Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän perustamista ammatillisesta aikuiskoulutusjärjestelmästä puuttui tapa suorittaa tutkinto työelämälähtöisesti Työpaikoilla oli paljon ammattimiehiä ja naisia, joilla oli osaamista, muttei todistusta osaamisesta Tutkintotodistus takasi työelämässä osaamisensa hankkineelle työntekijälle todisteen osaamisesta ja ammattitaidosta SAK on ollut alusta asti kehittämässä näyttötutkintojärjestelmää
Näyttötutkinto on työelämälähtöinen Tutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla, oikeita työtehtäviä tehden Näin ollen tutkinnon suorittaminen ei edellytä pitkiä poissaolojaksoja töistä. Samalla kehittyminen tutkintoa suoritettaessa näkyy välittömästi Työelämän edustajat ovat läsnä näyttötutkintojärjestelmän joka osassa; tutkintotilaisuuksia arvioitaessa, tutkintotoimikunnissa ja tutkintojen perusteita laadittaessa
Näyttötutkinto on hankkimistavasta riippumaton Työntekijän on mahdollista suorittaa näyttötutkintona ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto vaikka kokonaan ilman valmistavaa koulutusta Tämä on näyttötutkintojärjestelmän hienoimpia piirteitä. Ei ole merkityksellistä, onko osaaminen hankittu koulutuksessa vai töitä tehden. Osaaminen ratkaisee!
Näyttötutkinto on muutosturvaa työntekijälle Työntekijän näkökulmasta suoritettu tutkinto ja tutkintotodistus ovat muutosturvaa työelämän muutoksissa Koska näyttötutkintona suoritettavat tutkinnot ovat virallisen tutkintojärjestelmän osa, niillä on käyttöarvoa myös muissa alan yrityksissä tai työpaikoissa. Tämä on tärkeää erityisesti työttömyyden kohdatessa Tutkinnon suorittaminen on hyvä tapa syventää ja kehittää osaamistaan nykyisissä työtehtävissä tai valmistauduttaessa uusiin työtehtäviin
Näyttötutkintojen tuottavuus ja palkkavaikutukset Mari Kangasniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta tutki näyttötutkintojen tuottavuus ja palkkavaikutuksia (Raportteja 28/2013) Tulokset osoittavat, että (henkilöstön) korkea näyttötutkintoosuus on yhteydessä korkeampaan tuottavuuteen Näyttötutkinnot nostavat myös yleensä yksilöiden palkkaa Molemmat havainnot ovat erittäin tärkeitä, koska ne tarjoavat motivaattoreita työntekijälle ja työnantajalle osaamisen kehittämiseen tutkintoja suorittamalla Toisaalta tulokset osoittavat että tutkinnot ainakin tältä osin vastaavat työelämän tarpeisiin
Opit muulle koulutusjärjestelmälle Osaamisperusteisuutta tulisi vahvistaa myös muissa koulutusjärjestelmän tutkinnoissa. Osaaminen ratkaisee, ei se, miten osaaminen on hankittu Osaamisperusteisuus parantaisi myös eri tavoilla hankitun osaamisen hyväksilukua koulutusjärjestelmässä Suomalainen koulutusjärjestelmä tarvitsee entistä tiiviimpää koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua, jotta koulutuksella voidaan vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin Näyttötutkintojärjestelmässä työelämäyhteistyö on sisäänrakennettuna järjestelmään
Näyttötutkinnot tulevaisuudessa Näyttötutkinnoilla on hyvä tulevaisuus, jos työelämälähtöisyydestä ja tutkintojen laadusta pidetään kiinni Aikuisväestössä on kaksi ryhmää, joiden osaamisen kehittäminen on lähivuosina ylitse muiden: vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat aikuiset Alan ja/tai ammatin vaihtajat Näyttötutkintojärjestelmää tulee kehittää suuntaan, jossa tutkinnon suorittaminen palvelisi entistä paremmin näitä em. ryhmiä Osaamisen kehittäminen on edelleen tapa, jolla suomalainen työelämä uudistuu ja pärjää globaaleissa muutoksissa!