21.4.2015 xx.xx2015 xx.xx.2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 2 2. Yleistä... 3 2.1 Henkilöstöraportoinnissa huomioitavat lait ja asetukset... 3 2.3 Henkilöstöraportin käsittely kunnassa... 4 2.4 Tietojen kokoaminen... 5 2.5 Henkilöstövoimavarojen arvioinnin viitekehys... 5 3. Henkilöstövoimavarat... 6 3.1 Henkilöstömäärä... 6 3.1.2 Henkilöstömuutokset palvelussuhteiden mukaan vuosina 2011-2014... 6 3.1.3 Henkilöstö toimialoittain vuosina 2012-2014... 7 3.1.4 Vakinainen henkilöstö työajan mukaan jaoteltuna vuosina 2011-2014... 7 3.2 Henkilötyövuodet... 7 3.3 Vuosityöajan jakautuminen... 8 3.4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne... 9 4 Henkilöstön kehittäminen... 10 4.1 Henkilöstön koulutus... 10 4.2 Yhteistoiminta... 10 4.3 Työsuojelu... 11 4.4 Työhyvinvointi... 12 5 Henkilöstön toiminta- ja aikaansaannoskyky... 13 5.1 Sairaus- ja muut poissaolot... 13 5.2 Työtapaturmat... 14 5.3 Työterveyshuolto... 14 5.4 Henkilöstön eläköityminen... 15 5.5. Henkilöstön rekrytointi / vaihtuvuus... 16 6 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 17 6.1 Työvoima- ja henkilöstökustannukset... 17 6.2 Palkkauksen rakenne keskimäärin... 17 6.3 Eläkemaksut... 18 7 Yhteenveto havainnoista ja toimista... 19 8 Liitteet... 19 8.1 Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2014... 19 8.2 Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma toimikaudelle 2015... 20 8.3 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n tiedot sairauslomista vuodelta 2014... 22 1
1. Kunnanjohtajan katsaus Henkilöstökertomus on osa henkilöstöohjelmaa ja se tukee kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kertomuksessa esitellään tapahtumat vuoden varrelta sekä henkilöstöön ja kehittämiseen liittyvät keskeiset tunnusluvut. Tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva tilanteesta ja auttaa tavoitteiden ja henkilöstöresurssien yhteensovittamista. Kertomuksessa on kiinnitettävä huomiota niin onnistumisiin kuin myös kehittämistä vaativiin osa-alueisiin. Viime vuonna henkilöstörakenteen osalta määräaikaisten työntekijöiden osuus laski merkittävästi. Taustalla oli erityisesti sivistystoimen toimialueella tapahtuneet tarvemuutokset ja niihin liittyneet ratkaisut. Työllisyyslainsäädännön muutosten myötä kuntien vastuulle on tullut lisää työllisyyden hoitoon liittyviä tehtäviä. Tämä tulee näkymään kunnan työllistämistoimenpiteiden lisääntymisenä. Vuodesta 2011 lähtien henkilöstön keski-ikä on ollut vuosittain nousussa ja myös sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi. Esimerkiksi viime vuonna varsinaisia työtapaturmia ei ole ollut lainkaan eli sairastumiseen liittyviä selittäviä tekijöitä on löydettävä toisaalta. Työssä jaksaminen ja henkilöstön hyvinvointi nousevat usein esille kiireen ja resurssien riittämättömyyden muodossa. Työterveyshuollolla ja terveystarkastuksilla on keskeinen rooli työhön liittyvien terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä. Terveystarkastukset on päätetty laittaa ajan tasalle pikaisessa aikataulussa. Koulutuksella on merkittävä rooli tehtävänhallinnan näkökulmasta. Tehtävien hoitamista edesauttavaan lisäkoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän ja lähiesimiehillä on tästä erityinen vastuu henkilöstön osaamisen yläpitämiseksi. Talousarvioon on sisällytettävä riittävät henkilöstöresurssit tehtävien hoitamisen turvaamiseksi. 2
