MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu
Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 ALUE AIEMMISSA SELVITYKSISSÄ... 2 4 MAISEMAN HERKKYYSANALYYSIN TÄYDENNYS... 8 Liite Herkkyysanalyysin täydennyksen kartta
1 1 JOHDANTO Sastamalan pohjoisosiin on käynnissä Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan laadinta. Osayleiskaavaa varten on laadittu maisemaselvitys 2010 (Susanna Vainio). Selvitysalue kattaa pääosin osayleiskaava-alueen. Sen ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt Uotsolan (Mouhijärven keskustan) alue sekä osia yleiskaavan laidoilta. Kaavaehdotusta laadittaessa maisematarkastelua on ulotettu näille aiemmin puuttuneille alueille. Selvityksen täydennyksessä on keskitytty alueelta aiemmin tehtyjen inventointien analysointiin ja osayleiskaavan maisemaselvityksessä laaditun herkkyysanalyysin täydentämiseen osayleiskaavatyön ja yksityiskohtaisemman suunnittelun apuvälineeksi. Selvityksen täydennystä laadittaessa ovat olleet käytössä seuraavat lähteet: Uotsola (itäosa) Häijää Salmin osayleiskaavan maisemaselvitys, Sastamalan kaupunki, Susanna Vainio 2010. Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy Tampere, 2000. Vammalan Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke / selvitysvaihe B. Maisemaselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy ja MAarkkitehdit, 1997. Viistoilmakuva-aineistoa vuosilta 2011 ja 2013, Ilmakuva Vallas Oy. Maastotietokanta ja ortokuva, Maanmittauslaitos. Täydennyksen on laatinut Sastamalan kaupungin kaavasuunnittelija FM Juha Mäkelä. 2 TARKASTELUALUE Kuva 1. Tarkastelualue.
2 3 ALUE AIEMMISSA SELVITYKSISSÄ Vammalan Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke / selvitysvaihe B. Maisemaselvitys Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöihin keskittynyt kehittämishanke tuotti vuonna 1997 useita erillisselvityksiä, joissa tarkasteltiin mm. maisemaa, rakennettua ympäristöä, luontoa ja elinkeinoja. Maisemaselvityksessä esitettiin karttamuotoisesti maisemarakenne sekä maisemaan liittyvät arvot ja ongelmat. Hankkeen jatkona laadittiin eri konsulttia käyttäen maisemanhoitosuunnitelma. Kuva 2. Maisemarakenne (LPV ja MA-arkkitehdit 1997). Kartalla on esitetty laaksot ja selänteet sekä asutuksen sijainti vesistöihin ja maisemaan nähden.
3 Kuva 3. Maiseman arvot ja ongelmat (LPV ja MA-arkkitehdit 1997). Kartalla on esitetty mm. arvokas viljelymaisema, kehys- ja reunusmetsät, tärkeät näkymät sekä vanha tiestö.
4 Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelma: Maiseman osa-alueiden arvottaminen Kuva 4. Maiseman osa-alueiden arvottaminen (Suunnittelukeskus 2000). Kartalla on rajattu herkät osa-alueet (I), muutoksia jonkin verran sietävät osa-alueet (II) ja muutoksia hyvin sietävät osa-alueet III. Erityisen hienoiksi luonnehditut maisema-alueet on rajattu pistekatkoviivalla (Selkeen maisema sekä Tupurlan Rienilän maisema). Pistekatkoviivalla on rajattu tarkasteltu alue. Maisemanhoitosuunnitelmaan (Suunnittelukeskus Oy Tampere 2000) liittyy kuvaukset I-alueista: Selkeen viljelymaisema on valittu erityisen hienojen maisema-alueiden joukkoon seuraavien ansioidensa vuoksi. Se on vaikuttavaa perinne- ja luonnonmaisemaa. Kartano on aikoinaan rakennettu komealle paikalle kirkonkylän vastapainoksi. Kartanon monipuolinen kulttuuriympäristö on Mouhijärven kauneimpia paikkoja. Myllyojan ahde on paikallistiestön komein. Härkihaan omaleimainen siluetti muistuttaa espanjalaista kyrmyniskahärkää ja on näin erittäin mieliin painuva. Selkeä metsäsaareke on ollut maisemallisesti erittäin arvokas. Viime aikoina tapahtuneet hakkuut ovat voimakkaasti rikkoneet Härkihaan omaperäistä muotoa. Iirolan Uotsolan viljelymaisema on jylhämuotoista. Kapean ja jyrkän laakson yli avautuvat näkymät ovat Suomen oloissa harvinaisia. Maisemanhoitosuunnitelmaan liittyy yksityiskohtaisia suunnitelmia. Kohdenumerot 9-11 ovat nyt tarkasteltavalla alueella:
5 Kuva 5. Kohdekohtaiset maisemanhoitosuunnitelmat (Suunnittelukeskus 2000).
6 Maisemanhoitosuunnitelmaan liittyy kohdeluettelo rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteista: Kuva 6. Rakennuskohteet (Suunnittelukeskus 2000): Selkeen kartano (16), Mouhijärven osuusmeijeri (17), Häijään kutomo (18), osuuskaupan liiketalo (19), Uotsolan koulu (20), Oksasen liiketalo (21), Mouhijärven kirkko (22), Vanha Huitu (23), Muistola (24) ja Koivikko (25).
