Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2002-2011(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010 2011 (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki 17.1.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 KAUPPA VIRON KANSSA KÄÄNTYNYT SELVÄSTI ALIJÄÄMÄISEKSI Osuus kokonaisviennistä pudonnut kahden prosentin tuntumaan Suomen kauppa Viron kanssa oli suurimman osan viime vuosikymmenestä vahvasti ylijäämäistä. Enimmillään ylijäämää kertyi vuosina 2006 ja 2007 puoli miljardia euroa vuodessa. Vuoden 2009 taantuman aikana vienti supistui huomattavasti tuontia jyrkemmin, ja kauppa kääntyi alijäämäiseksi. Vaje on sen jälkeen yhä kasvanut, ja viime vuoden tammi-lokakuussa vajetta syntyi jo 259 miljoonaa euroa. Viennin arvo oli tammi-lokakuussa miljardi euroa eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana ajanjaksona. Tuonti kasvoi samaan aikaan neljänneksen ja kohosi lähes 1,3 miljardiin euroon. Viron osuus Suomen kokonaisviennistä on laskenut viime vuosikymmenen puolivälin vajaasta kolmesta prosentista viime vuosina kahden prosentin paikkeille. Osuus koko tuonnista on heilahdellut kahden ja kolmen prosentin välillä. Tammi-lokakuussa osuus oli 2,6 prosenttia. Näillä osuuksilla Viro oli 13:nneksi tärkein vientimaa ja 11:nneksi tärkein tuontimaa. Baltian maista se on selvästi suurin. Kauppavaihto sekä Latvian että Liettuan kanssa jää neljäsosaan Viron kanssa käydystä kaupasta. Kuvio 2. Vienti Viroon, Latviaan ja Liettuaan kuukausittain 2008-2011 (tammi-lokakuu) 150 Milj. e 120 90 60 30 Viro Latvia Liettua 0 12345678910111212345678910111212345678910111212345678910 2008 2009 2010 2011 Kuvio 3. Tuonti Virosta, Latviasta ja Liettuasta kuukausittain 2008-2011 (tammi-lokakuu) 150 Milj. e 120 90 60 30 Viro Liettua Latvia 0 12345678910111212345678910111212345678910111212345678910 2008 2009 2010 2011 Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 4. Viron osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2002-2011 (1-10) Osuus % 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Tuonti Vienti 11(1-10) Kuvio 5. Suomen ja Viron välinen kauppatase 2002-2011(1-10) 600 400 200 0-200 -400 02 Milj. e 03 04 05 06 07 08 09 10 11(1-10) Taulukko 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2002-2011 (1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2002 958-19 2,7 1 231 16 2,6 272 2003 1 032 8 2,8 1 138-8 2,5 105 2004 1 015-2 2,5 1 388 22 2,8 373 2005 1 479 46 3,1 1 359-2 2,6-121 2006 1 270-14 2,3 1 773 31 2,9 503 2007 1 253-1 2,1 1 750-1 2,7 498 2008 1 380 10 2,2 1 438-18 2,2 58 2009 989-28 2,3 880-39 2,0-109 2010 1 264 28 2,4 1 130 29 2,2-133 2011 (1-10) 1 267 25 2,6 1 008 9 2,1-259 METALLIEN VIENTI VIROON KASVANUT VAUHDIKKAASTI Sähkötekniikan vienti lisääntyy tasaisesti Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kohosi viime vuoden tammi-lokakuussa 147 miljoonaan euroon. Rautaa ja terästä vietiin 58 miljoonan euron arvosta eli lähes neljännes edellisvuotista enemmän. Värimetallien viennin kasvu oli tätäkin voimakkaampaa. Nikkelin vienti moninkertaistui ja sinkin vienti kasvoi kolmanneksen vientimäärän kasvun ansiosta. Kuparin viennin arvon puolitoistakertaistuminen puolestaan johtui hinnan noususta, ja kolmanneksen kasvu alumiinin viennissä perustui sekä hinnan että määrän nousuun. Sinkin viennin arvo oli 15 miljoonaa euroa, nikkelillä, kuparilla ja alumiinilla oli kullakin viiden-kuuden miljoonan euron osuus viennistä. Erilaisten metallitavaroiden vienti (54 miljoonaa euroa) lisääntyi 14 %. Koneiden, laitteiden ja moottoreiden viennin arvo kohosi 89 miljoonaan euroon eli kuusi prosenttia vuoden 2010 tammi-lokakuun vientiä suuremmaksi. Sekä sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden että nosto- ja lastauskoneiden viennin arvo oli lähes 13 miljoonaa euroa. Maatalouskoneiden vienti kasvoi kolmella neljänneksellä ja nousi kahdeksaan miljoonaan euroon. Viidenkuuden miljoonan euron koneryhmiä olivat maansiirto- ja kaivuukoneet, venttiilit ja traktorit. Henkilöautojen vienti yli kaksinkertaistui ja kipusi 30 miljoonaan euroon. Autojen osia vietiin 12 miljoonan euron arvosta. Useimpien sähkölaitteiden vienti Viroon jatkoi nopeaa kasvuaan. Kaapelin vienti lisääntyi 41 % ja päätyi 43 miljoonaan euroon. Sähkömuuttajien vienti (14 miljoonaa euroa) kasvoi kolmanneksen. Sähkökytkentälaitteiden (34 miljoonaa euroa) ja atk-laitteiden (seitsemän miljoonaa euroa) viennin kasvu jäi alle kymmeneen prosenttiin. Puhelinlaitteiden viennin supistuminen jatkui, mutta lasku loiveni selvästi edellisistä vuosista. Vienti jäi tammi-lokakuussa kahdeksaan miljardiin euroon Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 eli viisi prosenttia vuoden takaista pienemmäksi. Suurimmillaan vuotuisen puhelinlaiteviennin arvo oli vuonna 2005 yli 80 miljoonaa euroa. Elintarvikevienti on kehittynyt epätasaisesti. Vuonna 2010 ryhmän vienti kasvoi neljänneksen poikkeuksellisen suuren, 35 miljoonan euron arvoisen ohraviennin ansiosta. Tammi-lokakuussa 2011 vienti kääntyi 17 prosentin laskuun, kun ohravienti miltei tyrehtyi. Kahvin viennin arvo (18 miljoonaa euroa) kasvoi viidenneksen hinnannousun vuoksi, kun taas lihan vienti (12 miljoonaa euroa) väheni hieman. Alkoholijuomien vienti (22 miljoonaa euroa) pysyi edellisen vuoden tasolla. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti lisääntyi kymmeneksen ja nousi 96 miljoonaan euroon. Kasvu jakaantui kaikkiin tärkeimpiin tuoteryhmiin. Muoveja vietiin 38 miljoonan euron, väriaineita 16 miljoonan euron ja kemian perusteollisuuden tuotteita 13 miljoonan euron arvosta. Öljytuotteita on yleensä viety Viroon vuosittain 20-40 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2010 viennin arvo ponnahti 112 miljoonaan euroon, mutta palautui viime vuonna lähemmäs tavanomaista tasoa; viennin arvo oli tammi-lokakuussa 62 miljoonaa euroa. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet (58 miljoonaa euroa, kasvua viidennes), paperi ja pahvi (45 miljoonaa euroa) sekä valaisintarvikkeet (24 miljoonaa euroa). Kuvio 6. Vienti Viroon tavararyhmittäin v. 2011 (1-10) Muut tavarat 19,9 % (+ 25 %) Valaisintarvikkeet 2,4 % (+ 3 %) Moottoriajoneuvot 5,0 % (+ 64 %) Elin tarv., juomat 10,4 % (- 17 %) Öljytuotteet 6,1 % (- 32 %) Kemiall. aineet ja tuott. 9,5 % (+ 9 %) Paperi ja pahvi 4,5 % (- 3 %) Sähkökoneet ja -laitteet 13,1 % (+ 18 %) Moottorit, koneet 8,8 % (+ 6 %) Metallit, metallituott. 14,6 % (+ 26 %) Tekstiil ituott., vaatteet, jalkineet 5,8 % (+ 21 %) Taulukko 2. Vienti Viroon; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 2011(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 01-11 Elintarvikkeet, juomat 148 13,1 24 105 10,4-17 334 Öljytuotteet 112 9,9 179 62 6,1-32 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 103 9,1 17 96 9,5 9 64 Paperi ja pahvi 57 5,1 22 45 4,5-3 65,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet, 59 5,2 13 58 5,8 21 jalkineet 67-69 Metallit ja metallituotteet 140 12,4 36 147 14,6 26 71-74 Moottorit, eri toimialojen 101 8,9 16 89 8,8 6 erikoiskoneet 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 141 12,4 22 132 13,1 18 78 Moottoriajoneuvot 37 3,3 6 50 5,0 64 813 Valaisintarvikkeet 27 2,4 24 24 2,4 3 Muut tavarat 205 18,1 20 201 19,9 25 Yhteensä 1 130 100,0 29 1 008 100,0 9 Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 SÄHKÖLAITTEIDEN TUONTI VIROSTA KASVANUT NOPEASTI Tammi-lokakuussa lähes kaikkien tärkeiden tavararyhmien tuonti lisääntyi selvästi Sähkölaitteiden tuonti Virosta on viime vuosina kasvanut nopeasti. Ryhmän tuonti putosi taantuman aikana 2009 edellisen vuoden 198 miljoonasta eurosta 139 miljoonaan euroon, mutta nousi seuraavana vuonna 200 miljoonaan euroon. Viime vuoden tammi-lokakuussa tuonti ylsi jo 229 miljoonaan euroon. Sekä sähkömuuttajien (74 miljoonaa euroa) ja sähkökytkentälaitteiden (67 miljoonaa euroa) että elektroniikan komponenttien (26 miljoonaa euroa) tuonti kasvoi lähes kahdella kolmanneksella. Puhelinlaitteiden tuonti puolitoistakertaistui ja nousi 25 miljoonaan euroon. Muusta tuonnista poiketen sähkökaapelin tuonti (25 miljoonaa euroa) jäi edellisvuotista vähäisemmäksi. Erilaisten koneiden, laitteiden ja moottoreiden tuonti lisääntyi neljänneksen. Maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonti (34 miljoonaa euroa) yli kaksinkertaistui ja moottoreiden tuonti (55 miljoonaa euroa) lähes puolitoistakertaistui. Nosto ja lastauskoneiden tuonti sen sijaan supistui kolmanneksen ja jäi 34 miljoonaan euroon. Metsäteollisuuden tuotteilla on viime vuosina ollut suunnilleen kymmenen prosentin osuus tuonnista Virosta. Viime vuoden tammi-lokakuussa kuitupuun ja puuhakkeen tuonnin arvo oli yhteensä 67 miljoonaa euroa eli yli neljänneksen edellisvuotista enemmän. Sahatavaran tuonti (16 miljoonaa euroa) puolestaan väheni viidenneksen. Puutuotteita, mm. ovia, ikkunoita ym. rakennuspuusepäntuotteita, tuotiin 45 miljoonan euron arvosta. Tuonti kasvoi lähes neljänneksen. Vaatteiden tuonti lisääntyi runsaan kolmanneksen ja kohosi 65 miljoonaan euroon. Myös jalkineiden tuonti (14 miljoonaa euroa) kasvoi. Liinavaatteiden, kankaiden ym. tekstiilituotteiden tuonti väheni viidenneksen ja jäi 11 miljoonaan euroon. Metallien ja metallituotteiden tuonti on kasvanut nopeasti. Vuonna 2009 tuonnin arvo oli 57 miljoonaa euroa, vuotta myöhemmin 73 miljoonaa euroa ja viime vuoden tammi-lokakuussa 90 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen tuonnin arvo (32 miljoonaa euroa) kasvoi lähes kolmella neljänneksellä, kun sekä tuontimäärät että hinnat nousivat. Metallituotteita, pääasiassa teräsrakenteita ja muita teräsvalmisteita, tuotiin 54 miljoonan euron arvosta. Elintarviketuonti kasvoi hieman yli viidenneksen. Lähes kaikkien elintarvikkeiden tuonti lisääntyi. Maitotaloustuotteiden tuonnin arvo oli 17 miljoonaa euroa, kalan ja kalavalmisteiden tuonnin arvo 15 miljoonaa euroa, kastike- ja maustevalmisteiden 12 miljoonaa euroa, alkoholijuomien 11 miljoonaa euroa ja leipomotuotteiden seitsemän miljoonaa euroa. Sähköllä on viime vuosina ollut viiden-kuuden prosentin osuus koko tuonnista Virosta. Viime vuoden tammi-lokakuussa sähkön tuonnin arvo oli 65 miljoonaa euroa eli viidenneksen edellisvuotista enemmän. Muutos johtui sähkön hinnan noususta. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat huonekalut (79 miljoonaa euroa), valaisintarvikkeet (31 miljoonaa euroa), erilaiset kuljetusvälineet ja niiden osat (27 miljoonaa euroa) sekä rakennusten elementit ja valmiit rakennukset (24 miljoonaa euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 Kuvio 7. Tuonti Virosta tavararyhmittäin v. 2011 (1-10) Muut tavarat 19,5 % (+ 15 %) Elintarv., juomat 6,8 % (+ 20 %) Puutavara 6,7 % (+ 15 %) Puutuotteet 3,5 % (+ 23 %) Huonekalut 6,3 % (+ 3 %) Valaisintarvikkeet 2,5 % (0 %) Moottoriajoneuvot 2,2 % (+ 29 %) Sähkökoneet ja -laitteet 18,1 % (+ 46 %) Moottorit, koneet 13,4 % (+ 24 %) Sähkövirta 5,1 % (+ 19 %) Tekstiilituott., vaatteet, jalkineet 7,1 % (+ 23 %) Rakennuselementit, rakennukset 1,9 % (+ 100 %) Metallit, metallituott. 7,1 % (+ 54 %) Taulukko 3. Tuonti Virosta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 Milj. e Osuus % Muutos % 2011(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 01-11 Elintarvikkeet, juomat 89 7,0 29 86 6,8 20 24 Puutavara 88 7,0 50 84 6,7 15 35 Sähkövirta 78 6,2 51 65 5,1 19 63 Puutuotteet 44 3,5 22 45 3,5 23 65,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet, 90 7,1 2 90 7,1 23 jalkineet 663,811 Rakennuselementit, valmiit 16 1,3 212 24 1,9 100 rakennukset 67-69 Metallit ja metallituotteet 73 5,8 28 90 7,1 54 71-74 Moottorit, eri toimialojen 170 13,5 19 170 13,4 24 erikoiskoneet 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 200 15,8 44 229 18,1 46 78 Moottoriajoneuvot 25 2,0 19 27 2,2 29 813 Valaisintarvikkeet 37 2,9 25 31 2,5 0 82 Huonekalut 94 7,4 13 79 6,3 3 Muut tavarat 260 20,6 25 247 19,5 15 Yhteensä 1 264 100,0 28 1 267 100,0 25 Tullihallitus Tilastoyksikkö
