LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ

LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ SITO OY 20.5.2008

2 ESIPUHE Tässä selvityksessä on tarkasteltu alustavasti mahdollisuuksia käynnistää uuden lentokentän suunnitteluhanke Lohjan kaupungin alueella. Selvityksen lähtökohtana ovat suunnitelmat Helsinki-Malmin lentokentän maa-alueiden ottamisesta asuinrakentamiselle ja lentokenttätoimintojen siirtämisestä uudelle korvaavalle lentokentälle. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä tutkittiin lentokentälle useampia korvaavia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä Länsi- että Itä- Uudeltamaalta. Suositeltavaksi vaihtoehdoksi esitettiin Porvoon Backaksen aluetta. Backaksen vaihtoehtoa on vastustettu sekä paikallisten asukkaiden että Porvoon kaupungin luottamushenkilöiden taholta eikä hanke ole edennyt. Tässä teknisessä tarkastelussa on tutkittu alustavasti, onko Lohjan kaupungin alueelta esitettävissä sopivia alueita, joita kannattaisi tutkia mahdollisina lentokentän sijoituspaikkoina ja millaisia edellytyksiä yleensä olisi lentokentän sijoittamiselle Lohjan seudulle. Selvityksen on laatinut Lohjan kaupungin toimeksiannosta Sito, jossa työstä ovat vastanneet DI Teuvo Leskinen, DI Juha Mäkinen ja DI Timo Huhtinen.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Malmin lentokentän korvaavalle kentälle asetettuja tavoitteita... 4 1.2 Aiemmat selvitykset Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000)... 5 1.3 Ilmaliikenteen kehitysnäkymät ja lentokenttäkapasiteetin kysyntä... 5 2 MAHDOLLISEN LOHJAN SEUDUN LENTOKENTÄN TOIMINTAMALLI... 8 2.1 Malmin nykyisen lentokentän ja korvaavan kentän toimintamalli... 8 2.2 Lohjan seudun kentän arvioinnissa käytetty toimintamalli... 8 2.3 Yleisilmailu... 9 2.4 Liikelennot... 10 2.5 Reitti- ja tilauslennot... 10 2.6 Lentorahti... 11 3 LENTOKENTÄLLE TARVITTAVA ALUEVARAUS JA SEN SIJAINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 12 3.1 Sijaintiin vaikuttavat tekijät... 12 3.1.1 Lentokentän tilatarve... 12 3.1.2 Ilmatila ja kiitotien suunta... 12 3.2 Sijaintivaihtoehtoja Lohjalla... 13 3.3 Lohjan seudun lentokentän saavutettavuus... 16 4 LENTOKENTÄN RAKENTAMISKUSTANNUKSET... 17 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 18

4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Malmin lentokentän korvaavalle kentälle asetettuja tavoitteita Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2007 julkaistussa Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä määriteltiin kehittämistavoitteet Malmin lentokentän nykyisiä toimintoja korvaaville ratkaisuille. Samoja tavoitteita voidaan pitää yhtenä lähtökohtana myös arvioitaessa, mitä toimintoja mahdolliselle Lohjan seudun lentokentälle voisi sijoittua. Helsingin seudun lentokenttäselvityksen tavoitteena oli selvittää toteutukseltaan realistisimmat ja valtion intressien kannalta parhaimmat vaihtoehdot. Tarkoituksena on erityisesti turvata kenttää nykyisin käyttävien valtiollisten toimijoiden toimintamahdollisuudet Helsingin seudulla tulevaisuudessa. Malmin lentokentän korvaamiseen liittyy seuraavien valtiollisten toimijoiden intressejä ja tavoitteita: Liikenne- ja viestintäministeriö / Finavia (ent. Ilmailulaitos): o Pääkaupunkiseudun liikeilmailun ja muun kaupallisen ilmaliikenteen kiitotiekapasiteetin ja kehittymismahdollisuuksien turvaaminen o Helsinki-Vantaan lentoaseman asettamien rajoitusten huomioon ottaminen o Lentokentän taloudellisen toiminnan mahdollisuuden turvaaminen. Sisäministeriö / Rajavartiolaitos ja poliisi: o Riittävä kenttäkapasiteetti usean eri toimijan yhtäaikaiselle toiminnalle niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin (valvonta- ja pelastustoiminta). o Sijainnin tulee tukea toimintaa Helsingin edustan merialueella ja muulla etelärannikolla sekä itärajalla. Puolustusministeriö / Ilmavoimat ja maavoimat: o Riittävä kenttäkapasiteetti normaalioloissa yhteyskone- ja helikopteritoiminnalle sekä poikkeusoloissa henkilö- ja materiaalikuljetuksille. LVM ja Opetusministeriö: o Ilmailualan alkeiskoulutustoiminnan ja harrasteilmailutoiminnan mahdollisuuksien turvaaminen Helsingin seudulla. Ympäristöministeriö: o Lentokentän mahdollisimman hyväksyttävä ja vähän haittoja ympäristölleen aiheuttava sijainti yhdyskuntarakenteessa. Korvaavan lentokentän sijainnille oli määritelty seuraavia kriteerejä: - etäisyys Helsingin keskustasta ja Kehä III:lta säteittäisiä pääväyliä pitkin (maksimiajoaika 30 minuuttia Kehä III:lta laskettuna) - etäisyys rannikolta ja Helsingin edustan merialueilta (maksimi 20 km mereltä) - Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnan vaikutukset (tarkoittaa käytännössä sijaintia vähintään noin 30 40 km etäisyydellä Helsinki-Vantaasta; myös kiitotien suunnalla on merkitystä)

5 - yhdyskuntarakenne (otettava huomioon nykyinen maankäyttö, lainvoimaiset maakunta- ja yleiskaavat, suojelualueet ja -kohteet, lentoesteet, kuten voimajohdot sekä liikenneyhteydet). 1.2 Aiemmat selvitykset Malmin lentokenttää korvaavista järjestelyistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki vuonna 2000 uudelle Malmin toimintoja korvaavalle kentälle yhteensä 37 sijaintivaihtoehtoa, jotka sijaitsivat enintään 80 km päässä Helsingistä. Työryhmän piti seuraavia kolmea vaihtoehtoa sijainniltaan parhaiten soveltuvina Malmin lentoaseman korvaamiseen: Askola Monninkylä, Mäntsälän Hirvihaara ja Riihimäen Sammalisto. Työryhmä arvio Malmin tasoisen uuden kentän rakentamiskustannuksiksi 140 180 milj. mk, mikä vastaa tämän päivän rahanarvon mukaan 32 41 miljoonaa euroa (MAKU 2000: 135). Kustannusarvio ei pidä sisällään toimijoita palvelevia lentokonehalleja ja toimitiloja. Näiden kustannuksiksi selvityksessä arvioitiin noin 20 miljoonaa euroa. Korvaavan kentän mahdollisia rahoittajiksi esitettiin valtiota, Helsingin kaupunkia, tulevan kentän sijaintikuntaa / kuntia sekä lentotoimintaa harjoittavia yhtiötä. Lisäksi arvioitiin, että jos kentän nähdään tavoittelevan riittävästi kaupallista toimintaa, mukaan voidaan saada yksityisiä sijoittajia. Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan siirtämisen kustannukseksi arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa, josta tilojen osuus olisi noin 6 miljoonaa euroa. Mikäli helikopteritukikohtaa ei voi sijoittaa uudelle lentokentälle sen sijainnin vuoksi, on vaihtoehtona perustaa se Santahaminaan. 1.3 Ilmaliikenteen kehitysnäkymät ja lentokenttäkapasiteetin kysyntä Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan lentoliikenteen verkossa ei ole nykyisin olennaisia ongelmia ja lentoasemia kehitetään kysynnän mukaan. Finavia ylläpitää lentoasemiaan verkostoperiaatteella eli kaikkien yksittäisten lentoasemien ei tarvitse olla kannattavia. Kenttien ylläpitoa ja kehittämistä tuetaan valtionavuin. Suomessa on nykyisin 28 lentoasemaa, joista suurinta osaa (25 kpl) ylläpitää Finavia. Muiden omistuksessa olevia ovat Mikkeli, Seinäjoki ja Sodankylä. Lentoasemista 12 kentän matkustajien määrä ylitti 100 000 matkustajan rajan v. 2007. Taloudellisesti kannattavia ovat vain suurimmat kentät, joilla on yli 300 000 matkustajaa vuodessa eli Helsinki-Vantaa, Oulu, Tampere, Turku, Kuopio, Rovaniemi ja Vaasa. Näillä kentillä lentoliikenteeltä saatavat maksut kattavat kentän käyttökustannukset. Muita 18 kenttää Finavia subventoi noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on nykyisin 13 miljoonaa matkustajaa vuodessa, joista 78 % (10,2 milj.) on kansainvälisen liikenteen matkustajia. Muilla kentillä kansainvälistä liikennettä lähinnä Tampereella (83 % / 570 000 matkustajaa) ja Turussa (58 % / 178 000 matkustajaa). Tampereen kansainvälisestä liikenteestä huomattava osa on ns. halpalentoliikennettä eli käytännössä Ryanairin matkustajia. Finavian ilmailutilastojen mukaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet yli viiden prosentin vuosivauhtia, viime vuosina jopa enemmän. Osa viime vuosien nopeasta kasvusta

