VUOSIKERTOMUS 2007 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!
Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Kirjapaino Uusimaa
Sisällysluettelo Alkusanat...4 Suomen UFF -yhdistys...5 Kehitysyhteistyö...5 UFF:n tukemat hankkeet kehitysmaissa...6 Vapaaehtoistyö...10 Taloudellinen apu...11 Vaateapu...12 Toiminta ja varainhankinta Suomessa...13 Vaatekeräys...13 Elektroniikka- ja korukeräys...13 Lajittelu...14 UFF-Myymälät...15 Rahalahjoitukset...16 Talous...16 Tiedotus ja globaalikasvatus...17 Suomen UFF-yhdistys 20 vuotta auttamisen iloa!...18 Yhteystiedot...21 Lahjoitustili: UFF Varainkeruu Nordea 200118-390539 Lupa: OKH8A
Alkusanat Kehitysyhteistyöllä sysätään yhdessä liikkeelle myönteinen kierre Kahdessa vuosikymmenessä suomalaisten tuki on tavoittanut UFF:n kautta miljoonia kehitysmaiden kansalaisia. Apu vahvistaa avunsaajia ja heidän asemaansa omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Joillekin avulla voi olla jopa käänteentekevä vaikutus. Avun merkitys on usein suurin kaikkein köyhimmille. Koulutus on avain toimeentulomahdollisuuteen, perheen toimeentulo puolestaan voi ratkaista lapsen mahdollisuuden päästä koulutuksen piiriin. Koska kehitysmaissa köyhyyden vaikutukset ulottuvat koko yhteisöön, suuntaa UFF avun kokonaisten yhteisöjen hyväksi. Koska apua tarvitsevia on niin monia, on järkevintä kouluttaa ja vahvistaa ihmisiä auttamaan toisiaan. Koulutuksen tarjoama osaamispääoma on kestävää ja luo edellytyksiä yhteiskunnan pysyvälle kehitykselle. Oppimisen tukeminen on punainen lanka UFF:n kehitysyhteistyössä. Lapsia UFF auttaa mahdollistamalla kouluvalmiuksien kehittämisen esikouluopetuksella ja tukemalla perusopetusta. Tuemme lasten koulumahdollisuuksia myös kouluttamalla päteviä peruskoulunopettajia, erityisesti maaseudun vaatimattomiin oloihin. Yhteisöissä toimiva lastenapu valistaa ja edistää terveyttä erityisesti lasten ja äitien keskuudessa. Nuorten työllistymistä ja toimeentulomahdollisuuksia tuemme ammatillisella, teknisellä, opisto- ja korkeakouluopetuksella. Terveyttä edistävä valistus- ja ennaltaehkäisevä toiminta on sisäänrakennettu kaikkien yhdistyksen tukemien oppilaitosten toimintaan ja tavoittaa kyläyhteisöissä kaikenikäiset vauvasta vaariin. Aids-tukikeskukset valistavat työyhteisöissä, auttavat sairastuneita ja järjestävät heille vertaistukitoimintaa. Kehitysmaassakin lapsen tulee saada olla lapsi ja käydä koulua. Koulunkäynti vähentää lapsiäitiyttä. Äitien koulutus parantaa tyttöjen asemaa. Ennaltaehkäisevä terveysvalistus voi säästää ihmishenkiä, hiv/aids-tiedottamisen ansiosta entistä harvempi lapsi jää orvoksi. Inhimillisten vaikutusten lisäksi kehitysyhteistyöllä on parhaimmillaan laajoja ja pitkäkestoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Luku- ja kirjoitustaitoinen voi osallistua ja vaikuttaa yhteisössään. Koulutus lisää tasa-arvoa ja vähentää äärimmäistä köyhyyttä. Köyhyyden väheneminen lisää kansanterveyttä. Tasa-arvo parantaa naisten ja tyttöjen asemaa. UFF:n kehitysyhteistyö tavoittaa kehitysmaissa kaikkein köyhimpiin kuuluvia ihmisiä sysäten heidän elämässään myönteistä kehitystä liikkeelle ja voimallistaen heidät perheineen yhteiskunnan aktiivisiksi rakentajiksi. Haluamme saattaa kehityksen ja auttamisen tuomia myönteisiä kierteitä yhä useamman ihmisen ulottuville. Siksi haluamme tehdä auttamisesta käytännöllisen osan arkea; UFF:n kehitysyhteistyötä voi tukea kierrättämällä vanhat vaatteet ja muut tavarat yhdistyksen keräykseen ja asioimalla yhdistyksen Second Hand myymälöissä. Kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät luontoon ja kaatopaikoille kohdistuvaa kuormitusta, myös energiaa säästyy. Kierrättäjän palkinnoista kuitenkin ehkä paras on auttamisesta tuleva sisäsyntyinen, aito hyvä mieli. Tässä raportissa kerromme tarkemmin miten apu toimii ja miten käytännöllistä siihen on osallistua. Tervetuloa kokemaan auttamisen iloa kanssamme! Kunnioittavasti Virve Kivi Toiminnanjohtaja UFF:n kehitysyhteistyötä voi tukea myös suoralla rahalahjoituksella Lahjoitustili: 200118-390539 Keräyslupa: OKH8A
Suomen UFF yhdistys Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen, yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa kehitysmaissa sekä tiedottaa kehitysmaista ja kehityskysymyksistä kotimaassa. Arvot Inhimillisten- ja ympäristön voimavarojen kestävä käyttö ja kehitys, terveys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Tavoite Tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille. Vähentää laajalle levinnyttä köyhyyttä kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kautta. Tehtävä Niiltä joilla on, niille joilla ei ole. Hyvinvoivilta sairaille. Varaston vartijoilta tyhjille vatsoille. Vapailta niille, joilta vapaus puuttuu. Sinulta heille kaikille. Toimintatapa UFF:n tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys kerää varoja kehitysyhteistyöhön vaatekierrätyksellä. UFF kerää yksityisten ihmisten vaatelahjoituksia keräyslaatikoilla eteläisen Suomen alueella. Osa vaatteesta lahjoitetaan afrikkalaisille yhteistyökumppaneille varainhankintatarkoitukseen. Suuren osan vaatteesta UFF-yhdistys myy vähittäis- ja tukkumyynnissä. UFF:n vaatekierrätysprosessista hyötyvät ensisijaisesti kohdemaiden köyhät ihmiset. Toiminnasta jää kuitenkin selkeitä hyötyjä myös kotimaahan. 6,5 miljoonaa kiloa käytöstä poistettua vaatemateriaalia päätyy uudelleenkäyttöön UFF:n kierrätyspalvelun kautta. Prosessi pitää yllä kotimaassa noin 150 työpaikkaa. Yhdistys ei saa uudelleenkäyttöpalvelun tuottamiseen mitään julkisia tukia. Kehitysyhteistyö 2007 Rahaa ja vaatteita etelään Suomen UFF -yhdistys lähettää avustuksina kehitysmaihin rahaa ja vaatteita. Vuonna 2007 UFF-yhdistys lähetti rahallista apua neljään vastaanottajamaahan: Mosambikiin, Malawiin, Sambiaan ja Angolaan yhteensä 2 930 148. Kaikki kohdemaat lukeutuvat maailman köyhimpiin maihin. Vaateavustukset lähetettiin Mosambikiin ja Malawiin, yhteensä lähes 1,5 miljoonaa kiloa. Suomen UFF:n ja muiden Humana People to People -liikkeen jäsenyhdistysten yhteistyöhankkeet auttavat ruohonjuuritasolla maailman köyhimpien maiden ihmisiä, juuri niitä lukuja kirjoitustaidottomia ja rahattomia, joiden mahdollisuudet ovat kaikkein vähäisimmät. Vaikka käytetty vaate on pääasiassa avun tuottamisen väline, on se myös toisaalta apua sellaise- naan. Käytetty vaate on ihmisarvoinen vaihtoehto, kun rahaa on käytettävissä äärimmäisen vähän. Kierrätyksellä eroon köyhyydestä UFF lähettää vaateavustuksia sellaisiin kohdemaihin, joiden lainsäädännössä paikallisten hyväntekeväisyysyhdistysten varainhankintaa tukevan vaateavun vastaanottaminen on sallittu. Myös paikallisesti vaatekierrätyksellä kerätyt varat käytetään koulutuksen ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Vaateapu jo sinällään työllistää paikallisia ihmisiä ja tuo ansaintamahdollisuuksia sellaisille ihmisryhmille, joiden ei olisi muutoin mahdollista ryhtyä harjoittamaan ammattia tai liiketoimintaan. Tämä ruohonjuuritason liiketoiminta on monelle perheelle ja erityisesti monille naisille tapa ansaita ja löytää tie taloudellisesti parempaan huomiseen. On laskettu, että jokainen eurooppalainen vaatekeräyspiste tuo yhden työpaikan Afrikkaan. Osaamista ja tiedonvaihtoa UFF käy jatkuvaa vuoropuhelua etelän kumppaniensa kanssa esimerkiksi avustusvaatteiden laatuvaatimuksista ja lähetettävistä määristä. Aika ajoin Suomen UFF:ssä myös työskentelee määräaikaisesti etelän kumppanien lähettämiä afrikkalaisia työntekijöitä, jotka opastavat pohjoista kumppaniaan oman maansa avustustarpeen oikeanlaisessa tyydyttämisessä. Paikallisten kierrätysasiantuntijoiden lisäksi UFF:ssä työskentelee tai vierailee ajoittain afrikkalaisia projektihallinnon harjoittelijoita ja muita asiantuntijoita erilaisten oppimis- ja tiedotusprojektien yhteydessä.
