ostamiseen otettavien lainojen kustannukset yhtiölle. Vesihuollon kokonaisuuden hallinnan kannalta kuntien yhteisesti omistama seudullinen vesihuoltolaitosyhtiö on selkein ratkaisu. Veden asiakashintojen korotustarve tarkentuu toteutussuunnittelun myötä ja varmistuu lopullisesti, kun rakentamista koskevat tarjoukset on saatu.
Jäteveden käyttömaksulla mitattuna tamperelaisille edullisin organisaatiovaihtoehto on yhtiöitetty Vesi, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana omaa toimintaansa. Keskuspuhdistamosta aiheutuva jätevesimaksun korotustarve Tampereella on naapurikuntien kanssa tehtäviin uusiin sopimuksiin sisältyvistä mahdollisista alennuksista riippuen tällöin n. 0,33 0,51 euroa/m 3. Seudullisessa Vesihuolto :ssä korotustarve on koko toiminta-alueella sovellettavan samansuuruisen jäteveden käyttömaksun vuoksi Tampereella tätä selvästi korkeampi, yhteensä n. 0,80 euroa/m 3. Hinnankorotustarve on Tampereella samaa tasoa myös, mikäli toteuttajana on erillinen Jätevesien Puhdistamo. Pitkällä tähtäimellä laajin mahdollinen toiminta mahdollistaa suurimmat synergiat. Näiden vaikutus alentaa asiakasmaksujen korotuspaineita, mutta edun osoittaminen on tässä vaiheessa hankalasti laskettavissa. Nokia selvittää parhaillaan jätevesiensä käsittelyn vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona Nokia on tiedustellut jätevesien johtamismahdollisuutta Sulkavuoreen. Nokian virallinen voimassaoleva kanta (Nokian kaupunginvaltuusto 22.3.2010 20) on, että Nokian kaupungin jätevesiä ei tule ottaa huomioon Pirkanmaan keskuspuhdistamon mitoituksessa, muussa jatkosuunnittelussa ja jätettävässä ympäristölupahakemuksessa. Nokian mukaantulo Sulkavuoreen edellyttäisi vähintään yleissuunnitelmatasoisen suunnitelman ja sen vaikutusten tarkastelun tekemistä Nokian ja Sulkavuoren välisestä uudesta paineviemäriyhteydestä vesistönalituksineen. Lisäksi puhdistamon toteutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon Nokialta tuleva jätevesimäärä, joka lisää keskimääräistä kokonaisjätevesimäärää noin 11 prosenttia. Muutosten YVA-vaikutuksista tulisi pyytää ELYkeskuksen soveltamispäätös edellä mainittujen suunnitelmien valmistuttua. Nokian mukaantulon selvittely viivästyttää hanketta näiden selvitysten laadintaan ja YVA harkintaan ja sen mahdolliseen soveltamiseen tarvittavalla ajalla Nokian oman päätöksenteon lisäksi. Nokian tulisi joka tapauksessa sitoutua tarvittavien lisäselvitysten kiireelliseen tekemiseen ja kustantamiseen. Myös koko hankkeen kustannustenjaosta tulisi sopia muiden hankkeessa mukana olevien kuntien kesken. Nokian mukaantulo lisäisi keskuspuhdistamohankkeen investoinnin kokoa alustavasti runsaalla 20 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tulee uuden siirtoputken rakentaminen Nokialta Sulkavuoreen. Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon toteuttaminen mahdollistaa kaikissa organisointimalleissa nykyisen Viinikanlahden puhdistamoalueen jalostamisen esimerkiksi asuinrakentamiseen. Arvion mukaan alueen rakennusoikeuden arvo infrakustannusten jälkeen on haarukassa 50 100 miljoonaa euroa. Myös Raholan puhdistamoalueen jalostamisella on saatavissa taloudellista hyötyä. Käytännössä etenemiselle on kaksi vaihtoehtoa: Muutetaan Vesi-liikelaitos yhtiöksi, joka jatkaa puhdistamon suunnittelua ja toteutusta ja selvitetään myöhemmin laajimman seudullisen toimintamallin toteutettavuus. Positiivisessa skenaariossa muut osakkaat liittyvät sitten mukaan yhtiöön, josta tulee Seudullinen Vesihuoltolaitos. Toinen etenemistapa on, että perustetaan ensin seudullisesti omistettu Keskuspuhdistamo, jolle hankkeen suunnittelu- ja toteutusvastuu siirtyvät. Myöhemmin selvitetään yhtiön laajeneminen Seudulliseksi Vesihuoltolaitos :ksi. Valmistelijat eivät suosittele Keskuspuhdistamo :n jäämistä pysyväksi organisaatioksi, vaan sen tulisi olla välivaiheen ratkaisu. Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää, että valmistelut ja neuvottelut yhteisesti omistetun Keskuspuhdistamo :n perustamiseksi käynnistetään hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa, että Vesi liikelaitos oikeutetaan käynnistämään neuvottelut nykyisten jätevesien käsittelysopimusten muuttamisesta kaupunkiseudun kuntien kanssa, että puhtaan veden liiketoiminnan organisointi arvioidaan myöhemmin erikseen, ja että Nokian kaupungin mukaantulo keskuspuhdistamohankkeeseen on periaatteessa mahdollista edellyttäen, ettei se viivästytä hanketta kohtuuttomasti eikä se aiheuta kustannusten nousua muille osakkaille. Puheenjohtaja tiedusteli myönnetäänkö tässä asiassa läsnäolo- ja puheoikeus rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle. Kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä oikeus myönnettiin. Merkittiin, että Vuojolainen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana klo 13.35 13.56 ja poistui ennen päätöksentekoa. Asian käsittelyn kuluessa Minna Minkkinen teki seuraavan palautusehdotuksen: Palautus takaisin valmisteluun: Valmistelussa on huomioitava laajasti yhtiömallin ja liikelaitoksen vaikutukset henkilöstön asemaan. Vertailussa huomioitava vaikutukset palkkaan, vuosilomiin, luottamusmiesten oikeuksiin ja paikallisiin sopimuksiin. Puheenjohtaja tiedusteli Minkkisen palautusehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, ettei ehdotusta ollut kannatettu, joten se raukesi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Pesonen Pekka, Vuojolainen Arto, Salonen Janne, Taivassalo Ville Lisätietoja päätöksestä kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Liite Yhteistyömuotojen erot vesihuollossa
Vesihuoltoyhteistyön organisoinnin taloudelliset vaikutukset Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto 4.11.2014 Tarkastellut yhteistyömuodot Nykytilanne, jossa Tampere tuottaa liikelaitoksena vesihuoltoon liittyviä palveluita muille kunnille, esim. Kangasalalle, Ylöjärvelle ja Pirkkalalle sopimusperusteisesti, omaisuudensiirtoja ei tehdä Yhtiöitetty Vesi, jonka omistaa kokonaan kaupunki ja joka tarjoaa vesihuoltopalveluja sopimus/operointimallilla muille mukana oleville kunnille, vesihuolto-omaisuus siirtyy yhtiölle Seudullinen Vesihuoltolaitos, jonka omistavat keskuspuhdistamossa mukana olevat kunnat, kuntien vesihuolto-omaisuus siirtyy yhtiöön, joka tuottaa vesihuoltopalvelut loppuasiakkaille saakka Keskuspuhdistamo, jonka omistavat keskuspuhdistamossa mukana olevat kunnat ja joka toteuttaa pelkästään keskuspuhdistamohankkeen, omaisuudensiirtoja ei tehdä ja kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat toimintaansa
Toimintaa ohjaavat osa-alueet (1/4) Nykytilanne (Liikelaitos) Vesi Seudullinen Vesihuoltolaitos Keskuspuhdistamo Toimintaa ohjaavat lait ja sopimukset Vesihuoltolaki Kuntalaki Kuntien väliset sopimukset Vesihuoltolaki Osakeyhtiölaki Yhtiöjärjestys Yhtiön ja kuntien väliset sopimukset Vesihuoltolaki Osakeyhtiölaki Yhtiöjärjestys Osakassopimus Vesihuoltolaki Osakeyhtiölaki Yhtiöjärjestys Osakassopimus Hallintoelimet Johtokunta kaupungin toimielimet Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Verotus Verovelvollinen oman kunnan ulkopuolella. ALV-velvollinen Verovelvollinen ALV-velvollinen Verovelvollinen ALV-velvollinen Verovelvollinen ALV-velvollinen Toimintaa ohjaavat osa-alueet (2/4) Nykytilanne (Liikelaitos) Vesi Seudullinen Vesihuoltolaitos Keskuspuhdistamo Riskit ja vastuullinen Tampere vastaa. Voidaan jakaa sopimuksella. Yhtiö vastaa. Tampereella mahdollinen rahoituksen takausvastuu. Yhtiö vastaa. Kunnilla mahdollinen rahoituksen takausvastuu. Yhtiö vastaa. Kunnilla mahdollinen rahoituksen takausvastuu. Investointien rahoittaja Tampere ( Vesi) Yhtiö Yhtiö Yhtiö Voitonjako Liikeylijäämä taseessa. Voitto verollista oman kunnan ulkopuolisesta toiminnasta. Osingonjako mahdollinen. Voitto verollista. Osingonjako mahdollinen. Voitto verollista. Osingonjako mahdollinen. Voitto verollista.