2. Yleistä Henkilöstökertomuksen rakenne ei perustu lakeihin. Henkilöstöraportointi kytkeytyy osaksi kunnan henkilöstöstrategiaa. Taipalsaaren kunnassa henkilöstöstrategia on muutettu vuodesta 2007 alkaen henkilöstöohjelmaksi, jota tällä henkilöstökertomuksella on seurattu ja päivitetty. Henkilöstöohjelman uudistamistyö on vielä kesken. Kunnan ensimmäinen henkilöstökertomus laadittiin vuodesta 2005, jolloin liikkeelle lähdettiin henkilöstöraporttisuosituksen mukaisista ja kunnan palkkaohjelmista saatavilla tunnusluvuilla. Henkilöstökertomuksia laadittiin vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen vuosilta 2008 ja 2009 kertomukset jäivät laatimatta resurssipulan ja pitkien sairauslomien takia. Vuoden 2010 kertomus poikkesi edellisistä, koska Eksoteen siirtyneet sosiaalija terveystoimen tiedot puuttuvat. Sen lisäksi päivähoito- ja varhaiskasvatus oli siirtynyt sivistystoimen alaisuuteen. Näin henkilöstökertomus 2010 alkoi ikään kuin puhtaalta pöydältä, eikä vertailutietoja aikaisempiin vuosiin esitetty. Vuoden 2013 henkilöstökertomus on vertailukelpoinen vuoteen 2012 ja 2011. Vuoden 2014 henkilöstökertomus on tehty KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöiden antaman uuden henkilöstöraportoinnin suositusten mukaisesti, joten se ei ole suoraan vertailukelpoinen aikaisempien vuosien henkilöstökertomuksiin. Tämän henkilöstöraportin tiedot on kerätty kahdesta eri palkkajärjestelmästä, koska Taipalsaaren kunnan palkanlasku siirtyi marraskuun 2014 alusta alkaen Saimaan Talous ja Tieto Oy:n hoidettavaksi. 2.1 Henkilöstöraportoinnissa huomioitavat lait ja asetukset Tasa-arvolainsäädäntö (609/1986). Lain mukaan työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma. Kunnan suunnitelma on laadittu v. 2006. Tasaarvoselvitys on tehty vuosista 2006 2007 ja 2010 2012. Tasaarvonäkökohtien mukaan keskeiset tunnusluvut eritellään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista, huomioiden yksilönsuoja. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 612/1999 ja henkilötietolaki 523/1999. Julkisuuslain 20 :n mukaisen viranomaisen tiedontuottamisvelvollisuuden vuoksi kuntatyönantajan toimialaan kuuluu henkilöstöä koskevien tilastojen tuottaminen henkilötie-olain 15 :ssä edellytetyllä tavalla. 3
Työturvallisuuslaki (738/2002). Kunnalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma. Kunnan työsuojelun toimintaohjelma on ollut Henkilöstöohjelman liitteenä. Toimintaohjelman muodosta päättää työnantaja. Tavoitteet on huomioitava kaikkialla organisaatiossa. Henkilöstöohjelman puuttuessa työsuojelun toimintaohjelma on tämän kertomuksen liitteenä. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma voi olla osa työsuojelun toiminta-ohjelmaa. Kunnalla on erillinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on voimassa 31.12.2015 asti. Yksityisyydensuojalaki (477/2001) 2.3 Henkilöstöraportin käsittely kunnassa Henkilöstöraportin kokoaminen on työnantajan vastuulla. Tietosisällöstä, suunnittelussa, tulkinnassa ja hyödyntämisessä toimitaan yhteistyössä henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojelun ja ammattijärjestöjen kanssa. Henkilöstöraportti käsitellään YT-ryhmässä, koska henkilöstöä koskevat tunnusluvut ovat yhteistoimintamenettelyn piirissä. YT-ryhmä antaa toimintaohjeita ja tekee esityksiä esim. määrärahasta johonkin hankkeeseen. Henkilöstöraportti on käsiteltävä myös työsuojeluorganisaatiossa, mikäli työsuojelu toimii omana erillisenä yksikkönä (meillä työsuojelutoimikunta on osa YTryhmää). Henkilöstöraporttia käsitellään kunnanhallituksessa, poliittinen johto antaa ohjeita ja sitoutuu talousarviossa esimerkiksi määrärahoihin epäkohtien korjaamiseksi tai erilaisiin hankkeisiin osallistumiseen. Henkilöstöraporttia korjataan YT-ryhmän ja kunnanhallituksen ohjeiden mukaan. Henkilöstöraportti esitellään valtuustolle omana asiakirjanaan, samanaikaisesti toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kanssa. 4
