U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!"

Transkriptio

1 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2014

2 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 UFF:n tavoiteet ja arvot... 2 Vaikuttamistyö... 3 Vastuullisuus... 4 UFF:n organisaatio... 6 Organisaation ja toiminnan kehitys... 7 Ympäristöpalvelu... 8 Vaatteiden lajittelu uudelleenkäyttöön Varainhankinta - myymälät Yritysyhteistyö Lahjoittaminen UFF:n kautta Tiedotus ja kansainvälisyyskasvatus Kehitysyhteistyö Tukisummat hankkeittain Opettajakoulutus Opettajakorkeakoulu...18 Opetuksen laadun parantaminen Perusopetus Ammatillinen koulutus Lastenapu ja yhteisökehitys Viljelijäkoulutus Biokaasu Globaali yhteistyöverkosto Yhteystiedot Alkusanat Vuonna 2014 UFF-yhdistys toimi varsinaisten tehtäviensä; ilmasto- ja kehitysyhteistyön ja globaalitiedottamisen parissa toimintaa edelleen kehittäen. Toiminnanohjauksessa käytössä olleet laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät saivat vuoden alussa ISO-sertifioinnit. Ympäristöpalvelu laajeni edelleen, toimien vuoden päättyessä kaikkiaan noin 5,3 miljoonan suomalaisen kotipaikkakunnalla. Vaatteiden kierrätyksen muodossa ilmastotyössä ja globaalin kehityksen tukemisessa oli mukana käytännöllisesti katsoen koko Suomi. Kierrätystaloutta edistäviä hankkeita ja selvityksiä käyttökelpoisten vaatteiden elinkaaren jatkamiseksi toteutettiin sekä kotimaisten että pohjoismaiden ympäristöviranomaisten kanssa ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Edellisvuonna yritysten kanssa aloitettua poistotekstiilien kierrätystä laajennettiin entisestään. Samalla kun yhteistyö paransi yritysten resurssitehokkuutta, tuettiin kehitysyhteistyötä. Yhdistys tuki kehitysyhteistyötä maissa, joissa on maailman köyhimmissä oloissa eläviä ihmisiä. Yhteistyön painopiste oli edellisten vuosien tapaan koulutuksessa. Hankkeissa teetettyjen arviointien perusteella voitiin todeta mm. että esimerkiksi opettajakoulutuksessa kyettiin olennaisesti vastaamaan opetussektorin kehittämistarpeisiin ja tarjoamaan lisää pätevää opetushenkilökuntaa, myös maaseudun vaatimattomiin oloihin valmennettuina. Valmistuneiden naisopettajien tarjoama roolimalli osaltaan lisäsi tyttöjen osallistumista opetukseen ja perheiden sekä päättäjien opetusmyönteisyys kasvoi. Viljelijöiden koulutushankkeissa puolestaan pientuottajien sadot kasvoivat ja ruokaturva koheni. Lämpimästi kaikkia lahjoittajia, tukijoita, vapaaehtoisia, työntekijöitä ja tapahtumapäivien toteutukseen myötävaikuttaneita kiittäen Virve Kivi, Toiminnanjohtaja 1

3 UFF:n tavoitteet ja arvot Vaikuttamistyö U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on suomalaisen ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan voimavaroja yhdistämällä aikaansaada kestävää kehitystä, joka samalla vähentää äärimmäistä köyhyyttä kehitysmaissa. Kotimaassa yhdistys tarjoaa ympäristöpalvelua, jonka avulla kotitalou det ja yritykset voivat kierrättää tarpeettomaksi jääneet vaatteet, jalkineet ja kodintekstiilit. Tuotteiden elinkaaren jatkaminen vähentää ilmaston muutosta ja jätekuormaa. Ympäristötavotteiden lisäksi aikaansaaduilla resursseilla rahoitetaan kehitysmaissa koulutusta, jolla on pitkäkestoinen ja laaja-alainen kehitysvaikutus. Koulutushankkeiden lisäksi UFF tukee ympäristöön ja toimeentuloon liittyviä kehityshankkeita. Yhdistys myös tiedottaa aktiivisesti kotimaassa kehitysmaa-asioista. Tämä lisää tietoisuutta jokaisen henkilökohtaisista mahdollisuuksista toimia kestävän kehityksen ja koko yhteiskunnan hyväksi. Tavoite Jokaisella ihmisellä maailmassa on hyviä mahdollisuuksia elämässään, riippumatta rodusta, uskonnosta, taustasta, taloudellisesta tilanteesta tai sukupuolesta. Henkilö- ja aineellisia resursseja ei tuhlata vaan ne käytetään tarkasti kaikkien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Arvot Yhdistyksen toimintaa ohjaavia arvoja ovat ekologinen ja taloudellinen kestävyys, vastuullinen aktiivisuus yhteisössä, sukupuolten välinen tasa-arvo, terveys, suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus. Vuonna 2014 yhdistys toi esiin ympäristö-, kehitys- ja yleishyödyllisen sektorin asioita erilaisissa tapahtumissa, vaikuttamistyöryhmissä ja isännöimässään Humana-päivän yritysseminaarissa, jossa teemana oli materiaalinhyödyntämisen resurssitehokkuus. UFF osallistui vuosina Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Texjäte-hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli arvioida tekstiilijätteen mahdollisuuksia ja rajoitteita sekä esittää toimenpide-ehdotuksia tekstiilijätteen kierrätyksen edistämiseksi. Lisäksi hankkeessa analysoitiin tekstiilin kierrätykseen liittyviä ympäristö-, kustannus-, ja sosiaalisia vaikutuksia. Paitsi kotimaassa, tekstiilin tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyvää vaikutustyötä tehtiin myös yhteistyössä Pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa. Aiheena oli yhteinen pohjoismainen strategia, raportointikäytänteet, tekstiilialan läpinäkyvyys sekä alan yhteisten eettisten sääntöjen kehittäminen. Hankkeessa kehitetty malli sisältää luonnoksia sertifiointijärjestelmästä tekstiilin kerääjille, lajittelijoille ja kierrätystekstiilien myyjille. Kehitysyhteistyösektorilla teetettiin riippumattomilla arvioijilla evaluaatioita hankkeista ja tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. Suomen ulkoasianministeriön, kehitysyhteistyön kattojärjestöjen sekä kehityshankkeiden kohdemaiden viranomaisten ja paikallisten päättäjien kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeilla UFF vaikutti aikaisempaa enemmän vammaisten osallistamiseen ottamalla useilla hankkeilla käyttöön vammaiskiintiöt. Kehittyvien maiden vammaisiin liittyvissä asioissa yhdistyksen pääyhteistyökumppani on kansainvälisesti toimiva Vammaiskumppanuus ry. UFF:n tukemat hankkeet ovat usein alueilla, joissa naisten asema on heikko. Yhdistyksen tukema Malawin maanviljelijähanke onkin suunnattu vain naisille, jotta sen avulla voitaisiin myös edistää tasa-arvoistumista. Naisten voimaantumisella on suora yhteys mm. lasten hyvinvointiin ja lapsikuolleisuuteen. Kun naiset saavat enemmän tietoa ja päätäntävaltaa he voivat paremmin pitää huolta perheestään sekä itsestään. Texjäte-hankkeessa arvioitiin edelleen suurenevasta Suomen vuosittaisesta tn tekstiilikulutuksesta päätyvän kaatopaikoille. Hankkeen yhteenvedossa todettiin, että kaikkea tekstiilin keräystä, kierrätystä ja jatkojalostusta tulisi lisätä. Nyt vain noin 16,5 % tekstiileistä ohjautuu uudelleenkäyttöön. Ympäristön kannalta paras vaihtoehto olisi aina hyödyntää tuotteet niiden alkuperäisessä käyttö tarkoituksessa mahdollisimman pitkään. 2 3

