Akavan Erityisalat Toiminnan päälinjat 2016
Sisällys Akavan Erityisalojen liittostrategian tavoitteet toimintaa ohjaamassa 2016... 3 Aloitteellinen ja tuloksellinen edunvalvonta... 4 Yhteiskunnallinen edunvalvonta... 6 Työmarkkinaedunvalvonta... 6 Yksilöedunvalvonta... 8 Ammatillinen edunvalvonta... 8 Tarkoin valitut ja osaavasti toteutetut palvelut... 8 Akavan Erityisalojen toiminta alueilla... 8 Akavan Erityisalojen koulutustoiminta... 9 Akavan Erityisalojen opiskelija- ja nuorisotoiminta... 9 Toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen... 10 Akavan Erityisalojen vakuutukset ja muut jäsenedut... 10 Yhdessä toimiminen avoimesti ja arvostavasti... 11 Yhteistoiminnan periaatteet... 11 Hallinnon kokouskäytänteet ja perehdyttäminen... 11 Akavan Erityisalojen toimiston työyhteisön ja johtamisen kehittäminen... 11 Yhtenäisyyttä tukeva kasvu... 12 Vaikuttava ja osallistava viestintä... 12 Vastuullinen talous... 13 Talousarvio... 14 Liitteet... 16 Jäsenmäärän kehitys... 16 Jäsenjakauma sektoreittain... 16 Jäsenjakauma maantieteellisesti... 17 Jäsenten ikäjakauma... 17 Jäsenyhdistykset... 18 Koulutukset 2016... 19 2
Akavan Erityisalojen liittostrategian tavoitteet toimintaa ohjaamassa 2016 Akavan Erityisalojen vuoden 2016 toiminnassa toteutetaan vuoteen 2020 ulottuvaa liittostrategiaa. Samalla on tärkeää ottaa huomioon, että toimintaympäristö muuttuu yhä nopeammin ja on selvästi haasteellisempi kuin strategian laatimisen aikoihin. Maan talous ja työttömyys eivät näytä positiivisen muutoksen merkkejä. Toimintaympäristön muutoksessa ammattiliitoille erityisen merkityksellistä on lisäksi maan hallituksen uusi toimintatapa suhteessa kolmikantaan ja palkansaajaliikkeen asemaan. Toimintakenttää muuttaa myös uusi keskusjärjestö, jonka toimihenkilöjärjestö STTK ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK tulevat todennäköisesti muodostamaan. Tämä aiheuttaa kiristyvää kilpailua jäsenistä ja lisää paineita uudistaa toimintaa. Lisäksi muutos voi tehdä palkansaajaliikkeen yhteisen tavoiteasettelun entistä haastavammaksi. Akavan Erityisaloissa on toimittava toimintaympäristön muutoksissa ennakkoluulottomasti, ennakoivasti ja esimerkillisesti. Akavan Erityisalojen liittostrategia 3
Tavoitteet ja periaatteet: Aloitteellinen ja tuloksellinen edunvalvonta Tätä tavoitetta edistävät edunvalvonnan selkeä tavoitemäärittely työmarkkinaedunvalvonnassa sekä yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa. Akavan Erityisaloissa tehtiin vuonna 2015 edunvalvonnan tavoitteista kysely liiton jäsenyhdistyksille ja edunvalvonnan asiamiehille. Kyselyssä pyydettiin arvio Akavan Erityisalojen ns. pitkä aikavälin edunvalvontatavoitteista. (Tulokset alla olevassa taulukossa.) Akavan Erityisalojen nykyisten edunvalvontatavoitteiden tärkeys 1 = erittäin tärkeä, 5 = ei lainkaan tärkeä 4
Liiton voimassa olevat tavoitteet ovat arvioinnin perusteella edelleen ajankohtaiset. Tavoitteiden tarkempaa konkretisointia pidetään kuitenkin jatkossa tarpeellisena. Vuodelle 2016 tavoitteista nostetaan kärkiteemoiksi 1) tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä ja yhteiskunnassa ja 2) uusi työ muuttuva työelämä. Näitä teemoja nostetaan eri tavoin esille vuoden 2016 aikana kaikissa toiminnoissa. Edunvalvonnan tavoitteita koskeva kysely tullaan toteuttamaan jatkossa vuosittain. Aloitteellinen ja tuloksellinen edunvalvonta edellyttää myös edunvalvonnan koordinoinnin ja ennakoinnin kehittämistä, rohkeita kannanottoja ja uusia avauksia sekä yhteistyön lisäämistä liiton neuvottelu- ja toimikuntien sekä hallituksen kesken. Akavan Erityisaloissa arvioitiin vuonna 2015 edunvalvontaorganisaation rakenne, joka arvioinnin perusteella tulee säilymään toistaiseksi ennallaan. Vuoden 2016 keväällä ja syksyllä tullaan järjestämään yhteinen koordinaatiota edistävä palaveri liiton neuvottelu- ja toimikuntien kesken. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota neuvottelu- ja toimikuntien työn laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Merkittävää on myös aktiivinen vaikuttaminen eri tahoilla ja erityisesti Akavassa sekä neuvottelujärjestöissä, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:ssä ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. Akavan Erityisalojen organisaatio 1.1.2016 5
