Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2018 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-5) Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI RUOTSIIN KASVOI ALKUVUONNA EDELLEEN Alijäämä Ruotsin-kaupassa pieneni viime vuodesta Suomen tavaravienti Ruotsiin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan kuusi prosenttia tammitoukokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 2,7 miljardia euroa. Koko viime vuonna vienti Ruotsiin kasvoi kymmenen prosenttia ja vuonna 2016 yhden prosentin. Tavaratuonti Ruotsista oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa arvoltaan 2,9 miljardia euroa, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Myös tuonnissa kasvu hidastui viime vuodesta, sillä tuonti kasvoi 12 prosenttia vuonna Ruotsin osuus Suomen viennistä oli tammi-toukokuussa 10,2 prosenttia. Osuus pieneni viime vuodesta hieman. Ruotsin osuus Suomen viennistä on viime vuosina ollut hennossa laskussa. Osuuden pienenemistä selittää viennin kasvu erityisesti Saksaan. Tuonnissa Ruotsin osuus madaltui noin puoli prosenttiyksikköä 10,6 prosenttiin. Ruotsi oli tammi-toukokuussa Suomen toiseksi suurin vientimaa Saksan jälkeen ja Yhdysvaltoja edellä. Sijaluku oli sama myös viime vuonna. Ruotsi oli suurin vientimaamme vuonna 2013, mutta on vuodesta 2014 lähtien ollut toisella sijalla. Tuonnissa Ruotsi oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa kolmanneksi suurin Venäjän jälkeen ja Kiinaa ennen. Myöskään tuonnissa sijaluvut eivät muuttuneet viime vuodesta. Kauppa Ruotsin kanssa on ollut Suomelle alijäämäistä vuodesta 2012 lähtien. Kuluvan vuoden tammitoukokuussa alijäämä kuitenkin pieneni viime vuodesta. Kauppataseen alijäämää kertyi 191 miljoonaa euroa ja viime vuoden tammi-toukokuussa 279 miljoonaa euroa. Alijäämä Ruotsin-kaupassa kertyy pääasiassa koneiden ja laitteiden, kuljetusvälineiden, elintarvikkeiden ja sähkövirran kaupan alijäämäisyydestä. Suomen kauppa Ruotsin kanssa on monipuolista ja jakaantuu melko tasaisesti eri pääryhmien kesken. Tammi-toukokuussa öljyjalosteiden, teollisuuden koneiden ja laitteiden ja metallien vienti kasvoi. Laskua tilastoitiin kemianteollisuuden tuotteiden, paperin ja pahvin sekä kuljetusvälineiden vientiin. Tuonnissa kasvuryhmiä olivat sähkövirta, henkilöautot, teollisuuden koneet ja laitteet sekä malmit ja rikasteet. Kemianteollisuuden tuotteiden sekä sähköteknisten koneiden ja laitteiden, mm. puhelinten ja tietokoneiden, tuonti laski. Öljyjalosteiden tuonnin arvo säilyi viime vuoden tasolla. Suomen kolmesta suurimmasta kauppakumppanista vienti Saksaan kasvoi selvästi Ruotsin-viennin kasvua jyrkemmin alkuvuonna (+29 %), mutta vienti Venäjälle kasvoi vain prosentin. Tuonti Saksasta kasvoi tammi-toukokuussa 18 prosenttia, tuonti Venäjältä viennin tavoin prosentin. Kuvio 2. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-5) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase (1-5) Milj. e

3 2 Kuvio 4. Vienti Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle kuukausittain (tammi-toukokuu) Milj. e Ruotsi Saksa Venäjä Kuvio 5. Tuonti Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä kuukausittain (tammi-toukokuu) Milj. e Ruotsi Saksa Venäjä Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,2-191