VIENTI VIROON V. 2009-2011(1-10) 2009 2010 2010(1-10) 2011(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 91 962 10,5 119 687 10,6 30 103 684 11,2 81 618 8,1-21 00 elävät eläimet 209 0,0 196 0,0-6 123 0,0 161 0,0 31 01 liha ja lihatuotteet 15 729 1,8 14 896 1,3-5 12 008 1,3 11 558 1,1-4 02 maitotaloustuotteet ja munat 5 301 0,6 6 257 0,6 18 5 179 0,6 5 134 0,5-1 03 kala- ja kalavalmisteet 7 939 0,9 7 500 0,7-6 5 199 0,6 5 315 0,5 2 04 vilja ja viljatuotteet 11 143 1,3 42 615 3,8 282 41 147 4,4 11 913 1,2-71 05 hedelmät ja kasvikset 4 004 0,5 4 401 0,4 10 3 614 0,4 4 044 0,4 12 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 5 506 0,6 4 815 0,4-13 3 953 0,4 6 235 0,6 58 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 27 578 3,1 23 890 2,1-13 20 119 2,2 25 410 2,5 26 08 rehuaineet 1 420 0,2 1 379 0,1-3 1 127 0,1 724 0,1-36 09 erinäiset elintarvikkeet 13 134 1,5 13 739 1,2 5 11 214 1,2 11 124 1,1-1 1 juomat ja tupakka 29 052 3,3 29 923 2,6 3 24 800 2,7 25 585 2,5 3 11 juomat 27 237 3,1 28 312 2,5 4 23 460 2,5 23 464 2,3 0 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 1 815 0,2 1 612 0,1-11 1 340 0,1 2 121 0,2 58 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 18 091 2,1 30 380 2,7 68 25 695 2,8 26 182 2,6 2 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 5 074 0,6 9 591 0,8 89 8 665 0,9 2 911 0,3-66 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 50 0,0 77 0,0 53 56 0,0 68 0,0 23 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 193 0,0 155 0,0-20 131 0,0 108 0,0-18 24 puutavara ja korkki 5 925 0,7 13 533 1,2 128 10 621 1,1 16 070 1,6 51 25 paperimassa 415 0,0 1 275 0,1 207 1 183 0,1 1 790 0,2 51 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 299 0,0 487 0,0 63 415 0,0 416 0,0 0 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 5 599 0,6 4 732 0,4-15 4 173 0,5 4 070 0,4-2 28 malmit ja metalliromu 56 0,0 116 0,0 108 94 0,0 223 0,0 137 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 479 0,1 414 0,0-13 358 0,0 526 0,1 47 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 43 703 5,0 125 195 11,1 186 103 840 11,2 77 209 7,7-26 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 165 0,0 135 0,0-18 121 0,0 134 0,0 11 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 40 201 4,6 112 032 9,9 179 91 207 9,8 61 725 6,1-32 34 kaasut 877 0,1 222 0,0-75 219 0,0 28 0,0-87 35 sähkövirta 2 461 0,3 12 806 1,1 420 12 293 1,3 15 321 1,5 25 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 801 0,1 2 475 0,2 209 1 316 0,1 2 959 0,3 125 41 eläinöljyt ja -rasvat 98 0,0 143 0,0 46 108 0,0 105 0,0-3 42 kasviöljyt ja -rasvat 692 0,1 2 329 0,2 237 1 207 0,1 2 854 0,3 136 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 11 0,0 4 0,0-67 2 0,0 1 0,0-61 5 kemialliset aineet ja tuotteet 87 629 10,0 102 947 9,1 17 87 952 9,5 95 933 9,5 9 51 orgaaniset kemialliset aineet 3 518 0,4 4 563 0,4 30 3 786 0,4 5 708 0,6 51 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 7 555 0,9 8 227 0,7 9 6 761 0,7 6 852 0,7 1 53 väri- ja parkitusaineet 15 322 1,7 16 553 1,5 8 14 124 1,5 16 133 1,6 14 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 4 166 0,5 3 799 0,3-9 3 100 0,3 3 407 0,3 10 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 8 490 1,0 7 786 0,7-8 6 564 0,7 5 898 0,6-10 56 lannoitteet, valmistetut 8 600 1,0 11 302 1,0 31 11 234 1,2 11 079 1,1-1 57 muovit, valmistamattomat 15 826 1,8 23 745 2,1 50 19 652 2,1 22 124 2,2 13 58 muovit, valmistetut 16 321 1,9 17 311 1,5 6 14 720 1,6 15 601 1,5 6 59 erinäiset kemialliset tuotteet 7 831 0,9 9 662 0,9 23 8 010 0,9 9 131 0,9 14 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 202 664 23,0 247 960 21,9 22 204 614 22,1 239 312 23,7 17 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 4 404 0,5 4 273 0,4-3 3 733 0,4 5 169 0,5 38 62 kumituotteet 5 473 0,6 7 418 0,7 36 5 993 0,6 7 756 0,8 29 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 5 651 0,6 7 429 0,7 31 6 079 0,7 7 564 0,8 24 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 47 018 5,3 57 301 5,1 22 46 407 5,0 44 940 4,5-3 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 18 574 2,1 16 356 1,4-12 13 554 1,5 13 997 1,4 3 66 kivennäisainetuotteet 18 014 2,0 14 686 1,3-18 12 348 1,3 13 191 1,3 7 67 rauta ja teräs 41 402 4,7 56 805 5,0 37 47 414 5,1 58 113 5,8 23 68 muut metallit 10 939 1,2 27 122 2,4 148 22 126 2,4 35 059 3,5 58 69 tuotteet epäjalosta metallista 51 189 5,8 56 570 5,0 11 46 958 5,1 53 524 5,3 14 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 238 357 27,1 280 137 24,8 18 227 148 24,5 271 218 26,9 19 71 voimakoneet ja moottorit 19 496 2,2 19 077 1,7-2 16 147 1,7 16 141 1,6 0 72 eri toimialojen erikoiskoneet 23 423 2,7 34 423 3,0 47 29 279 