VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

Samankaltaiset tiedostot
VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Henkilösuojainten valinta

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Kotoa leikkaukseen Ihon puhdistus ja desinfektio ennen leikkausta

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Infektioiden torjunta laitoshuollossa

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Hoitoympäristön puhdistaminen Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen, Tays

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Hygienia kotihoidossa

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

POTILAAN HYGIENIAOPAS

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

HYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Transkriptio:

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta toiseen potilaaseen. Tavanomaisten varotoimien (mm. käsien desinfektio, oikeat työskentelytavat aseptisen työjärjestyksen mukaisesti) noudattaminen kaikkien potilaiden kohdalla on välttämätöntä. Sen lisäksi käytetään eri eristys- ja varotoimiluokissa (ilmaeristys, pisara- ja kosketusvarotoimet) ko. luokan edellyttämiä suojaimia, jotka ovat potilas- ja toimenpidekohtaisia. Infektioiden ehkäisemiseksi tavanomainen leikkauskäytäntö mm. aseptinen työskentely, puhdistus ja sterilointi ovat usein riittävät. Potilaista kuka tahansa saattaa olla veriteitse tarttuvan taudin kantaja. Kaikkea verta, verisiä eritteitä ja kudoksia on pidettävä mahdollisesti tartunnanvaarallisina. Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina. Veren välityksellä tarttuvaa virusta kantavan potilaan hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia. Työntekijöillä tulee olla terve, ehjä iho sekä suoja b-hepatiittia vastaan. Eritetahradesinfektion toteuttaminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Veri- ja eritetahrat tulee poistaa tahran ilmaantumisen jälkeen. Eritetahradesinfektioon käytetään soveltuvaa desinfektioainetta (esimerkiksi klooriliuos 500 ppm, kun eritteet ensin imeytetään, suorapyyhinnässä käytetään klooriliuos 5000 ppm). Terävät ja viiltävät jätteet laitetaan suoraan särmäisjäteastiaan. Eritteillä kontaminoitunut särmäisjäteastia vaihdetaan uuteen. Eristystilanteissa välisiivouksen yhteydessä särmäjäteastia pyyhitään tai tarvittaessa vaihdetaan uuteen. Leikkauksen aikana leikkaussalin ovet tulee pitää kiinni ja yhteydenotot hoidetaan puhelimitse. Leikkaussalissa tulee olla leikkauksen aikana vain tarpeellinen määrä henkilökuntaa ja salin liikenne tulee rajoittaa minimiin. Leikkaussaleissa vallitsee muihin tiloihin nähden ylipaine. Ilmaeristys- ja infektioleikkauksissa käytetään alipaineistusta. Ohje 29.3.2018

Kosketusvarotoimileikkauksissa on myös käytössä alipaineistus, paitsi jos toimenpide kestää yli 2h tai kyseessä on vierasesinekirugia. Suositeltavaa on käyttää salia, jossa on sulkutila. Eristysleikkauksissa salin oveen laitetaan esim. eristysleikkaus-kyltti (ks. Taulukko 1). Eristysleikkauksissa käytetään ulkopassaria, jos mahdollista. Eristysleikkauksissa vain sellainen saliin jäävä laitteisto roiskesuojataan, joka ei kestä desinfektioaineita. Leikkaussalissa ja heräämössä tulisi aina, ei vain eristystilanteissa, olla niin vähän välineitä ja tarvikkeita, että aseptinen ja joustava työskentely sujuu ongelmitta. Välineet ja tarvikkeet säilytetään ovellisissa kaapeissa tai laatikostoissa. Ylimääräiset välineet ja tarvikkeet keräävät pölyä, joissa taudinaiheuttajat viihtyvät hyvin. Taulukko 1. Leikkaussalien ilmastoinnin ohjeellisia suunnitteluarvoja. Tila Leikkussalit (korkea hygienia) IV-kerroin, n/h Tuloilman suodatu (hieno/hepa) Painesuhde ISO - 17 5 + 8 +12 ylip. 15 Pa 5 Yleisleikkaussali 17 5 + 8 +10 ylip. 10-15 Pa 7 Infektioleikkaus 17 5 + 8 + 10 alip 0-10 Pa 7 Lähde: High-tech sairaala - Korkean hygienian hallinta sairaaloissa. Tutkimushanke high-tech konseptien benchmerkkaamisesta sairaaloissa. luokka 2

VAROTOIMI-/ ERISTYSLUOKKA TAVANOMAISET VAROTOIMET (sisältää verivarotoimet) KOSKETUSVAROTOIMET PISARAVAROTOIMET ILMAERISTYS HUOM! Henkilön, joka ei ole sairastanut vesi- tai tuhkarokkoa tai saanut rokotetta, ei tule osallistua ko. tauti sairastavan toimenpiteeseen. TILANTEET, JOISSA OHJETTA NOUDATETAAN Käytetään kaikkien potilaiden kohdalla. Toimivat perustana eri eristysluokissa käytettäville lisävarotoimille. Moniresistentin mikrobin kantaja (mm. MRSA, VRE, ESBL ) Suora sairaalasiirto ulkomailta Jatkuva altisteinen (MRSA, VRE) Ripulitaudit (mm. noro, clostridium difficile) Täi, syyhy Useat hengitystieinfektiot (mm. kausi-influenssa, RSV) Märkäiset ihoinfektiot Haemophilus influenzae: pneumonia, sepsis tai epiglottiitti Meningokokkimeningiitti, pneumonia tai sepsis Difteria Hinkuyskä Streptokokki A faryngiitti, pneumonia tai tulirokko pikkulapsilla Influenssa (myös kosketus) Sikotauti Vihurirokko Vesirokko (myös kosketus- ja pisara) Tuhkarokko (myös kosketus- ja pisara) Yleistynyt vyöruusu (myös kosketus) Tartuntavaarallinen tuberkuloosi: - Keuhko-TBC jos tehokasta lääkitystä alle 2 vkoa - muun elimen TB (ekstrapulmonaalinen TB), jos toimenpiteen yhteydessä muodostuu aerosolia PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI Kosketuksen välityksellä käsien, pintojen, tasojen ja hoitovälineiden kautta siirtyvät mikrobit. Kädet ovat merkittävin tartunnan levittäjä. Suuret pisarat (> 5 m), jotka eivät leijaile pitkään, vaan putoavat nopeasti alas. Eivät yleensä leijaile metriä kauemmas syntypaikastaan. Pienet partikkelit ilmassa. Partikkelit leviävät ilmaan erityisesti potilaan yskiessä, aivastaessa tai aerosolia muodostavien toimenpiteiden yhteydessä. Ohje 29.3.2018

Eristyspotilas viedään suoraan saliin. Sänky säilytetään käytävällä. POTILAS- KULJETUS Kuljettaja desinfioi kätensä kuljetuksen jälkeen. Pisaravarotoimi ja ilmaeristys; potilaalla kirurginen suu-nenäsuojus kuljetuksen ajan. HUOM! Tartuntavaarallinen keuhkotuberkuloosi -potilas noudattaa yskimishygieniaa. LEIKKAUSRYHMÄ Aseptisen vaatimuksen mukainen suojaus: steriili leikkaustakki, steriilit leikkauskäsineet, hiussuoja ja kirurginen suunenäsuojain. Kun vaaraa roiskeista käytetään edellä mainittujen suojainten lisäksi joko silmäsuojainta tai visiirimaskia. TBC:ssa FFP3-tason, peitetyllä venttiilillä oleva hengityksensuojain (esim. hengityssuojain peitetty venttiili 1883+). Vahvistettu leikkaustakki (kosteussuojalaminoitu) toimenpiteissä, joissa työpisteasun kastuminen todennäköistä. Kaksoiskäsineiden käyttö kaikissa toimenpiteissä on suositeltavaa. Vierasesinekirurgiassa ja leikkauksissa, joissa käsineiden rikkoutumisvaara on suurentunut, käytettään kaksoiskäsineitä tai indikaattorikäsineitä, jotka ilmaisevat reiän syntymisen. Leikkauskäsineet vaihdetaan viimeistään kahden (2) tunnin välein tai heti kun huomataan niiden rikkoutuminen. Leikkauskäsineiden vaihtoa suositellaan myös, kun asennetaan implantti, kuten tekonivel, verisuoniproteesi, aivo- ja selkäydinnesteshuntti, rinta- tai muu implantti sekä, kun käsitelty/tutkittu kasvainpreparaattia. Leikkauskäsineet vaihdetaan myös, kun infektoituneen/ kontaminoituneen leikkausalueen käsittely lopetetaan. Kypärämallinen hiussuoja suositeltava esim. vierasesinekirurgiassa. Suositellaan konepestäviä työjalkineita. ANESTESIA- RYHMÄ JA VALVOVA HOITAJA Tavanomaiset varotoimet: Työpisteasu ja hiussuoja. Kirurginen suu-nenäsuojain vierasesinekirurgiassa ja vastustuskyvyltään alentuneiden potilaiden leikkauksissa. Kosketusvarotoimet: Työpisteasu ja hiussuoja sekä suojatakki lähihoidossa. Potilasta koskettaessa toimenpidekohtaiset suojakäsineet. Lisäksi hengitystieoireisen MRSA kantajan kohdalla kirurginen suu-nenäsuojus. 4

ANESTESIA- RYHMÄ JA VALVOVA HOITAJA PREOPERA- TIIVINEN IHON- DESINFEKTIO Pisaravarotoimet: Työpisteasu, hiussuoja ja kirurginen suu-nenäsuojain. Ilmaeristys: Työpisteasu, hiussuoja ja kirurginen suu-nenäsuojain. Tartuntavaarallisessa keuhkotuberkuloosissa FFP3- tason, peitetyllä venttiilillä oleva hengityssuojain (esim. hengityssuojain peitetty venttiili 1883+). Kädet desinfioidaan ennen desinfektiossa tarvittavien välineiden keräämistä. Kaikki desinfektiossa tarvittavat kertakäyttövälineet (mm.pesutaitokset/-sykeröt, kaarimalja /liuoskuppi) ja desinfektioaine (Dermades-liuos, 70 % alkoholisetrimoni) kerätään erilliselle pöytätasolle. Pöytätason pinta pyyhintään vähintään 70 % alkoholilla. Ihon preoperatiivinen desinfektio suoritetaan joko tehdaspuhtain tai steriilein välinein. Kädet desinfioidaan ennen suojakäsineiden pukemista. Preoperatiivisessa desinfektiossa edetään puhtaasta likaiseen ja huomioidaan desinfektioaineen valumissuunta. Ihon annetaan kuivua ennen peittelyliinojen laittoa. HUOM! Infektoitunut leikkausalue pestään ensin klooriheksidiinivesi- tai Nacl-liuoksella. Pesulappu jätetään suojaksi. Sitten puetaan uudet suojakäsineet, jonka jälkeen infektoituneen alueen ympäristö pestään Dermades - liuoksella (70 % alkoholisetrimoni) huomioiden desinfektioaineen valumissuunta. ANESTESIA- VÄLINEET INSTRUMENTIT Anestesiakoneessa on potilaskohtainen bakteerisuodatin. Eristyspotilaan jälkeen hengityskoneen letkut vaihdetaan toimenpiteen jälkeen tai käytetään kertakäyttöisiä letkuja. Muu välineistö ks. kohta instrumentit Valitaan turvamekanismilla varustettuja välineitä, jos niitä on saatavilla. Huomioidaan terävien, pistävien ja viiltävien välineiden oikeanlainen käsittely. HUOM! Terävät välineet ojennetaan tason kautta, ei kädestä käteen. HUOM! Oikea instrumentointitekniikka. Leikkauksen alussa otetaan esiin vain välttämättömät instrumentit. Infektoituneen leikkausalueen leikkauksissa, lisävälineiden nostoon käytetään erityistä nosto-instrumenttia korista nostettaessa. Kun infektoituneen/kontaminoituneen alueen käsittely lopetetaan, likaiset välineet poistetaan leikkausalueelta ja 5

vaihdetaan instrumentit. Myös leikkauskäsineet vaihdetaan infektoituneen alueen käsittelyn jälkeen. INSTRUMENTIT ATK- YM. MUUT NÄPPÄIMISTÖT JA MONITORIT POSTOPE- RATIIVINEN VALVONTA Tarvittaessa uudelleen liinoitus. Monikäyttöiset välineet toimitetaan peitettynä suoraan välinehuoltoon huollettavaksi. Kosketaan vain desinfioiduin käsin (ei suojakäsineillä). Näppäimistöt ja muoviosat pyyhitään desinfektioaineella esim. Easydes tai OL. Näyttö pyyhitään mikrokuituliinalla. Ei eristystä vaativa potilas: valvonta tavanomaisin varotoimin heräämössä. Moniresistenteille mikrobeille altistuneet: heräämössä, oma hoitaja suositeltava Eristys-/varotoimitilanteissa: leikkaussalissa omassa vuoteessa tai heräämön eristystilassa. Keuhko-TBC-potilas leikkaussalissa omassa vuoteessa tai eristystilassa, jossa ilmanpaine mahdollista alipaineistaa. Keuhkojen ulkopuolisessa TBC:ssa jälkivalvonta heräämössä haavat ja fistelit hyvin peitettynä. Mikäli näyteastian ulkopinta on tahriintunut, tulee se pyyhkiä vähintään 70 % alkoholilla. NÄYTTEET HUOM! Eristys- tai varotoimi-tilanteissa näyteastia pyyhitään aina alkoholilla (vähintään 70 %). Näytteet pakataan niin hyvin, etteivät ne pääse särkymään tai vuotamaan kuljetuksen aikana. Näyteastiaan merkitään näytteenottokohta, potilaan tunnistetiedot ja näytteenottopäivämäärä. Näytettä tulee seurata sähköinen tai paperinen lähete. Näytteet toimitetaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti. Laboratorion näytteenotto-pyyntöön kirjataan eristysmerkintä. Näyteastiaa ei muulla tavoin merkitä. 6

SIIVOUS PYYKKI JÄTTEET TAVANOMAISET VAROTOIMET Työpisteasu, hiussuoja ja työvaihekohtaiset suojakäsineet. Monikäyttöiset siivousliinat. Eritevapaat pinnat: heikosti emäksinen puhdistusaine. Siivousvälineiden desinfektio käytön jälkeen. KOSKETUSVAROTOIMET ja PISARAVAROTOIMET Työpisteasu, hiussuoja, suojatakki ja työvaihekohtaiset suojakäsineet. Kertakäyttöiset siivousliinat. Eritevapaat pinnat: muutoin heikosti emäksinen, paitsi: - impetigo/pemphigus; klooriliuos 200 ppm - influenssa klooriliuos 500ppm - MRSA,VRE tai muu moniresistentin mikrobin kantaja/jatkuva altistus; klooriliuos 500 ppm - ripulitaudit (Clostridium difficile ja noro); klooriliuos 1000 ppm Siivousvälineiden desinfektio käytön jälkeen. Vältetään pöllyttämistä. Likapyykkiä käsitellään suojakäsineet kädessä. ILMAERISTYS HUOM! Henkilön, joka ei ole sairastanut vesi- tai tuhkarokkoa tai saanut rokotetta, ei tule osallistua ko. tautia sairastaneen salin siivoukseen. Työpisteasu, hiussuoja ja työvaihekohtaiset suojakäsineet. Huom! Tartuntavaarallisessa keuhkotuberkuloosissa käytetään FFP2- tai FFP3-luokan hengityksensuojainta. Keuhko TBC:ssa salin tuuletus potilaan poistuttua (30min seisotus, jolloin ei sali-liikennettä). Siivous vasta seisotuksen jälkeen Kertakäyttöiset siivousliinat. Eritevapaat pinnat: heikosti emäksinen puhdistusaine. Siivousvälineiden desinfektio käytön jälkeen. Eritteillä kontaminoitunut riskijäteastia pyyhitään klooriliuos 500 ppm, ja vaihdetaan tarvittaessa välisiivouksessa Eristyspotilaiden ja (veri-)eritteiset pyykit laitetaan saumasta liukenevaan infektiopyykkipussiin. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan kangaspussiin. Huom! Tartuntavaarallisen tuberkuloosipotilaan pyykit kerätään normaalin pyykin tapaan. Noudatetaan toimipaikkakohtaisia jätteiden käsittelyohjeita. Viiltävä ja pistävä jäte suoraan sämäjäteastiaan/riskijäteastiaan. Lähteet: Guideline for Isolation Precautions: Preventing Transmission of Infectious Agents in Healthcare Settings. CDC. 2007. https://www.cdc.gov/hicpac/pdf/isolation/isolation2007.pdf Lukkari, L., Kinnunen, T. ja Korte, R. Perioperatiivinen hoitotyö. 1.-2.painos. 2010. WSOYpro Oy. WHO guidelines for safe surgery: safe surgery saves lives. 2009 http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2012/vtt-r-02058-12.pdf 7