Yhteiskunnallinen edunvalvonta Vaikutamme suoraan ja osana Akavaa siihen, miten hyvinvointiyhteiskuntaa sekä työelämää, työlainsäädäntöä ja koulutusta jäsentemme edustamilla aloilla kehitetään. Vuoden 2016 aikana tullaan kokoamaan Akavan Erityisalojen poliittisen vaikuttamisen ohjelma, johon kootaan keskeiset linjaukset ja tavoitteet yhteiskunnallisen edunvalvonnan eri osa-alueista, mm. työelämän muutostarpeista, koulutuspoliittista tavoitteista, elinkeinopolitiikasta sekä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisistä tekijöistä liiton tavoitteiden mukaisesti. Liiton vuoden 2016 kärkiteemat, 1) tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä ja yhteiskunnassa sekä 2) uusi työ muuttuva työelämä näkyvät poikkileikkaavasti poliittisen vaikuttamisen ohjelmassa. Ohjelman etenemiseksi laaditaan mahdollisimman kattava vaikuttaja-analyysi Akavan Erityisalojen tavoitteiden kannalta keskeisistä toimijoista. Akavan Erityisalojen vuonna 2015 päivitettyä koulutuspoliittista ohjelmaa käytetään liiton vaikuttamistyössä. Jäsenyhdistyksiä tuetaan alakohtaisissa koulutuspoliittisissa kysymyksissä vaikuttamisen eri keinoin. Akavayhteistyön lisäksi tärkeää on myös Arene-Unifi -yhteistyö ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorilla. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten edustamien alojen kannalta merkittäviä kysymyksiä vuonna 2016 ovat muun muassa koulutuksen rahoitus ja korkeakoulujärjestelmän mahdolliset uudet rakenteet. Näiden lisäksi ajankohtaiset asiat painottuvat hallituksen kärkihankkeiden pohjalta tuleviin mahdollisiin muutoksiin, kuten korkeakoulujen profiloitumiseen ja joustaviin siirtymiin eri alojen välillä. Akavan Erityisalat osallistuu heinäkuussa järjestettävään Suomi Areena -tapahtumaan, jossa teemoina ovat työ ja kansalaisjärjestöt. Molemmat teemat ovat tärkeitä Akavan Erityisalojen näkökulmasta. Akavan liittostrategia uusitaan ja Akavan Erityisalojen yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa nämä Akavan linjaukset ovat yhteiskunnallisen työn taustalla. Akavassa laaditaan vuoden 2016 aikana kuntavaalitavoitteet huhtikuun 2017 vaaleihin. Akavan Erityisalat on vaikuttamassa Akavan tavoitteisiin ja lisäksi työstää omat kuntavaalitavoitteensa syksyllä 2016. Muutoksen kohteena on myös mm. työttömyysturvajärjestelmä. Akavan Erityisalojen tavoitteena on ajaa ns. yhdistelmävakuutusta, jossa sosiaaliturva joustaa työntekijän statuksen muutoksissa. Akavan Erityisalojen alue- ja opiskelijatoiminnassa korostetaan liiton edunvalvontavoitteiden mukaista vaikuttamistyötä. Työmarkkinaedunvalvonta Akavan Erityisalojen eri sopimusaloille vuonna 2016 on merkittävää Työllisyys- ja kasvusopimuksen (TyKasopimus) uusi jatkokausi. TyKa-ratkaisu ja sopimuksen jatko vaikuttavat liiton yksityisen sektorin, kuntasektorin, valtion sektorin, korkeakoulusektorin (yliopistot, ammattikorkeakoulut) sekä kirkon sektorin jäseniä koskeviin työehtosopimuksiin ja alojen palkankorotuksiin sekä muihin etuihin. Akavan Erityisaloilla on myös omia työehtosopimuksia museoalalla ja viittomakielialan yrityksissä sekä yhdessä Suomen Journalistiliiton kanssa av-käännösalalla. Akavan Erityisalat asettaa neuvottelutavoitteet kaikilla sektoreilla osana Akava-, YTN- ja JUKO-työtään. 6
Akavan Erityisalat osallistuu Ylempien Toimihenkilöt YTN:ssä ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOssa tehtävään järjestövalmiustyöhön kaikilla sektoreilla. Akavan Erityisalojen toiminnassa on entistä oleellisempaa nostaa ja kehittää liiton jäsenyhdistysten ja jäsenten henkistä järjestövalmiutta. Myös liiton taloudelliseen järjestövalmiuteen kiinnitetään huomiota. Liiton kaikilla sektoreilla tärkeä tavoite on vahvistaa ja tukea luottamusmiesjärjestelmää. Uutta on luottamushenkilöiden työnohjaukseen liittyvä pilottihanke. Liitto seuraa paikallista sopimista koskevien muutosten etenemistä ja pyrkii vaikuttamaan valmistelutyöhön Akavassa ja