Toimintaa ohjaavat osa-alueet (3/4) Nykytilanne (Liikelaitos) Vesi Seudullinen Vesihuoltolaitos Keskuspuhdistamo Tavoitteet palvelu tuotannolle asettaa toimielimet Kuntien väliset sopimukset Yhtiöjärjestys Yhtiön ja kuntien väliset sopimukset Hallitus Yhtiöjärjestys Osakassopimus Hallitus Yhtiöjärjestys Osakassopimus Hallitus omistajaohjaus omistajaohjaus Osakaskuntien omistajaohjaus Osakaskuntien omistajaohjaus Julkisen vallan käyttö Voi käyttää Ei voi käyttää Ei voi käyttää Ei voi käyttää Toimintaa ohjaavat osa-alueet (4/4) Nykytilanne (Liikelaitos) Vesi Seudullinen Vesihuoltolaitos Keskuspuhdistamo Vaikutus vesihuollon toimivuuteen Toiminta jatkuu nykyisellään, kokonaisuuden kehittäminen alueella hajanaista Toiminta jatkuu lähes nykyisellään, kokonaisuuden kehittäminen alueella hajanaista Vastuu vesihuollosta yhdellä toimijalla asiakkaille saakka, toimintaa voidaan kehittää alueella kokonaisuutena parhaiten Yksi toimija lisää vesihuoltoon tuo uusia rajapintoja myös sisälle, toiminta ja sen kehittäminen hajautuu Toiminnan tehostaminen Tehostamishyötyjä ei saavuteta kokonaisuutena Tehostamishyötyjä saavutettavissa Tehostamishyötyjä saavutetaan pitkällä tähtäyksellä Tehostamishyötyjä ei saavuteta kokonaisuutena Vaiheittain eteneminen Nykytilanne säilyy, ei edistä yhteistyötä Luontevin seudullisen yhtiön välivaihe Tavoitetila, ei tarvita välivaiheita Soveltuu huonosti välivaiheeksi seudulliseen yhtiöön
Vaikutus asiakasmaksuihin Mallista riippumatta asiakkailta on perittävä vesihuoltolain aiheuttamisperiaatteen mukaan kaikki toiminnan ylläpitämiseen vaadittavat kustannukset. Osakeyhtiö on tässä suhteessa malleista läpinäkyvin. Toimintamalliin liittyvät järjestelyt (mm. nykyisten jätevesien käsittelysopimusten muutokset kaikissa vaihtoehdoissa, omaisuudensiirrot ja tuloutuksen poistuminen yhtiömalleissa sekä yhtenäiset käyttömaksut koko toiminta-alueella vesihuoltolaitosmallissa) vaikuttavat olennaisesti asiakkaan maksamaan hintaan Vesihuollon maksut 1.1.2014 mukana olevissa kunnissa Käyttömaksu Vesi Käyttömaksu Jätevesi Käyttömaksut Yhteensä VVY:n vertailuhinta kerrostalo (sis. alv)* Tampere 1,02 1,53 2,55 3,55 Pirkkala 1,22 1,84 3,06 4,22 Ylöjärvi 1,33 2,11 3,44 4,72 Kangasala 1,29 2,24 3,53 4,99 Lempäälä 1,41 2,04 3,45 4,91 Vesilahti 1,69 1,94 3,63 4,70 * Vertailuhinta ottaa huomioon kiinteät perusmaksut ja 3 % koron liittymismaksulle 5 000 kuutiota vuodessa vettä käyttävässä 75 asukkaan mallikiinteistössä.
