VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3-4.5.2012 Tampere-talo, Tampere
SALO HYVÄLLÄ PAIKALLA
SALONSEUDULLA 10 KUNNAN YHDISTYMINEN 2009 56 000 asukasta. Suomen 18. suurin kaupunki. Viestintäelektroniikan (radio, tv, matkapuhelintuontanto) kehto Suomessa Pinta-ala yli 2000 km2: Yksi merkittävimmistä maatalouspitäjistä Yksi suurimmista lomaasuntopaikkakunnista (7000 la) Varsinais-Suomen suurin järvialue Merenrantaa 130 km Äkillisen rakennemuutoksen alueena pari vuotta (ICT-alan romahdus)
KESTÄVÄ KEHITYS SALON KAAVOITUKSESSA Vuonna 2000 tavoitteeksi kestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen arjen maankäyttöratkaisuihin Vapaamuotoinen idearyhmä, jossa mukana mm. Salon Seudun Sanomien päätoimittaja, Salon kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat, kaupunginarkkitehti Salo - Vihreä Laakso hanke 2001-2004 Viitannummen suunnittelu hankkeen pilottina
KAIKKI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TEKIJÄT TASAPAINOON Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut Energiatehokkuus tärkeä osa mutta vain osa! Eri osatekijöiden yhteensovitus oleellista Esimerkiksi äärimmilleen viritetty energiatehokkuus voi tuottaa taloudellisesti tai sosiaalisesti vinoutuneita ratkaisuja
MIKSI VIITANNUMMI? Pyöräilyetäisyydellä keskustasta Kompaktin kaupunkirakenteen jatke etelään Merellisyys vetovoimatekijänä Kova maaperä Vanhaa asuinseutua Asuntokysynnän tyydyttäminen
Merellistä Saloa Viitannummi
VIITANNUMMEN SIJAINTI KAUPUNKIRAKENTEESSA
VIITANNUMMEN ASEMAKAAVAN HAVAINNEKUVA
LAAJA YHTEISTYÖ, TAVOITTEENA PARHAAT KÄYTÄNNÖT Yhteistyötahoina: Varsinais-Suomen energiatoimisto > energiakysymykset MOTIVA, VTT > energian ja veden kulutuksen mittaus, laskentaohjelman teko rakentajia varten (ilmainen MotiSalo CD) Asuntosäätiö > sosiaalinen suunnittelunäkökulma Varsinais-Suomen Liitto > seudullinen näkökulma Salon rakennusvalvonta > rakennustapaohjeet
VIITANNUMMEN SUUNNITTELU - TAVOITTEENA HYVÄ LAATU RAKENNUSTEKNISET RATKAISUT N. 20 % tiukemmat lämpötaloutta koskevat määräykset kuin valtakunnallisesti yleensä vaadittiin Vedenkulutuksen vähentämisvaatimus kaavaan Sadevesien talteenottovaatimus Tiukat sisäilman laadun vaatimukset KUNNALLISTEKNISET RATKAISUT Kaukolämpöverkkoon liittymisvaatimus Kaksoisvesijärjestelmä Varaukset keskitetylle ja korttelikohtaiselle jätteidenkeräykselle
HUOLELLISET VIHERYMPÄRISTÖRATKAISUT Olemassa olevan luonnon säästäminen (mm. puuston säilyttämistä koskevat suositukset) Puistojen rakentaminen hulevesien hyödyntämisen varaan Omatoimisen liikunnan edellytysten varmistaminen Rantapuiston luominen SOSIAALISEN IDENTITEETIN TUKEMINEN Lähipalvelujen varaaminen alueelle (yhdistetty päiväkoti/koulu/asukkaiden kokoontumistila) Korttelialueiden identiteetin edistäminen mm. kadunnimien avulla (esihistoria) Muinaismuistoalueiden huolellinen huomioiminen (Viitankruunu) Asukassuunnittelualue
ASUNTOPOLIITTISET RATKAISUT Monipuolinen asuntotyyppitarjonta (erillispientalot, kytketyt pientalot, rivitalot, pienkerrostalot) Monipuolisuus hallintatavoissa (omistus/vuokrausmahdollisuus, osakeyhtiömuotoinen totetus) MONIPUOLISET LIIKENNERATKAISUT Joukkoliikenteen edellytyksistä huolehtiminen (bussikatu, pysäkkivaraukset) Kevyenliikenteen reitistö keskustaan Tiivistetyt pysäköintiratkaisut Asukkaiden yhteinen venevalkama
ASEMAKAAVA
KAAVAMÄÄRÄYKSET
YMPÄRISTÖKRITEERIEN TODENTAMINEN
Kiinteistökohtainen sadevesikeräysjärjestelmä
Rakentamisväljyysluku käytössä Yhteistilojen rakentamismahdollisuus
KOPIO ALUEEN ESITTEESTÄ
VIITANNUMMI RAKENTUMASSA
Pienet erillispientalotontit 600 m2
Isot erillispientalotontit 1000-1700 m2
Ryhmärakentamistontit
Hierarkkiset leikkipaikat
Asukassuunnittelukortteli
Rinnerakentamista
Rakentamisen sovitusta maastoon
Rantapuiston rakentaminen, Esteetön Lintulaituri
Pienvenesataman paikka, yleiskuva tulevasta rantapuistosta
Viitannummella asuu noin 500 asukasta ja rakentaminen jatkuu edelleen. Viereisen uuden Viitanlaakson kanssa alueelle mahtuu tulevaisuudessa noin 3000 asukasta. Alueen rakentamiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja saaduilla kokemuksilla on voitu linjata koko uuden Salon kaavoitusta.
Muutama johtopäätös Viitannummen kokemuksista 1. Kestävän kehityksen kaikkien näkökulmien tasapainoinen huomioiminen on ollut hyvä lähtökohta. 2. Kaavoitusjuridiikassa tulisi paremmin ottaa huomioon kuntien omat tavoitteet, sillä kunta ei saa nykyisten tulkintojen mukaan asettaa tiukempia rakentamisvaatimuksia kuin mitä valtakunnalliset määräykset sallivat. 3. Tontinluovutusehdot ovat kaavoitusta rajatumpi mahdollisuus kunnan omien ratkaisujen tekemiseen. 4. Koko rakentamisen ohjauksen ketjun toiminta on ehdoton edellytys hyvälle lopputulokselle.
Annan mielelläni lisätietoja: Kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo jarmo.heimo@salo.fi 02-778 5100 Hornintie 2-4 24800 Salo Kiitos mielenkiinnosta!