4 Vastuullisuus UFF:n vastuullisuuden peruspilareita ovat ympäristö vastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu. Ympäristöpalvelu tavoitti 5,3 milj. suomalaista. Ympäristövastuu UFF:n kierrätystoiminta tukee ympäristön kestävyyttä vähentämällä jätekuormaa, pienentämällä ympäristörasitusta ja lisäämällä tuotteiden uudelleenkäyttöä. Kuluttajalle kierrätyspisteiden käyttö on maksutonta. Vuonna 2014 UFF sai sertifioinnin laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmistä. Kestävyys ja vastuullisuus huomioidaan myös kehitysyhteistyöhankkeissa, jotka perustuvat paikallisten yhteisöjen voimavarojen kehittämiseen.. Ympäristöpalvelun säiliö- ja keräysmäärät Ympäristöpalvelun säiliö- ja keräysmäärät Ympäristöpalvelu, kerättymäärä kg Vaatekeräyssäiliöitä, kpl milj milj milj milj milj milj Ympäristöpalvelun tavoittamat suomalaiset Sosiaalinen vastuu Suomessa Sosiaalinen vastuu on myös henkilökunnasta huolehtimista. Vuonna 2014 UFF:lla työskenteli 258 henkilöä. Yhdistyksellä on työhyvinvointiohjelma, joka on kehitetty tukemaan työssä jaksamista ja työturvallisuutta. Henkilöstön osaamista kehitetään mm. työkierrolla, työkohtaisilla ohjeistuksilla ja ammatillista osaamista täydentävällä koulutuksella. Työhyvinvointia ylläpidetään terveyspalveluilla sekä virike-eduilla Henkilöstömäärä Henkilöstön vuoden lopussa lopussa Henkilöstö vuoden lopussa Työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus 5,7 v. Työsuhteiden jakauma Määräaikaiset 3 % Vakituiset 97 % Taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu UFF:lla merkitsee ennakoivaa riskienhallintaa, huolellista toiminnan sekä kannattavuuden suunnittelemista ja seurantaa. Tuloksellisuus mahdollistaa ympäristöpalvelun ja kehitysavun kestävän rahoittamisen. UFF on ollut laatimassa ja noudattaa Vastuullinen lahjoittaminen (VaLa) ry:n ohjeistusta hyvästä hallintotavasta sekä vastuullisen varainhankinnan ammatillisia arvoja ja periaatteita. Yhdistys on myös mukana yleishyödyllisten organisaatioiden toimintaedellytysten ja lainsäädännön kehittämishankkeissa. UFF toimii hyvän hallintotavan mukaisesti ja raportoi taloudellisista tunnusluvuistaan. Monenkeskisen yhteistyön edellytys on avoin viestintä, selkeä dokumentaatio ja ohjeistus sekä luotettavasti järjestetty valvonta. Yhdistyksellä ja sen yhteistyökumppaneilla on korruption vastainen toimintaperiaate, sisäisen valvonnan rutiinit sekä paikallinen ja kansainvälinen tilin- ja toiminnantarkastus. Hankkeista teetetään sisäisten tarkastusten lisäksi myös mm. ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiä vaikuttavuus- ja tehokkuusarviointeja. Tilintarkastuksissa ja arvioin neissa käytetään päteviä ja arvostettuja kansainvälisiä asiantuntija tahoja. Sosiaalinen vastuu globaalisti UFF:n kehitysyhteistyö on yhdistyksen perustamisesta lähtien vaikuttanut äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten elämään koulut tamalla, työllistämällä, parantamalla ruokaturvaa sekä perheiden taloudellista tilannetta Afrikassa ja Intiassa. UFF tuki vuonna aktivoivaa kehitys yhteistyöhanketta. 0 % UFF:n tuotot ja kehitysyhteistyön tuet 2 UFF:n varainhankinta UM:n hanketuki 13 % 87 % UFF:n varainhankinnan 2014 tuotot UM:n 2013 tuki hankkeille UFF:n varainhankinnan Suoralahjoittajien tuotot 13 tuki ,62 12 Rahoitustuotot ,75 UM:n Muut tuki hankkeille tuotot , ,00 Suoralahjoitukset , ,70 Rahoitustuotot 4 098, ,14 Muut tuotot , ,56 Yhteensä , ,15 Ympäristöpalvelu Hyväntekeväisyysmyymälät Kehitysyhteistyö Globaalitiedotus tuotot ja kehitysyhteistyön tuet UFF:n tuottojen UFF:n käyttö tuottojen 2014 käyttö % % % 25 % 33 % varojen käyttö ja tuki yleishyödyllisiin UFF:n tuottojen käyttö kohteisiin % 41 % Kehitysyhteistyö Ympäristöpalvelu 2014 Kehitysyhteistyö Ympäristöpalvelu 2013 Kehitysyhteistyö Hyväntekeväisyysmyymälät ,33 Rahoituskulut ,47 Ympäristöpalvelu Hyväntekeväisyysmyymälät , Rahoituskulut 597,62 Globaalitiedotus Hyväntekeväisyys Globaalitiedotus -myymälät , ,01 Rahoituskulut , ,11 Globaalitiedotus , ,17 Yhteensä , ,38 5