Jätevesimaksut keskuspuhdistamon toteutuksen jälkeen Vesi liikelaitos Nykyiset alennukset käsittelysopimuksissa Vesi Vesi Osa kuntien alennuksista poistuu Vesi Kuntien alennukset poistuvat kokonaan Nykyiset alennukset käsittelysopimuksissa Vesihuoltolaitos Keskuspuhdistamo Tampere 2,30 2,04 1,98 1,86 2,32 2,33 Pirkkala 2,76 2,46 2,38 2,24 2,32 2,72 Ylöjärvi 2,72 2,35 2,41 2,44 2,32 2,84 Kangasala 2,83 2,47 2,51 2,57 2,32 2,72 Lempäälä 2,65 2,28 2,34 2,37 2,32 2,68 Vesilahti 2,55 2,18 2,24 2,27 2,32 2,78 Vaikutus asiakkaille Tampereella Nykytilanne (Liikelaitos) Vesi Seudullinen Vesihuoltolaitos Keskuspuhdistamo Jätevesimaksun laskennallinen korotustarve Tampereella 0,54 0,77 /m 3 (Tuloutus säilyy, omaisuuden siirtoja ei tehdä, kuntien jätevesisopimukset uusitaan) 0,33 0,51 /m 3 (Tuloutus poistuu, Veden omaisuus myydään yhtiölle, kuntien jätevesisopimukset uusitaan) 0,79 /m 3 (Tuloutus poistuu, Veden omaisuus myydään yhtiölle, koko toiminta-alueella sama jäteveden käyttömaksu) 0,80 /m 3 (Tuloutus säilyy, omaisuuden siirtoja ei tehdä, puhdistamoyhtiön ja kuntien väliset sopimukset) Vesimaksun laskennallinen korotustarve Tampereella Ei korotustarvetta Ei korotustarvetta 0,09 /m 3 (koko toimintaalueella sama käyttömaksu) Ei korotustarvetta
Henkilöstö Henkilöstö yhtiössä on alan työehtosopimuksessa, esim. AVAINTATES (kuten Pirkanmaan Jätehuollossa) Liikelaitoksen henkilöstö on kunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa. Henkilöstö siirtyy uuteen yhtiön vanhoina työntekijöinä. Omaisuus ja investoinnit Liikelaitosmallissa omaisuus säilyy kunnan taseessa. Liikelaitosmallissa investoinnit tehdään kunnan taseeseen ja rahoitusvastuu on kunnalla. Yhtiömalleissa omaisuus on yhtiön taseessa. Yhtiö vastaa investoinneista ja niiden rahoittamisesta.
Osakeyhtiömalliin siirtymisen vaikutus rahoituseriin Tampere menettää liikelaitosmallin 10,5 milj. euron vuosittaisen peruspääoman korvauksen sekä ylijäämän 7,5 milj. euroa (TA2015). Tampere välttyy 26,3 milj. euron (TA2015) investoinneilta ja niiden rahoitukselta, joka on 7,5 milj. euroa alijäämäinen Yhtiöittämisessä ( Vesi tai Seudullinen Vesihuoltolaitos ) Tampere saa siirtyvästä omaisuudesta (noin 90 milj. euroa v. 2010 selvityksen mukaan) arviolta yli 50 milj. euron kertakorvauksen kauppahintana ja loppuosa voidaan käyttää perustettavan yhtiön oman pääoman apporttisjoitukseen. Keskuspuhdistamo :n perustamisessa apporttimahdollisuutta ei ole, vaan Tamperekin joutuu maksamaan arviolta vajaa 20 milj. euron osakepääomasijoituksen rahana. Koko vesihuolto yhdessä Nykyinen Vesi Liikelaitos Vesi Seudullinen Vesihuoltolaitos + asiakasmaksu toiseksi edullisin +asiakkaille edullisin + apportin käyttömahdollisuus + kaupunki saa rahaa (50+ M ) + rahoitusvastuu pois kaupungilta + selkeä, läpinäkyvä asiakkaille + laajimmat synergiat + kunnat saavat rahaa (Tre 50+ M ) + apportin käyttömahdollisuus + selkeä, läpinäkyvä, tasapuolinen riskinjako + rahoitus pois kuntien taseista + ketterämpi johtaminen Liikelaitos - koko 257 M rahoitus kaupungin taseessa - toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit yksin Tampereella (voidaan osin jakaa sopimuksilla) - kehittäminen jää alueella hajanaiseksi - alueelliset synergiat ja kehittäminen jää toteutumatta - toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit jäävät kaupunkikonsernille - aluksi tamperelaisille asiakkaille hieman kalliimpi (hintojen harmonisointi) - sovittava tarkkaan yhteiset pelisäännöt investoinneille Puhdistamo + Vesi Liikelaitos Yhtiö + investoinnin riskit ja rahoitus yhtiöllä + puhdistamon osalta selkeä ja läpinäkyvä malli Jätevedenpuhdistus erotettu muusta vesihuollosta - yksi organisaatio lisää, ei synergioita - henkilöstön, tehtävien, lupien jakautuminen - kuntien laitettava Puhdistamo :n opo (30 M ) rahana - asiakkaille kallis vaihtoehto (hintojen harmonisointi)