neuvottelujärjestöissä. Muutokset otetaan huomioon henkilöstöedustajille suuntautuvassa valmennuksessa. Kaikilla sektoreilla hyödynnetään valmistuvista työmarkkinatutkimuksista saatavaa ajantasaista tietoa jäsenten työoloista, palkkauksesta ja työhyvinvoinnista. Liiton vuoden 2016 kärkiteemat 1) tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä ja yhteiskunnassa sekä 2) uusi työ muuttuva työelämä näkyvät soveltuvin osin kaikkien sektoreiden työssä. Yksityissektori Yksityissektorilla edellä mainittujen lisäksi huomiota kiinnitetään tavoitteelliseen YTN-edunvalvontaan erityisesti järjestösektorilla. Liiton sopimuksettomien jäsenten edunvalvonta, kuten mm. YTN:n kaupan ala on painopiste edelleen vuoden 2016 toiminnassa. Sopimuksettomilla aloilla jäsenellä ei ole ollenkaan työehtosopimusta tai jäsenellä ei ole akavalaista (YTN, JUKO) työehtosopimusta. Yksityissektorilla tullaan lisäämään kenttätoimintaa ja työpaikkakontakteja sekä parantamaan jäsenten palkkatietoisuutta. Inspiraatiopäivän perinne jatkuu edelleen. Kuntasektori Kuntasektorin edunvalvontaohjelman valmistelu jatkuu. Erityistä huomiota kiinnitetään kuntapalvelujen resursointiin ja palvelurakenteen muutoksiin. Keskeisiä kysymyksiä ovat resurssien leikkausten vaikutukset edustamillamme aloilla sekä sote-uudistuksen vaikutus kuntasektorilla työskentelevien jäsenten asemaan. Jäsenten edunvalvontatietoisuutta lisätään mm. palkkaus- ja luottamusmiesjärjestelmien osaamisen kehittämisellä. Työmarkkinatutkimuksen lisäksi tullaan tekemään selvitys Akavan Erityisalojen edustamien kunta-alojen tilanteesta ja maan hallitusohjelman linjausten vaikutuksista siihen. Valtiosektori Valtiosektorilla on keskeistä edelleen jatkuvien säästöjen ja rakennemuutosten vaikutukset henkilöstön ja koko valtion sektorin asemaan. Tavoitteena on entistä tietoisemmin vaikuttaa kehys- ja budjettiriihen linjauksiin sekä virastofuusioihin. Valtion henkilöstöpolitiikkakysymyksiin vaikutetaan sekä JUKO-yhteistyönä että yhdessä liiton jäsenyhdistysten kanssa. Painopisteenä ovat myös valtion asiantuntijatyön merkitys ja hallinnon hyvä arvostus. Valtiosektorin jäsentilaisuus järjestetään alkuvuodesta 2016 sekä lisäksi vuoden mittaan JUKOn luottamusmiesten kanssa kenttätilaisuuksia. Korkeakoulusektori Korkeakoulusektorilla keskitytään erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön aseman vahvistamiseen ja palkkausjärjestelmän uudistamiseen. Pyritään edelleen vahvistamaan henkilöstön edustajien asemaa ja tukemaan heitä muutoksissa. Sektorilla esillä ovat myös työajan joustot, etätyömahdollisuudet, työhyvinvointi ja jaksamisen tukeminen sekä määräaikaisten aseman selkeyttäminen. Ammatinharjoittajat ja yrittäjät Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonnassa vuonna 2016 keskeistä ovat mm. hankintalakiuudistuksen seuraaminen sekä mahdollinen kuluttajansuojalain soveltamisen ulottaminen yksinyrittäjiin. Lisäksi vuonna 2016 on ajankohtaista yhteistyökumppanuus Jyväskylän yliopiston hankkeessa, jossa tavoitteena on tuottaa johtopäätöksiä siitä, miten yrittäjyyden käsitettä eri yhteyksissä ja tarkoituksissa käytetään sekä millaisia erilaisia käytäntöjä ja toimintamuotoja on olemassa. Ammatinharjoittajille on myös tarjolla omaa koulutustoimintaa, verkottumistilaisuus ja yksilöedunvalvontaa. 7
Yksilöedunvalvonta Akavan Erityisalojen eri sopimusaloihin erikoistuneet lakimiehet tuntevat työelämän jatkuvasti muuttuvat säädökset ja käytännöt. Jäsenkunnalle annetaan tukea työelämän ja uran eri vaiheissa ja tilanteissa. Yksilöedunvalvonta on tärkeä palvelu erityisesti sille suurelle osalle Akavan Erityisalojen jäsenistöä, jolla ei ole työpaikalla tukena ja apuna henkilöstöedustajaa. On arvioitavissa, että vuonna 2016 työsuhdeneuvonnan tarve on edelleen jatkuva ja kasvava, sillä taloustilanne on yhä kireämpi ja säästöpaineet sekä työttömyyden uhka näkyvät jäsenten arjessa liiton kaikilla sektoreilla. Maan hallituksen ns. pakkolait ja säästöt johtanevat toteutuessaan yksilöedunvalvonnan yhteydenottojen kasvuun. Edunvalvonnan palvelun tavoitettavuutta ja resurssien riittävyyttä seurataan tarkasti. Lisäksi