UFF:n tukemat hankkeet kehitysmaissa OPETTAJAOPISTOT Mosambik: Cabo Delgadon opettajaopisto Chimoion opettajaopisto Gazan opettajaopisto Inhambanen opettajaopisto Macusen opettajaopisto Maputon opettajaopisto Nacalan opettajaopisto Niassan opettajaopisto Teten opettajaopisto Malawi: Chilangoman opettajaopisto Angola: Cabindan opettajaopisto Zairen opettajaopisto UFF-yhdistys on suunnannut suurimman osan avustaan opetukseen ja koulutukseen. Maaseudun ja kaupunkien eriytyminen ei ole vain rikkaiden maiden ongelma, vaan kehitysmaissa tämä ongelma on jopa suurempi. Köyhissä maissa kouluttautunut väki hakeutuu usein kaupunkeihin mukavuuksien ja paremman toimeentulon perässä, koska heillä on siihen mahdollisuus. He eivät useinkaan halua palata maaseudulle vaatimattomiin ja vaikeisiin työolosuhteisiin ja näin maaseudun ihmisten tietotaso pysyy alhaisena. UFF tukee opettajaopistoja, jotka kouluttavat opettajia nimenomaan maaseudulle. Nämä opettajat kykenevät aloittamaan ja ylläpitämään opetustoiminnan hyvinkin puutteellisissa olosuhteissa. Näillä tulevaisuuden opettajilla on kaksijakoinen tehtävä: kouluttaa lapsia kantamaan vastuuta kehittyvästä kansakunnastaan sekä antaa kehityksen ensiapua yhteisöille. Opettajaopiskelijat osallistuvat opiskeluaikanaan mm. lukutaito-, tietokone-, yrittäjyyskurssien, esikoulujen, valistustoiminnan, näytelmä- ja kuorokerhojen pyörittämiseen. Näiden kerhojen avulla lukutaito, hiv/aidstietous, muu terveystieto sekä tieto naisten ja lasten oikeuksista leviävät tehokkaasti kyläyhteisöihin. Opettajaopistojen tehtäviin kuuluu myös tiedon välittäminen jo opettajanvirassa toimiville opettajille. Tieto välittyy täydennyskoulutusten ja erityisten pedagogisten resurssikeskusten kautta. Täydennyskoulutuksia järjestetään alueen opettajille yhdessä paikallisten kouluviranomaisten sekä muiden järjestöjen kanssa. Täydennyskoulutusten tavoitteena on lisätä opettajien voimavaroja ja opetuksen laatua. Opetuksen laadun parantamiseen tähtäävät pedagogiset resurssikeskukset, joita perustetaan peruskoulujen yhteyteen. Niiden varustuksiin kuuluvat pieni kirjasto, muutama tietokone, televisio, videot ja radio. Resurssikeskuksista opettajat voivat helposti hankkia lisämateriaalia ja -tietoa opetukseensa. Resurssikeskuksissa järjestetään lisäksi tietokonekursseja sekä seminaareja eri aihealueista myös muille kiinnostuneille. OPETTAJA- KORKEAKOULU One World University on Maputon läheisyydessä Mosambikissa sijaitseva alemman asteen korkeakoulu. Oppilaitoksesta valmistuneet työskentelevät opettajina opettajaopistoissa tai muissa koulutusinstituutioissa. Koulutusohjelmaan kuuluu 1,5 vuotta opintoja korkeakoululla ja 1,5 vuoden työharjoittelujakso opettajaopistossa. Vuonna 2006 aloitettiin mittava rakennusurakka opettajakorkeakoulun siirtämiseksi Maputon väliaikaisista tiloista Changalaneen. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat uusissa tiloissa loppuvuodesta 2007. Changalanen korkeakoulun rakentamisessa on valittu ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Uusia opettajia on valmistunut tähän mennessä One World Universitystä yhteensä 155. Uudet tilat takaavat, että jatkossa korkeakoulu pystyy entistä paremmin vastaamaan tarpeeseen kouluttaa uusia opettajia opettajille. Ennätykselliset 42 uutta opiskelijaa aloittivat opintonsa 2007. Uusien aloituspaikkojen määrä on tulevina vuosina yhtä suuri.
AMMATILLINEN KOULUTUS Katulapsikoulu Mosambik: Bilibizan maatalouskoulu Itoculon cashewpähkinän tuotanto- ja koulutuskeskus Nhamathandan tekninen opisto Nuorille annettava ammatillinen koulutus on ollut tärkeä osa Humana People to People liikkeen toiminnassa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Ammattitaitoisesta työväestä hyötyy ylipäätään koko kehittyvä valtio. Mosambikin ADPP-yhdistyksen ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon seuraavilla koulutusaloilla: maatalousala, liiketalous, rakentamisala ja hotelli- ja matkailuala. Koulutus seuraa kansallista ammattikoulutuksen rakennetta ja siihen voivat osallistua 7. luokan päästötodistuksen saaneet henkilöt. Ammattikoulutuksen kesto on alasta riippuen 1 vuosi tai 2 vuotta. Kaksivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen aikana oppilas suorittaa myös 8.-10. luokan opinnot. Opintoihin kuuluu teoriaa ja käytännön harjoituksia. Lisäksi koulutukseen kuuluu enintään 6 kuukauden mittainen työssäoppimisjakso paikallisessa yrityksessä. Yhteistyötä tekevät yritykset ovat arvokkaita kumppaneita ammattikouluille, sillä ne tarjoavat opiskelijoille todellisen kosketuspinnan liike-elämään. Ammatilliset oppilaitokset ovat sisäoppilaitoksia. Sisäoppilaitoksen sääntöihin kuuluu, että opiskelija osallistuu koulun kunnossapitoon ja säännöllisin vuoroin auttaa koulun keittiössä ruoan valmistuksessa. UFF:n projekteilla tästä on muodostunut merkittävä projektin kestävyyden ja paikallisen omistajuuden osatekijä. Iltaisin ja viikonloppuisin opiskelijoille on järjestetty vapaa-ajanohjelmaa, joka vaihtelee urheilusta, puutarhanhoidosta, keskusteluryhmistä ja kieliopinnoista tietokoneopetukseen. Mosambik: Nacalan katulapsikoulu Nacalan katulapsikoulu Mosambikissa tarjoaa 8-20-vuotiaille lapsille ja nuorille peruskouluopetusta. Suurin osa lapsista on orpoja tai he tulevat hyvin köyhistä perheistä. Peruskoulutuksen lisäksi lapsille ja nuorille annetaan pienimuotoista teknistä ja kädentaitoihin liittyvää koulutusta sekä kulttuuriopetusta. Tällaista on mm. puunveisto, huonekalujen teko, puiden istutus, ompelu, kirjailu, englannin kieli, draama ja tanssi. Näistä taidoista on lapsille myöhemmässä vaiheessa hyötyä toimeentuloa hankkiessaan. Koulu kiinnittää erityisesti huomiota tyttöjen koulutukseen, jota edistetään yhteisökampanjoilla. Oppilaat saavat myös ravitsemusoppia: he oppivat tuottamaan ja valmistamaan monipuolista ruokaa. Koululla on tätä varten pienkarjaa sekä viljelysmaata ja kasvipuutarha. Katulapsikoulun oppilaat osallistuvat myös koulurakennusten ja kalusteiden kunnostukseen ja ympäristön siistimiseen. Koulua ympäröivän yhteisön jäsenille on tarjolla omaa ohjelmaa: koulut järjestävät aikuisille mm. iltaoppitunteja, jotka tähtäävät peruskoulun oppimäärän suorittamiseen. Lisäksi kouluilla on erityinen naistenkerho, joka kannustaa naisia elinkeinon harjoittamiseen, kuten puutarhanhoitoon, leivän leivontaan tai ompelutöihin.
