A. Lausuntojen ja muun palautteen sisältämät merkittävimmät muutosehdotukset ja niihin annetut vastineet

1 Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2014 2017 A. Lausuntojen ja muun palautteen sisältämät merkittävimmät muutosehdotukset ja niihin annetut vastineet (Yhteenvedossa käytetyt sivunumerot viittaavat lausunnolla olleeseen luonnokseen. Lausuntojen ja muun palautteen keskeiset muutosehdotukset on kirjattu yhteenvetoon kursivoiden.) Kunnat Kristiinankaupunki Asukkaiden sitouttaminen ja ratkaisukeskeinen toiminta Hyvinvointistrategian tavoitteissa on otettava huomioon myös tuoreet tutkimustulokset ja selvitykset. Hyvinvointistrategian valmistelussa on pyritty kattavasti ottamaan huomioon sellaiset keskeiset selvitykset ja tiedot, joilla on merkitystä maakunnan väestön hyvinvoinnille ja yhteiselle tahdonmuodostukselle. Ei tekstimuutosta. Luonto ja luonnossa liikkumisen hyödyt: se virkistää uupuneita ja muodostaa tehokkaan puskurin psyykkistä pahoinvointia vastaan. Luontoalueiden ja metsän vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu maassamme ja ulkomailla. Tutkimusten mukaan luonnonympäristöt, viheralueet ja metsäkäynnit parantavat mielialaa ja alentavat verenpainetta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäytöllä edistetään siten luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Luontokokemusten myönteinen merkitys ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille mainitaan luvun 4.1 tavoitetilassa sivulla 21. Muutos: Lisätään sivulle 21 lukuun 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö seuraava toimenpide: Pohjanmaan kunnat selvittävät yleis ja asemakaavoihin varattujen viheralueiden toteutumisen. Vastuutaho, aikataulu ja toimijat: Pohjanmaan kunnat yhteistyössä Pohjanmaan liiton kanssa; toteutus 2018; Mittarit ja osoittimet: Selvityksen tulokset. Epävarmuus ja sen kanssa eläminen: Nykyinen elämäntapa voi aiheuttaa hämmennystä ja herättää ihmisissä huolta, ja monet saattavat kokea pelkoa, vaikka todellista vaaraa ei ole. Meidän on tiedostettava, että joudumme sietämään epävarmuutta ja elämään sen kanssa. Ihmiset alkavat oireilla psyykkisesti, kun heidän henkilökohtainen stressin ja vastoinkäymisten sietokykynsä ylittyy. Yleisesti reagointi niin omiin kuin läheisen psyykkisiin vaikeuksiin edellyttää tervettä tasapainoa arjen ylläpitämisen ja levon välillä. Sivulla 11 Luvussa 2.1 Nykytilanne, Pohjanmaan väestön hyvinvointi on maininta kansalaisraadista, joka on nostanut esille lapsen ja nuoren itsetunnon merkityksen terveelle itsetunnolle ja kyvylle selvitä vaikeistakin tapahtumista. Ei tekstimuutosta.

2 Laihia Kohta 1. Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö Toimenpidematriisiin on tarpeen lisätä joukkoliikenne vastuutahoineen ja mittareineen. Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä osallisuuden ja useiden palveluiden saavutettavuuden kannalta. Vaikka maakuntamme saavutettavuuden ja liikkumisen mahdollisuuksia edistävät tavoitteet ja toimenpiteet on koottu kattavasti Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2040 (http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/liikenne/) sivuille 50 57, on hyvinvointistrategiassa tarpeen mainita hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus hyvinvoinnin edistäjinä. Muutos: Lisätään sivulle 21 luvun 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö tavoitetilaan seuraavaa (lisäys alleviivattuna): harrastus ja virkistysmahdollisuudet. Harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden käyttöä edistävät niiden hyvä saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet. Yhteistyömallia olisi hyvä avata tarkemmin. Muutos: Lisätään sivulle 17 lukuun 2.1 kohtaan Pohjanmaan hyvinvointialan järjestöjen toiminta ja palvelut (kolmas sektori) seuraava teksti, joka koskee julkinen järjestö yhteistyömallia (lisäys alleviivattuna): toimeenpanosopimuksilla. Tavoitteena on jatkaa Vaasan Seudun Yhdistykset ry:n, Vaasan kaupungin ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n solmiman yhteistoimintasopimuksen toteuttamista ja levittää kyseistä mallia Pohjanmaalla. Lisätietoa saa esimerkiksi Vaasan kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 12.5.2014 otsikolla "Yhteistyöstä energiaa ja kestävää hyvinvointia Vaasaan" osoitteesta: http://ktweb.vaasa.fi/ktweb/. Kohta 2. Osallistuvat kansalaiset Kansalaisten osallisuus toteutuu elinikäisenä aktiivisuutena. Äänestysaktiivisuuden ohella kelvollisia osallistumisen mittareita ovat nuorisovaltuustot, vammais ja vanhusneuvostot ja niiden toiminnan aktiivisuus, kolmannen sektorin, erityisesti kansalaisjärjestöjen, seurakuntien, kansalaisopistojen ja urheiluseurojen sekä järjestöjen määrä ja toiminta. Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan on valittu erityisesti sellaisia mittareita ja osoittimia, joista on saatavilla luotettavat tiedot. Siten varmistamme hyvinvointistrategian seurannan yhteyden Pohjanmaan maakuntastrategiaan valittujen seurantamittareiden kanssa. Valituilla seurantamittareilla halutaan myös mahdollistaa vertailu paitsi ajassa myös esimerkiksi eri alueiden kesken ja kansalliseen tilanteeseen. Muutos: Lisätään sivulle 22 kohtaan 4.2 Osallistuvat kansalaiset ensimmäisen toimenpiteen mittareiksi ja osoittimiksi seuraavat: vanhus, vammais ja maahanmuuttajaneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen määrä kunnissa. Lapsiparlamentti. Kohdasta poistetaan seuraava määrärahojen puutteen vuoksi: Tutkimus osallisuuden toteutumisesta Pohjanmaan maakunnassa 2016 2018. Kohta 4. Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut Lähipalveluiden saatavuus ja toimivuus sekä kustannukset/asukas ovat relevantteja mittareita kuvaamaan palvelurakennetta ja kunnan merkittävimmän kustannuskokonaisuuden määrää ja muutoksia. Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan on valittu erityisesti sellaisia mittareita ja osoittimia, joista on saatavilla luotettavat tiedot. Siten varmistamme hyvinvointistrategian seurannan yhteyden Pohjanmaan maakuntastrategiaan valittujen seurantamittareiden kanssa. Valituilla seurantamittareilla halutaan myös mahdollistaa vertailu paitsi ajassa myös esimerkiksi eri alueiden kesken ja kansalliseen tilanteeseen. Hyvinvointistrategian seurannassa on tavoitteena käyttää mm. ATH tutkimuksen mittareita ja osoittimia. Muutos: Koska useissa lausunnoissa on kiinnitetty huomio mittareihin ja osoittimiin, on ne vielä kertaalleen tarkistettu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijan kanssa.

3 Tavoiteasetannasta: Osin on tarpeellista tarkemmin määritellä toimijataho. Luvun 4 toimenpidetaulukoissa on kunkin toimenpiteen osalta ilmoitettu vastuutaho, aikataulu ja toimijat. Sarakkeen teksti on kirjoitettu siten, että siitä käy ilmi se taho, joka esimerkiksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vie hanketta eteenpäin. Jos esimerkiksi vastuutahoksi on kirjattu Pohjanmaan kunnat, tavoitteena on, että ne ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin omassa toiminnassaan tai yhteistyössä toisten kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ei tekstimuutosta. Pedersöre Seutukuntien erityispiirteet ja tarpeet tulee ottaa huomioon tasavertaisella ja kehittävällä tavalla maakuntamme hyvinvoinnin turvaamisessa. Pohjanmaan maakuntastrategian 2014 2017 ja sen visioon ja kehittämisen tavoitteisiin pohjautuvan hyvinvointistrategian tarkoituksena on muodostaa kuva maakunnan menestyksen edellytyksistä, tulevaisuuden tavoitetilasta sekä sen saavuttamiseksi tarvittavista keinoista tavalla, jonka kaikki maakunnan toimijat voivat tunnistaa omakseen. Hyvinvointistrategiaan on koottu myös maakunnan hyvinvoinnin edistämisen toimenpide esitykset, jotka toteuttavat Pohjanmaan maakuntastrategiaan kirjattuja tavoitteita. Hyvinvointistrategian keskeisenä ajatuksena on Pohjanmaan maakunnan toimijoiden kattava verkostoituminen ja vuoropuhelu sekä väestön aktiivinen osallisuus hyvinvointi ja terveyserojen kaventamisessa. Hyvinvointistrategian toteuttamisessa alueelliset erityistarpeet otetaan huomioon. Lisäksi on tärkeää varmistaa maakunnan nuorille oikein kohdennetut opiskelupaikat. Pohjanmaan maakuntastrategian toteuttamisessa vuosina 2014 2017 on yhdeksi keskeiseksi kilpailukykyä edistäväksi tekijäksi nostettu osaavan työvoiman riittävyys (vrt. maakuntastrategia, s. 27). Maakuntastrategian mukaan osaamispohjan turvaamiseksi alueella on oltava riittävästi ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla sekä ammatti että korkeakouluissa ja aikuiskoulutuksessa erityisesti aloilla, jotka palvelevat alueen elinkeinoja. Myös sosiaali ja terveysalojen koulutuspaikkojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Myös hyvinvointistrategian mukaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin riittävien ja oikein kohdennettujen nuorten opiskelijapaikkamäärien turvaamiseksi (vrt. hyvinvointistrategia s. 26). Vaasa Pohjanmaan hyvinvointistrategian seurannan ja jatkokehittämisen tueksi voidaan käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ATH tutkimuksesta (Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus) saatavia indikaattoritietoja. Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan on valittu erityisesti sellaisia mittareita ja osoittimia, joista on saatavilla luotettavat tiedot. Siten varmistamme hyvinvointistrategian seurannan yhteyden Pohjanmaan maakuntastrategiaan valittujen seurantamittareiden kanssa. Valituilla seurantamittareilla halutaan myös mahdollistaa vertailu paitsi ajassa myös esimerkiksi eri alueiden kesken ja kansalliseen tilanteeseen. Hyvinvointistrategian seurannassa on tavoitteena käyttää mm. ATH tutkimuksen mittareita ja osoittimia. Muutos: Koska useissa lausunnoissa on kiinnitetty huomio mittareihin ja osoittimiin, on ne vielä kertaalleen tarkistettu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijan kanssa. Muut viranomaiset Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI)