2.4 Tietojen kokoaminen Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Tietojen keräämisessä noudatetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen antamaa henkilöstöraporttisuositusta. Henkilöstöraportti kattaa kuntaan työ- tai virkasuhteessa (palvelussuhteessa), pääsääntöisesti päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Tiettyjä lukuja (mm. työhistoria ja eläkkeelle siirtyminen) seurataan vain vakinaisen henkilöstön osalta. Raporttiin kerättyjen tietojen ja aikasarjojen yhteyteen liitetään myös sanallinen tulkinta tilanteesta sekä selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin kunnassa mahdollisesti ryhdytään. 2.5 Henkilöstövoimavarojen arvioinnin viitekehys Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta ja työvoimakustannuksista. Henkilöstöön kohdistuvat kehittämistoimenpiteet kuvataan kunnan omista lähtökohdista. Kehittämistyö edellyttää poliittisten päättäjien ja organisaation ylimmän johdon sitoutumista ja resurssien kohdentamista. Henkilöstön aikaansaannoskyvyssä tarkastellaan mm. mitä työhyvinvoinnin tunnusluvut kertovat henkilöstön terveydestä, työturvallisuudesta, osaamisesta, yhteisöllisyydestä ja keskinäisestä luottamuksesta, sitoutumisesta ja aloitteellisuudesta. 5
Henkilöstöjohtamisen tuloksia arvioidaan sillä, millaisia vaikutuksia henkilöstövoimavaroilla sekä henkilöstön kehittämistoimilla ja aikaansaannoskyvyllä on toimintaan ja tuloksiin, esim. asiakastyytyväisyyteen, palvelun vaikuttavuuteen ja laatuun tai talouteen. 3. Henkilöstövoimavarat 3.1 Henkilöstömäärä Vuoden 2014 lopussa Taipalsaaren kunnan palveluksessa oli 154 henkilöä vakinaisessa palvelussuhteessa ja 20 henkilöä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista viisi oli työllistettyjä työntekijöitä. Vakinaisesta henkilöstöstä lähes 80 % on naisia, myös määräaikaisesta henkilöstöstä suurin osa (85 %) on naisia. Vakinaisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes samassa verrattuna vuoteen 2013. Määräaikaisten määrä on laskenut huomattavasti ja työllistettyjen osuus määräaikaisesta henkilöstöstä on kasvanut huimasti. Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset 32 122 154 0,6 % Määräaikaiset 3 17 20-50,0 % - joista työllistettyjä 0 5 5 80,0 % Yhteensä 35 139 174-5,2 % 3.1.2 Henkilöstömuutokset palvelussuhteiden mukaan vuosina 2011-2014 Palvelussuhdelajeittain muutos vakinaisten työntekijöiden kohdalla on ollut alle viisi henkilöä koko vertailuajalla. Vuonna 2012 määräaikaisen henkilöstön määrässä tapahtui voimakas muutos ylöspäin. Vuonna 2014 määräaikaisen henkilöstön määrä laski 50 prosentilla, alle vuoden 2011 tason. Palvelussuhdemuutokset 2011 2012 2013 2014 Vakinaiset 151 155 153 154 Määräaikaiset 22 32 30 20 Yhteensä 173 187 183 174 6