5 UFF:n organisaatio Organisaation ja toiminnan kehitys Yhdistyksessä ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenten muodostama vuosikokous. Jäseneksi voivat hakea kaikki toiminnasta, ilmastosta, kierrätyksestä ja kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet. Jäsenten muodostama vuosikokous valitsee hallituksen. UFF:n päivittäisestä toiminnasta vastaa hallituksen nimittämä toiminnanjohtaja ja vastuualueiden päälliköt. Vuoden 2014 hallitus Örjan Österdal, hallituksen puheenjohtaja Riitta Tamminen, hallituksen varapj. Jesper Wohlert, hallituksen jäsen Helle Lund, hallituksen jäsen Kaj Pihl, hallituksen jäsen Toiminnanjohtaja Virve Kivi Keräys keräys kuljetus asennus huolto Yhdistyksen jäsenet Operatiivinen päällikkö Lajittelu lajittelu laadunvalvonta toimitukset Hallitus Toiminnanjohtaja Myymälät myymälät nettikauppa markkinointi Kumppanuustoiminta kehitysyhteistyö yritysyhteistyö globaalikasvatus Tukitoimet: henkilöstöhallinto, taloustoimisto, viestintä UFF:n strategiaan sisältyy toimia kaikilta osin kestävästi, kannattavasti ja pitkäjänteisesti. Yhdistys kerää kehitysyhteistyöhön suunnattavia varoja tarjoamalla Suomessa vaatteiden keräyspisteitä uudelleenkäytettäville vaatteille ja myymällä käyttötarkoituksen mukaan lajiteltuja kierrätysvaatteita kuluttajille sekä tukkumyyntiin. Sekä operatiivisessa toiminnassa että kaikessa suunnittelussa vastuullisuus, työturvallisuus ja ympäristövaikutukset ovat ohjaavia tekijöitä. Näitä asioita yhdistys edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. UFF solmii jatkuvasti uusia yrityskumppanuuksia. Yritysyhteistyön avulla voidaan lisätä ilmasto- ja kehitysyhteistyön resursseja sekä tarjota monenlaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia yritysvastuullisuuden toteuttamiseen. Toiminnan prosesseja seurataan UFF:lla systemaattisesti ja kaikkea tekemistä kehitetään jatkuvasti tavoitteita paremmin tukevaksi. Yhdistyksen toiminnan ohjausjärjestelmät sertifioitiin vuonna Sisäisten sekä ulkoisten auditointien avulla yhdistys tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Henkilöstön työkyvyn ylläpidosta UFF:lla huolehditaan kiinnittämällä huomiota työntekijöiden työterveyteen, -turvallisuuteen ja -hyvinvointiin. Eri toiminnoille on selkeästi määritellyt tavoitteet sekä työohjeet. Perehdytykseen ja työnohjaukseen on suunnitelma ja toimintaprosessi. Työntekijöille suunnattuja terveydenhuoltopalveluita pyritään pitämään sellaisina, että ne auttavat jo ennalta työntekijöiden jaksamista. Työhyvinvoinnin mittareina käytetään mm. henkilökunnan työssäoloa sekä säännöllisesti toteuttavia työhyvinvointikyselyitä. Yhdistyksen toiminnan osa-alueet: ympäristöpalvelu, vaatteiden keruu ja kierrätys uudelleenkäyttöön kehitysyhteistyö kouluttamalla sekä parantamalla kehittyvien maiden ruokaturvaa kehitysyhteistyötiedottaminen Vuonna 2014 UFF:lla toteutettiin laaja työyhteisökysely, jonka pohjalta voitiin todeta, että työntekijät kokivat pääsääntöisesti työtänsä koskevat tavoitteet selkeiksi, avun saamisen esimiehiltä sekä työkavereilta helpoksi, kohtelun tasapuoliseksi ja työilmapiirin hyväksi. Eniten parannustoiveita kohdistui tiloihin ja laitteisiin, joiden osalta kehitystyötä jatketaankin tulevina vuosina. 6 7

6 Ympäristöpalvelu Vaatekeräys UFF:n ympäristöpalvelu tarjoaa suomalaisille helpon ja maksuttoman tavan kierrättää itselle tarpeettomaksi jääneet vaatteet, jalkineet ja kodintekstiilit. Vaatemyynnin tuotoilla katetaan kotimaan ympäristöpalvelun kulut sekä tuetaan kehitysyhteistyötä eteläisessä Afrikassa ja Intiassa. UFF:n vaatekeräys toimii yleisiin kierrätyspisteisiin sijoitettujen keräys astioiden kautta, ja lisäksi yhdistyksen hyväntekeväisyysmyymälät ottavat vastaan lahjoituksia. UFF myös noutaa kierrätettäviä tekstiilejä suoraan yrityksiltä sekä yksityishenkilöiltä, ja järjestää erilaisia keräys tempauksia ympäri Suomea. UFF:n keräyspisteet on sijoitettu siten, että ne ovat mahdollisimman helposti tavoitettavissa. Keräysastiat tyhjennetään viikoittain. Vilkkaimmilla paikoilla astiat tyhjennetään useamminkin. Vaatekeräyspalvelu tavoitti vuonna 2014 yli 5,3 miljoonaa suomalaista heidän omilla asuinpaikkakunnillaan 276 kunnassa. Keräyspisteitä oli 1384, ja keräysastioita oli yhteensä 2744 kappaletta. Vaatekeräyspaikkojen sijainnit löytyvät UFF:n kotivuilta: www. uff.fi/kierratyspisteet/php. Vuonna 2014 kokonaiskeräysmäärä oli kiloa. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin 8 prosenttia. Koko toimintansa aikana yhdistys on huolehtinut yli 123 miljoonan vaatekilon kierrätyksestä Suomessa. Suomi: UFF:n vaatekeräyspalvelu Yht suoraa hyötyjää Yhdistyksen kotimaan kierrätyspalvelu rahoitetaan kokonaan omakustanteisesti ilman valtion tai muiden tahojen tukia. Vuonna 2014 UFF käytti kierrätyspalvelun tuotantoon toimialueellaan, eli 5,3 suomalaisen asuinpaikkakunnalla, noin 1,2 euroa asukasta kohti. Uudelleenkäyttöön ohjattavien tekstiilien ke räys ja kerätyn materiaalin käytön optimointi lisää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä vähentää jätteen syntymistä. Kaikki vaatteiden kierrätys vähentää energian ja luonnonvarojen kulutusta sekä kasvihuonepäästöjä. Jotta uudelleenkäyttöön ohjautuisi vuosittain mahdollisimman paljon tekstiiliä, UFF tiedottaa aktiivisesti uusista keräyspaikoista sekä vaatekierrätyksen hyödyistä. Keräyspisteverkostoa ja yksittäisten keräyspisteiden käyttöastetta seurataan jatkuvasti toimivan ja kustannustehokkaan keräyspalvelun mahdollistamiseksi. UFF:n kautta kierrätettävät tuotteet Yhdistyksen toimintaprosessi on rakennettu sellaisenaan uudelleenkäytettävien tekstiilien ja muiden kulutustuotteiden kierrättämiseen. Jotta kierrätykseen lahjoitettavat tuotteet säilyvät puhtaina ja kuivina käsittelyvaiheiden ajan, tulee ne pakata suljettuihin muovipusseihin. Kaikkia UFF:n kierrättämiä tuotekategorioita voidaan lahjoittaa jokaiseen UFF:n keräyspisteeseen ja -astiaan. UFF huolehtii uudelleenkäyttöön sellaisenaan käyttökelpoiset: naisten, miesten ja lasten sisä- ja ulkovaatteet jalkineet laukut asusteet kodintekstiilit urheiluvälineet lelut UFF järjesti vuonna 2014 keräystempauksia kaikilla Botniaroskin keräysalueen pienjäteasemilla. Botniarosk on Etelä-Pohjanmaalla toimiva jätehuoltoyhtiö, joka toimii UFF:n kumppanina alueen vaatekeräyksessä. Keräystempaukset ovat Etelä- Pohjanmaalla erittäin odotettuja ja suosittuja, ja ne ovatkin jo muodostuneet vuosittain järjestettäväksi perinteeksi. Vuonna 2014 UFF teki keräysyhteistyötä Savonlinnan ja Mikkelin toimintakeskuksien kanssa. Yhteistoimintamallissa paikallinen toimintakeskus hoitaa alueen vaatekeräyksen ja toimittaa vaatteet UFF:lle. Toimintakeskukset työllistävät oman alueensa pitkäaikaistyöttömiä ja yhteistyön myötä myös UFF:lle on tarjoutunut mahdollisuus lisätä keräysalueensa työllisyyttä. 8 9