Lastenapu JA YHTEISÖKEHITYS Hiv/aids-työ Mosambik: Nacalan Lastenapu Sambia: Yhteisökehitys ja Lastenapu, eteläinen provinssi Lastenavun päätavoitteena on valistaa perheitä hygienia- ja terveysasioissa, koulutuksessa, ruokaturvaan ja ravintoon sekä ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Valistuksen avulla perheiden elinolot kohenevat. Usein pelkkä säännöllinen käsien pesu ja saippuan käyttö lisää perheiden ja erityisesti lasten hyvinvointia merkittävästi. Lastenapu tekee aktiivisesti töitä malarian, koleran ja hiv/aidsin ehkäisemiseksi. Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota orpoihin ja heidän huoltajiinsa, joille jaetaan myös ruoka-apua. Lääkehoitoa ja konsultaatiota saavat hiv-positiiviset ja aidsiin sairastuneet. naisten kerhoja, joissa naisia aktivoidaan pienimuotoisten elinkeinojen harjoittamiseen. Naiset ovat mm. perustaneet kanankasvattamon, myllyn, leipomon, sekä myyneet vihanneksia. Ruokaturvaohjelma auttaa perheitä valmistautumaan viljelyskauteen ja kehottaa kaikkia perustamaan pienen vihannespuutarhan. Vihannesten viljelyn avulla perheet saavat lisäravintoa ja vaihtelua ruokavalioonsa. Aikuisten lukuopetuksessa paikallisen opettajaopiston opiskelijat saavat opetusharjoitusta ja yhteisö hyötyy monin tavoin. Lukutaidon lisääntyessä esimerkiksi aids-tietous saavuttaa useampia ihmisiä. Lukutaito avaa monia uusia portteja, eivätkä ihmiset ole enää toisen käden tiedon tai pahimmassa tapauksessa taikauskon varassa. Hiv:n leviämistä estetään Sambiassa toimivan HOPE-hankkeen avulla. Tavoitteena on vähentää hiv-infektioiden ja muiden sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden määrää erityisten ennaltaehkäisy- ja hoito-ohjelman avulla. Yhteisöjä avustetaan reagoimaan ja vaikuttamaan epidemiaan riskikäyttäytymistä muuttamalla. HOPE-hankkeeseen kuuluu aids-tukikeskuksia, klinikoita, sosiaalikeskuksia ja kerhotoimintaa. Lisäksi vapaaehtoiset avustavat neuvonnassa ja valistamisessa. Erityishuomiota kiinnitetään koululaisiin, hiv/aidsin saaneiden ihmisten elämän helpottamiseen ja parantamiseen, äiti-lapsi -tartuntoihin, seksityöläisiin, sairastuneiden kotihoidontukeen, terveyspalveluihin ja valistuskampanjoihin. Aids-tukikeskuksessa annetaan tietoa sukupuolitaudeista ja ohjeita siitä, kuinka hiv-infektion kanssa voi elää. Näissä keskuksissa tai yhteistyössä mukana olevilla klinikoilla on mahdollisuus testata itsensä. Aids-tukikeskus myös kouluttaa ihmisiä aids-epidemian vastaiseen taisteluun. Keskuksen toimintoihin kuuluu myös orvoista ja näiden sijaisvanhemmista huolehtiminen ja tukipalveluiden järjestäminen kotona sairastaville. Lastenavun esikoulu mahdollistaa lasten päivähoidon, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus työskennellä ja erityisesti perheiden vanhimmat tyttäret vapautuvat lastenkaitsemisvelvollisuudesta ja pääsevät kouluun. Lastenapuhankkeet järjestävät myös toimeentuloa tukevia toimintoja kuten Ympäristön suojelemiseksi yhteisöjä opastetaan puunistutukseen ja taimitarhojen perustamiseen. Aikaisemmin hiilen valmistusta varten kaadettujen puiden tilalle ei ole istutettu uusia taimia. Tältä osin lastenapuhankkeet pyrkivät pysyvän muutoksen luomiseen. Puunistutuksella myös vähennetään eroosiota.
Yhteisötiedotus sarjakuvin Mosambik: Maputo Chimoio Nhamatanda Beira Nacala Syksyllä 2005 alkanut ulkoasiainministeriön tukema sarjakuvahanke jatkuu Mosambikissa vuosina 2007-2009. Hanke on alkujaan toteutettu yhteistyössä Maailman Sarjakuvat ry:n kanssa. Hankkeessa koulutetaan aktiivisia ihmisiä, jotka voivat hyödyntää sarjakuvamenetelmää tulevissa ammateissaan sekä oman yhteisönsä parissa. Koulutettavat ovat opettajaopiskelijoita, opettajia, sosiaali- ja terveystyöntekijöitä ja yhteisön kanssa vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä. Kaikki osallistujat ovat sellaisessa asemassa, että he voivat käyttää sarjakuvaa sosiaalisen muutoksen kuvaamiseen, tiedottamiseen ja ihmisten valistamiseen. Hankkeessa on mukana viisi aluetta: Maputo Etelä-Mosambikissa, Chimoio, Nhamatanda ja Beira Keski- Mosambikissa sekä Nacala Pohjois- Mosambikissa. tarkoitetun TCE-ohjelman työntekijöitä (Total Control of Epidemic). Tässä ohjelmassa on kiitelty erityisesti sitä, että tiedottaminen tapahtuu nyt kansantajuisemmin. Nimittäin, tavallisesti käytetyt hienot värilliset julisteet eivät ole herättäneet yleisön mielenkiintoa ja usein vaikutusteho jää alhaiseksi. Sarjakuvakouluttajat puolestaan järjestivät vuoden aikana 21 työpajaa omassa työ- tai opiskelupaikassaan ja opettivat yli 330 henkilölle miten sarjakuvaa piirretään ja miten oma sanoma saadaan tuotua esille lyhyesti ja ytimekkäästi. Sarjakuvien aiheina ovat olleet mm. kolera, malaria, hiv/aids, koulunkäynnin tärkeys, nuorella iällä solmitut avioliitot, lasten pahoinpitely, puhdas vesi, kulotukset, turvaseksi, ystävyys. Valistavia sarjakuvia on ripustettu esille julkisille paikoille, kuten toreille, kouluihin, katujen varsille, poliisiasemille ja sairaaloihin. Yleensäkin sellaisiin paikkoihin, missä ihmisiä liikkuu paljon. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneet lukemaan sarjakuvien sanomaa ja ikäihmisetkin ymmärtävät piirretyn kuvan välittämän sanoman. Yleisö on pitänyt siitä, että sarjakuvissa on aina tekijän nimi. Tuttu henkilö omasta yhteisöstä lisää mielenkiintoa kerrottavaa asiaa kohtaan ja myös tekee asiasta helpommin lähestyttävän. Paikallinen piirtäjä onkin paras asiantuntija oman yhteisönsä ongelmien osalta. He osaavat myös muotoilla viestin niin että lukijat sitä parhaiten ymmärtävät. Vuonna 2008 koulutuksia pidetään neljässä paikassa: Nacalassa, Chimoiossa, Bilibizassa ja Maputossa. Jokaisessa koulutuksessa on 10 henkeä koulutettavana ja tavoitteena on edelleen saada puolet naisia. Kouluttajien tehtävänä on järjestää yhteensä 41 työpajaa ja ohjata yli 600 henkilöä sarjakuvien tekemisen pariin. Tuotetuista sarjakuvista ja saaduista kokemuksista tehdään myös kirjasia, joista käy ilmi hankkeen saavutukset ja vaikutukset. Vuonna 2007 kurssitettiin 20 kouluttajaa, joiden tehtävänä on opettaa muita, esimerkiksi oppilaitaan, työtovereitaan, vapaaehtoisia jne, tekemään sarjakuvia ja kertomaan yhteisön asioista. Koulutukset pidettiin Chimoiossa ja Maputossa ja koulutettavat tulivat opettajakorkeakoulusta, opettajaopistoista, hiv-tukikeskuksista, peruskouluista ja ammattikouluista. Lisäksi sarjakuvakouluttajiksi otettiin hiv/aids:n leviämisen ehkäisyyn
Vapaaehtoistyö tilaisuutesi Humana People to People -järjestöverkoston piirissä Humana People to People -jäsenyhdistyksillä on tällä hetkellä Afrikassa yli 180 projektia, jotka vaikuttavat yli 4,3 miljoonan ihmisen elämään. Humana People to People, yhteistyössä kansainvälisen DRH Movementin (Den Rejsende Højskole Movement) kanssa, kutsuu ihmisiä kaikkialta maailmasta ja kaikista elämäntilanteista osallistumaan vapaaehtoistyöohjelmaan (Development Instructor Programme). Ohjelma on avoin jokaiselle, joka on yli 17,5-vuotias sekä halukas ja valmis ottamaan haasteen vastaan. Erityisiä akateemisia vaatimuksia ei ole. Ohjelman pituus on 14 kuukautta. Siihen kuuluu 6 kuukauden valmennusleiri, 6 kuukautta työtä kehitysyhteistyöprojektissa ja 2 kuukauden Camp Future -seurantajakso ja tiedotustyötä Euroopassa, Afrikassa tai USA:ssa.. Valmennusleirin voi suorittaa jossakin kansainvälisen DRH Movementin kymmenestä kansanopistosta, jotka sijaitsevat Tanskassa, Norjassa ja Englannissa. DRH-kouluissa valmentautuu joka vuosi noin 600 vapaaehtoistyöntekijää yli 65 maasta työskentelemään Afrikassa, Aasiassa tai Keski-Amerikassa. Suomesta tähän vapaaehtoistyöhön lähtee vuosittain parisenkymmentä henkilöä. Valmennusleiri ohjaa käytännön menetelmin ymmärtämään elämää kehitysmaan lähtökohdista: miten kehitystä viedään eteenpäin silloin, kun resurssit ovat lähestulkoon olemattomat. Vapaaehtoisella on mahdollisuus valita jokin seuraavista työkentistä kehitysmaassa: hiv/aids -valistus opetustyö esikouluissa opetustyö peruskouluissa opetustyö ammattikouluissa opetustyö opettajaopistoissa lasten, perheiden ja yhteisön hyväksi tehtävä työ maatalous ja ympäristönsuojelu rakennushankkeet varainhankinta ja yhteystoiminta yritysten ja järjestöjen kanssa Jos haaveenasi on ollut tehdä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa, mutta ohjelmamaksut ovat tuntuneet liian suurilta, tässä voi olla tilaisuutesi! Jos et voi ajatella elämää ilman hiustenkuivaajaa, televisiota ja mukavuuksia, etkä halua kokeilla, löytää ja ylittää omia rajojasi, joku muu ohjelma voi olla sopivampi. 10 Jos sinulla on hihat ylös -asenne, et pelkää fyysisiä ja sosiaalisia haasteita, olet valmis kehittämään itseäsi ja kokeilemaan jotakin vähän extremeä, silloin DRH on sinun ohjelmasi. Humana People to People järjestää rekrytointitilaisuuksia Suomessa useamman kerran vuodessa. Tilaisuuksista ilmoitetaan yleensä lehdissä. UFF yhdistys haluaa kiittää kaikkia DRH-vapaaehtoisia heidän vuosien varrella tekemästään kovasta työstä yhteisillä projekteillamme! UFF:n näkökulmasta DRH -vapaaehtoiset ovat tuoneet korvaamattoman lisän projektien resurssipääomaan. Suomalaisilla on sisukkaiden ja peräänantamattomien työntekijöiden maine ja monet projektit odottavat taas hartaasti uusia, nimenomaan suomalaisia vapaaehtoisia! Lisätietoja vapaaehtoistyöstä: info@humana.org www.humana.org www.drh-movement.org
Taloudellinen apu Tuki yhteensä UFF:n omarahoitus UM:n tuki Opettajakoulutus 1. Cabo Delgadon opettajaopisto, Mosambik 15 350 15 350 2. Chimoion opettajaopisto, Mosambik 14 263 14 263 3. Gazan opettajaopisto, Mosambik 165 089 37 120 127 969 4. Inhambanen opettajaopisto, Mosambik 188 912 49 412 139 500 5. Macusen opettajaopisto, Mosambik 172 311 38 203 134 108 6. Maputon opettajaopisto, Mosambik 10 697 10 697 7. Nacalan opettajaopisto, Mosambik 7 132 7 132 8. Niassan opettajaopisto, Mosambik 3 566 3 566 9. Teten opettajaopisto, Mosambik 173 242 33 614 139 628 10. Chilangoman opettajaopisto, Malawi 139 804 30 297 109 507 11. Cabindan opettajaopisto, Angola 35 211 35 211 12. Zairen opettajaopisto, Angola 98 862 98 862 Opettajakorkeakoulu 13. One World -opettajakorkeakoulu, Mosambik 192 583 40 638 151 945 Ammattikoulutus 15. Bilibizan maatalouskoulu, Mosambik 10 697 10 697 16. Itoculon cashewpähkinäkoulutuskeskus, Mosambik 7 132 7 132 17. Nhamatandan tekninen opisto, Mosambik 213 415 36 609 176 806 Peruskoulutus 18. Nacalan katulapsikoulu, Mosambik 2 853 2 853 Yhteisökehitys 19. Nacalan lastenapu, Mosambik 135 308 35 017 100 291 20. Yhteisökehitys ja Lastenapu, Sambia 79 469 79 469 21. Yhteisökehitys sarjakuvin, Mosambik 39 011 6 075 32 936 Hiv/aids -työ 22. HOPE-aidstukikeskus, Sambia 74 572 74 572 23. Humana Federaatio, jäsenmaksu 37 979 37 979 YHTEENSÄ 1 817 458 704 768 1 112 690 Suomen UFF on lähettänyt vuoteen 2007 mennessä rahallista apua kehitysmaihin noin 18,2 miljoonaa euroa. 11
Vuonna 2007 UFF:n kehitysavun kokonaisarvo oli lähes 2,5 miljoonaa euroa. Tästä noin puolet koostuu suomalaisten lahjoituksista sekä vaatteiden vähittäis- ja tukkumyynnistä, ja toinen puoli ulkoasiainministeriön myöntämistä kehityshanketuista. Ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tukia myönnetään vuosittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2007 yhdeksän UFF:n tukemaa kehitysyhteityöhanketta sai myös ulkoasiainministeriön hanketukea. Näistä hankkeista valtaosa, kahdeksan, sijaitsee Mosambikissa: neljä opettajaopistoa, opettajakorkeakoulu sekä tekninen ammattiopisto. Yhdeksäs ulkoministeriön tukea saava kohde on opettajaopisto Malawissa. UFF:n kehitystuen jakautuminen vuonna 2007 Vuonna 2007 avustusohjelman kohdemaat olivat Mosambik, Malawi, Sambia ja Angola. Rahallinen kehitysapu jakautui 22 kohteeseen hanketyypeittäin seuraavasti: opettajakoulutus 56,4 %, hiv/aids-työ 4,1 %, ammatillinen koulutus 12,7 %, yhteisöhankkeet 14 %, hankehallinto 2 %, opettajakorkeakoulu 10,6 % ja peruskoulutus 0,2%. Vaateapu UFF:n vuonna 2007 lähettämät vaatelahjoitukset kumppanijärjestöjen varainhankintatyöhön: määrä arvo euroissa DAPP Malawi 1 142 362 kg 460 368 ADPP Mosambik 308 529 kg 293 274 YHTEENSÄ 1 450 891 kg 594 310 * * vaatelähetysten arvo perustuu markkinoilla vuonna 2007 vallinneeseen hintatasoon. Vaateapua afrikkalaisille yhteistyökumppaneille: 1988-1998: 6 796 228 kg 2003 1 107 334 kg 1999: 1 310 284 kg 2004: 1 206 899 kg 2000: 1 477 336 kg 2005: 1 240 522 kg 2001: 693 689 kg 2006: 1 285 860 kg 2002: 900 690 kg 2007: 1 450 891 kg Suomen UFF on lähettänyt vaateapua afrikkalaisten yhteistyökumppanien varainhankintatyöhön yhteensä noin 17,5 miljoonaa kiloa kahdenkymmenen vuoden aikana. 12
Toiminta ja varainhankinta Suomessa VAATEKERÄYS UFF-yhdistyksen vaatekeräysmäärä oli vuonna 2007 ennätyssuuri 6 576 425 kiloa, mikä oli 11 % edellisvuotta suurempi. Lähes 1000 vaatekeräyssäiliötä käsittävä keräyspalvelu tavoitti noin 3,2 miljoonaa asukasta 126:lla paikkakunnalla eteläisessä Suomessa. Uutena palveluna aloitettiin kotikeräys pääkaupunkiseudun pientaloasukkaille. Kotikeräys palvelee kahtasataa tuhatta taloutta pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa. Kotikeräysvaatteen laatu on ollut laatikkolahjoituksia parempi ja roskien määrä pienempi. Laadukas lahjoitus tuottaa enemmän kehitysapua yhdistyksen projekteille Afrikkaan ja Intiaan. Suomen UFF -yhdistyksen tarjoama vaatekeräyspalvelu on toiminut maassamme vuodesta 1988 alkaen. Keräyksen vaatemäärät ovat kasvaneet 20 vuodessa erittäin voimallisesti: nollasta yli 6,5 miljoonaan kiloon vuositasolla (2007). Näin mittavan kierrätystoiminnan ylläpito ja hoitaminen vaatii varteenotettavan määrän työpanoksia sekä ajokalustoa ja tuotantovälineitä. UFF ei saa kierrätystoiminnan ylläpitämiseen julkista tukea, vaan koko kierrätyspalvelu rahoitetaan omakustanteena. Keräyssäiliöt UFF:n vaatekeräys toimii keräyspisteissä olevien säiliöiden avulla. Säiliöt sijoitetaan tavallisimmin kunnallisiin kierrätyspisteisiin tai liikekeskusten ekopisteisiin. Ne pyritään sijoittamaan helposti löytyvään ja näkyvään paikkaan, johon on hyvä kulkuyhteys sekä asiakkaiden että huoltoliikenteen kannalta. UFF:n kierrätykseen kelpaavat kaikki edelleen käyttökuntoiset, ihmisarvoiset vaatteet, kengät, kodintekstiilit ja lelut. Jos vaate sen sijaan on pysyvästi tahriintunut, kulunut loppuun tai rikkoontunut käyttökelvottomaksi, sitä ei olisi syytä laittaa UFF:n keräykseen. Tekstiilijätteen käsittely kuluttaa kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. Vaatekeräysmäärien nousu vuosina 2003-2007, miljoonaa kiloa 2003 2004 2005 2006 2007 Kierrätysmateriaalin kolme tärkeää tehtävää: 1. Kehitysapu 2. Kierrätys 3. Työpaikat ELEKTRONIIKKA- JA KORUKERÄYS Vuonna 2007 UFF laajensi palveluaan koskemaan myös muita tavaroita. Alueellisen kotikeräyksen yhteydessä voi lahjoittaa toimivia matkapuhelimia, digitaalikameroita, kannettavia tietokoneita sekä koruja. Laitteet testataan ja toimitetaan kehitysyhteistyöhön Mosambikiin, jossa laitteille on suuri tarve. Korut myydään UFF:n nettikaupassa ja myynnin tuotto käytetään kehityshankkeiden tukemiseen. 13
lajittelu Kaikki järjestön keräämät tavarat käsitellään Klaukkalassa lajittelukeskuksessa. Osa saapuvista vaate-eristä kulkee lajittelun kautta ja loppuosa pakataan tukkumyyntiin. Vuonna 2007 kerätyistä yli 6,5 miljoonasta vaatekilosta lajiteltiin noin 46 % (3 031 500kg) ja loput 54 % käsiteltiin pakkaamalla ne 120 kg säkkeihin tukkumyyntiä varten. Vaatteen jatkokäyttö Huolellisella lajittelulla vaatteet ohjataan tehokkaasti jatkokäyttöön ja näin saadaan hankittua varoja kehitysapuun. Myynnin tuotolla kustannetaan myös vaatteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelykulut sekä katetaan myynnistä itsestään koituvat kulut. Vuonna 2007 suurin osa (54 %) vaatteesta kierrätettiin tukkumyynnin kautta. Tässä mallissa myös vaatekierrätyksen työllistävä vaikutus siirtyy Eurooppaan. Tukkumyynnin asiakkaina on yksityisiä henkilöitä sekä yrityksiä mm. Venäjältä, Baltian maista, entisistä Neuvostotasavalloista, Sloveniasta ja Turkista. Tukkumyynnin osuus yhdistyksen kehitysavun tulonlähteistä oli noin 20 %. Afrikkaan lähetettävän vaatteen määrä on myös edelleen suuri (22 %). Jatkuva yhteistyö vaateavun vastaanottajayhdistysten kanssa auttaa UFF:ää löytämään keräysvaatteen joukosta juuri Afrikkaan soveltuvat kappaleet. Vuonna 2007 vaateapua lähetettiin Malawiin ja Mosambikiin. Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä on kotimaassa vähittäismyymälöissä myytävä vaate, jonka osuus vaatteen jatkokäytössä on noin 6 %. Henkilökuntaa kurssitetaan kysynnässä tapahtuvia muutoksia varten, kuten esimerkiksi juuri sillä hetkellä muodissa olevien vaatteiden tunnistamiseen. UFF:n vaatekeräykseen tulee myös lumpuksi luokiteltavaa tekstiiliä tai täysin käyttökelvotonta vaatetta (likaista, rikkinäistä, kastunutta). Lumpun ja tekstiilijätteen jatkokäsittely syö kehitysyhteistyöhön tarkoitettuja varoja, sillä UFF joutuu maksamaan näistä koituvat käsittelykulut. Vuodesta 2004 alkaen tekstiilijätettä on toimitettu hyötykäyttöön energiajakeeksi. Lumppua saatiin kierrätettyä jonkin verran eteenpäin suomalaisen ja liettualaisen uusiotuotantoyrityksen kautta. Kerätyn vaatteen jatkokäyttö 2007 22 % 7% 6,7 % 5,6 % 54% Varainhankinta: tukkumyynti 54 % Lahjoitukset kehitysyhteistyöhön 22 % Varainhankinta: vähittäismyynti 7 % Jätetekstiili 6,7 % Lumppu 5,6 % Kerätystä vaatteesta lajiteltiin noin 46 %, loput 54 % pakattiin myytäväksi tukkuerinä 14
UFF - myymälät Vuonna 2007 UFF:llä oli 8 käytettyjen vaatteiden vähittäismyymälää: Helsingissä 6, Tampereella 2 ja Turussa 1. Tampereen toinen myymälä suljettiin kesällä. Vähittäismyynnin osuus yhdistyksen kehitysavun tulonlähteistä oli noin 80 %. UFF:n myymälän periaatteena on tarjota asiakkaalleen hyvälaatuinen tuote järkevällä hinnalla. Välttämättä tämä ei tarkoita huomattavasti halvempaa vaatetta kuin halvin mahdollinen uusi vaate, vaan laatua, tyyliä, ehkä vähän ylellisyyttäkin ja hyvää mieltä eettisesti ja ekologisesti kestävästä kulutuspäätöksestä. Vaatemyymälät ovat UFF:lle tärkeitä kolmesta syystä: Myynnillä kerätään varoja kehitysyhteistyökohteisiin. Vaatemyynnin tuotolla rahoitetaan vaatteiden keräyspalvelun ja käsittelyn kulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Myymälät toimivat tietopisteinä, josta asiakkaat voivat ottaa mukaansa UFF:n esitteitä ja tiedotteita, joissa kerrotaan yhdistyksen kehitysyhteistyöstä. Myymälöissä järjestetään myös info-päiviä, joissa kerrotaan yhdistyksen avustusprojekteista, sekä vastataan asiakkaiden kysymyksiin. Sesongit ja vaatekierto Myymälöiden vaatevalikoima koostuu aina kuhunkin sesonkiin sopivista, laadukkaista vaatteista. Valikoimissa näkyvät niin trendien virtaukset kuin kauden väritkin. Tehokasta vaatekiertoa ylläpidetään järjestämällä teemapäiviä ja tarjouksia. Teemapäivien lopuksi myymälän koko valikoima uudistetaan: kauppa tyhjennetään ja tilalle tuodaan kokonaan uusi vaatevalikoima. Myymälöiden tuotevalikoimat Muutamat UFF:n myymälät ovat profiloituneet erityisesti naistenvaateliikkeiksi tai trendimyymälöiksi. Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja helpottamaan sopivien vaatteiden löytämistä. Suurin osa myymälöistä pitää valikoimissaan mahdollisimman monenlaisia vaatteita. Valikoimista löytyy yleensä vaatetta koko perheelle. Kanta-asiakkuus UFF:n myymälöissä voi rekisteröityä kanta-asiakkaana. Kanta-asiakas saa ostoetuja sekä kanta-asiakaspostia, mm. tiedon tulevista teemapäivistä ja tarjouksista sekä tiedotteita kehitysyhteistyöprojekteista ja UFF:n kohdemaista. Yhdistyksen vaatemyymälöiden kanta-asiakasrekistereissä on kaikkiaan noin 25 000 henkilöä. Lajittelukeskuksessa valikoidaan vähittäismyymälöihin vietäväksi noin kymmenesosa lajitelluista vaatteista. Näiden vaatteiden taso pyritään pitämään mahdollisimman korkeana, jotta asiakas saa UFF:n myymälässä hyvän vastineen rahalleen. Myymälöihin saapuu viikoittain uusi erä vaatteita lajittelukeskuksesta. Tästä erästä puretaan vaatteita päivittäin ja näin myymälöihin tuleekin joka päivä satoja uusia vaatteita myyntiin. 15
RAHALAHJOITUKSET Vuodesta 2006 UFF:llä on ollut käynnissä kampanjoita, joilla hankitaan Lastenlähettiläät-kuukausilahjoittajia. Lastenlähettiläät tukevat kuukausittaisilla suoralahjoituksilla Nacalan Lastenapu projektia Mosambikissa tai työssäkäyvien lasten koulua Jaipurin ja Delhin slummeissa Intiassa. Varainkeräyskampanjaa tehtiin Helsingin kaduilla kesäkuusta marraskuuhun. Kauden aikana kuukausitukijaksi liittyi noin 350 uutta lahjoittajaa. Vuonna 2007 kuukausitukijat lahjoittivat yhteensä 16 914 euroa. TALOUS Yhdistyksen harjoittaman kierrätystoiminnan tavoite on kattaa kierrätyspalvelun kulut sekä tuottaa varoja kehitysyhteistyöhön. Tämä edellyttää toiminnalta taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta. Eteläisen Suomen laajasti kattavan kierrätyspalvelun järjestäminen on yhdistyksen suurin menoerä: vuotuisen vaatevolyymin keräys ja käsittely vaatii varteenotettavan määrän taloudellisia panostuksia, mm. 100 henkilötyövuoden verran ammattilaisten tekemää työtä. Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2007 Yli 6,5 miljoonan kierrätysvaatekilon vuori voisi näyttäytyä myös pelkkänä kuluna tai pahimmassa tapauksessa jopa jätteenä. UFF:n kierrätysosaamisen ja kansainvälisten kontaktien avulla tämä vuori palautuu kuitenkin käyttötavaraksi ja muuntuu kehitysavuksi. Tuotto kehitysyhteistyöhön muodostuu kuitenkin vasta vaatteiden muuttuessa rahaksi ja kulujen tultua maksetuiksi. Yhdistyksen tilinpäätöksen tulosylijäämä palvelee toimintaa muodostaen rahoittajien edellyttämää omaa pääomaa, mikä vahvistaa yhdistyksen vakavaraisuutta, mahdollistaa edullisemmat rahoitusehdot sekä pienentää rahoitusriskien mahdollisuutta. Taloudellinen vakaus hyödyttää myös lahjoitusvaroista riippuvaisia avustuskohteita: ne voivat luottaa avunannon ja kumppanuuden jatkuvuuteen. Varsinainen toiminta 2007 2006 Tuotot Myyntituotot 5 851 850,78 5 254 196,97 Varainkeruu 30 761,58 20 951,71 Muut tuotot 43 905,99 11 938,92 5 926 518,35 5 287 087,60 UFF kerää varoja kehitysyhteistyöprojekteille myös lipaskeräyksen avulla. UFF:n rahankeräyslippaita on erilaisissa kauppa- ja ravitsemusliikkeissä eteläisen Suomen kaupungeissa ja kunnissa noin 150 kappaletta. Vuonna 2007 UFF:n lipaskeräys tuotti yhteensä 13 847,58 euroa. Yhdistys tukee varainhankintaa kierrätystoimintansa avulla. Näin kuukausilahjoitusten ja lipaskeräyksen tuotto voidaan lähettää kehitysyhteistyöprojekteille mahdollisimman lyhentämättömänä. Keräyksen tuotosta vähennetään maksimissaan kymmenen prosenttia kattamaan käsittelyja materiaalikuluja; tähän sisältyvät myös pankin veloittamat kulut. Kulut Henkilöstökulut 3 055 640,07 2 746 677,54 Poistot 203 049,12 142 205,86 Vuokrat 617 042,17 590 249,65 Muut kulut 1 441 488,26 1 182 489,42 Varaston muutos 48 840,07 91 528,66-5 268 379,55-4 570 093,84 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 618,84 3 793,15 Korkokulut -31 862,00-23 005,44 Muut rahoituskulut -5 373,08-5 829,61-30 616,24-25 041,90 Varsinaisen toiminnan tulos 627 522,56 691 951,86 Ulkoministeriön hanketuki 1 118 048,88 968 750,67 Myönnetyt lahjoitukset -1 817 458,00-1 570 014,28 Tilikauden ylijäämä 27 357,44 90 688,25 16
Suomen UFF on 138 ihmisen työpaikka Suurin osa Suomen UFF:n työsuoritteista on työvoimavaltaista käsityötä, mikä edellyttää suurta ja luotettavaa henkilökuntaa. Vuonna 2007 vakinaisen henkilökunnan lukumäärä oli 138, mikä vastaa noin 100 kokoaikaista henkilötyövuotta. Yhdistyksen palveluksessa on kuorma-auton kuljettajia, lajittelijoita, myyjiä, siivooja, huoltomiehiä, toimistotyöntekijöitä ja projektihallintohenkilöstöä. UFF:ssä tehtävää työtä ohjaavia arvoja ovat humanitaarisuus, kestävä kehitys, tasa-arvo, eettisyys, ihminen on itseisarvo ja voimavara. Yhdistyksen henkilöstöhallinnon tavoitteena on työmotivaation ja työssä jaksamisen vaalimisella edesauttaa koko työyhteisön menestymistä. Työhyvinvointiohjelma on rakennettu osaksi yhdistyksen henkilöstösuunnitelmaa. Menestyvän työyhteisön työpanosten tuloksena on kannattava työpaikka. Onnistuminen on suoraan nähtävissä myös yhdistyksen säännöissä kuvattujen tavoitteiden täyttymisenä: kehitysyhteistyön edistymisenä toimittamalla resursseja kehityshankkeisiin ja tiedottamalla kehitysmaa-asioista kotimaassa. TIEDOTUS JA GLOBAALIKASVATUS Suomalainen ja afrikkalainen kohtaavat UFF:n välityksellä UFF edesauttaa tiedotuksellaan etelän ja pohjoisen vuoropuhelua. Tämä tapahtuu yhdistyksen periaatteiden mukaan ihmisiltä ihmisille suoraan ilman välikäsiä. UFF tiedottaa tukemistaan kehitysyhteistyökohteista ja -kohdemaista nettisivuillaan ja julkaisuissaan sekä katuvarainhankkijoiden välityksellä. Koska UFF on jatkuvasti yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihinsa ja Afrikassa avustustyötä tekeviin ihmisiin, tiedon jakaminen lahjoittajien kanssa on luonnollinen osa toimintaa. Kansainvälisyyskasvatushanke Käsinuket kertovat lasten tarinoita Afrikasta Suomen UFF:n ja Mikkelin kehitysmaayhdistyksen yhteistyönä on syntynyt Afrikka-aiheinen toimintaopas esikoulu- ja ala-asteikäisten käyttöön. Käsinuket kertovat lasten tarinoita Afrikasta -kirja pitää sisällään 11 satua ja askarteluohjeet kierrätysmateriaaleista valmistettaville käsinukeille. Hanke sai Suomen ulkoasiainministeriön tukea. Kirjan tarinat ovat mosambikilaisten ja kenialaisten lasten keksimiä tai kuulemia tarinoita. Suomessa ne muuttuvat lasten toteuttamiksi nukketeatteriesityksiksi. Toimintaoppaan on tarkoitus rohkaista päiväkoteja ja ala-asteita kertomaan erilaisten kulttuurien ja elinolojen vaikutuksesta lasten elämään. Aiheen käsittely tapahtuu lasten omalla kielellä ja lapsille läheisten teemojen ympärillä. Teos postitettiin ala-asteille ja päiväkoteihin, sekä kaikkien suomenkielisten kuntien ja kaupunkien päivähoitotoimiin. Kirjan sähköinen versio sekä lisämateriaalia on luettavissa UFF:n www-sivulla. Kehitysmaista ja kehityskysymyksistä tiedottaminen on avustustyön ohella yhdistyksen perustoimintaa UFF:n toimintaan, kehitysyhteistyöhön ja vaatekierrätykseen on mahdollista tutustua vierailemalla lajittelukeskuksessa Nurmijärven Klaukkalassa. Vierailijat ovat yleensä ympäristö-, vaate- ja eri taidealojen ammattilaisia sekä opiskelijoita, joille kaikille on yhteistä kiinnostus kierrättämiseen ja kehitysyhteistyöhön. 17
suomen uff-yhdistys 20 vuotta AUTTAMISEN ILOA! Toiminnan alkuvaihe 1980-luvulla Kehitysapua kierrättämällä -idea syntyi 70-luvulla Tanskassa. Suomalaiset ottivat toimintamallin omakseen kahdeksankymmentäluvun lopulla. Vuonna 1987 Suomen UFF -yhdistys aloitti toimintansa vapaaehtoisvoimin. Kun UFF:n laatikot ilmestyivät Helsingin katukuvaan, luulivat ihmiset aluksi keräyksen olevan vain kertatempaus ja lahjoittivat vaatteita niin paljon, että kokonaiset keräyspisteet peittyivät hetkeksi vaatevuoriin. Koska Humana People to People järjestöverkoston jäsenyhdistykset toimivat pääosin vaatekierrätyksestä saatavan tulon varassa, muotoutui järjestön kehitysyhteistyö alusta saakka tarvelähtöiseksi vuorovaikutukseksi paikallisten ihmisten kanssa. Resursseja ei ollut hukattavaksi mihinkään, mihin paikalliset ihmiset eivät voineet aidosti sitoutua. Taloudellisten ja humanitääristen hankkeiden kautta pyrittiin saavuttamaan pitkäaikaisia kehitysvaikutuksia, yhteistyössä paikallisen väestön ja kohdemaan viranomaisten kanssa. Toiminnan johtoajatukseksi määriteltiin opettajien kouluttaminen, työtilaisuuksien luominen ja hyvien tuotantoyritysten perustaminen. Minimaaliset resurssit ohjasivat toimintaa pakostikin osallistavaan, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävään suuntaan. Suomen UFF tuli nopeasti tutuksi suurelle yleisölle keltaisten keräysastioidensa ja erilaisten kierrätystempausten kautta. Vuonna 1990, vain kolme vuotta perustamisensa jälkeen, järjestöllä oli kaikkiaan seitsemän käytettyjen vaatteiden myymälää Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Vaatteet kerättiin lajiteltaviksi Vuosaaren telakalla sijaitseviin tiloihin. Suomalaisten ensimmäinen vaatelähetys Afrikkaan paalattiin lainapaalauskoneella ja lastattiin telakan trukilla. Suomen UFF-yhdistyksen avustushistoria oli alkanut, elettiin talvea 1988. Samana vuonna perustettiin myös Suomen ensimmäinen Second Hand myymälä Helsinkiin. UFF:n idealla toimivia yhdistyksiä oli kahdeksankymmentäluvulla jo useissa muissakin maissa ja muutamassa vuodessa järjestöverkoston toiminta laajeni niin, että hätäavun ja vaatelähetysten lisäksi voitiin tarjota kouluja ja terveysasemia, lukuopetusta ja maatalousneuvontaa kehitysmaissa yhä useamman ihmisen ulottuville. Jäämuotinäytös keskellä Helsinkiä 20-vuotisen taipaleensa kunniaksi UFF tarjosi koko kansalle 5.12.2007 Helsingin Rautatientorin Jääpuistossa jäämuotinäytöksen. Näytöksessä esiteltiin hauskasti ja vauhdikkaasti UFF:n kierrätysvaatteita eri aikakausilta ja UFF:n tekemän kehitysyhteistyön merkitystä. UFF:n yhteistyökumppanina jäämuotinäytöksessä oli Helsingin Luistelijat. Hyväntekeväisyysnäytöksessä esiintyivät muun muassa muodostelmaluistelun moninkertaiset maailmanmestarit Marigold Ice Unity ja Musketeers sekä Helsingin Luistelijoiden lahjakkaita nuoria yksinluistelijoita. 18 Jääpuiston tapahtuman ohella UFF:n 20-vuotisesta toiminnasta ja kehitysyhteistyön tuloksista kertova näyttely oli esillä viikon ajan Helsingin rautatieaseman länsisiivessä.
Toiminta vakiintuu ja laajenee 1990-luvun alku toi tullessaan monia muutoksia. Yksi merkittävimmistä oli lajittelukeskuksen ja pääkonttorin siirtyminen Klaukkalaan vuonna 1991. Uusien tilojen ansiosta järjestö pystyi vastaanottamaan ja lajittelemaan aiempaa huomattavasti suurempia vaatemääriä ja lisäämään siten myös kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen määrää. Samalla järjestöön palkattiin lisää vakituista työvoimaa. Asiakkaita kuitenkin lama-suomessa riitti. Vuonna 1993 keräysastioihin jätettyjen vaatteiden määrä putosi ensimmäistä kertaa järjestön historian aikana. Notkahdus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja kasvu jatkui 1990- luvun jälkipuoliskolla jopa kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Suomen UFF:n valmiudet kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen vahvistuivat vuonna 1991, kun Pohjoismaiden UFF-järjestöt sekä seitsemän muualla Euroopassa toiminutta Humana People to People -järjestöä perustivat yhteisen federaation. Kotimaan haasteet eivät vaikuttaneet UFF:n kehitysyhteistyöhön. Järjestö päinvastoin vahvisti rooliaan Etelässä. Vuonna 1994 UFF oli ensimmäistä kertaa päärahoittajana kehitysyhteistyöhankkeessa rakentamassa Nacalan ammattikoulua Mosambikiin. Hanke käynnistettiin Finnidan ja mosambikilaisen sisarjärjestön ADPP:n tuella, myöhemmin sitä ovat tukeneet mm. Mosambikin opetusministeriö ja YK:n ruokaohjelma WFP. Vuosi 1997 oli vaatekeräyksen osalta vahvimman kasvun vuosi: keräystulos 2,4 miljoonaa kiloa oli huimat 30 % edeltävää vuotta suurempi. UFF:n voidaan katsoa saavuttaneen myös tavoitteensa kierrätyksen edistäjänä, sillä sen keräämä ja käsittelemä vaatemäärä vastasi tuolloin noin kymmenesosaa koko Suomen tekstiilijätekertymästä. Federaatio tukee jäsenorganisaatioita hankkeiden toteuttamisessa, ja sen kautta parhaat käytännöt saadaan nopeasti monistettua uusiin kohteisiin. Lisäksi federaatio kanavoi jäsenjärjestöjen varoja yhteisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin ja hätäapuprojekteihin. 1990-luvun alun vaikea taloudellinen lama heijastui myös Suomen UFF:n toimintaan. Ulkoasiainministeriö karsi rahoitustaan, eikä enää myöntänyt tukea avustusrahtikulujen kattamiseen. Näin järjestö jäi yksinomaan vaatemyynnistä saamiensa tuottojen varaan. Ammattimainen toimija Suomen UFF juhlisti kymmenvuotista taivaltaan marras-joulukuussa 1997. Kymmenessä vuodessa järjestö oli kehittynyt oppilaasta opettajaksi ja kasvanut ammattimaiseksi vaatekierrätysorganisaatioksi. Ja mikä tärkeintä, se oli noussut yhdeksi Suomen suurimmista yksityisen kehitysavun viejistä. Luvut kertovat vaikuttavasta kasvusta. Pääkaupunkiseudulla alkanut vaatekeräys oli laajentunut 130 kuntaan ja tavoitti nyt lähes 3,5 miljoonaa ihmistä siis kaksi kolmasosaa kaikista suomalaisista. 15 000 heistä oli rekisteröitynyt UFF:n kanta-asiakkaaksi. 19 Tuen rakenne muuttuu 2000-luvulla 1990-luvun lopulla Suomen UFF:n kehitysyhteistyön rakenne muuttui olennaisesti. Ensimmäisen kymmenen toimintavuoden aikana noin 60 % kerätyistä vaatteista oli lahjoitettu Afrikkaan ja loput laatuvaatteista myyty omissa myymälöissä. Pieniä määriä talvivaatteita lahjoitettiin muiden suomalaisten järjestöjen hyväntekeväisyyshankkeisiin mm. Venäjälle, Viroon ja Romaniaan.
Markkinat ja kumppanijärjestöjen toiveet kuitenkin muuttuivat. Kun käytettyjen vaatteiden maailmanmarkkinahinnat nousivat, Suomen UFF ryhtyi myymään vaatteita pohjoiseurooppalaisille tukkuostajille. Järjestely oli kaikin puolin toimiva: lajittelukeskuksen kannattavuus parani ja rahtikulut pienenivät, kun osa vaatteista siirrettiin suoraan tukkumyyntiin. Kumppanijärjestöt Afrikassa olivat ilmaisseet yhä suuremman tarpeen myös rahallisesta tuesta, erityisesti kasvavaan opetussektorin kehityshanketoimintaan. Tukkumyynnin vahvistuminen nopeutti prosessia, jossa kierrätysvaate muutettiin pääomaksi kehityshankkeita varten. Suomen UFF pystyi nyt tukemaan Etelän kumppaneitaan entistä tehokkaammin ja myös ennakoimaan paremmin vaatemyynnistä saatavia tuloja. UFF:n toiminta todettiin tehokkaaksi myös toisessa samana vuonna teetetyssä selvityksessä. UM:n kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikön teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka kansalaisjärjestöt huomioivat kehitysyhteistyössään kohdemaan opetussektorin kehittämisohjelmat. Tutkimuksen loppuraportissa todettiin, että UFF:n tukemat kehitysyhteistyöhankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niin kansallisten hallintoelinten kuin paikallisten yhteisöjenkin kanssa. Tästä todistaa mm. se, että Mosambikin opetusministeriö on hyväksynyt UFF:n tukemien opettajaopistojen opinto-ohjelman ja myöntää valmistuneille tutkintotodistuksen, joka vastaa valtion opettajainkoulutuslaitosten todistusta. kestävästä kehityksestä. OPEC Fund for International Development jakoi palkinnon ensimmäistä kertaa. Palkinto annettiin tunnustuksena Humana People to People -järjestöverkoston tekemästä merkittävästä työstä köyhyyden vähentämiseksi eteläisen Afrikan maissa. Kauppaa kehitysyhteistyön hyväksi Suomen UFF on aktiivisesti etsinyt ja ottanut käyttöön tapoja tuoda kierrätys ja auttaminen osaksi mahdollisimman monen arkipäivää. UFF:n toiminnassa on mukana lahjoittajina ja asiakkaina poikkeuksellisen suuri määrä suomalaisia, jopa miljoona henkilöä. Tutkitusti tehokasta kehitysyhteistyötä Vuonna 2003 Suomen ulkoasianministeriö teetti UFF:ssä erityistilintarkastuksen. Tarkastukset ovat rutiininomainen osa ministeriön valvontaa, ja ne kohdistetaan eri vuosina satunnaisesti eri järjestöihin, jotka ovat saaneet ulkoasiainministeriön myöntämää hanketukea. Audiator Oy:n toteuttama tarkastuksessa ei todettu mitään huomautettavaa järjestön varainkäytössä. Raportissa todettiin edelleen, että UFF:n hankkeet suunnitellaan ja raportoidaan hyvin ja toteutetaan tehokkaasti, ja hankkeet vastaavat aidosti paikallisiin tarpeisiin. Kansainvälinen Humana People to People -järjestöverkosto, jonka yksi perustajajäsen Suomen UFF-yhdistys on, vastaanotti 2006 öljynviejämaiden järjestön, OPEC:n, kansainvälisen kehitysrahaston myöntämän palkinnon 20 20 vuodessa UFF-yhdistyksen vaatekeräysmäärä on kasvanut lähes 6,6 miljoonaan kiloon vuonna 2007. Noin 1000 vaatekeräyssäiliötä käsittävä keräyspalvelu tavoitti noin 3,2 miljoonaa asukasta 126:lla paikkakunnalla eteläisessä Suomessa.