4 Hyvinvointistrategiassa olisi ollut hyvä avata yhteiskunnan kokonaisturvallisuusajattelua. LSSAVI korostaa kokonaisturvallisuusajattelua sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tarkastelua yhtenä kokonaisuutena, poikkihallinnollisesti. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto koordinoi kansalaisten hyvinvointia edistävää laajaa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa, jossa yhdistyvät paitsi valmiussuunnittelu ja varautuminen myös hyvinvointi ja turvallisuussuunnittelu, joka käsittää myös sisäisen turvallisuuden. Julkishallinnon hyvinvointi ja turvallisuussuunnittelu yhteistyöverkostoineen ja poikkihallinnollisine teemoineen edistävät ja toteuttavat Pohjanmaan hyvinvointistrategian tavoitteita. Sektorirajat ylittävää yhteistyötä edistää myös maakuntien liittojen osallistuminen kehittämistyöhön. Hyvinvointistrategian keskeisenä ajatuksena on Pohjanmaan maakunnan toimijoiden kattava verkostoituminen ja vuoropuhelu sekä väestön aktiivinen osallisuus hyvinvointi ja terveyserojen kaventamisessa. Tavoitteena on myös lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Muutokset: Lisätään sivulle 30 lukuun 5 Toimeenpano, seuranta ja arviointi otsikon Toimeenpano alle seuraava teksti: Hyvinvointistrategian toteuttamisen kannalta merkille pantavaa on myös Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston toiminta kokonaisturvallisuuden edistämiseksi. Kehittämistyö jakautuu kahteen kokonaisuuteen, joita ovat valmiussuunnittelu ja varautuminen sekä hyvinvointi ja turvallisuussuunnittelu. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta on merkittävää hyvinvointistrategian tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tätä kehittämistyötä konkretisoivat lukuisat julkishallinnon hyvinvointi ja turvallisuussuunnittelua edistävät verkostot, pilottihankkeet ja poikkihallinnolliset teemaryhmät, joihin kunnat ja muut keskeiset hyvinvoinnin ja turvallisuuden toimijat osallistuvat. Hyvinvointistrategialuonnoksessa on mittava määrä toimenpiteitä, joista liki kaikissa aluehallintovirastolla on selkeä lakisääteinen rooli ja käynnissä jo usean vuoden toimineita laajoja kehittämiskokonaisuuksia, joita toteuttamassa taasen on teema ja työryhmiä vetovastuun vaihdellessa eri yhteistoimintatahojen kesken. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto esittääkin, että LSSAVI lisätään vastuutahoksi/toimijaksi esitettyihin toimenpiteisiin edellä mainitun perusteella. Muutokset: Lisätään sivulle 22 luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset ensimmäisen toimenpiteen toimijaksi Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto. Lisätään sivulle 23 luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa ensimmäisen toimenpiteen toimijaksi Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto. Lisätään sivulle 25 luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa otsikon Lapset, nuoret ja lapsiperheet ensimmäisen toimenpiteen toimijaksi Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto. Lisätään sivulle 25 luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa otsikon Lapset, nuoret ja lapsiperheet toisen toimenpiteen toimijaksi Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto. Lisätään sivulle 26 luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa otsikon Lapset, nuoret ja lapsiperheet kolmannen toimenpiteen toimijaksi Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto. Rannikko Pohjanmaan sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä/johtaja Jarkko Pirttiperä Sivun 28 toimenpide ehdotus liittyen SOTE ICT ratkaisuun vaikuttaa jotenkin irrelevantilta tavoitteelta tässä yhteydessä Pohjanmaan väestön hyvinvoinnin kannalta. Yhtenäinen ICT on toki tärkeä tavoite, ja kustannustehokkuudeltaan perusteltu, mutta asiakaslähtöisyyden kannalta ei ehkä kaikkein tärkeimpiä. Kuntaliiton kuntasektorin sote ict yhteistyöselvitystä koskevan työryhmän loppuraportin mukaan vuonna 2010 kuntasektorin toimintamenoista yli puolet sekä ICT menoista noin 45 % kuluu sosiaalija terveydenhuoltoon. Kuntarakenteen, sekä sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen arvioidaan lisäävän lähivuosina merkittävästi sähköisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisvaatimuksia. Kehittämisvaatimukset liittyvät esimerkiksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tiivistyvää hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä tukevien asiakastietojärjestelmien sekä kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittämiseen.

5 Sähköisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen tuloksellinen kehittäminen edellyttää alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ei tekstimuutosta. Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur kuntayhtymä, SÖFUK Yleisesti voidaan todeta, että opiskelijapaikkojen tarjonta on toistaiseksi ollut Pohjanmaalla hyvä, ja kaikille peruskoulutuksen suorittaneille voidaan tarjota opiskelu, kuntoutus tai harjoittelupaikka. Tämä voitaisiin nostaa esiin myös hyvinvointistrategiassa. Muutos: Sivulle 11 lisätään sanoin Pohjanmaan hyvinvoinnin haasteiksi alkavan kappaleen loppuun seuraavaa: Myönteistä on se, että Pohjanmaan monipuolinen koulutustarjonta ja oppilaspaikat tarjoavat suurimmalle osalle nuorista koulutuspaikan. Myös kuntoutus ja harjoittelupaikkoja on saatavilla. Sen sijaan tulisi syrjäytymisvaaran vähentämiseksi parantaa työllistymismahdollisuuksia suoritettujen opintojen jälkeen. Hyvinvointistrategian luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa Lapset, nuoret ja lapsiperheet tavoitetilassa sivulla 25 on nostettu esille nuorten työllisyyden ja koulutuksen edistäminen seuraavasti: Nuorten ammatinvalintaa sekä opiskelun ja työelämän alkuvaihetta tuetaan, ja pyritään siihen, että kaikki nuoret ovat työelämässä ja koulussa. Asetettua tavoitetta tukee erityisesti luvun 4.3 toimenpide, jonka mukaan edistetään nuorten opiskelua, työllistymistä ja yrittäjyyttä (s. 26). Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla ansaitsee tulla mainituksi. Yksilön hyvinvointi on erittäin tärkeä työtahdin kiihtyessä ja pidempiä työuria vaadittaessa. Hyvinvointistrategian sivulla 12 on todettu, että alueellisen terveys ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan työikäisistä pohjalaisista melko moni kantaa huolta työssä jaksamisesta yhä vaativammaksi käyvässä työelämässä. Strategiassa todetaan lisäksi mm., että kansallisen tason linjaus työurien jatkamisesta edellyttää sitä, että työelämässä voidaan hyvin ja pysytään työkykyisinä. Työssä jaksaminen ja työpaikkojen kehittäminen on nostettu keskiöön myös sivulla 28 luvun 4.4 Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut tavoitetilassa ja sitä toteuttavassa toimenpiteessä Johtamisen ja päätöksenteon kulttuuria uudistetaan ja kehitetään ottamalla käyttöön hyvän johtamisen kriteerit sekä hyödyntämällä alueen korkeakoulujen tutkimusta ja yhteistyötä (s. 29). Strategiaehdotuksessa todetaan, että hyvinvointialan tutkintokoulutuksiin pitäisi sisältyä pakollinen jakso hyvinvointiyrittäjyydestä. Opintojakso sisältyy jo toisen asteen ammattikoulutuksiin. Muutos: Sivun 16 tekstiä muutetaan seuraavasti (muutos alleviivattuna): Olisikin tärkeätä, että hyvinvointialan kaikkiin tutkintokoulutuksiin sisältyisi pakollinen jakso hyvinvointiyrittäjyydestä, kuten jo on tilanne toisen asteen ammattikoulutuksessa. Uusille hyvinvointialan yrittäjille pitää olla tarjolla koulutusta ja tukea alan hahmottamiseksi. Hyvinvointi kumpuaa myös yhteenkuuluvuuden tunteesta, kun yksilönä tuntee itsensä tarpeelliseksi ja kokee kuuluvansa yhteisöön ja yhteiskuntaan. Siinä kulttuurin merkitys hyvinvoinnin luojana on merkittävä riippumatta siitä, harjoitetaanko kulttuuria esimerkiksi musiikin, teatterin, taiteen tai kirjallisuuden muodossa. Taide ja kulttuuri onkin selkeästi tuotava esiin osana Pohjanmaan maakuntastrategiaa. Kulttuurin merkitystä siltana kielirajojen yli tulee korostaa.