3.1.3 Henkilöstö toimialoittain vuosina 2012-2014 Alla olevasta taulukosta on nähtävissä henkilöstömäärän kehitys vuodesta 2012 alkaen. Suurin henkilöstömäärän vuosittainen vaihtelu on tapahtunut sivistyspalveluissa. Vuoden 2013 henkilöstömäärän nousu konsernihallinnossa voidaan selittää organisaatiouudistuksella jolloin tukipalvelun henkilöstö siirtyi konsernihallinnon alaisuuteen. 2012 2013 2014 Konsernihallinto 11 27 31 Sivistyspalvelut 160 138 126 Tekniset palvelut 16 18 17 Yhteensä 187 183 174 3.1.4 Vakinainen henkilöstö työajan mukaan jaoteltuna vuosina 2011-2014 Kunnan vakinaisesta henkilöstön osalta palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti päätoimisia. Osa-aikaisten määrä vuonna 2014 oli 12,9 % koko henkilöstön määrästä. 2011 2012 2013 2014 Kokoaikaiset 141 143 146 134 Osa aikaiset 10 12 7 20 Yhteensä 151 155 153 154 3.2 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilötyövuoden laskentakaava: palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100). Alla olevassa taulukossa on kunnan palveluksessa olevan henkilöstön työaika henkilötyövuosiksi muutettuna. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä 32,83 127,02 159,85 7
Edellisessä taulukossa olevaa jakaumaa tarkentaen saadaan henkilötyövuodet jaettuna toimialoittain. Konsernihallinto Sivistyspalvelut Tekninen toimi Yhteensä Naiset 22,97 100,09 3,96 127,02 Miehet 4,04 15,75 13,04 32,83 Yhteensä 27,01 115,84 17,00 159,85 3.3 Vuosityöajan jakautuminen Teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa lasketaan vähentämällä kalenterivuoden päivistä lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Teoreettisesta vuosityöajasta saadaan tehty vuosityöaika vähentämällä siitä kaikki sekä palkalliset että palkattomat poissaolopäivät. Koko henkilöstön tehty vuosiaika on 77,8 % teoreettisesta vuosityöajasta. Vuosi- ja sairauslomien, koulutuksen sekä muiden poissaolojen osuus on noin viidennes vuosityöajasta eli 22,2 %. Suurin työstä poissaolon syy on vuosilomat (9,46 %) ja toiseksi suurin syy on terveysperusteiset poissaolot (5,89 %). Koko henkilöstö työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 38 654 100,0 Vähennetään työpäivinä: vuosilomat ja muut lomat 3 655 9,46 Terveysperusteiset poissaolot 2 278 5,89 perhevapaat 823 2,13 koulutus 398 1,03 muut palkalliset poissaolot 94 0,24 muut palkattomat poissaolot 1 349 3,49 = Tehty vuosityöaika 30 057 77,80 8
3.4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan Taipalsaaren kunnan palveluksessa olevan henkilöstön ikärakennetta. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 5 3,2 30 39 28 18,2 40 49 52 33,8 50 59 46 29,9 60 64 23 14,9 65 ja yli 0 0 Yhteensä 154 Keski-ikä 47,8 Edellistä taulukkoa tarkentaen saadaan kunnan ikäjakauma toimialoittain. Ikä vuosina Konsernihallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut alle 30 0 4 1 30 39 5 19 4 40 49 5 43 4 50 59 9 32 5 60 64 7 13 3 65 ja yli 0 0 0 Yhteensä 26 111 17 Kunnan henkilöstön keski-ikä on noussut maltillisesti vuosista 2010 ja 2011 jolloin keski-ikä pysyi vakiona. Nousua vuosien 2010 ja 2014 välillä keski-iässä on ollut 1,4 vuotta. Henkilöstön keski-iän muutokset ajalla 2010 2014 48 47,5 47 46,5 Henkilöstön keski ikä 47,4 47 46,4 46,4 47,8 46 45,5 2010 2011 2012 2013 2014 9
4 Henkilöstön kehittäminen 4.1 Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutusta on ryhdytty seuraamaan vuoden 2014 alusta, joten vertailutietoja ei ole saatavissa. Vuoden 2014 aikana koulutuksiin osallistui 126 henkilöä. Johtamis- ja esimieskoulutuksiin osallistui 13 henkilöä ja heidän koulutusten kesto yhteensä oli 26 päivää. Ammatillisen sekä muun osaamisen kehittämisen koulutuksiin osallistui 113 henkilöä ja heillä koulutuspäiviä oli 372 päivää. 