KISÄLLISTÄ MESTARIKSI sataedu.fi
Johdanto Nykyiset tutkinnon perusteet astuivat voimaan 1.1.2005. Tutkinnon perusteet on laadittu siten nykypäivän hengessä, että tutkinnon suorittajalla on entistä suurempi vaikutusmahdollisuus siihen mistä ja miten hän tutkintonsa suorittaa. Opetushallitus korostaa näyttöjen suorittamista aidossa työympäristössä. Näyttötutkinnot muodostuvat työelämästä ja sen kehittämistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista, joille on ominaista toiminnallisen ja tiedollisen perustan yhteisyys, ammattitaidon monipuolisuus sekä työprosessin ja sen tulosten yhdentäminen. Nykyisellään näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. MITEN TUTKINTOPROSESSI ETENEE? Lähtötason kartoitus Lähtötason kartoitus tehdään yhdessä opiskelijan ja tutkintoja järjestävän oppilaitoksen kanssa. Lähtötason kartoituksessa määritellään tämän hetken osaamisen taso. Tämä toteutetaan erilaisilla harjoitteilla. Kartoituksessa on kirjallisia tehtäviä, työtehtäviä, sekä tunnistus tehtäviä (materiaali/ kenkärakenne). Kartoituksen avulla hahmotetaan sen hetkinen osaamisentaso ja mahdollinen koulutuksen tarve ja oikea tutkintotaso. Henkilökohtaistamissuunnitelma Lähtötasonkartoituksen jälkeen laaditaan tutkintoja järjestävän oppilaitoksen/oppilaan kanssa henkilökohtaistamissuunnitelma. Tarkoituksena on hahmottaa koulutukseen käytettävää aikaa sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. Opiskelija saa itse valita tutkinnon osat mistä hän näyttönsä suorittaa. Hän myös aikatauluttaa tutkinnon osien suorittamisen omien tarpeidensa, sekä resurssiensa mukaiseksi. Järjestävä oppilaitos toimii opiskelijan asiantuntia apuna henkilökohtaistamissuunnitelmaa tehtäessä. Henkilökohtaistamissuunnitelma ja siihen liittyvä sisältö käydään läpi jalkinealan tutkintotoimikunnassa. Tällä saadaan varmistettua, että tulevat näyttösuoritteet ovat lähtökohtaisesti laajuudeltaan riittävät tutkinnonsuorittamiseen. Opinnot Näyttötukintoihin liittyy lähes poikkeuksetta myös opintoja. Opinnot voivat olla osaamisen täydentäviä tai opiskelijan osaamista laajentavia kokonaisuuksia. Opintojen tehtävänä on tukea tutkinnon osien suorittamista. Opinnot sisältävät lähiopetuksen lisäksi etä- ja kehittämistehtävien tekemistä opiskelijan omalla ajalla tai erikseen sovittuna aikana. Opintojen suunnitteleminen ja jaksotus tehdään opiskelijan valitsemien tutkinnon osien mukaisesti. Opiskellen kohti näyttötutkintoa Opiskelu ammattitutkintotasolla on mielekästä, koska opiskelija saa itsenäisesti kehittää itseään omissa työtehtävissä tukenaan työpaikkaohjaaja, sekä oppilaitoksen tutor opettaja. Opiskelun lisäksi opiskelija ja opettajat käyvät väliarviointikeskustelua (oppilaan itsearviointia, opettajan omaa arviointia, sekä ohjauksen liittyvää keskusteluja) tutkinnon edistymisestä.
Tutkintotilaisuus Tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti tutkinnon osa kerrallaan aidossa työympäristössä niillä koneilla ja laitteilla mitkä ovat tutkinnon suorittajalle ennestään tututtuja. Arviojana toimii tutkintotoimikunnan nimeämä arvioija /arvioijat, jotka on perehdytetty tutkinnonperusteisiin ja arviointi tehtäviin. Arvioijina ei voi toimia oma työpaikkaohjaaja eikä tutorina toiminut opettaja. Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arvioijan kanssa palautekeskustelu (miten tutkinto on mennyt) ja miten tutkinnonsuorittaja koki oman suorituksensa menneen (itsearviointi). Arvioija kertoo myös perusteluineen esittääkö hän hyväksymistä tai hylkäämistä tutkinnon osasta tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta vahvistaa päätöksellään hyväksymisen sekä hylkäyksen jokaiseen suoritettuun tutkinnon osaan. Tutkinnon osa joka on hyväksytty jää voimaan. Hylätty tutkinnon osa, voidaan suorittaa uudelleen. Uusinta menettely sovitaan yhdessä tutkinnon suorittajan ja oppilaitoksen kanssa. Suuntautumisvaihtoehdot Mestaritutkinto on lähtökohtaisesti samankaltainen kuin kisällitutkinto, eli valitaan 14. tutkinnon osasta 4 tutkinnon osaa, joista näyttö suoritetaan. Jalkineidenkorjaus -Suutarimestari Jalkineiden käsityömäinen valmistus- Jalkinemestari Jalkineiden teollinen valmistus- Jalkinemestari Kukin suuntautumisvaihtoehto sisältää 14 tutkinnon osaa. Tutkinnon osan nimet ovat kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa samat, mutta sisällön painotus vaihtelee valitun pääsuuntautumisvaihtoehdon mukaan. Hyväksyttyyn tutkintoon vaaditaan neljän 4 tutkinnon osan hyväksyttyä suoritusta. Hyväksyttyyn tutkintoon vaaditaan neljän tutkinnon osan hyväksytty näyttö. Moduulit ovat: Tuotesuunnittelu Leikkuu Päällisen valmistus ja korjaus Lestitys ja päällisen muokkaus Pohjaus ja korkotyöt Viimeistely Komponenttienvalmistus Kunnossapito Apuvälineiden valmistus Tuotannon suunnittelu Materiaalitoiminnot Asiakaspalvelu Yrittäjyys Erikoistyöt
Eroavaisuudet kisällitutkintoon Näytön on oltava muodoltaan sellainen, että sen suorittaminen vaatii usean tutkinnon osan yhteensovittamista tai yhden tutkinnon osan erityisen syventävää uudenlaista käsittelyä. Näytön aihe on vapaa. Tutkinnon osan on oltava vaativuudeltaan riittävä ja laajuudeltaan sellainen, että se kattaa 4 tutkinnon osaa. Mestarin näytössä pitää työstää ohjeet joiden perusteella joku muu voi toistaa työn samanlaisena, eli mestarin on osattava jakaa tietoa. Tunnusomaista mestarinäytöissä on pohtiva, opettava ja kriittinen asioiden tarkastelu. Tutkinnon osien määrittäminen Jalkine- ja suutarimestarin tutkintojen aiheet esittää tutkintoihin osallistuva itse. Näyttötutkinnon järjestäjä avustaa tutkinnon osien tarkemmassa määrittämisessä. Tarvittaessa näyttötutkinnon järjestäjä suosittelee mestarinäyttöä tukevaa täydennyskoulutusta Tutkinnon osien on oltava laajuudeltaan ja vaativuudeltaan edellä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tutkinnon on oltava muodoltaan sellainen, että sen suorittaminen vaatii usean eri tutkinnon osien yhteensovittamista tai yhden tutkinnon osan erityisen syventävää uudenlaista käsittelyä Tutkinnon osien tulee pohtia eri toteuttamisvaihtoehtoja ja perustellusti oivaltaa mikä niistä on toteuttamiskelpoisin. Parhaaksi havaittu vaihtoehto esitetään mahdollisimman konkreettisena suorituksena. Tutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon järjestäjä arvioi onko hakeutujalla riittävän laajat perustiedot mestaritason näytön antamiseksi. Tarvittaessa arvioinnin suorittamiseksi voidaan edellyttää kisällitason näyttötehtävien suorittamista varsinaisen mestaritason näytön täydentämiseksi. Tutkintosuorituksen eteneminen on dokumentoitava. Dokumentoinnista on selvittävä mitä vaihtoehtoja tutkittiin ja perustelut sille, miksi päädyttiin toteutettavaan ratkaisuun. Dokumentaation on oltava niin havainnollinen, että sen avulla joku muu voi toistaa tehtävän. Dokumentaatiotapa on valittavissa tutkinnon osakohtaisesti. Arviointiaineiston kerääminen Näyttötutkinnon järjestäjä kerää näyttöaineiston Perusosaamisen näyttöaineistona voi olla todistukset työkokemuksesta, koulutuksesta yms. tai kisällitason ammattitutkintotodistus. Tutkinnon suorittaja toimittaa näyttötutkintoaineiston arvioijille Tutkinnon suoritustavasta riippuen arvioijat arvioivat dokumentaation perusteella tai seuraamalla Käytännön tehtäviä tai näitä tapoja yhdistelmällä. Lopullinen tutkinnon osien hyväksyntä/hylkäys tehdään arviointikokouksessa, jonka osallistujat valitaan kolmikantaperiaatteella (opettaja, työnantaja ja työntekijä). Tutkinto on suoritettu hyväksytysti kun koko näyttöaineisto on arviointikokouksessa hyväksytty ja tutkintotoimikunta on siitä tehnyt päätöksen.
Kenelle tutkinto on suunnattu? Tutkinto on suunnattu henkilöille jotka ovat suorittaneet alaan liittyvän ammattitutkinnon ja toimivat alan eri tehtävissä. Tutkintoon ja siihen liittyvään valmistavaan koulutukseen voi hakeutua myös ilman, että ammattitutkinto olisi suoritettuna. Tällöin edellytyksenä on kuitenkin vähintään kymmenen vuoden työkokemus jalkinealan tehtävistä. Koulutuksesta ja näytöistä aiheutuvat kulut Ammatti- ja erikoisammattitiututkinnot toteutetaan aina monimuotokoulutuksena joko oppisopimus tai VOS rahiotteisena. Oppisopimuskoulutukseen voi hakeutua niin työsuhteessa oleva kuin yrittäjäkin. Oppisopimuskoulutuksesta ei pääsääntöisesti aiheudu opiskelijalle/tutkinnonsuorittajalle muita kuluja kuin tutkintomaksu (58 ). Opiskelijalla on mahdollisuus saada matkakulukorvaukset lähijaksojen ajalta. Nämä on kuitenkin oppisopimuskohtaisia ja niitä kannattaa kysyä oman alueen oppisopimustoimistoilta. Käy tutustumassa seuraavan sivustoon: VOS on valtion osuus raha joka myönnetään oppilaitoksille ammatillisiin lisäkoulutuksiin. Tällöin opiskelijalta peritään tutkintomaksun (58 ). Lisäksi opintomaksu joka vaihtelee koulutuksen tarpeen mukaan. Koulutuksen lähipäivä hinta on tällä hetkellä 12. Onnea ja menestystä tuleville tutkinnon suorittajille Jalkine- ja nahka-alan tutkintotoimikunta / 8223 sekä Sataedu/ Mestaritutkintoja järjestävä oppilaitos Yhteystiedot: Pertti Stolt 040 199 4920