7 Vaatteiden lajittelu uudelleenkäyttöön Huolellinen vaatteiden lajittelu mahdollistaa vaatteiden jatkokäytön optimoinnin. Yhdistykselle lahjoitetut vaatteet ohjataan keräyksen jälkeen lajiteltavaksi ja pakataan jatkokäyttöön myymöissä myytäväksi ja tukkumyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. Afrikassa vaatteet vastaanottava hyväntekeväisyysjärjestö myy tuotteet omissa kierrätysvaatteiden myyntipisteissään tai tukkumyyntinä, jolloin myös paikallisia pienyrittäjiä työllistyy. Kaikki UFF:n keräämä materiaali ohjataan niille parhaiten soveltuvaan kierrätyskanavaan. Vuonna 2014 sellaisenaan uudelleenkäyttöön voitiin ohjata 88 % kokonaiskeräys määrästä. Jäte, jota kyseisenä vuonna oli noin neljä prosenttia kaikesta kerätystä määrästä, ohjattiin energiapolttoon. Materiaalina kierrätettiin noin kahdeksan prosenttia. Tekstiilien jatkokäyttö 2014 Jäte Vaatteiden jatkokäyttö Lumppu vuonna 2014 Vähittäismyynti 6 % 8 % Lahjoitukset 4% 6% 6 % 8% 6% tukkumyynti UFF:n myymälät lahjoitukset Afrikkaan materiaalikierrätys energiajäte 76% Suomi: uudelleenkäyttöön Yli kg vaatteita Tukkumyynti 76 % Varainhankinta - myymälät UFF:n kotimaan myymälät tarjoa vat suomalaisille kuluttajille järkevän hintaisen, eettisen ja ekologisen ostoskanavan, joista ostamalla voi tukea ympäristötyötä kotimaassa ja kehitysyhteistyötä eteläisessä Afrikassa sekä Intiassa. Suomalaisten tietoisuus ja tahto suosia vastuullisia valintoja näkyy UFF:n myymälöissä vuosi vuodelta kasvavina asiakasvirtoina sekä tyytyväisinä asiakkaina. Myymälöiden valikoimiin kuuluu kierrätettyjä sisä- ja ulkovaatteita, kenkiä, laukkuja, asusteita, kodintekstiileitä, urheiluvälineitä ja leluja. Valikoimaa on koko perheelle. Myymälöiden mallisto vaihtuu useita kertoja vuodessa ja se vastaa aina kuluvaa vuodenaikaa. Uusia tuotteita täydennetään myymälöihin päivittäin. Jokaisen myymälässä on hyviä käyttövaatteita, harvinaisuuksia, arvokkaampia merkkituotteita ja vintage-löytöjä eri vuosikymmeniltä. Myymälöissä on saatavilla viimeisimmät yhdistyksen julkaisut, ja lisäksi myymälöistä saa tietoa UFF.n tukemista kehitysyhteistyöhankkeista. Vuonna 2014 UFF:lla oli 17 myymälää, joista yksi oli verkkokauppa ja loput olivat kauppakeskustai kivijalkamyymälöitä. Myymälät sijaitsivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Yhdistyksen verkkokauppa löytyy osoitteesta ja se palvelee niitäkin asiakkaita, joiden kotipaikkakunnalla ei ole UFF:n myymälää. Suomi: myymälöissä Noin asiointikertaa UFF:lla tuotteita lajitellaan uudelleenkäyttöön ohjattavaksi. Lajittelukategorioita on noin 25. Lahjoitetut tuotteet käyvät ensin läpi raakalajittelun, jonka jälkeen osa tuotteista tarkastetaan vielä yksityiskohtaisemmin. Lajittelussa katsotaan lahjoitettujen tuotteiden kunto ja käyttötarkoitus joiden perusteella ne ohjataan niille parhaiten sopiviin jatkokäyttökanaviin. Vuonna 2014 UFF avasi kaksi uutta myymälää. Kurviin avattu myymälä oli kymmenes yhdistyksen kierrätysmuodin myyntipaikka Helsingissä. Vantaalaisten iloksi avattiin myymälä Tikkurilaan. Molemmat uudet myymälät otettiin hyvin vastaan ja kumpaankin paikkaan on jo muodostunut säännöllisesti asioiva kanta-asiakasjoukko, jolle yhdistys tarjoaa kattavan kierrätysmuotivalikoiman lisäksi kehitysmaauutisia

8 Yritysyhteistyö Lahjoittaminen UFF:n kautta UFF tekee yhteistyötä monien Suomessa toimivien yritysten kanssa. Yritysyhteistyömuotoja on useita ja ne perustuvat osapuolten yhteiseen arvonlisään. Yhdistys tarjoaa yrityksille monipuolisen valikoiman yritysvastuun toimintamahdollisuuksia, joiden avulla voidaan mm. vähentää yritysten jätekuluja ja samalla lisätä kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia. Vuonna 2014 yhdistyksen yritysvaatekeräyspalvelussa yrityksillä on mahdollisuus kierrättää poistotekstiilinsä UFF:n kautta vastuullisesti ja ekologisesti kestävästi, ja tukea samalla kehitysyhteistyötä. Yhteistyömallissa UFF esimerkiksi ohjaa yrityksiltä saadut vaatelahjoitukset Afrikkaan, jolloin ne eivät jää yrityksen kotimaan markkina-alueelle. Yritysvaatekeräyksen piiriin kuuluu kauppakeskuksia, useita myymäläketjuja, satoja myymälöitä ja tekstiilituotteiden valmistajia. Muita vuoden 2014 yritysyhteistyön tapoja olivat tietotaidon jakaminen esimerkiksi UFF:n järjestämässä yhteiskuntavastuu-seminaarissa, yhteiset ympäristötapahtumat ja vaatekeräystempaukset, materiaa lilahjoitukset ja tapahtumasponsorointi sekä resurssien yhdistäminen toiminnan kasvattamiseksi, monipuolistamiseksi tai kehittämiseksi. UFF tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia myös vapaaehtoistyöhön, suoriin rahalahjoituksiin kehitysyhteistyön tueksi sekä tuotepilotointiin kotimaassa tai kehittyvissä maissa. Suomi: yritysvaatekeräys Yht. 139 toimipaikkaa Vuonna 2014 suomalaiset tukivat UFF:n kautta ilmasto- ja kehitysyhteistyötä monella tapaa. Vaatelahjoitukset olivat muiden vuosien tapaan suosituin lahjoitusmuoto. Vaateke räyspisteitä oli noin 5,3 miljoonan suomalaisen kotipaikkakunnalla ja vaatteita lahjoitettiin yli 12 miljoonaa kiloa. Kierrätyspisteiden lisäksi vaatelahjoituksia kerättiin yhdistyksen omissa hyväntekeväisyysmyymälöissä sekä erilaisten tapahtumien yhteydessä. Myymälöiden asiakkaat osoittivat tukensa yhdistyksen kautta kehitysyhteistyölle paitsi ostamalla kierrätystuotteita, myös osallistumalla myymälöissä järjestettäviin varainkeruukampanjoihin. Vuonna 2014 myymälöissä kerättiin kolmessa kampanjassa varoja Mosambikiin käymälöiden rakentamiseen, koulutarvikkeiden ostamiseen ja puiden istuttamiseen. UFF tarjosi suomalaisille mahdollisuuden tukea Intian slummilasten koulutusta ympäri Suomea sijoitettujen keräyslippaiden kautta. Vuonna 2014 lippaita oli ravintoloissa ja myymälöissä noin 600 kappaletta. Keräykseen oli mahdollisuus osallistua myös vapaaehtoisella työpanoksella keräämällä rahaa tai tekemällä sopimuksia uusien lipaspaikkojen kanssa. Yhdistyksen kehitysyhteistyötä tuki vuonna 2014 noin 450 Lastenlähettiläs-kuukausilahjoittajaa, jotka kuukausittaisella tukisummallaan auttoivat joko Mosambikin Nacalassa toimivaa Lastenapuhanketta tai Intian Rajasthanin slummikoulujen toimintaa. Suorat rahalahjoitukset kohdistettiin vuonna 2014 kuukausilahjoitusten tapaan Mosambikin Lastenapuhankkeeseen tai Intiaan slummilasten kouluihin. Vuonna 2014 UFF aloitti yritysyhteistyön mm. Gasumin kanssa, joka tuki UFF:n kautta viiden biokaasuyksikön rakentamista Intiassa köyhällä Dausan alueella. Biokaasun energialähteenä toimii lehmän lanta. Ympäristösektorin kehityshankkeen tukeminen ja yhteistyö UFF:n kanssa, sopii hyvin Gasumille, joka on sitoutunut vastuullisuuteen taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja ympäristöön liittyvässä toiminnassa. Esikoulusta kouluun on lyhyt matka. Koulun aloittamisen kynnys voi kuitenkin olla suuri, jos kulttuuri ei tue opiskelua. Mosambikissa on edelleen tavallista, että lapset eivät käy koulussa vaan auttavat vanhempia peltotöissä tai hoitavat muita kodin velvollisuuksia, kuten valvovat pienempiä sisaruksiaan. Kun esiopetukseen järjestetään mahdollisuus, perheet näkevät jo varhain opintojen hyödyn, ja lapsille on helpompaa aloittaa koulu