4.2 Yhteistoiminta Yhteistoiminta hoidetaan YT-lain mukaisesti. YT-lain piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Jokaisessa kunnassa on oltava yhteistoimintaelin. YT-lain mukaan yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstö-vaikutuksia kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Kunnan YT-ryhmän toiminta-aika on 4 vuotta. YT-ryhmä kokoontui kertomusvuonna 2 kertaa ja käsitteli 19 asiaa. YT-ryhmän kokoonpano: Henkilöstön edustajat 4 + 3 henkilöä Pääluottamusmiehet, tällä hetkellä 4: Juko ry (opettajat, lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät) Kunta-alan Unioni ry, Jyty, alueellinen pääluottamusmies (toimisto, keittiö, siivous, päivähoito, tekniset henkilöstöt) Kunta-alan Unioni ry, JHL, alueellinen pääluottamusmies (päivähoito, keittiö, siivous, tekniset) Tehy ry (iltapäivä- ja lastenhoitohenkilöstö ja koulunkäyntiavustajat) Työsuojeluvaltuutetut 3: toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu 2 työntekijöitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua 10
Työnantajan edustajat 5: kunnanjohtaja hallintojohtaja työsuojelupäällikkö 2 kunnanhallituksen edustajaa 4.3 Työsuojelu Työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 8 :n mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 8 ) 11
Taipalsaarella YT-ryhmä hoitaa myös työsuojelutoimikunnan tehtävät. YTryhmän sisällä toimii jaostona vaaleilla valittu työsuojelutoimikunta työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön johdolla. Jaoksen toimintaan voivat osallistua myös työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja (Etelä- Karjalan Työkunto Oy). Työsuojelutoimikunnan toimintakausi on 1.1.2014 31.12.2017. Työsuojelupäällikkönä toimi vuonna 2014 tekninen johtaja Jukka Neuvonen. Henkilöstöä edustivat seuraavat työsuojeluvaltuutetut: työsuojeluvaltuutettu Kirsi Rehunen 1. varavaltuutettu Anna-Maria Frosblom 2. varavaltuutettu Sanna Kolhonen työsuojeluvaltuutettu Sakari Fromholtz 1. varavaltuutettu Helena Leppälä 2. varavaltuutettu Sanna Pesu työsuojeluvaltuutettu Reija Rämä 1. varavaltuutettu Risto Parkkunen 2. varavaltuutettu Panu Karhu Työsuojelun toimintaohjelma Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 9 ) Työsuojelutoimikunta on laatinut toimintasuunnitelman toimikaudelle 2015. Toimintasuunnitelma löytyy kohdasta 8.2 ja työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2014 löytyy kohdasta 8.1. 4.4 Työhyvinvointi Työhyvinvointia ja työilmapiiriä seurataan työsuojelutoimikunnan työpaikkakäynneillä ja työtyytyväisyyskyselyllä. Työsuojelutoimikunnalla on työsuojelusuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain loppuvuodesta. Työsuojelutoimikunnan 12
toimintakertomus vuodelta 2014 on liitteinä 8.1 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on liitteenä 8.2. Työtyytyväisyyskysely tehtiin koko henkilöstölle 2011 henkilöstöhallinnon toimesta sähköisenä kyselynä. Tätä ennen työtyytyväisyyskysely on tehty vuosina 2007 ja 2005 kunnan työterveyshuollon toimesta. Kysely on tarkoitus tehdä joka toinen vuosi. Kyselyä ei toteutettu vuosina 2013 ja 2014 resurssipulan takia. Sivistystoimessa kysely on tehty tarkasteluvuonna. 5 Henkilöstön toiminta- ja aikaansaannoskyky 5.1 Sairaus- ja muut poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät Lyhyet poissaolot alle 4 pv 370 4 29 pv 653 30 60 pv 167 61 90 pv 308 91 180 pv 554 Yli 180 päivää 226 Yhteensä 2 278 Alla olevasta taulukosta selviää kuinka henkilöstön terveysperusteiset poissaolot jakautuvat organisaatiossa. Terveysperustieset poissaolot 2014 vakinainen henkilöstö KONSERNIHALLINTO vakinainen henkilöstö sairaat henkilöt 1-3 pv 4-30 pv yli 30 pv sairauspvt yht. kalenteripäivät 69 131 153 353 henkilöt 26 24 SIVISTYSPALVELUT Tapaturma pvt kalenteripäivät 281 463 975 1 719 157 henkilöt 111 98 3 TEKNISET PALVELUT kalenteripäivät 20 59 127 206 henkilöt 17 11 YHTEENSÄ päivät 370 653 1 255 2 278 157 henkilöt 154 133 13
Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä 21 henkilölle ei ole kirjattu lainkaan terveysperusteisia poissaoloja. Seuraavista taulukoista käy ilmi että terveysperusteisten poissaolojen määrä on lisääntynyt vuodesta 2012 alkaen melko tasaisesti. 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Työpäivää yhteensä / vuosi 2 278 1 631 1 361 1 109 2011 2012 2013 2014 Työpäivää yhteensä / vuosi Työpäivää / hlö / vuosi 20,0 15,0 10,0 9,0 7,2 10,7 14,8 5,0 0,0 2011 2012 2013 2014 Työpäivää / hlö / vuosi 5.2 Työtapaturmat Vuonna 2014 työtapaturmia ei ole kirjattu. Vapaa-ajan tapaturmasta johtuvia poissaolopäiviä on raportoitu kolmelle henkilölle yhteensä 157 kalenteripäivää. 5.3 Työterveyshuolto Taipalsaaren kunta on ostanut työterveyshuollon palvelut Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ltä. Työterveyshuolto perustuu vuosittain päivitettävään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri on osallistunut kutsuttuna työsuojelutoimikunnan sekä sisäilmatyöryhmän kokouksiin. 14
Työterveyshuolto on toimittanut tilastot sairauspoissaoloista diagnooseittain, tilasto on liitteenä 8.3. Tilastosta ei näy sairauslomat, joista on tehty oma ilmoitus tai joista todistuksen on kirjoittanut muut taho esim. yksityinen lääkäri tai sairaala. 5.4 Henkilöstön eläköityminen Vuosina 2014 2023 Taipalsaaren kunnasta ennustetaan eläköityvän 53 henkilöä. Eläköitymisennuste perustuu Kevan laskennalliseen eläköitymisennusteeseen. 15
Raportoitavan vuoden aikana vanhuuseläkkeelle siirtyi 5 henkilöä ja heidän keski-ikänsä oli 63,5 vuotta. Osa-aikaeläkkeen aloitti vuoden 2014 aikana yksi henkilö. Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 5 63,5 Osa aikaeläkkeen aloittaneet 1 Työkyvyttömyyseläkkeelle raportoitavan vuoden aikana siirtyi yksi henkilö. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle on aikaisempina vuosina jäänyt kaksi henkilöä. Lukumäärä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 1 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Kuntoutustuelle siirtyneitä Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 5.5. Henkilöstön rekrytointi / vaihtuvuus Vuonna 2014 Taipalsaaren kunnassa on alkanut seitsemän palvelussuhdetta ja päättynyt yhdeksän. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 7 Päättyneet palvelussuhteet 9 Kunnan henkilöstön vaihtuvuus on raportoitu kertomusvuoden aikana ilmoittamalla alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Vaihtuvuusprosentit on laskettu suhteuttamalla alkaneiden sekä päättyneiden palvelussuhteiden määrä vakinaisen henkilöstön lukumäärään. Vaihtuvuus 2011 2012 2013 2014 Vakinaiset henkilöt 151 155 153 154 Alkaneet palvelussuhteet 7 4 5 7 Päättyneet palvelussuhteet 2 2 0 9 Tulovaihtuvuus % 4,6 2,6 3,2 4,5 Lähtövaihtuvuus % 1,3 1,3 0,0 5,8 16
6 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Taipalsaaren kunnassa käytössä olevat virka- ja työehtosopimukset: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES Kunnallinen teknisten henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES Vuoden 2014 aikana maksettiin palkankorotuksia seuraavasti: 1.7.2014 kaikilla sopimusaloilla 20,00 6.1 Työvoima- ja henkilöstökustannukset Taipalsaaren kunnan työvoima- ja henkilöstökustannukset vuonna 2014 2014 euroa Muutos% edelliseen vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä josta 7 725 874 0,88 1 Palkat yhteensä 5 838 009 0,50 2 Työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut 1 872 465 1,24 3 Henkilöstöinvestoinnit työterveyshuolto, netto virkistys jne 15 400 6.2 Palkkauksen rakenne keskimäärin Henkilöstön palkat rakentuvat seuraavista osa-alueista jaoteltuna sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Keskiansiot ilmoitetaan joulukuun kokonaisansiosta. Keskiansiot lasketaan vain kokoaikaisten koko kuukauden täyttä palkkaa saaneiden ansioista. 17
Palkkauksen rakenne kesimäärin (%-osuudet kokonaisansioista): KVTES Opetusala Tekniset Tehtäväkohtainen palkka 92,2 % 72,4 % 91,5 % Palveluaikaan sidotut lisät 5,9 % 15,0 % 7,1 % Henkilökohtainen lisä 1,4 % 1,4 % Muut säännöllisen työajan lisät 0,5 % 7,4 % Lisä ja ylityökorvaukset 5,2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Kokonaisansio keskimäärin /kk 2380 3686 2670 Miesten keskiansio /kk 3134 4073 2391 Naisten keskiansio /kk 2098 3415 3150 Henkilökohtaista lisää on vuonna 2014 maksettu 56 henkilölle ja palveluaikaan sidottua lisää maksettiin 140 henkilölle. Kertaluonteisia palkkioita (tulospalkkio, kertapalkkio ja rekrytointilisä) Taipalsaaren kunnalla ei ole ollut käytössä. 6.3 Eläkemaksut Eläkekustannukset syntyvät maksettavista eläkemaksuista. Varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua työnantaja maksaa, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutumistuelle. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Molempiin maksuihin työnantaja voi vaikuttaa omilla työssä jaksamisen toimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa työnantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-makuina. Kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta kaikki kunnat vastaavat yhdessä. Eläkemenoperusteisena maksuna kerättävä osuus jaetaan kaikkien kuntatyönantajien kesken vuosittain. Seurantavuoden aikana Taipalsaaren kunta on maksanut eläkemakuja seuraavasti. Maksu euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 44 594 0,76 Eläkemenoperusteinen maksu 460 571 18
7 Yhteenveto havainnoista ja toimista Määräaikaisten työntekijöiden osuus laski merkittävästi ja sivistystoimen toimialueella tapahtui muutoksia. Kuntien vastuulle on tullut lisää työllisyyden hoitoon liittyviä tehtäviä. Tämä tulee näkymään kunnan työllistämistoimenpiteiden lisääntymisenä myös tulevina vuosina ja muutokseen on varauduttava resurssien näkökulmasta. Henkilöstön keski-ikä on ollut nousussa vuodesta 2011 lähtien. Samaan aikaan sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi. Positiivista on se, että työtapaturmia ei ole esiintynyt. Työssä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Talousarvioon onkin sisällytettävä riittävät henkilöstöresurssit tehtävien hoitamisen turvaamiseksi. Työterveyshuollolla ja terveystarkastuksilla on merkittävä rooli työuupumuksen ennaltaehkäisyssä. Terveystarkastukset on tehtävä suunnitelmien mukaan ja myös henkilöiden itsensä tulee kantaa vastuuta tarkastuksissa käynneistä. Henkilöstökyselyä koko henkilöstölle ei ole tarkasteluvuonna tehty, kysely on kuitenkin tehty sivistyspalveluissa. Tärkeänä pidetään, että henkilöstökysely tehdään koko henkilöstölle syksyn 2015 aikana. Koulutuksella on keskeinen tehtävä tietojen ja taitojen ajan tasalla pitämisessä. Lisäkoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän ja lähiesimiehillä on tästä erityinen vastuu henkilöstön osaamisen yläpitämiseksi. 8 Liitteet 8.1 Työsuojelutoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2014 Taipalsaarella työsuojelutoimikunta aloitti toimintansa uudella kokoonpanolla. Tämän vuoksi koulutuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Kunta-alan työsuojelun peruskurssin kävi 3 henkilöä, Osallistavat toimintatavat työturvallisuuden kehittämisessä kurssin kävi 6 henkilöä, Riskien arviointi työpaikoilla 2 hlöä ja Yhteistyötoiminta 1 hlö. Muutoinkin kunnassa panostettiin lakisääteisiin työturvallisuuskoulutuksiin teknisessä toimessa. Työterveyshuollon toimivuus puhutti koko vuoden saatavien palveluiden vaihtelevuuden takia. Lääkärit ovat vaihtuneet ja se on aiheuttanut katkoja hoitoon pääsyssä eli henkilöstö on joutunut turvautumaan yksityisiin lääkärikäynteihin. 19
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat jatkuva sairauspoissaoloja aiheuttava tekijä. Kunnassa onkin tehty ergonomiatarkastuksia. Työasentoihin tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Työssä jaksaminen ja henkilöstön hyvinvointi nousevat jatkuvasti esille kiireen sekä resurssien vajauksen myötä. Työilmapiirikeskusteluissa on edistytty ja työoloja saatu parannettua. Sisäilma-asiat ovat olleet yksi suurimmista vuoden haasteista. Tutkinta etenee Vehkataipaleen koululla, entisen terveyskeskuksen tiloissa sekä Saimaanharjun yhtenäiskoululla. Sisäilmatyöryhmä seuraa tutkimusten tuloksia ja tiedottaa tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Koulujen hyvinvointikysely on tehty henkilökunnan lisäksi myös Kirkonkylän koulun 4-5 lk ja Saimaanharjulla 4-6 sekä 7-9 luokkien oppilaille. Teknisessä toimessa suoritettiin riskinarvioinnit varikolla, jätteenvastaanottopisteessä sekä vesi-, viemäri- ja lämpölaitoksella. Aluevirasto suoritti tarkastuksen 30.9. ja työterveyshuolto 2.10. Teknisen toimen työpaikkaselvitys valmistui joulukuussa ja sen käsittely työpaikalla jäi keväälle 2015. Selvitys toimitetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Reija Rämä, työsuojeluvaltuutettu (th) 2014 8.2 Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma toimikaudelle 2015 1. Työsuojeluohjelma - päivitetään työsuojeluohjelma vuosille 2015-2017 2. Työolot - kiinnitetään huomiota jaksamiseen työssä - tarkistetaan perehdyttämisohjeet toimipisteittäin - ajantasaistetaan toimintaohjeet häiriötilanteissa 3. Riskikartoitukset - osallistutaan mahdollisiin eri toimipisteiden riskinarviointeihin 4. Hyvinvointikyselyt ja työpaikkaselvitykset - jatketaan v. 2014 teknisessä toimessa suoritetun selvityksen tulosten käsittelyä - saatetaan johtoryhmälle tiedoksi sekä opettajien että teknisen toimen kyselytulokset - seuraavina kyselyvuoroon keväällä varhaiskasvatus ja syksyllä kunnantalo 5. Osallistavat toiminnat työpaikoilla 20
- jatketaan toimipisteissä tarpeen mukaan turvallisuuskävelyjä 6. Sisäilma-asiat - seurataan sisäilmatyöryhmän käsittelemiä sisä-ilmaongelmia 7. Työterveyshuolto - työterveyshuollon toimintasuunnitelma on voimassa 1.1.2011-31.12.2015 - seurataan sairauspoissaolotilastoja - seurataan tapaturma- ja vaaratilanteiden raportteja - kiinnitetään huomiota työterveyshuollon toimivuuteen lääkäripulan vuoksi - jatketaan terveystarkastuksia, joita käydään läpi kehityskeskustelujen yhteydessä esimiesten kanssa 8. Koulutukset - osallistutaan mahdollisuuksien mukaan esim. sisäilma- tai somekoulutukseen 9. Kokoukset - työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään 4 krt/v 10. Tiedotus, seuranta - ts-toimikunnan pöytäkirjat toimitetaan kunnanhallitukselle ja yt-ryhmälle sekä esimiesten toimesta työntekijöille - työpisteissä lisätään työsuojeluasioista tiedottamista 21