kehitetään palkkaneuvontaa. Yksilöedunvalvonnan palveluihin ja kehittämisen kohteisiin kuuluvat myös Työttömyyskassa ERKOn palvelut. Kassan hallinnossa on vahva edustus Akavan Erityisalojen aloilta. Liitto seuraa aktiivisesti jäsentensä palautetta työttömyyskassan palvelujen saatavuudesta, riittävyydestä ja laadusta. Akavan Erityisalat kehittää yhdessä ERKO-kassan hallinnon ja kassan toimihenkilöiden kanssa kassan palveluja. Ammatillinen edunvalvonta Vuonna 2015 uudistettujen yhteistoiminnan periaatteiden mukaan ammatillisen edunvalvonnan päävastuu on jäsenyhdistyksellä itsellään. Akavan Erityisalat tukee jäsenyhdistyksiään nostamalla esille ammatillisia kysymyksiä jäsenyhdistysten tarpeiden pohjalta. Akavan Erityisalojen koulutuspoliittisissa tavoitteissa nousevat esille edustamiemme ammattialojen koulutukselliset asiat. Vuona 2016 tehdään kattava selvitys, miten automatisaatio ja digitalisaatio vaikuttava Akavan Erityisalojen ammatti- ja koulutusalojen tulevaisuuteen. Selvitys on osa kärkiteemaa uusi työ muuttuva työelämä. Tarkoin valitut ja osaavasti toteutetut palvelut Tätä tavoitetta edistävät liiton tarjoamien palveluiden tuottaminen koordinoidusti ja suunnitelmallisesti sekä resurssit oikein kohdentaen. Palveluosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen on jatkuva prosessi. Tässä hyödynnetään liiton keräämää tutkimustietoa ja jäsenpalautetta. Tärkeää on myös arvioida säännöllisesti toimintaympäristöä. Akavan Erityisalojen toiminta alueilla Akavan Erityisalojen aluetoimintaa muutetaan vuonna 2016. Toiminta alueilla jatkuu ja näkyvyys sekä kontaktit suunnitellaan alueen jäsenvolyymin suuntaisesti. Erillisiä alueryhmiä ei toiminnassa ole, vaan 8
toimintaa alueilla tukee alueyhdyshenkilö. Heidän määräänsä lisätään 14-15 henkilöön mukaillen Akavan aluejakoa. Tavoite on, että Akavan Erityisalojen alueyhdyshenkilö on myös Akavan aluejohtoryhmän jäsen tai Akavan liittojen verkoston jäsen. Luonnollisesti tavoitteeseen liittyy siirtymäaika, koska sekä aluejohtoryhmissä että liittojen verkostossa toimii tällä hetkellä pääsääntöisesti muita Akavan Erityisalojen aktiivisia luottamushenkilöitä kuin alueyhdyshenkilöitä. Alueyhdyshenkilön työn tukena ja apuna toimii Akavan Erityisalojen toimiston alueasiamies, joka koordinoi aluetapahtumat ja koulutukset alueilla. Lisäksi liiton alueasiamies toimii yhdyshenkilönä Akavan aluetoiminnan suuntaan. Akavan Erityisalojen alueasiamiehen rooli tukee myös koordinointia liittokokonaisuuden sisällä: alueasiamies seuraa jäsenyhdistystenkin aluetoimintaa, jotta vähennetään esimerkiksi mahdollisia aikataulullisia päällekkäisyyksiä tapahtuma- ja koulutustarjonnassa. Aluetoiminnassa otetaan hallitusti huomioon myös Akavan aluetoiminnan mahdolliset muutokset ja niihin vaikuttaminen. Erityisen tärkeää on Akavan aluejohtoryhmien uudelleenvalinta vuoden 2016 loppupuolella. Valinnat tekee Akavan hallitus. Tavoite on saada jokaiseen 15 aluejohtoryhmään Akavan Erityisalojen edustaja. Akavan Erityisalojen koulutustoiminta Jäsenkoulutusten volyymi pyritään pitämään samalla tasolla kuin vuonna 2015. Jäsenkoulutuksia järjestetään edelleen suurimmilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Webinaarien määrää lisätään, jotta koulutuksiin saadaan enemmän osallistujia eri puolilta Suomea. Webinaareista tehdään myös tallenne, joka on jäsenistön käytettävissä verkossa jäsenkirjautumisen takana. Pohjois-Pohjanmaalla voidaan hyödyntää Akavan Erityisalojen koulutusten lisänä PPOTTY ry:n/oulun Uranosteen koulutuksia. Jäsenmaksumme PPOTTY ry:lle kattaa jäsentemme osallistumismaksun. Kouluttajina toimivat toimiston lakimiesten lisäksi myös ulkopuoliset kouluttajat. Kouluttajien kanssa pyritään volyymiin perustuviin puitesopimuksiin tavoitteena kustannustehokkuus. Akavan Erityisalojen opiskelija- ja nuorisotoiminta Liiton opiskelijatoiminnan tavoite on tukea jäsenyhdistysten jäsenrekrytointia ja parantaa opiskelijoiden edunvalvontaa sekä kehittää opiskelijoiden edunvalvontatietoisuutta. Opiskelijatoiminnassa painotus kohdentuu mahdollisimman tasapuolisesti sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorille. Vuonna 2016 parannetaan opiskelijoiden ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Akavan Erityisaloissa. Opiskelijatoimikunta aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja sen toimintaa kehitetään koko vuoden ajan. Liiton hallituksen alainen opiskelijatoimikunta valmistelee opiskelijoiden edunvalvontaa sekä kehittää toimintaa opiskelijoiden ja nuorten näkökulmasta. Toimikunta toimii monialaisen ammattiliiton opiskelijoiden äänenä. Jäsenet toimikuntaan tulevat jäsenyhdistyksistä, joilla on opiskelijajäseniä. Opiskelijatoimikunnan kautta nimetään Akavan Erityisalojen hallitukseen opiskelijaedustaja. Myös opiskelijajäsenistössä jäsenpitoon kiinnitetään erityistä huomiota mm. keskusjärjestöhankkeen takia. Tätä taustaa vasten tarkastellaan tavoitteiden sisältöä ja nuorten jäsenten jäsenetuja, kehitetään viestintää, tuotetaan uutta ja kehitetään olemassa olevaa materiaalia. 9
Toimintaa laajennetaan opiskelijoista yleisesti nuoriin jäseniin ja otetaan huomioon entistä paremmin myös vastavalmistuneet ja uransa alussa olevat jäsenet. Esimerkiksi ennen vain opiskelijoille suunnatut koulutukset suunnataan myös vastavalmistuneille Toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen Toiminnanohjausjärjestelmällä tarkoitetaan jäsen- ja jäsenmaksurekisteriä, sähköistä asiointia, raportointia ja tilastointia, tapahtumahallintoa ja näihin liittyviä työkaluja ja toimintaympäristön kokonaisuutta (mahdollisia mm. jäsenviestit, jäsensivusto). Vuonna 2015 toteutettiin vaatimusmäärittelyprojekti Akavan Erityisalojen toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisen pohjaksi. Laajassa määrittelyprojektissa kartoitettiin eri sidosryhmien tarpeita sekä käytiin läpi kaikki toiminnot ja palvelut toiminnanohjauksen näkökulmasta. Järjestelmät uudistetaan niin, että niistä saadaan mahdollisimman toimiva ja ajanmukainen perusta edunvalvontatyölle ja jäsenpalveluille. Uuden järjestelmän tavoitteet: Manuaalisen työn vähentäminen prosesseja/toimintoja automatisoimalla vähintään 50 prosenttia nykytilasta Ylläpitokustannustason pysyminen vähintään nykyisellä tasolla Intran ja extranetin käytettävyyden parantaminen kirjautumisten lisääntyminen Raportoinnin automatisoituminen ja tehostuminen Toiminnanohjausjärjestelmä eri osa-alueineen on helppokäyttöinen ja hyödyllinen kaikille sen käyttäjille ja sidosryhmille Toiminnanohjausjärjestelmä on teknisesti luotettava ja sen käytettävyysaste on mahdollisimman korkea Projektin lopputuloksena kaikki vaatimusmäärittelyssä todetut tärkeät toiminnallisuudet on toteutettu tarkoituksenmukaisesti Nykyisten resurssien osaamisen ja asiantuntijuuden laajempi hyödyntäminen uudistuvissa prosesseissa Toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen aloitetaan heti alkuvuodesta 2016. Projektin aikataulutavoitteena on, että vuoden 2017 jäsenmaksuviitteet saadaan jo uudesta järjestelmästä. Akavan Erityisalojen vakuutukset ja muut jäsenedut Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenille matkustaja- ja tapaturmavakuutuksen vakuutusyhtiö Turvan kautta. Vastuu- ja oikeusturvavakuutus on Vakuutusyhtiö If:ssä. Tämän vakuutuksen voivat saada vain ammattiliiton jäsenet. Muut liiton tarjoamat jäsenedut (ns. ostoedut) säilyvät ennallaan. Jäsenetuja voidaan tilanteen mukaan lisätä vuoden aikana. Näistä uusista eduista viestitään tehostetusti jäsenkunnalle. 10
Yhdessä toimiminen avoimesti ja arvostavasti Tätä tavoitetta Akavan Erityisaloissa edistetään monin tavoin: yhteistoiminnan periaatteista sopimalla ja niihin sitoutumalla sekä arvojen toiminnallistamisen ja jalkauttamisen kautta. Yhteisen suunnittelun ja suunnitelmallisuuden sekä perehdyttämisen lisääminen ja yhdessä tekeminen vahvistavat luottamusta. Tätä edistää myös avoin ja osallistava viestintä, hyvä keskustelukulttuuri ja läpinäkyvät toimintatavat Akavan Erityisaloissa. Yhteistoiminnan periaatteet Akavan Erityisalojen tärkeä asiakirja Yhteistoiminnan periaatteet uudistettiin vuonna 2015. Asiakirjaan kirjatut periaatteet muuttuvat käytännön toiminnaksi, kun ne ovat työn ja tekemisen pohjalla sekä Akavan Erityisaloissa että jäsenyhdistyksissä. Hallinnon kokouskäytänteet ja perehdyttäminen Akavan Erityisalojen luottamushallintokausi on 2015 2016. Hallinnon kokouskäytänteet uudistettiin ja tältä pohjalta tehtiin myös hallituksen jäsenten allekirjoittama kirjallinen sopimus vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että kokouskäytänteitä mallinnetaan myös Akavan Erityisalojen muun luottamushallinnon toiminnassa. Luottamushenkilöiden perehdyttämiseen kiinnitetään huomiota ja luottamushallintokauden jatkuessa erityisesti uusia yhteisön tulevia luottamushenkilöitä perehdytetään. Akavan Erityisalojen toimiston työyhteisön ja johtamisen kehittäminen Yhteistoimintaneuvottelukunta, jossa on johdon ja henkilöstön edustus, jatkaa työtään. Työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työkykyyn kiinnitetään monin tavoin huomiota huolehtimalla mm. hyvistä työterveyspalveluista ja perehdytyksestä. Työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään myös henkilöstökoulutuksissa. Liiton operatiivisen johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä kehitetään koulutuksen kautta. Akavan Erityisalojen liittostrategiaa ja arvoja käsitellään säännöllisesti henkilöstön kanssa tavoitteena toiminnallistaa ne osaksi omaa työtä ja toimenkuvaa. 11
Yhtenäisyyttä tukeva kasvu Akavan Erityisalojen jäsenmäärän kasvulle on edelleen positiiviset näkymät lähivuosina. Kasvua tulee sekä jäsenyhdistysten jäsenmäärän kasvun että mahdollisten uusien jäsenyhdistysten liittymisen kautta. Jäsenkasvun tärkeä pohja on myös jäsenpidon huomioiminen ja vahvistaminen kaikin tavoin. Jäsenhankinnan ja jäsenpidon tueksi toteutetaan vuonna 2016 mm. jäsenhankintakampanjointia (ks. kohta Vaikuttava ja osallistava viestintä). Yhtenäisyyttä tukeva kasvu liiton nykyisten jäsenyhdistysten osalta tarkoittaa, etteivät ne kilpaile toistensa kanssa jäsenistä. Aiemmin mainitussa yhteistoiminnan periaatteiden uusitussa asiakirjassa otetaan kantaa Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäsenhankinnan pelisääntöihin. Vuosien 2015 2016 aikana täsmennetään Akavan Erityisalojen kasvusuunnitelmaa. Siinä arvioidaan Akavan Erityisalojen kasvupotentiaalia uusien jäsenyhdistysten sekä mahdollisten uusien ammattialojen kautta ja edunvalvonnan ns. klusteriajattelun näkökulmasta. Vaikuttava ja osallistava viestintä Akavan Erityisalojen liittostrategian neljää tavoitetta edistetään osallistuvan ja vaikuttavan viestinnän kautta. Jäseniämme koskettavat työelämämuutokset, sopimusneuvottelukierros ja järjestövalmiuden kohottaminen, järjestökentän muotoutuminen ja lähestyvät kuntavaalit leimaavat liiton viestintää ja markkinointia vuonna 2016. Lisäksi nostamme esille liiton omia, tasa-arvoon ja muuttuvaan työelämään liittyviä kärkiteemoja. Akavan Erityisalojen jäsenviestinnän volyymi ja kanavat pysyvät tiukentuvasta taloudesta huolimatta samalla tasolla kuin vuonna 2015. Kanavista tärkeimmät ovat verkkosivut, kohdennetut uutiskirjeet, sosiaalinen media sekä neljä kertaa vuodessa perinteisesti ja verkkolehtenä ilmestyvä Yhteenveto-lehti. Liiton taloudellista edunvalvontaa painottava jäsenviestintä täydentää viestintästrategiassa sovitun mukaisesti jäsenyhdistysten omaa, ammatillista jäsenviestintää. Painopistettä siirretään edelleen verkkoon ja erityisesti sosiaalisen median käyttöä tehostetaan. Tavoitteena on saada liiton asiantuntijoiden osaaminen entistä laajemmin näkyviin viestinnässä. Kirjautumisen takana olevan jäsensivuston rooli arvioidaan uudelleen toiminnanohjausjärjestelmää koskevan uudistuksen yhteydessä. Akavan Erityisalojen liittoyhteisön sisäistä viestintää luottamushenkilöille, jäsenyhdistyksille ja henkilöstöedustajille hoidetaan mm. sisäisen uutiskirjeen välityksellä. Viestintää tuotetaan tarkoituksenmukaisesti ja monikanavaisesti myös Akavan, YTN:n ja JUKOn viestintää hyödyntäen ja siihen aktiivisesti osallistuen. Yhteenveto-lehdelle perustetaan verkossa työskentelevä toimitusneuvosto ja selvitetään mahdollisuudet ulkoistaa toimitustyötä. Syksyn 2016 jäsenkiertue hyödynnetään viestinnällisesti, samoin jäsenille ja sidosryhmille suunnatut tapahtumat, mm. SuomiAreena. 12
Media- ja vaikuttajaviestintä korostuu. Lisätään jäsenyhdistysten kanssa yhdessä toteutettavaa vaikuttamistyötä. Akavan Erityisalojen ilmeuudistusta jatketaan. Liitolle tuotetaan mm. uusi esittelyvideo ja opasmateriaaleja uudistetaan. Markkinoinnissa painopiste on jäsenhankinnassa ja tunnettuuden kasvattamisessa: MGMjäsensuositteluohjelma jatkuu ja omaan, pääasiassa verkkomainontaa hyödyntävään kampanjointiin panostetaan. Vastuullinen talous Akavan Erityisalojen liittostrategian neljän tavoitteen toteutumista tukee ja edistää vastuullisen talouden periaate. Vuonna 2016 Akavan Erityisalojen talous on vahva ja vakaa, mutta talouden raamit ovat edelleen tiukentuneet, mikä johtuu ennen kaikkea työttömyysmenojen merkittävästä noususta. Liiton toimintamenot ja hankinnat tehdään kustannustietoisesti talousarvio tarkasti huomioon ottaen. Vastuullisen talouden periaatteen mukaisesti liiton toiminta ja tarvittavat hankinnat toteutetaan kustannustietoisesti. Tavoitteena on, että jäsenpalvelun laatu ja vaikuttavuus varmistetaan talouden kiristymisestä huolimatta. Akavan Erityisalojen varallisuus sijoitetaan hallituksessa hyväksytyn sijoitussuunnitelman mukaan vähäriskisesti ja hajautetusti eri toimijoiden ja sijoitusinstrumenttien kesken. Sijoitustoiminta on pitkäjänteistä ja sitä toteutetaan eettisesti UN PRI -hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Akavan Erityisalojen taloudesta raportoidaan liiton hallinnolle ja toimiston henkilökunnalle säännöllisesti ja avoimesti. 13
Talousarvio Talousarvio Talousarvio Toteutunut Talousarvio 1.1.2016 1.1.2015 1.1.2014 1.1.2014 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2014 1 EDUNVALVONTA euroa euroa euroa 101 Kuntasektorin edunvalvonta -194 000-198 200-177 109,51-202 100 102 Valtiosektorin edunvalvonta -146 800-145 400-174 065,45-178 200 103 Yksityissektorin edunvalvonta -372 100-358 700-331 757,63-379 400 Ammatinharj. ja yrittäjien 107 edunvalvonta -30 700-30 700-18 807,60-32 200 108 Mentorointi 0 0 0,00 0 104 Kirkkosektorin edunvalvonta -11 000-11 400-8 003,54-10 900 109 Korkeakoulusektorin edunvalvonta -46 000-42 800-37 518,58-44 000 105 Yhteiskunnallinen edunvalvonta -98 900-97 900-60 445,09-108 000 106 Ammatillinen edunvalvonta -17 500-18 000-11 838,90-16 800 120 Koulutus -150 600-140 000-173 461,30-160 600 199 Muu edunvalvonta -178 500-174 500-130 603,00-153 600 Edunvalvonta yhteensä -1 246 100-1 217 600-1 123 610,60-1 285 800 2 JÄRJESTÖTYÖ 210 Organisaation kehittäminen -19 500-32 500-32 142,59-46 500 215 Jäsenhankinta / markkinointi -115 000-108 000-159 443,07-183 000 220 Vaalivaliokunta -1 700 0-2 601,59-2 200 226 Järjestölliset toimenpiteet -4 000-5 000 2 860,00-15 000 227 Järjestövalmiuden kehittäminen -1 000-1 000 0,00-2 000 240 Aluetoiminta -121 800-156 700-131 144,34-189 900 250 Opiskelijatoiminta ja tmk. -83 100-98 600-38 822,11-98 900 282 Muut järjestötilaisuudet -15 000-15 000 0,00-25 000 290 Jäsenedut -376 000-359 000-357 674,22-367 500 299 Muu järjestötyö ja tmk. -136 700-136 700-122 819,53-135 200 Järjestötyö yhteensä -873 800-912 500-841 787,45-1 065 200 3 VIESTINTÄ 302 Jäsentiedotteet -2 500-4 000-6 713,13-21 000 304 Yhteenveto-lehti -146 200-143 400-148 056,25-153 200 307 Viestinnän erityisprojektit -10 000-10 000-46 291,92-45 000 308 Internet ja intranet -7 000-7 000-9 331,16-5 000 312 Työsuhdeoppaat -16 000-8 000-4 578,08-15 000 314 Esitteet -16 000-15 000-23 131,27-25 000 319 Muut julkaisut -5 000-5 000 0,00-8 000 390 Viestinnän kehittäminen -15 000-10 000-14 269,19-10 000 395 Mediasuhteet -4 000-5 000-7 423,00-5 000 399 Muu viestintä -199 200-250 800-200 795,52-193 900 Viestintä yhteensä -420 900-458 200-460 589,52-481 100 14
4 MUU TOIMINTA 401 Kansainväliset suhteet -9 500-9 900-6 519,82-10 700 411 Ulkoiset suhteet -4 000-6 000-4 514,09-8 000 431 Jäsenmaksut -585 300-580 400-571 732,84-576 500 441 Tutkimus -51 800-43 400-27 253,36-68 300 Muu toiminta yhteensä -650 600-639 700-610 020,11-663 500 5 LUOTTAMUSHALLINTO 500 Liittokokoukset -29 000-31 500-29 247,19-34 500 510 Hallitus ja työvaliokunta -88 800-90 800-81 719,60-91 300 599 Muu luottamushallinto -46 600-47 600-28 428,24-31 800 Luottamushallinto yhteensä -164 400-169 900-139 395,03-157 600 6 TOIMISTO 600 Hallinto -78 500-96 400-94 654,14-108 700 610 Henkilöstö -444 700-488 800-462 647,25-495 500 620 Toimitilat -112 100-106 100-108 236,42-112 500 630 Tietoliikenne -127 200-107 700-113 841,86-123 100 690 Poistot -43 000-47 000-58 684,46-59 000 Toimisto yhteensä -805 500-846 000-838 064,13-898 800 Varsinainen toiminta yhteensä -4 161 300-4 243 900-4 013 466,84-4 552 000 7 VARAINHANKINTA 700 Jäsenmaksutuotot 3 852 000 3 982 000 4 160 493,40 4 540 000 705 Jäsenmaksukulut -177 500-167 300-148 207,39-148 200 710 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 195 800 142 200 1 549 868,36 160 200 Varainhankinta yhteensä 3 870 300 3 956 900 5 562 154,37 4 552 000 TILIKAUDEN TULOS -291 000-287 000 1 548 687,53 0 15
Liitteet Jäsenmäärän kehitys 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Jäsenjakauma sektoreittain 46% 5% 3% 2% 14% 29% 1% Ammatinharjoittaja AVAINTES (ent. PTY) Kunta Seurakunta Valtio Yksityinen Yliopisto 16
Jäsenjakauma maantieteellisesti 14 000 12 000 12 281 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 95 426 463 539 628 261 190 1 746 472 2 655 1 762 828 609 679 863 586 594 2 636 Jäsenten ikäjakauma 8% 21% 20% Alle 30 30-49 50-59 Yli 60 v. 51% 17
Jäsenyhdistykset Aito HSO Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT Arkistoalan ammattiyhdistys Hallintonotaarit Kihlakunnanulosottomiehet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat Kumula Käännösalan asiantuntijat KAJ Merenkulkuopistojen opettajainyhdistys Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt Pelastushallinnon Virkamiehet SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Geronomiliitto Suomen Restonomit SURE Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Toimintaterapeuttiliitto Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt Suomen Verotarkastajat SVT Suomen Viittomakielen Tulkit Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 18
Koulutukset 2016 Ajankohta Paikkakunta KEVÄT Kouluttajan ABC 12.1. Helsinki Viekö projekti sinua vai sinä projektia 14.1. Helsinki LinkedIn-webinaari 20.1. valtakunnallinen Tee hyvä työsopimus -webinaari 25.1. valtakunnallinen Ammatinharjoittajien verotus ja taloushallinnon ABC 29.1. Helsinki Mindfulness työssä 11.2. Oulu Työssä jaksaminen 18.2. Helsinki Vaikuttava läsnäolo sosiaalisessa mediassa -webinaari 8.3. valtakunnallinen Ammatillisen maineen rakentaminen 10.3. Helsinki Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä? kaikille avoin 15.3. Oulu Työvuosia takana +20 17.3. Rovaniemi Työvuosia takana +20 31.3. Joensuu Tiimityötaidot asiantuntijatyössä 7.4. Lahti Työpaikan ristiriidat 7.4. Kajaani Oman osaamisen myyminen 8.4. Tampere Erotu eduksesi työnhaussa 12.4. Turku Miten neuvottelen palkkani -webinaari 14.4. valtakunnallinen Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä? Specia+Viesti 19.4. Helsinki Iloa ja varmuutta esiintymiseen 19.4. Tampere Palkka ja taloudellinen hyvinvointi 26.4. Helsinki Tiimityötaidot asiantuntijatyössä 17.5. Kokkola SYKSY LinkedIn-webinaari 7.9. valtakunnallinen Erotu eduksesi työnhaussa -webinaari 13.9. valtakunnallinen Iloa ja varmuutta esiintymiseen 14.9. Jyväskylä Mindfulness työssä 22.9. Helsinki Ajankohtaista työajoista ja ylikuormituksesta 26.9. Helsinki Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä? KAJ 27.9. Tampere Palkka ja taloudellinen hyvinvointi 28.9. Oulu Työpaikan ristiriidat 6.10. Pori Julkiset hankinnat ja palvelusetelijärjestelmä 7.10. Helsinki Johda itseäsi työpaikan muutostuulissa 10.10. Helsinki Johda itseäsi työpaikan muutostuulissa 1.11. Joensuu Vaikuttava läsnäolo sosiaalisessa mediassa -webinaari 10.11. valtakunnallinen Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä? TAKU+Mal 15.11. Helsinki Viekö projekti sinua vai sinä projektia 15.11. Kuopio Työssä jaksaminen 17.11. Turku Ammatillisen maineen rakentaminen 22.11. Jyväskylä Kouluttajan ABC 24.11. Tampere Epäasiallinen kohtelu työpaikalla 28.11. Helsinki 19