9 Tiedotus ja kansainvälisyyskasvatus Kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista tiedottaminen sekä kansainvälisyyskasvatustyö kotimaassa sisältyy UFF:n toimintaan. Yhdistyksen kotimaan hyväntekeväisyysmyymälöiden, vaatekeräyksen ja kansainvälisyyskasvatushankkeen kautta tavoitetaan suuri joukko ihmisiä ja mm. näiden kanavien kautta UFF tuo kestävän kehityksen ja kehittyvien maiden asioita suomalaisten arkipäivään. Yhdistys tiedottaa toiminnastaan, kehitysyhteistyöstä ja kehityshankkeiden kohdemaista myymälöissään, tapahtumissa, verkkosivuillaan, sosiaalisessa mediassa, omissa julkaisuissaan ja median välityksellä. Kanta- asiakkaat ja kuukausilahjoittajat saavat uutiskirjeitä sähköisesti ja painettuna. Lisäksi UFF on mukana erilaisissa yleisötapahtumissa, kuten Maailma kylässä -festivaaleilla ja eko-päivillä, joissa yhdistys kertoo toiminnastaan. Vuonna 2014 yhdistys viesti keräyspalvelun laajennuksista, kierrättämisen hyödyistä sekä UFF:n tukemasta kehitysyhteistyöstä myös yhteistyössä Suomen jätehuoltoyhtiöiden kanssa, jotka toimivat UFF:n keräyskumppaneina. Viestintäkanavat olivat mm. paikallislehdistö ja jätehuoltoyhtiöiden omat julkaisut. Yhdistyksen verkkosivuilla vieraili vuonna 2014 yli kävijää. Verkkosivuilta löytyvät mm. keräyspisteiden sijainnit, ohjeet vaatteiden kierrättämiseen, hyväntekeväisyysmyymälöiden yhteystiedot, yhdistyksen ajankohtaiset asiat, yrityskumppaneille suunnatut uutiset sekä kehitysyhteistyöhankkeiden kuulumiset. Vuonna 2014 yhdistyksen nettisivuilta etsittiin eniten tietoa keräyspisteistä ja hyväntekeväisyysmyymälöistä. Nettisivujen kautta pääsee myös UFF:n verkkomyymälään, josta voi tilata vaatteita ja asusteita naisille, miehille ja lapsille. Kaikilla on oikeus! -tiedotushanke Vuonna 2014 UFF toteutti kotimaassa nuorille suunnatun kansainvälisyyskasvatukseen liittyvän Kaikilla on oikeus! -tiedotushankkeen, jonka rahoituskumppanina oli Suomen ulkoasiainministeriö. Hankkeessa lapset ja nuoret saivat tietoa ihmisoikeusperustaisista asioista ja käsittelivät oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten mahdollisuuksia globaalista näkökannasta tarkasteltuna. Hankkeen kohderyhmänä olivat peruskouluikäiset lapset ja nuoret sekä heidän parissaan kasvatustehtävissä vaikuttavat aikuiset. Kaikilla on oikeus! -työpajat toteutettiin peruskouluissa, ammattikouluissa, nuorisotaloissa ja nuoria tavoittavissa tapahtumissa. Kaikilla on oikeus! -hankkeessa lapset ja nuoret tutustuivat ohjatusti kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin työpajoissa, joissa keskustelu aiheesta sekä kotimaan näkökulmasta että globaalisti tarkasteltuna yhdistyi luontevasti käsillä tekemiseen ja ryhmätyöskentelyyn. Suosituimpia pajoja olivat T-paitapajat, joissa kierrätyspaidoille painettiin ihmisoikeuksiin liittyviä iskulauseita ja kuvia, sekä käsinukkepajat, joissa tehtiin kierrätysmateriaaleista käsinukkeja. Kierrätysmateriaalien käyttö herätti varsinaisen aiheen oheen paljon keskustelua siitä, miten kierrätysmateriaalien suosiminen vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Pajoissa syntyneet ajatukset ja luomukset ihastuttivat oivaltavuudellaan kaikkia niihin osallistuneita. Suomi: Kaikilla on oikeus! Tavoitettu yht hlö UFF:n uutiskirjeessä 2/2014 kerrottiin mm. kuinka Malawilaisten siskosten, Emman ja Memoryn, vanhemmat ovat UFF:n ja Suomen ulkoasianministeriön rahoittamaan maanviljelyshankkeen innoittamana ottaneet käyttöön uusia viljelytapoja. Kasvaneiden ja monipuolistuneiden satojen ansiosta lasten ruokavalio on parantunut ja se näkyy heidän jaksamisessaan ja terveydentilassaan. Neljäsluokkalainen Mimi osallistui Kaikilla on oikeus! -hankkeen käsinukkepajaan Hyvinkäällä järjestetyssä eko-tapahtumassa. Mimin askartelemat nuket ovat hahmoja afrikkalaisten lasten kertomista saduista, jotka UFF on koonnut yksiin kansiin. Tutustumalla satuihin ja kuuntelemalla tarinoita köyhien maiden arjesta, Mimi käsitti, etteivät suomalaisille lapsille itsestään selvät asiat, kuten oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan, toteudu kaikkialla maailmassa