7 Uotsola (itäosa) Häijää Salmin osayleiskaavan maisemaselvitys: Rakentamiseen soveltuvat alueet Selvitysalue jaoteltiin maiseman herkkyyden mukaan seuraavasti: Muutoksia hyvin sietävät osa-alueet Rakentamiseen soveltuva alue (kylämäinen, väljä pientaloalue, max. 2-kerroksisia pientaloja) (/ teollisuusalue) Tälle alueelle voidaan osoittaa hyvin rakentamista. Muutoksia jonkin verran sietävät osa-alueet Metsää on säästettävä uudisrakentamisalueiden sisällä ja välissä mahdollisuuksien mukaan huomioiden viherrakenne / maisemointi. Herkät osa-alueet Maisemallisesti arvokasta maisemaa, alueella muitakin arvoja. Näille alueille ei mielellään rakentamista. Maiseman luonteen säilyttäminen tärkeää. Suojaviheralue on tarpeellinen avoimen maisematilan ja rakennetun tilan rajavyöhykkeessä maiseman tasapainon kannalta. Suojaviheralueen leveys harkinnanvarainen. Maisemoinnin avulla voidaan katkaista näkymiä ja luoda erillisiä maisematiloja. Kasvillisuus myös torjuu meluhaittoja. Kartalla esitettiin lisäksi rakentamiseen soveltuva maaperä (saraturve), perinnebiotoopit, kiinteät muinaisjäännökset sekä pohjavesialue. Kuva 7. Rakentamiseen soveltuvat alueet (Susanna Vainiola 2010).
8 4 MAISEMAN HERKKYYSANALYYSIN TÄYDENNYS Maiseman herkkyysanalyysin täydennyksessä muutoksia hyvin kestäviksi osa-alueiksi on katsottu Uotsolan (Mouhijärven keskustan) taajama, lukuun ottamatta Mouhijärven kirkon ja hautausmaan lähiympäristöä, sekä Perämaantien varrella oleva metsäinen alue. Herkiksi osa-alueiksi on arvioitu Selkeen kulttuurimaisema, Mouhijärven kirkon ympäristö, Iirolan ja Tiisalan kulttuurimaisema, Karpalistonjoen lähialueet sekä Kankarijärven lähiympäristöineen. Kulttuurimaiseman lievealueet ovat muutoksia jonkin verran sietäviä. Herkkyysanalyysin kartta on tämän selvityksen liitteenä. Kuva 8. Herkkyysanalyysin täydennys (Juha Mäkelä 2013).
MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYSALUE MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYSALUE MAISEMAN HERKKYYSANALYYSI RAKENTAMISEEN SUOSITELTAVAT ALUEET, HÄIJÄÄ 2010 (täydennetty 2013) MERKINTÖJEN SELITYKSET Maisemaselvitysalueen alkuperäinen rajaus Muutoksia hyvin sietävät osa-alueet Rakentamiseen soveltuva alue (kylämäinen, väljä pientaloalue, max. 2-kerroksisia pientaloja) ( / teollisuusalue) Tälle alueelle voidaan osoittaa hyvin rakentamista. Muutoksia jonkin verran sietävät osa-alueet Metsää on säästettävä uudisrakentamisalueiden sisällä ja välissä mahdollisuuksien mukaan huomioiden viherrakenne / maisemointi Alasarkki Tiainen 2 Herkät osa-alueet Teilikivi Maisemallisesti arvokasta maisemaa, alueella muitakin arvoja. Näille alueille ei mielellään rakentamista. Maiseman luonteen säilyttäminen tärkeää. Suojaviheralue on tarpeellinen avoimen maisematilan ja rakennetun tilan rajavyöhykkeessä maiseman tasapainon kannalta. Suojaviheralueen leveys harkinnanvarainen. Maisemoinnin avulla voidaan katkaista näkymiä ja luoda erillisiä maisematiloja. Kasvillisuus myös torjuu meluhaittoja. Rakentamiseen soveltumaton maaperä (saraturve) Perinnebiotooppi Kiinteä muinaisjäännös pohjavesialue Susanna Vainiola 2010, täydennykset Juha Mäkelä 2013