4 3 ÖLJYJALOSTEIDEN VIENTI RUOTSIIN KASVOI VIENTIMÄÄRIEN NOUSUN MYÖTÄ Koneiden ja laitteiden sekä metallien viennin kasvu niin ikään vakaata Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kasvoi neljä prosenttia tammi-toukokuussa 588 miljoonaan euroon. Osuus kokonaisviennistä maahan oli 21,8 prosenttia. Tästä kokonaisuudesta teollisuuden erikoiskoneiden vienti kasvoi 23 prosenttia 151 miljoonaan euroon ja teollisuuden yleiskoneiden vienti kymmenen prosenttia 120 miljoonaan euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti kasvoi 40 prosenttia 42 miljoonaan euroon. Teollisuuden erikoiskoneista traktoreiden vienti vahvistui 36 prosenttia 37 miljoonaan euroon. Metsänhoitokoneiden vienti oli arvoltaan 29 miljoonaa euroa (+36 %). Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo oli 28 miljoonaa euroa (-14 %), paperikoneiden ja niiden osien viennin arvo 23 miljoonaa euroa (+40 %). Teollisuuden yleiskäyttöisistä koneista nostamis- ja lastaamiskoneiden viennin arvo oli 50 miljoonaa euroa, kasvua viidennes viime vuodesta. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden vienti väheni neljä prosenttia 23 miljoonaan euroon. Pumppujen, suodattimien yms. viennin arvo oli 15 miljoonaa euroa (+11 %). Hanojen ja venttiilien vienti sen sijaan hupeni seitsemän prosenttia 13 miljoonaan euroon. Voimakoneista ja moottoreista sähkögeneraattoreiden ja -moottoreiden sekä näiden osien viennin arvo oli 11 miljoonaa euroa (+4 %). Höyrykattiloiden ja niiden osien vienti moninkertaistui 12 miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Ruotsiin kohosi prosentin 109 miljoonaan euroon. Muuntajien, muuttajien ja suuntaajien vienti oli arvoltaan 20 miljoonaa euroa (-5 %) ja sähkövirtapiirin kytkentä- ja ohjauslaitteiden viennin arvoksi tuli 16 miljoonaa euroa (-2 %). Sähköjohtimien vienti oli arvoltaan 20 miljoonaa euroa, eli viennin arvo kohosi 26 prosenttia. Verkko- ja puhelinlaitteiden viennin arvo enentyi 31 prosenttia 18 miljoonaan euroon. Kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin pieneni 16 prosenttia 162 miljoonaan euroon. Moottoriajoneuvojen osien vienti kasvoi yhdeksän prosenttia 45 miljoonaan euroon. Perävaunujen ja puoliperävaunujen vienti kasvoi 12 prosenttia 34 miljoonaan euroon. Tavarankuljetus- ja erikoisautoja vietiin Ruotsiin 31 miljoonan euron arvosta (-10 %). Huvi- ja urheilualusten vienti jäi tammi-toukokuussa 15 prosenttia viime vuotta pienemmäksi 40 miljoonaan euroon ja veneeseen. Öljytuotteiden viennin arvo kohosi 17 prosenttia tammi-toukokuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 483 miljoonaa euroa. Vientihinnat laskivat kaksi prosenttia, mutta vientimäärät nousivat 19 prosenttia 656 tuhanteen tonniin. Ruotsi oli viime vuoden tapaan Suomen suurin öljytuotteiden ostaja vientimäärien mukaan laskettuna. Viidesosa Suomen öljyjalosteviennistä suuntautui alkuvuonna Ruotsiin. Osuus kasvoi muutaman prosenttiyksikön viime vuodesta. Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti Ruotsiin oli tammi-toukokuussa arvoltaan 264 miljoonaa euroa. Viennin arvoon tilastoitiin neljä prosenttia laskua. Tavararyhmän vientimäärät laskivat kuusi prosenttia 400 tuhanteen tonniin, mutta vientihinnat kasvoivat kaksi prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden osuus Suomen viennistä Ruotsiin oli 9,8 prosenttia. Raakamuovien ja muovivalmisteiden vienti kohosi neljä prosenttia 118 miljoonaan euroon. Peruskemikaalien vienti väheni viisi prosenttia 46 miljoonaan euroon. Väriaineita vietiin Ruotsiin 24 miljoonan euron (+12 %) edestä. Lannoitteiden vienti jäi 19 miljoonaan euroon (-21 %). Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti laski 27 prosenttia ja oli niin ikään arvoltaan 19 miljoonaa euroa. Metallien ja metallituotteiden vienti Ruotsiin kasvoi kolme prosenttia tammi-toukokuussa 498 miljoonaan euroon. Osuus kokonaisviennistä oli 18,4 prosenttia. Teräksen ja raudan vienti nousi neljä prosenttia 299 miljoonaan euroon. Vientimäärät nousivat 325 tuhanteen tonniin, mutta vientihinnat laskivat. Ruotsi oli viime vuoden tapaan alkuvuonna Suomen kolmanneksi suurin raudan ja teräksen ostaja Saksan ja Alankomaiden jälkeen arvon mukaan laskettuna. Maan osuus kokonaisviennistä oli 16 prosenttia. Värimetallien vienti Ruotsiin kasvoi 17 prosenttia sataan miljoonaan euroon tammitoukokuussa. Kuparin vienti hupeni kaksi prosenttia 41 miljoonaan euroon, mutta nikkelin vienti kasvoi

5 4 75 prosenttia 32 miljoonaan euroon ja alumiinin vienti viisi prosenttia 17 miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden, mm. rakenteiden, viennin arvo laski 13 prosenttia 99 miljoonaan euroon. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisvienti Ruotsiin madaltui prosentin tammi-toukokuussa. Tavaroiden viennin arvo oli 233 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä maahan 8,6 prosenttia. Paperin ja pahvin vienti oli arvoltaan 115 miljoonaa euroa. Viennin arvo kutistui kymmenen prosenttia vientimäärien pudottua 133 tuhanteen tonniin. Vientihinnat säilyivät viime vuoden tasolla. Paperimassan vienti enentyi 29 prosenttia tammi-toukokuussa edellisvuodesta 42 miljoonaan euroon sekä vientihintojen että -määrien noustua. Puutavaran vienti kasvoi yhdeksän prosenttia 30 miljoonaan euroon, mutta puutuotteiden vienti laski kolme prosenttia 45 miljoonaan euroon. Elintarvikkeiden ja juomien vienti Ruotsiin suureni kaksi prosenttia tammi-toukokuussa, ja oli arvoltaan 124 miljoonaa euroa. Osuus kokonaisviennistä oli 4,6 prosenttia. Maitotaloustuotteita vietiin 45 miljoonan euron (+13 %) edestä. Lihaa vietiin 12 miljoonan euron arvosta (-11 %). Suklaan vienti heikkeni viisi prosenttia 11 miljoonaan euroon. Viljan vienti oli arvoltaan kymmenen miljoonaa euroa. Viennin arvo madaltui viidenneksen. Juomien vienti oli arvoltaan 11 miljoonaa euroa, laskua kaksi prosenttia viime vuodesta. Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti Ruotsiin laski 18 prosenttia 59 miljoonaan euroon, mutta kivennäisainetuotteiden, mm. rakennusaineiden, vienti kasvoi 14 prosenttia 29 miljoonaan euroon. Malmien ja metalliromun viennin arvoksi tuli 81 miljoonaa euroa, eli viennin arvo väheni kymmenen prosenttia. Kuparimalmia vietiin 36 miljoonan euron arvosta (-31 %), eli noin 24 tuhatta tonnia. Rauta- ja teräsromun vienti kohosi 136 prosenttia 14 miljoonaan euroon. Kojeiden ja mittareiden vienti oli arvoltaan 31 miljoonaa euroa. Viennin arvo vahvistui 11 prosenttia. Kumituotteiden, pääasiassa autonrenkaiden, vienti kasvoi 12 prosenttia 37 miljoonaan euroon. Muovituotteiden, mm. kuljetus- ja pakkaustarvikkeiden, vienti kasvoi niin ikään, ja kohosi kolme prosenttia 27 miljoonaan euroon. Painotuotteiden vienti Ruotsiin sen sijaan oli alkuvuonna laskussa, ja väheni 13 prosenttia kymmeneen miljoonaan euroon. Tehdasvalmisteisia rakennuksia ja lvi-kalusteita vietiin Ruotsiin tammi-toukokuussa 29 miljoonan euron edestä (+4 %). Huonekalujen vienti laski prosentin 15 miljoonaan euroon.