3,2 32 838 3,3 12 73 metalliteollisuuskoneet 3 708 0,4 3 849 0,3 4 3 060 0,3 3 804 0,4 24 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 40 425 4,6 43 437 3,8 7 35 042 3,8 35 849 3,6 2 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 8 305 0,9 10 767 1,0 30 8 895 1,0 9 308 0,9 5 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 16 673 1,9 13 102 1,2-21 9 435 1,0 9 131 0,9-3 77 muut sähkökoneet ja laitteet 90 678 10,3 116 740 10,3 29 93 190 10,1 113 316 11,2 22 78 moottoriajoneuvot 34 807 4,0 36 987 3,3 6 30 474 3,3 49 890 5,0 64 79 muut kuljetusvälineet 842 0,1 1 755 0,2 108 1 625 0,2 942 0,1-42 8 erinäiset valmiit tavarat 114 574 13,0 130 115 11,5 14 106 173 11,5 123 767 12,3 17 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee 27 388 3,1 31 582 2,8 15 27 424 3,0 26 362 2,6-4 82 huonekalut 7 422 0,8 5 803 0,5-22 4 704 0,5 5 302 0,5 13 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 688 0,1 595 0,1-13 542 0,1 523 0,1-4 84 vaatteet 23 324 2,7 28 109 2,5 21 22 462 2,4 27 174 2,7 21 85 jalkineet 10 167 1,2 14 501 1,3 43 12 130 1,3 16 996 1,7 40 87 kojeet,mittarit yms. 8 300 0,9 8 448 0,7 2 6 899 0,7 11 431 1,1 66 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 2 026 0,2 1 284 0,1-37 1 122 0,1 1 132 0,1 1 89 muut valmiit tavarat 35 260 4,0 39 792 3,5 13 30 890 3,3 34 848 3,5 13 9 muut tavarat 52 798 6,0 61 630 5,5 17 42 035 4,5 63 886 6,3 52 YHTEENSÄ 879 631 100,0 1 130 449 100,0 29 927 258 100,0 1 007 669 100,0 9
TUONTI VIROSTA V. 2009-2011(1-10) 2009 2010 2010(1-10) 2011(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 62 677 6,3 77 212 6,1 23 61 838 6,1 74 599 5,9 21 00 elävät eläimet - - - - x - - - - x 01 liha ja lihatuotteet 3 721 0,4 7 775 0,6 109 6 467 0,6 6 464 0,5 0 02 maitotaloustuotteet ja munat 18 619 1,9 20 363 1,6 9 16 464 1,6 17 610 1,4 7 03 kala- ja kalavalmisteet 14 960 1,5 15 930 1,3 6 11 996 1,2 14 689 1,2 22 04 vilja ja viljatuotteet 7 925 0,8 13 293 1,1 68 10 404 1,0 11 854 0,9 14 05 hedelmät ja kasvikset 4 020 0,4 5 062 0,4 26 4 426 0,4 7 078 0,6 60 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 343 0,0 493 0,0 44 365 0,0 259 0,0-29 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 364 0,0 459 0,0 26 395 0,0 319 0,0-19 08 rehuaineet 246 0,0 293 0,0 19 249 0,0 350 0,0 41 09 erinäiset elintarvikkeet 12 477 1,3 13 544 1,1 9 11 072 1,1 15 975 1,3 44 1 juomat ja tupakka 5 954 0,6 11 412 0,9 92 10 004 1,0 11 340 0,9 13 11 juomat 5 954 0,6 11 412 0,9 92 10 004 1,0 11 340 0,9 13 12 tupakka ja tupakkavalmisteet - - - - x - - - - x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 80 656 8,2 120 923 9,6 50 102 142 10,0 118 698 9,4 16 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 815 0,1 3 963 0,3 386 3 811 0,4 4 878 0,4 28 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 10 816 1,1 7 215 0,6-33 5 888 0,6 14 860 1,2 152 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi - - 35 0,0 x 20 0,0 100 0,0 413 24 puutavara ja korkki 58 689 5,9 87 874 7,0 50 73 114 7,2 84 324 6,7 15 25 paperimassa 891 0,1 1 035 0,1 16 804 0,1 1 245 0,1 55 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 33 0,0 32 0,0-5 25 0,0 11 0,0-55 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 3 167 0,3 3 314 0,3 5 2 563 0,3 4 043 0,3 58 28 malmit ja metalliromu 4 905 0,5 16 761 1,3 242 15 241 1,5 8 820 0,7-42 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 1 339 0,1 694 0,1-48 678 0,1 417 0,0-39 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 53 373 5,4 84 884 6,7 59 60 722 6,0 66 539 5,3 10 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 445 0,0 602 0,0 35 451 0,0 1 600 0,1 255 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 1 200 0,1 6 078 0,5 407 6 052 0,6 409 0,0-93 34 kaasut 0 0,0 - - -100 - - 1 0,0 x 35 sähkövirta 51 728 5,2 78 205 6,2 51 54 219 5,3 64 530 5,1 19 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 375 0,0 815 0,1 117 633 0,1 237 0,0-62 41 eläinöljyt ja -rasvat - - 152 0,0 x 13 0,0 77 0,0 509 42 kasviöljyt ja -rasvat 375 0,0 631 0,0 68 588 0,1 144 0,0-76 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - 32 0,0 x 32 0,0 17 0,0-48 5 kemialliset aineet ja tuotteet 22 402 2,3 24 171 1,9 8 20 790 2,0 18 092 1,4-13 51 orgaaniset kemialliset aineet 1 595 0,2 2 278 0,2 43 2 129 0,2 524 0,0-75 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 173 0,0 280 0,0 62 211 0,0 75 0,0-65 53 väri- ja parkitusaineet 3 580 0,4 4 138 0,3 16 3 589 0,4 3 495 0,3-3 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 67 0,0 163 0,0 145 163 0,0 7 0,0-96 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 1 995 0,2 2 352 0,2 18 1 679 0,2 2 149 0,2 28 56 lannoitteet, valmistetut 915 0,1 163 0,0-82 76 0,0 269 0,0 253 57 muovit, valmistamattomat 999 0,1 1 004 0,1 1 887 0,1 1 296 0,1 46 58 muovit, valmistetut 7 385 0,7 6 053 0,5-18 5 121 0,5 5 742 0,5 12 59 erinäiset kemialliset tuotteet 5 694 0,6 7 739 0,6 36 6 935 0,7 4 536 0,4-35 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 142 528 14,4 181 667 14,4 27 149 419 14,7 187 244 14,8 25 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 2 385 0,2 1 757 0,1-26 1 395 0,1 835 0,1-40 62 kumituotteet 2 247 0,2 2 641 0,2 18 2 202 0,2 4 862 0,4 121 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 36 207 3,7 44 102 3,5 22 36 298 3,6 44 677 3,5 23 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 7 027 0,7 7 671 0,6 9 6 141 0,6 6 444 0,5 5 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 20 146 2,0 16 384 1,3-19 14 158 1,4 11 451 0,9-19 66 kivennäisainetuotteet 17 535 1,8 36 218 2,9 107 30 984 3,0 29 420 2,3-5 67 rauta ja teräs 13 917 1,4 22 514 1,8 62 18 627 1,8 31 934 2,5 71 68 muut metallit 2 079 0,2 2 597 0,2 25 1 963 0,2 3 356 0,3 71 69 tuotteet epäjalosta metallista 40 984 4,1 47 782 3,8 17 37 652 3,7 54 266 4,3 44 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 303 719 30,7 395 813 31,3 30 315 681 31,1 427 036 33,7 35 71 voimakoneet ja moottorit 46 130 4,7 48 925 3,9 6 37 760 3,7 54 993 4,3 46 72 eri toimialojen erikoiskoneet 25 425 2,6 42 742 3,4 68 33 121 3,3 58 212 4,6 76 73 metalliteollisuuskoneet 1 050 0,1 1 037 0,1-1 860 0,1 1 289 0,1 50 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 69 840 7,1 77 329 6,1 11 65 058 6,4 55 082 4,3-15 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 771 0,1 3 270 0,3 324 2 432 0,2 3 216 0,3 32 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 17 245 1,7 21 838 1,7 27 18 406 1,8 26 542 2,1 44 77 muut sähkökoneet ja laitteet 120 492 12,2 174 419 13,8 45 135 783 13,4 199 122 15,7 47 78 moottoriajoneuvot 21 002 2,1 25 032 2,0 19 21 155 2,1 27 296 2,2 29 79 muut kuljetusvälineet 1 765 0,2 1 222 0,1-31 1 106 0,1 1 285 0,1 16 8 erinäiset valmiit tavarat 243 844 24,7 279 332 22,1 15 223 613 22,0 263 046 20,8 18 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee 33 616 3,4 44 350 3,5 32 37 063 3,6 41 888 3,3 13 82 huonekalut 83 127 8,4 93 533 7,4 13 76 846 7,6 79 327 6,3 3 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 2 405 0,2 3 466 0,3 44 2 597 0,3 5 073 0,4 95 84 vaatteet 55 759 5,6 59 438 4,7 7 47 937 4,7 64 775 5,1 35 85 jalkineet 12 623 1,3 14 326 1,1 13 11 516 1,1 13 955 1,1 21 87 kojeet,mittarit yms. 16 317 1,6 19 970 1,6 22 15 244 1,5 22 553 1,8 48 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 171 0,0 683 0,1 299 427 0,0 1 218 0,1 185 89 muut valmiit tavarat 39 826 4,0 43 566 3,4 9 31 982 3,1 34 257 2,7 7 9 muut tavarat 73 503 7,4 87 453 6,9 19 71 684 7,1 100 084 7,9 40 YHTEENSÄ 989 031 100,0 1 263 682 100,0 28 1 016 526 100,0 1 266 917 100,0 25
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa 2012:M01 17.1.2012 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603
Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Jälleenvienti Venäjälle v. 2010; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden, voiteluvalmisteiden ja kotitalouskoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa 150 100 50 0 Matkapuhelimet Lääkkeet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Henkilöautot Voiteluvalmisteet Sähkötyökalut Kotitalouskoneet Pakettiautot Helsinki 7.2.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE EI PALAUTUNUT TAANTUMAN JÄLKEEN Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoteen 2008 asti jälleenviennin osuus pysytteli useina vuosina kolmanneksen tuntumassa. Vuoden 2009 taantuman aikana erityisesti jälleenvientituotteiden kauppa supistui, ja niiden osuus putosi viidenneksen paikkeille. Taantuman jälkeen jälleenvienti ei toipunut samassa suhteessa kuin muu vienti Venäjälle. Erityisesti autojen ja matkapuhelimien vienti pysyi vähäisenä. Jälleenviennin osuus jäi vuonna 2010 laskutavasta riippuen 14-15 prosenttiin. Sama suuntaus näyttää Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan jatkuneen myös vuonna 2011. Jälleenvientitavaroilla oli viime vuonna enää 13-14 prosentin osuus Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Vuonna 2010 jälleenvienti väheni erityisesti henkilöautojen ja matkapuhelimien viennin vähennyttyä. Myös kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan vienti jäi vuonna 2010 pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tärkeistä jälleenvientitavaroista vain lääkkeiden vienti kasvoi merkittävästi. Jälleenvienti tavararyhmittäin Matkapuhelimia vietiin Venäjälle 122 miljoonan euron arvosta vuonna 2010. Vienti jäi neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna 2009. Venäjälle vietyjen puhelimien alkuperää ei tiedetä, sillä Suomeen tuodaan paljon puhelimia, jotka eivät jää kotimaan markkinoille. Kotimaista puhelintuotantoa ei ole julkistettu. Jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle ei siis ole selvitettävissä, mutta enimmilläänkin se oli vuonna 2010 vain 122 miljoonaa euroa. Lääkevienti Venäjälle on kasvanut nopeasti. Vuonna 2010 ryhmän vienti nousi 404 miljoonaan euroon, eli neljänneksen suuremmaksi kuin vuonna 2009. Monia ryhmän tuotteista valmistetaan Suomessa kotimaan kysyntää enemmän, joten niiden osalta viennissä voi olla kysymys kotimaisesta tuotannosta. Suomessa ei kuitenkaan tuoteta hormoni- ja alkaloidipitoisia lääkkeitä, joten näiden lääkkeiden vienti voidaan laskea jälleenvienniksi. Vuonna 2010 hormoni- ja alkaloidilääkkeiden vienti lähes kaksinkertaistui ja nousi 97 miljoonaan euroon. Viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden tuotanto Suomessa on niin vähäistä, että suurin osa viennistä Venäjälle on jälleenvientiä. Vuonna 2010 viihde-elektroniikan viennin arvo jäi 85 miljoonaan euroon, eli vajaan viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Kylmäkalusteiden, pesukoneiden ym. kodinkoneiden viennin arvo (26 miljoonaa euroa) putosi puoleen. Osa kodinkoneviennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa. Edellisvuotisesta hieman kasvaneesta atk- ja toimistolaiteviennistä (86 miljoonaa euroa) suurin osa oli todennäköisesti jälleenvientiä. Suomessa on kuitenkin ollut sen verran atklaitteiden tuotantoa ja kokoonpanoa, ettei osuutta voi sanoa tarkasti. Sekä viihdeelektroniikka että kodinkoneet ja atk-laitteet on useimmissa tapauksissa tuotu Aasiasta (lähinnä Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Japanista). Jonkin verran tuontia on myös EU-maista. Autojen jälleenvienti on romahtanut. Vuonna 2008 henkilöautoja vietiin 1,3 miljardin euron arvosta. Taantuman aikana vienti putosi 234 miljoonaan euroon vuonna 2009. Kun muu kauppa alkoi toipua taantumasta, autovienti ei palautunut ennalleen. Vuonna 2010 henkilöautoja vietiin Venäjälle vain 74 miljoonan euron arvosta. Suomessa oli samaan aikaan henkilö-
autotuotantoa, mutta nimike- ja hintavertailujen perusteella se suuntautui muualle, joten Venäjälle viedyt autot olivat kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Pakettiautojen jälleenviennin arvo putosi 22 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Autojen jälleenviennin yhteydessä on huomattava, että Suomen kautta transitona viedyt autot eivät sisälly jälleenvientilukuihin. Jälleenvientiin lasketaan vain ne tavarat, jotka on laskettu Suomessa vapaaseen liikkeeseen ennen vientiä eteenpäin. Suurin osa Suomen kautta Venäjälle toimitetuista autoista on kulkenut maantietransitona. Nämä autot on tilastoitu Tullihallituksen julkaisemassa transitotilastossa. Erilaisten voiteluvalmisteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja nousi 88 miljoonaan euroon. Kotimaista tuotantoa oli eri nimikkeissä niin paljon, ettei jälleenviennin tarkkaa osuutta voi laskea, mutta 30-60 miljoonan euron arvoinen vienti oli ilmeisesti alun perin muualta kuin Suomesta. Porakoneiden yms. käsikäyttöisten sähkötyökalujen 32 miljoonan euron vientiä voidaan pitää kokonaisuudessaan jälleenvientinä. Jälleenvientiä sisältyy moniin muihinkin tavararyhmiin. Tarkkoja jälleenvientilukuja näistä ryhmistä ei kuitenkaan voida laskea. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Niiden arvo voisi enimmillään kohottaa osuutta vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2010 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - matkapuhelimet enintään 122 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 97 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 60-85 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet 25-85 milj. euroa - henkilöautot 74 milj. euroa - voiteluvalmisteet 30-60 milj. euroa - sähkötyökalut 32 milj. euroa - kotitalouskoneet 16-26 milj. euroa - pakettiautot 12 milj. euroa Jos listalla mainitut tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 593 miljoonaa euroa eli vajaat 13 prosenttia koko viennistä Venäjälle. Kun tähän lisätään todennäköinen jälleenvienti pienemmissä tavararyhmissä, päädytään 600-700 miljoonaan euroon eli 14-15 prosenttiin koko viennistä. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2010; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi 9 067 272 455 611 (**) 9,7 7 425 236 6,1 Rauta ja teräs 4 234 126 450 980 9,6 4 823 442 9,3 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 726 675 403 742 8,6 879 124 45,9 Öljytuotteet 724 091 (*) 220 184 4,7 3 789 310 5,8 Muovit alkumuodossa 613 664 (*) 217 173 (**) 4,6 952 542 22,8 Meijerituotteet 1 669 891 206 059 4,4 425 407 48,4 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 1 131 447 173 141 3,7 1 697 806 10,2 Värit, maalit, kitit yms. 637 538 127 244 (**) 2,7 433 160 29,4 Matkapuhelimet ei julkinen tieto 122 145 2,6 1 816 842 6,7 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) 84 150 (*) 98 936 2,1 859 037 11,5 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 2 302 114 90 529 1,9 2 148 060 4,2 Voiteluvalmisteet 53 665 88 294 1,9 105 428 83,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat 62 679 85 952 1,8 361 296 23,8 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 26 853 85 457 1,8 107 409 79,6 Henkilöautot 212 281 74 158 1,6 418 547 17,7 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 151 900 55 164 1,2 186 535 29,6 Hanat ja venttiilit 338 012 52 027 1,1 346 779 15,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 965 448 51 276 1,1 629 491 8,1 Sähkökytkentälaitteet 538 192 48 878 1,0 608 886 8,0 Kivennäisainesten käsittelykoneet 446 380 47 716 1,0 259 183 18,4 Painotuotteet 786 037 44 309 0,9 171 720 25,8 Lentokoneet ym. ilma-alukset 0 43 061 0,9 297 056 14,5 Maa- ja metsätalouskoneet 473 307 40 236 0,9 292 034 13,8 Sähkölanka ja -kaapeli 347 657 41 004 0,9 279 111 14,7 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 611 480 40 379 0,9 370 266 10,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 332 754 38 967 0,8 216 993 18,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 200 429 35 268 0,7 219 059 16,1 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 2 923 34 777 0,7 50 214 69,3 Turkisnahat 231 098 33 615 0,7 511 778 6,6 Huonekalut 759 366 31 906 0,7 156 517 20,4 Työstökoneet 166 843 29 708 0,6 201 252 14,8 Ajoneuvojen renkaat ei julkinen tieto 26 904 0,6 299 287 9,0 Kotitalouskoneet 161 825 25 890 0,5 124 985 20,7 Mäntä- ja dieselmoottorit 660 048 24 811 0,5 605 854 4,1 Lingot, suodatuslaitteet 435 883 24 672 0,5 245 690 10,0 Tehdasvalmisteiset rakennukset 689 656 24 389 0,5 154 380 15,8 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 547 772 20 734 0,4 219 800 9,4 Puu ja puutavarat 3 804 201 19 640 0,4 1 990 147 1,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 220 502 15 710 (**) 0,3 36 180 43,4 Liha 787 705 14 024 0,3 86 699 16,2 Suuret tavararyhmät yhteensä 3 764 670 79,8 34 802 542 10,8 Muu vienti 951 218 20,2 17 636 045 5,4 Koko vienti 4 715 888 100,0 52 438 587 9,0 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin. Nahkojen myyntitieto koskee myyntikautta 2009/2010, eikä vastaa täysin kalenterivuotta.
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239085 1712-1729 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2410-2434 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30012010-30049099 211060-212021 Öljytuotteet 27101111-27101999 1920 (paitsi 19202959 ja 192041) Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2016 Meijerituotteet 04011010-04069099 1051 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251100-84314980 2822 Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 201221-24, 2030 Matkapuhelimet 85171200 263022 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) 851711, 85171800-85189000,85255000-85258019, 8526, 8529 2630, 265120, 4051 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 2711 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 205941 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, 84713000-84719000, 84733020-84733080 2620 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 851930-8522, 8527, 8528 (paitsi 852841, -51 ja -61) 264011-52 Henkilöautot 87032110-87039090 291021-291024 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 8419 282511, 282960, 289931 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2814 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2221 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 271210-27124090 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 289240, 289262, 3953 Painotuotteet 49011000-49119900 1812 Lentokoneet ym. ilma-alukset 8802 303031-303040 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 283031-283094 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 2732 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249098 2059 (paitsi 205941) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2361-2399 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 289229, 291041-42 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2824 Turkisnahat 43011000-43040000 1511, 142010, 13911920 Huonekalut 94013010-94049090 31 Työstökoneet 84541000-84669400 284112-284140, 284912 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2211 Kotitalouskoneet 8418, 84221100, 8450, 85081100, 8516 2751, 2752, 28942230, 28945210 Mäntä- ja dieselmoottorit 8407-8409 2811, 291011-13, 3999 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 28251410-28291350, 289311, 289423, 32501380 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 162320, 25111030, 399900 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87060011-87089997 291044, 292010-2932 Puu ja puutavarat 44011000-44219098 1610-162912 (paitsi 162320) Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 1061, 1106 Liha 02011000-02109990 1011-101313
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOM-luokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 2012:M03 7.2.2012 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 2002-2011(1-11) Milj. e 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010 2011 (1-11) (1-11) Tuonti Vienti Helsinki 23.2.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 ALHAINEN JALOSTUSASTE TYYPILLISTÄ TUONNILLE NORJASTA Konevienti toipui vuoden 2010 notkahduksesta Suomen tuonti Norjasta poikkeaa huomattavasti muusta läntisen Euroopan kanssa käydystä kaupasta. Selvästi yli 80 prosenttia tuonnista Norjasta on jalostamattomia tai vain vähän jalostettuja tuotteita. Esim. EU-maista peräisin olevasta tuonnista tällaisten tuotteiden osuus on vain hieman yli neljännes. Suurin syy Norjasta tulevan tuonnin alhaiseen jalostusasteeseen on energian tuonnin suuri osuus. Viime vuoden tammi-marraskuussa lähes puolet tuonnista oli raakaöljyä. Mutta energian lisäksi tuontiin sisältyy paljon jalostamattomia elintarvikkeita, metalleja ja malmirikasteita sekä kemian perusteollisuuden tuotteita. Viime vuoden tammi-marraskuussa vienti Norjaan lisääntyi 16 % ja kohosi lähes 1,5 miljardiin euroon mm. hyvin kehittyneen koneviennin ja kemian viennin ansiosta. Tuonnin arvo nousi 1,8 miljardiin euroon eli 70 % edellisvuotista suuremmaksi lähinnä raakaöljyn tuonnin vuoksi. Kauppatase kääntyi neljän ylijäämävuoden jälkeen alijäämäiseksi. Norja osuus Suomen kokonaisviennistä oli tammi-marraskuussa 2,9 % ja osuus koko tuonnista 3,3 %. Näillä osuuksillaan Norja oli Suomen yhdeksänneksi tärkein vientimaa ja seitsemänneksi tärkein tuontimaa. Suomen lähialueen kauppakumppaneista se on Viroa ja Tanskaa suurempi sekä viennissä että tuonnissa. Kuvio 2. Vienti Norjaan, Tanskaan ja Viroon kuukausittain 2008-2011 (tammi-marraskuu) 300 Milj. e 250 200 150 100 50 0 1234567891011121234567891011121234567891011121234567891011 2008 2009 2010 2011 Norja Tanska Viro 300 250 200 150 100 50 0 Kuvio 3. Tuonti Norjasta, Tanskasta ja Virosta kuukausittain 2008-2011 (tammi-marraskuu) Milj. e 1234567891011121234567891011121234567891011121234567891011 2008 2009 2010 2011 Norja Tanska Viro Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 4. Norjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2002-2011 (1-11) Osuus % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Tuonti Vienti 0,5 0,0 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11(1-11) Kuvio 5. Suomen ja Norjan välinen kauppatase 2002-2011(1-11) 800 600 400 200 0-200 -400 Milj. e 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11(1-11) Taulukko 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 2002-2011 (1-11) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2002 1 161-2 3,3 1 133-6 2,4-27 2003 1 012-13 2,8 1 118-1 2,4 106 2004 1 003-1 2,5 1 483 33 3,0 480 2005 1 047 4 2,2 1 323-11 2,5 276 2006 1 710 63 3,1 1 599 21 2,6-111 2007 1 296-24 2,2 2 045 28 3,1 749 2008 1 677 29 2,7 1 970-4 3,0 293 2009 1 007-40 2,3 1 345-32 3,0 339 2010 1 198 19 2,3 1 406 5 2,7 208 2011 (1-11) 1 808 70 3,3 1 485 16 2,9-322 KONEET, KEMIA JA METALLIT KASVATTIVAT VIENTIÄ Suurista tuoteluokista vain puhelimien ja moottoreiden vienti väheni Erilaisten koneiden ja moottoreiden vienti Norjaan jäi vuonna 2010 kymmeneksen edellisvuotista pienemmäksi. Vuoden 2011 tammi-marraskuussa ryhmän vienti kuitenkin kääntyi selvään kasvuun ja nousi viidenneksen suuremmaksi kuin vuoden 2010 vastaavana ajanjaksona. Mäntämoottoreiden vienti tosin putosi puoleen ja veti koko moottoriviennin 44 miljoonaan euroon eli viisi prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, mutta lähes kaikki muu konevienti lisääntyi. Sekä maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti (29 miljoonaa euroa) että maatalouskoneiden vienti (28 miljoonaa euroa) puolitoistakertaistui. Nosto- ja lastauskoneiden vienti (27 miljoonaa euroa) lisääntyi 14 % ja traktoreiden vienti (23 miljoonaa euroa) viidenneksen. Kuljetusvälineiden vienti lisääntyi tammi-marraskuussa muutaman prosentin. Moottoriveneitä vietiin 37 miljoonan euron arvosta. Norja oli Ruotsin jälkeen tärkein veneiden ostaja lähes kolmanneksen osuudella koko veneviennistä. Kuorma-autoja vietiin 24 miljoonan euron ja erilaisia erikoisautoja 18 miljoonan euron arvosta. Henkilöautojen vienti putosi puoleen ja jäi 14 miljoonaan euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo kasvoi lähes viidenneksen vuoden 2010 tammimarraskuusta. Useimmissa tärkeissä kemian tuoteryhmissä sekä vientimäärät että hinnat kohosivat. Muovien viennin arvo nousi 90 miljoonaan euroon ja lannoitteiden vienti 29 miljoonaan euroon. Kemian perusteollisuuden tuotteita vietiin 21 miljoonan euron arvosta. Suomessa jalostettu- Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 jen öljytuotteiden, lähinnä bensiinin, viennin arvo kohosi 24 miljoonasta eurosta 41 miljoonaan euroon. Sekä vientimäärä että -hinta nousivat kolmanneksen. Metallien viennin arvo on parin viime vuoden aikana kasvanut nopeasti, kun sekä raudan ja teräksen että kuparin vientihinnat ja määrät ovat kasvaneet. Raudan ja teräksen viennin arvo kasvoi yli viidenneksen vuonna 2010 ja lähes viidenneksen viime vuoden tammi-marraskuussa. Viennin arvo nousi viime vuonna 111 miljoonaan euroon. Värimetallien viennin arvo miltei kaksinkertaistui vuonna 2010. Viime vuonna kasvu hidastui, mutta vienti nousi kuitenkin 15 % suuremmaksi kuin vuoden 2010 tammi-marraskuussa. Kuparin viennin arvo oli 24 miljoonaa euroa. Metallituotteiden 85 miljoonan euron arvoisesta viennistä erilaisten rauta- ja teräsrakenteiden osuus oli 44 miljoonaa euroa. Metsäteollisuustuotteilla on alle kymmeneksen osuus viennistä Norjaan. Paperia ja pahvia vietiin viime vuoden tammi-marraskuussa 77 miljoonan euron arvosta eli kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Puutuotteiden vienti pysyi melko tarkasti edellisvuotisella tasolla. Lattialaattoja, ovia ym. rakennuspuusepän tuotteita vietiin 22 miljoonan euron ja vaneria ym. levytuotteita 17 miljoonan euron arvosta. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti Norjaan jäi viime vuonna 124 miljoonaan euroon eli vuoden takaiselle tasolle. Sähkömuuttajien vienti (30 miljoonaa euroa) ja eristimien, kaapelin yms. vienti (25 miljoonaa euroa) tosin lisääntyi selvästi, mutta puhelinlaitteiden vienti (36 miljoonaa euroa) supistui viisi prosenttia. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat viime vuoden tammi-marraskuussa kumituotteet, pääasiassa autojen renkaat (61 miljoonaa euroa) ja elintarvikkeet (31 miljoonaa euroa, josta viljan ja viljatuotteiden osuus oli 13 miljoonaa euroa). Kuvio 6. Vienti Norjaan tavararyhmittäin v. 2011 (1-11) Muut tavarat 17,6 % (+ 19 %) Kuljetusvälineet 9,5 % (+ 3 %) Sähkökoneet ja -laitteet 8,4 % ( 0 %) Elintarvikkeet 2,1 % (+ 52 %) Öljytuotteet 2,8 % (+ 72 %) Kemiall. aineet ja tuott. 11,6 % (+ 18 %) Kumituott. 4,1 % (+ 13 %) Puutuott. 2,9 % (+ 1 %) Paperi ja pahvi 5,2 % (+ 6 %) Rauta ja teräs 7,4 % (+ 17 %) Muut metallit 1,9 % (+ 15 %) Moottorit, koneet 20,9 % (+ 20 %) Metallituott. 5,7 % (+ 35 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Taulukko 2. Vienti Norjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 2011(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 01-09 Elintarvikkeet 22 1,5 20 31 2,1 52 334 Öljytuotteet 30 2,1-35 41 2,8 72 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 155 11,0 20 172 11,6 18 62 Kumituotteet 56 4,0 51 61 4,1 13 63 Puutuotteet 46 3,2 18 43 2,9 1 64 Paperi ja pahvi 78 5,6 5 77 5,2 6 67 Rauta ja teräs 102 7,3 22 111 7,4 17 68 Muut metallit 27 1,9 83 29 1,9 15 69 Metallituotteet 68 4,8 12 85 5,7 35 71-74 Moottorit, eri toimialojen 288 20,4-10 310 20,9 20 erikoiskoneet 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 140 10,0-18 124 8,4 0 78-79 Kuljetusvälineet 155 11,0 9 141 9,5 3 Muut tavarat 239 17,0 15 262 17,6 19 Yhteensä 1 406 100,0 5 1 485 100,0 16 LISÄÄNTYNYT ÖLJYN TUONTI NOSTI ENERGIAN OSUUDEN YLI PUOLEEN TUONNISTA Metallien tuonnin kasvu pysähtyi tammi-marraskuussa Pitkälle jalostetuilla tuotteilla on poikkeuksellisen pieni osuus Suomen tuonnissa Norjasta, kun verrataan tuonnin rakennetta muista Länsi-Euroopan maista tulevaan tuontiin. Tuonti Norjasta koostuu energiatuotteista, raaka-aineista ja puolivalmisteista. Jalostettujen tavaroiden osuus on vain hieman toistakymmentä prosenttia koko tuonnista. Raakaöljyn tuonnin arvo kohosi viime vuoden tammi-marraskuussa 870 miljoonaan euroon eli nelinkertaiseksi edellisvuotiseen verrattuna. Tuontihinta nousi kolmanneksen ja tuontimäärä kolminkertaistui. Norjan osuus Suomen koko raakaöljyn tuonnista oli 14 prosenttia, ja se oli Venäjän jälkeen tärkein öljyn tuontimaa. Öljytuotteita tuotiin 32 miljoonan euron arvosta. Kaasujen tuonnin arvo (48 miljoonaa euroa) kasvoi yli neljänneksen. Kaikkiaan energian tuonti kattoi yli puolet koko tuonnista. Vuonna 2010 energian osuus oli hieman yli neljännes ja vuonna 2009 hieman yli kolmannes. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti Norjasta väheni tammi-marraskuussa kymmeneksen, kun muovien tuonti putosi puoleen ja jäi 21 miljoonaan euroon. Kemian perusteollisuuden tuonti sen sijaan kasvoi 12 % ja kohosi 79 miljoonaan euroon. Paperiteollisuuden käyttöön tuotujen side- ja liima-aineiden tuonti pysyi 20 miljoonassa eurossa eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Metallien perusteollisuuden tuonnin arvo kaksinkertaistui vuonna 2010 sekä hintojen että määrien nousun vuoksi. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonnin arvo jäi edellisvuotiselle tasolle, kun värimetallien tuontimäärä väheni. Rautaa ja terästä tuotiin 109 miljoonan euron, alumiinia 78 miljoonan euron ja sekä nikkeliä että kuparia 27 miljoonan euron arvosta. Norja oli Venäjän jälkeen Suomen tärkein värimetallien tuontimaa 15 prosentin osuudella kaikesta värimetallituonnista. Elintarviketuonti kasvoi 12 % lisääntyneen kalan tuonnin ansiosta. Kalaa ja kalavalmisteita tuotiin 132 miljoonan euron arvosta, mikä kattoi lähes puolet Suomen koko kalan tuonnista. Rehuaineita, lähinnä soijaa, tuotiin 16 miljoonan euron arvosta. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kasvoi yli neljänneksen ja kohosi 139 miljoonaan euroon. Osuus koko tuonnista Norjasta oli vajaat kahdeksan prosenttia. Kaapelin ja muiden sähköjohtimien osuus ryhmän tuonnista oli 36 miljoonaa euroa, moottoreiden osuus 14 miljoonaa euroa ja kotitalouskoneiden osuus 12 miljoonaa euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö