Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa)
Viesti Maahanmuutto voi parantaa sekä muuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia ainakin jos maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla Politiikalla on väliä panokset ovat korkeat kotouttamispolitiikassa jo onnistumisia Vielä ei ymmärretä riittävän hyvin mikä toimii selvitettävissä nykyistä järkevämmillä kokeiluilla Julkaisu ja taustamateriaalit: www.vatt.fi/maahanmuutto
Sisältö 1. Maahanmuuton lyhyt historia 2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla 3. Maahanmuuttajien lapset 4. Julkinen talous 5. Kotouttamispolitiikka
Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset 300,000 250,000 200,000 150,000 100,000 50,000 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 0
Maahanmuuttajat ovat parhaassa työiässä Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus ikäryhmittäin, 2012 + 80 70 60 50 40 30 20 10 11% 9% 7% 5% 3% 1% 1% 3% 5% 7% 9% 11% Ulkomailla syntyneet miehet Ulkomailla syntyneet naiset Suomessa syntyneet miehet Suomessa syntyneet naiset
Sisältö 1. Maahanmuuton lyhyt historia 2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla 3. Maahanmuuttajien lapset 4. Julkinen talous 5. Kotouttamispolitiikka
Maahanmuuttajat työmarkkinoilla Vaikutukset kantaväestöön muita maita koskevien tulosten perusteella vaikutukset palkkoihin ja työllisyyteen todennäköisesti pieniä kotimaista tutkimusta ei toistaiseksi ole Vaikutukset muuttajiin verrattuna lähtömaihin tulot voivat moninkertaistua (riippuen lähtömaasta) verrattuna kantaväestöön tulot ja työllisyys matalat
Maahanmuuttajien palkka ja yrittäjätulot huomattavasti pienempiä kuin kantaväestön Suhteessa samanikäiseen kantaväestöön 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Maahantulovuosi 2002 2006 1996 2001 1991 1995 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Vuosia Suomessa
Maahanmuuttajien lapset kouluttautuneet heikosti Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23 vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.78.07*.03* suomalainen (.01) (.01) OECD.67.18*.07 (.06) (.06) Venäjä, Viro ja ent. NL.74.11*.03 (.02) (.02) Muut.48.36*.18* (.03) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä
Korkeakoulutuksen osalta kuva monipuolisempi Opiskellut yliopistossa tai AMK:ssa 23 vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.45.01.03* suomalainen (.01) (.01) OECD.40.06.08* (0,04) (.04) Venäjä, Viro ja ent. NL.36.12*.07* (.02) (.02) Muut.19.29*.05* (.02) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä
Sisältö 1. Maahanmuuton lyhyt historia 2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla 3. Maahanmuuttajien lapset 4. Julkinen talous 5. Kotouttamispolitiikka
Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Periaatteessa yksinkertainen kysymys lasketaan yhteen verot ja vähennetään tulonsiirrot ja julkisten palveluiden aiheuttamat kustannukset Käytännössä vaikeaa koska vaikutus arvioitava koko elinkaaren ajalta todelliset verot ja kustannukset selviävät vasta vuosikymmenten kuluttua
Keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus iän mukaan (verot miinus menot) 25,000 20,000 Kantaväestön miehet 15,000 10,000 25 vuotiaina Suomeen muuttaneet miehet Euroa 5,000 0 5,000 35 vuotiaina muuttaneet miehet 1 11 21 31 41 51 61 Ikä 10,000 15,000
Nettovaikutus julkiselle taloudelle koko elinkaaren yli Kertaluontoinen vaikutus julkiseen talouteen 250,000 200,000 150,000 100,000 50,000 0 50,000 100,000 150,000 200,000 250,000 Kertaluontoinen nettovaikutus vastasyntyneelle suomalaiselle Kertaluontoinen nettovaikutus 30 vuotiaana tulleelle maahanmuuttajalle, jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin kantaväestöllä keskimäärin 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ikä maahan tullessa
Nettovaikutus julkiselle taloudelle koko elinkaaren yli Kertaluontoinen vaikutus julkiseen talouteen 250,000 200,000 150,000 100,000 50,000 0 50,000 100,000 150,000 200,000 250,000 Kertaluontoinen nettovaikutus jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin kantaväestöllä keskimäärin jos omat tulot samanlaiset kuin 1990 luvulla tulleilla, mutta lasten tulot kuin kantaväestöllä jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin 1990 luvulla tulleilla maahanmuuttajilla keskimäärin 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ikä maahan tullessa
Sisältö 1. Maahanmuuton lyhyt historia 2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla 3. Maahanmuuttajien lapset 4. Julkinen talous 5. Kotouttamispolitiikka
Kotouttaminen on mahdollista Kotouttamissuunnitelmat yksilöity suunnitelma sopivista koulutuksista, työharjoitteluista, ohjauksesta jne. laadittava alle 3v Suomessa asuneille työttömille tai toimeentulotukea saaville maahanmuuttajille Vaikutus nostivat kohderyhmän ansiotuloja lähes puolella laskivat reilusti tulonsiirtoja Miksi? koulutuksen määrä pysyi ennallaan mutta sisältö muuttui (enemmän kielikoulutusta)
Miten me tiedämme tämän? Käytettävissä vertailukelpoinen verrokkiryhmä vuoden 1999 kotouttamislaki teki kotouttamissuunnitelmat pakollisia vain 1.5.1997 jälkeen tulleille 30.4 ja 1.5 tulleet uskottavasti samankaltaisia mutta suunnitelmat pakollisia vain 1.5. tulleille
Kotouttamissuunnitelmat ja Suomeen saapuminen Kotouttamissuunnitelman saaneiden osuus 80 % 60 % 40 % 20 % 0 05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta
Ansiotulot ja Suomeen saapuminen 120 Ansiotulot 2000 2009 (tuhansia euroja) 110 100 90 80 70 05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta
Yleisempi opetus: Kannattaisi kokeilla! Eikö saman saisi selville tavallisillakin keinoilla? eli vertaamalla osallistujia taustaominaisuuksiltaan samankaltaisiin ei osallistujiin Ei! tavanomaisen vaikuttavuusarvion mukaan suunnitelmat olisivat laskeneet rajusti tuloja miksi? työttömät maahanmuuttajat saivat suunnitelman > itsenäisesti työllistyneet eivät vertailukelpoisia Yleinen opetus: toimenpiteiden luotettava arviointi vaatii uskottavan verrokkiryhmän parhaiten niitä syntyy hyvin suunnitelluilla kokeiluilla
Lopuksi Maahanmuuton vaikutus riippuu ennen kaikkea heidän pärjäämisestään työmarkkinoilla toistaiseksi maahanmuuttajilla mennyt paljon huonommin kuin samanikäisellä kantaväestöllä asiaan voidaan kuitenkin vaikuttaa politiikalla Miten (jos mitenkään) politiikkaa pitäisi muuttaa? maahantulon sääntely: pitkälti arvovalinta, tutkijoilla melko vähän annettavaa kotouttamispolitiikka: mikä toimii (ja miksi), selvitettävissä nykyistä järkevämmillä kokeiluilla
Lisämateriaalia
Maahanmuuttajat tulevat parhaassa työiässä Maahanmuuttajia 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Maahantulovuosi 2010 2005 2000 1995 1990 1985 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Maahantuloikä
Moni muuttaa pois Maahantulovuosi 2002 2006 1996 2001 1990 1995 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Suomessa asuttu aika 0%
Ulkomaalaistaustaiset maanosittain 1990 ja 2012 0 50,000 100,000 150,000 Itä Eurooppa Aasia Afrikka 2012 1990 2012 1990 2012 1990 2012 Länsi Eurooppa 1990 Amerikka ja Oseania Tuntematon 2012 1990 2012 1990 Syntynyt ulkomailla Syntynyt Suomessa
Väestön ikärakenne, 2012
Väestön ikärakenne, 2012
Maahanmuuttajien lapset vastaavat noin yhtä kantaväestön syntymäkohorttia itse syntynyt Suomessa itse syntynyt ulkomailla 70000 60000 50000 0 1987 1992 1997 2002 2007 2012 40000 30000 20000 10000
He kasvavat pienituloisissa perheissä Suurituloisin Äidinkieli suomi, ruotsi tai saame Tulokymmenykset 9 8 7 6 5 4 3 2 Äidinkieli muu kuin kotimainen kieli Pienituloisin 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus, % Lapsiperheiden käytettävissä oleva rahatulo, kulutusyksikköä kohden, 2012 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon kokonaistilasto