6 Vaikka kulttuuri ja liikunta lisäävät oleellisesti ihmisten hyvinvointia, ei Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan lähtökohtaisesti ole kirjattu kulttuuriin liittyviä kehittämiskokonaisuuksia tai toimenpiteitä. Pohjanmaan kulttuuriohjelmassa 2014 2017, joka myös kuuluu maakunnan suunnittelujärjestelmään, nostetaan esille vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet väestön hyvinvoinnin edistäjinä. Muutokset: Koska useat lausunnonantajat ovat nostaneet esille kulttuurin ja harrastusmahdollisuuksien tärkeän merkityksen hyvinvoinnille, on hyvinvointistrategiaan tehty seuraavat muutokset: Lisätään sivulle 28 Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut tavoitetilaan seuraavaa (lisäys alleviivattu): terveyspalvelujen kehittämiselle. Hyvinvointia edistävät lisäksi hallinnolliset sektorirajat ylittävä toiminta, ja esimerkiksi kuntien kulttuuri sekä sosiaali ja terveyssektorin yhteistyö on lujittunut. Tehdään sivulle 28 myös seuraava muutos (lisäys alleviivattuna): Moniammatillinen hallinnolliset ja toiminnalliset rajat ylittävä yhteistyö on itsestään selvyys. Henkilöstö ylläpitää osaamistaan jatkuvasti ja kehittää laadukkaita palveluja yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sektoreiden, erityisesti kuntien kulttuuri ja vapaa aikatoimen, henkilöstön kanssa. Lisätään sivulle 29 kuudenneksi toimenpiteeksi seuraavaa: Toteutetaan Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja hanke Pohjanmaalla, Etelä Pohjanmaalla ja Keski Pohjanmaalla; Vastuutaho, aikataulu ja toimijat: Etelä Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Keski Pohjanmaan liitto sekä pilottikuntien kulttuuri ja sote toimijat, Projektin toteuttaminen 2015 2016; Mittarit ja osoittimet: Seurantaindikaattorit tuotetaan hankkeessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan toimipaikka Hyvinvointistrategiaan tulisi lisätä tavoitteeksi myös Kasvavien tuloerojen takia jokaisella on oltava riittävä toimeentulo. Muutos: Lisätään sivulle 23 kappaleen 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa tavoitetilan loppuun seuraavaa (lisäys alleviivattuna): monipuolisin keinoin. Kasvavien tuloerojen takia jokaiselle on turvattava riittävä toimeentulo. Hyvinvointistrategiassa lienee tarkoituksenmukaisinta käyttää sellaisia mittareita ja osoittimia, joista varmuudella saadaan tietoa. Siten vältytään erityiskysymysten räätälöinniltä ja erillisrahoitukselta. Muutokset: Kaikki mittarit ja osoittimet tarkistetaan lausuntokierroksen myötä saadun palautteen perusteella. Koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikan toiminta lakkaa vuoden 2015 syksyyn mennessä, on syytä käyttää seuraavaa ilmaisua: THL ja sen Vaasaan sijoittuneet asiantuntijat ja tutkijat. Muutos: Korvataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan toimipaikka ilmaisulla THL ja sen Vaasaan sijoittuneet asiantuntijat ja tutkijat hyvinvointistrategian toimenpidetaulukoiden sarakkeessa Vastuutaho, aikataulu ja toimijat. Vaasan sairaanhoitopiiri s. 23 VSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö poistetaan; s. 24 VSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö poistetaan s. 25 VSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö poistetaan s. 27 VSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö (Ikäihmiset taulukko) poistetaan. Rakennetaan tulevan sosiaali ja terveydenhuollon tuotantoalueen kuntayhtymässä. s. 28 VSHP ja muut kuntayhtymät, Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS pelkästään kunnat. Kaikki muu poistetaan. s. 28 2014 2017

7 s. 29 VSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö, Vaasan kaupunki ja muut Pohjanmaan kunnat, SONet BOTNIA, FSKC ja alueella toimivat korkeakoulut Vaasan sairaanhoitopiiru yhdessä kuntien kanssa s. 29 VSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö poistetaan. Kohdassa voi lukea pelkästään VSHP. Koska ei ole varmuutta uudesta tavasta järjestää sosiaali ja terveydenhuolto maassamme, on yllä mainittuihin kohtiin vastuutahoksi pääsääntöisesti kirjattu Vaasan sairaanhoitopiiri tai esimerkiksi Pohjanmaan kunnat. Muut mahdolliset toimijat tarkentuvat toimenpiteitä toteutettaessa. Muutokset: Maininta perusterveydenhuollon yksiköstä poistetaan ja myös muut esitetyt muutokset otetaan huomioon. (Osa muutoksista on vielä täsmennetty Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa lausunnon antamisen jälkeen.) Kunnalliset yhteistyöelimet yms. Laihian kunnan Ikäihmisten neuvosto Kohta 1. Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja osallisuus edellyttävät toimivaa joukkoliikennettä, koko elämänkaaren mahdollistavaa asumista ja saavutettavissa olevia harrastusmahdollisuuksia. Esille nostetut asiat sisältyvät luvun 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö tavoitetilan kuvaukseen ja ensimmäiseen toimenpiteeseen. Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä osallisuuden ja useiden palveluiden saavutettavuuden kannalta. Vaikka maakuntamme saavutettavuuden ja liikkumisen mahdollisuuksia edistävät tavoitteet ja toimenpiteet on koottu kattavasti Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2040 (http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/liikenne/) sivuille 50 57, on hyvinvointistrategiassa tarpeen mainita hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus hyvinvoinnin edistäjinä. Muutos: Lisätään sivulle 21 luvun 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö tavoitetilaan seuraavaa (lisäys alleviivattuna): harrastus ja virkistysmahdollisuudet. Harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden käyttöä edistävät niiden hyvä saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet. Kohta 2. Osallistuvat kansalaiset Sähköisten palvelujen ohella huomioitava ehdottomasti myös henkilökohtaisen asioinnin mahdollistavat vaihtoehdot. Toimintaa kehitettäessä on huomioitava elinikäisen oppimisen tarve. Ikääntyvien media ja someosaamisen lisääminen tulee nostaa alueellisia koulutuskokonaisuuksia kehitettäessä keskiöön. Pohjanmaan maakuntastrategiassa sivulla 20 on nostettu esille toimivien palveluiden tärkeys väestön hyvinvoinnille. Toisaalta sivulla 17 kiinnitetään huomio henkilökohtaisten palveluiden vähenemiseen väestön hyvinvointiin liittyvänä uhkana. Pohjanmaan maakuntastrategian sivulla 33 on asetettu vuosien 2014 2017 tärkeimmät tavoitteet, jotka koskevat toimivia palveluja. Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee varmistaa, että toimivat ja laadukkaat sosiaali ja terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Toisaalta maakunnassa kehitetään sähköisiä, alueellisia ja muita uusia palveluja. Nämä tavoitteet otetaan huomioon myös Pohjanmaan hyvinvointistrategian toteuttamisessa. Vanhuspalvelulain mukaisesti ikäneuvostot on otettava toiminnan suunnitteluun olennaisena toimijatahona mukaan. Toimintaa kehitettäessä on mahdollistettava ikäneuvostojen ja muiden toimijoiden, myös kolmannen sektorin, vuorovaikutus luomalla kuntakohtaiset ja alueelliset toimintaverkostot yhteydenpidon toteuttamiseksi. Hyvinvointistrategian luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset tavoitetilassa sivulla 22 on nostettu esiin kaikenikäisten aktiivinen osallisuus. Tämä on keskeinen periaate läpi asiakirjan, joka korostuu myös mm. luvussa 4.4 Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut.

8 Muutos: Muutetaan sivun 22 ensimmäistä toimenpidettä seuraavasti (lisäys alleviivattuna): Vahvistetaan eri ikäisten asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista ja hyödynnetään kansallisia hyviä käytäntöjä. Otettava kaikessa suunnittelussa huomioon ikääntyvien tarpeet vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla. Lisätään sivulle 23 luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset neljänneksi hankkeeksi seuraavaa: Tehdään selvitys osallisuutta koskevien vanhuspalvelulain säännösten toteutumisesta Pohjanmaan kunnissa. Vastuutaho, aikataulu ja toimijat: Pohjanmaan liitto yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa, vuonna 2016. Mittarit ja osoittimet: Tutkimus tehty: on/ei. Tutkimuksen tulokset. Kohta 3. Kaikenikäisten Pohjanmaa Ikääntyvä väestönosa on laaja aktiivinen toimija ja kuluttajaryhmä, jonka tarpeet ja mahdollisuudet tulee huomioida alueen yhteiseksi hyväksi. Muutos: Lisätään sivulle 31 lukuun 5 Toimeenpano, seuranta ja arviointi Hyvinvointistrategian vaikutusten arviointi luvun kolmanteen kappaleeseen seuraavaa (lisäys alleviivattuna): voimavaroja. Ikääntyvä väestö on laaja ja aktiivinen toimija ja kuluttajaryhmä, jonka tarpeet ja mahdollisuudet tulee ottaa huomioon maakuntamme yhteiseksi hyväksi. Kohta 4. Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut Lähipalveluita kehitettäessä on erityisesti turvattava yhteydenottomahdollisuudet sekä toimintamuotona ryhmämuotoinen toiminta. Muutos: Lisätään sivulle 28 luvun 4.4 Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut tavoitetilaan seuraavaa (lisäys alleviivattuna): laatua unohtamatta. Lähipalveluiden kehittämisessä on turvattava myös yhteydenottomahdollisuudet ja ryhmämuotoiset vertaistuen keinoin toteutetut palvelut. Järjestöt, yhdistykset, kehittämisorganisaatiot Aktion Österbotten r.f. Leader toimintatavassa ajatuksena on, että asukkaat voivat itse vaikuttaa ja osallistua hyvinvointinsa kehittämiseen Pohjanmaan kylissä. Samaa ajatusta voisi soveltaa laajemmin myös hyvinvointistrategiassa. Hyvinvointistrategian keskeisenä tavoitteena on lisätä asukkaiden erilaisia toiminta ja osallistumismahdollisuuksia, kuten myös järjestöjen päämääränä on. Kehittämistyössä korostuvat siten esimerkiksi asukkaiden kuuleminen ja heidän osallistumisensa erilaiseen toimintaan yhteisöllisyyden edistämiseksi. Leader ajatusta tukevia tavoitteita ja toimenpiteitä sisältyy erityisesti hyvinvointistrategian lukuihin 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö (s. 21), 4.2 Osallistuvat kansalaiset (s. 22) ja 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa (s. 23). Myös lukuun 4.4 sivulle 28 kirjatuissa toimenpiteissä korostuvat kuntalaisten osallisuus ja kokemusosaaminen. Oy Pietarsaaren Seudun Elinkeinokeskus Concordia Pohjanmaalla on tarpeen nykyistä enemmän kannattaa ja tukea monipuolisia, omaehtoisia ja itsenäisiä hyvinvointijärjestelyjä esimerkiksi lasten ja nuorten vapaa ajanharrastuksissa ja mahdollisuuksina käyttää nuorisoseurantaloja ja koulurakennuksia kouluajan ulkopuolella. Luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset sivun 22 toimenpiteen Käynnistetään sukupolvet ja kaikki väestöryhmät käsittävä yhteisöllisyyttä ja eri ikäisten hyvinvointia tukevia hankkeita, joiden toimintamalli otetaan käyttöön Pohjanmaan kunnissa tavoitteena on edistää myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja muuta toimintaa.

9 Myös julkisen sektorin pitää osallistua toimintojen kehittämiseen yhdessä kolmannen sektorin kanssa verkostotoimintojen luomiseksi. Sivulla 21 Hyvinvointistrategian luvussa 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö on toimenpide, joka koskee järjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuuden rakentamista. Tavoitteena on jatkaa Vaasan Seudun Yhdistykset ry:n, Vaasan kaupungin ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n solmiman yhteistoimintasopimuksen toteuttamista ja levittää kyseistä mallia Pohjanmaalla. Lisätietoa saa esimerkiksi Vaasan kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 12.5.2014 otsikolla "Yhteistyöstä energiaa ja kestävää hyvinvointia Vaasaan" osoitteesta: http://ktweb.vaasa.fi/ktweb/. Paikalliset toimenpiteet vaikeasti työllistettävien ohjauspalvelujen, koulutuksen ja työllistymisen turvaamiseksi ovat tavattoman tärkeitä aineksia hyvinvoinnin rakentamisessa. Hyvinvointistrategian luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa tavoitetila (s. 25) koskee mm. lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimenpiteistä erityisesti hyvinvoiva perhe kehittämishanke ja muut lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet, kuten myös kehittämisohjelma hyvinvoiva koulu hyvinvointikunnassa edistävät lausunnossa esille nostettua kehittämistarvetta. Tavoitteena on myös eri toimijoiden yhteistyöllä tukea nuorten opiskelua, työllistymistä ja yrittäjyyttä. Eläkeliiton Etelä Pohjanmaan piiri ry Tavoite 2. Osallistuvat kansalaiset Arvostuksen mittana osallisuus ja kuulluksi tuleminen: Ikäihmisillä on kansalaisina oikeus osallistua ja tulla kuulluksi itseään ja elämäänsä koskevassa päätöksenteossa. Ikäihmisten kohdalla tämä periaate toteutuu vain osin. Teidän suunnitelmanne toteutuessaan varmasti parantaa nykyistä tilannetta. Aikataulutus kuitenkin puuttuu kokonaan. Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2014 2017 toteutetaan kyseisten vuosien aikana. Osa hankkeista on jo käynnistynyt. Toisaalta strategia asiakirjaan liittyviä tavoitteita toteuttavat lukuisat toimijat normaalina työnään esimerkiksi viranomaisvastuuseen liittyen. Lukuun 4 Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämisen strategiset tavoitteet ja toimenpiteet 2014 2017 on kuhunkin tavoitteeseen kirjattu erityiset toimenpiteet. Ne on esitetty taulukkoina, joista käy kunkin toimenpiteen aikataulu. Eläkeliitossa on ollut teemana sukupolvien välinen yhteistyö. Suunnitelmassa sivulla 22 käsitellään myös samaa asiaa. Järjestöjen osuus tässä asiassa on todella merkittävä. Tämä ei ehkä tule riittävästi esille. Hyvinvointistrategian luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset tavoitteena on edistää myös sukupolvien välistä yhteistyötä. Tätä tavoitetta toteuttavat erilaiset yhteisöllisyyttä ja eri ikäisten hyvinvointia tukevat hankkeet (s. 22). Sivulla 27; mittarit ja osoittimet: Ei mainita lainkaan, mikä olisi toivottava tai tavoiteltava % osuus. Hyvinvointistrategian sivulle 27 kirjattujen mittarien ja osoittimien tavoitetasot käyvät pääsääntöisesti ilmi Pohjanmaan maakuntastrategiasta 2014 2017 (s. 46). Muutos: Hyvinvointistrategiaan lisätään liitteeksi Pohjanmaan maakuntastrategian taulukko 3 Seurattavat aluekehitystä kuvaavat mittarit.

10 Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Strategiassa esitetyissä hankemuotoisissa toimenpiteissä luetellaan erilaisia organisaatioita Vaasan kasvukeskusvyöhykkeen välittömässä läheisyydessä, suunniteltu toiminta pitäisi ulottaa myös Suupohjan rannikkoseudulle. Kun lukuisissa yhteyksissä on todettu, että Suupohjan rannikkoseudun hyvinvointi ja elinkeinoelämä ovat suurten haasteiden edessä, tulisi liiton olla kiinnostunut tekemään seudusta suunniteltujen hankkeiden pilottialue. Hanketoiminta tarkoittaa yleensä suhteellisen lyhytaikaista toimenpidettä, ja pysyvän kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi tässä työssä tulisi myös korostaa verkostoitumista ja yhteistyötä, joka jatkuu hankkeen jälkeen. Pohjanmaan maakuntastrategian 2014 2017 ja sen visioon ja kehittämisen tavoitteisiin pohjautuvan hyvinvointistrategian tarkoituksena on muodostaa kuva maakunnan menestyksen edellytyksistä, tulevaisuuden tavoitetilasta sekä sen saavuttamiseksi tarvittavista keinoista tavalla, jonka kaikki maakunnan toimijat voivat tunnistaa omakseen. Hyvinvointistrategiaan on koottu myös maakunnan hyvinvoinnin edistämisen toimenpide esitykset, jotka toteuttavat Pohjanmaan maakuntastrategiaan kirjattuja tavoitteita. Hyvinvointistrategian keskeisenä ajatuksena on Pohjanmaan maakunnan toimijoiden kattava verkostoituminen ja vuoropuhelu sekä väestön aktiivinen osallisuus hyvinvointi ja terveyserojen kaventamisessa. Hyvinvointistrategian toteuttamisessa kunnat ja muut keskeiset hyvinvoinnin edistäjät ottavat alueelliset erityistarpeet huomioon myös jokapäiväisessä toiminnassaan. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö (s. 21): Vaasan kaupunginhallitus ja valtuusto on hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen toukokuussa 2014. Kaupungin sopimuskumppaneina ovat Vaasan Seudun Yhdistykset (VSY) ja SOSTE. Tämän yhteistoimintasopimukseen liittyen alueellisella tasolla merkittävä vastuutaho on VSY ja SOSTE yhdessä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa. Toivotaan asiakirjaan lisätarkennusta VSY:n merkittävästä roolista. Osallistuvat kansalaiset (s. 22): Korjaus toimenpidekohtaan Käynnistetään sukupolvet ja kaikki väestöryhmät käsittävä yhteisöllisyyttä ja eri ikäisten hyvinvointia tukevia hankkeita, joiden toimintamalli otetaan käyttöön Pohjanmaan kunnissa. SOSTE ei voi kansallisena toimijana toimia vastuullisena tahona yhden maakunnan osalta. Toivotaan, että kirjaus poistetaan. Muutokset: Lisätään hyvinvointistrategian sivulle 17 lukuun 2.1 kohtaan Pohjanmaan hyvinvointialan järjestöjen toiminta ja palvelut (kolmas sektori) seuraava teksti, joka koskee julkinenjärjestö yhteistyömallia (lisäys alleviivattuna): toimeenpanosopimuksilla. Tavoitteena on jatkaa Vaasan Seudun Yhdistykset ry:n, Vaasan kaupungin ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n solmiman yhteistoimintasopimuksen toteuttamista ja levittää kyseistä mallia Pohjanmaalla. Lisätietoa saa esimerkiksi Vaasan kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 12.5.2014 otsikolla "Yhteistyöstä energiaa ja kestävää hyvinvointia Vaasaan" osoitteesta: http://ktweb.vaasa.fi/ktweb/. Lisäksi sivulle 21 toimenpiteeseen Jatketaan järjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuuden rakentamista ja edistetään yhteistyömallin käyttöönottoa koko maakunnassa kirjataan vastuutahoksi Vaasan Seudun Yhdistykset ry (VSY). Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Kouluviihtyvyyden lisäämisessä ja kiusaamisen poistamisessa kannattaa huomioida Suomen Vanhempainliitto ja sen Pohjanmaan alueella toimivat vanhempainyhdistykset, valtakunnallinen Ei Kiusata ry sekä VERSO vertaissovittelutoiminta KivaKoulu ohjelman lisäksi.

11 Hyvinvointistrategian koulukiusaamisen vastaista toimenpidettä koskevan ehdotuksen (s. 26) lähtökohtana on käyttää KiVa koulu toimenpideohjelman lisäksi muiden vaikuttamismallien toimintatapoja, kuten esimerkiksi VERSO toiminta ja Ei Kiusata ry. Ei tekstimuutosta. Svenska Pensionärsförbundet (SPF) i Österbotten (muistio, kokous Pohjanmaan hyvinvointistrategiasta) Ruotsiksi voisi äldre sanan (ikäihmiset) sijaan käyttää esimerkiksi sanaa seniorer (seniorit). Käsitteenä äldre on neutraalimpi ja jää hyvinvointistrategiaan. 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa: On tärkeää ehkäistä yksinäisyyttä. Ellei julkinen liikenne toimi ja muita julkisia liikennevälineitä vähennetään, ei pääse mihinkään. Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä osallisuuden ja useiden palveluiden saavutettavuuden kannalta. Vaikka maakuntamme saavutettavuuden ja liikkumisen mahdollisuuksia edistävät tavoitteet ja toimenpiteet on koottu kattavasti Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2040 (http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/liikenne/) sivuille 50 57, on hyvinvointistrategiassa tarpeen mainita hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus hyvinvoinnin edistäjinä. Muutos: Lisätään sivulle 21 luvun 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö tavoitetilaan seuraavaa (lisäys alleviivattuna): harrastus ja virkistysmahdollisuudet. Harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden käyttöä edistävät niiden hyvä saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet. Sivu 10 Alueen sosiaalinen pääoma on merkittävä voimavara, ja tekstissä voisi mainita, miten iso osa siitä muodostuu järjestöissä ja yhdistyksissä. Muutos: Hyvinvointistrategian lukuun 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa Pohjanmaan väestön hyvinvointi sivulle 10 lisätään kolmannen kappaleen loppuun seuraavaa: Alueen sosiaalinen pääoma on siis hyvinvoinnin voimavara Pohjanmaalla, ja sen vahvistamisessa etenkin erilaisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on tärkeä tehtävä. Sivu 11 GERDA hankkeiden mukaan suurin huolenaihe on talous. Muutos: Hyvinvointistrategian lukuun 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa Pohjanmaan väestön hyvinvointi sivulle 11 lisätään toiseen kappaleeseen seuraavaa (lisäys alleviivattuna):, että tulot eivät riitä menojen kattamiseen, kuten myös jo vuosina 2004 2007 toteutetun GERDAprojektin (Gerontologinen alueellinen tietokanta ja resurssikeskus) tulokset ovat osoittaneet. Sivu 13 Mikäli on eläkeläisiä, jotka haluavat työskennellä pidempään, sen pitäisi olla mahdollista. Järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa, ja myös työnantajien asennemuutos on tarpeen. Muutos: Hyvinvointistrategian lukuun 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa, Pohjanmaan väestön hyvinvointi sivulle 13 lisätään viimeiseen kappaleeseen seuraavaa (lisäys alleviivattuna):... Pohjanmaan voimavara, minkä takia on edistettävä ikäihmisten toimintaa aktiivisena ja hyvinvoivana kansalaisena. Yhteiskunnassamme tarvitaan uusia toimintatapoja ja malleja ja asennemuutosta, jotta ikääntyneet voivat esimerkiksi entistä joustavammin osallistua työelämään. Virke Ikäihmisten taloudellinen tilanne on tilastojen mukaan hieman kohentunut, sillä pelkästään kansaneläkkeen varassa elävien määrä on vähentynyt pitäisi vielä tarkistaa, koska käytännössä tilanne on heikentynyt. Taloudellisesti tiukoille joutuvat erityisesti pientä työeläkettä saavat.

12 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuodesta 2010 lähtien kansaneläkettä saavien määrä on laskenut vuosittain (vrt. esimerkiksi Kelan tilastollinen vuosikirja). Pohjanmaalla taloudelliset vaikeudet koskettanevat eniten paitsi nuoria myös ikääntyneitä yksinasuvia. Muutos: Hyvinvointistrategian luvun 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa, Pohjanmaan väestön hyvinvointi sivun 13 viimeistä kappaletta muutetaan seuraavasti (lisäys alleviivattuna): hieman kohentunut, sillä Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan pelkästään kansaneläkkeen varassa elävien määrä Pohjanmaalla on vähentynyt viime vuosina. Toisaalta merkille pantavaa on se, että Pohjanmaalla taloudelliset vaikeudet koskettanevat eniten paitsi nuoria myös ikääntyneitä yksinasuvia (Turunen 2013). Sivu 16 Pitäisi lisätä uusi luetelmaviiva asiakasnäkökulmasta, joka on iso haaste. Koska sivulla 16 esitetty yhteenveto pohjautuu hoiva alan yrittäjien esille nostamiin haasteisiin, ei ole perusteltua tehdä ehdotettua lisäystä. Sivu 17 Myös eläkeläisjärjestöt voitaisiin mainita, koska niillä on yhteiskunnassa tärkeä rooli. Muutos: Lisätään sivulle 17 kolmannen kappaleen loppuun seuraavaa (lisäys alleviivattuna): (Björklund & Peltoniemi 2011.) Myös eläkeläisjärjestöt toimivat aktiivisesti ja tekevät tärkeää työtä Pohjanmaalla. Seurakuntien ja muiden järjestöjen välillä tarvitaan yhteistyötä. Muutos: Lisätään sivulle 17 otsikon Seurakunnat alle seuraavaa (lisäys alleviivattuna): kotoutumisen tuki. Yhteistyö seurakuntien ja eri toimijoiden kesken vahvistaisi toimintaa entisestään. Sivu 19, nelikenttäanalyysi Verotus vaikeuttaa talkootyötä. Muutos: Lisätään sivulle 17 neljännen kappaleen loppuun seuraavaa (lisäys alleviivattuna): (Peltoniemi 2013; 2014.) Lainsäädännön ja verotuskäytäntöjen tulisi kannustaa vireää kansalaistoimintaa ja tukea vapaaehtoistyötä. Ruotsiksi volontärer sana (vapaaehtoistoimijat) voisi vaihtaa ja sen sijaan puhua vapaaehtoistyöstä ( frivilligt arbete ). Muutos: Sanan volontärer sijaan käytetään sanaa frivilliga (vapaaehtoiset). Heikentyvä julkinen liikenne ja se, että esteettömyyttä ei huomioida suunnittelussa, ovat suuri uhka. Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä osallisuuden ja useiden palveluiden saavutettavuuden kannalta. Vaikka maakuntamme saavutettavuuden ja liikkumisen mahdollisuuksia edistävät tavoitteet ja toimenpiteet on koottu kattavasti Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2040 (http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/liikenne/) sivuille 50 57, on hyvinvointistrategiassa tarpeen mainita hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus hyvinvoinnin edistäjinä. Muutos: Lisätään sivulle 21 luvun 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö tavoitetilaan seuraavaa (lisäys alleviivattuna): harrastus ja virkistysmahdollisuudet. Harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden käyttöä edistävät niiden hyvä saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet. Sivu 28 IT pitäisi laittaa omaan laatikkoon, koska ilman tietotekniikkaosaamista ja laajakaistaa jää osittain vaille palveluja.

13 Muutos: Lisätään sivulle 28 lukuun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa, Ikäihmiset seuraava uusi toimenpide: Edistetään ikäihmisten tietoteknisiä ja sosiaalisen median taitoja. Vastuutaho, aikataulu ja toimijat: Pohjanmaan kunnat ja aikuiskouluttajat; Mittarit ja osoittimet: Järjestetyt koulutukset. Sivu 31 Eläkeläiset ovat tärkeä kuluttajaryhmä, ja heidän kulutuksensa hyödyttää kansantaloutta. Muutos: Lisätään sivulle 31 Hyvinvointistrategian vaikutusten arviointi luvun kolmanteen kappaleeseen seuraavaa (lisäys alleviivattuna): voimavaroja. Ikääntyvä väestö on laaja ja aktiivinen toimija ja kuluttajaryhmä, jonka tarpeet ja mahdollisuudet tulee ottaa huomioon maakuntamme yhteiseksi hyväksi. Ylioppilaskunnat Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Yleisenä huomiona strategiasta nousee esille se, ettei korkeaopiskelijoita selkeästi eroteta omaksi ryhmäkseen, vaan he ovat nuoret nimikkeen alla. Hyvinvointistrategian toimenpiteiden valinnassa on yhtenä prioriteettina käytetty ikää. Asiakirjassa on haluttu nostaa esille tasapuolisesti hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, jotka koskevat elämänkaaren eri vaiheita (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Muutokset: Hyvinvointistrategian valmistelun lähtökohtana säilytetään elämänkaaren eri vaiheet. Asiakirjaan on kuitenkin tehty lisäyksiä, jotka koskevat erityisesti korkeakouluopiskelijoita. Strategiassa mainitaan Pohjanmaan hyvinvoinnin vahvuuksiksi muun muassa hyvät harrastusmahdollisuudet. Kuitenkin Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n (OLL) julkaiseman korkeakoululiikunnan barometrin (2013) mukaan opiskelijaliikunnan tilanne Pohjanmaalla on hyvin heikko: korkeakoululiikunnan suositukset eivät toteudu vaasalaisissa korkeakouluissa. Muutos: Lisätään sivulle 10 Pohjanmaan väestön hyvinvointi luvun kolmannen kappaleen loppuun seuraavaa (lisäys alleviivattuna): voimavara Pohjanmaalla. Merkille pantavaa on myös se, että vuonna 2013 tehdyn korkeakoululiikunnan barometrin mukaan opiskelijaliikunnan tilanne maakunnassamme oli riittämätön eivätkä korkeakoululiikunnan suositukset toteudu tutkimukseen osallistuneissa Vaasassa toimivissa korkeakouluissa. Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä ei mainita lainkaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä (YTHS). Muutokset: Lisätään sivulle 23 ja 24 lukuun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa ensimmäisen ja toisen toimenpiteen toimijaksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). On erittäin tärkeää, että opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan ja että Pohjanmaalle muualta Suomesta kouluttautumaan tulevat opiskelijat saavat tarvittavat hyvinvointipalvelut opintojen ajaksi. Muutokset: Sivulla 25 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa Lapset, nuoret ja lapsiperheet luvun tavoitetilan viimeistä virkettä muutetaan seuraavasti (lisäys alleviivattuna): Lisäksi tuetaan opiskelijoiden, vastavalmistuneiden ja nuorten työntekijöiden hyvinvointia ja työssään suoriutumista. Åbo Akademin ylioppilaskunta On myös hyvä, että ollaan tietoisia hyvinvoinnin uhkakuvista, kuten koulutus ja tuloeroista, päihdeongelmista, yksinäisyydestä jne. Kaipaamme kuitenkin lisää konkretiaa uhkakuvien ehkäisemiseen ja torjumiseen. Toimenpiteet sivulta 21 eteenpäin ovat pääosin hankemuotoisia ja tässä vaiheessa vielä jokseenkin epämääräisiä. Osa toimenpiteistä voisi mieluusti olla konkreettisempia.

14 Hyvinvointistrategiaa toteutetaan osana paitsi jokapäiväistä työtä myös erityisin hankkein. Lukuun 4 on koottu toimenpiteet, jotka toteuttavat asetettuja tavoitteita. Eräät niistä täsmentyvät myöhemmin. Ei tekstimuutosta. Strategiassa puhutaan paljon koulusta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille. Åbo Akademin ylioppilaskunnalle jää hieman epäselväksi, mitä koululla tarkoitetaan. Oletamme, että strategiassa on lähinnä keskitytty peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen. Hyvinvointistrategian toimenpiteiden valinnassa on yhtenä prioriteettina käytetty ikää. Asiakirjassa on haluttu nostaa esille tasapuolisesti hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, jotka koskevat elämänkaaren eri vaiheita (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Muutokset: Hyvinvointistrategian valmistelun lähtökohtana säilytetään elämänkaaren eri vaiheet. Asiakirjaan on kuitenkin tehty lisäyksiä, jotka koskevat erityisesti korkeakouluopiskelijoita. Ylioppilaskunta toivoo, että opiskelijat nostettaisiin strategiassa esiin huomattavasti nykyistä enemmän. Muutokset: Hyvinvointistrategian valmistelun lähtökohtana säilytetään elämänkaaren eri vaiheet. Asiakirjaan on kuitenkin tehty lisäyksiä, jotka koskevat erityisesti korkeakouluopiskelijoita. Hyvinvointistrategian lukuun 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa, 2.1 Nykytilanne sivulle 10 ensimmäisen kappaleen jälkeen lisätään seuraavaa (lisäys alleviivattuna): maakunnaksi. (Pohjanmaan liitto 2014.) Pohjanmaan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta on kiinnitettävä huomio myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Maakunnassamme toimivat korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset tarjoavat monipuoliset opiskelumahdollisuudet. Vaasa onkin yksi Suomen merkittävimmistä korkeakoulukaupungeista, ja Vaasassa sijaitsevissa korkeakouluyksiköissä opiskelee noin 12 000 opiskelijaa. Myös SWOT analyysissä sivulla 19 voisi yhtenä vahvuutena hyvinkin mainita Pohjanmaan koulutusmahdollisuudet. Hyvinvointistrategian SWOT analyysissä (s. 19, Pohjanmaan vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat hyvinvoinnin näkökulmasta) on vahvuudeksi nostettu monipuoliset koulutusmahdollisuudet. Opiskelijoiden terveydenhuolto voitaisiin mieluusti huomioida strategiassa. Muutokset: Lisätään sivulle 23 ja 24 lukuun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa ensimmäisen ja toisen toimenpiteen toimijaksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Muut palautteen antajat Karin Asp, Purmo (eläkejärjestön pj.) Puuttuu vielä: Talouden kiristyminen näkyy heikosti strategiassa. Kuntien tilanne on nyt aivan erilainen kuin ennen, joten mahdollisuudet tuottaa palveluja ovat heikentyneet. Hyvinvointistrategian luvussa 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa, 2.1 Nykytilanne on sivulla 11 todettu, että Pohjanmaalla, kuten koko Suomessa, haasteena on mm. kuntien taloudellinen tilanne. Hyvinvointistrategian SWOT analyysissä (s. 19, Pohjanmaan vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat hyvinvoinnin näkökulmasta) on heikkoudeksi nostettu riittämätön väestöpohja ja heikko talous, jotka muodostavat kestämättömän yhtälön erityispalvelujen järjestämisessä. Toisaalta palveluiden järjestämisen kannalta kuntien taloudellisia vaikeuksia pidetään uhkana.

15 Myös yksilön velvollisuuden tulee näkyä strategiassa: Vastuu on vyörytettävä alas yksilölle, myös omaisten täytyy ottaa vastuuta ja vaatimuksia on madallettava. Hyvinvointistrategian luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa tavoitetilaan on kirjattu sivulle 23 toteamus ihmisen lisääntyvästä vastuusta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Ihmisen omaehtoisen hyvinvoinnin edistämistä korostaa myös esimerkiksi sivun 24 toimenpide, joka koskee kansansairauksien ennaltaehkäisemistä. Peter Granholm, kehittämispäällikkö; Pietarsaari/Sosiaali ja terveysvirasto Sivulla 10, 15 ja mahdollisesti muuallakin (ruotsinkielisessä versiossa) esiintyy sana prevalens' (sairastavuus). Oletettavasti lääkärit ymmärtävät, mutta jos tavallisen ihmisen halutaan ymmärtävän, kannattaisi ehkä mieluummin käyttää sanaa sjukdomsfrekvens. Muutos: Sanan prevalens sijaan käytetään sanaa 'sjukdomsfrekvens'. Pohjanmaan sairastavuustilanne ei ole yksiselitteinen, vaan muutamassa maakunnan kunnassa (Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Kristiinankaupunki) sairastetaan esimerkiksi enemmän sydän ja verisuonitauteja kuin Suomessa keskimäärin. Pitää paikkansa, että sairastavuus kaikissa kansantaudeissa on Pohjanmaalla alhainen, joskin se on lähellä maan keskiarvoa Pietarsaaressa, Kaskissa ja Kristiinankaupungissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ikävakioidun sairastuvuusindeksin, joka on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi, mukaan Pohjanmaan kunnissa sairastuvuus on alempaa kuin maassa keskimäärin, vaikkakin kuntakohtaisia eroja on. Hyvinvointistrategiassa on pyritty kertomaan maakunnan väestöstä, sen hyvinvoinnista ja terveydestä eikä siinä siten ole nostettu esille kuntakohtaisia eroja. Sivulla 11 puhutaan (ruotsinkielisessä versiossa) lasten itsetunnosta sanoilla självkännedom ja självkänsla ; pitäisikö molemmissa virkkeissä olla självkänsla? Muutos: Sanan självkännedom sijaan käytetään sanaa 'självkänsla'. Sivulla 14 todetaan, että järjestelmämme on kallis meillä kustannukset lienevät silti hivenen alle OECDmaiden keskiarvon, varsinkin jos vertailukohteeksi otetaan Länsi Euroopan maat. THL:n 28.3.2014 julkaisemien tilastotietojen mukaan vuonna 2012 maamme terveydenhuollon kokonaismenot olivat 17,5 mrd. euroa. Tarkasteluvuonna terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli maassamme 9,1 prosenttia ja OECD maissa keskimäärin 9,3 prosenttia. OECD maista Irlanti, Islanti, Luxemburg, Unkari, Slovakian tasavalta, Israel, Chile, Tsekin tasavalta, Korea, Puola, Meksiko, Turkki ja Viro käyttivät terveydenhuollon kokonaismenoihin suhteessa kansantuotteisiinsa vähemmän kuin Suomi vuonna 2012. Muutos: Lukuun 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa sivulle 14 otsikon Julkinen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä tehdään seuraava muutos (lisäys alleviivattuna): muihin OECD maihin. Järjestelmämme on myös melko kallis. Mikael Nygård, dosentti, ainevastaava, Åbo Akademin sosiaalipolitiikan yksikkö Luvussa 1.2 (Käsitteet ja rajaukset) on asiallista pohdiskelua hyvinvointi käsitteestä, mutta ihmettelen, miksi (ruotsiksi) on päädytty käyttämään käsitettä 'välfärd' eikä 'välbefinnande'? Miksi tässä ei ole käytetty käsitettä social hållbarhet (sosiaalinen kestävyys), joka olisi voinut toimia yläkäsitteenä? Se kattaa terveyden ja hyvinvoinnin, osallisuuden, sosiaalisen pääoman, turvallisuuden ja palvelut.

16 Termiksi on valittu hyvinvointi, jonka osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi käsite viittaa paitsi yksilölliseen myös yhteisötason hyvinvointiin. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat puolestaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Ei tekstimuutosta. Sivulla 10, toinen kappale, ei ehkä pitäisi käyttää kärkimaita viitattaessa sosioekonomisiin terveyseroihin, koska silloin käytetään positiivisesti värittynyttä sanaa kuvaamaan kielteiseksi miellettyä ilmiötä. Olisi parempi sanoa Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret. Muutos: Muutetaan sivulla 10 luvun 2.1 Nykytilanne, Pohjanmaan väestön hyvinvointi ensimmäisen kappaleen ensimmäistä virkettä seuraavasti (muutos alleviivattuna): Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat länsieurooppalaisittain tarkastellessa suhteellisen suuria. Samassa kappaleessa ihmettelen, mihin lähteeseen perustuu viimeinen virke ("THL:n selvitysten ja tutkimusten mukaan )? Sivulla 10 luvussa 2 Hyvinvointimaakunta Pohjanmaa esitetty toteamus THL:n selvitysten ja tutkimusten mukaan noin 80 % usein keskusteluissa olleista terveyseroista selittyy sosiaalisilla ja sosioekonomisilla tekijöillä perustuu useisiin viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuihin terveysja hyvinvointitutkimuksiin sekä mm. uuden terveyspolitiikan suuntaa kartoittavaan yhteisjulkaisuun. Lisätietoa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden yhteyksistä sekä hyvinvointi ja terveyseroja aiheuttavista tekijöistä saa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolta osoitteesta http://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi ja terveyserot. Luvussa 2 tulisi mainita maatalouden rakennemuutos ja monien maanviljelijöiden erityisesti tilanjatkajina aloittelevien nuorten viljelijöiden tukala asema, joka johtuu varsinkin heikentyneestä kannattavuudesta ja tiukentuneista tukiehdoista, ja todeta, että ahdinko on monessa tapauksessa aiheuttanut mielenterveysongelmia. Hyvinvointistrategiassa on haluttu nostaa esille tasapuolisesti hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, jotka koskevat elämänkaaren eri vaiheita (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Siten strategiassa ei nosteta tarkasteluun yksittäisiä ammattialoja. Ei tekstimuutosta. Sivulla 13 olevaan taulukkoon 1 haluaisin lisättävän myös ikääntyneiden aineelliset tai taloudelliset varat, koska ne ovat tärkeitä heidän hyvinvointinsa kannalta. Luvussa 2.1 Nykytilanne sivulla 13 sijaitseva taulukko Ikääntyneiden yksilölliset ja yhteisötason voimavarat perustuu S. Koskisen luentomateriaaleihin, joten sen muokkaaminen ei ole perusteltua. Muutosehdotus on otettu huomioon leipätekstissä. Muutos: Lisätään lukuun 2.1, Nykytilanne sivulle 13 kolmanteen kappaleeseen seuraavaa (lisäys alleviivattuna): ja hyvin yksilöllistä. Taulukossa esitettyjen voimavarojen lisäksi on perusteltua kiinnittää huomio myös ikääntyneiden materiaalisiin ja taloudellisiin voimavaroihin, joilla on suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen. Tor Wik, Mustasaari Olisi loogista, että strategia kattaisi vuodet 2015 2018, koska se hyväksytään vuoden 2015 aikana. Koska Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2014 2017 pohjautuu Pohjanmaan maakuntastrategian 2014 2017 tavoitteisiin, on perusteltua pitää hyvinvointistrategian aikajänne yhtäläisenä huolimatta siitä, että asiakirja valmistuu vasta vuonna 2015. Pohjanmaan liiton tavoitteena on päivittää hyvinvointistrategia samanaikaisesti, kun seuraava vuodet 2018 2021 kattava maakuntaohjelma valmistellaan. Osa hyvinvointistrategiaan sisältyvistä toimenpiteistä oli jo käynnissä vuonna 2014.

17 Ei tekstimuutosta. Sivulla 6 sanotaan, että luonnoksessa on rajauduttu käsittelemään sosiaali ja terveyspalveluja Pohjanmaan maakunnan hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Sanamuoto näyttää minusta liian tiukalta, koska toimenpide ehdotuksissa on useita esimerkkejä muilta politiikan aloilta kuin sosiaali ja terveydenhuollosta. Luvussa 1.2 Käsitteet ja rajaukset sivulla 6 kolmannessa kappaleessa on todettu seuraavaa: Hyvinvointi nähdään tässä kuitenkin laajana ilmiönä, mutta toimenpiteiden osalta on painotettu pääosin sosiaali ja terveydenhuollon toimialueiden interventioita. Lukijan ei pidä joutua googlettamaan selvittääkseen joidenkin käsitteiden merkitys, esimerkiksi PYLL indeksi ja yhteisötalo konsepti (s. 22). Hyvinvointistrategian luonnoksessa on lukuisia lyhenteitä ja käsitteitä, joiden merkitys pääsääntöisesti käy ilmi, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran leipätekstissä. Esimerkiksi sivulla 10 on mainittu ennen aikaisesti menetettyjä elinvuosia kuvaava PYLL indeksi. Muutos: Hyvinvointistrategiassa käytetyt lyhenteet on kirjattu liitteeseen 4. Luvussa 4.2 Osallistuvat kansalaiset on toisen toimenpiteen mittareihin ja osoittimiin kirjattu Kunnat, joissa yhteisötalo konsepti käytössä 2020. Toimenpiteen tavoitteena on käynnistää esimerkiksi yhteisöllisyyttä edistäviä hankkeita, kuten yhteisötaloja hyväksi havaituilla malleilla eli konsepteilla. Toivon hartaasti, että kansansairauksien ennaltaehkäisemisessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta. Muutos: Kappaleen 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa tavoitetilan ensimmäisen kappaleen loppuun sivulle 23 lisätään seuraavaa (lisäys alleviivattuna): monipuolisin keinoin, kuten esimerkiksi liikunnalla. S. 21 Kyseisen hankkeen yhteydessä voisi pohtia ikäihmisten yhteisöasumisen kehittämistä jonnekin Pohjanmaalle. Ihmisten asumismuotoja on useanlaisia, jotta ne mahdollisimman hyvin vastaisivat kunkin tarpeita. Koska kaikki eivät voi asua omassa kodissaan, tarjoavat esimerkiksi kunnat erityisasuntoja ja ryhmäasumista. Muutos: Lisätään lukuun 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö sivulle 21 ensimmäiseen toimenpiteeseen seuraavaa (lisäys alleviivattuna): Käynnistetään esteettömän, yhteisöllisyyteen ja myös ryhmäasumiseen pohjautuvan elinkaariasumisen hanke kylillä ja kaupungeissa. Yhdessä toimenpiteessä sivulla 28 puhutaan yhteisöllisestä asumisesta, mutta ei pitäisi rajautua tietynlaiseen asumiseen vaan mieluummin puhua erilaisista ikäihmisten asumismuodoista. Luvussa 4.4 Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut sivulla 28 on toiseksi toimenpiteeksi kirjattu seuraavaa: Edistetään ikäihmisten omaehtoista toimintaa ja yhteisöllistä asumista sekä heidän vertaistukeaan. Hyvinvointistrategia on alkujaan kirjoitettu suomen kielellä; käännöksessä käytetty ruotsinkielinen termi gruppboende tarkoittaa myös yhteisöllistä asumista. Muutos: Käsite käännetään ruotsiksi gemenskapsboende. Sivulla 21 toimenpide ehdotus 2 jää asiaan vihkiytymättömälle hämärän peittoon, kun tekstissä annetaan ymmärtää toimintamallin olevan jo käytössä. Tässäkin asian selittäminen leipätekstissä on paikallaan. Sivulla 21 luvussa 4.1 Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö esitetty toinen toimenpide Jatketaan järjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuuden rakentamista ja edistetään yhteistyömallin käyttöönottoa koko maakunnassa koskee julkinen järjestö yhteistyömallia, josta on

18 solmittu sopimus 23.3.2015. Yhteistyömallia koskeva kuvaus on hyvinvointistrategian sivulla 17, ja sitä on muutettu lausunnoissa annetun palautteen perusteella seuraavasti: Muutos: Lukuun 2.1 kohtaan Pohjanmaan hyvinvointialan järjestöjen toiminta ja palvelut (kolmas sektori) lisätään seuraava teksti (lisäys alleviivattuna): toimeenpanosopimuksilla. Tavoitteena on jatkaa Vaasan Seudun Yhdistykset ry:n, Vaasan kaupungin ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n solmiman yhteistoimintasopimuksen toteuttamista ja levittää kyseistä mallia Pohjanmaalla. Lisätietoa saa esimerkiksi Vaasan kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 12.5.2014 otsikolla "Yhteistyöstä energiaa ja kestävää hyvinvointia Vaasaan" osoitteesta: http://ktweb.vaasa.fi/ktweb/. S. 22 Laitimmaisessa laatikossa, jossa puhutaan tutkimuksesta, on tarpeen täsmentää, millaisesta osallisuudesta on kyse. Tekstin voisi muotoilla näin: Tutkimus toimenpide ohjelmassa määriteltyjen osallisuuden muotojen toteutumisesta Pohjanmaan maakunnassa 2016 2018. Lukuun 4.2 Osallistuvat kansalaiset sivulle 22 on kirjattu ensimmäiseksi toimenpide Vahvistetaan eri ikäisten asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista ja kootaan Pohjanmaan osallisuuden ja vaikuttamisen toimenpideohjelma ja opas. Hyvinvointistrategiaa on muutettu lausunnoissa ja muissa kommenteissa annetun palautteen perusteella seuraavasti: Muutos: Lisätään sivulle 22 ensimmäisen toimenpiteen mittareiksi ja osoittimiksi seuraavat: vanhus, vammais ja maahanmuuttajaneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen määrä kunnissa. Lapsiparlamentti. Kohdasta poistetaan seuraava määrärahojen puutteen vuoksi: Tutkimus osallisuuden toteutumisesta Pohjanmaan maakunnassa 2016 2018. S. 23 Ensimmäisessä toimenpide ehdotuksessa mainitaan kaksi hanketta, mutta ei tässä yhteydessä ehkäpä tärkeintä asiakirjaa eli Kansallista mielenterveys ja päihdesuunnitelmaa (STM:n selvitys 2009:3). Lukuun 4.3 Kaikenikäisen Pohjanmaa Kaikki ikäryhmät otsikon alle on kirjattu toimenpide Käynnistetään koko maakunnan kattava päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentämistä tavoitteleva kampanja suurten mielenterveys ja päihdehankkeiden (Pohjanmaa hanke 2005 2011 ja Välittäjähanke 2011 2014) kokemuksia ja tuloksia hyödyntäen. Tarkoituksena on, että tulevassa työssä juurrutetaan ja otetaan käyttöön eli implementoidaan maakunnassamme toteutettujen Pohjanmaa hankkeen ja Välittäjä hankkeen tuloksia. Työssä otetaan huomioon myös kansallisen mielenterveys ja päihdesuunnitelman (Mieli) kansalliset linjaukset mielenterveys ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. S. S. 24 Leipätekstissä on selitettävä, mitä kriisikeskus tekisi. Pohjanmaan kaksikielinen Vaasaan perustettava kriisikeskus perustuu Suomen Mielenterveysseuran toimintakonseptiin ja hyviin käytäntöihin (ks. www.mielenterveysseura.fi). Sen toiminta edistää järjestö ja yhteisölähtöisesti eri ikäisten mielenterveyttä, ehkäisee mielenterveyshäiriöiden syntymistä ja pahenemista. Kriisikeskuksen toimintaan ei kuulu julkisen sektorin vastuulla oleva mielenterveystyö, mutta se voi toiminnallaan tukea ja täydentää sitä. Vaasanseudun Mielenterveysseura ry Vasanejdens förening för mental hälsa rf on saanut Rahaautomaattiyhdistykseltä (RAY) rahoitusta Pohjanmaan kriisikeskuksen perustamiseksi (2015 2017). Käytännön toimet Pohjanmaan kriisikeskuksen perustamiseksi alkavat kevään 2015 aikana laajassa verkosto ja sidosryhmäyhteistyössä. Hyvinvointistrategian toimenpide esitykset on koottu lukuun 4 lyhyesti kirjattuina toimenpiteinä eikä yksittäisiä esityksiä ole selitetty leipätekstissä. Muutos: Sivulla 24 luvun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa toisen toimenpiteen tekstiä muutetaan seuraavasti (muutos alleviivattuna): Perustetaan Suomen Mielenterveysseuran toimintamalliin ja hyviin käytäntöihin perustuva kaksikielinen kriisikeskus Vaasaan. S. 25 Mikään toimenpide ehdotus ei liity nimenomaan lasten ja nuorten fyysiseen terveyteen. Yksi tapa puuttua ongelmaan olisi lisätä yhteistyötä kouluterveydenhuollon, vanhempien sekä Koti ja koulu

19 tyyppisten yhdistysten välillä, jotta lihavuutta voidaan ehkäistä ja hoito saadaan aloitettua varhain. Lukuun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa sivulle 24 kirjattu ensimmäinen toimenpide Jatketaan kansansairauksien ennaltaehkäisemistä (liikunta, ravitsemus, positiivinen mielenterveys, sosiaaliset suhteet) vaikuttaviksi osoittautunein toimintatavoin ja panostetaan omaehtoisen hyvinvoinnin edistämiseen sisältää myös toimenpiteitä, jotka edistävät lasten ja nuorten fyysistä hyvinvointia ja ehkäisevät paino ongelmia. Muutos: Lukuun 4.3 Kaikenikäisten Pohjanmaa Lapset, nuoret ja lapsiperheet otsikon alle sivulle 26 lisätään KiVa koulu toimenpidettä koskevan sarakkeen jälkeen seuraavaa (muutos alleviivattuna): Edistetään Liikkuva koulu ohjelman mukaisia tavoitteita vakiinnuttamalla kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri ja lisäämällä koululaisten fyysistä aktiivisuutta. Vastuutaho, aikataulu ja toimijat: Pohjanmaan kunnat. Mittarit ja osoittimet: Seurantaindikaattorit valitaan Liikkuva koulu ohjelmaa toteutettaessa. S. 27 Ikäihmisiä koskevassa tavoitetilassa korostetaan osallisuuden vahvistamista, mutta se ei näy erityisenä toimenpide ehdotuksena. Esitänkin selvitystä osallisuutta koskevien vanhuspalvelulain säännösten toteutumisesta maakunnan kaikissa kunnissa. Luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset ensimmäisen toimenpiteen Vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista ja kootaan Pohjanmaan osallisuuden ja vaikuttamisen toimenpideohjelma ja opas tavoitteena on kattaa eri ikäisten ihmisten osallisuuden edistämisen. Muutokset: Lisätään sivulle 22 luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset ensimmäiseen toimenpiteeseen seuraavaa (lisäys alleviivattuna): Vahvistetaan eri ikäisten asukkaiden Lisätään sivulle 23 luvun 4.2 Osallistuvat kansalaiset neljänneksi hankkeeksi seuraavaa: Tehdään selvitys osallisuutta koskevien vanhuspalvelulain säännösten toteutumisesta Pohjanmaan kunnissa. Vastuutaho, aikataulu ja toimijat: Pohjanmaan liitto yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa, vuonna 2016. Mittarit ja osoittimet: Tutkimus tehty: on/ei. Tutkimuksen tulokset. S. 29 Mitä tarkoitetaan hyvinvointialan keskittymällä? Lukuun 4.4 Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut käsittää seuraavan toimenpiteen (vrt. sivu 29): Yksityisen palvelutuotannon ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen sekä hyvinvointialan keskittymän kehittäminen. Tavoitteena on aikaansaada hyvinvointialan osaamiskeskittymä ja edistää siten kyseisen alan yrittäjyyttä. Muutos: Lukuun 4.4 Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut sivun 29 toimenpiteeseen Yksityisen palvelutuotannon ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen sekä hyvinvointialan keskittymän kehittäminen lisätään seuraavaa (lisäys alleviivattuna): edistäminen sekä hyvinvointialan osaamiskeskittymän kehittäminen. Eikö jokaisen toimenpide ehdotuksen kohdalla olisi paikallaan nimetä päävastuutaho ( hankeomistaja ) eikä jättää tämä olennainen seikka määriteltäväksi vasta toimeenpanosuunnitelmassa? Luvun 4 toimenpidetaulukoissa on kunkin toimenpiteen osalta ilmoitettu vastuutaho, aikataulu ja toimijat. Sarakkeen teksti on kirjoitettu siten, että siitä käy ilmi se taho, joka esimerkiksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vie hanketta eteenpäin. Jos esimerkiksi vastuutahoksi on kirjattu Pohjanmaan kunnat, tavoitteena on, että ne ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin omassa toiminnassaan tai yhteistyössä toisten kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ymmärrän täysin, että käsiteltyjä ilmiöitä ei kuvailla yksityiskohtaisesti tällaisessa strategialuonteisessa asiakirjassa. Hyvinvointistrategian luvut 1 2 kuvaavat mm. asiakirjan laadinnan taustaa ja tarkoitusta, käsitteitä ja rajauksia sekä laadintaprosessia. Koska Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin laadittu maakunnallista

20 hyvinvointistrategiaa, on valmistelussa haluttu nostaa strategiaan lukuun 2 myös mm. kuvaus Pohjanmaan maakunnan nykytilasta esimerkiksi keskeisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden osalta. Ei tekstimuutosta.