6 selittyy globaalilla ilmiöllä, jossa vuoden 2001 terrori-iskun aiheuttama lentoliikenteen väheneminen otettiin kiinni. Suomessa tämän vaikutus on ollut kuitenkin vähäisempää kuin keskimäärin maailmalla. Finavia ennustaa, että matkustajien määrä jatkaa nykyisen mukaista kasvuaan. Tämä tarkoittaa, että noin vuonna 2030 Helsinki-Vantaan lentoaseman tulisi välittää jopa 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotiekapasiteetti mahdollistaa nyt kolmannen kiitotien tultua käyttöön nykyistä vilkkaammankin liikenteen. Rajoittaviksi tekijöiksi ovat tulevaisuudessa muodostumassa terminaalien edustalle mahtuvat lentokonepaikat ja sekä terminaalien matkustajakapasiteetti. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tutkitaan parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja terminaalikapasiteetin lisäämiseksi joko laajentamalla nykyistä terminaalialuetta tai rakentamalla toinen terminaalialue. Maailmalla lentoliikenne on yleisesti kasvanut vuonna 2007 ennätyksellisesti. Lentomatkustajien määrä on kasvanut keskimäärin 7,5 %. Aasian sisäinen liikenne ja lennot Aasian ja Euroopan välillä ovat kasvaneet 8,8 %. Vuonna 2008 lentoliikenteen kasvun ennustetaan kuitenkin laskevan 5 prosentin tasolle. Tulevaisuuden liikennejärjestelmää pohdittaessa on tullut esiin lentoliikenteen roolin kasvaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteessä, mikä lisää tarvetta kansainvälisiin yhteyksiin muiltakin lentoasemilta kuin Helsingistä. Kasvaneet ympäristömääräykset ja niiden vaikutukset lentoliikenteelle vaikuttavat myös tulevaisuuden lentoliikenteen kehittymiseen. Kuva 1. Lentoliikenteen matkustajamäärien kehitys 10 vuoden aikana. (Finavia, vuosikertomus 2006) Yleisilmailun kasvu Malmin lentokentän operaatiomäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana jopa 31 prosenttia, mikä on johtunut pääosin koulutuslentojen määrästä. Muualla Suomessa yleisilmailu ei ole kasvanut yhtä merkittävästi. Harrastusilmailun toimintaedellytykset ovat muuttuneet nousevien kustannusten myötä eikä alan odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa. Kustannuksia

7 ovat nostaneet yleinen hintakehitys sekä yksityisessä huvi-ilmailussa käytettävien polttoaineiden muuttuminen veronalaisiksi vuoden 2008 alusta. Kaupallisen lentoliikenteen kasvu Kaupallisen lentoliikenteen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan voimakkaasti. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kiristyvät vaatimukset ja globaali kilpailu lisäävät nopeiden kuljetusmuotojen, kuten lentorahdin kysyntää sekä lentäen tehtäviä työmatkoja. Tämä osaltaan edellyttää hyvää liikennejärjestelmää, jossa on sujuvat yhteydet lentokentille ja jossa eri kulkumuodot ovat kytketty toimimaan yhdessä. Myös tilauslentojen määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, sillä palkansaajilla on yhä enemmän varaa lomamatkoihin sekä halua irrottautua työstä. Viimeisen viiden vuoden aikana ulkomaan vapaa-ajan matkat ovat kasvaneet 19 prosenttia. Tätä liikennettä saattaa kasvattaa myös suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Lentoyhtiöistä ns. halpalentoyhtiöiden toiminta on kasvanut nopeasti. Tämä on vaikuttanut myös suurten kaupunkien lähellä olevien pienempien lentokenttien matkustajamäärien kasvuun. Esimerkiksi Tukholman päälentoaseman Arlandan rinnalla toimivan Skavstan lentoaseman matkustajamäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana moninkertaiseksi pääosin siellä toimivan Ryanairin ansiosta (kuva 2). Nykyisin Skavstan kenttää käyttää noin kaksi miljoonaa matkustajaa vuodessa eli yli 10 % Arlandan matkustajamäärästä ja kenttä on matkustajamäärältään Ruotsin kolmanneksi suurin. 2 500 000 Skavstan lentoliikenteen kasvu Matkustajaa vuodessa 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 2. Skavstan lentokentän matkustajamäärien kasvu vuosina 1998 2007. Kasvu alkoi vuonna 2002, kun Ryanair aloitti siellä toimintansa. Skavstan lentokenttä on hyvä esimerkki yksityisestä suurkaupungin lähellä sijaitsevasta ns. kakkoskentästä johon Lohjalle mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavaa kenttää voisi verrata. Aiemmin kuuluessaan Ruotsin Ilmailulaitokselle Skavsta oli merkittävä rahtilentoasema.

8 2 MAHDOLLISEN LOHJAN SEUDUN LENTOKENTÄN TOIMINTAMALLI Lentokenttähankkeen suunnittelun lähtökohdaksi on määriteltävä tavoiteltava toimintamalli eli millaista lentotoimintaa ja millaisia operaatiomääriä varten kenttää suunnitellaan. Tällä perusteella määräytyvät kentän tarvitseman alueen koko ja muut ehdot sopivan alueen etsimiseen. Lohjan seudun lentokentän toimintamallia on lähestytty kahdesta näkökulmasta: - mitä toimintoja Lohjalle voisi siirtyä Malmilta - mitä muita toimintoja kentälle tulisi pyrkiä keskittämään, jotta lentokenttähanke olisi liikenteellisesti ja liiketaloudellisesti perusteltu. 2.1 Malmin nykyisen lentokentän ja korvaavan kentän toimintamalli Helsinki-Malmin lentokentän toiminta painottuu yleisilmailuun eli harraste- ja yksityislentotoimintaan ja lentokoulutukseen. Malmin kentän toinen merkittävä käyttötarkoitus on helikopteritoiminta, jota harjoittavat sekä Rajavartiolaitos että yksityiset yritykset. Pääkaupunkiseudun reittilentotoiminta, liikelentotoiminta, tilauslennot ja rahtilennot taas keskittyvät Helsinki- Vantaan lentoasemalle. Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä esitettiin, että uudelle korvaavalle Backaksen lentokentälle sijoittuisi: - helikopteritoimintaa - yleisilmailua - liikelentotoimintaa pienehköillä alle 20 matkustajan lentokoneilla Tulevaisuuden aluevarauksia varten pidettiin mahdollisena myös kotimaan ja lähialueiden ulkomaan kohteiden reittilentotoimintaa pienehköillä alle 80 matkustajan lentokoneilla. Tilauslentotoimintaa ja rahtiliikennettä ei uudelle kentälle oletettu siirtyvän. Näin rajattuna uuden kentän liikenne edellyttää vähintään 1500 2000 metrin kiitotiepituutta ja noin 150 200 hehtaarin aluevarausta. Mahdollisen reittiliikenteen takia Backaksen kentän aluevaraukset on suunniteltu myös 2500 metrin kiitotielle. 2.2 Lohjan seudun kentän arvioinnissa käytetty toimintamalli Lähtökohtana mahdollisen Lohjan seudun kentän selvitykselle on toimintakonsepti, johon voisi sisältyä Malmin lentokentältä siirtyvää yleisilmailua ja koulutustoimintaa sekä lisäksi myös Helsinki-Vantaalta tai muilta Etelä-Suomen lentoasemilta siirtyvää kaupallista toimintaa, kuten halpalentoyhtiöiden liikennettä, tilauslentoja, liikelentotoimintaa sekä mahdollisesti rahtiliikennettäkin. Kyseeseen tulisi siis lähinnä sellainen kaupallinen reitti- ja tilausliikenne, joka ei toiminnallisesti ole matkustajien vaihtojen tai muiden syiden takia välttämättä kytkennässä Helsinki-Vantaan lentoasemaan, vaan voi toimia muualtakin käsin. Kentän pääpaino olisi siis kaupallisessa toiminnassa. Lohjan seudun kentän toimintamalli riippuu luonnollisesti paljon Helsinki-Malmin lentoaseman tulevaisuudesta sekä kentän omistusrakenteesta. Erikseen on selvitettävä, voiko kenttä toimia myös Malmin nykyisen helikopteriaseman korvaajana. Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnalle on esitetty vaatimuksena esteetön pääsy ja lyhyt (alle 20 km) etäisyys valvottaville merialueille. Lohjan seudun sijainti ei aivan täytä näitä kriteerejä, mutta toisaalta kriteerit eivät ylitykään kovin paljon.

9 Seuraavassa on arvioitu kentän erilaisten toimintamallien vaikutusta tarvittaviin aluevarauksiin. 2.3 Yleisilmailu Yleisilmailu pitää sisällään erilaisia ilmailun harrastusmuotoja sekä lentokoulutustoiminnan. Yleisilmailua Lohjan seudun kentälle siirtyisi lähinnä Malmin lentokentältä, mikäli sen toiminta päätetään lopettaa. Malmin lentokentällä oli vuonna 2007 noin 106 000 operaatiota (nousut ja laskut), joista 75 80 % oli koulutuslentoja. Helikopterilentojen osuus oli 7 10 %. Harrastustoiminnasta Lohjan kentälle tulisi todennäköisesti moottorilento ja ultrakevyillä pienlentokoneilla tapahtuvaa harrastusilmailua. Lähellä Lohjaa on Nummelan lentopaikka, jossa on purjelentotoimintaa. Tämän uskotaan säilyvän Nummelassa, mikäli Lohjan seudun mahdollinen uusi kenttä ei aiheuta liiaksi rajoituksia purjelentotoiminnalle. Lohjan seutu sopii alueena hyvin Malmin yleisilmailua vastaavien toimintojen sijaintipaikaksi. Pääkaupunkiseudulta on Lohjalle moottoritien ansiosta nopeat liikenneyhteydet eli alue on asiakaskunnalle yhtä hyvin saavutettavissa kuin esimerkiksi ehdotettu Porvoon Backaksen vaihtoehto. Lohjan alueen etuna on sijainti juuri riittävän kaukana Helsinki-Vantaan lentoasemasta, jolloin alueella ole muusta ilmaliikenteestä eikä sotilaallisesta tai muista syistä aiheutuvia ilmailurajoituksia. Mahdollisten yölentorajoituksien todennäköisyys riippuu siitä, kuinka lähelle Lohjan keskustaa ja muita taajamia kenttä sijoittuisi. Lohjan kentälle kaavaillun muun lentoliikenteen ei oleta kasvavan niin paljon, että se merkittävästi haittaisi tai rajoittaisi yleisilmailua. Yleisilmailu ei vaadi kiitotieltä erityisominaisuuksia, mutta toimiva koulutustoiminta edellyttää mittarilähestymisjärjestelmää. Toinen poikittainen kiitotie ja rullaustiet parantaisivat harrastus- ja koulutustoimintamahdollisuuksia, mutta eivät ole välttämättömiä. Malmin lentoaseman operaatioista vain 13 %:iin käytettiin ns. kakkoskiitotietä 09-27 (ks kuva 3). Yleisilmailulle tarvittava kiitotien pituus on 800 1200 metriä ja leveys alle 35 metriä (viitekoodi 1A-2C). Esimerkiksi Malmin lentokentän nykyisten kiitoteiden mitat ovat 1340 x 30 metriä ja 1024 x 30 metriä.

10 Kuva 3. Helsinki-Malmin lentokentän operaatioiden jakautuminen eri kiitoteille vuonna 2003. 2.4 Liikelennot Liikelentotoiminta on pienemmillä alle 20 paikan koneilla tapahtuvaa kaupallisiin ilmakuljetuksiin perustuvaa luvanvaraista ansiolentotoimintaa sekä valtion henkilö- ja VIP-kuljetuksia. Liikelentotoiminta sijoittuu nykyisin pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa lentoja on vuositasolla noin 2000 kappaletta (hieman yli prosentti kokonaisoperaatiomäärästä). Liikelentojen vahvuutena on joustavuus. Lennot suunnitellaan räätälöidysti eivätkä lennot ole sidottu aikatauluihin tai reitteihin vain tietyille päälentokentille. Operaatiot ovat mahdollisia pienemmiltäkin lentokentiltä. Yleisilmailulle ja liikelentotoiminalle tarvittava kiitotien pituus on 1500 2000 metriä (viitekoodi 3B) eli hieman Malmin lentokentän nykyisen pääkiitotien pituutta (1340 metriä) suurempi. Aluevaraustarve uudelle lentokentälle, jossa yleisilmailun lisäksi on liikelentotoimintaa, on noin 120 200 ha. 2.5 Reitti- ja tilauslennot Kaupallista reitti- ja tilauslentotoimintaa on alustavasti kaavailtu kentän päätoimintamuodoksi. Lohjan seudun kenttä voisi keskittyä tavoittelemaan liikelentotoimintaa sekä tilauslento- ja halpalentotoimintaa, jotka eivät välttämättä vaadi jatkolentoyhteyttä kotimaasta tai Euroopan keskuslentoasemilta. Näiden lentojen matkustajat ovat myös valmiita käyttämään lentoasemaa, joka voi sijaita hieman kauempana Helsingin keskustasta, mutta joka on silti hyvin saavutettavissa päätieverkon kautta pääkaupunkiseudulta sekä muualta Etelä-Suomen alueelta. Kaupallisesta toiminnasta tulisi suurin osa kentältä perittävistä laskeutumis- ja matkustajamaksuista. Tästä syystä kiitotie kannattaa mitoittaa suuremmillekin tilauslennoissa käytetyille matkustajakoneille.

11 Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää lentokentältä mittarilähestymisjärjestelmää ja yleisilmailutoimintoja pidempää kiitotietä. Pienempien reittiliikenteessä käytettävien suihkukoneiden toiminnan mahdollistaa jo noin 2000 metrin kiitotie, mutta tilauslennoilla käytettyjen suurempien matkustajakoneiden operaatiot edellyttävät pidempää kiitotietä. Esimerkiksi Boeing 757, jossa on 227 matkustajapaikkaa, tarvitsee täydessä lastissa 2300 metrin kiitotien. Tästä syystä aluevaraus olisi järkevä tehdä vähintään 2500 metrin pituiselle kiitotielle (viitekoodi 4C), vaikka se ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin vain 1500-2000 metrin mittaisena. Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää kiitotien lisäksi vähintään noin kolmen hehtaarin aluetta lentokoneiden asematasoalueeksi. Lentokentältä edellytetään lisäksi hyvää palveluvarustetasoa, mittarilähestymisjärjestelmiä, lähestymis- ja kiitotievaloja sekä lennonjohtopalvelua. Matkustajaterminaalin ja siihen liittyvien maaliikennepalvelujen aluetarve on noin 10 ha. Kaupallinen reittilentotoiminta edellyttää matkustajille soveltuvia terminaalitiloja 1 2 miljoonan matkustajan vuosiliikenteelle ja niihin liittyviä maaliikenne- ja pysäköintialueita sekä sujuvia maaliikenneyhteyksiä. Nämä voidaan rakentaa useassa vaiheessa kentän matkustajaja lentoliikenteen määrien kasvun mukaan. 2.6 Lentorahti Lentorahdista suuri osa kulkee normaaleilla reittilennoilla ja tälle rahdille Helsinki-Vantaa on luonteva lentorahtiterminaalin sijaintipaikka. Suuret, pelkästään rahtiliikenteeseen erikoistuneet rahtilentoyhtiöt ovat myös osin sidoksissa Helsinki-Vantaan lentoasemaan siellä nykyisin sijaitsevien lentorahtiterminaalien kautta. Osa yhtiöistä toimii siellä omissa tiloissaan, osa Finavian vuokratiloissa. Lentorahtiyhtiöistä esimerkiksi DHL on kyllä suunnitellut rahtitoimintoja myös Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Voidaan olettaa, että kovin suuressa mittaluokassa rahtilentotoimintaa ei siirtyisi Lohjan seudun lentokentälle, mutta pienempimuotoista kuriiri- ja rahtitoimintaa sen sijaan voi kentälle muodostua.

12 3 LENTOKENTÄLLE TARVITTAVA ALUEVARAUS JA SEN SIJAINTIIN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Sijaintiin vaikuttavat tekijät 3.1.1 Lentokentän tilatarve Lohjalle sijoittuvan kaupalliseen reittilentotoimintaan painottuvan kentän tilantarve on kokonaisuudessaan kiitotie- ja suoja-alueineen noin 200 300 ha. Kiitotien (2500 m) aluevaraus vaati suoja-alueineen noin 3500 metrin pituisen ja noin 300 metrin levyisen alueen. Kiitoteiden päähän hyvä jäädä vähintään 500 metrin lentoesteistä ym. vapaa alue. Alueelle tulee varata myös tilaa rullaustielle kiitotien ja asema-alueiden väliin, joka voidaan ottaa käyttöön lentotoiminnan vilkastuessa. Tämä ja asematasoalueet leventävät aluevarausta. Terminaalien kohdalle on syytä varata yhteensä 800 metriä leveä aluevaraus. Pitkällä aikavälillä on mahdollisesti tarve myös toiselle poikittaiselle kiitotielle, joka kasvattaa huomattavasti aluevarausta. Toisen kiitotien aluevaraukseksi riittää noin 1300 metriä suoja-alueineen. 3.1.2 Ilmatila ja kiitotien suunta Uuden lentokentän sijaintiin vaikuttaa merkittävästi nykyisten lentokenttien ja reittien varaamat ilmatilat. Uuden lentokentän olisi hyvä pystyä toimimaan riippumattomana Helsinki- Vantaan lentoaseman toiminnasta. Tämä tarkoittaa kentän sijoittumista vähintään 30-40 kilometrin päähän Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja kiitotien suunnan sovittamista Helsinki- Vantaan lähestymis- ja nousureittien kanssa. Lohjan seutu sijaitsee noin 45 kilometrin päässä Helsinki-Vantaasta aivan Helsinki-Vantaan kaukaisemman ilmatilan (Luokka C: 2500 jalkaa) rajan tuntumassa. Koska etäisyys ylittää vaadittavan etäisyyden vain vähän, tulee kiitotien suuntiin mahdollisia rajoituksia. Suositeltavimmat kiitotien suunnat ovat Finavian lennonvarmistuksen mukaan kaakko-luode suuntaisia, jotta mahdollistettaisiin kentän riippumaton toiminta Helsinki-Vantaaseen nähden. Myös Helsinki-Vantaan pääkiitotien suunta (lounais-koillinen) on mahdollinen, mutta silloin Helsinki- Vantaalle laskeutuvien koneiden liikenne ja Lohjan lentokentältä operoiva liikenne on sovitettava yhteen. Kiitotien suuntaan vaikuttaa Helsinki-Vantaan lisäksi merkittävästi myös vaikutukset läheisiin harrastuslentopaikkoihin, joissa on mm. purjelentotoimintaa. Luonnollisesti myös lentokentän melu vaikuttaa niin lentokentän sijaintiin kuin kiitotien suuntaankin, koska suurimmat meluhaitat kohdistuvat kiitotien päihin.

13 Kuva 4. Mahdollisen Lohjan seudun lentokentän eräiden sijaintivaihtoehtojen sijoittuminen suhteessa Helsinki- Vantaan lentoaseman asettamiin lentorajoituksiin. 3.2 Sijaintivaihtoehtoja Lohjalla Lentokentän mahdollisia sijoitusalueita on kartoitettu Lohjan alueelta kartta- ja paikkatietopohjaisena tarkasteluna ottamalla huomioon seuraavia tekijöitä: - riittävän laaja rakentamaton tai harvaan rakennettu 200 300 ha alue, jonne on mahdollista sijoittaa noin 2500 pitkä kiitotie lentoliikenteen kannalta edulliseen ilmansuuntaan - ei nykyistä taaja-asutusta tai kaavoitettua asuinalueita todennäköisillä melualueilla - liikenneyhteydet alueelle (tieyhteydet ja mahdollinen ratayhteys) - maastonmuodot ja lentoesteet (esimerkiksi suuret voimalinjat) - suojelualueet ja kohteet (Natura-alueet, luonnossuojelualueet ja vastaavat) - pohjavesialueet - sijainti suhteessa muuhun maankäyttöön ja sen kehittämissuuntiin.

14 Mahdollisina lentokentän sijoitusalueina nousivat esille Lohjan itäosasta Nummenkylän alue ja länsiosasta Teutarin alue (kuva 5). Näiden alueiden merkittävimpinä vahvuuksina (+) tai heikkouksina (-) voidaan nähdä seuraavia tekijöitä: Nummenkylän alue: + Riittävän iso harvaan asuttu alue + Hyvät tieliikenneyhteydet Helsinki Turku moottoritieltä ja valtatieltä 25 + Länsirata tarjoaa tulevaisuudessa nopean raideliikenneyhteyden pääkaupunkiseudulle + Keskeinen sijainti lentokenttään tukeutuvalle teollisuudelle ja muulle maankäytölle - Etäisyys rannikolta helikopteritoimintaa ajatellen Teutarin alue: + Riittävän iso harvaan asuttu alue; kaukana taajamista + Mahdollistanee myös helikopteritoiminnan, koska sijaitsee lähempänä rannikkoa - Pidempi etäisyys pääkaupunkiseudulta sekä tie- että raideyhteydellä - Sivussa maankäytön kehittämisen painopisteistä

15 Kuva 5 Mahdollisia lentokentän sijaintipaikkoja Lohjalla

16 3.3 Lohjan seudun lentokentän saavutettavuus Lohjan seudulla lentokentän saavutettavuus olisi erittäin hyvä, koska alue sijaitsee Helsinki- Turku-Tampere kolmion sisällä. Seudulta on nopea moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Matka-aika Helsingin seudulta on autolla vain 30-45 min ja Turusta nykyisin noin 1 h 25 min, mutta lyhenee moottoritien valmistuttua. Lohjan seudun läpi kulkee myös valtatielle 25, jolle on suunniteltu tulevaisuuden logistista laatukäytävää ( Kehä V ). Länsiradan Espoo-Vihti-Lohja toteutuminen mahdollistaisi tulevaisuudessa nopean raideyhteyden pääkaupunkiseudulta lähelle lentokenttää. Matka-aika olisi Helsingistä noin 40 50 minuuttia lentokentän sijainnista riippuen. Vertailukohtana voi pitää Kehäradan junien matkaaikaa Helsinki-Vantaalle, joka on liikennöintisuunnitelmien mukaan noin 30 minuuttia. Hyvinkää Hanko radan sähköistäminen tarjoaisi mahdollisuuden järjestää raideyhteydet myös pääradalle ja rantaradalle. Lentokentän saavutettavuutta voi arvioida myös vertailemalla matka-aikoja Etelä-Suomen suurimmista kaupunkikeskuksista Lohjan seudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle eri kulkumuodoilla (taulukko 1). Lohjan seutu on sijainniltaan kilpailukykyinen Helsinki-Vantaan lentoasemaan verrattuna erityisesti Turun ja Porin eli valtateiden 1 ja 2 suunnilta. Näissä tapauksissa matka-aika Lohjalle on lyhyempi kuin Helsinki-Vantaalle sekä henkilöautolla että linja-autolla. Pääkaupunkiseudulta matka-aika on henkilöautolla 10 30 minuuttia pidempi riippuen siitä, miltä alueelta pääkaupunkiseutua ollaan tulossa. Tampereelta ja Lahdesta päin tultaessa erot matka-ajoissa ovat jo suurempia etenkin linja-autolla. Taulukko 1. Lohjan alueen saavutettavuus verrattuna Helsinki-Vantaan lentokentän saavutettavuuteen linja-autolla ja henkilöautolla (etäisyys/matka-aika). Matka Linja-auto Henkilöauto Hki-Vantaa Lohja (keskusta) Hki-Vantaa Lohja (keskusta) Helsinki (Kamppi) 19 km/ 18 min 58 km/ 60 min 19 km/ 15 min 58 km/ 34 min Vantaa (Tikkurila) 7 km/ 15 min 56 km/ 57 min *) 6 km/ 7 min 65 km/ 40 min (vaihto Lohjanharjulla) Espoo (Tapiola) 33 km/ 31 min **) 79 km/ 1 h 42 min 28 km/ 20 min 53 km/ 32 min Turku 169 km/ 2 h 19 min 132 km/ 2 h 10 min 171 km/ 1 h 52 min 116 km/ 1h 24 min (vaihto Lohjanharjulla) Pori 243 km/ 3 h 28 min ei yhteyttä ***) 282 km/ 3 h 02 min 209 km/ 2 h 58 min Tampere 179 km/ 2 h 00 min 298 km/ 5 h 25 min 173 km/ 1 h 30 min 189 km/ 1 h 53 min (vaihto Keimolanportissa) (vaihto Turussa, Lohjanharjulla) Lahti 99 km/ 1 h 14 min 155 km/3 h 30 min (vaihto Jokiniemessä) 93 km/ 54 min 155 km/ 1 h 27 min

17 4 LENTOKENTÄN RAKENTAMISKUSTANNUKSET Lentokenttäinvestoinnin kustannukset riippuvat luonnollisesti tavoiteltavasta toimintamallista ja siitä seuraavista vaatimuksista kiitotien pituudelle, lentokentän varustetasolle sekä matkustajapalveluille. Oheisessa taulukossa on kuvattu kustannusten riippuvuutta tavoiteltavasta tasosta. Yksityinen lentokenttähanke saattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi noin 25 35 miljoonan euron hankkeena, jolla voidaan rakentaa yleisilmailua ja pienimuotoista reittiliikennettä palveleva kenttä minimivarustetasolla. Hankkeen kustannusarvio nousee tavoitetason kasvaessa 100 miljoonaan euroon ja ylikin, jos tavoitteena on suurempi kansainvälistä reittiliikennettä palveleva kenttä. Esimerkiksi Malmin lentokenttää korvaavien kenttähankkeiden kustannusarviot ovat olleet suuruusluokkaa 30 120 miljoonaa euroa tavoitetasosta riippuen. Investoinnin suuruus Kohde käyttö Ominaisuudet Rajoitukset Esimerkkejä vastaavista kentistä 25 35 M Kevyt ja keskikokoinen reittiliikenne Charterlennot Yleisilmailua Pieni säävaraus Isot koneet eivät pääse Kentälle mahtuu alle 5 konetta kerralla Kiitotie 2000 m tai alle, Kevyt lennonvarmistusjärjestelmä Pieni asema- ja lennonjohtorakennus Seinäjoki, Kuusamo, Enontekiö, pienkentät: Mikkeli, Varkaus, Ylivieska, Lappeenranta jne. 50 70 M Reittiliikenne lähes kaikissa sääolosuhteissa Kiitotie, < 2500m Isot seisonta-alueet, Hyvä lennonvarmistus- järjestelmä Vain huonot säät rajoittavat Tilat 15 koneelle samanaikaisesti Kittilä, Kemi- Tornio, Kajaani (vilkkaat kentät; Turku, Vaasa) 100 M ja yli Suuri kaupallinen lentokenttä, Vilkas reittiliikenne ja sotilasilmailu Kiitotie yli 2500 m Uusin lennonvarmistus-järjestelmä Kehittynyt terminaali, yli 400 000 matk./vuosi Ei normaaleja rajoituksia Tampere, Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Kuopio

18 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Lentokentän suunnittelemista Lohjan seudulle perustelevat hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja vapaa ilmatila riittävän kaukana Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lentokentälle sopivia paikkoja (200-300 ha) voisi löytyä Lohjan seudulta esimerkiksi Nummenkylän tai Teutarin alueilta, mutta aluevaraus tai ainakin kentän vaikutukset ulottuisivat kuntarajojen yli. Hankeideassa on paljon kehittämispotentiaalia, mutta se vaatii seudullista yhteistyötä, koska hankkeen vaikutukset, sekä positiiviset että negatiiviset, ulottuvat myös Lohjan naapurikuntiin. Lentokentälle on useampia toteutusmalleja ja rahoitusvaihtoehtoja. Päävaihtoehdot ovat: - yksityinen kaupalliseen lentoliikenteeseen pohjautuva kenttähanke, jolla olisi mahdollisesti myös kuntien tuki (esimerkkinä Seinäjoen lentokenttä, jota ylläpitää säätiö) - valtiollinen kenttähanke, jonka taustalla ovat myös valtion laitosten tarpeet (riippuu mm. Rajavartiolaitoksen kiinnostuksesta). Suora raideyhteys pääkaupunkiseudulle olisi kenttähankkeen toteutumisen kannalta erittäin merkittävä etu. Toisaalta kenttähanke tukisi raideyhteyden toteuttamista Vihtiin ja Lohjalle. Lentokentän merkittävimpinä positiivisina vaikutuksina voidaan nähdä seuraavia tekijöitä: - Lohjan seudun imago kasvaa ja tunnettavuus myös ulkomailla paranee - Seudun vetovoima uusien yritysten sijoittumisen kannalta kasvaa - Kansainväliset yhteydet paranevat - Alueen matkailu virkistyy - Kaupallisten palveluiden kysyntä kasvaa - Uusia työpaikkoja syntyy ja yritysten toimintamahdollisuudet paranevat - Liikennettä siirtyy pois ruuhkaiselta pääkaupunkiseudulta Merkittävimpiä negatiivisia vaikutuksia ovat: - Maaseutumaisemaa ja luontoa häviää lentokenttäalueelta - Meluhaitat lähialueille (meluvaikutus ulottuu n. 3 5 km päähän kiitotien päistä) - Tieliikenteen kasvu, vaikutus kohdistuu etenkin lentokentän lähialueella - Ei merkittävää vaikutusta ilmakehään, koska lentoliikenne siirtyy muualta eikä se ole paikallista.

19 LÄHTEITÄ: Liikenne- ja viestintäministeriö ja Finavia 2007. Helsingin seudun lentokenttäselvitys Finavia 2006. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimus. Finavia liikennetilastot. [http://www.finavia.fi/liikennetilastot] Finavia vuosikertomus 2006. [http://www.finavia.fi/vuosikertomus] LVM 2003. Valtakunnalliset merkittävät liikenneverkot ja terminaalit, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003.