6 5 Kuljetusvälineet (-16 %) 6,0 % Sähkökoneet ja -laitteet (+1 %) 4,0 % Kuvio 6. Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v (1-5) Muut tavarat (+37 %) Kojeet, mittarit yms. 8,0 % (+11 %) Tehdasvalmisteiset 1,1 % talot;lvi- ja valaisinkalusteet (+4 %) 1,1 % Elintarvikkeet ja juomat (+2 %) Puutavara (+9 %) 4,6 % 1,1 % Paperimassa (+29 %) 1,6 % Puutuotteet (-3 %) 1,7 % Paperi ja pahvi (-10 %) 4,3 % Malmit ja metalliromu (-10 %) 3,0 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+20 %) 11,7 % Öljytuotteet (+17 %) 17,9 % Metallit ja metallituotteet (+3 %) 18,4 % Kivennäisainetuotteet (+14 %) 1,1 % Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2017 Milj. e Osuus % Muutos % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-18 %) 2,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-4 %) 9,8 % Muovituotteet (+3 %) 1,0 % Kumituotteet (+12 %) 1,4 % 2018 (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 0, 1 Elintarvikkeet ja juomat 298 4, , Puutavara 69 1, , Paperimassa 92 1, , Malmit ja metalliromu 174 2, , Öljytuotteet , , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Kumituotteet 99 1, , Puutuotteet 109 1, , Paperi ja pahvi 297 4, , , Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 160 2, , Kivennäisainetuotteet 69 1, , Metallit ja metallituotteet , , Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet 252 4, ,0 1 78, 79 Kuljetusvälineet 449 7, , Tehdasvalmisteiset talot; lvi- ja valaisinkalusteet 66 1, , Kojeet, mittarit yms. 67 1, , Muovituotteet 65 1, ,0 3 Muut tavarat 408 6, ,0 37 Yhteensä , ,0 6 AUTOJEN, SÄHKÖVIRRAN SEKÄ MALMIEN JA RIKASTEIDEN TUONTI RUOTSISTA KASVOI Öljyjalosteiden tuonnin arvo viime vuoden tasolla Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti Ruotsista kasvoi prosentin 809 miljoonaan euroon. Osuus kokonaistuonnista oli 28 prosenttia. Teollisuuden yleiskoneiden tuonti nousi viisi prosenttia 146 miljoonaan euroon. Teollisuuden erikoiskoneiden tuonti kohosi seitsemän prosenttia 108 miljoonaan euroon, mutta voimakoneiden ja moottoreiden tuonti väheni 16 prosenttia 52 miljoonaan euroon. Teollisuuden erikoiskoneista maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonnin arvo oli 45 miljoonaa euroa (+1 %), metsä- ja maatalouskoneiden tuonnin arvo 28 miljoonaa euroa (+24 %). Maalajien, kivien, malmien

7 6 murskaus- ja jauhamiskoneiden tuonti ylsi lähes kymmeneen miljoonaan euroon (+1 %). Yleiskäyttöisistä teollisuuskoneista kuumennus- ja jäähdytyskoneiden tuonti suureni viisi prosenttia 45 miljoonaan euroon. Nostamis- ja lastaamiskoneiden tuonnin arvo oli 33 miljoonaa euroa (-8 %). Hanojen ja venttiilien tuonti pieneni prosentin 19 miljoonaan euroon. Pumppujen, kompressorien yms. tuonnin arvo oli 16 miljoonaa euroa (+3 %). Voimakoneista ja moottoreista mäntämoottoreiden tuonnin arvo oli 15 miljoonaa euroa (+15 %). Lisäksi Ruotsista tuotiin ydinpolttoainetta 18 miljoonan euron edestä (-42 %). Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti Ruotsista madaltui 11 prosenttia 202 miljoonaan euroon. Tietokoneita ja niiden osia tuotiin 46 miljoonan euron edestä (-14 %), monitoreita, projektoreita ja televisioita 18 miljoonan euron edestä (+24 %). Puhelin- ja verkkolaitteiden tuonnin arvo heikkeni 22 prosenttia 57 miljoonaan euroon. Sähkövirtapiirin kytkentä- ja ohjauslaitteiden tuonnin arvoksi tuli 16 miljoonaa euroa (-16 %). Sähköjohtimien tuonti oli arvoltaan 19 miljoonaa euroa, laskua yhdeksän prosenttia. Lisäksi Ruotsista tuotiin tammi-toukokuussa kotitalouskoneita 12 miljoonan euron edestä (+14 %). Kuljetusvälineiden tuonti Ruotsista kasvoi kymmenen prosenttia 293 miljoonaan euroon tammitoukokuussa. Ruotsista tuotiin henkilöautoja 128 miljoonan euron edestä (+48 %), sekä tavarankuljetus- ja erikoisautoja 100 miljoonan euron arvosta (-4 %). Ruotsista tuotiin alkuvuonna henkilöautoa, mikä oli seitsemän prosenttia Suomen koko henkilöautotuonnista. Moottoriajoneuvojen osien tuonti Ruotsista heikkeni 24 prosenttia 38 miljoonaan euroon. Öljytuotteiden tuonti Ruotsista säilyi alkuvuonna viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Tuonti oli arvoltaan 410 miljoonaa euroa. Tuontimäärät laskivat 701 tuhanteen tonniin, mutta tuontihinnat nousivat hieman. Ruotsi on Suomen suurin öljytuotteiden toimittaja arvon mukaisesti laskettuna. Öljyn lisäksi Ruotsista tuotiin tammi-toukokuussa nesteytettyjä kaasuja 14 miljoonan euron edestä. Muun kemianteollisuuden tuotteiden tuonti Ruotsista oli tammi-toukokuussa arvoltaan 210 miljoonaa euroa. Osuus Suomen tuonnista maasta oli 7,3 prosenttia. Tuonnin arvo heikkeni kuusi prosenttia viime vuodesta. Muovien tuonti jäi seitsemän prosenttia viime vuotta pienemmäksi 64 miljoonaan euroon. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuonti väheni 12 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineiden tuontiin tuli viisi prosenttia kasvua, ja niiden tuonnin arvo kohosi 25 miljoonaan euroon. Väriaineita tuotiin 23 miljoonan euron (-3 %) edestä. Peruskemikaalien tuonti pieneni kuusi prosenttia 22 miljoonaan euroon. Sähkövirran tuonti Ruotsista kasvoi tammi-toukokuussa 26 prosenttia 258 miljoonaan euroon. Osuus kokonaistuonnista oli 8,9 prosenttia. Sähkön tuontimäärät laskivat neljä prosenttia 5,8 terawattituntiin, mutta tuontihinnat kasvoivat selvästi. Suomen tuomasta sähköstä 64 prosenttia tuotiin alkuvuonna Ruotsista tuontimäärien mukaan laskettuna. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti Ruotsista nousi kaksi prosenttia tammi-toukokuussa. Tuonnin arvo oli 214 miljoonaa euroa, eli osuus kokonaistuonnista oli 7,4 prosenttia. Viljan ja viljatuotteiden tuonti oli arvoltaan 29 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo nousi neljä prosenttia. Suklaan tuonti laski kaksi prosenttia 22 miljoonaan euroon. Kalan ja kalavalmisteiden tuonti jäi 18 prosenttia viime vuotta pienemmäksi (arvo 25 milj. e). Hedelmiä ja kasviksia tuotiin Ruotsista 24 miljoonan euron (+4 %) edestä. Lihan tuonti laski yhdeksän prosenttia 14 miljoonaan euroon ja maitotaloustuotteiden tuonti kaksi prosenttia 18 miljoonaan euroon. Lisäksi Ruotsista tuotiin margariinia ja muita ravintorasvoja kymmenen miljoonan euron (-5 %) ja kastikkeita ja maustamisvalmisteita 13 miljoonan euron (+1 %) edestä. Metallien ja metallituotteiden tuonti Ruotsista laski kahdeksan prosenttia tammi-toukokuussa. Tuonnin arvo oli 201 miljoonaa euroa ja osuus kokonaistuonnista seitsemän prosenttia. Teräksen ja raudan tuonti väheni 21 prosenttia 79 miljoonaan euroon tuontimäärien pudottua 43 tuhanteen tonniin. Muista metalleista kuparin tuonti kasvoi 13 prosenttia 28 miljoonaan euroon, mutta alumiinin tuonti laski 15 prosenttia 13 miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden, mm. rakenteiden, säiliöiden ja työkalujen, tuonnin arvo suureni viisi prosenttia 78 miljoonaan euroon.

8 7 Malmien ja metalliromun tuonnin arvoksi tuli 197 miljoonaa euroa, eli tuonnin arvo suureni kymmenen prosenttia tammi-toukokuussa. Ryhmän tavaroiden osuus koko tuonnista oli 6,8 prosenttia. Tuontimäärät nousivat 944 tuhanteen tonniin, mutta tuontihinnat laskivat hieman. Rautamalmien ja - rikasteiden tuonti oli arvoltaan 77 miljoonaa euroa (+17 %), sinkkimalmien ja -rikasteiden 98 miljoonaa euroa (-5 %). Kuparimalmeja ja -rikasteita tuotiin 12 miljoonan euron edestä. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaistuonti Ruotsista suureni kolme prosenttia tammi-toukokuussa. Toimialan tavaroiden tuonnin arvo oli 104 miljoonaa euroa, eli osuus kokonaistuonnista maasta oli 3,6 prosenttia. Paperin ja pahvin tuonti oli arvoltaan 75 miljoonaa euroa (+1 %). Puutuotteiden tuonti nousi kaksi prosenttia 12 miljoonaan euroon ja paperimassan tuonti prosentin niin ikään 12 miljoonaan euroon. Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä kojeiden ja mittareiden tuonti oli arvoltaan 30 miljoonaa euroa, eli tuonnin arvo kasvoi viisi prosenttia tammi-toukokuussa. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuonti Ruotsista väheni kymmenen prosenttia viime vuotta pienemmäksi 54 miljoonaan euroon. Huonekalujen tuonti sen sijaan kasvoi kolme prosenttia 33 miljoonaan euroon. Kumituotteiden tuonti kasvoi 36 prosenttia 20 miljoonaan euroon, mutta kivennäisainetuotteiden tuonti jäi 17 prosenttia viime vuotta pienemmäksi 18 miljoonaan euroon. Tehdasvalmisteisten talojen ja lvi- ja valaisinkalusteiden tuonti laski 10 prosenttia 20 miljoonaan euroon, mutta painotuotteiden tuonti kasvoi kaksi prosenttia 11 miljoonaan euroon. Kuvio 7. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v (1-5) Kojeet, mittarit yms. (+5 %) 1,0 % Huonekalut ja niiden osat (+3 %) 1,1 % Kuljetusvälineet (+10 %) 10,1 % Muut tavarat (+2 %) 13,9 % Elintarvikkeet ja juomat (+2 %) 7,4 % Malmit ja metalliromu (+10 %) 6,8 % Öljytuotteet (+0 %) 14,2 % Sähkökoneet ja -laitteet (-11 %) 7,0 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+2 %) 10,8 % Metallit ja metallituotteet (-8 %) 7,0 % Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät Sähkövirta (+26 %) 8,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-6 %) 7,3 % Paperi ja pahvi (+1 %) 2,6 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-10 %) 1,9 % SITC- tavararyhmä 2017 Milj. e Osuus % Muutos % 2018 (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 0, 1 Elintarvikkeet ja juomat 532 7, , Malmit ja metalliromu 510 7, , Öljytuotteet , , Sähkövirta 535 7, , Kemialliset aineet ja tuotteet 523 7, , Paperi ja pahvi 179 2, ,6 1 65, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 154 2, , Metallit ja metallituotteet 488 7, , Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet 510 7, ,0-11

9 8 78, 79 Kuljetusvälineet 604 8, , Huonekalut ja niiden osat 80 1, , Kojeet, mittarit yms. 72 1, ,0 5 Muut tavarat , ,9 2 Yhteensä , ,0 2

10 VIENTI RUOTSIIN V (1-5) (1-5) 2018 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 159 0,0 26 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , ,0 41 0, öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 299 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 32 0,0 11 0, ,0 11 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , ,2 > kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , ,2 > sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 20 0,0 26 0, ,0 5 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 2 0,0 2 0, ,0 2 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,1-6 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,2-2 9 muut tavarat , , , ,1 65 YHTEENSÄ , , , ,0 6

11 TUONTI RUOTSISTA V (1-5) (1-5) 2018 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,8 3 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 90 0,0 66 0, ,0 17 0,0 0 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 703 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 169 0, , ,0 67 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 985 0, , , ,5 > sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 139 0,0 74 0, ,0 64 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,4-6 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,7 5 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,5-6 9 muut tavarat , , , ,9-1 YHTEENSÄ , , , ,0 2

12 Kauppa 2018 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 2018:M17, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-ohjeet sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi