Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?



Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Terveyskeskusten tilanne. Matti Rekiaro

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp).

Hyvinvointi. Harri Jokiranta

Tilastokatsaus 11:2013

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2017

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

TIETOISKU 5/

Sairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT

TILASTOKATSAUS 1:2019

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Isokyrö Harri Jokiranta

TILASTOKATSAUS 20:2016

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Tutkimusmäärät SeKS:n radiologian vastuuyksikössä

Maatalous Lapualla 2013

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Hyvinvoinnin edistäminen laajassa yhteistyössä Taustamateriaalia. Sote-selvitys Etelä-Pohjanmaa Työryhmä 4 Matti Rekiaro

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Transkriptio:

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri Sisätautiopin dosentti Sisätautien, keuhkosairauksien ja allergologian el

Väestötietoja 1.1.2012 Kannus 5 706 Maalahti 5 618 Teuva 5 839 Kokkola 46 602 Seinäjoki 58 796 Vaasa 60 435 Lähde: Väestörekisterikeskus Väestö sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin 31.12.2010 Lähde: Tilastokeskus Yhteensä Etelä-Karjalan shp 132899 Etelä-Pohjanmaan shp 198469 Etelä-Savon shp 105952 Helsingin ja Uudenmaan shp 1528279 Itä-Savon shp 45608 Kainuun shp 78703 Kanta-Hämeen shp 174555 Keski-Pohjanmaan shp 75052 Keski-Suomen shp 273637 Kymenlaakson shp 175377 Lapin shp 118201 Länsi-Pohjan shp 65287 Pirkanmaan shp 485911 Pohjois-Karjalan shp 169778 Pohjois-Pohjanmaan shp 398335 Pohjois-Savon shp 247943 Päijät-Hämeen shp 212807 Satakunnan shp 225762 Vaasan shp 166250 Varsinais-Suomen shp 468464 Ahvenanmaa 28007 Koko maa 5375276 Manner-Suomi 5347269

Kansantauti-indeksit 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 1995 1990 94,4 96,1 96,5 94,3 91,9 127 119,3 122,9 121,9 123,7 123,3 119,9 119,8 117,9 115,6 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi Seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääke-hoitoon oikeuttavan sairausindeksin keskiarvo (koko maa on 100) (astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, verenpainetauti).

Ikävakioidut indeksit Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne, joka vaihtelee alueittain suuresti. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi esimerkiksi sairaanhoitopiirin sairastavuus, jos piiriin ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on lähtökohta jatkotutkimukselle: sen avulla saadaan tietää, miten paljon sairastavuudesta on selitettävä muilla syillä kuin ikärakenteen vaihtelulla. Terveyspuntarissa sairastavuusindeksi on vakioitu suoralla menetelmällä. Maan 0 85-vuotias väestö on jaettu viisivuotisikäryhmiin. Vanhimpaan luokkaan kuuluvat 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Ikävakioidun indeksin laskemisessa alueittaisia kuolleiden, työkyvyttömien ja erityiskorvausoikeutettujen määriä painotetaan koko maan ikärakenteen mukaisesti. Vakioväestönä on koko maan väestö, työkyvyttömyysindeksissä 16 64-vuotiaat.

Kansantauti-indeksit 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 90,9 90,8 90,5 117,3 116,9 113,3 120 114,2 122,9 1995 1990 88 85,8 112,3 111 123,4 121,8 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksit 1990-2010 (vakioimaton) Pohjalaismaakuntien keskuskaupungit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 1995 87 90,9 91,4 91,1 100,7 98 100,1 99,4 111 113,5 115,7 115 1990 87,8 98 110,3 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Lähde: Kela, Terveyspuntari Seinäjoki Vaasa Kokkola

Kansantauti-indeksit 1990-2010 (vakioitu) Pohjalaismaakuntien keskuskaupungit (koko maa = 100) 2010 90,6 108,8 113,8 2005 2000 1995 1990 92,3 92,1 90,3 86,1 104,9 107,1 107,4 106,8 116,5 120,4 123,8 122,3 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Seinäjoki Vaasa Kokkola

Kansantauti-indeksit 1990-2010 (vakioimaton) 5000-6000 asukkaan pohjalaiskunnat (koko maa = 100) 2010 2005 2000 105,4 108,9 108,5 136,8 129,6 127 126,7 128,8 122,2 1995 99,1 112,7 120 1990 90,9 114,2 110,3 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Lähde: Kela, Terveyspuntari Teuva Maalahti Kannus

Kansantauti-indeksit 1990-2010 (vakioitu) 5000-6000 asukkaan pohjalaiskunnat (koko maa = 100) 2010 86,3 106,9 127,2 2005 2000 1995 79,4 84,8 86,6 99,1 104,3 100,2 117,5 127,9 125,8 1990 72,3 99,1 113,3 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Teuva Maalahti Kannus

Kansantauti-indeksi, diabetes (103), 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 1995 88,3 89,6 92,2 88 109,6 115,7 118,1 116,3 133,7 127,9 131,8 130,1 1990 86,4 112,2 131,1 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, diabetes (103), 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 86,1 108 124,2 2005 2000 1995 81,3 85,2 86,5 117,7 114,1 120,6 117,5 120,1 119,2 1990 79,6 121,4 117,8 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, psykoosit (112), 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 88,6 97,7 99,6 102,6 116,4 124,8 2000 1995 112,1 104 117,8 107,9 134,9 133,7 1990 110,8 117 129,4 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, psykoosit (112), 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 89,9 100,4 114,3 2005 99,5 105,5 122,8 2000 1995 1990 111,5 107,6 117,4 114,2 115,7 118,4 133,1 133,8 130,2 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, syd.vajaatoim. (201), 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 93,9 165,4 172,2 2005 2000 86,8 93,7 152,3 156,1 181,9 183,9 1995 83,7 152,4 170 1990 78,7 150,3 158,9 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, syd.vajaatoim. (201), 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 83 141,3 161,6 2005 2000 1995 72,7 70,3 79,7 128,4 133,1 133,8 173,1 178,9 173,6 1990 67,3 133,8 168,5 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, nivelreuma (202), 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 1995 80,8 80,1 81,2 76,9 82,7 82,9 80,2 79,6 126,8 126,3 120,6 113,3 1990 78,1 81,2 108,4 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, nivelreuma (202), 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 1995 81,5 81 80,4 77,9 80,8 84,6 77,2 83,8 122,8 121,8 115,7 109,4 1990 74,8 86,7 104,8 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, astma (203), 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 92,9 106,1 118,3 2005 2000 1995 99,9 94,4 98,6 99,6 101,5 99,1 114,2 121,4 122,8 1990 91 99,3 103,9 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, astma (203), 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 91,9 102,7 118,3 2005 2000 1995 96,9 92,4 95,4 97,1 98,2 96,2 114,4 120,8 122,2 1990 92,3 95,8 100,9 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, verenpainetauti (205), 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 119,4 113,5 110,2 115,1 109,9 105,9 2000 103,3 105,2 114 1995 97,9 107,4 106,5 1990 99,1 103,6 109,8 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, verenpainetauti (205), 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 96,9 109,7 110,4 108,4 106,1 104,7 104,9 105,5 105,6 1995 91 100,9 110,9 1990 91,4 97,4 116,7 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, sepelvaltimotauti (206), 1990-2010 (vakioimaton) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 102,5 121,3 146,9 2005 2000 1995 113,8 104,2 109,6 98,9 100,9 93,6 149 146 144 1990 84,9 98,4 145,2 30 60 90 120 150 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Kansantauti-indeksi, sepelvaltimotauti (206), 1990-2010 (vakioitu) Sairaanhoitopiirit (koko maa = 100) 2010 93,5 106 140,4 2005 2000 1995 99,3 93,4 96,3 87,8 90,1 82,9 143,8 143,7 147,7 1990 75,8 88,6 152,5 30 50 70 90 110 130 150 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Sairastavuusindeksi Kertoo yleistilanteen kunnan sairastavuudesta (koko maan keskiarvo = 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Indeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrän.

Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Tietosisältö Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Muuttujat Indeksi (1 sairastavuusindeksi, sekä sairastavuusindeksin osaindeksit 2 kuolleisuusindeksi, 3 työkyvyttömyysindeksi sekä 4 erityiskorvausoikeusindeksi) Alue (kunta, maakunta ja muut kuntapohjaiset alueluokitukset) Aika (1990- ) Viiteajankohta Vuositietoa vuodesta 1990 alkaen. Tietolähde Kansaneläkelaitos

Sairastavuusindeksit 1990-2010 (vakioimaton) Epshp, Vshp ja Kiuru (koko maa = 100) 2010 2005 94,9 104,9 98,1 102,2 117,7 117,1 2000 97,1 100,9 113,6 1995 94,4 97,4 109,1 1990 92,4 99,1 106,2 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Sairastavuusindeksit 1990-2010 (vakioitu) Epshp, Vshp ja Kiuru (koko maa = 100) 2010 89,9 101,6 107,3 2005 90,2 99,8 108 2000 1995 86,3 88,9 105,9 100,7 102,3 100,3 1990 84,9 99,4 103,8 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Lähde: Kela, Terveyspuntari Epshp Vshp Kiuru

Sairastavuusindeksit 1990-2010 (vakioimaton) Pohjalaismaakuntien keskuskaupungit (koko maa = 100) 2010 86,7 91 100,1 2005 2000 1995 1990 94,2 90,8 97,4 95,4 89,4 97,3 92,1 88,2 94,8 88,7 87,2 94,9 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Lähde: Kela, Terveyspuntari Seinäjoki Vaasa Kokkola

Sairastavuusindeksit 1990-2010 (vakioitu) Pohjalaismaakuntien keskuskaupungit (koko maa = 100) 2010 2005 2000 1995 90,9 91,8 89,7 86,5 97,9 101,5 101 99 103,2 100,8 101 101,9 1990 85,6 97,2 105 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Lähde: Kela, Terveyspuntari Seinäjoki Vaasa Kokkola

Sairastavuusindeksit 1990-2010 (vakioimaton) 5000-6000 asukkaan pohjalaiskunnat (koko maa = 100) 2010 2005 105,3 114,9 114,8 106,8 128,1 133,1 2000 103,8 110,8 123,5 1995 100,2 99,7 115,2 1990 95,7 100 115,9 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Lähde: Kela, Terveyspuntari Teuva Maalahti Kannus

Sairastavuusindeksit 1990-2010 (vakioitu) 5000-6000 asukkaan pohjalaiskunnat (koko maa = 100) 2010 82,2 100,3 109,8 2005 2000 85,6 83,7 102,4 107 101,1 106,9 1995 75,9 97,8 104,3 1990 76,3 99,1 102,4 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Lähde: Kela, Terveyspuntari Teuva Maalahti Kannus

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, milj. euroa, 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Epshp 91,288 117,418 158,339 197,814 Vshp 82,581 105,634 138,267 176,964 Kiuru 79,398 56,528 40,142 32,609 0 50 100 150 200 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet 1064 Vshp 510 655 855 1058 Kiuru 426 536 760 Epshp 443 585 796 997 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä, milj. euroa, 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Epshp 91,394 117,714 162,979 215,257 Vshp 83,869 105,634 138,283 192,289 Kiuru 85,394 56,533 40,159 32,609 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 2010 2005 2000 1995 Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät.

Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä, milj. euroa 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Vaasa 36,703 32,45 49,65 66,43 Seinäjoki 21,97 30,639 40,726 56,703 Kokkola 19,51 24,573 36,698 56,436 0 10 20 30 40 50 60 70 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Vaasa 561 647 867 1114 Kokkola 439 556 822 1090 Seinäjoki 446 604 755 980 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, milj. euroa, 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Maalahti 2,467 3,938 4,913 6,537 Kannus 2,264 2,889 3,597 5,496 Teuva 2,903 3,818 5,398 5,003 0 2 4 6 8 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas, 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Maalahti 424 698 887 1166 Kannus 359 473 606 958 Teuva 410 577 804 911 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas, 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Kiuru 288 361 514 715 Epshp 315 385 555 661 Vshp 332 405 532 608 30 130 230 330 430 530 630 730 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon käyttökustannukset yhteensä, milj.euroa, 2007-2010 Lähde: THL, Sotkanet Epshp 56,757 56,563 54,999 51,953 Vshp 46,069 48,265 41,999 41,081 Kiuru 18,982 15,59 16,959 15,764 0 10 20 30 40 50 60 2010 2009 2008 2007 Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät.

Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas, 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Vaasa 359 437 574 727 Kokkola 240 314 459 697 Seinäjoki 219 286 420 456 30 130 230 330 430 530 630 730 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas, 2007-2010 Lähde: THL, Sotkanet Teuva 598 645 735 838 Kannus 745 695 709 642 Maalahti 632 642 669 635 30 130 230 330 430 530 630 730 830 2010 2009 2008 2007 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas, 1995-2010 Lähde: THL, Sotkanet Teuva 325 455 526 838 Kannus 357 413 588 745 Maalahti 364 449 585 632 30 130 230 330 430 530 630 730 830 2010 2005 2000 1995 Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot 2010 (euroa / as.) Indeksi; koko Suomi = 100 Epshp 92 106 Vshp 106 109 Nettomenot Tarvevakioidut menot Kiuru 107 113 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: THL 24.2.2012: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2010

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot 2010 (euroa / as.) Indeksi; koko Suomi = 100 Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Töysä Vimpeli Ähtäri 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: THL 24.2.2012: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2010 Nettomenot Tarvevakioidut menot

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot 2010 (euroa / as.) Indeksi; koko Suomi = 100 Seinäjoki 89 92 Vaasa 111 113 Nettomenot Tarvevakioidut menot Kokkola 111 110 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: THL 24.2.2012: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2010

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot 2010 (euroa / as.) Indeksi; koko Suomi = 100 Teuva 84 113 Maalahti 103 125 Nettomenot Tarvevakioidut menot 103 Kannus 93 0 20 40 60 80 100 120 140 Lähde: THL 24.2.2012: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2010

Päätelmiä Terveyden- ja vanhustenhuolto maksaa (isoin osa kuntien menoista, seuraavana opetustoimi jne.). Kustannukset eivät aina mene indeksien mukaan (vrt. esim. Teuva ja Maalahti). Kunnat maksavat todellisen väestönsä mukaan kulut; vakiointi ei auta menoissa.

Erityiskiitokset esityksen valmisteluun osallistuneille kehitysjohtaja Teemu Puolijoelle ja ylilääkäri Matti Rekiarolle!