10 Kehitysyhteistyö Vuonna 2014 UFF rahoitti 31 kehitysyhteistyöhanketta, jotka sijaitsivat Angolassa, Malawissa, Mosambikissa, Sambiassa, Kongo DR:ssa, Namibiassa ja Intiassa. Yhdistyksen kehitysyhteistyötuen määrä oli euroa. Summa koostuu vaatemyynnin tuotoista, lahjoituksista, EU-tuesta sekä ulkoasiainministeriön hanketuesta, jota vuonna 2014 käytettiin euroa. Vaateavustuksia UFF lähetti Mosambikiin ja Malawiin kumppanijärjestöjen varainhankinnan tueksi yhteensä kiloa. Afrikan maaseutukylissä ja kyläyhteisöissä sekä Intiassa ruohonjuuritasolla toimivat hankkeet kohdistuvat alueiden köyhimpien asukkaiden hyväksi. Koulutuksen, ruokaturvan ja talou dellisen toimeentulon edistämiseksi tehtävä työ luo uusia mahdollisuuksia ihmisille, joilla niitä on kaikkein vähiten. Kehitysyhteistyön kohdemaissa UFF edistää toiminnallaan YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista. UFF:n kehitysyhteistyötuki vuonna % opettajakoulutus 2 % opettajakoulutus 5 % 5 % 2 % opettajakoulutus 2 % 4 opettajakoulutus % 5 % 30 % perusopetuksen laadun 5 % 30 % perusopetuksen laadun kehittäminen 2 % kehittäminen 30 % opettajakoulutus 19 % 19 % 2 % opettajakoulutus perusopetuksen laadun 2 % 30 % opettajakoulutus perusopetuksen laadun kehittäminen 19 % 5 % opettajakoulutus kehittäminen 5 % 19 % 5 % maanviljelijäkoulutus maanviljelijäkoulutus maanviljelijäkoulutus 30 % perusopetuksen laadun ammatillinen % koulutus % perusopetuksen maanviljelijäkoulutus laadun 12 % biokaasu kehittäminenperusopetuksen 12 % biokaasu maanviljelijäkoulutus laadun kehittäminen 19 % 2 % opettajakoulutus 19 % kehittäminen 19 % 12 % biokaasu ammatillinen koulutus 2 % % ammatillinen % opettajakoulutus koulutus biokaasu 255 %% lastenapu ja yhteisökehitys 5 % maanviljelijäkoulutus ammatillinen 25 % maanviljelijäkoulutus lastenapu ja yhteisökehitys maanviljelijäkoulutus 25 % lastenapu ja yhteisökehitys ammatillinen koulutus biokaasu 12 % 30 % biokaasu lastenapu ja yhteisökehitys laadun 12 % 30 % biokaasu perusopetuksen lastenapu ja laadun 12 % biokaasu yhteisökehitys perusopetuksen laadun kehittäminen 19 % ammatillinen koulutus % ammatillinen 25 % ammatillinen koulutus koulutus 25 % lastenapu ja yhteisökehitys lastenapu lastenapu maanviljelijäkoulutus ja yhteisökehitys ja yhteisökehitys maanviljelijäkoulutus Afrikka, Intia: 12 % biokaasu suorat hankkeisiin osallistujat 12 % biokaasu 25 % Yht. ammatillinen hyötyjää koulutus 25 % Afrikka, Intia: ammatillinen koulutus lastenapu ja yhteisökehitys välilliset hankkeisiin osallistuja Yht hyötyjää lastenapu ja yhteisökehitys Tukisummat hankkeittain vuonna 2014 UFF:n tukemista kehitysyhteistyöhankkeista suurin osa toteutetaan koulutussektorilla. Maantieteellisesti hankkeet sijoittuvat eteläiseen afrikkaan ja Intiaan, alueille joilla on hyvin köyhää, mutta edellytyksiä kehitykselle. Karttaan on merkitty vihreällä vaatekeräysalue, keltaisella kehitysyhteistyön kohdemaat ja ympyröillä yksittäisten hankkeiden sijainnit

11 Opettajakoulutus OPETTAJAKOULUTUS Mosambik: Nhamatandan opettajaopisto Nametilin opettajaopisto Teten opettajaopisto Macusen opettajaopisto Nacalan opettajaopisto Chimoion opettajaopisto Yht opiskelijaa Malawi: Mzimban opettajaopisto Yht. 125 opiskelijaa Angola: Kuando Kubangon opettajaopisto Yht. 140 opiskelijaa Sambia: Mkushin opettajaopisto Yht. 315 opiskelijaa Kongo DR Mbakanan opettajaopisto Yht. 77 opiskelijaa Intia Intian opettajaopisto Yht opiskelijaa Perusopetus UFF suuntaa valtaosan avusta koulutusta edistäviin hankkeisiin kehitysmaiden maaseutualueilla. Opetuksen kehittäminen maaseudulla on tärkeää, sillä koulutettu väestö suuntaa usein suurimpiin kaupunkeihin ja näin maaseudun koulutettujen määrä on olematon. Maaseudulla työnsä aloittavilla uusilla opettajilla on monipuolinen toimenkuva. Siihen sisältyy opetustyön lisäksi yhteisökehitystoimintaa, jota opettajaopiskelijat harjoittelevat mm. yhteisöjen aikuisille suunnatuissa lukutaito-, tietokone- ja yrittäjyyskursseilla sekä esikouluissa, harrastekerhoissa ja osallistumalla maaseutukylien terveysvalistukseen. Opetuksen laatu Yhdistys tukee Malawissa ja Mosambikissa opetuksen laadun kehittämishankkeita, joissa tarjotaan jo työssä oleville opettajille täydennyskoulutusta ja verkostoitumista muiden opettajien kanssa. Hankkeissa perustetaan resurssikeskuksia, joista opettajat saavat ajantasaista tietoa ja materiaalia työnsä tueksi. Opettajakorkeakoulu Korkeakoulusta valmistuneet työskentelevät mm. opettajaopistoissa ja kouluttavat uusia opettajia. Korkeakoulu painottaa laajaa yhteiskuntavastuun näkökulmaa, jossa opetusalan ammattilaisilla on pedagogisen roolin lisäksi aktiivinen yhteisönkehittäjän rooli. OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN Mosambik: Manica Yht hyötyjää Niassa Yht. 433 hyötyjä Malawi: Etelä-Malawi Yht. 561 hyötyjää OPETTAJAKORKEAKOULUT Mosambik One World University Yht. 931 opiskelijaa UFF:n tukemat slummilasten koulut on perustettu edistämään Intian köyhien lasten koulunkäyntiä. Köyhillä perheillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia lähettää lapsia valtion kouluihin, koska heitä ei ole virallisesti rekisteröity tai perheen elannon kannalta välttämättömästä lasten työpanoksesta ei ole varaa luopua. Slummikoulujen toiminta on sopeutettu näiden lasten ja perheiden olosuhteisiin. Oppitunteja järjestetään sellasina aikoina, että myös työskentelevät lapset voivat osallistua niille. Oppilaat voivat ottaa myös pienemmät sisarukset mukaan, jolloin heidän ei tarvitse jäädä pois koulusta vahtiakseen sisaruksiaan. Perusopetuksen lisäksi kouluissa tarjotaan välipalaa, terveydenhoitoa ja kursseja vanhemmille. Oppilaiden vanhemmille ja isommille sisaruksille suunnattujen kurssien (mm. ompelu, tietotekniikka) tavoite on tarjota ammatillista osaamista ja siten parantaa perheiden toimeentuloa. Kun perheiden selviytyminen ei ole enää lasten työpanoksesta kiinni, lapset voivat keskittyä koulunkäyntiin. Slummialueiden perheitä myös avustetaan virallisessa rekisteröitymisessä. Rekistöitymisellä mahdollistetaan valtion tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin osallistuminen sekä muut kansalaisten perusoikeudet. Intian slummilasten koulut ovat UFF-yhdistyksen Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohteita. Intia: Slummilasten koulut Yht oppilasta Lukeminen on tärkein opiskeltava asia slummikouluissa. Paitsi, että lapsia opetetaan lukemaan ja hallitsemaan muita elämän kannalta keskeisiä perustaitoja, myös aikuisille järjestetään lukuopetusta. Lukutaidolla on valtava merkitys mm. itsetunnon, aktiivisuuden ja tasa-arvon kohottajana. Sen avulla ulkopuolisen avun varassa eläneet oppivat selviytymään itsenäisesti ja he saavat resursseja itsensä sekä elinympäristönsä kehittämiseksi

12 Ammatillinen koulutus Lastenapu ja yhteisökehitys Nuorten ammatillisella kouluttamisella on tärkeä rooli kehitysmaissa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä vastuuntuntoisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon maatalous-, rakennus-, hotelli- ja matkailu- ja yhteisönkehitysaloilla. Näiden ammattien osaajille on tarvetta ja työllistyminen opintojen päätyttyä on todennäköistä. Opistojen koulutus seuraa kansallista ammattikoulutuksen rakennetta ja siihen voivat osallistua perusopetuksen 7. luokan päättötodistuksen saaneet henkilöt. Ammattikoulutuksen kesto on alasta riippuen yksi tai kaksi vuotta. Kaksivuotisen ammatillisen koulutuksen aikana oppilas suorittaa samalla myös luokan perusopinnot. Opintoihin sisältyy sekä teoriaa että käytännön tehtäviä. Lisäksi koulutukseen kuuluu kuuden kuukauden mittainen työssäoppimisjakso. Työssäoppimisjaksot ovat tärkeitä ammattipätevyyden saavuttamiseksi, sillä ne tarjoavat opiskelijoille kosketuksen työelämään ja usein myös työpaikan opintojen päätyttyä. Mosambik: Nhamatandan ammattikoulu Yht. 885 opiskelijaa Nacala ammattikoulu Yht opiskelijaa Lastenapu auttaa perheitä antamalla hygieniaja terveysoppia, tiedottamalla koulutuksesta ja sen tärkeydestä sekä kouluttamalla ruokaturvaan, ravintoon ja ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. Lastenapu-ohjelma tekee aktiivisesti työtä malarian, koleran, tuberkuloosin ja HIV/aidsin ehkäisemiseksi. Erityistukea saavat orpolapset ja heidän huoltajansa, joille jaetaan mm. ruokaapua. HIV-positiiviset ja aidsiin sairastuneet saavat tietoa sairauden itsehoidosta. Lastenavun esikoulut valmistavat lapsia opiskeluun valtion peruskouluissa. Esikoulut helpottavat merkittävästi lasten koulunaloitusta, parantavat lasten oppimistuloksia ja pienentävät koulun keskeyttäneiden lukumäärää. Opettajaopiskelijat tarjoavat lastenavun piirissä lukutaito-opetusta lukutaidottomille aikuisille. Hankkeisiin sisältyvä ruokaturvaohjelma auttaa perheitä valmistautumaan viljelykauteen ja opettaa perheitä perustamaan pieniä vihannespuutarhoja. Ympäristön suojelemiseksi yhteisöjä opastetaan kestävään puunistutukseen ja taimitarhojen perustamiseen. Mosambik: Lastenapu, yhteisökehitys Yht hyötyjää Sambia: Yhteisökehitys Yht hyötyjää Intia Lastenapu Yht hyötyjää Nacalan ammattikoulussa Mosambikissa on mm. hotelli- ja turismilinja, jossa vuonna 2014 opiskeli 48 tulevaa matkailupalvelujen tuottajaa. Nacala kehittyy kovaa vauhtia ja alueelle saapuu paljon uusia yrityksiä kotimaasta ja ulkomailta, jonka vuoksi tarve matkailu- ja majoituspalveluille kasvaa jatkuvasti. Ammattikoulutuksessa pyritäänkin huomioimaan koulutus aloille, joilla on hyvät työllistymismahdollisuudet. Mosambikin esikouluissa lapsille opetetaan maan virallista opetuskieltä, portugalia, sekä muita perustaitoja, kuten aakkosia. Lapsille järjestetään myös ohjattua liikuntaa ja leikkejä. Alueilla, joilla esikoulut toimivat, ei juurikaan ole lasten päivähoitopaikkoja, vaan isommat lapset katsovat pienempien perään vanhempien työskennellessä pelloilla. Esikoulut ovatkin tärkeässä roolissa myös siinä, että lapset voivat viettää päivänsä turvallisen aikuisen valvonnassa

13 Viljelijäkoulutus Biokaasu Maanviljelijöille suunnatut toimintaryhmät, Farmers Clubit, ovat yksi UFF-yhdistyksen taloudellisen kehityksen tukiohjelmista eteläisessä Afrikassa, jossa suurin osa väestöstä saa elantonsa maanviljelyksestä. Ryhmien toiminta tähtää maaseudun asukkaiden toimeentulon ja ruokavalion parantamiseen ja sitä kautta aliravitsemuksen vähentämiseen. Hankkeet tarjoavat käytännön tietoa uusista viljelylajikkeista ja -tavoista sekä muista menetelmistä, joiden avulla satoa saadaan suurennettua ja parannettua. Ryhmissä opiskellaan valmistamaan taloudellisia ja luonnonmukaisia lannoitteita ja torjunta-aineita, sekä rakennetaan komposteja ja kaivoja. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää viljelijöiden osaamista siten, että vihannestarhoilta ja pelloilta riittäisi satoa yli oman tarpeen, myytäväksi asti. Hankkeissa mukana olevat viljelijät opetetaan myös säilömään kasvattamiaan tuotteita. Viljelijöitä autetaan keskinäiseen yhteistyöhön parempien kauppaehtojen ja verkostojen saavuttamiseksi. Mosambik: Sofala Yht viljelijää Angola: Kunene Yht viljelijää Kuando Kubango Yht viljelijää Malawi Dowa Yht viljelijää Kongo Kongo DR Yht viljelijää UFF:n tukemassa hankkeessa hyödynnetään biokaasuteknologiaa ja sen avulla parannetaan maanviljelijäperheiden taloudellista tilannetta ja elämänlaatua sadassa kylässä Intiassa, Dausan maakunnassa. Hankkeella on erittäin laajat myönteiset vaikutukset sen piirissä oleviin perheisiin ja kyläyhteisöihin. Biokaasun käytöstä hyötyvät sekä asukkaat, erityisesti naiset ja lapset, että ympäristö. Aiem min naiset käyttivät useita tunteja päivässä polttopuiden etsimiseen ja ruoan kypsentämiseen nuotiolla sisätiloissa. Nyt puiden etsimiseltä vapautunut aika voidaan hyödyntää esimerkiksi opiskeluun, työskenetelyyn tai perheestä huolehtimiseen. Biokaasuun siirtymisellä on voitu myös tehokkaasti pysäyttää savun ja pienhiukkasten aiheuttamat hengitystie- ja limakalvoinfektiot, jotka pahimmillaan aiheuttavat lapsikuolleisuutta. Kun perheet käyttävät biokaasua polttopuiden sijaan, pienenevät sekä hiilidioksidipäästöt että metsien hakkuut. Näin alueen aavikoituminen ja maaperän eroosio vähenevät. Biokaasun tuotannossa syntyy oheistuotteena ravintorikasta lietettä, josta saadaan ruokokasvien kanssa sekoittamalla lannoitetta pellolle. Ekologinen kompostiliete korvaa kemialliset lannoitteet, sitoo kosteutta ja muokkaa maaperää viljelylle suotuisammaksi. Kompostilietteen käytön ansios ta viljeltävän ruoan laatu paranee ja sadot kasvavat. Intia: Biokaasuhanke, Dausa Yht suoraa hyötyjää Albino työskentelee projektin vetäjänä Angolassa, Kuando Kubangon maakunnassa toimivassa maanviljelijähankkeessa. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä 250 hankkeeseen osallistuvan perheen kanssa. Albinon mielestä parasta hankkeessa on koulutuksen antamat taidot, joiden avulla köyhien perheiden elämä muuttuu helpommaksi. Hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa myös hänen oman kuusilapsisen perheensä elättämisen. Biokaasuhankkeessa on perustettu myös 100 naisten toiminta-ryhmää, joissa on yhteensä 1200 osallistujaa. Ryhmissä naiset saavat koulutusta maataloudesta, pienyrittäjyydestä, ruokaturvasta, ravitsemuksesta ja terveydestä. He perustavat ryhmissään myös säästörinkejä, joista rahaa voi lainata hyvin pientä korkoa vastaan esimerkiksi oman yrityksen perustamista varten

14 HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE Globaali yhteistyöverkosto Yhteystiedot ClimateCalc CC /FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY UFF on mukana kansainvälisessä Humana People to People hyväntekeväisyysjärjestöjen verkostossa, ja on yksi sen perustajajäsenistä. Kaikki verkoston jäsenet ovat yleishyödyllisiä organisaatioita. Järjestöjen tavoite on parantaa kehittyvien maiden ihmisten olosuhteita, koulutusta, perheiden ja yhteisöjen toimeentuloa sekä terveydenhuoltoa. Humana People to People -verkostoon kuuluvat jäsenyhdistykset jakavat kokemuksiaan ja tietoa parhaista menettelytavoista ympäristö- ja kehitysyhteistyöstä sekä varainhankinnasta. Laaja, globaali yhteistyöverkosto auttaa eri maissa toimivia jäsenorganisaatioita myös löytämään kokeneita, luotettavia ja asiantuntevia kumppaneita yhteisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin, jotka usein ovat usean sektorin kattavia valtakunnallisia monenkeskisiä kehitysohjelmia. Humana People to People 2014 mukana 32 jäsenorganisaatiota toimintaa 43 maassa, viidellä mantereella Yhteensä lähes työntekijää verkoston kautta kehitysyhteistyössä mukana n ihmistä vaatekeräysmäärä yhteensä noin kiloa vuodessa vaatekeräysastioiden määrä hyväntekeväisyysmyymälöitä Euroopassa 403 ja Afrikassa 85 verkoston kautta 26 miljoona vaatelahjoittajaa tukee kehitys yhteistyötä Humana People to People -järjestöt ympäri maailmaa viettävät vuosittain Humana-päivää, jolloin kukin organisaatio järjestää ympäristö- ja kehitysyhteistyötä esiin tuovia tapahtumia. Vuoden 2014 UFF:n isännöimässä Humana-päivän tapahtumassa kauppakeskus Willan asiakkaat pääsivät nauttimaan kierrätysmuotinäytöksestä, jonka asukokonaisuudet olivat UFF:n myymälävalikoimasta. Pääkonttori ja lajittelukeskus Järvihaantie 12, Klaukkala puh. (09) fax (09) Talous ja hallinto Toiminnanjohtaja Virve Kivi puh. (09) Operatiivinen päällikkö Milla Noras lajittelu, myymälät puh HR-koordinaattori puh. (09) Taloustoimisto puh. (09) Kumppanuustoiminta Päällikkö kumppanuustoiminta, yritysyhteistyö Minja Huopalainen puh. (09) Viestintä Heidi Heinonen puh. (09) Kehitysyhteistyö puh. (09) Vaatekeräys Päällikkö, keräys Jari Töyrynen puh. (09) Lajittelukeskus Päällikkö, lajittelukeskus Anne Töyrynen puh. (09) Tukkumyynti puh. (09) Toimisto puh. (09) Hyväntekeväisyysmyymälät Aluepäällikkö, myymälät Jukka Värtinen puh. (09) Nettikauppa puh Myymälät, Espoo Kamreerintie 3, Espoo puh. (09) , fax (09) Myymälät, Helsinki Fredrikinkatu 36, Helsinki puh. / fax (09) Hämeentie 4, Helsinki puh. / fax (09) Hämeentie 29, Helsinki puh. (09) , fax. (09) Iso Roobertinkatu 4-6, Helsinki puh. / fax (09) Malminkaari 13-16, Helsinki puh. (09) , fax (09) Mannerheimintie 104, Helsinki puh. / fax (09) Ostostie 4, Helsinki puh. (09) , fax (09) Runeberginkatu 4 C, Helsinki puh. / fax (09) Turunlinnantie 12, Helsinki puh. / fax (09) Tyynylaavantie 5, Helsinki puh. (09) , fax (09) Myymälät, Jyväskylä Vapaudenkatu 48-50, Jyväskylä puh. (014) , fax (014) Myymälät, Tampere Hämeenkatu 9, Tampere puh. / fax (03) Pietilänkatu 2, Tampere puh. / fax (03) Myymälät, Turku Humalistonkatu 5, Turku puh. / fax (02) Myymälät, Vantaa Tikkuraitti 18, Vantaa puh. (09) , fax (09) Työnjohtaja, keräys puh. (09) vaatekerays@uff.fi

15 Lahjoitustilit: Nordea FI Danske Bank FI Lupa: POHA 2020/2013/4269

UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia

UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa www.uff.fi UUTISKIRJE 1/2015 UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia Vaatteet kiertoon kotimaassa Vaatteita

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2011. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2011. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2011 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Hämeen Kirjapaino Oy 2 Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Suomen UFF -yhdistys...

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20 Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2008. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2008. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2008 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Helsingin Painopalvelut Oy 2 Sisällysluettelo Alkusanat...4 Suomen UFF -yhdistys...5

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Nuorisotyö Toimintasuunnitelma 08-09 sivu 1/5 DC Pirkko Kokkonen 18.7.08

Nuorisotyö Toimintasuunnitelma 08-09 sivu 1/5 DC Pirkko Kokkonen 18.7.08 Nuorisotyö Toimintasuunnitelma 08-09 sivu 1/5 Nuorisotyötoimikunta jakaantuu neljään osa-alueeseen: Nuorisovaihto, Lions Quest, Päihteiden vastainen työ ja Leo-toiminta. Osa-alueiden vetäjät ovat Ulla

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Case: HOK-Elanto Ennakointikamari 18.4.2013 Antero Levänen Nuoret oikeille urille! Junnut Jeesaa Hankkeessa mukana olevat nuoret auttavat senioreita

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa, Kampukset: Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna Toiminta-alueena Etelä-Savo ja Kymenlaakso

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2009. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2009. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2009 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Uusimaa 2 Sisällysluettelo Alkusanat....4 Suomen UFF -yhdistys... 5 Humana People

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot